Urjalan itsenäisyysjuhla Yhtenäiskoulu Juhlapuhe Seppo Pirhonen. Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat! Arvoisa juhlayleisö!
|
|
- Tarja Laine
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Urjalan itsenäisyysjuhla Yhtenäiskoulu Juhlapuhe Seppo Pirhonen Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat! Arvoisa juhlayleisö! Itsenäisenä valtiona Suomi täyttää tänään 100 vuotta. Suomen historia on kuitenkin huomattavasti pidempi. On paikallaan palata niihin tapahtumiin, jotka mahdollistivat Suomen kansan astumisen muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana, kuten asia itsenäisyysjulistukseen kirjattiin. Kun puolet suomalaista on syntynyt vuoden 1975 jälkeen, on tieto itsenäisyyteen johtaneesta kehityksestä ohentunut. Suomessa asuneet heimot joutuivat varhain lännen ja idän kilpakentäksi. Molemmista suunnista tarjottiin kristinuskoa ja sen muovaamaan kulttuuria ja elämäntapaa. Länsi sai suurimman osan Suomesta vaikutuspiiriinsä. Tämä merkitsi myös joutumista Ruotsin osaksi. Ensimmäinen itäraja määriteltiin Pähkinäsaaren rauhassa v Raja kulki halki Karjalan kannaksen läpi eteläisen ja keskisen Suomen Pohjanmaalle. Molemmin puolin rajaa asui suomalaisia. Itäpuolella olevat joutuivat Novgorodin ja Venäjän alaisuuteen. Rajan paikka on muuttunut sen jälkeen moneen kertaan. Suomalaiset saivat ensimmäisen kerran osallistua kuninkaanvaalin Moran kivillä. Sen muistoksi tasavallan presidentin vaali järjestettiin valitsijamiesvaalien aikaan aina helmikuun 15. päivä. Itsekin sain olla mukana vuosina 1978 ja Emme tiedä, pääsikö urjalalaisia joskus osallistumaan kuninkaanvaaliin, kunnes Kustaa Vaasan ajoista siirryttiin perinnölliseen kuninkuuteen. Kuninkaaseen talonpojat saattoivat vedota. Valtiopäiville urjalalainen talonpoika pääsi ensimmäisen kerran v. 1624, kun Salmen Reikon isäntä Heikki Nuutinpoika edusti Sääksmäen kihlakuntaa. Tämän Reikon tilan lahjoittivat kunnalle menoslaiset Ulla ja Juha Maunula v Aatelissukuja edusti suvun vanhin ja talonpoikien edustajat valittiin kihlakunnittain valtiopäiville. Mainittu Kustaa Vaasa toteutti uskonpuhdistuksen valtakunnassaan saadakseen valtiolle kirkon varat. Niinpä Urjalaankin jäi rakentamatta kivikirkko, kivisakasti ehdittiin pystyttää. Mikael Agricola laati aapisen, suomensi Uuden Testamentin ja toteutti maltilla uskonpuhdistuksen tai kuten tapahtuman juhlavuonna sitä on kutsuttu reformaation. Valta kiinnostaa ja vallasta on kamppailtu niin valtioiden kuin hallitsijoiden ja heidän perillistensä kesken. Merkittävää kamppailua käytiin myös kuninkaan ja valtiopäiville kokoontuneiden säätyjen aateliston, papiston, porvarieston ja talonpoikien kesken luvun lopulla tultiin tilanteeseen, jossa silloinen kuningas Kustaa III onnistui vallankaappauksessaan rajoittamaan säätyjen ja erityisesti aateliston valtaa. Vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja antoivat kuninkaalle lähes itsevaltiaan valtuudet. Laki oli voimassa Ruotsissa vuoteen 1809 ja Suomessa vuoteen Ruotsi oli suuravaltana Itämeren ympäristössä luvulla. Myös 43 Urjalalaista hakkapeliittaa oli Saksassa suurvalta- asemaa hankkimassa. Asema menetettiin seuraavalla vuosisadalla ja Suomen itäraja Kannaksella piirrettiin Suuren Pohjan sodan seurauksena Uudenkaupungin rauhassa v pääosin siihen kohtaan, jossa se nytkin kulkee. Aika
2 tunnetaan myös isovihan aikana, jolloin Venäjä miehitti Suomea. Urjalaan venäläiset tulivat pitkäperjantaina Venäjä teki nousua Pietari Suuren johdolla ja halusi turvata nimeään kantavan pääkaupunkinsa. Vuonna 1746 raja siirtyi Kymijoelle, kun Ruotsi haki revanssia epäonnistuneessa Hattujen sodassa. Suomen kohtaloihin ovat eniten vaikuttaneet Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Ranska. Napoleon halusi Venäjän liittolaisekseen ja mukaan mannermaasulkemukseen eli Britannian kauppasaartoon, johon haluttiin painostaa myös Ruotsi. Kun se ei suostunut, Venäjän tsaari Aleksanteri I ja Napoleon sopivat Tilsitissä v Ruotsin painostamisesta mukaan. Edelleen Erfurtissa todettiin syyskuussa 1808 salaisen sopimuksen mukaan: Korkeat osapuolet sitoutuvat pitämään välttämättömänä ehtona Englannin kanssa tehtävälle rauhalle, että se tunnustaa Suomen, Valakian ja Moldovan kuuluvan Venäjän keisarikuntaan. Kerrotaan Napoleonin palattuaan Pariisiin huudahtaneen: Ostin Espanjan Suomella. Venäjä julistikin sodan, joka tunnetaan Suomen sotana Minun vanhempieni ikäluokka ja osin mekin luimme tästä sodasta J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Sven Dufvan urheudesta huolimatta sodan seurauksena Suomi eli kahdeksan Ruotsin maakuntaa siirtyi Venäjän alaisuuteen. Porvoossa pidettiin valtiopäivät vielä sodan jatkuessa maaliskuusta heinäkuuhun v Aleksanteri I avasi nykyisin käytetyllä nimellä valtiopäivät. Ruotsin sana landdagar voidaan suomentaa myös maapäivät tai herrainpäivät. Riksdag- nimitystä valtiopäivät ei joidenkin tutkijoiden mukaan voitu käyttää, koska ei ollut valtakuntaakaan luvulla syntyneen suomalaisen tulkinnan mukaan Porvoon valtiopäivillä perustettiin Suomen valtio. Ranskankielisen julistuksen (désormais la Finlande est placée au rang des nations) sanatarkka käännös on: tästä lähtien Suomi on sijoitettu kansakuntien joukkoon. Suomalaisista historiankirjoituksista tunnemme sen paremmin muodossa korotettu kansakuntien joukkoon. Keisari antoi hallitsijavakuutuksen ja säädyt vannoivat uskollisuudenvalan. Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta, joka sai erityisaseman, jossa sille oli turvattu Ruotsin aikaiset edellä mainitsemani perustuslait, jotka antoivat hallitsijalle lähes itsevaltiaan valtuudet. Keisarihan oli Venäjällä muutenkin itsevaltias. Suomessa säilyi hallintokielenä ruotsi. Luterilainen kirkko ja oma oikeuslaitos säilyivät. Taustatyötä olivat tehneet silloisessa Suomen pääkaupungissa Turussa vaikuttaneet realistit, jotka olivat tajunneet hyvissä ajoin Suomen muuttuvan aseman. Turun piispa Jacob Tengström, vapaaherra Carl Erik Mannerheim (marsalkan isoisä) ja hovioikeuden asessori Robert Henrik Rehbinder, jotka johtivat Pietarissa käynyttä 20 henkistä lähetystöä, johon kuului neljä aatelista ja pappia, seitsemän porvaria ja viisi talonpoikaa. Keskeiset esitykset hyväksyttiin. Suomessa keisaria edusti kenraalikuvernööri, joista ensimmäinen oli joulukuusta 1808 alkaen Yrjö Mauno Sprengtborten, joka oli siirtynyt Ruotsista Venäjälle v Suomen asiat esiteltiin Pietarissa suoraan keisarille, ei venäläisten ministeriöiden kautta. Suomessa korkein hallintoelin oli keisarillisen Suomen senaatti vuodesta 1809 ( vuoteen 1816 nimi oli hallituskonselji). Senaatti oli keskeinen valtioelin, kun valtiopäiviä ei kutsuttu koolle. Suomalaisten kannalta oli tärkeää, että ns. Vanha Suomi eli Karjala liitettiin suuriruhtinaskuntaan v
3 Wienin kongressi 1815 järjesti Euroopan olot lähes vuosisadaksi. Suomessakin saatiin elää rauhassa sodilta lukuun ottamatta lyhyttä Krimin sotaa tai Itämaista sotaa ( ), joka Suomessa tunnetaan Oolannin sotana. Aleksanteri II valtakausi ( ) merkitsi suurta kehitysvaihetta Suomessa. Venäjältä hän poisti maaorjuuden. Suomessa päätettiin nostaa suomen kieli ruotsin kielen rinnalle v. 1863, saatiin oma raha v. 1860, annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla, 1865 maaseudun kaupan vapautus v. 1859, täydellinen elinkeinovapaus v ja toteutettiin kansakoulu v Urjalassa oltiin vähän edellä, sillä pitäjänkoulu aloitti v kaikkien yhteiskuntapiirien lasten sekä tyttöjen että poikien kouluna. Samoihin aikoihin aloitti Urjalan kirkkoherra kirjoittaa kirkonkirjat suomeksi. Talouden alalla ryhdyttiin rakentamaan rautatietä ja kanavia, joista tunnetuin Saimaan kanava. Urjala pääsi rataverkkoon Taas oli tarvittu taustatyötä, jota olivat tehneet monet suomalaiset kuten Runeberg, Kalevalan kokoaja Eljas Lönnroth ja ennen kaikkea Juhana Vilhelm Snellman. Snellmanin mukaan ihmisen ja valtion kehitys ovat vakaalla pohjalla silloin, kun tieto, tunteet ja tahto yhtyvät sivistyksenä ihmisessä vapaaksi persoonaksi ja kansassa isänmaallisuutta ja kansallisuutta yhdistäväksi kansallishengeksi. Pelkkä isänmaallinen tunne ei riitä. Sen on saatava järkevä sisältö ja tulla käytännölliseen järjen mukaiseksi toiminnaksi isänmaan hyväksi. Jokainen pienikin kansallisuus on arvokas yhtenä jatkuvana kehittyvänä yleisinhimillisen sivistyksen ja ihmisyyden erityisenä muotona. Kansalaisyhteiskunta kehittyi vuosisadan loppupuolella perustamalla nuoriso-, raittius-, urheilu- ja maamiesseuroja, työväenyhdistyksiä ja palokuntia. Osuustoiminta otti ensiaskeleita. Venäjää käytettiin komentokielenä Urjalan reservikomppaniassa vuosina Ensimmäinen sortokausi oli yritys venäläistää Suomi ja yhtenäistää se muuhun Venäjään. Urjalalaisetkin kirjoittivat nimensä puolen miljoonan muun suomalaisen kanssa suureen adressiin, jota keisari ottanut vastaan. Itselläni on jäljennös kirjana Euroopan kuningashuoneiden ja kulttuuriväen vetoomuksesta. Helmikuun manifestilla haluttiin syrjäyttää perustuslait, kansallinen asevelvollisuus lakkautettiin ja kenraalikuvernööri Bobrikov sai diktaattorin valtuudet. Hänet murhasi Eugen Schauman. Suurlakko päätti ensimmäisen sortokauden. Suomessa toteutettiin eduskuntauudistus v Äänestäjiä tuli yli miljoona lisää. Sekä miehet että naiset olivat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia. Puoluekenttä alkoi vähitellen kehittyä. Keisari hajotti eduskunnan ennen Suomen itsenäistymistä seitsemän kertaa eli lähes vuosittain. Sillä oli vaikutusta kansan äänestysintoon ja luottamukseen kansanvallan kautta saada toteutettua uudistuksia Toinen sortokausi oli vuosina Vuonna 1910 Venäjän laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä riisti käytännössä Suomen senaatilta ja eduskunnalta kaiken lainsäädäntövallan. Pari vuotta myöhemmin yhdenvertaisuuslaki antoi venäläisille samat oikeudet kuin suomalaisilla. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa monet venäläistämistoimet oli toteutettu. Sortotoimet nostivat suomalaista kansallishenkeä monella tavalla. Osa sitä oli hakeutuminen jääkärikoulutukseen Saksaan.
4 Ensimmäisen maailmasodan aikana Urjalassa rakennettiin linnoitusketjua. Tänne tuli paljon rakentajia muualta ja urjalalaisetkin saivat töitä venäläisten sotilaiden ohella. Venäjä pelkäsi Saksan tuloa Pietariin Suomen kautta. Vuosi 1917 on monine tapahtumineen kuin paraskin jännityskertomus, jossa Suomen kohtalo oli usein veitsenterällä. Venäjällä ei kyetty toteuttamaan sellaisia uudistuksia kuin Suomessa erityisesti kansansivistyksen osalta. Maaseudun väestö ja kaupunkien työläiset elivät huonoissa oloissa, jota sota monine seurauksineen kurjisti. Myös Venäjän kansanedustuslaitos valtakunnanduuma hajotettiin usein. Maaliskuussa keisari Nikolai II joutui luopumaan vallasta. Sitä ryhtyi käyttämään väliaikainen hallitus Kerenskin johdolla. Sen kanssa vallasta kilpaili Petrogradin neuvosto kehottaen sotilaita tottelemaan vain sitä. Kerenski pyrki aluksi jatkamaan sotaa. Suomessa jouduttiin pohtimaan, miten suhtautua uusiin vallanpitäjiin. Voidaanko heidät tunnustaa Suomen perustuslakien mukaan korkeimman vallan haltijaksi. Eduskunta päätti heinäkuussa 1917 sosialidemokraattien, maalaisliiton ja osan nuorsuomalaisten tuella valtalaista, jolla eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi äänin Päätöksen jälkeen eduskunnassa huudettiin eläköötä vapaalle isänmaalle. Tässä eduskunnassa oli Urjalasta Alfred Retulainen. Sen jälkeen pohdittiin pitääkö laki lähettää Venäjän väliaikaisen hallituksen vahvistettavaksi. Lähinnä sosialidemokraattien äänin päätettiin lähettää se vain tiedoksi. Väliaikainen hallitus ei hyväksynyt eduskunnan päätöstä. Osin sitä painostivat myös valtalakia Suomessa vastustaneet. Eduskunta hajotettiin ja määrättiin uudet vaalit. Jälleen jouduttiin pohtimaan oliko Venäjän väliaikaisella hallituksella toimivaltaa hajottaa eduskunta. Sosialidemokraatit eivät hyväksyneet hajotusta. Ja yrittivät heidän johtamansa Oskari Tokoin senaatin ja eduskunnan puhemiehen Kullervo Maanerin johdolla jatkaa istuntoja. Lokakuussa järjestettiin uudet vaalit ja niissä sosialidemokraatit menettivät enemmistön. Puolueessa oli vahvistunut kumouksellinen suuntaus. Bolsevikit, jotka meidän ajanlaskumme mukaan marraskuussa ja venäläisen ajanlaskun mukaan lokakuussa lähes verettömällä vallankumouksella ottivat vallan, kannattivat kansojen itsemääräämisoikeutta ja Suomenkin itsenäistymistä. Samalla he uskoivat kansan valitsevat sosialismin ja kehottivat Suomessakin tekemään vallankumouksen. Leninin viesti suomalaisille sosialisteille kuului: Nouskaa viipymättä ja ottakaa valta järjestäytyneen työväen nimiin. Kun näin ei tapahtunut hän moitti suomalaisia ja jatkoi kehotuksia luvaten aseapua. Suomessa oli tuolloin n venäläissotilasta, joista osa kannatti vallankumousta. Kirjassaan Kuinka se oikein tapahtui Väinö Tanner kertoo: Määräämisvalta sosialidemokraattisessa puolueessa oli muuten kokonaan siirtynyt jyrkkien ainesten käsiin. Tämä tuli näkyville jo ehdokkaiden asettelussakin. Siinä oli koetettu pitää huoli siitä, ettei maltillisimpia aineksia olisi asetettu ehdokkaiksi. Mitä minuun henkilökohtaisesti tulee, olin politiikkaan kyllästyneenä ehdottomasti kieltäytynyt ehdokkuudesta. En myöskään katsonut voivani äänestää ketään Uudeltamaalta asetettua puolueen ehdokasta, koska ne mielestäni olivat väärillä linjoilla. Ainoan kerran koko parlamentaarisen elämämme aikana vaimoni ja minä jäimme pois vaalista. Marraskuun päivinä oli yleislakko. Sillä haluttiin painostaa eduskuntaa. Maassa oli kova pula elintarvikkeista. Marraskuun 15. päivä eduskunta julistautui korkeimman vallan
5 haltijaksi äänin Ajan tunnelmia kuvaa hyvin eduskunnan varapuhemiehen Santeri Alkion puhe: Minä en pelkää henkilökohtaisesti niitä uhkauksia, joita eduskuntaa vastaan on tehty, Mutta minun täytyy sanoa, että minä vakavasti pelkään kansalaissotaa. Maalaisliiton johtaja esitti hyväksyttäväksi sosialidemokraattien keskeiset tavoitteet ja heinäkuussa hajotetun eduskunnan jo hyväksymät kahdeksan tunnin työaikalain ja kunnallislait. Esitys torpparivapautuksesta annettiin eduskunnalle tammikuussa ennen kansalaissodan puhkeamista. Torpparivapautus oli eri painotuksin monen puolueen ohjelmassa. Mainittakoon, että tuolloin sosialidemokraattien vallankumoussiipeen kuulunut Otto Ville Kuusinen katui myöhemmin yleislakon lopettamista. Hänestä tuli v Terijoen hallituksen pääministeri. Svinhufvudin senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen 4. Joulukuuta ja eduskunta hyväksyi sen 6. päivä äänestyksen jälkeen. Senaatin jäsennä oli 150 vuotta sitten Urjalassa syntynyt Juhani Aarjärvi. Hänen v.1917 syntynyt poikansa kaatui talvisodassa. Tämän jälkeen piti saada vielä ulkovaltojen tunnustus. Ne asettivat ehdoksi Venäjän antaman tunnustuksen. Se saatiin uusien vallanpitäjien kansankomisaarien neuvostolta joulukuun viimeisenä. Väliaikainen hallitus ja Venäjän valkoiset eivät olisi suostuneet Suomen itsenäistymiseen. Muiden maiden tunnustamisen saamiseen vaikutti maailmansodan loppuvaiheet, rauhansopimukset ja Suomen suuntautuminen Saksaan ja saksalaisten joukkojen tulo Suomeen keväällä 1918, jota Mannerheim ei kannattanut. Läheiset suhteet Saksaan viivyttivät Yhdysvaltojen tunnustamista. Suomi koki kansalaissodan, jossa Urjalassa kirjoilla olleita menehtyi kaatuneina, murhattuina, teloitettuina, kulkutauteihin ja nälkään yhteensä 378. Asuinpaikka Urjalassa oli 289 ja lisäksi muita, esimerkiksi Furuhjelmistä toinen oli kirjoilla Helsingissä ja toinen Pietarissa. Kansalaissota on niin suuri kokonaisuus, että en siihen tässä yhteydessä muutoin puutu. Sen voi todeta, että toisenlainen lopputulos olisi merkinnyt Suomelle erilaista kohtaloa kuin nyt on koettu. Kansalaissodan jälkeen silloinen senaattori ja tuleva presidentti Kyösti Kallio lausui Nivalan kirkossa : Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä. Nuori valtio kävi kamppailua valtiomuodosta kansalaissodan jälkeen. Osa halusi ja saikin valituksi Saksasta kuninkaan. Itsenäisyysjulistuksessa oli valtiomuotona tasavalta. Eduskunta pääsi normaalioloihin vuoden 1919 vaalien jälkeen ja uusi hallitusmuoto vahvisti tasavallan ja ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K. J Stålberg. Itsenäisen isänmaan rakentaminen alkoi torpparivapautuksella, joka hyväksyttiin eduskunnassa heinäkuussa 1918 ja sitä täydensi nk. Lex Kallio v Väinö Linna laittoi Koskelan Jussin vastaamaan kirkkoherran kysymykseen, että torpassa saisi enemmän kokoon. Niin Jussi saikin kuten muutkin torpparit ja mäkitupalaiset. Kaksikymenluvulla muodostettiin yli pientilaa. Urjalassakin valtaosa viljelijöistä oli tätä ennen vuokraviljelijöitä. Torppia oli eri tietolähteiden mukaan Suomessa oli vuonna 1917 yhteensä 3,1 miljoona asukasta, joista puolet alle 25- vuotiaita. Elinaikaodote oli pojilla 43 ja tytöillä 49 vuotta. Nyt se on miehillä 78,5 ja naisilla 84,1 vuotta. Joka kymmenes lapsi kuoli. Maaseudulla asui noin 84 %. Teollisuudesta sai elantonsa 12 %.
6 Urjalassa, joka oli asukasluvultaan Hämeen läänin suurimpia kuntia oli asukasta. Suurin teollisuusyritys oli Nuutajärven lasitehdas. Nälkä ja sairaudet voitettiin. Luotiin sosiaaliturva. Panostettiin koulutukseen kansakoulusta yliopistoihin. Hyvinvointi luotiin työllä ja yrittämisellä. Kansakunnan kohtalo oli vaakalaudalla Taas olivat muut, nyt Hitler ja Stalin, käyneet kauppaa meistä salaisissa lisäpöytäkirjoissa jakaessaan Eurooppaa etupiireihin. Kumpikin joutui tarkistamaan kantaansa. Stalin ei saanut syntymäpäivälahjaksi Suomea. Häntä ei otettu vastaan vapauttajana. Kansa taisteli kunniakkaat 105 päivää. Karjala menetettiin ja ihmistä joutui uusiin oloihin. Jatkosodassa Hitler tarvitsi kanssasotijaa. Karjala haluttiin takasin. Saatiin, mutta ei onnistuttu pitämään. Sodassa vihollinen pystyi valtaamaan vain osan niistä alueista, jotka rauhasopimuksen mukaan jouduttiin luovuttamaan Vaaran vuodet eivät koitunet kohtaloksemme. Toteutettiin koko Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen karjalaisten ja perheellisten rintamamiesten asuttaminen ja lujitettiin kansakunnan selkärankaa lisäämällä pienomistusta. Urjalaan tuli uusia asukkaista pääosin Muolaasta, mutta myös muista Kannaksen pitäjistä. Kansakunnan rakentaminen jatkui huolimatta ennennäkemättömistä sotakorvauksista. Metallisteollisuus vahvisti metsäteollisuutta. Syntyi Nokia ja muuta uutta tuotantoa. Palvelualat ovat kasvaneet. On luotu hyvinvointiyhteiskunta, jossa valtio ja kunta tuotavat keskeiset palvelut terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja koulutuksessa. Yksityinen sektori ottanee tulevina vuosina enemmän osuutta ainakin sote- uudistuksen myötä. Kulttuurissa ja urheilussa olemme menestyneet. Viime kesänä saimme ihailla Aleksi Ojalan sisukasta kävelyä MM- kisoissa. Itsenäisen Suomen tarina on menestystarina. Olemme monilla mittareilla kärkipäässä koko maailmassa. Siihen on tarvittu kaikkien suomalaisten omaa työtä ja yrittämistä. Siihen on tarvittu yhteistyötä muiden maiden kanssa. Siihen tarvitaan myös jatkossa yhteistyötä niin omassa maanosassamme kuin maailmanlaajuisestikin. Olemme riippuvaisia muista, emme voi aina tehdä, mitä haluamme, mutta omista valinnoistamme riippuu liikkumatilamme myös tulevaisuudessa. Tänään tunnemme kiitollisuutta heitä kohtaan, jotka ovat panoksellaan rakentaneet tämän maan, puolustanet sitä ja luoneet hyvinvoinnin. On tehty viisaita valintoja ja ratkaisuja kiperissäkin tilanteissa. Pidetään huolta, että kuntana ja Suomena olemme sellaisissa pöydissä mukana, joissa tehdään meitä koskevia ratkaisuja. Tulevaisuutta ajatellen olen huolissani kahdesta asiasta. Suomalaisista asuu ny 5/6 eli 4,5 miljoonaa alueella, joka on vain 2,2, % koko maan pinta- alasta eli noin kymmen kertaa Urjalan kokoisella alueella 749 taajamassa. Keskittyminen tai pikemminkin keskittäminen on ollut megatrendi. Kaupungistuminen ja suuruuden ekonomia jättää jalkoihinsa pienen ihmisen niin suurkaupungeissa kuin niiden ulkopuolella. Nyt orastavan nousun aikana on työvoimapulaa, kun työpaikat on keskitetty. Maaseudun palvelujen turvaaminen on suuri haaste meidän urjalalaistenkin kannalta. Toinen asia, joka huolestuttaa on siirtyminen moniarvoisesta yhteiskunnasta arvotyhjiöön, arvoneutraaliin yhteiskuntaan. Viimeisin uutinen tästä on varhaiskasvatuksen velvoittavat
7 valtakunnalliset ohjeet, joissa uskontokasvatus on korvattu katsomuskasvatuksella. Kun ruokarukous on uskonnon harjoittamista, korvataan se ruokalorulla. Monissa kunnissa seurakuntavierailut on kielletty myös kouluissa. Sulkemalla ovet, ei avata myöskään ikkunoita. Kansainvälistyvässä maailmassa emme pärjää hylkäämällä omat kestävät arvot. Presidentti J. K. Paasikivi lausui luovuttaessaan tasavallan presidentin tehtävät Urho Kekkoselle eduskunnassa näin: Miten ulkoiset olot ja maailmantapaukset kohtaloihin vaikuttavatkaan, kansan ja varsinkin pienen kansan tulevaisuus riippuu viime kädessä sen siveellisestä ja henkisestä voimasta, sen uskollisuudesta itseänsä, omia ihanteitansa, oman kansallisen elämänsä perusarvoja kohtaan. Ilman näitä henkisiä voimia kansa ei voi pysyä pystyssä. Luotan, että Suomen kansassa on näitä voimia. Paasikivi päätti puheensa lainaamalla Runebergin vanhan krenatöörin sanoja: Jumala synnyinmaata varjelkoon. Tähän toivomukseen meidän on syytä nöyrin ja kiitollisin mielin yhtyä.
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotKokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
LisätiedotMannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen
Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä
LisätiedotHenkilöhistoriaa Suomen Pankissa
Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan
LisätiedotNaisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta. Kari Prättälä
Naisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta Kari Prättälä 14.12.2017 Naiset kunnallisessa päätöksenteossa Naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentaminen oli osa kamppailua valtiollisen
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola
ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotSuomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka
Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotRuotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
LisätiedotKristinuskon historia Suomessa (OT)
Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen
LisätiedotKustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010
Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotHilja-mummin matkassa
Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä
LisätiedotSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki
Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotVastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa
Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914
LisätiedotHE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) muuttamista siten,
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,
1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotLeppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä. Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.
Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.fi Leppävirta 1917 Yksi Suomen suurimpia maalaiskuntia Muuttoliike
LisätiedotSoukka-seuran itsenäisyysjuhla 6.12.2013, Soukan kappeli
Soukka-seuran itsenäisyysjuhla 6.12.2013, Soukan kappeli klo 15.00 Tyyne Martikainen VTM, Terv.tiet.lis, Terveydenhuoltoneuvos, kirjailija -----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotPunainen keskuspankki
Punainen keskuspankki Antti Kuusterä Suomen Pankin 200 vuotishistoriaprojekti Studia Monetaria 7.4.2009 Kansakunnan kollektiivinen muisti Nälkätalvi 1868 Vuosi 1918 1930-luvun suuri lama Sotakorvaukset
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotJuhlapuhe/Itsenäisyyspäivä
Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman
LisätiedotORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 SIVU 1/2016. PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5
KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 SIVU 1/2016 AIKA Tiistaina 9.2.2016 klo 18.00 18.57. PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5 LÄSNÄ Aakula Kari Lähteenmäki Heikki Ahava Asta Haikka Juha Mäkinen
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotRANSKAN SUURI VALLANKUMOUS JA NAPOLEON luvulla oli yksi maailman maista. ja hovin elämä vei kuitenkin
RANSKAN SUURI VALLANKUMOUS JA NAPOLEON 1700-luvulla oli yksi maailman maista. ja hovin elämä vei kuitenkin suuren osan varoista. Suuri osa kansasta eli kuitenkin ja. Keväällä 1789 kuningas kutsui koolle
LisätiedotAntiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotVUODEN 1917 VALTALAKI T A U S T O J JA A VAIKUTUKSIA
Yrjö Mäkelin -seuran järjestämässä seminaarissa Valtalaki 90 vuotta - Yrjö Mäkelin ja Suomen itsenäisyys 4.9.2007 (Oulu). filosofian tohtori Turo Mannisen luento. VUODEN 1917 VALTALAKI T A U S T O J JA
LisätiedotINNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND)
1 INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.8.2017, Kansallinen Neuvosto 1 NIMI... 2 2 JÄSENET... 2 3 KANSALLINEN NEUVOSTO... 2 A. Virkailijat...
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotArvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,
1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotJussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?
P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?
LisätiedotNyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka
V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä
LisätiedotKOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA
KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KAUNAISET SUURVALLAT Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotRautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
LisätiedotPresidentin ja puolueiden valta
Presidentin ja puolueiden valta Prof. www.kolumbus.fi/martti.haikio 2.12.2010 Itsenäisen Suomen valtionpäämiehet Suomen Kansallisbiografia www.kansallisbiografia.fi Valtionhoitajat 1918 P.E. Svinhufvud
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotMuutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO ERGIATEKNIIKAN KILTA Sivu! 1 / 5 ARMATUURI RY Syyskokous
ERGIATEKNIIKAN KILTA Sivu! 1 / 5 ENERGIATEKNIIKAN KILTA PÖYTÄKIRJA ARMATUURI ry 1.12.2016 Ylioppilastalo Laserkatu 10 53850 Lappeenranta KILLAN SYYSKOKOUS Aika: Torstai klo 17.00 Paikka: Sali 4301+4302,
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 85 93 SISÄLLYS N:o Sivu 85 Laki Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.5.2015 COM(2015) 197 final 2015/0102 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
LisätiedotVenäjän ja Suomen tasavaltain välinen sopimus.
Venäjän ja Suomen tasavaltain välinen sopimus. Venäjän Tasavallan Kansankomisaarien Neuvosto ja Suomen Tasavallan Kansanvaltuuskunta ovat näiden vapaitten tasavaltain keskinäisen ystävyyden ja veljeyden
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Suomennos LA 127/2001 vp Gunnar Jansson /r ym. LAKIALOITE 127/2001 vp Arpajaislaki ja eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tausta Eduskunta hyväksyi 19 päivänä kesäkuuta
Lisätiedots. 4.10.1881 Laukaa k. 17.5.1964 Moskova Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin 17.5.2014 Kansan Arkisto
Otto Wille Kuusinen s. 4.10.1881 Laukaa k. 17.5.1964 Moskova Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin 17.5.2014 Kansan Arkisto Räätälin poika Otto Wilhelm pääsi ylioppilaaksi 1900 Jyväskylän
LisätiedotRuut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotJ. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö
J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman Rahapoliittinen kädenvääntö Borgström Snellman Borgström versus Snellman Henrik Borgström nuoremman ja J. V. Snellmanin rahapoliittinen kädenvääntö Suhteellisen
LisätiedotKatsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)
Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
LisätiedotMiten Ruotsin vaikutus näkyy Suomessa?
HI4 Sivu 1 Miten Ruotsin vaikutus näkyy Suomessa? 21. helmikuuta 2013 13:24 Suomi on ruotsalainen, YLE http://yle.fi/ohjelmat/1857882 Länsimaiset vaikutteet Arkkitehtuuri Hyvinvointivaltio (kehitetty melko
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotPUHE TYÖVÄEN KANSANJUHLASSA OULUN TOIVONIEMESSÄ 14/ Pohjolan Työn" selostus.
56 PUHE TYÖVÄEN KANSANJUHLASSA OULUN TOIVONIEMESSÄ 14/7-194 0 SSaXSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSaSSSSSSSSSSSSSSBSSSSBSSSBSSS Pohjolan Työn" selostus. Nykyinen sukupolvi on saanut elää niin vaihtelevla aikoja,
LisätiedotUTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kirkkovaltuusto
Kokousaika Tiistai 27.2.201 klo 18.00 19.12 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa olleet jäsenet Seurakuntatalo Pirkko Hongisto Jouko Isoniemi Irmeli Juntunen Antti Koistinen Taisto Kokko Ahti
LisätiedotPidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa
ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotValkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.
Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan
LisätiedotEtelä-Karjalan Työkunto Oy:n osakkeiden myyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle
Kaupunginhallituksen 17 20.03.2017 konsernijaosto Kaupunginhallitus 151 27.03.2017 Kaupunginhallitus 444 11.09.2017 Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n osakkeiden myyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotINNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT
1 INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT 2 INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND)... 1 SÄÄNNÖT... 1 NIMI... 3 JÄSENET...
LisätiedotSISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45
SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta
LisätiedotAhvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808
LisätiedotPRESIDENTINVAALIT
PRESIDENTINVAALIT 99-2006 Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet ) 99: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen nojalla Presidenttiehdokk aat
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista
LisätiedotMiksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen?
Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen? Helsingin työväenopisto Irma.tapaninen@pp.inet.fi Lue diat osoitteessa http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Sisältö Untolan kiinnekohtana
LisätiedotRunsas sielujen elonkorjuu islamilaisessa maassa
1972-2010 Runsas sielujen elonkorjuu islamilaisessa maassa,,ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu. (Mat 24:14)
LisätiedotKuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.
2018 MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen kerran valtakunnallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta. Kuntakysely
Lisätiedot