Parrusavotta kasvattaa tiliä. Parruaihio on oivallinen vaihtoehto harvennuksille kuitu-ja tukkipuun väliin. Sivut 22 23
|
|
- Inkeri Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 22. MARRASKUUTA 2012 Nro 22 Parrusavotta kasvattaa tiliä Parruaihio on oivallinen vaihtoehto harvennuksille kuitu-ja tukkipuun väliin. Sivut Ajankohtaista: Metsävaratieto lisäsi tuskaa sivu 3 Puukauppa: Pinta-alavero taas tapetilla sivu 12 Metsänhoito: Mitä tehdä räkämännikölle? sivut Kokeiltua: Rahamiehen turva-asu sivu 20 Ari Komulainen
2 2 METSÄLEHTI PÄÄKIRJOITUS TÄSSÄ NUMEROSSA NÄKÖKULMA METSÄPILA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Voihan WTO Pinta-alavero ei lisäisi myyntejä Venäjän WTO-jäsenyys ei ainakaan heti ratkaissut Suomen ja Venäjän puukaupan ongelmia, mieluummin päinvastoin. Tullien tilalle on itänaapurissa kehitetty niin paksu byrokratia, että tilanne on sama kuin ennenkin. Suomeen tuodaan juuri sellaista puuta ja niin paljon kuin Venäjän valtiovalta katsoo hyväksi. Venäjälle vietävän paperin ja kartongin tulleja jopa korotettiin sovitusta. Suomi on valittanut WTO:hon, ja sehän UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ehdotti Metsäpäivien avajaisissa paluuta met sien pinta-alaverotukseen. Hänen mukaansa se olisi hyvä keino vauhdittaa puun tuloa markkinoille. Nykyinen myyntituloihin perustuva verotus ei kannusta myymään eikä hoitamaan metsiä. Erityisesti Wahlroos oli huolissaan pieniä tiloja omistavista kaupunkilaisista, joiden metsissä puu lahoaa pystyyn. Pinta-alaverotus jäi historiaan jo vuoden 2006 alussa, mutta silloin tällöin se nousee puheenaiheeksi. Viimeksi poliitikot vaativat paluuta vanhaan kesällä Mitä kauemman aikaa kuluu, sitä huonommin muistetaan edellisen verojärjestelmän heikkoudet kuten työläys. Sekin unohtuu, että tutkimusten mukaan pinta-alavero ei tasannut puuntarjontaa. Kun kantohinnat laskivat, metsänomistajat jäivät silloinkin odottelemaan parempia aikoja. Muistia hämärtää puukaupassa vallinnut kohtalaisen tasainen vaihe, joka ulottui melkein vuoteen 1993, jolloin veromuutoksen siirtymäkausi alkoi. Syynä kaupan tasaisuuteen taisivat kuitenkin olla ostajien ja myyjien väliset hintasuositussopimukset eikä pinta-alaverotus. Björn Wahlroosin havainto puuta seisottavista metsätilanomistajista on oikea. Ilmiö ei kuitenkaan johdu verojärjestelmästä tai omistajien kaupunkilaisuudesta, mutta verotuksella on siihen osansa. kestää. Ja kun yksi valitus on saatu käsiteltyä, edessä on uusi tulkintaerimielisyys ja valituskierros. Viime viikolla pidettyä metsähuippukokousta selvästi enemmän huomiota sai pääministeri Medvedevin toistama toivomus yhteisen lapsikomission perustamisesta. Ehkäpä Suomi voisi vastineeksi vaatia yhteistä puukauppakomissiota. EERO SALA Vähäsiä myyntejä selittää metsänomistajien ikä. Metsätilanomistajat ovat keskimäärin paljon vanhempia kuin maanviljelijämetsänomistajat. Tilojen siirtämistä nuoremmalle polvelle lykätään muun muassa siksi, että metsätilanomistajien sukupolvenvaihdoksia verotetaan ankarammin kuin maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Pinta-alaverotukseen on turha haikailla takaisin, mutta metsätilojen verotuksesta kannattaa keskustella. Jos valtio haluaa lisätä metsien hoitoa, hakkuita ja tilojen siirtymistä nuoremmille, veroporkkanoista löytyy siihen sopivia keinoja. Keskustelu on hyvä aloittaa pohtimalla ensin halutaanko, että metsätalous on yrittämistä vai sijoittamista. SITAATTI EFIn varajohtajan sijoittuminen vahvistaa Joensuun asemaa johtavana metsäosaamisen klusterina. Kuten pääministeri Katainen mainitsi puheessaan Suomi-Venäjä-huippukokouksessa, EFIllä, Itä-Suomen yliopistolla ja Metlalla on erinomaiset mahdollisuudet luoda metsäalan Venäjä-osaamiskeskus. Euroopan metsäinstituutti EFIn johtaja Risto Päivinen AJANKOHTAISTA Kanadan konsultti luottaa saha-alaan Sivut 4 5 Naapurit pitivät metsäpalaverin Suomen ja Venäjän metsähuippukokouksessa toivottiin puolin ja toisin rohkeutta investointeihin. Sivu 6 Jatkuva kasvatus Metsäpäivien teema Sivut 8 9 Kuitupuun hinta jäänyt pahasti tukista Sivut METSÄSTÄ Näin ikuistat metsän oikein Metsälehdestä tuttu Jorma Peiponen jakaa vinkkejä metsän kuvaamiseen. Sivut Kirjanpainajat kiusana kaakossa Sivut Pekka Sipola Metsäradio sentään pelastui Sivu 23 Vähän erilainen hirvestysretki Sivu 24 PILKKEITÄ Metsäverisen miehen kirja Sivu 25 Vekselisopalle onnellinen loppu Kyösti Nissinen muistelee aikaansa Kemi Oy:n piiriteknikkona. Sivu 26 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Tanskan kuusissa ei ole mätää Sivu 30
3 3 METSÄLEHTI AJANKOHTAISTA Metsävaratiedoista nousi metakka Metlan tieto yleistietoa Metlan monilähdeinventoinnin metsävaratiedot päivitetään useammin ja ne kattavat kaikkien metsänomistajien metsät, mutta avaruudesta otettujen kuvien vuoksi ne ovat Metsään.fi-palve- Metsäntutkimuslaitoksen metsä varatietojen julkistaminen ei sujunut ongelmitta. Yhdessä Maanmittaus laitoksen tietojen kanssa ne voidaan yhdistää metsän omistajaan. TIIA PUUKILA Metsäntutkimuslaitoksen marraskuun alussa julkaisemat metsävaratiedot saivat MTK:n huolestumaan metsänomistajien tietosuojasta. Valtakunnan metsien inventointiin ja satelliittikuviin pohjautuvat tiedot on ladattu Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkuna-palveluun. Siellä niihin voi halutessaan yhdistää tilan rajat ja -kiinteistötunnuksen. Kiinteistötunnuksen avulla metsävaratiedot henkilöityvät metsänomistajaan. Nyt väännetään kättä, missä kulkee julkisen tiedon raja ja mikä vastaavasti on henkilötietoa. Erityisesti ihmetystä on aiheuttanut se, että samoihin aikoihin avatussa Metsäkeskuksen tarjoamassa Metsään.fi-palvelussa tietoturva on huomattavasti korkeampi. Siinä metsänomistajat saavat tilansa metsävaratiedot nähtäväkseen verkkopankkitunnuksilla ja voivat itse päättää, kenelle muulle haluavat tietonsa jakaa. On erikoista, että saman minis teriön alainen toimija tuo julkiseen tietoon sellaista materiaalia, joka varsin helposti on yhdistettävissä henkilöön. Kyllä tässä on keskustelun paikka, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo. Metla noudattaa lakia Metsäntutkimuslaitoksen tietojen julkistamisen ongelmat eivät liity itse metsävaratietoihin vaan eri tietolähteiden yhdistämiseen. Metlan aineisto ei sisällä kiinteistötietoja. Ne tulevat paikkatietoikkuna-palvelun kautta, ja Maanmittauslaitos vastaa sen laillisuudesta. Maa- ja metsätalousministeriö painottaa, että toisin kuin Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoaineistoja, Metlan metsävaratietoja ei katsota henkilörekisteriksi. Vaikka Metlan metsävaratiedot voidaan yhdistää Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunassa kiinteistötunnuksiin, metsätilan omistajan tietoja ei luovuteta kenelle tahansa. Kiinteistötietojärjestelmän käyttöluvista on tarkat säännökset. Lisäksi EU-direktiivi edellyttää, että tietyt viranomaisen hallussa olevat paikkatietoaineistot ovat yleisön saatavilla. Avaamalla monilähdeinventoinnin yhteydessä syntyneitä metsävarakarttoja Metla toimii direktiivin ja sen nojalla annetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sanoo ministeriön ylitarkastaja Matti Mäkelä. Mäkelä muistuttaa lisäksi, etteivät tilan omistajatiedot ole vapaasti saatavilla, vaan niiden luovuttaminen edellyttää lainmukaista käyttötarkoitusta. Esimerkiksi suoramarkkinointi ei lain mukaan ole syy tietojen luovuttamiselle. Metsään.fi neuvonnallinen palvelu Tietosuojan lisäksi myös kahden metsävaratietopalvelun lähes samanaikainen julkistaminen on herättänyt kysymyksiä. Päällekkäisistä palveluista ei kuitenkaan ole kyse, vaikka niistä osin samaa tietoa löytyykin. Ne on suunnattu erilaiseen käyttötarkoitukseen. Metsään.fi-palvelu on selkeästi neuvonnallinen palvelu. Selvä ero on siinä, että metsään.fi-palvelussa tieto on kuviokohtaista ja se sisältää toimenpide-ehdotuksen kullekin kuviolle, Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini selventää. Metsäkeskuksen metsävaratietojen keruu yksityismetsistä perustuu satelliittikuvia tarkempaan laserkeilaukseen ja koealoihin. Toimenpidetarve tarkistetaan maastossa. Näin hankitun tiedon tarkkuus ja luotettavuus riittävät metsähoito- ja hakkuuehdotusten laatimiseen. lun tietoja epätarkempia. Metlan inventointitietojen avulla seurataan metsävarojen kehitystä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tarkkoja tilatietoja kuviorajoineen sieltä ei saa, ainoastaan suuntaa antavaa tietoa esimerkiksi puuston tilavuudesta sekä iästä. Metsänhoidon tarve selviää vasta maastossa. Ne ovat perustietoa metsävaroista. Tieto on aika karkeaa. KOMMENTTI Uhka vai mahdollisuus On hienoa että metsänomistajille tarjotaan lisätietoa omaisuudestaan. Jos metsävaratiedot kuitenkin yhdistyvät kiinteistötietoihin, kuka tahansa näkee, löytyykö mailtani suojeluun sopiva korpi vai näkeekö Pienalueilla virheet ovat suuria, kertoo monilähteisestä inventoinnista vastaava professori Erkki Tomppo Metsäntutkimuslaitoksesta. Paikkatietoikkunassa tieto on luokiteltu. Alkuperäiset metsävaratiedot saa käyttöönsä, jos ne lataa Metlan tiedostopalvelun kautta omalle koneelle ja käsittelee sopivan paikkatieto-ohjelman avulla. sittenkään. Metlan tiedot ovat vain suuntaa antavia ja mahdollisuus virhetulkintoihin pienillä aloilla on suuri, eikä omistajatietoja luovuteta kenelle tahansa. TIIA PUUKILA
4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI METSÄNHOITO Katkaisu hoito vai jatkoaika? Nuorten räkämännikköjen hoidossa on kaksi vaihtoehtoa. Pelkkää kuitua kasvava metsikkö joutaa nurin, mutta jos tukkia tulee edes jonkin verran, annetaan hetki armonaikaa. TIIA PUUKILA, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat Vinkit räkämännikön hoitoon 1Laske männikölle pääoman tuotto. Nyt korjaillaan 1970-luvulta 1980-luvun alkuun kestäneen mäntybuumin seurauksia. Mänty kasvaa parhaiten tuoreilla ja karuilla mailla, mutta tuolloin sitä erehdyttiin istuttamaan jopa reheville lehtomaisille kankaille ja turvemaista raivatuille pelloille. Puulajivalinnassa mentiin viljavilla mailla kirjaimellisesti päin mäntyä. Syntyi huonolaatuisia, tyvestä oksikkaita ja lenkoja, nykyisin räkämänniköiksi tituleerattuja metsiköitä. Pahimpia räkämänniköitä ovat ne, joissa liian rehevän kasvupaikan lisäksi jyllää vielä sienitauti. Tällaisia männiköitä on etenkin pellonmetsitysaloilla, kertoo Metsäkeskuksen Pohjois-Savon edistämispalveluiden päällikkö Tenho Hynönen. Huonolaatuisiin rehevän maiden männiköihin iskee usein ammattilaistenkin keskuudessa huonosti tunnettu sieni, sorokka. Se tekee noin puolen metrin korkeudelle maasta tumman koron, joka tyrehdyttää puun paksuuskasvun tehden puusta toispuoleisen. Heikkolaatuisen metsän kasvu ja laatu kärsivät entisestään. Pääoman tuotto ratkaisee Mitä nuorille kolmekymppisille räkämänniköille sitten pitäisi tehdä? Räkämänniköihin erikoistunut ja pellonmetsityksistä väitellyt Hynönen tietää kokemuksesta, että tukkisaanto voi tällaisilla kohteilla olla olematon. Joskus hehtaarilta tulee vain muutama tukiksi kelpaava puu ja kaikkein surkeimmista männiköistä vain kuitua. Päätös, pitäisikö räkämännikkö kaataa vai antaa kasvaa, on monesti vaikea. Hynönen suosittelee metsänomistajaa kysymään ammattilaiselta apua puntaroidessaan vaihtoehtoja. Parhaassa kasvuiässä olevaa täystiheää räkämännikköä ei kannata kaataa, vaikkei siitä laadun puolesta muuta tulisikaan kuin kuitua. Kuitusaanto kannattaa maksimoida. Pitäisikö kasvatusta jatkaa ja kuinka pitkään, selviää parhaiten laskemalla pääoman tuotto. Pitää verrata, onko tulevaisuuden tuotto selvästi korkeampi, jos uudistaa alan nyt vai jos jatkaa männikön Etummainen lenko mänty joutaa pois, takana oleva säästetään. Harvenna huonolaatuisimmat puut Poikaoksa ja lenko tyvi. Tästä männystä ei laatutukkia tule, se kaadetaan. Ei tule tukkia kasvatusta vuotta. Jos puista näkee, että ne ovat mutkaisia ja paksuoksaisia eivätkä ne kelpaa tukiksi tai männikkö on huononlaatunsa lisäksi harva, metsälaki ei estä kaatamasta vajaatuottoista metsää ennen aikojaan. Olen hakannut muutaman vuotiaan peltomännikön aukoksi, enkä ole katunut, Hynönen sanoo. Pystykarsinta ei kannata Huonolaatuisissa, oksikkaissa räkämänniköissä pystykarsinta on turhaa työtä. Sairas männikkö uudistetaan Tummia koroja tekevä sorokkasieni vaivaa surkeimpia männiköitä eikä kasvatus kannata. Viidenkympin jälkeen nurin Mikäli räkämännikkö ei ole pahimmasta päästä ja tukkiakin tulee edes viidesosasta puita, kasvatusta kannattaa jatkaa. Tällöin männikköä pitää harventaa reilusti, jos se on täystiheä. Monesti rehevän maan räkämänniköt ovat heikonlaatunsa lisäksi harvoja. Ensiharvennus tehdään Tenho Hynönen 2 Arvioi, kasvaako puista tukkia. 3Harvenna täystiheä männikkö, vain jos tukkia tulee. 4Älä odota täyttä kiertoaikaa. 5Jos raudus ei käy, uudista viljava hallanarka paikka kuuselle, älä männylle. vuoden iässä. Periaate on sama kuin laatuharvennuksessa, eli alikasvospuiden lisäksi poistetaan myös suurimpia mutkaisia puita. Kovin pitkää armonaikaa ei räkämännikölle kannata antaa harvennuksen jälkeenkään, sillä yleensä luvassa on pääasiassa huonolaatuista tukkia. Jo 35 vuoden ikäisessä männikössä ensimmäiset puut alkavat olla tukinmitoissa. Nurin se joutaa tavallisesti viimeistään reilun viidenkymmenen vuoden iässä. Jos räkämänniköstä ei saada tukkia, mutta se on täystiheä, sitä ei kannata välttämättä harventaa kertaakaan vaan kasvattaa paras kasvuikä ja kaataa puut sen jälkeen. Eteläsuomalaisen männikön tilavuuskasvu on parhaimmillaan vuoden iässä. Männyn tilalle kuusta Ongelmat eivät lopu, kun räkämännikkö kaadetaan. Monesti niiden uudistaminen on hankalaa. Kaikkein ongelmallisinta uuden puusukupolven aikaansaaminen on turvemaapelloilla, joissa esiintyy usein ravin-
5 METSÄLEHTI nehäiriöitä. Lisäksi ne ovat alavina aloina hallan arkoja. Silti ne pitäisi uudistaa kuuselle, sillä rauduskoivu ei niissä pärjää. Kuusi ei ole viljavilla hallanaroilla paikoilla ongelmaton, mutta yleensä se selviää sielläkin. Halla on pienempi paha kuin sellaisen puulajin istuttaminen, josta tietää etukäteen että siitä kasvaa huonolaatuista ja -tuotoista, Hynönen sanoo. Istutuksen jälkeen maan ravinnetalous kannattaa avittaa tasapainoon lannoittamalla. Kivennäismailla puulajin vaihto on turvemaapeltoja helpompaa. Reheville kivennäismaille paras puulaji on kuusi. Myös rauduskoivu käy, jos paikka ei ole hirvien suosiossa. Parhaassa tapauksessa huonolaatuisen männikön alle on kasvanut luontaisesti kuusta. Tällöin kuusikko kannattaa vapauttaa ja männyt poistaa. Se onnistuu kuusia vahingoittamatta, kun ajourat tehdään kahdenkymmenen metrin välein ja männyt nostetaan uralle. Valon muutos hidastaa aluksi kuusikon kehitystä, mutta kyllä se toipuu. Metsänomistaja Reijo Vesterinen on päättänyt kaataa harventamat toman 40-vuotiaan räkämännikön heti nurin. Se uudistetaan kuuselle. Heti poikki ja pinoon Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Jari Hynynen ja Saija Huuskonen tekivät pyynnöstämme suuntaa antavan kannattavuuslaskelman Kannonkoskella sijaitsevalle räkämännikölle. Noin hehtaarin suuruinen turvemaapeltokuvio oli istutettu männylle nelisenkymmentä vuotta sitten. Männikkö on poikkeuksellisen heikkolaatuista. Hakkuukertymäksi on arvioitu 160 kuutiota hehtaarilta. Tukkia ei ole luvassa runkoakaan. Hieskoivua alalle on tullut jonkin verran. Kannattavuuslaskelmissa käytettiin kolmen prosentin laskentakorkoa, ja taustalla oli ajatus, että ala istutetaan hakkuun jälkeen kuuselle. Hynynen ja Huuskonen antavat männikölle karun tuomion: Heti nurin! Männikkö saa olla todella surkea, että se kannattaa kaataa heti. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos alalla on yli 150 mottia puuta, ikää on 40 vuotta ja tukkia tulee edes vähän, sitä kannattanee vielä kasvattaa vuotta, Hynynen sanoo. Tässä tapauksessa kasvatusta olisi kannattanut jatkaa vielä kaksikymmentä vuotta, jos alalta olisi saanut edes viidenneksen tukkia, Männikön omistaja Reijo Vesterinen on päätynyt samaan tulokseen kuin tutkijat. Hän aikoo hakata kuvion aukoksi, ojitusmätästää alan ja istuttaa sen kuuselle. Myös terveyslannoitus on paikallaan, koska ala kärsii boorinpuutoksesta. Kannattavuuslaskelman pystyy tekemään Metlan Motti-ohjelmalla, mutta se vaatii vihkiytymistä asiaan. Katkaisuhoito paikallaan Kannonkosken räkämännikön hehtaarikohtainen tuotto laskee, jos kasvatusta jatketaan. Jos tukkia tulisi, männikkö saisi 20 vuotta jatkoaikaa. Nettotulojen nykyarvo Metsänhoitosuositusten mukaan kasvatus kiertoajan loppuun (+45 v) heti 10 v 20 v 30 v kun kuitusaanto 100% /ha /ha /ha /ha /ha kun kuitusaanto 80% ja tukkisaanto 20% /ha /ha /ha /ha /ha
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotMetsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus
Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi
METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotTuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto
Tuuli- lumituhojen ennakointi Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto Tuuli- lumituhojen ennakointi 1. Ilmastonmuutos 2. Kaukokartoitusperusteinen metsien inventointi Laserkeilaus
LisätiedotMetsään peruskurssi. Sisältö
Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotKeskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMetsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät
Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät 26.11.2010 Metsävaratieto Julkisin varoin, kaukokartoituksella ja osittaisella
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 10.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotLuonnonhoidon hankehaku
Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 14.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
LisätiedotMetsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna
Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotMetsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta
Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 1 Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Ohjelma Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotPohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotKORON MERKITYS METSÄSIJOITTAJALLE
KORON MERKITYS METSÄSIJOITTAJALLE J Y R K I K E TO L A 9. 4. 2 0 1 9 TA K S A AT TO R I K L U B I, H E L S I N K I HUOM! Sijoitus kommandiittiyhtiöön ei ole anonyymi. Tieto yhtiömiehistä on julkista ja
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotEnsiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus JOKELA 422-432-7-57 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotYhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat
Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus Louhikko 422-414-14-14 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotTätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
LisätiedotMetsään ABC -päivä 5.9.2015
Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotPohjois-Savon metsämaan ala on 1,31 milj. ha,
Tenho Hynönen, Kari T. Korhonen ja Erika Tammilehto Kuusen kasvuhäiriöt Pohjois-Savon kangasmetsissä Taustaa Pohjois-Savon metsämaan ala on 1,31 milj. ha, josta kangasmaata on 0,93 milj. ha. Valtakunnan
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotKUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
Lisätiedot2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT
OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO
LisätiedotMetsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys
Lisätiedot