Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2008"

Transkriptio

1 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2008 Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen työryhmä Juhani Sulander & Pekka Borg

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Juhani Sulander ja Pekka Borg Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2009 Helsinki 2

3 Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen asiantuntijaryhmä, kirjoittaneet Juhani Sulander ja Pekka Borg Nimike Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2008 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Turun sosiaalikeskus, Tampereen hyvinvointipalvelut, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 7/2009 Sivumäärä, liitteet 21 s + liitteet Osanumero 4/2009 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Toimeentulotukea sai Kuusikon kunnissa vuoden 2008 aikana kotitaloutta ja henkilöä. Henkilöistä oli alle 18-vuotiaita lapsia. Aikuisia toimeentulotuesta osalliseksi tulleita henkilöitä oli noin 7 % aikuisväestöstä. Lapsiväestöstä lähes 12 % oli toimeentulotuen piirissä. Toimeentulotukea saavien henkilöiden määrässä on luvulla tapahtunut merkittävä vähentyminen. Suurin muutos on vertailun kunnissa tapahtunut Turussa, jossa väestöosuus laski vuodesta 2002 vuoteen ,3 prosenttiyksiköllä ja saavutti Kuusikon keskimääräisen tason. Muissa kunnissa tuensaajien väestöosuus laski 1,5 1,9 prosenttiyksiköllä ja kokonaisuutena Kuusikkokuntien erot ovat tasaantuneet. Myös kuntien toimeentulotukimenot ovat useimmissa vertailun kunnissa reaalisesti muutamana viime vuonna alentuneet. Vuodesta 2004 vuoteen 2007 vähennys oli keskimäärin 7 % Kuusikon kunnissa. Vuonna 2007 toimeentulotukimenojen kehityksessä tapahtui muutos ja menot kääntyivät nousuun. Toimeentulotuen kokonaismenot (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita, takaisin perittyä toimeentulotukea ei vähennetty) olivat lähes 205 miljoonaa euroa vuonna Nousu vuodesta 2007 oli runsas 3 %. Toimeentulotuen vuosikustannukset tukea saanutta kotitaloutta kohti olivat keskimäärin euroa ja tuesta osalliseksi tullutta henkilöä kohti keskimäärin euroa/vuosi. Kustannukset kasvoivat 4 % kotitaloutta ja 5 % tukea saanutta henkilöä kohti edellisestä vuodesta. Perustoimeentulotuen osuus pysyi lähes samana eli 85,2 prosentissa kaikista toimeentulotukimenoista ( ,4 %). Täydentävän toimeentulotuen osuus nousi hieman ja ehkäisevän pysyi ennallaan. Espoossa täydentävän toimeentulotuen osuus (yli 12 %) on selvästi suurempi kuin muissa kaupungeissa (Kuusikon keskiarvo 7,8). Vain Oulussa ehkäisevän toimeentulotuen osuus ylitti tavoitetason 3,3 % varsinaisen toimeentulotuen määrästä. Oulussa ehkäisevä toimeentulotuki sisältää lastensuojelulain mukaisia avohuollon kustannuksia. Vuoden 2008 alusta toimeentulotukilakia muutettiin siten, että toimeentulotukiasioiden käsittelylle asetettiin enimmäismääräajat. Kuusikon kuntien toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen koko vuoden keskiarvo vuonna 2008 oli noin 5 arkipäivää (vaihteluväli 3 8). Keskustelu sosiaalityön ammattilaisen kanssa onnistui pääsääntöisesti joko kasvokkain tai puhelimitse lain edellyttämällä tavalla. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalityön ammattilaisen luokse pääsi joko samana tai seuraavana päivänä. Kuusikon kunnissa oli vuoden 2008 joulukuussa työttömiä työnhakijoita henkilöä. Työttömyysaste oli korkein Oulussa 12,1 % ja alhaisin Espoossa 4,8 %. Työttömyysaste laski edellisestä vuodesta hieman Helsingissä, pysyi samana Vantaalla ja nousi kaikissa muissa Kuusikon kunnissa. Työttömyyden aleneminen pysähtyi vuoden 2008 lopulla mutta muutos ei näkynyt vielä pitkäaikaistyöttömyydessä. Pitkäaikaistyöttömien määrä työttömistä työnhakijoista väheni edellisestä vuodesta muissa Kuusikon kunnissa paitsi Tampereella ja Oulussa. Asiasanat Toimeentulotuki, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 8 Jakelu 3

4 Sisällys 1 JOHDANTO TOIMEENTULOTUEN VIIVYTYKSETÖN KÄSITTELY TOIMEENTULOTUEN ASIAKKAAT JA KUSTANNUKSET TOIMEENTULOTUKEA SAANEET KOTITALOUDET JA HENKILÖT TOIMEENTULOTUEN ASIAKKAIDEN TAUSTATIETOJA Kotitalouksien perhetyypit Toimeentulotuen saajien ikä Kotitalouksille maksetut toimeentulotukikuukaudet vuoden aikana Koko vuoden toimeentulotukea saaneiden määrän kehitys TOIMEENTULOTUEN KUSTANNUKSET VUOSINA Kokonaiskustannukset Toimeentulotuen vuosikustannukset asukasta kohti Vuosikustannukset toimeentulotukea saanutta kotitaloutta ja henkilöä kohden Toimeentulotuen jakaantuminen perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen KUNNAN OSUUS TYÖMARKKINATUESTA TYÖTTÖMYYS TOIMEENTULOTUEN TARPEESEEN VAIKUTTAVANA TEKIJÄNÄ TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE JA MUUTOS KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA YHTEENVETO Liitteet 1 Toimeentulotuen tiedonkeruun määritelmät 1A Toimeentulotuen perusosien määrät alkaen 2 Toimeentulotuen asiakkaat ja kustannukset vuonna A Toimeentulotuen asiakkaat ja kustannukset (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita) 2B Toimeentulotuen deflatoidut kustannukset (ilman pakol. jne.) 2C Toimeentulotuen asiakkaat ja kustannukset (kaikki) 3 Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien perhetyypit 4 Kotitalouksille maksetut toimeentulotukikuukaudet vuoden 2008 aikana 4B Kotitalouksille maksetut toimeentulotukikuukaudet ikäryhmittäin vuoden 2008 aikana 5 Toimeentulotuen jaottelu perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään tukeen. Maksettu työmarkkinatuen määrä ja tuensaajien määrä 5B Toimeentulotuen jaottelu perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään tukeen 2007 ja Kuntouttava työtoiminta Kuusikkokuntien ja koko Suomen työttömyystietoja joulukuussa Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen työryhmän jäsenten yhteystiedot 4

5 1 Johdanto Kuusikon ohjausryhmä yhdisti vuoden 2008 alussa aiemmin sosiaalityön ryhmän osana toimineen aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen ryhmät. Tarkoitus on laajentaa tulevaisuudessa ryhmän työ käsittämään paremmin aikuissosiaalityön eri asiakasryhmien palvelut pelkän toimeentulotuen tarkastelun lisäksi. Tässä raportissa käsitellään kuitenkin vain toimeentulotukea vuonna 2008 Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Ajallisia vertailuja tehdään vuosien välillä. Toimeentulotuen vertailuraportteja on tehty pääkaupunkiseudulla vuodesta 1993 lähtien ja Oulun tultua mukaan vuonna 2004 vertailut laajenivat kuuteen kaupunkiin. Kustannusten ja asiakasmäärien vertailussa käytetään pääosin kustannuksia ja asiakkaiden määrää ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita. Kustannustiedot on koottu kuntien tilinpäätöstiedoista. Kustannusten muutoksen vertailu on tehty vuoden 2008 rahan arvoon korotetuilla kustannustiedoilla. Kustannusten korottamisessa on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle. Raportin liitteessä 2B aikaisempien vuosien kustannukset on muutettu vuoden 2008 rahan arvoon. Raportissa käsitellään vain toimeentulotukea saaneita talouksia ja henkilöitä. Tarkastelun ulkopuolella ovat sellaiset taloudet ja henkilöt, jotka ovat saaneet pelkästään aikuissosiaalityön palveluja. Kuusikon aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi Leila Palviainen Helsingistä sekä sihteereinä Juhani Sulander ja Pekka Borg. Työryhmän jäsenten yhteystiedot ovat liitteessä 8. 2 Toimeentulotuen viivytyksetön käsittely Toimeentulotukilakia muutettiin vuoden 2008 alusta siten, että toimeentulotukiasioiden käsittelylle asetettiin enimmäismääräajat. Lain tavoitteena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajoista ei ole saatavissa yhdenmukaista seurantatietoa. Helsingissä ja Vantaalla luku sisältää kaikki toimeentulotukihakemukset. Osissa kunnissa tilastoidaan vain perustoimeentulotuen hakemusten käsittelyaikoja. Täydentävän toimeentulotuen käsittely saattoi kestää pitempään, mutta sitä tietoa ei ole saatavissa. Kuusikkokuntien ilmoitusten mukaan toimeentulotukihakemukset käsiteltiin vuonna 2008 keskimäärin 5 päivässä (Kuvio 1). Helsingissä hakemusten käsittelyaikaa seurattiin kirjallisten hakemusten ja kaikkien hakemusten osalta. Kirjallisten hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 4 arkipäivää ja kaikkien hakemusten 3 arkipäivää. Kaikista hakemuksista kiireellisesti käsiteltiin 40 prosenttia ja 7 arkipäivässä 85 prosenttia. Espoossa on tilastoitu vain perustoimeentulotuen käsittelyajat. Toimintayksiköiden käsittelyaika on vaihdellut vuoden aikana 1 12 arkipäivää. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittelyajan seuranta alkoi marraskuussa. Espoossa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksenteossa ei kaikilta osin päästy lain velvoittamaan määräaikaan. Vantaalla käsittelyn kesto oli 9 vrk siinä tapauksessa, jos jouduttiin pyytämään lisäselvityksiä, joita hakemuksista oli 11 %. Espoossa ja Turussa luku sisältää vain kirjalliset hakemukset. Tu- 5

6 russa ja Oulussa luvut on kerätty manuaalisesti. Oulussa käsittelyaikaseuranta on otettu manuaalisesti keskitetystä kirjallisesta hakemusmenettelystä etuusyksiköstä eikä sisällä alueellisessa vanhustyössä, sosiaalisessa tuessa käsiteltyjä hakemuksia. Käsittelyaika on koko vuoden keskimääräinen käsittelyaika/kuukausi etuusyksikössä. Tampereelta tieto käsittelyn kestosta on saatavissa vasta vuodelta Kuvio 1. Toimeentulotukihakemuksen käsittelyn keskimääräinen kesto vuorokausina vuonna Pääsystä henkilökohtaiseen keskusteluun sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan kanssa ei ollut saatavissa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa. Kiireellisessä tapauksessa keskusteluun pääsy järjestyi kaikissa kunnissa samana tai seuraavana päivänä. Ei-kiireellisissä tapauksissa keskustelu sosiaalityön ammattilaisen kanssa onnistui pääsääntöisesti joko kasvokkain tai puhelimitse lain edellyttämällä tavalla. 3 Toimeentulotuen asiakkaat ja kustannukset Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Täydentävän toimeentulotuen avulla voidaan ottaa huomioon hakijan erityiset tarpeet ja olosuhteet. Ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 3.1 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ja henkilöt Toimeentulotukea sai Kuusikon kunnissa vuoden 2008 aikana ( vuonna 2007) kotitaloutta ja ( ) henkilöä 1. Vuoden 2008 ennakkotietojen mukaan toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli koko maassa Koko maan toimeentulotukiasiakkaista 36 % asui 1 Asiakkaat ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita, joiden toimeentulotuen valtio korvaa eri säännösten pohjalta. 6

7 siten Kuusikon kunnissa. Kotitalouksien ja toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden henkilöiden määrä väheni edellisestä vuodesta yhdellä prosentilla sekä Kuusikon kunnissa että koko maassa. Kuusikon kunnista ainoastaan Espoossa toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli vuonna 2008 enemmän kuin vuonna 2007 (Taulukko 1). Vuosia jatkunut tuensaajien määrän väheneminen hidastui kuitenkin koko Kuusikko-alueella selvästi edellisistä vuosista, sillä taloudellisten suhdanteiden heikkeneminen vuoden 2008 lopulla käänsi kehityssuuntaa myös toimeentulotuen osalta. Pitemmän aikavälin trendinä vuodesta 2002 tukea saaneiden kotitalouksien määrä laski keskimäärin 14 prosentilla, mutta kaupunkien välillä oli selviä eroja. Turussa kotitalouksien määrä laski jopa 29 %:lla, kun Vantaalla vähennystä oli vain 7 % ja Tampereella 3 %. Helsingissä ja Espoossa muutos oli keskimääräisellä tasolla. (Liite 2A) Taulukko 1. Vuoden 2008 aikana toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrä sekä muutos vuodesta 2007 Kotitalouksia yhteensä muutos (%) vuodesta 2007 Henkilöitä yhteensä muutos (%) vuodesta 2007 Helsinki , ,5 Espoo , ,3 Vantaa , ,7 Turku , ,3 Tampere , ,5 Oulu , ,5 Kuusikko , ,2 Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus väestöstä oli korkeimmillaan Kuusikon kunnissa vuonna 2003, jolloin 10 % väestöstä oli toimeentulotuen piirissä. Turussa väestöosuus oli luvun alussa tuntuvasti vertailukaupunkeja korkeampi, mutta laski vuodesta 2002 vuoteen 2008 jopa 3,3 prosenttiyksiköllä ja saavutti siten kuusikon keskimääräisen tason. Muissa kaupungeissa tuensaajien väestöosuus laski 1,5 1,9 prosenttiyksiköllä ja kokonaisuutena Kuusikko-kuntien erot ovat tasaantuneet huomattavasti. Vain Espoo poikkeaa muista selvästi alhaisemmalla väestöosuudella, vaikka siellä ainoana kaupunkina osuus lievästi nousi vuonna (Liite 2A) Toimeentulotuen asiakasmäärään vaikuttaa osaltaan ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien matala taso. Tällaisia toimeentulotuella tulotasoaan korottamaan joutuvia asiakasryhmiä ovat mm. työmarkkinatukea ja pelkästään kansaneläkettä saavat eläkeläiset sekä alinta sairauspäivärahaa ja äitiyspäivärahaa saavat. 7

8 Kuvio 2. Toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden henkilöiden osuus (%) kunnan väestöstä vuosina (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita). 3.2 Toimeentulotuen asiakkaiden taustatietoja Kotitalouksien perhetyypit Yhden hengen kotitalouksien osuus toimeentulotuen saajista on kasvanut viime vuosina. Kun vuonna 2002 yhden hengen kotitalouksien osuus oli 68,8 % toimeentulotukea saaneista Viisikon kunnissa (Oulu ei mukana), oli Kuusikko-kuntien vastaava osuus vuonna ,3 %. Yksinhuoltajien osuus toimeentulotukea saaneista kotitalouksista on vähentynyt alle prosenttiyksikön, kahden huoltajan lapsiperheiden osuus 1,3 prosenttiyksikköä ja lapsettomien parien 2,4 prosenttiyksikköä (8,1 % v. 2002) toimeentulotukea saaneista kotitalouksista vuodesta (Kuvio 3) Verrattuna vuoteen 2007 koko Kuusikossa miesten yhden hengen kotitalouksien osuus on hieman kasvanut. Espoossa, Turussa ja Tampereella on yksinhuoltajien osuudessa tapahtunut myös kasvua. Vantaalla suurin kasvu on lapsettomien parien osuudessa, joka on kaksinkertaistunut. 2 Osassa tiedoista mukana ovat kaikki toimeentulotukea saaneet asiakkaat. Liitteenä olevissa taulukoissa mainitaan, millä perusteella tiedot on koottu. 8

9 Kuvio 3. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet perhetyypeittäin vuonna Lapsiperheiden osuuden pienentyessä toimeentulotuen saajista on myös toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden lasten määrä sekä osuus lapsiväestöstä 2000-luvulla alentunut. Vuonna 2002 toimeentulotukiperheissä oli lapsia ja osuus lapsiväestöstä oli 13,5 %. Vuonna 2007 lapsia oli ja osuus lapsiväestöstä 11,2 %, joten lasten määrä on kääntynyt nousuun (Taulukko 2). Taulukko 2. Toimeentulotukea saaneiden perhekoko ja tuesta osalliseksi tulleet lapset vuonna 2008 Keskim. perhekoko Lasten määrä 2008 % alle 18v. väestöstä Helsinki 1, ,9 Espoo 1, ,7 Vantaa 1, ,1 Turku 1, ,7 Tampere 1, ,0 Oulu 1, ,4 Toimeentulotuen piirissä olevien lasten osuus vastaavasta väestöstä oli edelleen kaikissa kunnissa suurempi kuin toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden aikuisten henkilöiden osuus aikuisväestöstä (6,9 %) ja aikuisten osuus koko väestöstä (7,8 %) vuonna 2008 (8 % 2007). Kuusikko 1, , Toimeentulotuen saajien ikä Alle 25-vuotiaiden osuus toimeentulotuen saajista vaihteli kunnissa % välillä. Nuorten osuus toimeentulotukea saavista oli erityisen suuri Oulussa (33,6 %), mutta keskimääräistä suurempi myös Tampereella (27,7 %). Myös vuotiaiden toimeentulotukiasiakkaiden osuus oli Oulussa Kuusikon keskimääräistä osuutta korkeampi. Ikärakenteessa tapahtunut suurin muutos vuonna 2008 oli alle 25-vuotiaiden tuensaajien osuuden väheneminen Turussa lähes 4 prosenttiyksiköllä. 65 vuotta täyttäneitä oli toimeentulotuen saajista keskimäärin 5 prosenttia. 9

10 Taulukko 3. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ikäryhmittäin 2008 (%-osuudet kaikista tukea saaneista kotitalouksista) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu* Kuusikko -24 v opiskelijat 2,8 7,5 4,3 5,6 9,9.. 5,0-24 v muut 15,8 14,1 16,5 14,9 17,8 33,6 15,9-24 v yhteensä 18,6 21,5 20,8 20,5 27,7 33,6 22, v 22,9 22,2 22,6 26,4 24,5 27,8 23, v 30,8 32,0 29,6 28,4 26,9 22,7 29, v 21,3 19,7 20,2 21,1 17,2 13,2 19,7 65 v täyttäneet 6,4 4,6 6,9 3,6 3,7 2,7 5,2 Kaikki kotitaloudet 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 * Oulu ei saa eroteltua alle 24 v. opiskelijoita. Espoo: varsinaista toimeentulotukea saaneet Kotitalouksille maksetut toimeentulotukikuukaudet vuoden aikana Kuvio 4. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, % asiakkaista tuen keston mukaan vuonna Lyhytkestoisesti, korkeintaan kolmena kuukautena vuodessa toimeentulotukea saaneiden osuus aleni Vantaalla, Turussa ja Oulussa sekä suureni Helsingissä ja Espoossa vuodesta Vuoden jokaisena kuukautena toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli suhteellisesti eniten Helsingissä ja Vantaalla. Koko vuoden toimeentulotukea saaneiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta (18,1 ->19,2 %). Työmarkkinatukilain muutos vuonna 2006 aiheutti sen, että osa työttömistä ei ole enää oikeutettuja työmarkkinatukeen, (ei ole enää työvoimaviranomaisten aktiivitoimenpiteiden piirissä) jolloin heidän ainoa tulolähteensä voi olla toimeentulotuki. (Kuvio 4) 10

11 3.2.4 Koko vuoden toimeentulotukea saaneiden määrän kehitys Taulukko 4. Vuoden 2008, 2007 ja 2006 jokaisena kuukautena toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä sekä eri ikäryhmien osuus kotitalouksista Toimeentulotukea 12 kk saaneet kotitaloudet alle 25v alle 25v 65 vuotta v.2008 v v opiskelijat muut* 25-34v 35-49v 50-64v täyttäneet % % % % % % Helsinki ,9 8,0 17,0 37,8 29,5 6,9 Espoo ,8 8,9 16,4 40,1 28,0 4,8 Vantaa ,0 9,6 20,3 38,6 25,9 3,6 Turku ,0 7,9 17,0 36,4 35,6 1,2 Tampere ,1 10,0 19,4 39,5 27,0 1,0 Oulu ,4 26,4 31,9 21,1 1,2 Kuusikko ,3 9,2 18,2 37,7 28,7 4,9 *Oulussa kaikki alle 25v. Vuoden jokaisena kuukautena toimeentulotukea sai Kuusikon kunnissa yhteensä (14 821) kotitaloutta. Noin 38 % koko vuoden ajan toimeentulotukea saaneista oli vuotiaiden päämiesten kotitalouksia. Ympäri vuoden toimentulotukea saavissa alle 25-vuotiaiden kotitalouksia oli 8,9 19,4 %. Nuorten 12 kk toimeentulotukea saaneiden osuus oli korkein Oulussa, jossa nuorisotyöttömyys on myös korkein. Vanhuuseläkeikäisiä ympäri vuoden toimeentulotukea saaneita oli eniten Helsingissä. Opiskelijoita oli eniten Tampereella. Koko vuoden tukea saavien määrä kasvoi kaikissa Kuusikko-kunnissa vuodesta Toimeentulotuen kustannukset vuosina Kokonaiskustannukset Toimeentulotuen kokonaiskustannukset 3 olivat Taulukko 5. Toimeentulotuen kustannukset 2008 lähes 205 miljoonaa euroa (190 miljoonaa euroa DEFL muutos (%) 2007) Kuusikon kunnissa vuonna Toi- meentulotukimenot kasvoivat reaalisesti 3,3 % Helsinki euroa vuodesta ,3 edellisestä vuodesta. Menot kasvoivat eniten Espoo ,3 Helsingissä ja Espoossa. Oulussa menot laskivat Vantaa ,2 edellisestä vuodesta. Ennakkotietojen mukaan Turku ,2 koko maassa toimeentulotuen bruttomenot Tampere ,5 olivat yhteensä 526 miljoonaa euroa, josta Kuusikon osuus oli 39 %. Koko maan toimeentulo- Oulu ,3 Kuusikko ,3 tukimenot kasvoivat reaalisesti edelliseen vuoteen verrattuna 6 prosenttia. 3 Ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita, takaisin perittyä toimeentulotukea ei ole vähennetty. 11

12 Taulukossa 6 on tarkasteltu toimeentulotuen kustannusten kehitystä vuosina Kustannukset on korotettu julkisten menojen hintaindeksillä sosiaalitoimelle vuoden 2008 arvoon. Toimeentulotuen menojen kehitys on ollut laskeva vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2007 toimeentulotukimenot kääntyivät kasvuun kaikissa Kuusikon kunnissa paitsi Tampereella. Oulussa toimeentulotukimenot laskivat reaalitasolla muista Kuusikon kunnista poiketen vuonna Toimeentulotukimenot ovat verrattuna vuoteen 2005 kasvaneet 2 11 %. Ainoastaan Turussa laskua on ollut 4 prosenttia. Taulukko 6. Toimeentulotuen kustannukset, 1000 euroa (korotettuna 2008 arvoon) ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikanhakijoita Vuosi Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Muutos eur Muutos % 9% 2% -4% 4% 3% 6% % Muutos % 6,3 % 3,3 % 0,2 % 2,2 % 1,5 % -3,3 % 3,3 % Toimeentulotukimenojen voimakkaaseen kasvuun vuonna 2007 vaikuttivat etenkin perusosaan sisältyneen asumismenojen omavastuun poistaminen ja toimeentulotuen tarpeen piteneminen. Työmarkkinatukilain muutos vuonna 2006 on lisännyt täysin tulottomien toimeentulotuen saajien määrää. Vuonna 2008 erityisesti pääkaupunkiseudulla kustannuksiin vaikutti asumiskustannusten nousu Toimeentulotuen vuosikustannukset asukasta kohti Toimeentulotuen kustannukset vuoden 2008 rahan arvossa kunnan asukasta kohti olivat keskimäärin 135 (127 vuonna 2007) euroa/asukas. Kustannukset alenivat vuodesta 2003 alkaen lähes kaikissa Kuusikon kunnissa aina vuoteen 2006 asti. Vuonna 2007 asukaskohtaiset kustannukset kääntyivät jälleen kasvuun. Asukaskohtaisten kustannusten pienenemiseen on vaikuttanut eniten toimeentulotuen saajien väestöosuuden pieneneminen vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2007 tapahtunut asiakaskohtaisten kustannusten kasvu ja toimeentulotuen saantiajan pidentyminen puolestaan käänsivät asukaskohtaiset kustannukset nousuun. Vuonna 2008 kustannukset nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Helsingissä menot kasvoivat muita enemmän (5,6 %). Vantaalla ja Oulussa kustannukset laskivat. (Kuvio 5) 12

13 Kuvio 5. Toimeentulotuen kustannukset vuoden 2008 rahan arvossa kunnan asukasta kohden vuosina (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita) Vuosikustannukset toimeentulotukea saanutta kotitaloutta ja henkilöä kohden Toimeentulotuen vuosikustannukset kotitaloutta kohti olivat keskimäärin euroa ja tuesta osalliseksi tullutta henkilöä kohti euroa vuonna Kotitaloutta kohti kustannukset kasvoivat keskimäärin 4 % ja henkilöä kohti 5 % edellisestä vuodesta. Vuosikustannukset kotitaloutta kohti kasvoivat eniten Helsingissä ja Turussa sekä henkilöä kohti Helsingissä ja Tampereella. Espoossa ja Oulussa kustannukset sitä vastoin laskivat. Taulukko 7. Toimeentulotuki kotitaloutta ja henkilöä kohti vuonna 2008 Kotitalous euroa / vuosi muutos DEFL (%) vuodesta 2007 Henkilö euroa / vuosi muutos DEFL (%) vuodesta 2007 Helsinki , ,8 Espoo , ,9 Vantaa , ,0 Turku , ,7 Tampere , ,2 Oulu , ,9 Kuusikko , ,6 Vuosikustannukset kotitaloutta kohti olivat pääkaupunkiseudun kunnissa noin euroa ja henkilöä kohti euroa korkeammat kuin muissa Kuusikon kunnissa. Henkilöä kohti laskettujen vuosikustannusten ero pääkaupunkiseudun ja muiden Kuusikon kuntien välillä on kasvanut edellisestä vuodesta. Eroa selittää ennen kaikkea pääkaupunkiseudun korkeammat asumiskustannukset. Espoossa kustannukset kotitaloutta kohti laskivat kuitenkin jopa 5 %:lla, sillä vuoden loppupuolella alkoi asiakkuuksia, joissa tukikustannukset eivät ehtineet karttua kovin suuriksi. Vuosikustannukset kotitaloutta kohti olivat 2000-luvulla suhteellisesti korkeimmillaan vuonna Vuonna 2006 kustannukset alkoivat jälleen kasvaa ja kääntyivät vuonna 2007 selvään nousuun. Vuonna 2008 Espoossa ja Oulussa vuoden 2007 jyrkkä nousu kääntyi laskuun, mutta muissa kuusikkokunnissa kustannusten nousu jatkui. Vuoden 2008 kustannustaso on reaalisesti vuoden 2002 tasolla. (Kuvio 6A ja 6B) 13

14 Kotitaloutta kohti tapahtunut kustannusten nousu toistui lähes samanlaisena myös henkilöä kohti lasketuissa kustannuksissa. Kustannukset nousivat kaikissa muissa Kuusikon kunnissa paitsi Espoossa ja Oulussa, jossa kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvio 6A ja 6B. Toimeentulotuen vuosikustannukset euroina vuoden 2008 rahan arvossa tukea saanutta kotitaloutta ja henkilöä kohti vuosina

15 Taulukko 8. Keskimääräiset neliövuokrat Kuusikon kunnissa vuonna 2008 Aravat /m2/kk Vuosimuutos, % Vapaarahoitteiset /m2/kk Vuosimuutos, % Helsinki 9,35 3,6 13,18 4,4 Espoo 9, ,64 3,5 Vantaa 9,34 3,6 11,36 3,7 Tampere 8,73 2,9 10,53 4,2 Turku 8, ,10 4,3 Oulu 8,22 2,6 9,77-0,6 Asumismenojen suuruus nostaa pääkaupunkiseudulla toimeentulotukikustannuksia. Aravaasuntojen neliövuokrat ovat pääkaupunkiseudulla muita Kuusikon kuntia korkeammat ja vapaarahoitteisissa asunnoissa Helsingin taso erottuu muista. Toimeentulotukea myönnettäessä kohtuullisina pidetyt asumiskustannukset (toimeentulotukimenoihin ohjeellisesti hyväksytty vuokrataso) ylittävät pääkaupunkiseudulla muiden Kuusikon kuntien tason. (Kuvio 7) Kuvio 7. Kohtuullisen vuokratason ohjeellinen määrä Kuusikon kunnissa vuonna Toimeentulotuen jakaantuminen perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen Toimeentulotuen menolajien jaottelu perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen säilyi lähes samanlaisena vuodesta 2007 vuoteen Perustoimeentulotuen osuus oli 85,2 prosenttia ( ,4). Täydentävän toimeentulotuen osuus nousi hieman ja ehkäisevän pysyi ennallaan. Espoossa täydentävän toimeentulotuen osuus (yli 12 %) on selvästi suurempi kuin muissa kaupungeissa. 15

16 Taulukko 9. Toimeentulotuen jakaantuminen eri lajeihin vuonna 2008 Perustoimeentulotuki Täydentävä Ehkäisevä Muu Ehkäisevä (% varsinaisesta) Helsinki 85,4 6,3 1,9 6,4 2,0 Espoo 81,2 12,4 2,8 3,6 2,9 Vantaa 84,9 9,6 1,9 3,6 2,1 Turku 87,2 6,9 2,7 3,2 2,9 Tampere 90,7 7,0 2,1 0,2 2,1 Oulu 79,9 8,6 5,2 6,3 5,9 Kuusikko 85,2 7,8 2,3 4,6 2,5 Kuusikko Vain Oulussa ehkäisevän toimeentulotuen osuus ylitti tavoitetason 3,3 % varsinaisen toimeentulotuen määrästä. Siellä muista vertailukaupungeista poiketen lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki sisältyy ehkäisevään toimeentulotukeen. Kaupungeilla on erilaisia käytäntöjä siinä, minkälaisissa tilanteissa ja mihin menoihin myönnetään täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Espoo ja Turku olivat lähellä ehkäisevän tuen tavoitetasoa, mutta Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella osuus jäi 2 prosenttiin. Helsingissä ja Oulussa on lisäksi muun toimeentulotuen osuus korkea. Niissä on muihin kuntiin verrattuna paljon kotoutettavia ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kotoutumistuki ja kuntouttavan työtoiminnan toimintarahat ja matkakorvaukset sisältyvät muuhun toimeentulotukeen. 3.4 Kunnan osuus työmarkkinatuesta Vuonna 2008 Kuusikkokuntien maksama osuus työmarkkinatuesta oli noin 47 miljoonaa euroa runsaalle työmarkkinatuen saajalle. Keskimääräinen tuki kuukautta ja tuensaajaa kohti vaihteli 180 eurosta 268 euroon. Vuotta aiemmin työmarkkinatuen saajia oli noin henkilöä ja kunnat rahoittivat työmarkkinatukea 53 miljoonalla eurolla. Työmarkkinatuen saajista Kuusikon kunnissa 56 % sai myös toimeentulotukea (Oulusta lukua ei ole saatavissa). Helsingissä osuus oli korkein (59 %) ja Espoossa matalin (50 %). (Taulukko 10) Taulukko 10. Kunnan rahoittama työmarkkinatuki vuoden 2008 aikana ja tuensaajien määrä Euroa vuodessa* Tuensaajia v.2008 Tuensaajia /kk Tuki/ tuensaaja/kk** Työmarkkinatuensaajista myös tt-tukea saaneet*** Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko * Lähde: Kansaneläkelaitos. ** Eurot vuodessa/12/tuensaajat kuukaudessa. Punaiset tiedot arvioitu seuraavasti: Työmarkkinatuensaajista tt-tukea saaneet=viiden kunnan keskiarvo eli 56 % työmarkkinatuen saajista. 16

17 4 Työttömyys toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttavana tekijänä Toimeentulotuen tarve on usein yhteydessä työttömyyteen ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen. Käytettävät työttömyystiedot perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen TE-keskusten joulukuun 2008 työllisyyskatsaukseen. (Liite 7) 4.1 Työttömyyden rakenne ja muutos Työttömyysaste laski kaikissa Kuusikon kunnissa ja samoin koko Suomessa Vuonna 2008 työttömyyden lasku pysähtyi. Suomen työttömyysaste oli 11,9 % vuonna 2004 ja 8,8 % vuonna Pääkaupunkiseudulla työttömyystilanne on koko tarkasteluajan ollut parempi kuin Suomessa keskimäärin. Turussa, Tampereella ja Oulussa työttömyys on ollut koko maan keskiarvoa suurempaa. Kuvio 8. Työttömyysaste Kuusikon kunnissa Pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien osuus työttömistä (jos henkilö on alle 25-vuotias pitkäaikaistyötön, hän on molemmissa osuuksissa mukana). Joulukuussa 2008 Kuusikon kunnissa oli työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli korkein Oulussa ja matalin Espoossa. Työttömyysaste laski edellisestä vuodesta hieman Helsingissä, pysyi ennallaan Vantaalla ja nousi kaikissa muissa Kuusikon kunnissa. (Taulukko 11) 17

18 Kuusikon kunnissa oli vuoden 2008 joulukuussa (+4,8 %) työtöntä työnhakijaa enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Koko maassa työttömien määrä oli henkilöä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Taulukko 11. Työttömyysaste, % työvoimasta Helsinki 7,9 6,3 6,2-0,1 Espoo 5,7 4,6 4,8 0,2 Vuoden 2006 toimeentulotuki- ja työttömyysturvalain muutosten tavoitteena oli vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja vaaraa joutua toimeentulotuen asiakkaaksi. Muutos on lisännyt kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömistä. Kunnat Vantaa Turku Tampere Oulu Suomi 7,3 10,2 11,2 12,1 9,5 6,6 9,3 10,9 11,4 8,4 6,6 9,9 11,8 12,1 8,8 0,0 0,6 0,9 0,7 0,4 ovat eri tavoin pyrkineet vastaamaan työttömyysturvalain asettamiin haasteisiin parantamalla eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja suuntaamalla huomiota erityisryhmien kuten nuorten ongelmiin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli Kuusikon kunnissa korkeimmillaan joulukuussa 2004, jolloin henkilöä oli ollut yli vuoden työttömänä. Joulukuussa 2008 pitkäaikaistyöttömiä oli henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi laskea vuodesta 2005 kaikissa Kuusikon kunnissa. Vähennys on ollut suhteellisesti suurinta Helsingissä, jossa pitkäaikaistyöttömien määrä on puolittunut vuodesta Vuonna 2008 pitkäaikaistyöttömien määrä aleni Helsingissä ja Espoossa neljänneksellä ja myös Vantaalla ja Turussa yli 10 prosentilla mutta Tampereella ja Oulussa pitkäaikaistyöttömyys kääntyi nousuun. (Kuvio 9) Kuvio 9. Pitkäaikaistyöttömien määrä joulukuussa

19 Pitkään työttömänä olleiden määrä on tosiasiallisesti tilastojen antamaa lukumäärää suurempi mm. sen vuoksi, että yhdenkin päivän työllistyminen katkaisee tilastoinnissa työnhakijan työttömyyden. Toisaalta työmarkkinatukilain uudistuksen myötä työmarkkinatukensa menettäneet ja tulottomina toimeentulotukiasiakkaina olevat eivät välttämättä pidä työnhakua voimassa eivätkä silloin rekisteröidy pitkäaikaistyöttömiksi tilastoissa. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on laskenut vuodesta 2006 kaikissa Kuusikon kunnissa. Vuonna 2004 pitkäaikaistyöttömien osuus oli Oulua lukuun ottamatta lähellä 30 prosenttia työttömien määrästä. Vuonna 2008 pitkäaikaistyöttömien osuus oli laskenut Vantaalla ja Tampereella alle 25 prosentin ja muissa Kuusikon kunnissa alle 20 prosentin. (Kuvio 10) Kuvio 10. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) työttömistä työnhakijoista joulukuussa Vuoden 2008 joulukuussa Kuusikon kunnissa oli alle 25-vuotiasta nuorisotyötöntä, mikä oli 11 % kaikista työttömistä työnhakijoista (vuonna 2007 noin 9 %). Nuorisotyöttömien määrä alkoi laskea vuonna 2004 kaikissa Kuusikon kunnissa mutta kääntyi nousuun vuonna 2008 (Kuvio 11). Oulussa ja Tampereella nuorisotyöttömien määrä oli vuonna 2008 suurempi kuin Helsingissä. 19

20 Kuvio 11. Nuorisotyöttömien määrä Kuusikko-kunnissa joulukuussa Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden määrä on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneita oli lähes henkilöä vuonna 2008 (vuonna 2007 noin 1800). (Taulukko 12; Liite 6) Aktivointisuunnitelmista ei saada luotettavaa tietoa, koska työhallinto on muuttanut tilastointijärjestelmiään vuoden 2008 aikana. Taulukko 12. Kuntouttava työtoiminta vuonna 2008 Päätöksiä Osallistuneet Helsinki Espoo Vantaa Turku* Tampere Oulu Kuusikko *Turku ei saanut tietoa päätöksistä. 5 Yhteenveto Toimeentulotukimenojen kehityksessä tapahtui vuonna 2007 muutos. Menot kääntyivät nousuun muutaman vuoden laskun jälkeen ja vuonna 2008 menot kasvoivat reaalisesti 3 prosenttia. Vuonna 2008 toimeentulotukea sai Kuusikon kunnissa yhteensä kotitaloutta ja henkilöä, mikä oli 1,2 % vähemmän kuin vuonna Sekä toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien että henkilöiden määrä väheni vuodesta 2007 vertailun kunnissa paitsi Espoossa, jossa tapahtui kasvua. Tarkasteltaessa pidempää aikaväliä toimeentulotukea saavien henkilöiden määrä on merkittävästi vähentynyt. Suurin muutos on tapahtunut Turussa, Espoossa ja Helsingissä, joissa 20

21 toimeentulotukea saavia henkilöitä oli % vähemmän vuonna 2008 kuin vuonna Vantaalla ja Tampereella muutos on ollut vähäisempi. Samalla kun toimeentulotuensaajat ovat vähentyneet, on yhden hengen kotitalouksien osuus noussut. Vuonna 2002 heitä oli 68,8 % tuensaajista. Vastaava osuus vuonna 2008 oli 73,3 % eli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaiden osuus toimeentulotuen saajista vaihteli % välillä. Nuorten osuus toimeentulotukea saavista oli erityisen suuri Oulussa (34 %), mutta keskimääräistä suurempi myös Tampereella (28 %). Vuoden jokaisena kuukautena tukea saavien määrä kasvoi kaikissa Kuusikon kunnissa. Koko vuoden toimentulotukea saavissa oli alle 25-vuotiaiden kotitalouksia 8,9 19 %. Nuorten osuus oli korkein Tampereella ja Oulussa. Kuusikon toimeentulotuen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä lähes 205 miljoonaa euroa, missä nousua vuoteen 2007 verrattuna oli 3,3 %. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta suurimmassa osassa Kuusikon kuntia. Vantaalla kustannukset pysyivät suunnilleen ennallaan ja Oulussa kustannukset alenivat (3,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikustannukset toimeentulotukea saanutta kotitaloutta sekä henkilöä kohti kasvoivat edellisestä vuodesta kaikissa Kuusikon kunnissa. Kasvu oli 4 5 %. Vuosikustannukset kotitaloutta kohti olivat 2000-luvulla suhteellisesti korkeimmillaan vuosina Kun toimeentulotukietuuksia kiristettiin, kotitaloutta kohti lasketut kustannukset alkoivat reaalisesti alentua. Vuonna 2006, jolloin asumismenojen omavastuu jälleen poistettiin, kustannukset alkoivat kasvaa ja kääntyivät vuonna 2007 selvään nousuun. Vuonna 2008 toimeentulokustannusten kasvuun vaikuttivat mm. yleinen asumis- ja elinkustannusten tason nousu, toimeentulotukijaksojen pidentyminen ja täysin tulottomien tuensaajien lisääntyminen. Työttömyysaste nousi hieman edellisestä vuodesta kaikissa muissa Kuusikon kunnissa paitsi Helsingissä, jossa se hieman laski ja Vantaalla, jossa työttömyysaste ei muuttunut. Työttömyysaste oli joulukuussa 2008 korkein Oulussa (12,1 %) ja matalin Espoossa (4,8 %). Työttömyyden lasku katkesi vuoden 2008 lopulla. Kuusikon kunnissa oli vuoden 2008 joulukuussa (+4,8 %) työtöntä työnhakijaa enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Trendin muuttuminen ei näkynyt vielä pitkäaikaistyöttömyydessä. Pitkäaikaistyöttömien määrä työttömistä työnhakijoista väheni edellisestä vuodesta kaikissa muissa Kuusikon kunnissa paitsi Tampereella ja Oulussa. Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskenut laki tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Lain tavoitteena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Kuusikon kuntien toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen koko vuoden keskiarvo vuonna 2008 oli 5 arkipäivää. Keskustelu sosiaalityön ammattilaisen kanssa onnistui pääsääntöisesti joko kasvokkain tai puhelimitse lain edellyttämällä tavalla. Kiireellisessä tilanteessa sosiaalityön ammattilaisen luokse pääsi joko samana tai seuraavana päivänä. 21

22 Kuusikko 2008 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2008 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea kotitaloudelle silloin, kun henkilö tai perhe ei voi saada riittävää toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, varoistaan, ensisijaisten etuuksien avulla ym. tavalla. Päättäessään toimeentulotuen myöntämisestä päättävä viranomainen voi samalla tietyin perustein määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin (Laki toimeentulotuesta 1412/ ). Toimeentulotukea voidaan myöntää kunnan päättämin perustein ehkäisevänä toimeentulotukena. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Asiakas Kotitalous Toimeentulotuen asiakkaita tarkastellaan kotitalouksina ja henkilöinä Yksinäinen henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet. Avoliitto ja rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. 18 vuotta täyttänyt tuen saaja muodostaa oman kotitalouden, vaikka asuisikin vanhempien luona. Myös alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen saajien katsotaan asuvan itsenäisessä kotitaloudessa, jos heillä on oma perhe tai he ovat vanhemmistaan taloudellisesti riippumattomia eivätkä asu vanhempiensa kanssa. Perhe Henkilö Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita, sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä miestä ja naista (1412 / ). Lain mukaan toimeentulotukea myönnettäessä perheen kaikkia jäseniä pidetään toimeentulotuen saajina (Laki toimeentulotuesta 1412 / ) ja käsitellään tässä raportissa henkilöinä. Asiakas- ja kustannustietojen keruu Kotitaloudet, henkilöt ja kustannukset eritellään kahdella tavalla: 1. Kaikki kotitaloudet, henkilöt ja kustannukset varsinaisesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta sisältäen myös pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paluumuuttajien määrän ja heidän kunnalle aiheuttamat toimeentulotuen kustannukset, jotka valtio korvaa kunnille Kotitaloudet, henkilöt ja kustannukset varsinaisesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikanhakijoita. 4 Valtion korvauksen piirissä ovat seuraavien ryhmien toimeentulotukimenot: pakolainen: valtio korvaa kolmen ensimmäisen vuoden ajalta kaikki menot sisältäen toimeentulotuen paluumuuttaja: valtio korvaa puolen vuoden menot ja eläkeläisten sekä vammaisten osalta viiden vuoden menot sisältäen toimeentulotuen turvapaikanhakija: valtio korvaa kaikki kustannukset siihen asti, kunnes turvapaikka-anomus on käsitelty

23 Kuusikko 2008 Liite 1 2(3) Asiakastiedot Kotitalouksien määrä Kotitaloudet, joille on myönnetty toimeentulotukea vuoden aikana. Sama kotitalous on mukana vain kerran. Mukana ovat kotitaloudet, joille on tehty myönteinen tai osittain myönteinen toimeentulotuen päätös. Kotitalouksien lukumäärään eivät sisälly toimeentulotukea hakeneet kotitaloudet, joille tukea ei ole myönnetty. Henkilöiden määrä Toimeentulotuesta osalliseksi tulleet henkilöt eli toimeentulotuen laskelman perusteena olevien henkilöiden lukumäärä. Sama henkilö on mukana vain kerran. Muut asiakastiedot Kotitalouksien perhetyyppi Kaikkien toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien (1) perhetyypit asiakkaan viimeksi ilmoittaman tilanteen mukaisena. Kotitalouksille maksetut toimeentulotukikuukaudet vuoden aikana Kaikki toimeentulotukea saaneet kotitaloudet (1) jaoteltuna sen perusteella, kuinka monta kuukautta kotitalous on vuoden aikana saanut toimeentulotukea (neljännesvuosijaolla, lisäksi 12 kk tukea saaneet erikseen). Vuonna 2008 kotitaloudet jaotellaan kunnan määrittelemän kotitalouden päämiehen iän mukaisiin ryhmiin seuraavasti: alle 25-vuotiaat opiskelijat, alle 25-vuotiaat muut, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, 65 vuotta täyttäneet. Toimeentulotuen päätösten määrä vuoden aikana Toimeentulotuen päätösten määrä vuoden aikana erittelyllä kielteiset ja myönteiset päätökset. Osittain myönteiset päätökset sisältyvät myönteisiin päätöksiin. Kuntouttava työtoiminta Henkilöt, joille on tehty vuoden 2008 aikana kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä aktivointisuunnitelma erittelyllä alle ja yli 25-vuotiaat. Sisältää sekä kunnan että työvoimaviranomaisten laatimat aktivointisuunnitelmat. Lisäksi kootaan kuntouttavan työtoiminnan päätöksen saaneiden henkilöiden määrä ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä. Kustannustiedot Sisältää varsinaisen ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset sekä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle toimeentulotuesta maksettavan toimintarahan ja matkakorvaukset. Takaisin perinnän osuutta ei vähennetä kustannuksista. Hallinnolliset kustannukset eivät sisälly kustannuksiin. Lastensuojelulain mukaista taloudellista tukea ei lasketa kustannuksiin.

24 Kuusikko 2008 Liite 1 3(3) Muut kustannustiedot Takaisin peritty toimeentulotuki / euroa Päätöksiin perustuva takaisin peritty toimeentulotuki, sisältäen pakolaisilta, paluumuuttajilta ja turvapaikanhakijoilta takaisin perityn toimeentulotuen. Ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset Ehkäisevän toimeentulotuen kustannusten osuus toimeentulotuen kustannuksista (euroa / vuosi). Suhteutuksissa väestöön käytetään kustannuksia ilman pakolaisia, paluumuuttajia sekä turvapaikanhakijoita. Suhteutukset asiakkaisiin tehdään jättäen pakolaiset, paluumuuttajat ja turvapaikanhakijat pois kustannustiedoista ja asiakaslukumääristä. Kustannukset euroa/kotitalous Toimeentulotuen kustannukset(2) / vuoden aikana tukea saaneiden kotitalouksien määrä. Kustannukset euroa/henkilö Toimeentulotuen kustannukset(2) / vuoden aikana toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden henkilöiden määrä. Kustannukset euroa/väestö Toimeentulotuen kustannukset(2) / Kunnan väestö kyseisen vuoden alussa Esimerkiksi vuoden 2008 toimeentulotuen menot sekä asiakkaat on suhteutettu vuodenvaihteen 2007/2008 ( ) väestöön. Työttömyystietojen määritelmät (lähde: Tilastokeskus: Työmarkkinat 2002:17) Työtön työnhakija Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja on työhön käytettävissä. Toivotun työajan täytyy tällöin olla vähintään puolet alan normaalista työajasta. Työtön työnhakija on myös lomautettu henkilö ja henkilö, joka odottaa sovitun työn alkamista. Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyötön on henkilö, jonka työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Työttömyysaste (Lähde:Työvoimatutkimuksen käsitteet ja määritelmät Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Työllisyysaste Työllisten osuus vuotiaista. Työvoima Työvoimaan kuuluvat kaikki ne vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

25 Tuen saaja TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT LUKIEN euroa/kk euroa/pv 1) Yksin asuva ja yksinhuoltaja 399,10 13,30 - alennettu (-20 %) 2) 319,28 10,64 - alennettu (-40 %) 3) 239,46 7,98 Muu 18 vuotta täyttänyt (avio- ja avopuolisot, kumpikin) 339,24 11,31 - alennettu (-20 %) 2) 271,39 9,05 - alennettu (-40 %) 3) 203,54 6,78 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 291,34 9,71 - alennettu (-20 %) 2) 233,08 7,77 - alennettu (-40 %) 3) 174,81 5, vuotias lapsi 1. lapsi 279,37 9,31 2. lapsi 259,42 8,65 3. jne. lapsi 239,46 7,98 Alle 10-vuotias lapsi 1. lapsi 251,43 8,38 2. lapsi 231,48 7,72 3. jne lapsi 211,52 7,05 Liite 1A 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (TOTUL 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Toimeentulotukilaki 10 1 ja 4 momentti 3) Toimeentulotukilaki 10 3 ja 4 momentti Lähde: STM / Kuntatiedote.

26 Liite 2 TOIMEENTULOTUEN ASIAKKAAT JA KUSTANNUKSET 2008 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kotitaloudet kaikki (sis. pakol, - paluumuuttajat,turvap.hak.) ilman - pakol./turvap.h./paluumuuttajia Pakolaiset ja paluumuuttajat vuoden aikana (kotitaloudet) Turvapaikan hakijat vuoden aikana (kotitaloudet) Ao. kotitalouksissa henkilöitä kaikki (sis. pakol, - paluumuuttajat,turvap.hak.) ilman pakol./turvap.h./ - paluumuuttajia Pakolaiset ja paluumuuttajat vuoden aikana (henkilöt) osuus(%) kaikista toimeentulotukea saaneista henkilöistä 2,9 3,1 6,6 1,8 2,9 3,6 3,3 Turvapaikan hakijat vuoden aikana (henkilöt) Henkilöitä/kotitalous (ilman pakol., paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita) 1,45 1,70 1,73 1,57 1,42 1,45 1,52 Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus (%) väestöstä (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita) 8,3 6,0 8,1 8,1 8,3 7,3 7,8 KUSTANNUKSET, euroa -kaikki (sis. pakol, paluumuuttajat,turvap.hak. kust.) ilman pakol./turvap.h./ paluumuuttajien kust pakolaisten, paluumuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osuus (valtion korvauksen alainen) takaisin peritty euromäärä (asiakkailta perityt) % 4,8 3,5 3,8 5,4 3,3 5,0 4,4 Ilman pakolaisten kustannuksia lasketut 1) kustannukset euroa/kotitalous ) kustannukset euroa/kotitalous ,90 1) kustannukset euroa/henkilö ) kustannukset euroa/henkilö ) kustannukset euroa/koko väestö ) kustannukset euroa/koko väestö Koko väestö alle 18-vuotiaat ) Kunnan maksamat varsinaisen ja ehkäisevän toimeentulotuen menot. Takaisinperinnän osuutta ei vähennetty. 2) Takaisin perityt vähennetty kustannuksista.

27 TOIMEENTULOTUEN ASIAKKAAT JA KUSTANNUKSET ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikan hakijoita Liite 2A HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO , , , , , ,8 Kotitaloudet , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Muutos ( ) -14,6-14,0-6,9-29,0-3,3-9,3-14,1 Kotitalouksissa henkilöitä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Muutos ,7-16,6-9,9-28,3-13,6-17,5 Henkilöitä/kotitalous ,50 1,76 1,79 1,55 1,59 1, ,50 1,73 1,79 1,55 1,57 1, ,47 1,72 1,78 1,54 1,53.. 1, ,47 1,69 1,75 1,54 1,51.. 1, ,45 1,70 1,75 1,53 1,49 1,49 1, ,45 1,76 1,72 1,53 1,46 1,46 1, ,45 1,70 1,73 1,57 1,42 1,45 1,52 Henkilöitä/koko väestö (%) Kustannukset ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikanhakijoita - josta ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset (osuus euroa) - ehkäisevän toimeentulotuen kustannusten osuus (%) kokonaiskustannuksista - asiakkailta takaisin peritty toimeentulotuki (euroa) - asiakkailta takaisin perityn toimeentulotuen osuus (%) kustannuksista Takaisinperittyjä ei vähennetty Kustannukset euroa/kotitalous Kustannukset euroa/henkilö ,2 0,1 7,8 0,0 9,6 0,4 11,4-0,4 10,1 0,1 9, ,3 0,1 7,3-0,5 10,0 0,3 11,6 0,2 10,4 0,3 10, ,8-0,5 7,0-0,3 9,9 0,0 10,3-1,3 10,2-0,2.. 9, ,2-0,6 6,3-0,7 9,7-0,2 9,8-0,5 9,5-0,7.. 8, ,7-0,5 6,1-0,3 9,4-0,3 8,9-0,9 9,0-0,5 8,1 8, ,4-0,3 5,7-0,4 8,5-0,9 8,3-0,5 8,8-0,2 7,7-5,0 8,0-4, ,3-0,1 6,0 0,2 8,1-0,3 8,1-0,3 8,3-0,5 7,3-0,3 7,8-0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 1,9 1,2 0,5 3,4 2, ,9 1,3 1,0 0,9 3,7 2, ,4 1,1 1,1 2,0 4,6 9,6 2, ,9 1,3 1,1 2,8 3,9 6,2 2, ,8 2,0 1,6 3,0 3,9 6,4 2, ,8 2,3 1,7 2,8 2,2 4,7 2, ,0 2,9 2,0 2,5 2,1 5,5 2, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 8,7 6,1 7,7 4,7 7, ,8 5,9 6,4 8,7 4,5 6, ,7 6,3 5,9 5,4 3,9 9,4 6, ,6 4,1 6,4 6,0 2,5 8,4 5, ,6 4,7 5,1 6,4 2,4 6,4 5, ,0 4,2 5,0 5,5 3,1 5,1 5, ,1 3,6 3,9 5,6 3,4 5,3 4, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007 Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen työryhmä Aila Kumpulainen 12.6.08 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007 Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen työryhmä Aila Kumpulainen 12.6.08 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006 Toimeentulotuen työryhmä Aila Kumpulainen 26.6.2007/19.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006 Toimeentulotuen työryhmä Aila Kumpulainen 26.6.2007/19.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2007 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2009

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2009 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2009 Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen työryhmä Pekka Borg & Eero Ylinentalo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Pekka Borg ja Eero Ylinentalo Kansi:

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki. vuonna 2014

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki. vuonna 2014 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2014 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 6/2015 Esipuhe Kuutoskaupungit, kuutoset tai Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2005

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2005 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2005 Toimeentulotuen työryhmä Anne Peltonen 1.8.2006 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Anne Peltonen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2006

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2013

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2013 Kuusikkotyöryhmä Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2013 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 6/2014 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet Kuutoskaupungit, kuutoset

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2010

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2010 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2010 Kuusikko-työryhmä Pekka Borg 27.6.2011 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Pekka Borg Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Prima Oy 2011

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2012

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2012 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2012 Kuusikko-työryhmä Toimeentulotuki Hanna Ahlgren-Leinvuo 4.9.2013 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Hanna Ahlgren-Leinvuo Kansi: Kati Rosenberg

Lisätiedot

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio Toimeentulotuki tilastojen valossa Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta 6.3.2018 Kelan auditorio Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuonna 2017 Perustoimeentulotuki:

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2011

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2011 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Toimeentulotuki Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta

Lisätiedot

Viiden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2004

Viiden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2004 Viiden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2004 Toimeentulotuen työryhmä Anne Peltonen 20.6.2005 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Anne Peltonen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 16/2013 1 (6) 9 Kuusikkovertailut kehitysvammahuollon, lastensuojelun ja toimeentulotuen osalta HEL 2013-012494 T 00 01 01 Päätösehdotus Esittelijä päättänee merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki. vuonna 2015

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki. vuonna 2015 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2015 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 6/2016 Esipuhe Kuusikko-työssä vertaillaan kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku,

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin. toimeentulotuki. vuonna 2016

Kuuden suurimman kaupungin. toimeentulotuki. vuonna 2016 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2016 Aino Hiekkavuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 5/2017 Esipuhe Kuusikko-työssä vertaillaan kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2012

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2012 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2012 Kuusikko-työryhmä Toimeentulotuki Hanna Ahlgren-Leinvuo 4.9.2013 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Hanna Ahlgren-Leinvuo Kansi: Kati Rosenberg

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna (päivitetty 8.6.2018) Lastensuojeluasian vireille tulo kuutoskaupungeissa vuonna Lastensuojeluilmoitukset 16 311 7 879

Lisätiedot

Pauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA

Pauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA Pauli Mero 24.9.2019 TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA Työttömien kokonaismäärä samoin nuorisotyöttömien sekä pitkäaikaistyöttömien määrät vähenevät Lahdessa ripeästi. Myös työttömyysaste

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006

Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006 Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006 1 Vammaispalvelun asiakkaat vuonna 2006 Sisältää vammaispalvelulain (VpL) mukaisia palveluja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Pauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA

Pauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA Pauli Mero 22.10.2019 ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA Työttömyysaste alenee ja työttömien määrä vähenee Lahdessa. Ulkomaalaisten työttömyysaste on Lahdessa kuitenkin

Lisätiedot

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset Toimeentulotuki ja asumiskustannukset 17.4.2019 Signe Jauhiainen @SigneJauhiainen Asumisen tukeminen Asuntomarkkinat Sosiaaliturva 2 18.4.2019 Milj. euroa Kelan maksamat asumisen tuet Yleinen asumistuki

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kehitysvammahuollon työryhmä 15.11.2007 Aila Kumpulainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Rovaniemellä 2017

Toimeentulotuki Rovaniemellä 2017 Toimeentulotuki Rovaniemellä 2017 - Toimintatapoja aikuissosiaalityössä uudistettu siirrytty kahteen tehtäväalueeseen: 1. Aikuisten palveluohjaus ja kiireellinen sosiaalityö ( uudet ja satunnaiset toimeentulotuen

Lisätiedot

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen Nuoret toimeentulotuen saajat Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen 14.6.2017 Tausta Toimeentulotuen saaminen nuorten joukossa muuta väestöä yleisempää

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Viiden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2002

Viiden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2002 Viiden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2002 Toimeentulotuen työryhmä Anne Peltonen 29.7.2003 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän toimeentulotuen asiantuntijatyöryhmä, kirjoittanut

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Omaishoitajien valmennus. Toimeentulotuki Marja Salminen Johtava sosiaalityöntekijä Pohjoisen aikuissosiaalityö Etuuskäsittely

Omaishoitajien valmennus. Toimeentulotuki Marja Salminen Johtava sosiaalityöntekijä Pohjoisen aikuissosiaalityö Etuuskäsittely Omaishoitajien valmennus Toimeentulotuki Marja Salminen Johtava sosiaalityöntekijä Pohjoisen aikuissosiaalityö Etuuskäsittely Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-9/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018 TILASTOKATSAUS 4/219 Lisätietoja: 28.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 218 Kela maksoi asumistukia vuonna 218 yhteensä 2 112 milj.

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä Elina Ahola Tutkija, Kelan tutkimusosasto Väliinputoaminen ja sosiaaliset oikeudet -seminaari Kelan päätalo, 21.11.2013 Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömien insinöörien määrä laskenut tasaisesti alkuvuonna

Työttömien insinöörien määrä laskenut tasaisesti alkuvuonna INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Paula Pesonen 4.6.2018 Työttömien insinöörien määrä laskenut tasaisesti alkuvuonna Insinöörien työttömyystietoja huhtikuussa 2018 * Huhtikuussa työttömien insinöörien määrä oli

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2018

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2018 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-12/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 12,2 2018 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Eero Siljander Diplomi-insinööri ja arkkitehtikunnan työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt 0,2

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018

PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018 TILASTOKATSAUS 2/219 Lisätietoja: 13.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 218 Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 716,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

2 Vammaisten palvelut

2 Vammaisten palvelut Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Vammaisten palvelut... 2 2.1 Henkilökohtainen apu... 2 2.2 Kuljetuspalvelut... 3 2.3 Ympärivuorokautiset asumispalvelut... 4 3 Aikuissosiaalityö... 6 3.1 Aikuissosiaalityön palvelut

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

SOTE- jaosto Toimeentulotuen kuusikkovertailut, ulkomaalaisten toimeentulotuki ja työttömyys

SOTE- jaosto Toimeentulotuen kuusikkovertailut, ulkomaalaisten toimeentulotuki ja työttömyys SOTE- jaosto Toimeentulotuen kuusikkovertailut, ulkomaalaisten toimeentulotuki ja työttömyys 17.9.2014 Peso / Marja Dahl Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2013 (päivitetty 17062014) Vuoden

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan: kokemuksia ensimmäiseltä vuodelta

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan: kokemuksia ensimmäiseltä vuodelta Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan: kokemuksia ensimmäiseltä vuodelta PRO-SOS -HANKKEEN SEMINAARI 10.1.2018, Jyväskylä Minna Ylikännö, VTT Johtava tutkija, Kela minna.ylikanno@kela.fi Mitkä ovat

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007 Kehitysvammahuollon työryhmä 22.8.2008 Aila Kumpulainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017

Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017 Tilastokatsaus Lisätietoja: 14.2.218 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 17, etunimi.sukunimi@kela.fi Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 217 Kela maksoi asumistukia vuonna 217 yhteensä 2 3 milj. euroa, joka

Lisätiedot

Toimeentulotuki lukien

Toimeentulotuki lukien TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 19.11.2013 8 / 2013 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2014 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuen perusosia

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS

VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 4.6.2008 1 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

KUNTAINFO Helsinki / 2012

KUNTAINFO Helsinki / 2012 TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 26.11.2012 7 / 2012 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2013 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuesta annetun

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti 16.2.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2018

Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2018 Työttömyysasteen trendikuvaaja kuudessa suurimmassa kaupungissa 12 kk liukuvana keskiarvona 1/2010 3/2018 20 18 16 14 12 10 8 6 4 Oulu Tampere Turku Helsinki Vantaa Espoo 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kelasiirron Hankepäällikkö Heli Kauhanen

Toimeentulotuen Kelasiirron Hankepäällikkö Heli Kauhanen Toimeentulotuen Kelasiirron tilannekatsaus 29.11.2016 Hankepäällikkö Heli Kauhanen 1 Laki muuttuu 1.1.2017 Kela vastaa perustoimeentulotukeen liittyvistä toimeenpanoon, neuvontaan ja harkintavaltaan liittyvistä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy

Lisätiedot

PALVLTK Liite 4 EHKÄISEVÄN JA TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2018

PALVLTK Liite 4 EHKÄISEVÄN JA TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2018 PALVLTK 20.2.2018 32 Liite 4 EHKÄISEVÄN JA TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2018 Lapinlahden palvelulautakunta 20.2.2018 1 SÄÄNNÖKSET Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.6.2016 Toukokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.5.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen voimistui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli

Lisätiedot