Hangon elinkeino-ohjelma 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hangon elinkeino-ohjelma 2025"
  • Ari Aro
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Hangon elinkeino-ohjelma Elinkeino-ohjelman lähtökohdat 2. Hangon tarina 3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet 4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet 5. Elinkeinojen kehittämisen toimenpiteet 6. Asuntotuotanto ja asuntokannan parantaminen Liitteet: Elinkeinot, yritystoiminta ja asuminen Hangossa 1

2 1. Elinkeino-ohjelman lähtökohdat 1.1. Elinkeino-ohjelmatyö ja ohjelman seuranta Elinkeino-ohjelman laadinta aloitettiin jo edellisellä valtuustokaudella Valmistelua on jatkettu kuntastrategian valmistelun rinnalla uuden valtuustokauden alettua Valmistelu on tehty omana työnä, vuorovaikutuksessa yrittäjä- ja luottamushenkilöryhmän ja Hangon teollisuusyhdistyksen kanssa. Elinkeino-ohjelmaa on valmisteltu työryhmässä, jossa on ollut Hangon Yrittäjien, Hangon Teollisuusyhdistyksen ja Hangon kaupungin edustajia seuraavasti: Jouko Kavander Hangon kaupunki/ kh:n pj Mikael Kilpi Hangon kaupunki/ kh:n jäsen Paavo Lyytikäinen Hangon kaupunki/hangon satama Kare Johansson Hangon Yrittäjät Krister Sjöström Hangon Yrittäjät Robert Renlund Hangon Yrittäjät Tapio Manner Hangon Teollisuusyhdistys Tapio Salo Hangon Teollisuusyhdistys Jouko Mäkinen Hangon kaupunki Luonnosta on esitelty yrittäjäyhdistysten tilaisuuksissa, myös muiden yhdistysten tilaisuuksissa. Elinkeino-ohjelma tarkistetaan valtuustokauden ensimmäisenä toimintavuoden aikana kuntastrategian laadinnan yhteydessä. Yksittäisiä toimenpiteitä voidaan muuttaa/täydentää talousarviovalmistelun yhteydessä vuosittain. Elinkeino-ohjelman toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä vuosittain ja valtuustokausittain (joka 4. vuosi). 2

3 1.2. Yrityksen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät Keskuskauppakamari on selvittänyt (v. 2011) yritysten näkemystä siitä, mitkä tekijät pääasiassa vaikuttavat yritysten sijaintipaikan valintaan. Yritysten vastaukset koko maassa: - sopivan työvoiman saatavuus - liikenneyhteydet, hyvä saavutettavuus - turvallinen ja viihtyisä elinympäristö - yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet - kunnan/alueen hyvä imago Länsi-Uudenmaan yritysten vastaukset: - liikenneyhteydet/hyvä saavutettavuus - sopivan työvoiman saanti - markkinoiden läheisyys - turvallinen ja viihtyisä elinympäristö - yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet. Hanko on useiden yllä mainittujen tekijöiden suhteen kilpailukykyinen sijoittumiskohde, erityisesti sataman/logististen olosuhteiden, asuinympäristön, jo olemassa olevan teollisuuden ja hyvien peruspalvelujen ansiosta. Heikkouksia ovat etäisyys lähimarkkinoille ja koulutetun työvoiman saanti. Varsinkin nyt korkean työttömyyden aikana työttömän työvoiman koulutustarve tulee huomioida. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että erityisesti pienten yritysten sijoittumispaikkakunnan valintaan vaikuttaa voimakkaasti perustajan/omistajan asuinpaikkakunta, - joka samalla on yleensä myös omistajan perheen/suvun kotipaikkakunta. Usein yrityksen perustajalla on asuinpaikkakunnallaan/omalla tontillaan mahdollisuus rakentaa yritystilat. Näin on varsinkin pienyritysten osalta myös Hangossa. Siten yllä mainitut tekijät eivät ole ratkaisevia, mutta tärkeitä yrityksen toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja kehitettäessä. 3

4 1.3. Elinkeinot ja yritystoiminta Hangossa Hangon elinkeinorakenne on monipuolinen. Jalostuselinkeinojen, erityisesti teollisuuden osuus on ollut suuri, mutta vähenevä. Teollisuustyöpaikkojen osuus on n. 27 %, FNsteelin konkurssin jälkeen. Satama siihen liittyvine logistiikka palveluineen on merkittävä työllistäjä, samoin matkailu, joka lisää miltei kaikkien kaupallisten ja muiden palvelualojen kysyntää. Työpaikka- ja työvoimakehitys: Työlliset Työpaikkaoma- Työvoima Työttömät (31.12.) Vuosi Työpaikat (työssäkäyvät) varaisuus, % (16-64 v.) lkm, % , , , * , * * = arvio Vuonna 2007 Hangon työpaikkojen lukumäärä oli korkeimmillaan sitten v. 1990, kaikkiaan 5131 työpaikkaa. Tuolloin mm. autotuonti ja transito-kuljetukset Venäjälle olivat suurimmillaan. Myös työllisyysaste oli silloin korkea, 74,4 % ja työttömyys vastaavasti alhainen, 5,6 %. Vastaavat luvut olivat vuonna ,6 % (ennakkotieto) ja 10,4 %. (Valtakunnan tason työllisyysastetavoite on 71 % v. 2016). Työpaikkojen lukumäärä muutos ja työssäkäyvien hankolaisten lukumäärä muutos päätoimialoittain vuodesta 2007 vuoteen 2011: muutos; muutos; Toimiala Työpaikkoja Hangossa lkm, % Työlliset hankolaiset lkm, % Peruselinkeinot (maa- ja metsätalous, kalastus) 15 -> > ,8 Jalostus (teollisuus, sähkö-, kaasu- vesih., rakentaminen) > , > ,9 Palvelut > , > ,3 Tuntematon 35 -> ,3 35 -> ,3 Yhteensä > > ,5 4

5 Työpaikkakehitys toimialoittain Vuosien 2007*-2011 välisenä aikana työpaikat vähenivät 745 työpaikalla eli 14,5 %. (Uudempaa virallista tilastoa ei ole käytettävissä). Fnsteel Oy Ab:n konkurssin yhteydessä v poistui Hangosta arviolta 400 työpaikkaa, joten työpaikkojen vähentymä 2007 jälkeen on tämä huomioiden n eli 22 %. Suurimmat työpaikkojen määrän muutokset toimialoittain : (Tilastokeskuksen luokituksen/tilastojen mukaan) Työpaikat vähentyneet: Teollisuus 745 (45,5 %) (lisäksi n. 400 FNsteelin ym. työpaikkaa Koverharissa v. 2012) Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus 276 (32 %) Kuljetus ja varastointi 82 (12,5 %) Julkishallinto ja opetustoimi 55 (15 % Työpaikat lisääntyneet: Majoitus- ja ravitsemustoiminta 36 (36 %) Rakentaminen 32 (14 %) Terveys- ja sosiaalipalvelut 16 (4 %) Eri toimialoilla työskentelevien hankolaisten määrään suhde (%) Hangossa sijaitsevien työpaikkojen määrään v. 2011: Rakentaminen 70 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 102 % Teollisuus, sähkö-, vesi- ja lämpöhuolto 73 % Informaatio, viestintä, tieteell., tekn. toim 116 % Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta 81 % Koulutus ja julkishallinto 116 % Kuljetus- ja varastointi 98 % Rahoitus- ja vakuutusala 126 % Alhainen %-osuus kuvastanee ainakin osittain, että kyseisillä toimialoilla on vaikeuksia löytää sopivaa paikallista työvoimaa. * Elinkeinoalojen tilastointi muuttui v

6 6

7 Työpaikkojen vähenemisen myötä myös väestömäärä on vähentynyt. Väestö-, työvoima- ja työpaikkakehitys /2013: vv. muutos muutos yhteensä Väestökehitys vuosina % (väestö v. 1990; henkilöä) Työllinen työvoima, vuosina % (työllinen työvoima v. 1990; 5755 henkilöä) Työpaikkakehitys vuosina % (työpaikkoja v. 1990; 5935) Kaupungin oma henkilöstö % (V. 1990; vakinaiset 786 henkilöä) Erityisen voimakasta työpaikkojen vähentyminen oli 1990-luvulla, myös lamavuosien aikana ja FNsteel Oy Ab:n terästehtaan konkurssin (v. 2012) jälkeen. Konkurssin myötä poistui n. 400 työpaikkaa, mikä oli n. 10 % Hangon kokonaistyöpaikoista ja n. 25 % teollisuustyöpaikoista. Hangon työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään) on edelleen korkea, mutta on laskenut aikaisemmista vuosista, jolloin se oli 113 %. Tällä hetkellä (2014) työpaikkaomavaraisuus on arviolta n. 100 %. 7

8 Yrityskehitys (lukumäärän kehitys) Hanko / Hangö Inkoo / Ingå Karkkila / Högfors Toimipaikkoja / Verksamhetsställen Liikevaihto / Omsättning (milj. ) Henkilöstö / Personal

9 1.4. Seutuyhteistyö ja kytkentä muihin ohjelmiin a) Yritysneuvontayhteistyö Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisenä yritystoiminnan neuvonta- ja kehittämisorganisaationa toimii Novago Yrityskehitys Oy /Novago Företagsutveckling Ab vuodesta 2011 alkaen. Yhtiön omistavat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Novago tarjoaa neuvontaa ja ohjausta yritysten elinkaaren kaikissa vaiheissa; - yrityksen perustamisessa - liiketoiminnan kehittämisessä - rahoitusasioissa, toimitilakysymyksissä - sukupolvenvaihdostilanteessa - yritysten osto- ja myyntitilanteessa ja - kansainvälistymisessä, jne. Novagolla on pysyvät toimipisteet Lohjalla ja Raaseporissa. Pääosa yrityskontakteista tapahtuu yrityksissä. Novago ylläpitää myös Yrityslinkoa, joka antaa pitkäaikaista tukea uusille yrityksille, sekä Protopaja tuotekehittelyyn. b) Länsi-Uudenmaan elinkeino- ja elinvoima-yhteistyö (Kasvukraft) Länsi-Uudellamaalla on tehty elinkeinojen kehittämiseksi yhteistyötä valtion ja EU:n osarahoituksella kahden ohjelman puitteissa (AKO, KOKO). Yhteistyön jatkamista ja organisointia ehdotettiin v valmistuneessa Seudullisessa elinkeino- ja elinvoimaohjelmassa. Yhteistyöstä allekirjoitettiin Kasvukraft sopimus Yhteistyö perustuu Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiseen tahtoo vaikuttaa alueen kehittymiseen ja aikaansaada kasvua. Sopimuskuntia ovat Hanko, Inkoo Lohja, Raasepori ja Siuntio. Toimintaa ohjaa kuntien luottamishenkilöistä koostuva yhteistyökokous, johon osallistuu myös muiden tahojen edustajia. Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Länsi-Uudenmaan - hyvinvoinnin edistäminen - elinvoimaisuuden kasvattaminen muokkaamalla toimintaympäristöä yrittäjyyttä tukevaksi - vahvistamalla tarvittavaa osaamista. 9

10 Kasvusopimuksen kolme pääteemaa ovat; - VESIOSAAMINEN, jota voidaan hyödyntää laajasti monilla osaamis- ja toimialoilla - uudistumishakuinen TEOLLISUUS, joka korostaa elinkeinoelämän kykyä uudistua vastaamaan nykyisiin ja tuleviin rakennemuutoksiin - LEPO ja LUPPO, joka korostaa laadukasta asumista sekä harrastusmahdollisuuksien ja hyvinvointipalvelujen laajaa valikoimaa Tavoitteena on kehittää seutua yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtion kanssa osana koko Uudenmaan kasvua. Yhteistyöorganisaatio mahdollistaa osallistumisen ulkoisen rahoituksen (valtio, EU) hyödyntämisen yhteisten pyrkimysten edistämiseksi. c) Uusimaa-ohjelma ja elinkeinot Uudenmaan liitto on hyväksynyt xxxx2013 Uusimaa-ohjelman EU:n kilpailukykyvertailussa Suomi oli v sijalla 3 ja pääkaupunkiseutu sijalla 5. Vuonna 2013 sijaluku oli molempien osalta 7. Uusimaa-ohjelman visio, Strategiset päämäärät 2040 ja strategiset valinnat vuosille : Visio: Uusimaa on Itämeren alueen kärjessä Strategiset tavoitteet 2040: Strategiset valinnat vuosille : Älykkään kasvun kehto Kasvun mahdollisuudet Helppo tulla, olla ja toimia Toimiva arki Puhdas ja kaunis Uusimaa Kestävä luonnontalous 10

11 Uusimaa-ohjelman yritystoimintaan liittyvät tavoitteet: Strategiset tavoitteet 2040 Älykkään kasvun kehto; Itämeren alueen kilpailukykyisin maakunta. Yksi tärkeimmistä kestävän kasvun innovaatiokeskittymistä. Hyödyntänyt logistisen asemansa Suomenlahden kasvukolmiossa. Strategiset valinnat : Kasvun mahdollisuudet; 1. Innovaatiot ja yritystoiminta Monipuoliset kehitysympäristöt ja älypalvelut Uutta yritystoimintaa 2. Vihreä talous Ympäristöliiketoiminta Cleantech Urbaani ruokahuolto 3. Kansainvälisyys Helsinki-Tallinna-Pietari -tulevaisuuskolmio Logistiset ratkaisut 11

12 2. Hangon tarina Hanko ennen omavarainen, numerotietoja merkittävämpi kaupunki Väitämme, että Hanko on ollut näihin päiviin asti kokoansa merkittävämpi kaupunki. Syitä on useita; ne liittyvät sijaintiin, suomalaisen elinkeinoelämän kehitykseen, luonnonolosuhteisiin ja historiallisiin tapahtumiin, mm. sotatapahtumiin. Sijainti on tarjonnut hyvät edellytykset ja olosuhteet, jopa pakottavat olosuhteet; - merenkulun viennin ja tuonnin - ja näihin liittyvien elinkeinojen kehitykselle - teollistumiselle ja yritysten varhaiselle kansainvälistymiselle - rauta- ja maantieyhteyksien kehitykselle ja hyödyntämiselle - maastamuuttoliikenteelle lukujen vaihteen vuosikymmeninä - puolustusvoimien, tullin ja rajavartioston toiminnalle - elinkeinoelämän kehittymiselle ja monipuolistumiselle yleensä - matkailuun ja vapaa-ajankäyttöön liittyvien palvelujen kehittymiselle. Hangon palvelutarjonta sekä julkinen että yksityinen kehittyi kaupungin kokoon nähden laajaksi toisaalta monipuolisen elinkeinoelämän mahdollistamana ja vaatimuksesta, toisaalta vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi. Etäisyys laajemman palvelutason keskuksiin Lohjalle ja Saloon on 80 km, etäisyys suurempiin keskuksiin tätäkin suurempi. Lähikuntien (35-50 km) Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan nykyisen Raaseporin - palvelutarjonta ei ole ollut merkittävästi Hangon palvelutarjontaa laajempaa. Sen sijaan niiden aikanaan suurella työpaikkatarjonnalla on ollut merkitystä myös hankolaisille. Hanko nyt ja tulevaisuudessa Hangon keskeiset ominaispiirteet ja elinkeinojen päätoimialat ovat edelleen olemassa. Satamatoiminta on laajentunut ja kasvaa. Teollisuus on monipuolista, kansainvälistä ja tuotanto laajentunut. Myös alasajoja on tapahtunut, mikä näkyy teollisuuden työpaikkakehityksessä. Matkailu on edelleen merkittävä toimiala; varsinkin ravitsemus- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kehittyneet, aivan viimeaikoina myös majoitus- ja leirintäaluepalvelut. Laajempaa läpimurtoa palvelutarjonnan kehityksessä ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut, mutta on tapahtumassa. 12

13 Työpaikkojen kokonaismäärä on vähentynyt n (33 %) ja väestömäärä n (21 %) vuoden 1990 jälkeen. Hanko on väestömäärän ja työpaikkamäärän vähentymisen myötä menettämässä osan julkisista ja yksityisistä lähipalveluista. Tämä merkitsee myös sitä, että sekä yritysten että kotitalouksien tarvitsemaa erikoisosaamista, ts. ammattitaitoisia henkilöitä, poistuu paikkakunnalta. Näin tapahtuu samanaikaisesti, kun julkisen sektorin palveluja keskitetään kustannussyistä ja yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteen mukaisesti. Osa palveluista korvataan sinänsä hyvin toimivilla sähköisillä palveluilla, mutta tämän seurauksena työpaikat lähipalveluissa vähenevät. Hanko tavoittelee hyvää paikallista julkista ja yksityistä palvelutasoa myös tulevaisuudessa, sekä asukkaille että yrityksille. Työpaikkaja väestökehityksellä on ratkaiseva merkitys palvelutason kehitykselle. Palvelutasoa koskevan tavoitteen yhtenä keskeisenä perusteluna on edelleen etäisyystekijä, joka on osalle väestöä todellinen asiointia ja työllistymistä hankaloittava tekijä. Kotitalouksien asiointi- ja työmatkaliikenteen kustannukset ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, mikäli omavastuuta verotuksessa tältä osin muutetaan. Hangolle ja koko Länsi-Uudellemaalle on pitkällä aikavälillä tärkeää, että - Hanko Hyvinkää radan sähköistäminen toteutuu - Ulkosataman väylä ja satama-allas ruopataan, mikä lisää sataman käyttökapasiteettia % - Koverharin teollisuusalue ja satama voidaan ottaa käyttöön. Hangon satamien kokonaiskapasiteetti lisääntyy % Koverharin sataman kehittämislaajuudesta riippuen. 13

14 3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet 3.1. Hangon kaupunkistrategian visio ja tavoitteet Visio Hangosta v kaupungin strategiassa Hanko on v kasvava, vetovoimainen merellinen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu sujuvaan arkeen, viihtyisään ympäristöön ja elinvoimaiseen yritystoimintaan. Uutta yritystoiminnassa on kestävää kehitystä tukevat toimialat. Kaupungin strategiassa tärkeimpänä päämääränä on yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen. Tätä edesauttavat mm. seuraavat hankkeet ja ja tavoitteet; - Koverharin alueen ja sataman käyttöön saaminen ja venehuoltoyritystoiminnan laajentaminen - Kaavoitus- ja maakäyttöprosessien nopeuttaminen - Elinkeino-ohjelman laatiminen valtuustokausittain - Matkailuyrittäjyyden edellytysten parantaminen - Novagon toiminnan kautta ja yhteishankkeisiin osallistumalla (Kasvukraft sopimus) Länsi-Uudellamaalla Strategiassa on työpaikkakehityksen tavoitteeksi asetettu 90 uutta työpaikka vuodessa. Tämä on yhtä paljon kuin työpaikkoja on vähentynyt keskimäärin vuodessa välisenä aikana. 14

15 3.2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet Elinkeino-ohjelma perustuu kaupunkistrategiaan ja siinä esitetään periaatteita ja yksityiskohtaisempia toimenpiteitä elinkeinojen kehittämiseksi. Tavoitteet: Yritystoiminta ja työvoima Työpaikkojen lukumäärä on vähentynyt Hangossa vuodesta 1990 n. 33 %, yhteensä n työpaikkaa. Tämä on keksimäärin 90 työpaikkaa / vuosi! Samanaikaisesti asukasmäärä on vähentynyt n. 100 henkilöä/vuosi ja työssä käyvien hankolaisten määrä n. 70 henkilöä/vuosi. Siksi yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen on keskeinen strateginen tavoite. Työpaikkatavoite: Negatiivinen väestö- ja työpaikkakehitys on saatava pysähtymään. Muussa tapauksessa elinkeinorakenne yksipuolistuu, taloudellinen toimeliaisuus taantuu, kausivaihtelut kärjistyvät, väestörakenne vinoutuu ja palvelut heikkenevät. Tavoitteena on työpaikkojen määrän lisääminen keskimäärin 90 työpaikkaa vuodessa. Työvoimatavoite: On todennäköistä, että työmatkapendelöinti kasvaa tulevaisuudessa myös Länsi-Uudellamaalla. Siten työpaikkojen määrän kasvu ei välttämättä edellytä/merkitse yhtä suurta työllisten määrän kasvua. Tavoitteena on työllisen työvoiman kasvu keskimäärin 60 henkilöä/vuosi. Lisäksi tavoitteena on, että kaupungin koko henkilöstö tiedostaa ja huomioi yritystoiminnan merkityksen paikallistalouden perustana ja että jokainen omassa työssään ja organisaatio kokonaisuutena toimii yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. 15

16 3.3. Elinkeinotoimen resurssit 2013 Hanko on osakkaana Novago Yrityskehitys Oy:ssä, joka on Länsi-Uudenmaan kuntien omistama yritysneuvontayhtiö. Hangon kaupunki käyttää tällä hetkellä välittömästi elinkeinojen kehittämiseen n (Novago Yrityskehitys Oy, Seudullinen hankeyhteistyö (Länsi-Uusimaa, kunnat 50 % - valtio/maakuntaliitto 50 %), Hangon kaupungin matkailutoimisto Hansea Dc Oy, Paikallinen Leader-toimintaryhmä /maaseudun kehittämisohjelmatyö Pomoväst, (valtio/eu 80 % - kunnat 20 %). Kaupungin infrainvestoinnit ovat 2-3 milj. /v. Tämän lisäksi Hangon Satama Oy toteuttaa infrainvestointeja. Huomattava osa kaupungin henkilöstön työstä liittyy elinkeinojen yleisten toimintaedellytysten parantamiseen. Muut resurssit - Hangon vuokra-asunnot Oy, 324 kpl - Yrityskummit; 2 vapaaehtoista henkilöä yritysneuvonantajina ja mentoreina (Suomen yrityskummit r.y.) - Muita toimijoita; valtion ja järjestöjen organisaatiot; Länsi-Uusimaa, (17 neuvonta-, koulutus- ja edunvalvontajärjestöä). 16

17 4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet Periaatteet Kaupungilla on valtuuston hyväksymä elinkeino-ohjelma, joka valmistellaan yhdessä yrittäjien/yrittäjäjärjestöjen kanssa Yrityksille ja yrittäjiksi aikoville on tarjolla hyvät yritysneuvonta- ja yrityskehittämispalvelut Yrittäjien ja kaupungin välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on jatkuvaa ja molempia osapuolia hyödyttävää Kaupungin koko organisaatio sitoutuu elinkeino-ohjelman periaatteisiin ja tavoitteisiin Yritystoimintaa koskeva ja sivuava päätöksenteko on tasapuolista Kaupungin päätösten vaikutukset yritystoimintaan arvioidaan ennalta Kaupungin oman organisaation rooli palvelujen tuottajana määritellään palvelustrategiassa Painopisteet 1. Yritysneuvontapalvelut vakiinnutetaan ja niitä kehitetään 2. Edistetään yrittäjyyttä ja yritysten ja kaupungin välistä kanssakäymistä yritysilmapiirin parantamiseksi 3. Vahvistetaan vahvuuksia; Hangon satamatoimintaa laajennetaan ja logistiikkapalveluja kehitetään Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja niitä parannetaan Luodaan edellytyksiä matkailupalvelujen laajentumiselle 4. Toimitaan yritystoiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi 5. Infrastruktuuria parannetaan ja kiirehditään valtion toimenpiteitä 6. Kaupungilla on monipuolinen ja riittävää yritystonttitarjonta 7. Ympäristöä parannetaan ja myönteistä kaupunkikuvaa vahvistetaan markkinoinnin ja tiedottamisen avulla 17

18 5. Elinkeinojen kehittämisen toimenpiteet 5.1. Yritysneuvontapalvelut vakiinnutetaan ja niitä monipuolistetaan Toimenpiteet: Novago Yrityskehitys Oy tarjoaa neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville, aloittaville ja toimiville/laajentaville yrityksille. Yritysneuvonta tapahtuu pääasiassa yrityksissä. Novagossa Lohjalla toimii ns. protopaja ja tarjolla on toimitiloja aloittaville Pienyrityksille. Kaupunki tarjoaa Novagon henkilöstölle vastaanotto- ja kokoustilat Hangossa, (siirtyy Keksistä kaupungintaloon 2015). Yrityskummien tarjoamat neuvonta- ja mentoripalvelut ovat osa yrity.sneuvontatoimintaa. 18

19 5.2. Edistetään yrittäjyyttä ja parannetaan yrittäjäilmapiiriä Toimenpiteet: Kaupungin/Novagon Oy:n ja yrittäjien kesken järjestetään yhteisiä tilaisuuksia yritysten tarpeiden esiintuomiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi; yhteiset tapaamiset, yritysvierailut, aamukahvit. Kaupungin ja yritysten yhteiset markkinointi-, messu- ja muut yhteisesiintymiset. Talousarvioon sisältyvistä hankinnoista/hankkeista järjestetään paikallisille yrittäjille informaatiotilaisuus budjettivuoden alussa (v ). Yritysten ja kaupungin edustajille järjestetään tilaisuuksia, joissa käsitellään, yritysten toimintaedellytysten kehittämistä, yritystoiminnan merkitystä paikallisen hyvinvoinnin perustana sekä molemminpuolista riippuvuussuhdetta. Päätöksenteossa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointi, ts. arvioidaan ennakolta päätösten mahdollisia vaikutuksia yritystoiminnalle, (v ). 19

20 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; a) Sataman toiminnan ja liitännäisten logistiikkapalvelujen kehittäminen Toimenpiteet: Koverharin sataman hankinta ja kehittäminen osana Hangon Satama Oy:n toimintaan. Länsisataman kilpailukykyinen toiminta ja kehittämismahdollisuus turvataan uudella asemakaavassa (v ). Kasvua haetaan uusista liikennemuodoista, kehittämällä satamatoimintoja tukevia logistiikkapalveluja ja etsimällä uusia yhteistyösatamia. Kaupunki varaa tonttimaata sataman toimintaan liittyvien logistiikka-palvelujenyritysten toiminnan kehittämiselle. Satama huomioi monipuolisesti ympäristöarvot toiminnassaan ja toteuttaa osaltaan hiilineutraalin kaupungin (HINKU-) tavoiteohjelmaa. 20

21 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; b) Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja niitä parannetaan Toimenpiteet: Teollisuuden edustajien kanssa pidetään vuosittain vähintään kaksi yhteistyökokousta, joissa teollisuuden tilannetta ja tarpeita sekä kaupungin ajankohtaisia asioita tuodaan esille. Kaupunki ja yritykset esiintyvät yhdessä hankkeissa/tilanteissa, kun se on kummankin osapuolen ja/tai paikkakunnan ja seudun edun mukaista. Yrityksille tarjotaan mahdollisuutta toimia yhdessä kuntalaisten ja kaupungin kanssa hiilineutraali kunta (HINKU) -hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin v hankkimaa Koverharin aluetta sataman ja rautatien läheisyydessä kaavoitetaan yritysalueeksi, (2015--). Alueen markkinointi toteutetaan yhteistyönä Hangon satama Oy:n kanssa, (ks. 5.4.). 21

22 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; c) Matkailuelinkeinon monipuolistaminen ja toimintaedellytysten parantaminen Toimenpiteet: Toteutetaan kaavamuutokset, jotka mahdollistavat matkailupalvelujen kehittämisen; Casinon-Plagenin alue, Neljän tuulen tuvan alue (Pieni ja Iso Mäntysaari), Itäsataman alue, Hangonkylän satama. Silversand -leirintäalueen kehittäminen sopimuksen mukaisesti, mm. neljän tähden leirintäalueeksi. Hansea Oy:n kanssa tehdään ostopalvelusopimus; Kaupungin rahoitusosuus sidotaan Hansean myyntitulojen (netto) määrään. Kaupungin rahoitusosuus vähintään 55 %, vähintään kuitenkin /v. Tavoitteena on yhteistyön ja ulkoisen rahoituksen lisääminen Hansean toiminnassa. Kaupunki tekee 3-5 vuotissopimukset suurempien tapahtumien järjestäjien kanssa suunnittelun/toteutuksen helpottamiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Itäsatamalle ja Hangonkylän satamalle laaditaan kehittämisohjelmat sekä suunnitelma keskustan seudun liikenne- ja paikoitusratkaisuiksi alueiden kaavoitustyön yhteydessä ( ). 22

23 5.4. Toimenpiteitä yritystoiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi Toimenpiteet: Kaupungin kotisivuille luodaan yritystoimintaa, tonttitarjontaa ja kaupungin vapaita/myytäviä kiinteistöjä kattavasti esittelevä osio Selvitetään mahdollisuus Hangon Satama Oy:n kanssa tehostaa Hangon ulkoista markkinointia yritysten sijoittumispaikkakuntana huomioiden erityisesti lisääntyvät satamapalvelut ja muut logistiset palvelut ja kehittämismahdollisuudet, runsas tonttitarjonta ja laaja teollinen toiminta. Toiminta edellyttää henkilöresurssin palkkaamista tai palvelun ostamista yhteistyössä, (2015) (Selvitetään - vapaat yksityiset toimitilat ja kunnostustarve sekä mahdollisuus saada ne yrityskäyttöön, - etätyöntekijöiden ja osa-aikahankolaisten toimitilatarve). Selvitetään mahdollisuus perustaa yritystalo, jossa on ns. vastaanottotiloja aloittaville pienyrityksille/etätyöntekijöille, toimisto- /kokoustilat Novago Oy:lle ja muille neuvonta- ja tukiviranomaisille, (esim. rautatieasema, valtion virastotalo tai Ljungbo). Edellä mainittujen hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään hyödyntämään ulkoista rahoitusta. Kaupunki on aktiivinen paikallisen työvoimatarpeen huomioimiseksi ammatillisessa koulutuksessa, jota tulee tarvittaessa järjestää paikallisesti, erityisesti ammattioppilaitosten Luksian, Laurean, Axxellin ja/tai Novian kanssa. Yrityssijoittumiseen liittyvään valmistelutyöhön ja tiedotukseen/markkinointiin tulee varata vuosittain määräraha. 23

24 5.5. Infrastruktuuria parannetaan ja kiirehditään valtion toimenpiteitä Toimenpiteet: Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen; - ns. ratasuunnitelma valmistunut toteutus/aloitus viimeistään seuraavan hallituskauden aikana, (v Liikennepoliittisen selonteon mukaan). - Koverharin sataman toiminnan käynnistyminen lisää radan sähköistystarvetta Kaupungin sisäisestä pääliikenneratkaisusta tehdään päätös niin, että toimenpiteet voidaan toteuttaa/aloittaa radan sähköistämistöiden yhteydessä. Valtatie 25 (Hanko-Hyvinkää-Mäntsälä, kantatie 55 Porvooseen) nimetään KEHÄ V:ksi, parannustoimenpiteitä kiirehditään yhdessä tien vaikutuspiirin kuntien kanssa; erityisesti liittymä Saloon (kt 52) ja turvallisuuden parantamistyöt Karjaa-Lohja välillä. Seudullinen edunvalvonta tien välityskyvyn varmistamiseksi. Hanko osallistuu rantaradan Hki Karjaa kunnostamista koskevaan edunvalvontayhteistyöhön muiden radanvarsikuntien kanssa, (Pro rantarata). 24

25 5.6. Kaupungilla on monipuolinen ja riittävää yritystonttitarjonta Toimenpiteet: Tarjolla on vaihtoehtoisia yritystontteja kilpailukykyiseen hintaan. Periaatteet ja perusteet kunnallistekniikkaan liittymisestä on määritelty etukäteen, liittymismaksut aiheuttamisperiaatteen mukaan. Yksityiskohtaiset tiedot tonttitarjonnasta on helposti saatavilla kaupungin kotisivuilta, (2015). Alueiden ulkoista markkinointia lisätään, toteutus Hangon Satama Oy:n kanssa, (ks. 5.4). 25

26 5.7. Ympäristöä parannetaan ja myönteistä kaupunkikuvaa vahvistetaan Toimenpiteet: Kaupungin yleisilmettä parannetaan kaupungin, yritysten, yksityistalouksien toimenpitein ja yhteistyössä mm. Elävä Hanko ry:n kanssa. Yritys- ja yleisopasteita (kylttejä) täydennetään/uusitaan. Markkinointia ja tiedotusta lisätään; Hangon menestyvää ja monipuolista yritystoimintaa hyödynnetään markkinoinnissa. Teollisuudella/yrityksille tarjotaan osallistumista hiilineutraali kunta hankkeeseen; - tavoitteena on ilmastomuutoksen ehkäiseminen, parempi energia- ja materiaalitehokkuus, myönteinen vaikutus markkinoilla ja yrityskuva, - yritykset julkaisevat omalta osaltaan toteuttamiensa toimenpiteiden päästö- ja muita ympäristövaikutuksia. 26

27 6. Asuntokannan kehittäminen Väestömäärän väheneminen on vaikuttanut viime vuosikymmeninä asuntokannan kehitykseen. Asuntotuotanto on ollut vähäisempää kuin muissa kunnissa, tilapäisessä käytössä tai käyttämättömänä olevien asuntojen määrä, ns. asuntovarauma, on suuri samoin kuin myytävänä olevien asuntojen määrä. Asumistaso on parantunut myös peruskorjaustoiminnan myötä, josta ei ole kuitenkaan tilastoja saatavana. Hangon asuntokanta v Hanko Raasepori Uusimaa Koko maa Kaikki asunnot, (asuntokanta) Vakinaisesti asutut, lkm lkm % - niistä omistusasunnot, lkm % - vuokra-asunnot, lkm % - muu, tuntematon, lkm % Ei-vakinaisesti asutut, lkm % ,7 84,6 92, ,8 71, , ,2 24,8 36,6 30, ,6 5,4 4, ,3 14,4 7,1 10 Kesämökit, lkm

28 Asuntotuotanto Hanko, lkm kpl/1000 as. Raasepori kpl/1000 as. L-Uusimaa kpl/1000 as. Koko maa kpl/1000 as. 18 1,8 32 3,2 32 3,3 26 2,7 34 3,5 63 6,5 2 5,6 8, ,9 14,1 5,1 2,5 2,5 2 2,2 4,6 5, ,8 9,7 4,7 3,4 3,4 4,3 2,7 5,1 5,6 6,2 6,2 6,4 5,5 4 4,7 5,7 5,6 5,4 39 4,1 6 0,6 4 0,4 2 0,2 10 1,1 Hangossa ei ole asuntopulasta johtuvaa asunnottomuutta. Asumisväljyys on keskimääräistä suurempi, osittain asuntokuntien pienuuden vuoksi, (ks. Liitteet). Tilaston mukaan asutuista asunnoista oli 26,2 % vuokra-asuntoja v Vuokra-asuntojen kokonaismäärä on tätä suurempi. Kaupungin omistaman Hangon vuokra-asunnot Oy:n kaikkiaan 324 asunnosta on tällä hetkellä (lokak. 2014) noin 60 asuntoa vapaana. Huomattava asuntoreservi mahdollistaa omalta osaltaan yritystoiminnan laajentumisen ja väestömäärän kasvun. Hangossa on tällä hetkellä omakotitonttia, (joista pääosa yleiskaavatontteja). Lisäksi on rivi- ja kerrostaloasuntojen tontteja, jotka mahdollistavat asunnon rakentamisen. Erityisesti kerrostalotonttien osalta on tarvetta tarkistaa olemassa olevat kaavat, joista osa on tehty 1970-luvulla. 28

29 Tavoitteet Hangolla on tällä hetkellä merkittävä asuntoreservi, joka on syntynyt väestömäärän vähentyessä. Se muodostaa muutaman vuoden tarvetta vastaavan puskurin, mikäli väestökasvu kääntyy nousuun. Kaupungilla tulee olla vähintään viiden vuoden rakentamistarvetta vastaava tonttivaranto Kaupungin vetovoiman lisäämiseksi kaupunki priorisoi kaavoitusta ja muita toimenpiteitä, jolla lisätään tonttitarjontaa kantakaupungissa tai sen läheisyydessä ja Lappohjassa. Näin minimoidaan usein myös kunnallistekniset investoinnit. Toimenpiteet Asumisolosuhteita ja niiden kehittymistä seurataan osana kaupungin elinolosuhteiden kehitystä ja elinkeinojen kehittämistoimenpiteitä. Kaavoitusta koskevat toimenpiteet esitetään vuosittain talousarvioon liittyvässä kaavoitusohjelmassa (3 v.) ja lakisääteisessä kaavoituskatsauksessa. 29

Hangon elinkeino-ohjelma 2025

Hangon elinkeino-ohjelma 2025 LUONNOS Hangon elinkeino-ohjelma 2025 1. Elinkeino-ohjelman lähtökohdat 2. Hangon tarina 3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet 4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet 5. Elinkeinojen kehittämisen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Elinkeinotoimen vastuualue

Elinkeinotoimen vastuualue Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi Valtuusto 9.6.2014 Vahvuudet - Hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet - Monimuotoinen ja puhdas luonto - Erinomaiset liikuntamahdollisuudet - Laaja ja monipuolinen yritystoiminta - Hyvät kunnalliset palvelut

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Novagon toiminnan tuloksia 2014

Novagon toiminnan tuloksia 2014 YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Novagon toiminnan tuloksia 2014 26.2.2015 Mikael Borgman 1 Hallitus Mikael Borgman Leo Rintanen Vesa Siljamo Juha-Pekka Isotupa Ulla Vilén-Gunnarsson

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Kaupunginhallitus 27.1.2014 Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 2 JOHDANTO Elinkeino-ohjelma vuosille 2014 2016 antaa pohjan kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämiselle.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot