Havaintoja CD:stä ja ODD:stä sekä ohjeita ongelmiin

Transkriptio

1 Havaintoja CD:stä ja ODD:stä sekä ohjeita ongelmiin Perustuu Tri. Laura A. Riffel:n (PhD) esitykseen 2009, mukaillen T. Timonen, PsT, dos. 2012, 2013 Riffel, L.A. (2009) Analyysistä 1

2 CD ja ODD peruseroja Käytöshäiriö (Conduct Disorder) esiintyy kontaktissa toisiin ihmisiin, jolloin jopa toisten perusoikeudet ja ikäkohtaiset sosiaaliset normit ja säännöt ovat vaarassa joutua uhanalaisiksi. Uhmakkuushäiriö (Oppositional Defiant Disorder) on käyttäytymistyyli, jossa näkyy negativistisia, aggressiivisia ja vastahankaisuutta ilman varsinaista normien ja sääntöjen suurempaa rikkomista. Riffel, L.A. (2009) Käytöshäiriön muotoja Kesto vähintään 6 kuukautta, jolloin lapsella tai nuorella on muutamia seuraavista oireista: 1.Kehitystasoonsa nähden epätavallisen paljon tai vaikeita kiukkukohtauksia 2.Riitelee usein aikuisten kanssa 3.Kieltäytyy usein aktiivisesti toteuttamasta aikuisen pyyntöjä tai uhmaa sääntöjä 4.Tekee usein ilmeisen tarkoituksellisesti asioita, jotka ärsyttävät muita ihmisiä 5.Syyttää usein muita omista virheistään tai huonosta käytöksestään 6.Suuttuu herkästi tai on helposti toisten ärsytettävissä 7.On usein vihainen tai harmistunut 8.On usein ilkeä tai kostonhaluinen 9.Valehtelee tai rikkoo usein lupauksia saadakseen hyötyä tai suosiota tai välttääkseen velvollisuuksia 10.Aloittaa usein tappeluita (ei sisällä sisarusten välisiä tappeluita) 11.On käyttänyt asetta, joka voi aiheuttaa vakavaa fyysistä vahinkoa toiselle (esim. maila, puukko, ampuma-ase) 12.Viipyy usein yömyöhään ulkona vanhempien kielloista huolimatta (alkanut ennen 13 vuoden ikää) 13.Kohdistaa toisiin ihmisiin fyysistä julmuutta (esim. sitoo, viiltelee tai polttaa uhria) 14.Kohdistaa fyysistä julmuutta eläimiin 15.Tuhoaa tahallaan muiden omaisuutta (muulla tavoin kuin tulipalon sytyttämisellä) 16.Sytyttää tarkoituksella tulipaloja, joissa vakavan vahingon riski 17.Varastaa tärkeitä tavaroita kotoa tai muualta, ei vahingoita uhria (esim. myymälävarkaus, murto, väärennys) 18.Usein koulupinnausta (alkanut ennen 13 vuoden ikää) 19.On karannut kodista tai sijaiskodista vähintään kahdesti ja on karannut kerran pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi yöksi (ei sisällä pakenemista fyysisen tai seksuaalisen väkivallan seurauksena) 20.Tekee rikoksen uhria vahingoittaen (esim. käsilaukun sieppaaminen, muu väkivaltainen ryöstö, kiristys) 21.Pakottaa toisen henkilön sukupuoliyhteyteen kanssaan 22.Kiusaa ja pelottelee usein toisia (esim. kivun tai vamman aiheuttaminen, uhkailu, ahdistelu, vainoaminen tai häirintä) 23. Murtautuu toisen henkilön asuntoon, muuhun rakennukseen tai autoon Riffel, L.A. (2009) - permission to copy with no changes 2

3 Käytöshäiriön luonnehdintaa Käytöshäiriö on yksi yleisimpiä lastenpsykiatrisia häiriöitä. Kouluikäisillä esiintyvyydeksi on eri tutkimuksissa arvioitu 3-8 %. Pojilla häiriö on yleisempi kuin tytöillä. Yleisesti ottaen lapsena, ennen nuoruusikää, pojilla todetaan enemmän hoitoa vaativia psykiatrisia häiriöitä kuin tytöillä, kun taas nuoruusiässä tyttöjen ongelmien määrä kasvaa. Hoitoon lähettämisen syynä käytösongelmat ovat molemmilla sukupuolilla kaikkein yleisimpiä ja käytöshäiriö on nuoruusikäisten tyttöjen toiseksi yleisin psykiatrinen häiriö. Käytöshäiriötä esiintyy pojista 3 5 %:lla lapsuusiässä ja noin 6 8 %:lla nuoruusiässä. Poikien häiriö on lapsuusiässä noin neljä kertaa ja nuoruusiässä noin kaksi kertaa yleisempi kuin tyttöjen. Amerikkalaistutkimuksen mukaan käytöshäiriön diagnostiset kriteerit täyttyvät jossain elämän vaiheessa miehistä 12 %:lla ja naisista 7 %:lla. Ulkomaalaisten epidemiologisten tutkimusten perusteella 1 5 %:lla vuotiaista ja 3 8 %:lla vuotiaista tytöistä on käytöshäiriö. Poikien vastaavat osuudet ovat 3 13 % ja 4 14 %. Uhmakkuushäiriön esiintyvyys tytöillä oli 1,4 % ja pojilla 3,2 %, joten pojilla esiintyy myös uhmakkuushäiriötä useammin kuin tytöillä. Myös masennustilat yleistyvät nuoruusiässä, kuten Dunedin aineiston syntymäkohorttitutkimuksessa ilmeni. Siinä 11-vuotiailla tytöillä masennuksen esiintyvyys oli alle 1 % ja pojilla 2 %, 15-vuotiailla tytöillä 4 % ja vastaavasti pojilla 1 %. Selkeän kasvun seurauksena 18-vuotiailla tytöillä masennusoire esiintyi 23 %:lla ja pojilla 11 %:lla. Riffel, L.A. (2009) - permission to copy with no changes Functionaalinen käyttäytymisanalyysi FBA-perusmalli, eteneminen Kontakti ja validoiva perussuhtautuminen Mitkä kontekstuaaliset tekijät edeltävät tavallisesti käyttäytymistä? Mitkä käyttäytymismuodot ovat muutoksen kohteena? Mitä seuraksia käyttäytymisellä tavallisesti on? Mihin asioihin voi kiinnittää huomiota, että tilanne olisi erilaisempi? Millaiset käyttäytymismuodot ja suhtautumistyylit voisivat olla vaihtoehtoja? Mihin seurausvaikutuksiin voidaan kiinnittää huomiota, jotta motivaatiorakenne olisi erilainen? 3

4 Näkökulmia kuntoutukseen ja pedagogiikkaan CARE-malli käyttäytymisen hallintaan Control kontrolli Kuinka saisin aikaan, että lapsella olisi parempi kontrolli tilanteen, itsensä ja käyttäytymisesnäs hallitsemiseksi? Attention huomio Tavoitteleeko lapsi käyttäytymisellä toisten huomiota ja miksi hyväksytyksi tuleminen, oman mielipiteen esille saaminen jne.? Reverce tyylin muuttaminen Mitä sosiaalisia ja muita valmiuksia lapselle voisi opettaa, jotta hänellä olisi enemmän ilmaisuvaihtoehtoja? Escape välttämisen ja pakenemisen tarkastelu Miksi lapsi voi yrittää välttää sosiaalisia yms. tilanteita ja paeta niistä? Olisiko kyse matalasta itsetunnosta ja epävarmuudesta, peloista jne., taitoihin liittyvistä puutteista yms.? 4

5 Opettamisen ja terapian ensi askeleet: Muuta ajattelutapaasi: Nämä käyttäytymismuodot eivät sinänsä ole ongelmakäyttäytymistä tai pahatapaista käytöstä. Näitä käyttäytymismuotoja voidaan ymmärtää analysoiden ja ne voidaan asettaa muutoksen kohteiksi Kun sanotaan huonoa käytöstä tai ongelmakäyttäytymistä, muotoutuu tietty näkemys lapsesta paha lapsi, ongelmalapsi. Muuta näkökulmaasi Lapsi sinänsä on ok., ainoastaan käyttäytyminen kaipaa muutosta, joten keskitä huomiosi siihen Käytä monialaista lähestymistapaa Käytä useita, toisiinsa liittyviä näkökulmia Toimi konkreettisesti käyttäytymistasolla, äläkä viittaa lapsen oletettuihin ominaisuuksiin, jotka ovat yleistyksiä: sama kuin lääkäri sanoisi, parane pian lääketieteellisen diagnoosin antaminen ei periaatteessa eroa, kuin jos sanoisi ole hyvä poika/tyttö se toimii vain ET:n kohdalla 5

6 Monialaisen kuntoutuksen perusteet Yksi interventiotyyli ei todennäköisesti muuta lapsen käyttäytymistä Ymmärtävä ja validoiva (kuunteleva suhtautuminen) Tarvitaan ainakin seuraavaa: Huomion kiinnittäminen edeltäviin tekijöihin (antecedents). Asiat, joita on hyvä ennakoida ja joihin on hyvä kiinnittää huomiota: Päivän ajankohta Viikonpäivä Konteksti ja kokonaistilanne, tietyt henkilöt ympärillä (aikuiset, kaverit, opettajat jne.), esilläolevat asiat (hankala oppimistilanne, muistuttajat aiemmista ikävistä tilanteista jne.) Monialainen suunnittelu 1 Tarvitaan hyväksyvän suhtautumisen välittämistä näkyvä käyttäytyminen on ehkä lapsen ainoa keino, ilmaista tunteensa, tuoda näkemyksensä esille jne. Tarvitaan vaihtoehtoisten valmiuksien ja käyttäytymismuotojen harjoittelua Lapsi on oppinut, että tietyillä käyttäytymismuodoilla on tiettyjä myönteisiä seurauksia ainakin hänelle itselleen Lapsen on hyvä oppia mm., kuinka ahdistusta, suuttumusta yms. puretaan ja ilmaistaan sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla Me emme voi vaan sanoa heille, että ole kiltisti, käyttäydy kunnolla jne. Meidän pitää tarjota lapsille keinoja vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä 6

7 Monialainen suunnittelu 2 Käyttäytymisen seurauksia on myös syytä tarkastella ja kiinnittää niihin huomiota: Mitä tapahtuu käyttäytymisen seurauksena? Jos lapsi toimisi toisin, mitä sitten voisi tapahtua? Miten seurauksiin vaikuttamalla voi muuttaa motivaatiorakennetta? Millaisia pidemmän aikavälin seurauksia käytäytymisellä on? Mitä arvopohjaisia näkemyksiä olisi, jotka auttaisivat lasta suuntaamaan käyttäytymistyylinsä toisella tavalla? Mitkä arvopohjaiset päämäärät tasapainottaisivat nykytilannetta (mm. urheilusuorituksiin pyrkiminen, sosiaalisen aseman muuttaminen esim. nuorempia opastamalla)? Functional Behavior Assessment- FBA Henkilökohtainen kontakti ja kannustava suhtautuminen Tehtävänä kirjoittaa pieni tarina tunnilla Sanoo V..u, P..a ääneen luokassa. Joutuu koulun käytävään, pääseen pois tunnilta Opeta kirjoittamaan tarinoita yksilöllisesti Kirjoittaa lauseita aiemmin opitun mukaisesti Saa helpotusta joistakin kotitehtävistä onnistuneen suoritksen jälkeen Riffel, L.A. (2009) - permission to copy with no changes 7

8 Eräitä keinoja käytettäväksi kouluissa: Riffel, L.A. (2009) Kouluperustainen käyttäytymismenetelmä Kouluperustainen käyttäytymisen modifiointimenetelmä opettajille, TIPPmuistissääntö: Teach opeta käyttäytymismuotoja, valmiuksia Imprint edistä käyttäytymismuotojen oppimista ja käyttöä mallittamalla niitä oppilaille Practice harjoita ja harjoittele opittuja käyttäytymismuotoja Praise huomioi sosiaalisesti ja palkitse opeteltuja käyttäytymismuotoja, kun niitä havaitaan 8

9 Määrittele vaihtoehtoinen käyttäytyminen Sen sijaan, että sanot lapselle ÄLÄ tee niin tai näin, kerro heille, miten he voisivat toimia nimeämällä käyttäytymistä, kun näet sen esiintymistä Pidän siitä, miten toimit, kun... Periaate: mitä enemmän kommentoit vaihtoehtoja, sitä enemmän myös näet niitä esiintyvän Koeta päästä irti liiallisista, kielteisistä säännöistä: Älä Ei saa Lopeta Tärkeä muistaa Lasten, joilla on CD:tä tai ODD:tä on tärkeä oppia, miten voidaan oppia luottamaan toisiin ihmisiin ja, miten heidän kanssaan rakennetaan vastavuoroista ja myös tunnepitoista suhdetta: Opeta CD- tai ODD lasta vastaamaan toisen käyttäytymiseen ja kommunikaation, eikä ainoastaan reagoimaan muita kohtaan 9

10 Opeta Minä -strategiaa itsenäisyyden saavuttamiseksi Jaa ja ohjaa emotionaalisen kokemuksen nimeämiseen (tunne) Selitä, miksi jotakin tapahtuu ja esiintyy (syy) Esitä pyyntöjä ja tee rakentavia ehdotuksia vaihtoehdoista (ratkaisu) Koen (koet varmaankin) itseni (itsesi) turhautuneeksi, kun en (et) tiedä vastausta kysymykseen. Voisitko auttaa minua siinä, miten löytäisin ratkaisuvaihtoehtoja? Rauhoittumistekniikkaa Lapset, joilla esiintyy CD:tä tai ODD:tä ovat taipuvaisia reagoimaan moniin asioihin hyvin nopeasti Tämä tapahtuu, koska olemme oppineet ja olemme oppineet ajattelemaan, että Minun täytyy reagoida välittömästi tilanteisiin, koska niin olen tehnyt ennenkin ja niin meidän ihmisten kuuluu tehdä Totuus kuitenkin on, että emme pysty toimimaan parhaimmalla tavalla silloin, kun olemme kiihtyneitä Rauhoitu, rentoudu, pysähdy ja laske kymmeneen, tarkastele ympäristöä, hengitä rauhallisesti, mieti mitä olet tekemässä 10

11 Myöhäisillan ohjelmajuontajan taktiikka Jos sinulla ei ole riittävästi informaatiota tehdäksesi johtopäätelmiä kysy kysymys: Kertoisitko lisää Tämä on ns. sokraattinen kysymys, jonka ja vastaavankaltaisten avointen kysymysten tarkoitus on tarjota henkilölle vapaa tila kommentoida ja pohtia itse asioita. Riffel, L.A. (2009) Kun aloitat ongelman kanssa toimimisen. Kohtaa ongelmat ja henkilö myötätuntoisesti Oh, ymmärrän kyllä näkökulmasi ja miksi toimit niin kuin toimit. Mutta säännöt näille asioille tässä koulussa ovat x, y ja z. Siispä, me näemme jälki-istunnossa myöhemmin johtuen käyttäytymisestäsi. Sen jälkeen voisimme jutella vielä hieman. Voisitko myös huolehtia, että näkisimme pikaisesti myös huomenna. Riffel, L.A. (2009) 11

12 Käytä tarvittaessa merkkijärjestelmää Merkkijärjestelmä on normaalikäytäntö yhteiskunnassa: Kuinka moni meistä kerääkään pisteitä kaupassakäynneistä, lentomatkoista jne.? Se edesauttaa meitä toimimaan tietyllä tavalla myös vastaisuudessa. Merkkijärjestelmästä käytetään myös teknistä oppimistermiä merkkiekonomia. Date: Student-Teacher Rating Form Student Hour One Hour Two Hour Three Hour Four Hour Five Hour Six Respect Self Respect Others Respect Property Total X Points 3= Great Day- No or very few behavioral learning opportunities occurred 2= Pretty Good Day- few behavioral learning opportunities occurred 1= This day could have been better- more than a few behavioral learning opportunities occurred Student Signature: Teacher Signature: Parents' Signature: For younger students use smiling faces: Riffel, L.A. (2009) 12

13 Check In-Check Out -ohjelma Yksi kriittisistä tekijöistä lapsen ja nuoren sosiaalisen käyttäytymisen kehittymisessä on kiinnittyminen ainakin yhteen sosiaalisesti toimimaan ja näin mallina toimivaan aikuiseen, joka uskoo lapseen ja tarjoaa hyväksyntää ja tukea ilman ehtoja (Horner et.al., 2008; Hawkins, 1995; Bernard, 1995; Brooks, 1994; & Katz, 1995) ODD - Ensimmäinen edellytys on luottamus TUMS ODD-lapselle: Touch them kosketa heitä (ylävitonen tai lempeä kosketus käsivarteen kävellessä.viesti: Me kosketamme ihmisiä, joista pidämme. ) Use their name käytä heidän nimeään Make eye contact katso silmiin Smile hymyile heille 13

14 Kiinnitä huomio neljään P:hen Public Relations ihmissuhteet ja julkinen käyttäytyminen Proficiency taidot ja niiden käytön sujuvuus Power oman toiminnan tehokkus Philanthropy ihmisystävällisyys P1 Ihmissuhteet ja julkinen käyttäytyminen Kaikilla lapsilla ja nuorilla on tarve tuntea kuuluvansa joukkoon Ole heidän henkilökohtainen coachaajansa ja huomioi sekä palkitse heitä heidän odotusten mukaisesta käyttäytymisestään 14

15 P2 Taidot ja niiden käytön sujuvuus Monet käyttäytymispulmat ilmenenevät, koska lapset/nuoret ovat epävarmoja osaamisestaan koulun oppiaineissa Opeta heitä yksilöllisesti, jotta heille muodostuisi luokkatilanteessa tarvittavia valmiuksia ja ohjaa heitä myös luokassa P3 Oman toiminnan tehokkus Opeta lapselle/nuorelle itsehallintaa ja salli hänen testata omia taitojaan antamalla hänelle itsenäistä tilaa Opeta heille näkökulmia ajatella asioita vaihtoehdoilla ja suhteellisesti eri mahdollisuuksilla -- Kuinka seuraava päätös vaikuttaa käyttäytymiseen ja mitä seurauksia sillä voisi olla? 15

16 P4 Ihmisystävällisyys Saattaa olla hämmästyttävä tieto, että nämä lapset ja nuoret usein haluavat auttaa pienempiä lapsia ja toimia avustajina vammaisille He ovat perustaltaan ihmisystävällisiä Tätä tietoa voi hyödyntää hallitusti etsittäessä arvopohjaisia henkilökohtaisia tavoitteita Opasta strategioihin - Ole PAM Opasta lasta ja nuorta suhtautumaan toisten kiusoitteluun tyyliin Älä anna toisten sanojen olla piikkinä sinulle. Ole: Proactive not reactive ennakoiva, älä reagoiva Affirmative itsevarma myönteisellä tavalla Move Away siirry eteenpäin Riffel, L.A. (2009) 16

17 P - Ennakoiva, ei reagoiva Opeta lapselle ja nuorelle keinoja säilyttää itsehillintä: Opeta heille hengitystekniikkoja Anna heille tarvittaessa väline, jolla voi tasata lihasjännitystä kuten esim. Stressipallo, jota he pitävät taskussa Opeta heille keinoja, kuinka kehittää tietoisuustaitoja ja löytää ns. heidän oma zen -tilansa A - Itsevarma myönteisellä tavalla Opeta lasta käyttämään positiivisia ilmauksia itsestään: Minä selviydyn tästä Iolen parempi kuin, mitä minusta on annettu ymmärtää Tämä tilanne ei ole sen arvoista, että haluaisin luopua tavoitteistani 17

18 M - Siirry eteenpäin Opeta lapselle ja nuorelle sanomaan tilanteessa jotakin sellaista kuin: Kiitos mielipiteestäsi, mutta nyt minun pitää mennä Opeta lasta katsomaan silmiin, kun hän sanoo esim. yllämainitun lausuman Jäähdytä. Tiedäthän, miten jäähdyttää kuuman kaakaokupin lisäämällä siihen kylmää vettä juuri oikean lämpöiseksi? Tai kuinka rauhoittaa kipua venähtäneessä lihaksessa kylmäpussilla? Opettele, kuinka lasta rauhoitetaan ja opeta, kuinka hän voi rauhoittaa itseään Esimerkiksi: Jos lapsesta on hauskaa laittaa tietokoneprojektori päälle ja toimimaan läppärin kanssa ja näet, että lapsi on kiusaantumassa muuten tilanteesta, pyydä häntä avuksi projektorin laittoon 18

19 Musiikki rauhoittaa sisäistä petoa Meillä kaikilla on hetkemme, jolloin sisäinen petomme tulee esille Jaa lasten kanssa omia kokemuksiasi, kuinka voi toimia. 60 sydämeniskua minuutissa Sydämen sykkeemme lepotilanteessa on n. 60 lyöntiä minuutissa Sydämensyke aggressiivisessa tunnetilassa on n. 147 lyöntiä minuutissa ja se saavuttaa huippunsa s. ennen varsinaista aggressiivista käyttäytymistä. Tällöin tuo myös aika on käytettävissä itsen uudelleen rahoittamiseksi. 19

20 Erityisiä ohjeita vanhemmille ja opettajille Riffel, L.A. (2009) Sääntöjä vanhemmille ja opettajille Ilmaise selkeitä käyttäytymisodotuksia älä abstrakteja sääntöjä Älä sano älä, lopeta tai ei Kuvaile odotetusten mukainen käyttäytyminen 20

21 Pidä odotukset yksiselitteisinä ja positiivisina Kunnioita vastavuoroista kontaktia Kunnioita keskinäisiä ja sovittuja vastuita Rutiinit Rutiinien muutos ODD-lapselle ja nuorelle voi olla yhtä paljon tunteita herättävää kuin lapselle ja nuorelle, jolla on autista käyttäytymistä tai Apergerin oireyhtymä Pitäydy tarvittaessa tietyissä tärkeissä rutiineissa ja ilmoita heille aina, kun muutos on odotettavissa Esitä lapsille avainmuistutuksia liittyen tuleviin tapahtumiin Opeta lapsille ja nuorille joustavuutta ja muutosten hallintaa 21

22 Q-vihje vanhemmille ja opettajille Etsi itsellesi Q-vihjeitä Quit Taking It Personally ( Älä ota sitä kaikkea henkilökohtaisesti ) Sinä et ole syy lapsen uhmakkuudelle, vaan hänen mahdollisuutensa käyttäytymisen muutokselle Etsi tekijöitä, jotka heiluttavat heidän venettään Tutki triggereitä ja riskitilanteita 22

23 Kiinnitä huomiota vahvuuksiin Havainnoi ja tarkastele positiivisia valmiuksia Ole Columbo Ota tutkiva ote ongelmakäyttäytymiseen ja auta lasta/nuorta tutkimaan omaa käyttäytymistään, siihen vaikuttavia tekijöitä ja sen seurauksia Riffel, L.A. (2009) - permission to copy with no changes 23

24 Kuuntele Älä käytä liikaa sanoja.blah, blah, blah Ole hiljaa ja kuuntele, hymyile, halaa jne. Riffel, L.A. (2009) - permission to copy with no changes Onnen keksit ODD-lapset tahtovat tehdä päinvastoin kuin haluat, jos sanot heille, että he ovat tekemässä hyvää työtä Anna heille onnen keksejä ja positiivista palautetta, kun he ovat tehneet odotusten mukaisesti Riffel, L.A. (2009) - permission to copy with no changes 24

25 Keräät lisää kärpäsiä, jos. Älä huuda ODD-lapselle muista Newtonin liikkeen jatkuvuuden laki? Keho jatkaa samansuuntaista liikettä niin kauan, kunnes jokin muuttaa jatkuvuutta Toisin sanoen, jos lapsi huutaa, hänelle vastaan huutaminen jatkaa käyttäytymistä. Tee siis jotakin muuta, joka muuttaa tilannetta. Riffel, L.A. (2009) - permission to copy with no changes Turvapaikka Järjestä lapselle tai nuorelle mukava oma paikka, johon hän voi tarvittaessa vetäytyä älä kutsu sitä jäähypaikaksi (time-out), äläkä käytä sitä rangaistuksena Eräässä koulussa oli esim. Rakennettu igluhuone, jonne lapset voivat vetäytyä rauhassa tutkimaan tilaa tai miettimään omia asioitaan. Riffel, L.A. (2009) - permission to copy with no changes 25

26 Vanhemmat - vuorotelkaa Nyt riittää, tämä käy liikaa hermoilleni, nyt on sinun vuorosi. Miettikää signaali, jolla asian voi välittää nopeasti toiselle jopa ilman sanoja Etsi joku jonka kanssa voit puhua Riffel, L.A. (2009) - permission to copy with no changes Kommunikaatio kodin ja koulun välillä Mieti tarvittaessa lyhyt signaali, jolla vanhemat ja opettajat voivat viestittää toisilleen lapsen tilanteesta siinä vaiheessa, kun lapsi on lähtenyt kotoa tai koulusta Tämä auttaa nopeasti toisen osapuolen havaita, mikä tilanne on ja valmistautua Tietty katse, kädenliike tai vastaava Tietty musiikkikappale ipodissa Tietty hajuvesi äidillä tai opettajalla Riffel, L.A. (2009) - permission to copy with no changes 26

27 Lopuksi Lähteitä Riley, D. (1997). The defiant child: A parent s guide to oppositional defiant disorder. Dallas: Taylor Publishing. Kern, L., Bambara, L., & Fogt, J. (2002). Class-wide curricular modifications to improve the behavior of students with emotional or behavioral disorders. Behavioral Disorders, 27, Mayer, G.R. (2000). Classroom management: A California resource guide. Los Angeles, CA: Los Angeles County Office of Education and California Department of Education. Miller, K.A., Gunter, P.L., Venn, M.J., Hummel, J., & Wiley, L.P. (2003). Effects of curricular and materials modifications on academic performance and task engagement of three students with emotional or behavioral disorders. Behavioral Disorder, 28, Riffel, L.A. (2009) 27