Ennen aloittamista kahvit ruokalan puolella kunnan tarjoamina. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Matti Myllykangas.

Transkriptio

1 1(3) Ylimuonion käyttösuunnittelu MUISTIO Yleisötilaisuus Paikka: Muonion yhtenäiskoulun auditorio Aika: keskiviikkona klo 18:00-19:30 Läsnä: yleisöä noin 30 henkeä Muonion kunnan edustajina kunnanjohtaja Sirpa Hartojoki, Matti Myllykangas (kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen I varapj., tilaisuuden pj) ja Juha Niemelä (kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen II varapj.) Metsähallituksen edustajina Pekka Sulkava, Kari Koivumaa ja Pauliina Kulha (siht.) Ennen aloittamista kahvit ruokalan puolella kunnan tarjoamina. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Matti Myllykangas. ESITYKSET Kari Koivumaa, Metsähallitus: Esitys Ylimuonion käyttösuunnitelman laadinnasta (liite 1 diat), jossa esittely Ylimuonion käyttösuunnittelun tavoitteita, perustetun yhteistyöryhmän kokoonpanoa ja Metsähallituksen projektiorganisaation sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia suunnitteluun. Matti Myllykangas, Muonion kunta: Puheenvuoro, jossa esitteli Muonion kunnan puolestaylimuonion käyttösuunnittelun projektin sekä perjantaina pidetyn Ylimuonion käyttösuunnittelua varten perustetun yhteistyöryhmän kokouksen. KESKUSTELU P. Yliniemi: Puheenvuoro Lapland Hotelsin ja matkailun intressien puolesta. Kysyi ensimmäiseksi, onko salissa lehdistön edustajia, ja ilmoitti että olisi parempi jos heitä ei olisi paikalla. Metsähallituksen vaikutus Muonion kunnan kehityksessä ja kasvussa historian saatossa on kiistatta tosi, mutta nyt voitaisiin lopettaa puheet hakkuista ja keskittyä muiden maankäyttömuotojen suunnittelemiseen ja kehittämiseen. Vierastaa Metsähallituksen vetämän projektin painottumista metsätalouden vastuulle. Kritisoi diskonttausta ja hakkuutulojen asettamista etusijalle suhteessa muun maankäytön suunnittelemiseen alueilla, joilla mielestään metsän tuotto ei ole hyvä. Mielestään näistä kysymyksistä tulisi keskustella nyt eikä sitten, jos mahdollinen osakeyhtiöittäminen tapahtuu. Tämän jälkeen neuvotteleminen voi olla mahdotonta. Osoitti kritiikkiä metsätalouden harjoittamista kohtaan ja esitti kysymyksen myös Luontopalveluille: Mikä merkitys Pallas-Ylläksen kansallispuistolle on yhtenäisen metsäalueen säästämisessä maisemassa? P. Sulkava:Vastaus Yliniemen kommenttiin, mikä merkitys kansallispuistolle on sillä, että yhtenäinen metsäalue säästetään maisemassakin. Luontopalveluilla ei ole erityistä intressiä Ylimuonion alueelle, joka valtaosin metsätalousaluetta. Puiston puolella on juuri vastaavalla korkeudella metsäinen kohta, eikä puiston reunoihin rajoitu tuoreita avohakkuualueita. Puiston reitistöstä valtaosa keskittyy Ylimuonion korkeudella puiston itäosaan. Luontopalveluilla ei ole rahoitusta uusien reittien perustamiseen ja kunnossapitoon. M. Rauhala: Paikalta puuttuu kokonaan Metsähallituksen johdosta terävin pää, aluejohtaja. I. Paaso: Ensimmäisen kokouksen pohjalta jäi olo, että neuvottelun tyyli tuntuu muuttuneen aiemmasta rakentavampaan henkeen. Y. Perkkiö: Ylimuonion alue on tärkeää retkeilylle ja marjastajille yms. toiminnalle. Tulevillekin sukupolville olisi syytä jättää jotain katsottavaa. Kansallispuiston puoleltakin luulisi olevan tärkeää, että maisema säilyisi myös puiston ulkopuolella. Ne metsiköt, joiden uudistaminen on laitettu alulle, tulisi saattaa loppuun. Kuusimetsiköitä on hakattu reippaasti. Mutterikota on tärkeä paikallisten asukkaiden retkeilykohde. Muonion kunta

2 2 (3) P. Pöyhtäri: Sieltähän se konflikti taas tulee esiin, kun puhutaan että Ylimuonion alueellakin voidaan hakata. Vanhat metsät ovat säästämisen arvoinen biotooppi, joka tulisi säilyttää tulevillekin sukupolville. Samoin merkitys matkailijoille ja paikallisille. P. Yliniemi: Mikä on tuon alueen metsän arvo rahallisesti? Tuotto per hehtaari, mikä on vuosituotto? Mikä on kitumaiden arvo? Entä paljonko sitä aluetta on? Onko järkevää taas alkaa keskustelemaan metsien hakkuista Yläperillä, jos tuotto on tuo? Onko järkevää tulla edes keskustelemaan, jos mitään todellista ei saada aikaan? Eikö olisi järkevää, että saataisiin kaavoitettuja tontteja, joita pystyisi myöhemmin lunastamaan esimerkiksi matkailun käyttöön? K. Koivumaa: Antoi vastauksia Yliniemen kyselyihin mm. keskimääräisiin kantohintoihin : Metsälehden tilaston mukaan havukuidun kantohinta muistaakseni noin 18 /m 3 ja mäntytukki 50 /m 3. Jos hakataan esimerkiksi m 3 /v ja keskimääräinen kantohinta voisi olla 30 /m 3, silloin kantorahatulo olisi /v. P. Yliniemi: Onko järkeä edes miettiä tätä puheenvuoroa taloudellisen arvon kannalta? Hakataanko sitä aluetta aukoksi tehometsätalouden nimissä, vai tehdäänkö sieltä täältä hakkuita. J. Niemelä: Kaavamääräys jo estää täydellisen aukon tekemisen koko Enontekiön rajaan ulottuvalle alueelle. Silti pienaukkojen tekeminen olisi sama kuin pikkusormen antaminen pirulle. Minusta pitäisi kaavamääräysten mukaisesti tehdä käyttösuunnitelma yhteisessä hengessä, ja siellä olisi sellaisia Metsähallituksen satraappeja paikalla, jotka pystyvät päätöksiä tekemään. Näistä (YTR:n kokouksessa olleista) kolmasosa olisi jo valmis tekemään alueen käytöstä päätöksen, joka olisi Muonion kunnan tahdon mukainen. Yksi kolmasosa suhtautui neutraalisti ja yksi ei vielä tässä vaiheessa uskaltanut sanoa omaa kantaansa. Heti Enontekiön kunnan rajalta pohjoiseen on niin aukeaa aluetta, että ei edes makkaratikkua pysty tekemään. Niemelä muistutti, että tämän tilaisuuden jälkeen on mahdollista käydä koulun ATK-luokassa täyttämässä kansalaiskyselyä verkossa osoitteessa I. Paaso: Pyysi katsomaan uudestaan kartasta laajennetun suunnittelualueen kuvan. Tästä alueesta kerättiin yhteisesti tärkeitä alueita. Ainoastaan yksi poromies vähän rutisi asiasta. Vuontisjärven ranta voitaisiin kaavoittaa, samoin kuin Vuontisjärven pohjoisosan alue, jossa on matkailutoimijoilla jo yksi mökki. Tähän voitaisiin sitten kaavoittaa lisätontteja. Tästä oli melkoisen yksimielinen näkemys myös Metsähallituksen osalta. Saa sitten nähdä mitä on lopullisessa esityksessä tarjolla, ja ollaanko siitä lopullisesti samaan mieltä. Vai pitääkö hakea koko Muonio barrikadeille. P. Sulkava: Näytti samaiselta kartalta, että puiston rajaa vasten puiston puolella on juuri sattumoisin metsäinen alue. Ei muista, että puiston rajaa vasten olisi olemassa missään avohakkuualueta. Lisäksi heidän puolellaan reitit menevät pitkälti toisella puolella puiston laitaa. Erämaavyöhyke on Palla-Ylläs puiston hoito- ja käyttösuunnitelmassakin sellaista aluetta, johon ei sallita retkeilyreittejä. Tällä hetkellä ei ole sellaisia resurssejakaan, joita pystyttäisiin osoittamaan uusien reittien rakentamiseen. M. Rauhala: Aion rutista edelleenkin, vastauksena Karin heittoon porolaituminen kulumisista: jo nyt 35 % laitumista on muulaisen käytön alla. Erityisesti Kätkäsuvannon kylän porukka tietää miltä se näyttää, kun käyttöpaine kohdistuu tietylle alueelle. Kommentoija yleisöstä: Nyt pitäisi kaivaa ne aiemmin tehdyt laskelmat esiin, joita hänkin on ollut mukana miettimässä. Kannattavuuslaskelmien pitäisi osoittaa, että metsätalouden harjoittaminen alueella ei ole kannattavaa. J. Niemelä: Huomautti, että aiemmissa kannattavuuslaskelmissa huomioon otetut hakkuut on laskettu pitkälti suojelualueiden alle jäävien alueiden osalta. Siinä pienenisi korvaussumma jo niiden osalta. P. Yliniemi: Jos siellä on se hehtaaria hakattavaa metsää, ja jos esim 20 % hakattaisiin sieltä pois, niin siinä olisi noin saatavilla. Miksi tässä keskustellaan metsätaloudellisista arvoista, kun ei sillä ole taloudellista arvoa. Pitäisi alkaa puhumaan niistä muista arvoista. Esimerkiksi kaavoituksella Metsähalli-

3 3 (3) tus saisi vuokratuottoja. Voitaisiin alkaa puhua alueen kaavoittamisesta. Onko poromiehillä mitään sitä vastaan, että sinne saataisiin muutamia mökkejä? M. Rauhala: En tiedä miten tuohon, esimerkiksi reitin varrelle, saisiko sinne muutamia mökkejä. Kauemmas ei ole olemassa teitä eikä rakenteita. K. Koivumaa: Minä en ole talousmies, sie Pertti olet. Minä en ala tinkaamaan kanssasi talousasioista. Asiantuntijat tekevät laskelmia yhteistyöryhmälle ja yhteistyöryhmä tekee esitykset ja päätökset. Me olemme niin pieniä satraappeja, että me emme niistä asioista päätä. Porotalous otetaan erityisesti huomioon metsätalouden toiminnassa, esimerkiksi suunniteltavat leimikot hyväksytetään paliskunnalla. P. Yliniemi: Haluan vain puhua siitä, millaisista taloudellisista arvioista tässä puhutaan, ja että pitäisi puhua niistä muista arvoista. Tämä on pitkäjänteinen, ei vain Metsähallituksen vaan valtion kokonaistalouden kannalta merkittävä asia. M. Myllykangas: Tässä jo porotalouoden ja matkailun intressi toteutuisi, kaksi kolmannesta. P. Pöyhtäri: Esimerkki Ylläkseltä, jossa oli ensin hakattu tonttipalsta ja sitten kaavoitettua, ja rakennettu mökeiksi. Eihän tässä ole pelkoa sellaisesta Vuontisjärven alueella? K. Koivumaa: Ylläksellä on hakattu kaava-alueita, eli tehty harvennushakkuita ennen kaavoitusta Laatumaan ja asiakkaiden toiveista. Kaava-alueilla,joissa asiakkaat haluavat säilyttää erämaisuuden ei tietysti hakkuita tehdä. K. Roimaa: Siinä ensimmäisessä kokouksessa tuli Muonion kunnan ja Muonion ihmisten kanta selväksi. Seuraavaan kokoukseen Metsähallitus on varmasti kuullut tarpeeksi paikallisten mielipidettä, mutta se ei ole vielä esittänyt omia suunnitelmiaan alueen käytölle. Nyt jo kymmenen vuotta on säilytetty tätä aluetta, mutta Nivunkitunturin kylkeen on heti lyöty hakkuuaukko. Eiköhän tämä mielipide ole nyt selvä ja kohta voidaankin tämä prosessi taputella ja lopettaa tähän. I. Paaso: Kaavoituksessa se pelko, että Metsähallitus kaavoittaa tontit ja sitten ne jäävät roikkumaan, kunnes Metsähallitus lunastaa ne itselleen. Sen pitäisi olla selvä, että vaikka niistä tulisi vuokratontteja, niin muillakin olisi mahdollisuus niiden lunastamiseen. M. Myllykangas: Tätä käytiin läpi Harrinivan kokouksessa ja katsottiin yhdessä mahdollisia tonttipaikkoja. Niitä on aiemminkin käyty kunnassa läpi, mutta maihin ei ole ollut ostomahdollisuutta. Kommentoija yleisöstä: Miten tuon alueen metsien uudistuminen tapahtuu? Mistä Ylimuonion korkeudelle saadaan siementä? Käykö niin kuin Enontekiön puolella, jossa siemenpuuhakkuut on epäonnistuneita, koska maa ei ole lähtenyt taimettumaan? K. Koivumaa: Ennemmin käytetään tämmöisillä alueilla harvennushakkuita, kevyitä menetelmiä. Siementä saa tietyiltä alueilta, joilla sama lähtöisyysalue kuin Ylimuoniossa. Metsäpuiden kylvösiemen tulee tiettyjen kilometrimäärien säteeltä. P. Yliniemi: Siirryttäisiin mieluummin metsätalouden keskustelusta muunlaisen maankäytön suunnitteluun. Olisi Metsähallituksenkin edun mukaista, jotta saataisiin teillekin parempaa tuottoa, kuin mitä metsätaloudesta saataisiin. Realiteetit ovat tällaiset Muoniossa, eikä ole mitään järkevää syytä jatkaa tätä keskustelua. Tässä vaiheessa Pertti Y. nousi ylös ja ilmoitti, että eiköhän tämä ole tässä, minä lähden tekemään töitäni. Samoin yleisö nousi ylös ja käveli pois ilman lisäkysymyksiä tai kommentteja. Yleisötilaisuus päättyi klo Liite 1: Ylimuonion suunnitteluprojektin esittely (Koivumaan diat). Muistion laati Pauliina Kulha

4 Ylimuonion suunnitteluprojektin esittely Yleisötilaisuus Muonio Kari Koivumaa tiimiesimies, Metsähallitus

5 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ylimuonion käyttösuunnitelman alue Tausta ja tavoitteet suunnittelulle Suunnittelun vaiheet Yhteistyöryhmä ja suunnitteluorganisaatio Kansalaisten osallistuminen suunnitteluun

6 Ylimuonion käyttösuunnitelman alue Kunta ja Metsähallitus sopivat suunnittelun käynnistämisestä, työryhmän koolle kutsumisesta ja suunnittelualueen alustavasta rajauksesta marraskuussa 2013 Alueeseen sisältyy Tunturi-Lapin maakuntakaavan MU-2 alue, jonka käytön tulee perustua valtion ja kunnan laatimaan käyttösuunnitelmaan Suunnittelualue koskee Muonion kunnan pohjoisosissa sijaitsevia valtion maita, pinta-ala hehtaaria

7 TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Kaavaseloste: Merkintä: MU Kunta: MUONIO Alueen nimi: MUONION POHJOISOSA Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä luontomatkailualue Kehittämisperiaate: Alueen käytön tulee perustua valtion ja kunnan laatimaan käyttösuunnitelmaan, jossa osoitetaan rakentamiseen kaavoitettavat alueet, ulkoilureitit tukialueineen ja metsänkäsittelyn periaatteet. Matkailun vetovoima-alue MU- 2 Metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltainen alue MU-2 Metsätalous-, matkailu ja poronhoitovaltainen alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, jotka on tarkoitettu pääasiassa metsätalouteen, matkailuun, ulkoiluun, poronhoitoon ja luonnon muuhun moninaiskäyttöön

8 TAUSTA JA TAVOITTEET SUUNNITTELULLE 1. Tunturi-Lapin maakuntakaavan metsätalous-, matkailu- ja porotalousvaltainen alue (MU ): Alueen käytön tulee perustua valtion ja kunnan laatimaan käyttösuunnitelmaan, jossa osoitetaan rakentamiseen kaavoitettavat alueet ulkoilureitit tukialueineen (tukikohdat, majoitusalueet, kämpät) metsänkäsittelyn periaatteet. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota metsätalouden lisäksi retkeily- ja ulkoilukäyttöedellytysten turvaamiseen ja poronhoitoon. Suunnitelman yhteydessä tulee ratkaista sopimalla myös korvauksiin liittyvät kysymykset (selvitys lunastus-, haitta- ja vahingonkorvauksista). 2. Alueen käytöstä tehtiin matkailuyrittäjien kanssa vuonna 2006 käyttöoikeussopimus, joka on voimassa vuoden 2016 loppuun. 3. Metsähallituksen tavoite suunnittelulle: toteuttaa Tunturi-Lapin maakuntakaavan linjausta ja saavuttaa alueen tulevasta käytöstä laajapohjainen yhteinen näkemys.

9 SUUNNITTELUN VAIHEET Muonion kunta ja Metsähallitus Yhteistyöryhmä Projektiryhmä Käynnistää suunnittelun ja kutsuu työryhmän kokoukset koolle Määrittää suunnittelun tavoitteet ja alueen kehittämistarpeet Tuottaa yhteistyöryhmälle suunnittelussa tarvittavaa materiaalia Käsittelee kyselyiden tulokset, palautteet ja alueen maankäytön kehittämisesitykset Pyytävät lausunnot sidosryhmiltä Ylimuonion käyttösuunnitelmasta Muodostaa yhteisen kannan Ylimuonion käyttösuunnitelmaksi Tekevät yhteisen päätöksen Ylimuonion käyttösuunnitelmasta Koostaa Ylimuonion käyttösuunnitelma-asiakirjan

10 YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANO Taho Henkilö Rooli ryhmässä Lapin Liitto Riitta Lönnström puheenjohtaja Muonion kunta Matti Myllykangas Juha Niemelä Metsähallitus metsätalous Kirsi-Marja Korhonen Metsähallitus Luontopalvelut Jyrki Tolonen Sakari Kokkonen vara Metsähallitus Laatumaa Matti Keränen Muonion riistanhoitoyhdistys Rainer Määttä Lapland Hotels Pertti Yliniemi Jukka Haukkala vara Harriniva Hotels & Safaris Kyösti Pietikäinen Muonion Yrittäjät ry Tomi Kuosmanen Kaarlo Roimaa vara Muonion Luonto Ry Katja Muotka Jaakko Alatalo vara Muonion Paliskunta Markku Rauhala Ylimuonion kylätoimikunta Ilkka Paaso Kätkäsuvannon kyläyhdistys Ry Yrjö Perkkiö Eero Haapala vara Kerässiepin Kyläyhdistys Ry pyydetään nimeäminen Liepimän Kyläyhdistys Ry Kauko Sieppi

11 METSÄHALLITUKSEN PROJEKTIORGANISAATIO Projektiryhmä: Annakaisa Heikkonen, projektipäällikkö Kari Koivumaa, tiimiesimies metsätalous Pauliina Kulha, suunnittelija metsätalous Pekka Sulkava, puistonjohtaja luontopalvelut Ohjausryhmä: Kirsi-Marja Korhonen, aluejohtaja metsätalous Lappi, pj Jyrki Tolonen, aluejohtaja luontopalvelut Lappi Kari Männistö, myyntipäällikkö Laatumaa Johanna Leinonen, kehityspäällikkö Sähköposti:

12 KANSALAISTEN OSALLISTUMINEN SUUNNITTELUUN Yleisötilaisuus Muoniossa Kansalaiskysely Internetissä Sidosryhmille (matkailuyrittäjät, yhdistykset, seurat) suunnattu kysely Internetissä Suunnittelusta kertovat sivut tiedotteet Palautetta voi antaa myös suoraan projektipäällikkö Annakaisa Heikkoselle puh Metsähallitus, PL 36, Ivalo KAIKKI PALAUTE KÄSITELLÄÄN YHTEISTYÖRYHMÄSSÄ

13 Kiitos! Kuva: yhteisö.luontoon.fi 10