Hangon elinkeino-ohjelma 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hangon elinkeino-ohjelma 2025"
  • Ari Aro
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Hangon elinkeino-ohjelma Elinkeino-ohjelman lähtökohdat 2. Hangon tarina 3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet 4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet 5. Elinkeinojen kehittämisen toimenpiteet 6. Asuntotuotanto ja asuntokannan parantaminen Liitteet: Elinkeinot, yritystoiminta ja asuminen Hangossa 1

2 1. Elinkeino-ohjelman lähtökohdat 1.1. Elinkeino-ohjelmatyö ja ohjelman seuranta Elinkeino-ohjelman laadinta aloitettiin jo edellisellä valtuustokaudella Valmistelua on jatkettu kuntastrategian valmistelun rinnalla uuden valtuustokauden alettua Valmistelu on tehty omana työnä, vuorovaikutuksessa yrittäjä- ja luottamushenkilöryhmän ja Hangon teollisuusyhdistyksen kanssa. Elinkeino-ohjelmaa on valmisteltu työryhmässä, jossa on ollut Hangon Yrittäjien, Hangon Teollisuusyhdistyksen ja Hangon kaupungin edustajia seuraavasti: Jouko Kavander Hangon kaupunki/ kh:n pj Mikael Kilpi Hangon kaupunki/ kh:n jäsen Paavo Lyytikäinen Hangon kaupunki/hangon satama Kare Johansson Hangon Yrittäjät Krister Sjöström Hangon Yrittäjät Robert Renlund Hangon Yrittäjät Tapio Manner Hangon Teollisuusyhdistys Tapio Salo Hangon Teollisuusyhdistys Jouko Mäkinen Hangon kaupunki Luonnosta on esitelty yrittäjäyhdistysten tilaisuuksissa, myös muiden yhdistysten tilaisuuksissa. Elinkeino-ohjelma tarkistetaan valtuustokauden ensimmäisenä toimintavuoden aikana kuntastrategian laadinnan yhteydessä. Yksittäisiä toimenpiteitä voidaan muuttaa/täydentää talousarviovalmistelun yhteydessä vuosittain. Elinkeino-ohjelman toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä vuosittain ja valtuustokausittain (joka 4. vuosi). 2

3 1.2. Yrityksen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät Keskuskauppakamari on selvittänyt (v. 2011) yritysten näkemystä siitä, mitkä tekijät pääasiassa vaikuttavat yritysten sijaintipaikan valintaan. Yritysten vastaukset koko maassa: - sopivan työvoiman saatavuus - liikenneyhteydet, hyvä saavutettavuus - turvallinen ja viihtyisä elinympäristö - yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet - kunnan/alueen hyvä imago Länsi-Uudenmaan yritysten vastaukset: - liikenneyhteydet/hyvä saavutettavuus - sopivan työvoiman saanti - markkinoiden läheisyys - turvallinen ja viihtyisä elinympäristö - yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet. Hanko on useiden yllä mainittujen tekijöiden suhteen kilpailukykyinen sijoittumiskohde, erityisesti sataman/logististen olosuhteiden, asuinympäristön, jo olemassa olevan teollisuuden ja hyvien peruspalvelujen ansiosta. Heikkouksia ovat etäisyys lähimarkkinoille ja koulutetun työvoiman saanti. Varsinkin nyt korkean työttömyyden aikana työttömän työvoiman koulutustarve tulee huomioida. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että erityisesti pienten yritysten sijoittumispaikkakunnan valintaan vaikuttaa voimakkaasti perustajan/omistajan asuinpaikkakunta, - joka samalla on yleensä myös omistajan perheen/suvun kotipaikkakunta. Usein yrityksen perustajalla on asuinpaikkakunnallaan/omalla tontillaan mahdollisuus rakentaa yritystilat. Näin on varsinkin pienyritysten osalta myös Hangossa. Siten yllä mainitut tekijät eivät ole ratkaisevia, mutta tärkeitä yrityksen toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja kehitettäessä. 3

4 1.3. Elinkeinot ja yritystoiminta Hangossa Hangon elinkeinorakenne on monipuolinen. Jalostuselinkeinojen, erityisesti teollisuuden osuus on ollut suuri, mutta vähenevä. Teollisuustyöpaikkojen osuus on n. 27 %, FNsteelin konkurssin jälkeen. Satama siihen liittyvine logistiikka palveluineen on merkittävä työllistäjä, samoin matkailu, joka lisää miltei kaikkien kaupallisten ja muiden palvelualojen kysyntää. Työpaikka- ja työvoimakehitys: Työlliset Työpaikkaoma- Työvoima Työttömät (31.12.) Vuosi Työpaikat (työssäkäyvät) varaisuus, % (16-64 v.) lkm, % , , , * , * * = arvio Vuonna 2007 Hangon työpaikkojen lukumäärä oli korkeimmillaan sitten v. 1990, kaikkiaan 5131 työpaikkaa. Tuolloin mm. autotuonti ja transito-kuljetukset Venäjälle olivat suurimmillaan. Myös työllisyysaste oli silloin korkea, 74,4 % ja työttömyys vastaavasti alhainen, 5,6 %. Vastaavat luvut olivat vuonna ,6 % (ennakkotieto) ja 10,4 %. (Valtakunnan tason työllisyysastetavoite on 71 % v. 2016). Työpaikkojen lukumäärä muutos ja työssäkäyvien hankolaisten lukumäärä muutos päätoimialoittain vuodesta 2007 vuoteen 2011: muutos; muutos; Toimiala Työpaikkoja Hangossa lkm, % Työlliset hankolaiset lkm, % Peruselinkeinot (maa- ja metsätalous, kalastus) 15 -> > ,8 Jalostus (teollisuus, sähkö-, kaasu- vesih., rakentaminen) > , > ,9 Palvelut > , > ,3 Tuntematon 35 -> ,3 35 -> ,3 Yhteensä > > ,5 4

5 Työpaikkakehitys toimialoittain Vuosien 2007*-2011 välisenä aikana työpaikat vähenivät 745 työpaikalla eli 14,5 %. (Uudempaa virallista tilastoa ei ole käytettävissä). Fnsteel Oy Ab:n konkurssin yhteydessä v poistui Hangosta arviolta 400 työpaikkaa, joten työpaikkojen vähentymä 2007 jälkeen on tämä huomioiden n eli 22 %. Suurimmat työpaikkojen määrän muutokset toimialoittain : (Tilastokeskuksen luokituksen/tilastojen mukaan) Työpaikat vähentyneet: Teollisuus 745 (45,5 %) (lisäksi n. 400 FNsteelin ym. työpaikkaa Koverharissa v. 2012) Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus 276 (32 %) Kuljetus ja varastointi 82 (12,5 %) Julkishallinto ja opetustoimi 55 (15 % Työpaikat lisääntyneet: Majoitus- ja ravitsemustoiminta 36 (36 %) Rakentaminen 32 (14 %) Terveys- ja sosiaalipalvelut 16 (4 %) Eri toimialoilla työskentelevien hankolaisten määrään suhde (%) Hangossa sijaitsevien työpaikkojen määrään v. 2011: Rakentaminen 70 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 102 % Teollisuus, sähkö-, vesi- ja lämpöhuolto 73 % Informaatio, viestintä, tieteell., tekn. toim 116 % Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta 81 % Koulutus ja julkishallinto 116 % Kuljetus- ja varastointi 98 % Rahoitus- ja vakuutusala 126 % Alhainen %-osuus kuvastanee ainakin osittain, että kyseisillä toimialoilla on vaikeuksia löytää sopivaa paikallista työvoimaa. * Elinkeinoalojen tilastointi muuttui v

6 6

7 Työpaikkojen vähenemisen myötä myös väestömäärä on vähentynyt. Väestö-, työvoima- ja työpaikkakehitys /2013: vv. muutos muutos yhteensä Väestökehitys vuosina % (väestö v. 1990; henkilöä) Työllinen työvoima, vuosina % (työllinen työvoima v. 1990; 5755 henkilöä) Työpaikkakehitys vuosina % (työpaikkoja v. 1990; 5935) Kaupungin oma henkilöstö % (V. 1990; vakinaiset 786 henkilöä) Erityisen voimakasta työpaikkojen vähentyminen oli 1990-luvulla, myös lamavuosien aikana ja FNsteel Oy Ab:n terästehtaan konkurssin (v. 2012) jälkeen. Konkurssin myötä poistui n. 400 työpaikkaa, mikä oli n. 10 % Hangon kokonaistyöpaikoista ja n. 25 % teollisuustyöpaikoista. Hangon työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään) on edelleen korkea, mutta on laskenut aikaisemmista vuosista, jolloin se oli 113 %. Tällä hetkellä (2014) työpaikkaomavaraisuus on arviolta n. 100 %. 7

8 Yrityskehitys (lukumäärän kehitys) Hanko / Hangö Inkoo / Ingå Karkkila / Högfors Toimipaikkoja / Verksamhetsställen Liikevaihto / Omsättning (milj. ) Henkilöstö / Personal

9 1.4. Seutuyhteistyö ja kytkentä muihin ohjelmiin a) Yritysneuvontayhteistyö Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisenä yritystoiminnan neuvonta- ja kehittämisorganisaationa toimii Novago Yrityskehitys Oy /Novago Företagsutveckling Ab vuodesta 2011 alkaen. Yhtiön omistavat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Novago tarjoaa neuvontaa ja ohjausta yritysten elinkaaren kaikissa vaiheissa; - yrityksen perustamisessa - liiketoiminnan kehittämisessä - rahoitusasioissa, toimitilakysymyksissä - sukupolvenvaihdostilanteessa - yritysten osto- ja myyntitilanteessa ja - kansainvälistymisessä, jne. Novagolla on pysyvät toimipisteet Lohjalla ja Raaseporissa. Pääosa yrityskontakteista tapahtuu yrityksissä. Novago ylläpitää myös Yrityslinkoa, joka antaa pitkäaikaista tukea uusille yrityksille, sekä Protopaja tuotekehittelyyn. b) Länsi-Uudenmaan elinkeino- ja elinvoima-yhteistyö (Kasvukraft) Länsi-Uudellamaalla on tehty elinkeinojen kehittämiseksi yhteistyötä valtion ja EU:n osarahoituksella kahden ohjelman puitteissa (AKO, KOKO). Yhteistyön jatkamista ja organisointia ehdotettiin v valmistuneessa Seudullisessa elinkeino- ja elinvoimaohjelmassa. Yhteistyöstä allekirjoitettiin Kasvukraft sopimus Yhteistyö perustuu Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiseen tahtoo vaikuttaa alueen kehittymiseen ja aikaansaada kasvua. Sopimuskuntia ovat Hanko, Inkoo Lohja, Raasepori ja Siuntio. Toimintaa ohjaa kuntien luottamishenkilöistä koostuva yhteistyökokous, johon osallistuu myös muiden tahojen edustajia. Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Länsi-Uudenmaan - hyvinvoinnin edistäminen - elinvoimaisuuden kasvattaminen muokkaamalla toimintaympäristöä yrittäjyyttä tukevaksi - vahvistamalla tarvittavaa osaamista. 9

10 Kasvusopimuksen kolme pääteemaa ovat; - VESIOSAAMINEN, jota voidaan hyödyntää laajasti monilla osaamis- ja toimialoilla - uudistumishakuinen TEOLLISUUS, joka korostaa elinkeinoelämän kykyä uudistua vastaamaan nykyisiin ja tuleviin rakennemuutoksiin - LEPO ja LUPPO, joka korostaa laadukasta asumista sekä harrastusmahdollisuuksien ja hyvinvointipalvelujen laajaa valikoimaa Tavoitteena on kehittää seutua yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtion kanssa osana koko Uudenmaan kasvua. Yhteistyöorganisaatio mahdollistaa osallistumisen ulkoisen rahoituksen (valtio, EU) hyödyntämisen yhteisten pyrkimysten edistämiseksi. c) Uusimaa-ohjelma ja elinkeinot Uudenmaan liitto on hyväksynyt xxxx2013 Uusimaa-ohjelman EU:n kilpailukykyvertailussa Suomi oli v sijalla 3 ja pääkaupunkiseutu sijalla 5. Vuonna 2013 sijaluku oli molempien osalta 7. Uusimaa-ohjelman visio, Strategiset päämäärät 2040 ja strategiset valinnat vuosille : Visio: Uusimaa on Itämeren alueen kärjessä Strategiset tavoitteet 2040: Strategiset valinnat vuosille : Älykkään kasvun kehto Kasvun mahdollisuudet Helppo tulla, olla ja toimia Toimiva arki Puhdas ja kaunis Uusimaa Kestävä luonnontalous 10

11 Uusimaa-ohjelman yritystoimintaan liittyvät tavoitteet: Strategiset tavoitteet 2040 Älykkään kasvun kehto; Itämeren alueen kilpailukykyisin maakunta. Yksi tärkeimmistä kestävän kasvun innovaatiokeskittymistä. Hyödyntänyt logistisen asemansa Suomenlahden kasvukolmiossa. Strategiset valinnat : Kasvun mahdollisuudet; 1. Innovaatiot ja yritystoiminta Monipuoliset kehitysympäristöt ja älypalvelut Uutta yritystoimintaa 2. Vihreä talous Ympäristöliiketoiminta Cleantech Urbaani ruokahuolto 3. Kansainvälisyys Helsinki-Tallinna-Pietari -tulevaisuuskolmio Logistiset ratkaisut 11

12 2. Hangon tarina Hanko ennen omavarainen, numerotietoja merkittävämpi kaupunki Väitämme, että Hanko on ollut näihin päiviin asti kokoansa merkittävämpi kaupunki. Syitä on useita; ne liittyvät sijaintiin, suomalaisen elinkeinoelämän kehitykseen, luonnonolosuhteisiin ja historiallisiin tapahtumiin, mm. sotatapahtumiin. Sijainti on tarjonnut hyvät edellytykset ja olosuhteet, jopa pakottavat olosuhteet; - merenkulun viennin ja tuonnin - ja näihin liittyvien elinkeinojen kehitykselle - teollistumiselle ja yritysten varhaiselle kansainvälistymiselle - rauta- ja maantieyhteyksien kehitykselle ja hyödyntämiselle - maastamuuttoliikenteelle lukujen vaihteen vuosikymmeninä - puolustusvoimien, tullin ja rajavartioston toiminnalle - elinkeinoelämän kehittymiselle ja monipuolistumiselle yleensä - matkailuun ja vapaa-ajankäyttöön liittyvien palvelujen kehittymiselle. Hangon palvelutarjonta sekä julkinen että yksityinen kehittyi kaupungin kokoon nähden laajaksi toisaalta monipuolisen elinkeinoelämän mahdollistamana ja vaatimuksesta, toisaalta vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi. Etäisyys laajemman palvelutason keskuksiin Lohjalle ja Saloon on 80 km, etäisyys suurempiin keskuksiin tätäkin suurempi. Lähikuntien (35-50 km) Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan nykyisen Raaseporin - palvelutarjonta ei ole ollut merkittävästi Hangon palvelutarjontaa laajempaa. Sen sijaan niiden aikanaan suurella työpaikkatarjonnalla on ollut merkitystä myös hankolaisille. Hanko nyt ja tulevaisuudessa Hangon keskeiset ominaispiirteet ja elinkeinojen päätoimialat ovat edelleen olemassa. Satamatoiminta on laajentunut ja kasvaa. Teollisuus on monipuolista, kansainvälistä ja tuotanto laajentunut. Myös alasajoja on tapahtunut, mikä näkyy teollisuuden työpaikkakehityksessä. Matkailu on edelleen merkittävä toimiala; varsinkin ravitsemus- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kehittyneet, aivan viimeaikoina myös majoitus- ja leirintäaluepalvelut. Laajempaa läpimurtoa palvelutarjonnan kehityksessä ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut, mutta on tapahtumassa. 12

13 Työpaikkojen kokonaismäärä on vähentynyt n (33 %) ja väestömäärä n (21 %) vuoden 1990 jälkeen. Hanko on väestömäärän ja työpaikkamäärän vähentymisen myötä menettämässä osan julkisista ja yksityisistä lähipalveluista. Tämä merkitsee myös sitä, että sekä yritysten että kotitalouksien tarvitsemaa erikoisosaamista, ts. ammattitaitoisia henkilöitä, poistuu paikkakunnalta. Näin tapahtuu samanaikaisesti, kun julkisen sektorin palveluja keskitetään kustannussyistä ja yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteen mukaisesti. Osa palveluista korvataan sinänsä hyvin toimivilla sähköisillä palveluilla, mutta tämän seurauksena työpaikat lähipalveluissa vähenevät. Hanko tavoittelee hyvää paikallista julkista ja yksityistä palvelutasoa myös tulevaisuudessa, sekä asukkaille että yrityksille. Työpaikkaja väestökehityksellä on ratkaiseva merkitys palvelutason kehitykselle. Palvelutasoa koskevan tavoitteen yhtenä keskeisenä perusteluna on edelleen etäisyystekijä, joka on osalle väestöä todellinen asiointia ja työllistymistä hankaloittava tekijä. Kotitalouksien asiointi- ja työmatkaliikenteen kustannukset ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, mikäli omavastuuta verotuksessa tältä osin muutetaan. Hangolle ja koko Länsi-Uudellemaalle on pitkällä aikavälillä tärkeää, että - Hanko Hyvinkää radan sähköistäminen toteutuu - Ulkosataman väylä ja satama-allas ruopataan, mikä lisää sataman käyttökapasiteettia % - Koverharin teollisuusalue ja satama voidaan ottaa käyttöön. Hangon satamien kokonaiskapasiteetti lisääntyy % Koverharin sataman kehittämislaajuudesta riippuen. 13

14 3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet 3.1. Hangon kaupunkistrategian visio ja tavoitteet Visio Hangosta v kaupungin strategiassa Hanko on v kasvava, vetovoimainen merellinen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu sujuvaan arkeen, viihtyisään ympäristöön ja elinvoimaiseen yritystoimintaan. Uutta yritystoiminnassa on kestävää kehitystä tukevat toimialat. Kaupungin strategiassa tärkeimpänä päämääränä on yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen. Tätä edesauttavat mm. seuraavat hankkeet ja ja tavoitteet; - Koverharin alueen ja sataman käyttöön saaminen ja venehuoltoyritystoiminnan laajentaminen - Kaavoitus- ja maakäyttöprosessien nopeuttaminen - Elinkeino-ohjelman laatiminen valtuustokausittain - Matkailuyrittäjyyden edellytysten parantaminen - Novagon toiminnan kautta ja yhteishankkeisiin osallistumalla (Kasvukraft sopimus) Länsi-Uudellamaalla Strategiassa on työpaikkakehityksen tavoitteeksi asetettu 90 uutta työpaikka vuodessa. Tämä on yhtä paljon kuin työpaikkoja on vähentynyt keskimäärin vuodessa välisenä aikana. 14

15 3.2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet Elinkeino-ohjelma perustuu kaupunkistrategiaan ja siinä esitetään periaatteita ja yksityiskohtaisempia toimenpiteitä elinkeinojen kehittämiseksi. Tavoitteet: Yritystoiminta ja työvoima Työpaikkojen lukumäärä on vähentynyt Hangossa vuodesta 1990 n. 33 %, yhteensä n työpaikkaa. Tämä on keksimäärin 90 työpaikkaa / vuosi! Samanaikaisesti asukasmäärä on vähentynyt n. 100 henkilöä/vuosi ja työssä käyvien hankolaisten määrä n. 70 henkilöä/vuosi. Siksi yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen on keskeinen strateginen tavoite. Työpaikkatavoite: Negatiivinen väestö- ja työpaikkakehitys on saatava pysähtymään. Muussa tapauksessa elinkeinorakenne yksipuolistuu, taloudellinen toimeliaisuus taantuu, kausivaihtelut kärjistyvät, väestörakenne vinoutuu ja palvelut heikkenevät. Tavoitteena on työpaikkojen määrän lisääminen keskimäärin 90 työpaikkaa vuodessa. Työvoimatavoite: On todennäköistä, että työmatkapendelöinti kasvaa tulevaisuudessa myös Länsi-Uudellamaalla. Siten työpaikkojen määrän kasvu ei välttämättä edellytä/merkitse yhtä suurta työllisten määrän kasvua. Tavoitteena on työllisen työvoiman kasvu keskimäärin 60 henkilöä/vuosi. Lisäksi tavoitteena on, että kaupungin koko henkilöstö tiedostaa ja huomioi yritystoiminnan merkityksen paikallistalouden perustana ja että jokainen omassa työssään ja organisaatio kokonaisuutena toimii yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. 15

16 3.3. Elinkeinotoimen resurssit 2013 Hanko on osakkaana Novago Yrityskehitys Oy:ssä, joka on Länsi-Uudenmaan kuntien omistama yritysneuvontayhtiö. Hangon kaupunki käyttää tällä hetkellä välittömästi elinkeinojen kehittämiseen n (Novago Yrityskehitys Oy, Seudullinen hankeyhteistyö (Länsi-Uusimaa, kunnat 50 % - valtio/maakuntaliitto 50 %), Hangon kaupungin matkailutoimisto Hansea Dc Oy, Paikallinen Leader-toimintaryhmä /maaseudun kehittämisohjelmatyö Pomoväst, (valtio/eu 80 % - kunnat 20 %). Kaupungin infrainvestoinnit ovat 2-3 milj. /v. Tämän lisäksi Hangon Satama Oy toteuttaa infrainvestointeja. Huomattava osa kaupungin henkilöstön työstä liittyy elinkeinojen yleisten toimintaedellytysten parantamiseen. Muut resurssit - Hangon vuokra-asunnot Oy, 324 kpl - Yrityskummit; 2 vapaaehtoista henkilöä yritysneuvonantajina ja mentoreina (Suomen yrityskummit r.y.) - Muita toimijoita; valtion ja järjestöjen organisaatiot; Länsi-Uusimaa, (17 neuvonta-, koulutus- ja edunvalvontajärjestöä). 16

17 4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet Periaatteet Kaupungilla on valtuuston hyväksymä elinkeino-ohjelma, joka valmistellaan yhdessä yrittäjien/yrittäjäjärjestöjen kanssa Yrityksille ja yrittäjiksi aikoville on tarjolla hyvät yritysneuvonta- ja yrityskehittämispalvelut Yrittäjien ja kaupungin välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on jatkuvaa ja molempia osapuolia hyödyttävää Kaupungin koko organisaatio sitoutuu elinkeino-ohjelman periaatteisiin ja tavoitteisiin Yritystoimintaa koskeva ja sivuava päätöksenteko on tasapuolista Kaupungin päätösten vaikutukset yritystoimintaan arvioidaan ennalta Kaupungin oman organisaation rooli palvelujen tuottajana määritellään palvelustrategiassa Painopisteet 1. Yritysneuvontapalvelut vakiinnutetaan ja niitä kehitetään 2. Edistetään yrittäjyyttä ja yritysten ja kaupungin välistä kanssakäymistä yritysilmapiirin parantamiseksi 3. Vahvistetaan vahvuuksia; Hangon satamatoimintaa laajennetaan ja logistiikkapalveluja kehitetään Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja niitä parannetaan Luodaan edellytyksiä matkailupalvelujen laajentumiselle 4. Toimitaan yritystoiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi 5. Infrastruktuuria parannetaan ja kiirehditään valtion toimenpiteitä 6. Kaupungilla on monipuolinen ja riittävää yritystonttitarjonta 7. Ympäristöä parannetaan ja myönteistä kaupunkikuvaa vahvistetaan markkinoinnin ja tiedottamisen avulla 17

18 5. Elinkeinojen kehittämisen toimenpiteet 5.1. Yritysneuvontapalvelut vakiinnutetaan ja niitä monipuolistetaan Toimenpiteet: Novago Yrityskehitys Oy tarjoaa neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville, aloittaville ja toimiville/laajentaville yrityksille. Yritysneuvonta tapahtuu pääasiassa yrityksissä. Novagossa Lohjalla toimii ns. protopaja ja tarjolla on toimitiloja aloittaville Pienyrityksille. Kaupunki tarjoaa Novagon henkilöstölle vastaanotto- ja kokoustilat Hangossa, (siirtyy Keksistä kaupungintaloon 2015). Yrityskummien tarjoamat neuvonta- ja mentoripalvelut ovat osa yrity.sneuvontatoimintaa. 18

19 5.2. Edistetään yrittäjyyttä ja parannetaan yrittäjäilmapiiriä Toimenpiteet: Kaupungin/Novagon Oy:n ja yrittäjien kesken järjestetään yhteisiä tilaisuuksia yritysten tarpeiden esiintuomiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi; yhteiset tapaamiset, yritysvierailut, aamukahvit. Kaupungin ja yritysten yhteiset markkinointi-, messu- ja muut yhteisesiintymiset. Talousarvioon sisältyvistä hankinnoista/hankkeista järjestetään paikallisille yrittäjille informaatiotilaisuus budjettivuoden alussa (v ). Yritysten ja kaupungin edustajille järjestetään tilaisuuksia, joissa käsitellään, yritysten toimintaedellytysten kehittämistä, yritystoiminnan merkitystä paikallisen hyvinvoinnin perustana sekä molemminpuolista riippuvuussuhdetta. Päätöksenteossa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointi, ts. arvioidaan ennakolta päätösten mahdollisia vaikutuksia yritystoiminnalle, (v ). 19

20 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; a) Sataman toiminnan ja liitännäisten logistiikkapalvelujen kehittäminen Toimenpiteet: Koverharin sataman hankinta ja kehittäminen osana Hangon Satama Oy:n toimintaan. Länsisataman kilpailukykyinen toiminta ja kehittämismahdollisuus turvataan uudella asemakaavassa (v ). Kasvua haetaan uusista liikennemuodoista, kehittämällä satamatoimintoja tukevia logistiikkapalveluja ja etsimällä uusia yhteistyösatamia. Kaupunki varaa tonttimaata sataman toimintaan liittyvien logistiikka-palvelujenyritysten toiminnan kehittämiselle. Satama huomioi monipuolisesti ympäristöarvot toiminnassaan ja toteuttaa osaltaan hiilineutraalin kaupungin (HINKU-) tavoiteohjelmaa. 20

21 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; b) Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja niitä parannetaan Toimenpiteet: Teollisuuden edustajien kanssa pidetään vuosittain vähintään kaksi yhteistyökokousta, joissa teollisuuden tilannetta ja tarpeita sekä kaupungin ajankohtaisia asioita tuodaan esille. Kaupunki ja yritykset esiintyvät yhdessä hankkeissa/tilanteissa, kun se on kummankin osapuolen ja/tai paikkakunnan ja seudun edun mukaista. Yrityksille tarjotaan mahdollisuutta toimia yhdessä kuntalaisten ja kaupungin kanssa hiilineutraali kunta (HINKU) -hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin v hankkimaa Koverharin aluetta sataman ja rautatien läheisyydessä kaavoitetaan yritysalueeksi, (2015--). Alueen markkinointi toteutetaan yhteistyönä Hangon satama Oy:n kanssa, (ks. 5.4.). 21

22 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; c) Matkailuelinkeinon monipuolistaminen ja toimintaedellytysten parantaminen Toimenpiteet: Toteutetaan kaavamuutokset, jotka mahdollistavat matkailupalvelujen kehittämisen; Casinon-Plagenin alue, Neljän tuulen tuvan alue (Pieni ja Iso Mäntysaari), Itäsataman alue, Hangonkylän satama. Silversand -leirintäalueen kehittäminen sopimuksen mukaisesti, mm. neljän tähden leirintäalueeksi. Hansea Oy:n kanssa tehdään ostopalvelusopimus; Kaupungin rahoitusosuus sidotaan Hansean myyntitulojen (netto) määrään. Kaupungin rahoitusosuus vähintään 55 %, vähintään kuitenkin /v. Tavoitteena on yhteistyön ja ulkoisen rahoituksen lisääminen Hansean toiminnassa. Kaupunki tekee 3-5 vuotissopimukset suurempien tapahtumien järjestäjien kanssa suunnittelun/toteutuksen helpottamiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Itäsatamalle ja Hangonkylän satamalle laaditaan kehittämisohjelmat sekä suunnitelma keskustan seudun liikenne- ja paikoitusratkaisuiksi alueiden kaavoitustyön yhteydessä ( ). 22

23 5.4. Toimenpiteitä yritystoiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi Toimenpiteet: Kaupungin kotisivuille luodaan yritystoimintaa, tonttitarjontaa ja kaupungin vapaita/myytäviä kiinteistöjä kattavasti esittelevä osio Selvitetään mahdollisuus Hangon Satama Oy:n kanssa tehostaa Hangon ulkoista markkinointia yritysten sijoittumispaikkakuntana huomioiden erityisesti lisääntyvät satamapalvelut ja muut logistiset palvelut ja kehittämismahdollisuudet, runsas tonttitarjonta ja laaja teollinen toiminta. Toiminta edellyttää henkilöresurssin palkkaamista tai palvelun ostamista yhteistyössä, (2015) (Selvitetään - vapaat yksityiset toimitilat ja kunnostustarve sekä mahdollisuus saada ne yrityskäyttöön, - etätyöntekijöiden ja osa-aikahankolaisten toimitilatarve). Selvitetään mahdollisuus perustaa yritystalo, jossa on ns. vastaanottotiloja aloittaville pienyrityksille/etätyöntekijöille, toimisto- /kokoustilat Novago Oy:lle ja muille neuvonta- ja tukiviranomaisille, (esim. rautatieasema, valtion virastotalo tai Ljungbo). Edellä mainittujen hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään hyödyntämään ulkoista rahoitusta. Kaupunki on aktiivinen paikallisen työvoimatarpeen huomioimiseksi ammatillisessa koulutuksessa, jota tulee tarvittaessa järjestää paikallisesti, erityisesti ammattioppilaitosten Luksian, Laurean, Axxellin ja/tai Novian kanssa. Yrityssijoittumiseen liittyvään valmistelutyöhön ja tiedotukseen/markkinointiin tulee varata vuosittain määräraha. 23

24 5.5. Infrastruktuuria parannetaan ja kiirehditään valtion toimenpiteitä Toimenpiteet: Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen; - ns. ratasuunnitelma valmistunut toteutus/aloitus viimeistään seuraavan hallituskauden aikana, (v Liikennepoliittisen selonteon mukaan). - Koverharin sataman toiminnan käynnistyminen lisää radan sähköistystarvetta Kaupungin sisäisestä pääliikenneratkaisusta tehdään päätös niin, että toimenpiteet voidaan toteuttaa/aloittaa radan sähköistämistöiden yhteydessä. Valtatie 25 (Hanko-Hyvinkää-Mäntsälä, kantatie 55 Porvooseen) nimetään KEHÄ V:ksi, parannustoimenpiteitä kiirehditään yhdessä tien vaikutuspiirin kuntien kanssa; erityisesti liittymä Saloon (kt 52) ja turvallisuuden parantamistyöt Karjaa-Lohja välillä. Seudullinen edunvalvonta tien välityskyvyn varmistamiseksi. Hanko osallistuu rantaradan Hki Karjaa kunnostamista koskevaan edunvalvontayhteistyöhön muiden radanvarsikuntien kanssa, (Pro rantarata). 24

25 5.6. Kaupungilla on monipuolinen ja riittävää yritystonttitarjonta Toimenpiteet: Tarjolla on vaihtoehtoisia yritystontteja kilpailukykyiseen hintaan. Periaatteet ja perusteet kunnallistekniikkaan liittymisestä on määritelty etukäteen, liittymismaksut aiheuttamisperiaatteen mukaan. Yksityiskohtaiset tiedot tonttitarjonnasta on helposti saatavilla kaupungin kotisivuilta, (2015). Alueiden ulkoista markkinointia lisätään, toteutus Hangon Satama Oy:n kanssa, (ks. 5.4). 25

26 5.7. Ympäristöä parannetaan ja myönteistä kaupunkikuvaa vahvistetaan Toimenpiteet: Kaupungin yleisilmettä parannetaan kaupungin, yritysten, yksityistalouksien toimenpitein ja yhteistyössä mm. Elävä Hanko ry:n kanssa. Yritys- ja yleisopasteita (kylttejä) täydennetään/uusitaan. Markkinointia ja tiedotusta lisätään; Hangon menestyvää ja monipuolista yritystoimintaa hyödynnetään markkinoinnissa. Teollisuudella/yrityksille tarjotaan osallistumista hiilineutraali kunta hankkeeseen; - tavoitteena on ilmastomuutoksen ehkäiseminen, parempi energia- ja materiaalitehokkuus, myönteinen vaikutus markkinoilla ja yrityskuva, - yritykset julkaisevat omalta osaltaan toteuttamiensa toimenpiteiden päästö- ja muita ympäristövaikutuksia. 26

27 6. Asuntokannan kehittäminen Väestömäärän väheneminen on vaikuttanut viime vuosikymmeninä asuntokannan kehitykseen. Asuntotuotanto on ollut vähäisempää kuin muissa kunnissa, tilapäisessä käytössä tai käyttämättömänä olevien asuntojen määrä, ns. asuntovarauma, on suuri samoin kuin myytävänä olevien asuntojen määrä. Asumistaso on parantunut myös peruskorjaustoiminnan myötä, josta ei ole kuitenkaan tilastoja saatavana. Hangon asuntokanta v Hanko Raasepori Uusimaa Koko maa Kaikki asunnot, (asuntokanta) Vakinaisesti asutut, lkm lkm % - niistä omistusasunnot, lkm % - vuokra-asunnot, lkm % - muu, tuntematon, lkm % Ei-vakinaisesti asutut, lkm % ,7 84,6 92, ,8 71, , ,2 24,8 36,6 30, ,6 5,4 4, ,3 14,4 7,1 10 Kesämökit, lkm

28 Asuntotuotanto Hanko, lkm kpl/1000 as. Raasepori kpl/1000 as. L-Uusimaa kpl/1000 as. Koko maa kpl/1000 as. 18 1,8 32 3,2 32 3,3 26 2,7 34 3,5 63 6,5 2 5,6 8, ,9 14,1 5,1 2,5 2,5 2 2,2 4,6 5, ,8 9,7 4,7 3,4 3,4 4,3 2,7 5,1 5,6 6,2 6,2 6,4 5,5 4 4,7 5,7 5,6 5,4 39 4,1 6 0,6 4 0,4 2 0,2 10 1,1 Hangossa ei ole asuntopulasta johtuvaa asunnottomuutta. Asumisväljyys on keskimääräistä suurempi, osittain asuntokuntien pienuuden vuoksi, (ks. Liitteet). Tilaston mukaan asutuista asunnoista oli 26,2 % vuokra-asuntoja v Vuokra-asuntojen kokonaismäärä on tätä suurempi. Kaupungin omistaman Hangon vuokra-asunnot Oy:n kaikkiaan 324 asunnosta on tällä hetkellä (lokak. 2014) noin 60 asuntoa vapaana. Huomattava asuntoreservi mahdollistaa omalta osaltaan yritystoiminnan laajentumisen ja väestömäärän kasvun. Hangossa on tällä hetkellä omakotitonttia, (joista pääosa yleiskaavatontteja). Lisäksi on rivi- ja kerrostaloasuntojen tontteja, jotka mahdollistavat asunnon rakentamisen. Erityisesti kerrostalotonttien osalta on tarvetta tarkistaa olemassa olevat kaavat, joista osa on tehty 1970-luvulla. 28

29 Tavoitteet Hangolla on tällä hetkellä merkittävä asuntoreservi, joka on syntynyt väestömäärän vähentyessä. Se muodostaa muutaman vuoden tarvetta vastaavan puskurin, mikäli väestökasvu kääntyy nousuun. Kaupungilla tulee olla vähintään viiden vuoden rakentamistarvetta vastaava tonttivaranto Kaupungin vetovoiman lisäämiseksi kaupunki priorisoi kaavoitusta ja muita toimenpiteitä, jolla lisätään tonttitarjontaa kantakaupungissa tai sen läheisyydessä ja Lappohjassa. Näin minimoidaan usein myös kunnallistekniset investoinnit. Toimenpiteet Asumisolosuhteita ja niiden kehittymistä seurataan osana kaupungin elinolosuhteiden kehitystä ja elinkeinojen kehittämistoimenpiteitä. Kaavoitusta koskevat toimenpiteet esitetään vuosittain talousarvioon liittyvässä kaavoitusohjelmassa (3 v.) ja lakisääteisessä kaavoituskatsauksessa. 29

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Kaupunginhallitus 27.1.2014 Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 2 JOHDANTO Elinkeino-ohjelma vuosille 2014 2016 antaa pohjan kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämiselle.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016 Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020 xx.03.2016 7.6.2016 1 Elinvoiman tavoitteet (2020) Kunnassa toimivilla yrityksillä on hyvät toimintaolosuhteet ja kasvuedellytykset Uusia yrityksiä ja asukkaita sijoittuu

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot