Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julk aisuja C Uudenmaan liitto Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

2 Uudenmaan liiton julkaisuja Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma Uudenmaan liitto 2009 Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma :

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (verkkojulkaisu) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kuvat: SITO Oy Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Anni Levonen Pohjakartat Maanmittauslaitos lupanro 520/MML/09 Kyriiri Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 2 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

4 Esipuhe Uudenmaan liitto käynnisti vuoden 2008 keväällä laajan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta koskevan liityntäpysäköinnin kehittämisohjelman laadinnan. Hankkeeseen osallistui laajasti sekä tie- että ratasuunnittelusta sekä joukkoliikenteen suunnittelusta ja operoinnista vastaavia tahoja sekä alueen kuntia. Kehittämishankkeen tarkastelualueena olivat pääkaupunkiseudun ulkopuoliset alueet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sekä osittain myös Hämeen ja Päijät- Hämeen maakunnissa. Tarkastelussa on siis ollut koko lähiliikennealueen henkilöliikenteen asemat sekä työssäkäyntialueen kannalta linja-autoliikenteen merkittävimmät reitit. Lisäksi työssä on tuotu esille ne pääkaupunkiseudun kohteet, joissa pitkämatkainen joukkoliikenne voisi nyt tai tulevaisuudessa liittyä YTV -liikenteeseen. Liityntäpysäköinnin kehittämistä on tarkasteltu sekä henkilöautojen että polkupyörien osalta. Työ avulla on saatu tieto keskeisistä liityntäpysäköintikohteista asiakkaiden käyttöön, alkuvaiheessa VR Henkilöliikenteen ja Matkahuollon sivuille. Työssä on laadittu myös kaikille nykyisille liityntäpysäköintialueille kehittämisehdotukset sekä keskeisimmille nykyisille ja uusille kohteille tilavaraustasoiset kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmaa on esitelty laajassa seminaarissa syksyllä Työn laatimista on pidetty erittäin tärkeänä ja sen toivotaan vievän liityntäpysäköinnin kehittämistä nopeasti eteenpäin ja johtavan sekä käytännön rakentamishankkeisiin että tarpeellisiin tilavarauksiin kaavoissa ja väyläsuunnitelmissa. Maija Stenvall Erkki Vähätörmä Harry Tast Erkki Rope Jukka Ronni (varalla Sini Puntanen) Heli Siimes Juhani Hallenberg Tapio Heinonen Kyösti Ronkainen Veli-Pekka Saresma Teppo Sotavalta Katariina Myllärniemi Jukka Ylitalo (varalla Heikki-Pekka Alakärppä) Mikko Saavola ReijoTeerioja (varalla Juha Hietanen) Uudenmaan liitto (pj.) Itä-Uudenmaan liitto Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Ratahallintokeskus Uudenmaan tiepiiri Etelä-Suomen lääninhallitus Länsi-Uudenmaan kunnat KUUMA -kunnat Järvenpään kaupunki VR Henkilöliikenne liikenne- ja viestintäministeriö Matkahuolto Linja-autoliitto YTV Ohjausryhmä tulee kokoontumaan myös jatkossa tehtävänään seurata liityntäpysäköinnin kehittämistä. Työn konsulttina on toiminut Sito Oy alikonsulttinaan Strafica Oy. Työn projektipäällikkönä on toiminut Tapio Puurunen ja projektisihteerinä Tero Rahkonen Sito Oy:stä. Strafica Oy:n työstä vastasi Hannu Pesonen. Työn ovat rahoittaneet Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Uudenmaan tiepiiri, Hämeen tiepiiri, Ratahallintokeskus, VR Henkilöliikenne, Etelä-Suomen lääninhallitus, Länsi-Uudenmaan kunnat, Keski-Uudenmaan kunnat sekä Sipoon kunta ja Porvoon kaupunki. Työn laatimista on ohjannut ohjausryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 3

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Uudenmaan tiepiiri, Hämeen tiepiiri, Ratahallintokeskus, VR Henkilöliikenne, Etelä-Suomen lääninhallitus, Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan kunnat, Sipoo, Porvoo Nimeke Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja C Sarjanumero 65 Sivuja 120 Julkaisuaika 2009 Liitteitä 2 ISBN ISSN (sid.) (verkkoversio) X Kieli, koko teos suomi Tiivistelmä Uudenmaan liitto käynnisti yhdessä useiden liikennealan toimijoiden kanssa laajan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta koskevan liityntäpysäköinnin kehittämisohjelman laadinnan keväällä Selvityksen tehtävänä oli laatia suunnitelma henkilöautojen ja pyörien liityntäpysäköintialueiden kehittämiseksi sekä tuottaa aineistoa liityntäpysäköinnistä tiedottamiseen. Nykytilan tarkastelussa inventoitiin 65 liityntäpysäköintialuetta. Alueet sijaitsevat YTV-alueen ulkopuolella Uuden-maan, Itä-Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Jokaisesta kohteesta on kuvattu nykytila sanallisesti ja valokuvin sekä suurimmasta osasta on laadittu karttaesitys. Liityntäpysäköinnin kysyntää ja potentiaalia tutkittiin kysyntämallien avulla. Todettiin, että kysyntä kasvaa lähivuosina nykyisestä yli 30 %. Kysyntää on mahdollista kasvattaa jopa 50 % joukkoliikenteen kilpailuasetelmaa parantamalla. Kunnittain kysynnän kasvu vaihtelee paljon. Perusennusteessa kysyntä kasvaa yli 50 % Kirkkonummella, Vihdissä, Lohjalla ja Mäntsälässä. Liityntää tukevilla toimilla kysyntä kasvaa yli 70 % Kirkkonummella, Vihdissä, Mäntsälässä ja Sipoossa. Pysäköintipaikkojen lisäystarve on yhteensä autopaikkaa. Pyöräpysäköinnin kysyntää ei mallinnettu, mutta pyöräpaikkojen lisäämistarve on merkittävä jo nykytilanteessakin. Keskeisiksi liityntäpysäköinnin kehittämisalueiksi valittiin 26 kohdetta, joista 16:sta laadittiin ideasuunnitelmat. Ideasuunnitelmakohteita olivat Lohjan Gruotila, Nummelan linja-autoasema, Vihdin kk/vt 2, Karkkila/vt 2, Klaukkala, Nurmijärven kk, Tuusulan Fira, Kyrölän ja Järvenpään rautatieasemat, Hyvinkään rautatieasema, Hyvinkään Uudenmaankatu, Hämeenlinnan rautatieasema, Lahden rautatieasema, Sipoon Nikkilä, Porvoon Treksilä/mt 170 ja Porvoon Katajamäki/mt 170. Kaikkien näiden alueiden osalta esitetään jatkosuunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista. Kaikissa inventoiduissa kohteissa on liityntäpysäköinnissä kehittämistä, tilannetta saadaan parannettua usein pienilläkin toimenpiteillä. Liityntäpysäköinnin kehittäminen ja joukkoliikenteen informaatiopalvelut tulee organisoida pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Etenkin Uudenmaan tiepiirin alueelle tarvitaan liityntäpysäköintiviitoituksen yleissuunnitelma ja ohje. Liityntäpysäköintipalvelut tulee viedä joukkoliikenteen verkkoviestinnän matka- ja reittipalveluihin sekä lisätä liityntäpysäköinnin markkinointia. Juna-asemille ja keskeisille bussipysäkeille tarvitaan lisää laadukkaita pyörätelineitä. Liityntäpysäköinnin kehittäminen voidaan aloittaa heti pienemmissä kohteissa ja pienemmillä toimenpiteillä. Laajempien alueiden toteuttamiseksi on pyrittävä saamaan myös valtion rahoitusta, esim. teemahankkeen avulla. Raportin laatija Tapio Puurunen, Tero Rahkonen, Sito Oy, Hannu Pesonen, Strafica Oy Avainsanat (asiasanat) liityntäpysäköinti, joukkoliikenne, pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue Huomautuksia Julkaisusta on verkkoversio kotisivuillamme Yhteenveto ruotsi 4 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Författare Nylands förbund, Östra Nylands förbund, Tavastlands förbund, Päijät-Häme förbund, Nylands vägdistrikt, Tavastlands vägdistrikt, Banförvaltningscentralen, VR Henkilöliikenne, Länsstyrelsen i Södra Finlands län, Västra Nylands och Mellersta Nylands kommuner, Sibbo, Borgå Publikation Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma (Utvecklingsprogram för infartsparkering i huvudstadsregionens arbetspendlingsområde) Seriens namn Nylands förbunds publikationer C Seriens nummer 65 Sidor Sammanfattning Nylands förbund började våren 2008 tillsammans med flera aktörer inom trafiksektorn utarbeta ett omfattande utvecklingsprogram för infartsparkering som har anknytning till huvudstadsregionens arbetspendlingsområde. Uppgiften var att utarbeta en plan för att utveckla infartsparkeringen för personbilar och cyklar samt att ta fram material för information om infartsparkering. I granskningen av nuläget inventerades 65 infartsparkeringsområden. Områdena är belägna i landskapen Nyland, Östra Nyland, Tavastland och Päijät-Häme, utanför SAD-området. Nuläget för vart och ett objekt har beskrivits verbalt och med fotografier och för de flesta har en kartframställning gjorts. Efterfrågan på infartsparkering och efterfrågepotential undersöktes med efterfrågemodeller. Enligt undersökningen ökar efterfrågan de närmaste åren med drygt 30 % från nuvarande. Genom att förbättra kollektivtrafikens konkurrenskonstellation kan efterfrågan ökas med till och med 50 %. Efterfrågans tillväxt varierar stort enligt kommun. I grundprognosen ökar efterfrågan i Kyrkslätt, Vichtis, Lojo och Mäntsälä med drygt 50 %. Med åtgärder som stöder infartstrafiken ökar efterfrågan i Kyrkslätt, Vichtis, Mäntsälä och Sibbo ökas med drygt 70 %. Tilläggsbehovet av parkeringsplatser är sammanlagt bilplatser. Efterfrågan på cykelparkering modellerades inte men tilläggsbehovet av cykelplatser är redan i dag betydande. Tjugosex objekt valdes till centrala utvecklingsområden för infartsparkering och för 16 av dem utarbetades idéplaner. Idéplaner utarbetades för Gruotila i Lojo, Nummela busstation, Vichtis kb/rv 2, Högfors/rv 2, Klövskog, Nurmijärvi kb, Fira i Tusby, Kyrölä och Träskända järnvägsstation, Hyvinge järnvägsstation, Uudenmaankatu i Hyvinge, Tavastehus järnvägsstation, Lahtis järnvägsstation, Nickby i Sibbo, Drägsby/lv 170 i Borgå och Ensbacken/lv 170 i Borgå. Fortsatt planering och genomförande av planerna föreslås när det gäller alla dessa områden. Infartsparkeringen kan utvecklas vid alla inventerade objekt och situationen kan i många fall förbättras även med små åtgärder. Utvecklingen av infartsparkeringen och kollektivtrafikens informationsservice bör organiseras inom huvudstadsregionens pendlingsområde. Framförallt i Nylands vägdistrikt behövs det en utredningsplan och en anvisning för skyltning av infartsparkering. Infartsparkeringsservicen bör kombineras med res- och ruttjänsterna i kollektivtrafikens nätkommunikation och marknadsföringen av infartsparkering bör utökas. På tågstationerna och vid centrala busshållplatser behövs det flera kvalitativa cykelställningar. Utvecklingen av infartsparkeringen kan inledas omedelbart vid små objekt och med mindre åtgärder. För att genomföra större områden bör man försöka skaffa statsfinansiering, exempelvis via ett temaprojekt. Rapporten är utarbetad av Nyckelord (ämnesord) Utgivningsdatum 2009 Bilagor ISBN ISSN (inb.) (nätversion) X Språk finska Tapio Puurunen, Tero Rahkonen, Sito Oy, Hannu Pesonen, Strafica Oy infartsparkering, kollektivtrafik, huvudstadsregionens arbetspendlingsområde Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: Sammandrag svenska Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 5

7 Sisältö 1. Lähtökohdat Selvitysalue Selvityksen tavoitteet 9 P + 2. Liityntäpysäköinnin nykytila Liityntäpysäköintiä hyödyntävät matkat Nykyisten alueiden paikkamäärät ja laatutaso Nykyiset liityntäpysäköintialueet liikennekäytävittäin Kantatien 51 ja Rantaradan suunta ja 2-tien suunta Hämeenlinnanväylän suunta Pääradan varsi Kerava Lahti-oikoradan ja Riihimäki Lahti-radan varsi Porvoonväylän ja 6-tien suunta Liityntäpysäköintialueiden luokittelu Liityntäpysäköinnin kehittämisvastuiden ja rahoituksen nykytila Esimerkkejä hyvistä liityntäpysäköintikohteista Liityntäpysäköinnin kysyntä ja kehitysnäkymät Liityntäpysäköinnin piilevä potentiaali nykytilanteessa Liityntäpysäköinnin kehitysennusteet Arvio keskeisimpien raideliikennehankkeiden liityntäpysäköintikysynnästä Liityntäpysäköintialueiden ideasuunnitelmat Kehittämiskohteiden valinta Kohdekohtaiset ideasuunnitelmat ja kehittämissuositukset Gruotila, Lohja Vihdin Nummela Vihdin kirkonkylän pysäkki Karkkilan pysäkki Nurmijärven kirkonkylän linja-autoasema Klaukkala, Lahnuksentie 83 Tuula Palaste-Eerola 6 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

8 4.2.7 Firan pysäkki, Tuusula Kyrölän asema, Järvenpää Nikkilän pysäkki, Sipoo Katajamäen pysäkki, Porvoo Treksilän pysäkki, Porvoo Hämeenlinnan rautatieasema Lahden rautatieasema Hyvinkään rautatieasema Uudenmaankadun pysäkki, Hyvinkää Järvenpään rautatie- ja linja-autoasema Selvitysalueen liikenteen liittyminen pääkaupunkiseutuun Liityntäpysäköinnin kehittämisen keinoja ja periaatteita Organisointi ja vastuut Kehittämisen rahoitus Markkinointi Lähiajan toimenpiteet Reittioppaiden kehittäminen Joukkoliikennetarjonta ja lippujärjestelmät Liityntäpysäköintipaikkojen määrän ja sijainnin arviointi Pyöräpysäköinnin kehittäminen Opastus Jatkotoimenpiteet 111 Lähdeluettelo 113 Liitteet Liite 1 Liityntäpysäköintialueiden kiireellisyysluokitus 114 Liite 2 Liityntäpysäköintialueiden toteutettavuusluokitus 116 Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 7

9 8 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

10 1.1 Selvitysalue Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelman selvitysalueena on Uudenmaan, Itä-Uudenmaan maakunnat sekä eteläiset osat Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnista. Uudellamaalla alueesta on rajattu pois YTV:n liikennealueen kunnat (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi), mutta nykytilan inventoinnin osalta hanke kattaa myös Kirkkonummen. Pääkaupunkiseudun kuntien liityntäpysäköinnin kehittämistyötä on tehty jo pidempään YTV:n johdolla. Selvitysalueella inventoitiin ja analysoitiin yhteensä 65 nykyistä liityntäpysäköintiin käytettävää aluetta. Pysäköintialueista 25 on raide- ja 40 bussiliikenteen alueita. (kuva 1, taulukko 1). Raportissa liityntäpysäköintikohteiden nykytilanne on esitetty liikennekäytävittäin: 1. Lähtökohdat Kantatien 51 ja Rantaradan suunta 1- ja 2-tien suunta Hämeenlinnanväylän suunta Pääradan varsi Kerava Lahti-oikoradan ja Riihimäki Lahtiratojen varsi Porvoonväylän ja 6-tien suunta. Liityntäpysäköinnin avulla voidaan lisätä erityisesti Helsinkiin suuntautuvia joukkoliikennematkoja ja vastaavasti vähentää henkilöautoliikennettä. Tämä vähentää varsinkin säteittäisten pääteiden ruuhkaisuutta, liikenteen päästöjä ja muita ympäristöhaittoja. Raideliikenteessä liityntäpysäköinnin kasvu voi lisätä tarvetta lisätä junavuoroja ja kasvattaa etenkin ruuhkatuntien junapituuksia. Helsinkiin suuntautuvassa linja-autoliikenteessä liityntäpysäköinti voi myös kasvaneen kysynnän myötä lisätä joukkoliikennetarjontaa. Liityntäpysäköinnin edistämisen ja myös tämän hankkeen tarkoituksena on löytää ne alueet, joilla joukkoliikenteen käyttöä voidaan lisätä ilman että se heikentää asemille syöttävien linja-autoreittien kannattavuutta. Autojen pysäköintipaikkojen lisääminen niin, että se vähentää pyörä- tai kävelymatkoja asemille, ei myöskään ole tavoiteltavaa. 1.2 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tehtävänä oli laatia suunnitelma liityntäpysäköinnin kehittämiseksi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. (kuva 2). Tavoitteena oli liityntäpysäköinnin nykytilan selvittäminen, verkkoviestinnän materiaalien laatiminen sekä liityntäpysäköinnin kysynnän ja kasvupotentiaalin arviointi vuoden aikajänteellä. Keskeinen osa työtä on ollut tarvittavien kehittämistoimien määrittely inventoiduissa kohteissa, uusien liityntäpysäköinnin kehittämisalueiden tunnistaminen sekä keskeisten liityntäpysäköintikohteiden suunnitelmien ja suunnitelmissa kuvattujen toimenpiteiden kustannusarvioiden laatiminen. Vaikka suunnittelutyön kohde oli pääsääntöisesti alue pääkaupunkiseudun ulkopuolella, on monessa yhteydessä tarpeen tarkastella työssäkäyntialuetta kokonaisuuteen. Pääkaupunkiseudun osalta hankkeessa tunnistettiin myös kohteita, joissa suunnittelualueen työssäkäyntiliikenne voisi nyt tai tulevaisuudessa parhaiten liittyä YTV-liikenteeseen. Työn tavoitteena oli lisätä myös keskustelua liityntäpysäköinnin merkityksestä liikennejärjestelmässä asiaan keskeisesti vaikuttavien tahojen keskuudessa. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 9

11 Kuva 1. Kehittämisohjelmassa inventoidut liityntäpysäköintialueet. 10 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

12 Uusimaa ja Itä-Uusimaa Paikkamäärä Uusimaa ja Itä-Uusimaa Paikkamäärä Inventointikohteet Kunta Auto Pyörä Inventointikohteet Kunta Auto Pyörä Hanko rautatieasema+linja-autoasema Hanko Kulloo bussipysäkki (mt170) Porvoo 5 0 Hyvinkää rautatieasema Hyvinkää Porvoo linja-autoasema Porvoo Hyvinkää linja-autoasema Hyvinkää 5 5 Tyysterin liittymä mt170 bussipysäkki Porvoo 4 0 Inkoo rautieasema Inkoo 35 0 Riihimäki asema Riihimäki 616 (560) Inkoo kirkonkylä, linja-autoasema Inkoo 30 0 Nikkilä linja-autoasema Sipoo Haarajoki rautatieasema Järvenpää Nikkilä Martinkyläntie (mt1521) Sipoo 0 0 Järvenpää rautatieasema Järvenpää Söderkulla bussipysäkki (mt170) Sipoo 0 12 Järvenpää linja-autoasema Järvenpää Siuntio rautatieasema Siuntio Kyrölä rautatieasema Järvenpää Sunnanvik bussipysäkki (kt 51) Siuntio 5 0 Purola rautatieasema Järvenpää 8 0 Tammisaari rautatieasema Tammisaari Saunakallio rautatieasema Järvenpää Fira bussipysäkki (kt 45) Tuusula 0 20 Karjaa rautatieasema Karjaa Hyrylä linja-autoasema (uusi alue 10/08) Tuusula Karkkila linja-autoasema Karkkila 20 0 Jokela rautatieasema Tuusula Kerava rautatieasema Kerava Nuppulinna rautatieasema Tuusula Savio rautatieasema Kerava Nummela linja-autoasema Vihti Jorvas rautatieasema Kirkkonummi 40 8 Otalampi bussipysäkki (mt120) Vihti 5 0 Kirkkonummi rautatieasema Kirkkonummi Vihti kk linja-autoasema Vihti 5 0 Masala rautatieasema Kirkkonummi Vt2/110 Huhmari bussipysäkki (mt110) Vihti 12 0 Tolsa rautatieasema Kirkkonummi 5 40 Veikkola bussipysäkki (mt110) Kirkkonummi Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat Paikkamäärä Liljendal bussipysäkki (vt6) Liljendal 5 0 Inventointikohteet Kunta Auto Pyörä Lohja Gruotila bussipysäkki Lohja Forssa linja-autoasema Forssa 4 60 Muijala bussipysäkki (vt1/vt25) Lohja 10 0 Hikiä rautatieasema Hausjärvi 4 16 Muijala Seisaketie bussipysäkki (vt25) Lohja 10 0 Oitti rautatieasema Hausjärvi 12 0 Vesitorni Lohja bussipysäkki (vt25) Lohja 25 0 Ryttylä rautatieasema Hausjärvi 10 0 Virkkala bussipysäkki (mt 11121) Lohja 8 0 Herrala rautatieasema Hollola Myllylampi bussipysäkki (mt110/vt25) Lohja 5 0 Hämeenlinna rautatieasema Hämeenlinna Loviisa linja-autoasema Loviisa Hämeenlinna linja-autoasema Hämeenlinna Mäntsälä rautatieasema Mäntsälä Tervakosken liitt. Vt3 (saattopysäköinti) Janakkala 0 0 Mäntsälä linja-autoasema Mäntsälä Turengin liittymä vt3 Janakkala 0 0 Loukku bussipysäkki (vt2) Nummi-Pusula 5 0 Turenki rautatieasema Janakkala 17 5 Saukkola bussipysäkki (mt110) Nummi-Pusula 8 0 Järvelä rautatieasema Kärkölä Klaukkala linja-autoasema Nurmijärvi Lappila rautatieasema Kärkölä 0 16 Nurmijärvi kirkonkylä linja-autoasema Nurmijärvi 8 6 Lahti rautatieasema Lahti Rajamäki linja-autoasema Nurmijärvi Lahti, Launeen market Lahti 15 0 Vanhakylä bussipysäkki (vt6) Pernaja 5 0 Lahti, Pekanmäki (kimppakyyti) Lahti 15 0 Katajamäki bussipysäkki (mt170) Porvoo Riihimäen liitt. vt3 (saattopysäköinti) Riihimäki 0 0 Taulukko 1. Arvioidut paikkamäärät liityntäpysäköintialueilla. Osa on epävirallisia alueita, joita ei ole ole osoitettu liityntäpysäköintiin. Pyöräpaikkojen määrä kuvaa telinepaikkoja ja autopaikkojen määrä pysäköintiruutujen määrää tai arvioita alueelle mahtuvista autopaikoista Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 11

13 Kuva 2. Työmatkasukkulointi YTV-alueelle vuonna : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

14 2. Liityntäpysäköinnin nykytila 2.1 Liityntäpysäköintiä hyödyntävät matkat Koko Uudellamaalla tehdään vuonna 2007 tehdyn henkilöliikennetutkimuksen mukaan arkisin noin edestakaista autoliityntämatkaa ja noin edestakaista pyöräliityntämatkaa vuorokaudessa. Arvio sisältää myös ns. epävirallisen liityntäpysäköinnin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseville liityntäpysäköintialueille tehdään henkilöautolla liityntäpysäköintimatkaa ja polkupyörällä noin liityntämatkaa. Noin liityntäpysäköintimatkaa autolla tehdään pääkaupunkiseudun ulkopuolelta pääkaupunkiseudulla sijaitseville liityntäpysäköintialueille. YTV:n vuonna 2008 tekemässä liityntäpysäköintitutkimuksessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevilla liityntäpysäköintialueille tehtiin aamuisin noin liityntäpysäköintimatkaa henkilöautoilla ja noin liityntämatkaa polkupyörillä. Tämän lisäksi liityntäpysäköintiä on jonkin verran muilla, osin epävirallisilla alueilla sekä tutkituilla pysäköintialueilla myös aamun jälkeen. Tutkimuksessa eivät olleet mukana kaikki tässä selvityksessä inventoidut kohteet. Liityntäpysäköintipaikkojen käyttöasteet ovat suurimmat hyvän joukkoliikennetarjonnan juna-asemilla. Pyöräpysäköinnin käyttöasteet eivät aina ole korkeat suhteessa koko paikkamäärään, pyöräpaikkoja voi olla tyhjillään jos ne sijaitsevat liian kaukana lähtölaitureista. Yleensä asemien lähellä olevat paikat ovat aivan täynnä. (Kuva 3, 4) Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sekä autolla että pyörällä pysäköineistä kaksi kolmasosaa on naisia ja yksi kolmasosa miehiä. Suurin osa liityntäpysäköinneistä (autolla 88 % ja pyörällä 93 %) tehtiin rautatieasemille ja loput linja-autoasemien tai pysäkkien yhteyteen. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseville liityntäpysäköintialueille tehdyistä automatkoista 84 % ja pyörämatkoista 66 % suuntautuu Helsinkiin. Merkittävimmät autoliityntämatkojen lähtöpaikkakunnat ovat Kirkkonummi (13 %), Kerava (12 %), Tuusula (12 %), Hyvinkää (10 %) ja Mäntsälä (8 %). Pyöräliityntämatkoja alkaa eniten Keravalta (29 %), Hyvinkäältä (16 %), Järvenpäästä (14 %), Riihimäeltä (13 %) sekä Tuusulasta (9 %). Uudellamaalla henkilöautolla tehtyjen liityntämatkojen keskipituus on 5,0 km. Juniin ja busseihin tehtyjen autoliityntämatkojen keskipituuksissa ei ole merkittävää eroa. Pyörällä tehtyjen liityntämatkojen keskipituus on 2,5 km. Juniin tehtävät pyöräliityntämatkat ovat keskimäärin selvästi pidempiä (2,6 km) kuin busseihin tehdyt (1,5 km). Henkilöautoliityntämatkoista lähes 10 % ja pyörämatkoista yli neljännes tehdään kävelyetäisyydeltä (alle 1 km) asemista tai pysäkeistä. Noin 60 % autoliityntämatkoista ja noin 90 % pyöräliityntämatkoista tehdään alle kolmen kilometrin etäisyydeltä asemasta tai pysäkiltä. (kuva 5, 6, taulukko 3). Matkaryhmä Autoliityntä Pyöräliityntä Kotiperäiset työmatkat 78 % 69 % Kotiperäiset koulumatkat 8 % 26 % Muut kotiperäiset matkat 6 % 4 % Ei-kotiperäiset matkat 8 % 1 % Taulukko 2. Liityntäpysäköintimatkat matkaryhmittäin PKS:n ulkopuolella. (YTV 2008.) Matka Autoilijat Pyöräilijät Alle 1 km 9 % 27 % 1-2 km 30 % 50 % 2-3 km 19 % 15 % 3-5 km 17 % 4 % 5-10 km 12 % 1 % Yli 10 km 14 % 3 % Taulukko 3. Liityntämatkojen linnuntiepituuden jakauma. (YTV 2008.) Pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla liityntäalueilla autolla pysäköineistä 73 % käyttää aluetta päivittäin, 18 % muutaman kerran viikossa ja 9 % kerran viikossa tai harvemmin. Pyörällä pysäköineistä 83 % pyöräilee asemalle tai pysäkille päivittäin, 12 % muutaman kerran viikossa ja noin 4 % kerran viikossa tai harvemmin. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 13

15 Kuva 3. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien eräiden liityntäpysäköintialueiden autopaikat ja käyttöaste. (YTV 2008) 14 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

16 Kuva 4. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien eräiden liityntäpysäköintialueiden pyöräpaikat ja käyttöaste. (YTV 2008.) Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 15

17 Kuva 5. Havaitut automatkat lähtöpaikasta eräille pääkaupunkiseudun ulkopuolisille liityntäalueille. (YTV 2008.) 16 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

18 Kuva 6. Havaitut automatkat eräille pääkaupunkiseudun ulkopuolisilta liityntäalueilta määräpaikkaan. (YTV 2008.) Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 17

19 Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevilla liityntäasemilla ja -pysäkeillä autolla pysäköineistä 54 %: lla vaihtoehtoinen kulkutapa on auto koko matkalla, 30 % tulisi auton sijaan joukkoliikenneasemalle tai -pysäkille kävellen tai pyörällä ja 3 % ajaisi koko matkan pyörällä. Pyöräilijöistä 58 % kävelisi asemalle tai pysäkille, 27 %:lla vaihtoehtoinen kulkutapa on auto ja 2 % ajaisi koko matkan pyörällä jos mahdollisuutta liityntäpysäköintiin ei olisi. Pyörällä pysäköineistä lähes 60 % ilmoitti hyödyntävänsä liityntäpysäköintiä ympäri vuoden. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla liityntäasemilla ja pysäkeillä pysäköineistä autoilijoista 30 % ilmoitti määränpään pysäköintimahdollisuuksikseen pysäköintialueen tai -laitoksen, 25 % heille varatun paikan ja 23 % yleisen kadunvarsipaikan. Lähes 60 %:lle autolla asemalle tai pysäkille tulleista määränpään pysäköinti olisi maksutonta, 30 % joutuisi maksamaan pysäköinnistä määränpäässä. Suurin osa (autoilijoista 80 % ja pyöräilijöistä 65 %) pääkaupunkiseudun ulkopuolelle asemalla tai pysäkille pysäköineistä ei olisi valmis maksamaan liityntäpysäköintipaikasta mitään päivittäin. Autoilijoista 13 % olisi valmis maksamaan korkeintaan yhden euron päivässä heille varatusta autopaikasta. Pyöräilijöistä 27 % olisi valmis maksamaan korkeintaan yhden euron päivässä lukittavasta ja säältä suojatusta pyöräpaikasta. Autoilijoista 58 % ja pyöräilijöistä 41 % ei olisi valmiita maksamaan myöskään kuukausimaksua. Autoilijoista 23 % ja pyöräilijöistä 43 % olisi valmiita maksamaan liityntäpysäköintipaikasta korkeintaan 10 euroa kuukaudessa. Autoilijoiden tärkeimmät syyt liityntäpysäköintiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella olivat: ajoneuvoliikenteen ruuhkat (46 % valitsi kolmen tärkeimmän syyn joukkoon) hyvät joukkoliikenneyhteydet liityntäpysäköintipaikalta (34 %) auton tarpeellisuus osalla matkaa (31 %) kustannussäästö (31 %). Pyöräilijöiden tärkeimmät syyt liityntäpysäköintiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella olivat: pitkä matka määränpäähän pyörällä (50 %) hyvät joukkoliikenneyhteydet liityntäpysäköintipaikalta (40 %) ei autoa käytettävissä (31 %). Autoilijoiden tärkeimmät liityntäpysäköintipaikan valintaan vaikuttaneet syyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella olivat: sujuva yhteys pysäköintipaikalta joukkoliikennevälineeseen (81 % valitsi kolmen tärkeimmän syyn joukkoon) pysäköintialue lähellä matkaketjun lähtöpaikkaa (71 %) liityntäpysäköintipaikkojen riittävä määrä (60 %). Autoilijat arvostivat myös liityntäpysäköintipaikan turvallisuutta. Valaistusta toivoi 37 % vastaajista. Ilkivallan pelkoa koki 27 % vastaajista. Pyöräilijöiden tärkeimmät liityntäpysäköintipaikan valintaan vaikuttaneet syyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella olivat: pysäköintialue lähellä matkaketjun lähtöpaikkaa (66 % valitsi kolmen tärkeimmän syyn joukkoon) valaistu pysäköintialue (37 %) ilkivallan pelko (34 %) runkolukittavat pyörätelineet liityntäpysäköintipaikalla (30 %) säältä suojattu pysäköintipaikka (27 %). 18 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

20 2.2 Nykyisten alueiden paikkamäärät ja laatutaso Paikkamäärät ja käyttöasteet Selvitysalueella inventoiduissa 65 kohteessa on yhteensä noin autopaikkaa ja pyöräpaikkaa. Vertailun vuoksi voi todeta, että pääkaupunkiseudulla liityntäpysäköintiin tarkoitettuja autopaikkoja on noin ja pyöräpaikkoja hiukan yli Pyöräpysäköinnin paikkamäärät arvioitiin pyörätelineiden paikkamääristä. Autopaikkojen määrä arviointiin pysäköintiruutujen mukaan, mutta monessa paikassa arviointi jouduttiin tekemään silmämääräisesti kun alue oli esim. hiekkakenttä ilman pysäköintiruutuja. Selvitysalueen kohteissa käyttöastetta on seurattu satunnaisesti muutamilla juna-asemilla. Käyttöasteet näyttävät inventoinnin mukaan vaihtelevan suuresti. Suosituimmat alueet täyttyvät säännöllisesti aamulla viimeistään klo 9.00 mennessä. Osa potentiaalisista liityntäpysäköijistä valitsee todennäköisesti jo kotoa lähtiessään eri kulkumuodon, koska varmuutta pysäköintipaikasta ei tietyissä kohteissa ole. Pyörät, jotka eivät sovi osoitetuille paikoille, jätetään jonnekin lähelle paikkoihin, joita ei ole tarkoitettu tähän käyttöön. Liityntäpysäköinti epävirallisilla paikoilla Liityntäpysäköintiä on myös virallisten alueiden ulkopuolella, etenkin linja-autopysäkkien ympäristöissä. YTV:n teettämän joukkoliikenteen määräpaikkatutkimuksen mukaan noin 25 % pääkaupunkiseudun rajan ylittävistä liityntäpysäköineistä bussimatkustajista oli pysäköinyt virallisen liityntäpysäköintialueen sijasta jonnekin muualle. Epävirallisen pysäköinnin määrässä ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja eri alueiden välillä. Epävirallista liityntäpysäköintiä esiintyy erityisesti kauppojen, huoltoasemien, kirjastojen ja erilaisten virastojen sekä työpaikkojen parkkipaikoilla, jos niissä ei ole rajoitettu pysäköintiaikaa. Osa näistä sopisi hyvin yhteiskäyttökohteiksi, koska pysäköinnin kysyntähuiput ovat eriaikaisia. Työpaikkojen pysäköintialueilla sen sijaan kysyntähuiput ovat yhtäaikaisia ja niissä liityntäpysäköinti ei ole toivottavaa. Polkupyörien liityntäpysäköinnissä epävirallisen pysäköinnin osuus on erityisen suuri. Yleisimmin polkupyörä jätetään nousupysäkin katoksen taakse, lähimetsikköön tai muualle pysäkin lähimaastoon. Liityntäpysäköintialueiden laatu Osa nykyisistä liityntäpysäköintialueista on varsin laadukkaita, mutta toisaalta yhtään erittäin hyvän liityntäpysäköintialueen tunnusmerkit täyttävää aluetta ei ole. Parhailla alueilla paikkamäärät ovat usein riittämättömät. Moni alueista on syntynyt ja laajentunut vuosien saatossa ilman kokonaissuunnitelmaa. Tämä näkyy selkeästi maastossa alueiden jäsentymättömyytenä. Asiakkaille suunnattua tietoa liityntäpysäköintialueista ei ole, paria kuntaa lukuun ottamatta. Maastossa opastus on hyvin puutteellista. Reaaliaikaista pysäköintipaikkojen saatavuustietoa ei ole lainkaan. Pyöräpysäköinnin laadussa on suuria eroja ja paljon parannettavaa. Hyviäkin, jopa katettuja pyörätelineitä löytyy, mutta yleisimmin tarjolla on taivasalla tapahtuvaa pysäköintiä vanhoissa telineissä tai telineitä ei ole lainkaan. Runkolukituksen mahdollistavia telineitä on varsin vähän. Joistain uusistakin kohteista puuttuvat pyörätelineet kokonaan. Lisäksi paljon puutteita on valaistuksessa, pysäköintipaikkojen merkitsemisessä, päällysteissä, joukkoliikenteen informaatiossa pysäkeillä ja alueen sisäisissä yhteyksissä. Havaitut kehittämistarpeet eri kohteissa on kerätty taulukkoon 4. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 19

21 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA PAIKKAMÄÄRÄT KEHITTÄMISTARPEET OSA-ALUEITTAIN Inventointikohteet Kunta Auto Pyörä Autopaikkojen lisäys Asfaltointi Viitoitus pysäköintiin Valaistus Liityntäpysäköintiopastus Pyöräpaikkojen lisäys Runkolukituspaikkojen lisäys Pyöräpaikkojen siirto Hyvinkää rautatieasema Hyvinkää x x x x x x x Inkoo rautatieasema Inkoo 35 0 x x x x x x Haarajoki rautatieasema Järvenpää x Uusi autopysäköintialue HUOM Järvenpää rautatieasema Järvenpää x x x x x Kyrölä rautatieasema Järvenpää x x x x x x x Purola rautatieasema Järvenpää 8 0 x x x x Saunakallio rautatieasema Järvenpää x x x Karjaa rautatieasema Karjaa x x x x Kerava rautatieasema Kerava Savio rautatieasema Kerava Jorvas rautatieasema Kirkkonummi 40 8 x x x x x Kirkkonummi rautatieasema Kirkkonummi x x x x Masala rautatieasema Kirkkonummi x x x x Tolsa rautatieasema Kirkkonummi 5 40 x x x x x Aseman siirto lähivuosina Mäntsälä rautatieasema Mäntsälä x x Riihimäki rautatieasema Riihimäki 616 (560) x x Rakennusvaiheessa Siuntio rautatieasema Siuntio x x x x Jokela rautatieasema Tuusula x x Nuppulinna rautatieasema Tuusula x x x x x HÄME JA PÄIJÄT-HÄME Ryttylä rautatieasema Hausjärvi 10 0 x x x Turenki rautatieasema Janakkala 17 5 x x x x x Hikiä rautatieasema Hausjärvi 4 16 x x x x x x Oitti rautatieasema Hausjärvi 12 0 x x x x x Hämeenlinna rautatieasema Hämeenlinna x x x x x Lappila rautatieasema Kärkölä 0 16 x x x x x x Järvelä rautatieasema Kärkölä x x x x Herrala rautatieasema Hollola x x x x Lahti rautatieasema Lahti x x x x x Taulukko 4. Liityntäpysäköintialueiden kehittämistarpeet. 20 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

22 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA PAIKKAMÄÄRÄT KEHITTÄMISTARPEET OSA-ALUEITTAIN Inventointikohteet Kunta Auto Pyörä Autopaikkojen lisäys Asfaltointi Viitoitus pysäköintiin Lahti, Launeen market-alue Lahti 15 0 x x Pääkaupunkiseudun x työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma Alueen maankäyttö : 21 muuttumassa Valaistus Liityntäpysäköintiopastus Pyöräpaikkojen lisäys Runkolukituspaikkojen lisäys Hanko asema ja linja-autoasema Hanko x x x Pyöräpaikkojen siirto Uusi autopysäköintialue Hyvinkää linja-autoasema Hyvinkää 5 5 x x Uudenmaankadun pysäköintialue tilalle Inkoo kk linja-autoasema Inkoo 30 0 x x x x Järvenpää linja-autoasema Järvenpää Karkkila linja-autoasema Karkkila 20 0 x x x x x x Veikkola bussipysäkki (mt110) Kirkkonummi x Rakennusvaiheessa Liljendal bussipysäkki, Shell (vt6) Liljendal 5 0 x x x Lohja Gruotila bussipysäkki Lohja x x x x Muijala bussipysäkki (vt1/vt25) Lohja 10 0 x Muijala Seisaketie (vt25) Lohja 10 0 x x x x x Vesitorni Lohja bussipysäkki (vt25) Lohja 25 0 x x x x Virkkala bussipysäkki (mt11121) Lohja 8 0 x x Myllylampi bussipysäkki (mt110/vt25) Lohja 5 0 x x x x Loviisa linja-autoasema Loviisa x x x x x Mäntsälä linja-autoasema Mäntsälä x x x Loukku bussipysäkki (vt2) Nummi-Pusula 5 0 x x Saukkola bussipysäkki (mt110) Nummi-Pusula 8 0 x x Yhteiskäyttöalue, huoltoasema Klaukkala linja-autoasema Nurmijärvi x x x x x Nurmijärvi kirkonkylä, linja-autoasema Nurmijärvi 8 6 x x x x x x Rajamäki linja-autoasema Nurmijärvi x x x x x Vanhakylä bussipysäkki (vt7) Pernaja 5 0 x Yhteiskäyttöalue, huoltoasema Katajamäki bussipysäkki (mt170) Porvoo x x Kulloo bussipysäkki (mt170) Porvoo 5 0 x x x Porvoo linja-autoasema Porvoo x x Tyysterintien liittymä, bussipysäkki (mt170) Porvoo 4 0 x x x Nikkilä linja-autoasema Sipoo x x x x x Nikkilä Martinkyläntie bussipysäkki (mt1521) Sipoo 0 0 x x x Söderkulla bussipysäkki (mt170) Sipoo 0 12 x Sunnanvik bussipysäkki (kt51) Siuntio 5 0 x x x x x Tammisaari asema+linja-autoasema Tammisaari x x x x x x Fira bussipysäkki (kt45) Tuusula 0 20 x x x Hyrylä linja-autoasema (vanha sijainti) Tuusula x x x x x P-alue vaihtunut 10/2008 Nummela linja-autoasema Vihti x x x x x x x Otalampi bussipysäkki (mt120) Vihti 5 0 x x x x Vihti kirkonkylä linja-autoasema Vihti 5 0 x x x x Vt 2 /mt 110 Huhmari bussipysäkki (mt 110) Vihti 12 0 x x HÄME JA PÄIJÄT-HÄME Hämeenlinna linja-autoasema Hämeenlinna x x x x Forssa linja-autoasema Forssa 4 60 x x x x HUOM

23 Liityntäpysäköinnin haastattelututkimus YTV:n syksyllä 2008 toteuttamassa liityntäpysäköinnin haastattelututkimuksessa kyselylomakkeita jaettiin kaikilla pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen suurimmilla liityntäpysäköintialueilla sekä autoilijoille että pyöräilijöille. Haastatteluilla kerättiin tietoa liityntäpysäköinnin käytöstä sekä kehittämistarpeista. Tietoja käytetään myös liikennemallien kehittämisessä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta mukana tutkimuksessa olivat Siuntio, Inkoo, Karjaa, Lohja, Vihti, Nurmijärvi, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Tuusula, Porvoo ja Mäntsälä. Liian vähän pysäköintitilaa oli selvästi yleisin toteamus kyselyn avovastauksissa. Käyttäjien mukaan suurimmat puutteet paikkamäärissä ovat Järvenpään ja Hyvinkään rautatieasemilla. Liian vähän paikkoja on myös esimerkiksi Nummelan, Hyrylän ja Järvenpään linja-autoasemilla. Usein samoilla asemilla oli liian vähän sekä auto- että pyöräpaikkoja. Autopaikkojen riittävyyden osalta kiitosta kyselyssä saivat Tuusulan Jokelan, Riihimäen ja Mäntsälän rautatieasemat. Kuva 7. Moni autoilija haluaisi sähkötolpan liityntäpysäköintialueelle. Autopaikkojen määrän lisäksi monet autoilijat toivoivat pysäköintialueille sähkötolppapaikkoja (kuva 7). Näistä oltiin myös valmiita maksamaan. Muita kehittämisehdotuksia autopysäköinnin osalta olivat useimmiten valaistuksen ja valvonnan lisääminen. Pyöräpysäköintipaikkojen liian vähäisen määrän lisäksi vastauksissa korostui pyörien säilyttämisen turvallisuusongelmat. Runkolukituspaikkoja ja valvontaa haluttiin lisää ilkivallan ja varkauksien estämiseksi. Monet toivoivat myös katospaikkoja pyörille. Eniten kiitosta kyselyssä sai Haarajoen aseman pyöräpysäköinti. Myös Mäntsälän aseman ja Järvenpään linja-autoaseman pyöräpysäköintitilanteeseen oltiin pääosin tyytyväisiä. 22 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

24 2.3 Nykyiset liityntäpysäköintialueet liikennekäytävittäin Kantatien 51 ja Rantaradan suunta Kantatien 51 ja Rantaradan liikennekäytävän liityntäpysäköintialueet on esitetty kuvassa 8. Kohteista yhdeksän on rautatieasemia (Masala, Jorvas, Tolsa, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Hanko) ja yksi linja-autoasema (Inkoon kirkonkylä). Jokaisesta kohteesta on kuvattu nykytila sanallisesti ja valokuvin, suurimmasta osasta on laadittu myös karttaesitys. Karjaalla, Tammisaaressa ja Hangossa linja-autoasemat sijaitsevat rautatieaseman lähellä. Tilanne tulee olemaan sama Kirkkonummella vuonna 2009 valmistuvan matkakeskuksen myötä. Kuva 8. Kantatien 51 ja Rantaradan suunnan liityntäpysäköintialueet. kahdella erillisellä alueella yhteensä noin 160 kpl. Inva -paikkoja on neljä. Pyöräpaikkoja on 150 kpl. Kantatien 51 ja Rantaradan suunnalle ominaisia liityntäpysäköintialueita ovat vanhojen kuntakeskusten rautatieasemat. Pääkaupunkiseudulle johtavan kantatien 51 varrella ei ole virallisia liityntäpysäköintialueita, muutama pienehkö alue on ilmeisesti epävirallisessa liityntäpysäköintikäytössä. Tällaisia alueita ovat Störsvikin/Sunnanvikin liittymäalue Siuntiossa ja Tolsan kylmähuoltoaseman piha-alue Kirkkonummella. Masala, Kirkkonummi Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue sijaitsee Masalan rautatieaseman yhteydessä Kirkkonummella. Autopaikkoja on Jatkoyhteydet Vuoroväli Helsingin suuntaan lähijunalla ruuhkaaikaan on noin 20 minuuttia. Muina aikoina kulkee pari vuoroa tunnissa. Matka-aika Helsingin keskustaan on minuuttia. Kehittämistarpeet Masalan asema-alueen nykyaikaistaminen tehtiin vuonna Liityntäpysäköintialueet on merkitty asianmukaisin opastein ja radan pohjoispuolen (Junailijankujan) alue on päälystetty, valaistu ja yleisilmeeltään siisti. Radan eteläpuolen autojen pysäköintialue on hieman hankalasti saavutettavissa, ja alue on sorapintainen kenttä. Ajoreittejä pysäköintialueille ei ole viitoitettu. Kuva 9. Masalan rautatieaseman liityntäpysäköintialue. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 23

25 Pyörätelineet sijaitsevat molemmin puolin rataa. Pyöräpaikat ovat runkolukituspaikkoja. Osa telineistä on sijoitettu liian kauas asemalta, sillä asiakkaat jättävät pyöränsä mieluummin ilman telinepaikkaa, kunhan pääsevät lähemmäs laiturialuetta. Alueelle esitetään seuraavia toimenpiteitä: Pysäköintialue päällystetään radan eteläpuolella. Alueella toteutetaan viitoitus ja alueelle opastus. Alikulun läheisyyteen lisätään pyörätelineitä. Jorvas Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue sijaitsee Jorvaksen aseman yhteydessä Kirkkonummella. Ajoyhteys pysäköintialueelle on Jorvaksenkaaren kautta. Autopaikkoja on noin 40 kpl ja pyöräpaikkoja 8 kpl. Kävelymatkaa pysäköintipaikalta laitureille on vain parikymmentä metriä. Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan lähijunien vuoroväli ruuhkaaikaan on noin 30 minuuttia. Muina aikoina junia kulkee kerran tunnissa. Matka-aika Helsingin keskustaan on minuuttia. Kehittämistarpeet Jorvaksen asemalla tulisi toteuttaa sekä auto- että pyöräpysäköinnin osalta selkeä laadunparannus. Pyöräpaikkoja tarvitaan myös lisää. Ratahallintokeskus ja Kirkkonummen kunta tekevät Kuva 10. Jorvaksen aseman liityntäpysäköintialue. Kuva 11. Jorvaksen nykyinen liityntäpysäköintialue. parhaillaan Jorvaksen aseman kehittämissuunnitelmaa ja pysäköinnin kehittäminen tulee huomioida siinä yhteydessä. Alueelle esitetään seuraavia toimenpiteitä: Pysäköintialue päällystetään. Alueella toteutetaan viitoitus ja alueelle opastus. Pyörätelineitä lisätään ja vanhat telineet vaihdetaan laadukkaampiin. Alueella toteutetaan valaistus. Kevyelle liikenteelle toteutetaan radan ali- tai ylikulku. Tolsa, Kirkkonummi Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue sijaitsee Tolsan seisakkeen yhteydessä Kirkkonummella. Kulku alueelle on Tolsanmäen kautta. Autopaikkoja alueella on viisi ja pyöräpaikkoja 15 kpl. Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan pääsee lähijunilla YTV:n matkakortilla (3. maksuvyöhyke). Vuoroväli lähijunalla ruuhka-aikaan on puoli tuntia. Muina aikoina vuoroväli on yksi tunti. Matka-aika Helsingin keskustaan on minuuttia. Kehittämistarpeet ja -esitykset Tolsassa aseman nykyisten laiturialueiden siirrosta on jo päätetty. Koko asema siirtyy lähivuosina muutamia satoja metrejä itään kasvavan asutuskeskuksen läheisyyteen. 24 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

26 Kuva 12. Tolsan rautatieaseman liityntäpysäköintialue. Ratahallintokeskus ja Kirkkonummen kunta tekevät Tolsan aseman kehittämissuunnitelmaa ja pysäköinnin kehittäminen pitää ottaa huomioon. Alueelle esitetään seuraavia toimenpiteitä: Autopaikkojen määrää lisätään. Pysäköintialue päällystetään. Alueella toteutetaan viitoitus ja alueelle opastus. Pyörätelineitä lisätään ja laatua nostetaan. Alueella toteutetaan valaistus. Kevyelle liikenteelle toteutetaan radan ali- tai ylikulku. Kirkkonummi, rautatieasema Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue sijaitsee Kirkkonummen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Autoille ja pyörille löytyy pysäköintipaikkoja radan molemmilta puolilta. Autopaikkoja on yhteensä 250 kpl ja pyöräpaikkoja 420 kpl. Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan pääsee lähijunilla YTV:n matkakortilla. Ruuhka-aikaan junien vuoroväli on noin 15 minuuttia. Muina aikoina juna kulkee 2-3 junaa tunnissa. Matka-aika Helsingin keskustaan on aamuisin noin minuuttia. Kehittämistarpeet Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät sekä auto- että pyöräpysäköintiin. Virallisia liityntäpysäköintiin merkittyjä autopaikkoja ei ole ollenkaan. Autoilijat käyttävät läheisten kiinteistöjen pysäköintialueita, jotka täyttyvät arkisin liityntäpysäköijistä. Radan eteläpuolella oleva laaja pysäköintikenttä tulisi päällystää ja opastaa selvästi liityntäpysäköintiin soveltuva osa. Pyöräilijöille tulisi osoittaa myös runkolukitus- ja katospaikkoja radan molemmilta puolilta. Nykyisin nämä puuttuvat kokonaan. Kuva 13. Kirkkonummen rautatieaseman liityntäpysäköintialue. Kuva 14. Pyörä- ja autopysäköintiä Kirkkonummella radan eteläpuolella. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 25

27 Alueelle esitetään seuraavia toimenpiteitä: Liityntäpysäköintialueet virallistetaan osoittamalla niiden käyttötarkoitus. Autopaikkoja lisätään. Radan eteläpuolinen pysäköintialue päällystetään. Alueella toteutetaan viitoitus ja alueelle opastus. Pyörille toteutetaan runkolukitus- ja katospaikkoja. Siuntio, rautatieasema Sijainti ja pysäköintipaikat Siuntion liityntäpysäköintialue sijaitsee rautatieaseman yhteydessä. Pysäköintipaikkoja löytyy radan molemmilta puolilta. Autopaikkoja alueella on yhteensä noin 70 kpl ja pyöräpaikkoja 60 kpl. Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan lähijunien vuoroväli ruuhkaaikaan on noin yksi tunti. Muina aikoina se on harvempi. Matka-aika lähijunalla Helsingin keskustaan on minuuttia. Kehittämistarpeet Aseman eteläpuolinen pysäköintialue on osittain asfaltoitu, mutta pohjoispuolella on vain epäsäännöllisen muotoinen sorakenttä. Kumpikaan pysäköintialueista ei ole valaistu, eikä ajoreittiä pysäköintialueille ei ole viitoitettu. Viitoitus alueille tulisi olla Siuntiontieltä asti. Kuva 15. Siuntion rautatieaseman liityntäpysäköintialue. Pyöräpysäköintiin tarvitaan runkolukitustelineitä ja katospaikkoja. Paikkojen tulee sijaita laiturialueen välittömässä läheisyydessä radan molemmin puolin. Siuntion kunnalla on vireillä asemanseudun ja lähialueiden kehittämishanke, jossa liityntäpysäköinti tulee ottaa huomioon. Alueelle esitetään seuraavia toimenpiteitä: Pysäköintialueet valaistaan. Autojen pysäköintialueet radan molemmilla puolilla päällystetään. Alueelle toteutetaan viitoitus ja alue opastetaan. Pyörille hankitaan runkolukitustelineitä ja katos. Kuva 16. Inkoon rautatieaseman liityntäpysäköintialue. Inkoo, rautatieasema Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialueete sijaitsevat Inkoon rautatieaseman yhteydessä radan molemmin puolin. Autopaikkoja alueella on yhteensä noin 35 kpl. Kävelymatkaa pysäköintipaikalta laitureille on noin 150 metriä. Pyöräpaikkoja ei ole lainkaan. Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan Inkoosta liikennöi lähijuna, jonka vuoroväli ruuhka-aikaan on yksi tunti. Muina aikoina lähijuna kulkee harvemmin. Matka-aika Helsingin keskustaan on noin tunti. 26 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma

28 Kehittämistarpeet Inkoon aseman liityntäpysäköinnin ongelmana ovat pysäköintialueiden heikko opastus ja pyöräpysäköintipaikkojen puute. Lisäksi autopysäköintiin tarkoitetut alueet ovat vaatimattomasti varusteltuja hiekkakenttiä. Alueiden laatutasoa tulee parantaa päällystämisellä ja pysäköintiruutujen maalauksella jos sen katsotaan sopivan muuhun ympäristöön. Radan eteläpuoliselle pysäköintikentälle on mahdollista sijoittaa vähintään 50 autopaikkaa. Lisäksi radan eteläpuolinen pysäköintialue ja kevyen liikenteen väylä laiturialueelle tulee valaista. Viitoitus molemmille pysäköintialueille tulee tehdä Eteläiseltä Salontieltä (maantie186). Pyöräpysäköinnille tarvitaan telineitä molemmille puolille rataa lähelle laiturialueita ja alikulkua. Runkolukituksen mahdollistavia paikkoja tarvitaan vähintään 20 kpl. Kunta on saanut viime aikoina yhteydenottoja kiinteistön omistajalta radan pohjoispuolisen pysäköinnin kieltämiseksi. Vanhan asema-alueen omistaa nykyisin yksityinen taho. Alueelle esitetään seuraavia toimenpiteitä: Pysäköintialueille toteutetaan valaistus. Autojen pysäköintialueet radan molemmilla puolilla päällystetään. Alueelle toteutetaan viitoitus ja alue opastetaan. Pyörille hankitaan runkolukitustelineitä ja katos. Kuva 17. Liityntäpysäköintialue Inkoossa radan eteläpuolella. Kuva 18. Inkoon linja-autoaseman liityntäpysäköintialue. Inkoo, linja-autoasema Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue sijaitsee Inkoon kirkonkylässä linja-autoaseman vieressä. Kulku alueelle on Rantatien kautta. Autopaikkoja alueella on noin 30 kpl. Kävely-matkaa linja-autopysäkille on vain noin 50 metriä. Pysäköintialuetta voivat käyttää myös läheisen ravintolan asiakkaat. Pyörätelineitä ei ole lainkaan. Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan liikennöi bussi ruuhka-aikaan noin 30 minuutin vuorovälillä. Muina aikoina vuoroväli on noin yksi tunti. Matka-aika Helsingin keskustaan on minuuttia. Kehittämistarpeet Inkoon linja-autoaseman tärkein kehittämiskohde on pyöräpysäköintipaikkojen perustaminen. Joukkoliikenteen matkustajille tarkoitettuja telinepaikkoja tulisi olla vähintään 20 kpl. Kehittämistarvetta on myös autopysäköinnin opastuksessa. Läheinen pysäköintialue on osittain viereisen liikekiinteistön käytössä, eikä käyttäjälle ole selvää, mihin auton voi jättää liityntäpysäköinnissä. Alueelle esitetään seuraavia toimenpiteitä: Pyörille hankitaan runkolukitustelineitä ja katos. Alueelle toteutetaan viitoitus ja alue opastetaan. Liityntäpysäköintipaikat virallistetaan osoittamalla niiden käyttötarkoitus. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma : 27

29 Kuva 19. Karjaan rautatieaseman liityntäpysäköintialue. Karjaa, Rautatieasema Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue sijaitsee rautatieaseman yhteydessä Karjaalla. Autopaikkoja alueella on noin 270 kpl ja pyöräpaikkoja 65 kpl. Invapaikkoja on kaksi. Katettuja pyöräpaikkoja on 10 kpl. Pysäköinti on maksullista 10:llä etukäteen varattavissa olevalla pysäköintipaikalla, joissa on sähkötolpat. Kävelymatka laitureille on enintään 300 metriä. Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan pääsee lähijunalla sekä IC2- ja Pendolino-junilla. Vuoroväli lähijunalla ruuhka-aikaan on 30 minuuttia. Muina aikoina vuoroväli on harvempi. Matka-aika lähijunalla Helsingin keskustaan on minuuttia. Kehittämistarpeet ja -esitykset Karjaan asemalla liityntäpysäköintijärjestelyt ovat yleisesti ottaen hyvät. Autoilijoille on tarjolla runsaasti hyväkuntoisia pysäköintipaikkoja aseman läheisyydessä, mutta käyttäjiäkin on paljon. Radan eteläpuoliset VR:n omistamat pysäköintialueet ovat arkisin pääsääntöisesti täynnä. Kunnan omistama pysäköintialue radan pohjoispuolella (46 autopaikkaa, ei ole merkitty viereiseen karttaan) sen sijaan on tavallisesti lähes tyhjillään. Tämä saattaa johtua puutteellisesta pysäköinnin opastuksesta. Asemalle tulisi myös lisätä pyöräpaikkoja. Nykyisin on tarjolla vain suhteellisen vaatimaton määrä huonolaatuisia telinepaikkoja. Osa uusista pyöräpaikoista voisi olla myös katospaikkoja. Tavoitteena tulisi olla yhteensä vähintään 150 laadukasta pyörätelinepaikkaa. Ajoreittien viitoitus tulisi olla molemmilta puolilta rataa saapuville autoilijoille. Lisäksi liityntäpysäköintialuetta osoittavia opasteita tarvitaan radan pohjoispuoliselle alueelle. Alueelle esitetään seuraavia toimenpiteitä: Pyöräpysäköintipaikkoja lisätään ja hankitaan laadukkaita katettuja runkolukitustelineitä. Alueelle toteutetaan viitoitus ja alue opastetaan. Radan pohjoispuoliset paikat virallistetaan viitoituksella ja osoittamalla niiden käyttötarkoitus. Kuva 20. Liityntäpysäköintialueita Karjaan aseman yhteydessä. Tammisaari, rautatie- ja linja-autoasema Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue sijaitsee rautatieaseman ja linja-autoaseman yhteydessä Tammisaaren keskustassa. Autopaikkoja alueella on yhteensä 20 kpl ja pyöräpaikkoja 50 kpl. Kävelymatka laitureille on noin metriä. Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan pääsee junabussilla ja taajamajunalla Karjaan kautta. Karjaalla on junan vaihto. Ruuhka-aikaan vuoroväli on noin 60 minuuttia. Muina aikoina juna kulkee vähän harvemmin. Matka-aika junalla Helsingin keskustaan on minuuttia. Bussi Helsinkiin kulkee ruuhka-aikoina noin 30 minuutin välein, muina aikoina harvemmin. Osassa 28 : Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma