SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2001 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 265. oikeusministeriöstä

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2001 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 265 Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä Valtioneuvoston asetus tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2001 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2001 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2001 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2000 maksettavasta emolehmien kansallisesta lisäpalkkiosta Valtioneuvoston asetus ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa annetun asetuksen 2 ja 16 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus työttömyyskassalain täytäntöönpanosta Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa Ulkoasiainministeriön ilmoitus rangaistussäännöksistä, joita sovelletaan rikottaessa neuvoston asetusta ja Afganistaniin suuntautuvan tiettyjen tavaroiden ja palveluiden viennin kieltämisestä, Afganistanin Talebania koskevien lentokiellon ja varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen laajentamisesta ja asetuksen (EY) N:o 337/2000 kumoamisesta N:o 265 Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 :n 2 momentin, 10 :n 2 momentin ja 12 :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, 9 :n 2 momentti ja 12 laissa 145/2000 ja 10 :n 2 momentti laissa 1120/1993: 1 Ministeriön tehtävät Oikeusministeriön tehtävistä ja toimialasta säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995). 2 Organisaatio ja työjärjestys Ministeriössä on osastoja ja muita toimintayksiköitä siten kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Osastojen ja toimintayksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä. Ministeriön työjärjestyksessä säädetään lisäksi hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta, johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista samoin kuin asioiden valmistelemisesta ja ratkaisemisesta ministeriössä. Osastojen ja muiden toimintayksiköiden sisäisestä organisaatiosta ja henkilöstön tehtävistä voidaan määrätä tarkemmin ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka ministeri vahvistaa

2 786 N:o Valmistelusta määrääminen Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itse valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on osastopäälliköllä asiassa, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä. 4 Asioiden ratkaiseminen Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ministeri voi pidättää päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, apulaisosastopäälliköllä ja toimintayksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle. 5 Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 3) lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 4) kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 5) apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 29 :ssä säädetty kelpoisuus; 6) lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella toimistopäällikkönä tai yksikön johtajana oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; 7) lainvalmisteluosaston tarkastustoimiston lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella ruotsin kielen täydellinen hallitseminen ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito; 8) johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 9) kehityspäälliköllä, kehittämispäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto; 10) muilla virkamiehillä ylempi korkeakoulututkinto tai muu viran edellyttämä koulutus. 6 Arvonimet Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja yleisen osaston apulaisosastopäälliköllä finanssineuvoksen arvonimi. 7 Virkamiesten nimittäminen Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

3 N:o Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Tällä asetuksella kumotaan oikeusministeriöstä 24 päivänä maaliskuuta 1995 annettu asetus (457/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Oikeusministeri Johannes Koskinen Osastopäällikkö, Hallitusneuvos Risto Jalli

4 788 N:o 266 Valtioneuvoston asetus tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta 3 päivänä kesäkuuta 1994 annetun asetuksen (432/1994) 12 sekä muutetaan 2 ja 6, 7 :n 1 momentti sekä 8, 9 ja 11 seuraavasti: 2 Lautakunnalla voi olla päätoiminen sihteeri ja sivutoimisia sihteereitä. Sihteerillä tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinto. 6 Tietosuojavaltuutetun kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys tietosuoja-asioihin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Tietosuojavaltuutetun toimiston toimistopäällikön kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto, riittävä perehtyneisyys tietosuoja-asioihin ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Toimiston ylitarkastajan ja esittelijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto taikka muu viran tai tehtävän edellyttämä koulutus. 7 Tietosuojavaltuutetun toimiston toimistopäällikön nimittää oikeusministeriö. 8 Tietosuojavaltuutetulle myöntää virkavapauden oikeusministeriö. Yli kaksi vuotta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin valtioneuvosto, jollei virkavapaus perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen. Toimistopäällikölle myöntää virkavapauden tietosuojavaltuutettu. Yli kaksi vuotta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin oikeusministeriö, jollei virkavapaus perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen. Virkavapauden muille kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille toimiston virkamiehille myöntää tietosuojavaltuutettu. Tietosuojalautakunnan päätoimiselle sihteerille myöntää virkavapauden tietosuojalautakunta. Yli kaksi vuotta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin oikeusministeriö, jollei virkavapaus perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen. 9 Virkamiehen määräajaksi tai muuten rajoitetuksi ajaksi virkasuhteeseen nimittää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää virkamiehelle virkavapauden. Tietosuojavaltuutetun yli vuoden kestävään virkasuhteeseen nimittää kuitenkin valtioneuvosto ja tietosuojavaltuutetun toimiston toimistopäällikön vastaavasti oikeusministeriö.

5 N:o Tietosuojalautakunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet sekä tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta annetun lain (389/ 1994) 7 :ssä tarkoitetut asiantuntijat saavat palkkiota oikeusministeriön vahvistamien yleisten periaatteiden mukaan. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Mirja Kurkinen

6 790 N:o 267 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2001 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2001 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta 21 päivänä joulukuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (1254/2000) 4 :n 3 momentti, 7 :n 7 momentti sekä 11 :n 1 momentin 5 kohta seuraavasti: 4 Viljelykseen soveltuvaksi pelloksi luetaan maatalous- ja puutarhakasvien viljelyalan lisäksi Euroopan yhteisön kokonaan rahoittaman peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoitu pelto sekä tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu maatalousmaa. Edellä 2 momentissa säädettyyn kolmen hehtaarin vähimmäisalaan voidaan kotieläintalouden tuissa sisällyttää myös käytössä olevia luonnonniittyjä ja -laitumia, jos niitä käytetään tuen hakijan eläinten rehuntuotantoon tai laiduntamiseen. 7 Emolehmistä ja uuhista tukea maksetaan enintään hakijalle vahvistettua kiintiötä vastaavasta määrästä. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 5 eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna Hevosten tulee olla rekisteröityinä Suomen Hippos ry:n ylläpitämään rekisteriin viimeistään 1 päivänä toukokuuta Kutuista maksetaan tukea, jos kutuilla on maidontuotantoa. Vuonna 2001 on kutun maidontuotannon oltava täyden tuen saamiseksi tammi-elokuussa vähintään 160 litraa kuttua kohti. Vuoden 2000 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla on kutun maidontuotannon oltava täyden tuen saamiseksi touko-elokuussa 2001 vähintään 80 litraa kuttua kohti. Kutuista ja hevosista tukea ei makseta, jos niistä kertyy vähemmän kuin yksi eläinyksikkö eläinlajia kohden. 11 5) hakija on käyttänyt tai laittomasti pitänyt hallussaan eräiden lääkeaineiden käytön kieltämisestä eläimille annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (743/1997) tarkoitettuja aineita, jossa tapauksessa tuki jätetään kokonaisuudessaan maksamatta. Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä maaliskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Esa Hiiva

7 791 N:o 268 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2001 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2001 maksettavasta pohjoisesta tuesta 21 päivänä joulukuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (1255/2000) 4 :n 3 momentti, 12 :n 6 momentti sekä 17 :n 1 momentin 6 kohta seuraavasti: 4 Viljelykseen soveltuvaksi pelloksi luetaan maatalous- ja puutarhakasvien viljelyalan lisäksi Euroopan yhteisön kokonaan rahoittaman peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoitu pelto sekä tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu maatalousmaa. Edellä 2 momentissa säädettyyn kolmen hehtaarin vähimmäisalaan voidaan kotieläintalouden tuissa sisällyttää myös käytössä olevia luonnonniittyjä ja -laitumia, jos niitä käytetään tuen hakijan eläinten rehuntuotantoon tai laiduntamiseen. 12 Emolehmistä ja uuhista tukea maksetaan enintään hakijalle vahvistettua kiintiötä vastaavasta määrästä. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 5 eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna Hevosten tulee olla rekisteröityinä Suomen Hippos ry:n ylläpitämään rekisteriin viimeistään 1 päivänä toukokuuta Kutuista maksetaan tukea, jos kutuilla on maidontuotantoa. Vuonna 2001 on kutun maidontuotannon oltava täyden tuen saamiseksi tammi-elokuussa vähintään 160 litraa kuttua kohti. Vuoden 2000 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla on kutun maidontuotannon oltava täyden tuen saamiseksi touko-elokuussa 2001 vähintään 80 litraa kuttua kohti. Kutuista ja hevosista tukea ei makseta, jos niistä kertyy vähemmän kuin yksi eläinyksikkö eläinlajia kohden. 17 6) hakija on käyttänyt tai laittomasti pitänyt hallussaan eräiden lääkeaineiden käytön kieltämisestä eläimille annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (743/1997) tarkoitettuja aineita, jossa tapauksessa tuki jätetään kokonaisuudessaan maksamatta. Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä maaliskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Esa Hiiva

8 792 N:o 269 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2001 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2001 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta 21 päivänä joulukuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (1256/2000) 4 :n 2 momentti sekä 10 :n 4 momentti, sekä lisätään 4 :ään uusi 7 momentti seuraavasti: 4 Tuen maksamisen edellytyksiä Viljelykseen soveltuvaksi pelloksi luetaan maatalous- ja puutarhakasvien viljelyalan lisäksi myös Euroopan yhteisön kokonaan rahoittaman peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoitu pelto sekä tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu maatalousmaa. Kasvinviljelyn kansallista tukea ei makseta, jos tuen yhteismäärä hakijaa kohti on alle 500 markkaa. 10 Tuen määrä Tukea voidaan maksaa rehualaksi tukijärjestelmässä käyttöön R merkitylle viljelyalalle enintään seuraavasti: 1) Nautakarjatilojen rehualaan kuuluvalle rehuviljalle sekä rehuviljan ja EU:n peltokasvien tukijärjestelmään kuuluvien valkuaiskasvien seoskasvustoille Tukialueet mk/ha A ja B C1-C ) nurmialalle Tukialueet Tukialueet A ja B C1-C4 mk/ha mk/ha emolehmätilat muut nautakarjatilat, lammas-, vuohi- ja hevostilat Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä maaliskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Esa Hiiva

9 793 N:o 270 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2000 maksettavasta emolehmien kansallisesta lisäpalkkiosta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1343/1996: 1 Yleistä Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 7 a :ssä tarkoitettuna kansallisena tukena voidaan maksaa viljelijän omistuksessa tai hallinnassa olleiden emolehmien lukumäärän perusteella naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/19996 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu ylimääräinen kansallinen emolehmäpalkkio, jäljempänä lisäpalkkio, siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Tuki maksetaan tähän tarkoitukseen valtion talousarviossa osoitetun määrärahan rajoissa. 2 Tuen perusteet Lisäpalkkiota maksetaan ilman eri hakemusta sen eläinmäärän perusteella, jonka mukaan viljelijälle maksetaan Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaa emolehmäpalkkiota vuoden 2000 osalta tukien hallinnossa käytettävässä keskusrekisterissä olevien myönnettyjä palkkioita ja tukia koskevien tietojen perusteella. Lisäpalkkion suuruus on 297,28 markkaa emolehmää kohti. 3 Oikaisu, takaisinperintä, valvonta, salassapito ja muutoksenhaku Tässä päätöksessä tarkoitetun lisäpalkkion hallinnoinnissa noudatetaan oikaisun, maksetun palkkion takaisinperinnän, valvonnan, salassapitovelvollisuuden ja muutoksenhaun osalta maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992). 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä maaliskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Esa Hiiva /38

10 794 N:o 271 Valtioneuvoston asetus ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa annetun asetuksen 2 ja 16 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa 18 päivänä huhtikuuta 1997 annetun asetuksen (325/1997) 2 :n 1 3 kohta ja 16, sellaisina kuin niistä ovat 2 :n 1 3 kohta asetuksessa 732/1998, seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) yleissopimuksilla: vuonna 1966 tehtyä kansainvälistä lastiviivayleissopimusta (SopS 52/1968), ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta (SopS 11/1981), alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983), merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaa vuoden 1978 kansainvälistä yleissopimusta (SopS 22/1984), kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen estämiseksi merellä vuonna 1972 tehtyä yleissopimusta (SopS 30/1977), vuoden 1969 kansainvälistä aluksenmittausyleissopimusta (SopS 31/1982), kauppaaluksissa noudatettavasta vähimmäistasosta vuonna 1976 tehtyä yleissopimusta (SopS 54/1979) sekä näihin yleissopimuksiin liittyviä pöytäkirjoja ja muutoksia sekä pakollisia koodeja, sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä heinäkuuta 1999; 2) PSC-direktiivillä alusturvallisuutta, saastumisen ehkäisemistä ja alusten asumisja työskentelyolosuhteita koskevien kansainvälisten standardien soveltamisesta yhteisön satamia käyttäviin ja jäsenmaiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä purjehtiviin aluksiin (satamavaltioiden suorittama valvonta) annettua neuvoston direktiiviä 95/21/EY, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 98/25/EY, sekä komission direktiiveillä 98/42/EY ja 1999/97/EY; 3) MOU:lla satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia koskevaa, Pariisissa 26 päivänä tammikuuta 1982 allekirjoitettua yhteisymmärryspöytäkirjaa, sellaisena kuin se on 1 päivänä heinäkuuta 1999; Komission direktiivi 1999/97/EY (31999L0097); EYVL N:o L 331, , s. 67

11 N:o Aluksia koskevien tietojen julkaiseminen Merenkulkulaitoksen on vähintään kerran kuukaudessa julkaistava PSC-direktiivin liitteen VIII osassa I luetellut tiedot aluksista, jotka on pysäytetty Suomen satamassa tai joilta on evätty pääsy Suomen satamaan edellisen kuukauden kuluessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen Hallitusneuvos Aila Salminen

12 796 N:o 272 Valtioneuvoston asetus työttömyyskassalain täytäntöönpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/1984) 61 :n nojalla: Työttömyyskassoille maksettavat ennakot 1 Työttömyyskassan on vuosittain lokakuun 15 päivään mennessä toimitettava työttömyysvakuutusrahastolle perusteltu arvio työttömyyskassalle seuraavana vuonna maksettavista työttömyyskassalain (603/1984) 7 luvun mukaisista rahoitusosuuksista, työttömyyskassan seuraavaa vuotta koskeva talousarvio sekä muut työttömyysvakuutusrahaston määräämät selvitykset. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassalle kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa tasasuuruisina erinä 1 momentissa tarkoitetusta rahoitusosuuksien yhteismäärästä. Työttömyyskassan toimiala ja sen kausivaihtelut huomioon ottaen työttömyysvakuutusrahasto voi työttömyyskassan esityksestä maksaa ennakot edellä mainitusta poiketen. Jos työttömyysvakuutusrahaston arvion mukaan työttömyyskassan ennakkoja koskevaa esitystä ei voida pitää perusteltuna, se voi maksaa ennakot poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. 2 Työttömyysvakuutusrahaston tulee maksaa kuukausittainen ennakko työttömyyskassalle siten, että valtionosuus ja kolmasosa työttömyysvakuutusrahaston osuudesta maksetaan viimeistään kunkin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä ja kaksi kolmasosaa työttömyysvakuutusrahaston osuudesta maksetaan viimeistään kunkin kuukauden 15. päivänä. 3 Työttömyysvakuutusrahasto voi tarkistaa työttömyyskassalle maksettavaa ennakkoa, jos sen perusteet ovat muuttuneet. Työttömyysvakuutusrahasto voi myös määrätä työttömyyskassan palauttamaan liikaa maksetun ennakon määrän. Rahoitusosuuksien vahvistaminen 4 Työttömyyskassan on toimitettava kultakin kalenterivuodelta työttömyyskassalain 7 luvun mukaisia rahoitusosuuksia koskeva hakemus Vakuutusvalvontavirastolle seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Hakemukseen on liitettävä työttömyyskassan hallituksen antama toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien lausunto sekä muut Vakuutusvalvontaviraston määräämät selvitykset. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyyskassoille maksettavat rahoitusosuudet Vakuutusvalvontaviraston esityksestä. Sosiaali- ja terveysministeriön on toimitettava työttömyyskassoille maksettavien rahoitusosuuksien määriä koskevat päätöksensä tiedoksi työttömyysvakuutusrahastolle, jonka tulee ottaa päätökset huomioon työttömyyskassoille maksettavissa ennakoissa siten kuin 5 :ssä säädetään. 5 Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistettua työttömyyskassan rahoitusosuudet vähennetään liikaa maksetut ennakot seuraavan vuoden ennakkomaksuista. Jos ennakoita on maksettu vahvistettuja rahoitusosuuksia vähemmän, maksetaan työttömyyskassalle lopullisten rahoitusosuuksien ja maksettujen ennakoiden välinen erotus lisämaksuna.

13 N:o Valtionosuus työttömyysvakuutusrahastolle 6 Työttömyysvakuutusrahaston on vuosittain marraskuun 10 päivään mennessä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio työttömyyskassoille seuraavana vuonna maksettavista valtionosuuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyysvakuutusrahastolle seuraavana vuonna maksettavan ennakon työttömyysvakuutusrahaston arvion perusteella enintään valtion talousarviossa sanottuun tarkoitukseen osoitetun määrärahan suuruisena. Ennakko on vahvistettava viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Samalla ministeriö vahvistaa arvion kulumassa olevan vuoden valtion lopullisen suorituksen määrästä. Sanotun arvion ja kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen valtionosuuksien ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä tai kulumassa olevan vuoden loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa työttömyysvakuutusrahastolle 1 momentissa tarkoitettua ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin, jollei työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johdu. 7 Jos työttömyysvakuutusrahasto on 3 :n mukaisesti tarkistanut ennakoita tai työttömyysvakuutusrahaston arvion mukaan tarve työttömyyskassoille maksettavien ennakoiden tarkistukseen on olemassa, on työttömyysvakuutusrahaston tehtävä esitys sosiaali- ja terveysministeriölle valtionosuuksien ennakoiden määrän tarkistamisesta, jos yhteenlaskettu valtionosuutta vastaavien ennakoiden muutos on olennainen. Sosiaali- ja terveysministeriö voi omasta aloitteestaan tarkistaa työttömyysvakuutusrahastolle maksettavaa ennakkoa, jos sen arvion mukaan valtionosuuden ennakon maksamisen perusteet ovat olennaisesti muuttuneet. 8 Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyysvakuutusrahastolle suoritettavan valtionosuuden määrän välittömästi sen jälkeen, kun työttömyyskassojen rahoitusosuuksia koskevat päätökset on 4 :n 2 momentin mukaisesti toimitettu tiedoksi työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahastolle maksetun valtionosuuden ennakon ja vahvistetun valtionosuuden erotus maksetaan tai palautetaan vahvistamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Jäsenmaksu ja tasoitusrahasto 9 Hakiessaan jäsenmaksun vahvistamista Vakuutusvalvontavirastolta työttömyyskassan on liitettävä hakemukseensa seuraavaa vuotta koskeva talousarvio sekä laskelma jäsenmaksun riittävyydestä huomioon ottaen työttömyyskassan maksamat etuudet, hallintokulut ja siirrot tasoitusrahastoon. 10 Vakuutusvalvontavirasto määrää työttömyyskassan tasoitusrahaston vähimmäis- ja enimmäismäärän suuruuden ottaen huomioon työttömyyskassan omalla vastuulla olevat etuusmenot ja hallintokustannukset. Työttömyyskassojen tukikassa 11 Vakuutusvalvontaviraston vahvistama tukikassan jäsenmaksu kerätään kunkin vuoden marraskuun loppuun mennessä sen jäsenmäärän mukaan, jonka perusteella palkansaajakassalle on viimeksi myönnetty rahoitusosuutta hallintokuluihin. 12 Työttömyyskassalain 22 :n 2 momentissa tarkoitettu tukikassan varoista maksettava osuus maksetaan palkansaajakassalle kultakin kalenterivuodelta kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutusvalvontavirasto on esittänyt tukikassalle suoritusta varten tarvittavat tiedot. 13 Tukikassan varoja voidaan yhden kalenterivuoden aikana käyttää enintään puolet siitä määrästä, mikä tukikassalle oli vuoden alussa. 14 Tukikassan varat on sijoitettava tuloa tuottavasti siten, ettei maksuvalmius vaarannu.

14 798 N:o Tukikassan hallintoelimiä ovat tukikassan kokous ja hallitus. Lisäksi tukikassalla voi olla valtuuskunta siten kuin 17 :ssä säädetään. 16 Tukikassan ylintä päätösvaltaa käyttää tukikassan kokous. Tukikassan kokous on jäsenkassojen kokous tai, milloin säännöissä niin määrätään, edustajiston kokous. Tukikassan varsinainen kokous on pidettävä säännöissä määrätyin välein, vähintään joka viides vuosi. 17 Tukikassan säännöissä voidaan määrätä, että tukikassan kokoukselle kuuluvia tehtäviä hoitaa tukikassan kokouksen valitsema valtuuskunta. Hallituksen jäsen ei saa olla edustajiston tai valtuuskunnan jäsen. 18 Tukikassan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Päätöksen allekirjoittaminen 19 Työttömyyskassan päätös on allekirjoitettava kassan hallituksen määräämällä tavalla. Jos päätös annetaan automaattista tietojenkäsittelyä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen aikaan saatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus merkitä siihen koneellisesti. Voimaantulo 20 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Tällä asetuksella kumotaan työttömyyskassalain täytäntöönpanosta 2 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (743/1984) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen Vuoden 2000 rahoitusosuuksia haettaessa voidaan 4 :n 1 momentista poiketen hakemus tehdä toukokuun loppuun mennessä. Sovellettaessa 1 :n 2 momenttia vuonna 2001 kuukausittaiset ennakot maksetaan siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö ja työttömyysvakuutusrahasto on ne sanotulle vuodelle vahvistanut. Jos työttömyyskassa ei ole hakenut kuukausittaista ennakkoa, on sen toimitettava työttömyysvakuutusrahastolle vuotta 2001 koskeva arvio huhtikuun 2001 loppuun mennessä. Sovellettaessa 6 :ää vahvistetaan työttömyysvakuutusrahastolle vuonna 2001 maksettavat ennakot asetuksen voimaan tullessa siten, että valtion talousarvion asianomaisesta määrärahasta on vähennetty työttömyyskassoille jo maksetut ennakot. Vahvistettaessa vuodelta 2000 maksettavia rahoitusosuuksia menetellään työttömyyskassoille vuonna 2000 maksettujen valtionosuuksien ennakoiden ja vahvistettujen valtionosuuksien yhteenlasketun erotuksen osalta siten kuin 8 :n 2 momentissa säädetään. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Hallitusneuvos Hannu Hakkola

15 799 N:o 273 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa Annettu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2001 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 17 maaliskuuta 1995 annetun elintarvikelain (361/1995) 48 :n nojalla: 1 Asetuksen tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön seuraavat Euroopan yhteisöjen komission direktiivit: 1) viljojen torjunta-ainejäämien enimmäismääristä annetun neuvoston direktiivin 86/362/ETY ja torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta tietyille kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien hedelmät ja vihannekset, annetun neuvoston direktiivin 90/642/ETY liitteiden muuttamisesta 25 päivänä heinäkuuta 2000 annettu komission direktiivi 2000/48/EY; 2) hedelmien ja vihannesten torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta annetun neuvoston direktiivin 76/895/ETY ja torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta tietyille kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien hedelmät ja vihannekset, annetun neuvoston direktiivin 90/642/ETY liitteiden muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2000 annettu komission direktiivi 2000/57/EY ja 3) viljojen torjunta-ainejäämien enimmäismääristä annetun neuvoston direktiivin 86/362/ETY, eläinkunnasta peräisin olevissa elintarvikkeissa ja niiden pinnassa olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta annetun neuvoston direktiivin 86/363/ETY sekä torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta tietyille kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien hedelmät ja vihannekset, annetun neuvoston direktiivin 90/642/ETY liitteiden muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2000 annettu komission direktiivi 2000/58/EY. 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2001 Ministeri Kimmo Sasi Ylitarkastaja Vesa Tuomaala Komission direktiivit: 2000/48/EY (32000L0048); EYVL N:o L 197, , s. 26, 2000/57/EY (32000L0057); EYVL N:o L 244, , s. 76, ja 2000/58/EY (32000L0058); EYVL N:o L 244, , s. 78.

16 800 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 274 Ulkoasiainministeriön ilmoitus rangaistussäännöksistä, joita sovelletaan rikottaessa neuvoston asetusta ja Afganistaniin suuntautuvan tiettyjen tavaroiden ja palveluiden viennin kieltämisestä, Afganistanin Talebania koskevien lentokiellon ja varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen laajentamisesta ja asetuksen (EY) N:o 337/2000 kumoamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2001 Ulkoasiainministeriö ilmoittaa eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetun lain (659/1967) 2 a :n 2 momentin nojalla, että rangaistus seuraavan Afganistania koskevan asetuksen rikkomisesta säädetään rikoslain 46 luvun 1-3 :ssä: neuvoston asetus (EY) N:o 467/2001, Afganistaniin suuntautuvan tiettyjen tavaroiden ja palveluiden viennin kieltämisestä, Afganistanin Talebania koskevien lentokiellon ja varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen laajentamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 337/2000 kumoamisesta; EYVL N:o L 67, , s. 1. Menettämisseuraamuksista säädetään saman luvun 8 13 :ssä. Neuvoston asetus on tullut voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2001 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Yksikön päällikkö Marja Lehto N:o , 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN