TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2245(INI) Lausuntoluonnos Costas Mavrides (PE v01-00)

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Talous- ja raha-asioiden valiokunta /2245(INI) TARKISTUKSET 1-80 Costas Mavrides (PE v01-00) investoiminen työpaikkoihin ja kasvuun: unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen (2014/2245(INI)) AM\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegOpinion PE v /41 AM\ doc

3 1 Burkhard Balz 1 kohta 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. korostaa, että monissa jäsenvaltioissa useiden vuosien ja toisinaan vuosikymmenten aikana muodostuneet rakenteelliset puutteet ja makrotaloudellinen epätasapaino ovat lopulta vaikuttaneet vakavalla tavalla unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon; panee merkille, että sisäisen makrotaloudellisen epätasapainon korjaaminen voi olla tuskallista; muistuttaa, että pahimmat kielteiset ulkoiset vaikutukset, joita koskaan on kohdattu talous- ja rahaliitossa, olivat seurausta valtionvelkakriisistä pienessä määrässä jäsenvaltioita; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ehkäisemään valtionvelkakriisin toistumista varmistamalla julkisen talouden kestävyyden ja lisäämällä kansainvälistä kilpailukykyä oikea-aikaisten rakenneuudistusten avulla; muistuttaa kansallisen omistajuuden merkityksestä maakohtaisissa suosituksissa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseksi EU:ssa; 2 Ivana Maletić 1 kohta AM\ doc 3/41 PE v01-00

4 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. korostaa, että talouskriisi ja sitä seurannut investointivaje sekä tietyissä jäsenvaltioissa useiden vuosien ja toisinaan vuosikymmenten aikana muodostuneet rakenteelliset puutteet ja makrotaloudellinen epätasapaino ovat lopulta vaikuttaneet vakavalla tavalla unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon; 3 Norica Nicolai 1 kohta 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. tunnustaa, että talous- ja rahoituskriisi sekä valtionvelkakriisi ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenvaltioiden välillä (ja niiden sisällä); kehottaa jatkamaan kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista sekä rakenneuudistuksia, joilla voidaan vähentää julkista alijäämää EU:ssa ja edetä kohti uutta talouskasvua; katsoo, että tarvitaan lisätoimia EU:n talouksien nykyaikaistamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, jotta EU houkuttelisi enemmän kasvua edistäviä investointeja, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja kasvua; 4 Esther de Lange PE v /41 AM\ doc

5 1 kohta 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. korostaa, että talouskriisi muodostui kontekstissa, jossa jäsenvaltioiden väliset (ja niiden sisäiset) taloudelliset ja sosiaaliset erot olivat kasvaneet, erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa julkisen velan taso oli hyvin korkea ja julkinen talous kestämättömällä pohjalla jo ennen kriisin puhkeamista; 5 Sylvie Goulard 1 kohta 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtaneet jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; painottaa, että tiettyjen koheesiopolitiikkaan liittyvien investointien toteutus ei ole ollut riittävän tulevaisuuspainotteista, joten ne ovat osaltaan rasittaneet julkista taloutta; Or. fr 6 Stanisław Ożóg 1 kohta AM\ doc 5/41 PE v01-00

6 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. korostaa, että talouskriisi on kasvattanut jo olemassa olevia taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien ja myös alueellisten erojen kärjistymiseen; Or. pl 7 Krišjānis Kariņš 1 kohta 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. korostaa, että talouskriisi on kasvattanut taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja lisännyt jäsenvaltioiden välisiä eroavaisuuksia; 8 Tom Vandenkendelaere 1 kohta 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. korostaa, että talouskriisi on kasvattanut taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; PE v /41 AM\ doc

7 9 Dariusz Rosati 1 kohta 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. korostaa, että talouskriisi ja välttämättömät säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtaneet jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 10 Paloma López Bermejo, Matt Carthy, Miguel Viegas, Marisa Matias, Fabio De Masi 1 kohta 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtaneet jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; kehottaa komissiota tarkastelemaan makrotalouspolitiikkansa ja suositustensa sekä investointiensa ja kilpailupolitiikan vaikutuksia alueelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen; 11 Cătălin Sorin Ivan 1 kohta AM\ doc 7/41 PE v01-00

8 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtanut jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; 1. korostaa, että talouskriisi ja säästötoimet, joiden vuoksi talouden elvyttäminen on vaikeaa, ovat kasvattaneet taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja johtaneet jäsenvaltioiden välisten (ja niiden sisäisten) eroavaisuuksien kärjistymiseen; Or. ro 12 Stanisław Ożóg 1 a kohta (uusi) 1 a. korostaa, että kansallisten rakenneuudistusten merkitys ja niiden vaikutus hallinnollisten valmiuksien nostamisessa on tärkeää, minkä vuoksi koheesiopolitiikan tavoitteiden toteuttamisen hallinnointi paranee ja rahoitus kohdistuu asianmukaisesti; Or. pl 13 Krišjānis Kariņš 1 a kohta (uusi) 1 a. korostaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti on edistettävä unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta PE v /41 AM\ doc

9 (SEU-sopimuksen 3 artikla); 14 Dariusz Rosati 1 a kohta (uusi) 1 a. muistuttaa, että EU:n koheesiopolitiikalla pyritään vähentämään jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä; 15 Ivana Maletić 1 a kohta (uusi) 1 a. painottaa kansallisen toimivallan merkitystä maakohtaisissa suosituksissa määriteltyjen rakenneuudistusten ja vakauttamistoimenpiteiden täytäntöönpanossa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden aikaansaamiseksi EU:ssa; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita lisäämään ERI-rahastojen käyttöä maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa; AM\ doc 9/41 PE v01-00

10 16 Ivana Maletić 2 kohta 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli investointivajeen poistamisessa erityisesti jäsenvaltioissa, joissa julkisen talouden vaje ja velka ovat kasvaneet ja jotka ovat menettäneet pääsyn pääomamarkkinoille; 17 Dariusz Rosati 2 kohta 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; 2. korostaa, että vaikka koheesiopolitiikka ei ole makrotalouden vakautusväline eikä sitä ole suunniteltu talous- ja sosiaalisesta kriisistä selviämiseen, sillä voi kuitenkin olla merkitystä kriisin vaikutusten lieventämisessä; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi; 18 Stanisław Ożóg PE v /41 AM\ doc

11 2 kohta 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; 2. korostaa siten, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli taloudellisten ja sosiaalisten erojen lieventämisessä ja positiivinen vaikutus alueellisten erojen tasoittamiseen; korostaa koheesiopolitiikan merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi ja tarvetta kehittää ja edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön erityisyyttä erityisesti vähiten kehittyneillä alueilla; Or. pl 19 Burkhard Balz 2 kohta 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli valtionvelkakriisin äärimmäisen kielteisten vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat menettäneet pääsyn pääomamarkkinoille ja jotka tämän vuoksi joutuvat soveltamaan sopeutusohjelmaa; 20 Tom Vandenkendelaere AM\ doc 11/41 PE v01-00

12 2 kohta 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten eroavuuksien vähentämisessä, mikä voi auttaa finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; 21 Sylvie Goulard 2 kohta 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on mahdollisesti tärkeä rooli finanssi-, talousja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; Or. fr 22 Paloma López Bermejo, Matt Carthy, Miguel Viegas, Marisa Matias, Fabio De Masi 2 kohta PE v /41 AM\ doc

13 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten ja yksityisten investointien vajeiden poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; 23 Tibor Szanyi 2 kohta 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; 2. korostaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli finanssi-, talous- ja sosiaalisen kriisin vaikutusten lieventämisessä ja positiivinen vaikutus kaikkiin alueisiin; korostaa sen merkitystä julkisten/yksityisten investointien vajeen poistamiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa ja alueissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; Or. hu 24 Paloma López Bermejo, Matt Carthy, Miguel Viegas, Marisa Matias, Fabio De Masi 2 a kohta (uusi) 2 a. painottaa, että monilla taloudellisista vaikeuksista kärsivillä valtioilla on AM\ doc 13/41 PE v01-00

14 vaikeuksia yhteisrahoitustavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa komissiota tarkistamaan näitä tasoja ja rahoitusvaatimuksia, jotta nämä jäsenvaltiot voivat hyödyntää täysimääräisesti rakenne- ja koheesiorahastoista tarjottua tukea; 25 Markus Ferber 2 a kohta (uusi) 2 a. painottaa, että koheesiopolitiikan toimenpiteet tosin täydentävät välttämättömiä rakenneuudistuksia mutta eivät voi missään tapauksessa korvata niitä; Or. de 26 Markus Ferber 3 kohta 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta siten, että kansalliset rahoitusosuudet rahastoon tehdään budjettineutraaleiksi vakaus- ja 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa PE v /41 AM\ doc

15 kasvusopimuksen osalta; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; Or. de 27 Paloma López Bermejo, Matt Carthy, Miguel Viegas, Marisa Matias, Fabio De Masi 3 kohta 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta siten, että kansalliset rahoitusosuudet rahastoon tehdään budjettineutraaleiksi vakaus- ja kasvusopimuksen osalta; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; 28 Ivana Maletić 3 kohta 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty sekä AM\ doc 15/41 PE v01-00

16 investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta siten, että kansalliset rahoitusosuudet rahastoon tehdään budjettineutraaleiksi vakaus- ja kasvusopimuksen osalta; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; investointipolitiikan että kehityspolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta suorien ja epäsuorien kansallisten rahoitusosuuksien lisäämiseksi ESIRrahastoon siten, että liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä ei käynnistetä sillä edellytyksellä, että kolmen prosentin vaje ylittyy ainoastaan ESIR-rahastoon tehtyjen maksuosuuksien vuoksi ja kun viitearvon ylittävä osuus on pieni ja sen odotetaan olevan tilapäinen; toteaa, että kun on kyse julkisen velan vähentämisen keskipitkän aikavälin tavoitteesta, maksuosuus ESIR-rahastoon on budjettineutraali niin ennalta ehkäisevässä kuin korjaavassa osiossa; muistuttaa, että kansalliset maksuosuudet ERI-rahastoihin katsotaan menoiksi eivätkä ne uusien sääntöjen mukaan johda alijäämän vähentämiseen; ottaa huomioon hyvän talouden hallintotavan ja hyödyntämiskyvyn välisen korrelaation; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; pyytää komissiota rohkaisemaan ERI-rahastojen varojen käyttöön pidentämällä finanssipoliittista mukautuskautta silloin, kun niiden käytöllä tuetaan rakenneuudistuksia ja investointien lisäämistä; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; 29 Burkhard Balz 3 kohta 3. toteaa, että koheesiopolitiikan 3. toteaa, että koheesiopolitiikan PE v /41 AM\ doc

17 uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta siten, että kansalliset rahoitusosuudet rahastoon tehdään budjettineutraaleiksi vakaus- ja kasvusopimuksen osalta; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta suorien ja epäsuorien kansallisten rahoitusosuuksien lisäämiseksi ESIR-rahastoon siten, että liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä ei käynnistetä sillä edellytyksellä, että kolmen prosentin vaje ylittyy ainoastaan ESIR-rahastoon tehtyjen maksuosuuksien vuoksi ja kun viitearvon ylittävä osuus on pieni ja sen odotetaan olevan tilapäinen; toteaa, että kun on kyse julkisen velan vähentämisen keskipitkän aikavälin tavoitteesta, maksuosuus ESIR-rahastoon on budjettineutraali niin ennalta ehkäisevässä kuin korjaavassa osiossa; muistuttaa, että kansalliset maksuosuudet ESIR-rahastoihin katsotaan menoiksi eivätkä ne uusien sääntöjen mukaan johda alijäämän vähentämiseen; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; 30 Sylvie Goulard 3 kohta 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta siten, että kansalliset rahoitusosuudet rahastoon tehdään 3. on tyytyväinen siihen, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta siten, että kansalliset rahoitusosuudet rahastoon tehdään AM\ doc 17/41 PE v01-00

18 budjettineutraaleiksi vakaus- ja kasvusopimuksen osalta; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; budjettineutraaleiksi vakaus- ja kasvusopimuksen osalta; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; Or. fr 31 Ernest Urtasun Verts/ALE-ryhmän puolesta 3 kohta 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta siten, että kansalliset rahoitusosuudet rahastoon tehdään budjettineutraaleiksi vakaus- ja kasvusopimuksen osalta; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; panee merkille komission investointisuunnitelman ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta siten, että kansalliset rahoitusosuudet rahastoon tehdään budjettineutraaleiksi vakaus- ja kasvusopimuksen osalta; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; 32 Costas Mavrides 3 kohta PE v /41 AM\ doc

19 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta siten, että kansalliset rahoitusosuudet rahastoon tehdään budjettineutraaleiksi vakaus- ja kasvusopimuksen osalta; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; 3. toteaa, että koheesiopolitiikan uudistuksessa on keskitytty investointipolitiikan toteuttamiseen; suhtautuu myönteisesti komission investointisuunnitelmaan ja kannattaa sen ehdotusta uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamisesta siten, että kansalliset rahoitusosuudet rahastoon tehdään budjettineutraaleiksi vakaus- ja kasvusopimuksen osalta; painottaa, että investointisuunnitelmassa olisi tähdättävä työvoimavaltaisiin hankkeisiin, joilla pyritään luomaan laadukkaita työpaikkoja EU:hun, erityisesti ottamalla asianmukaisesti huomioon rahoitustarpeet kriisistä eniten kärsineissä valtioissa hyödyntämällä asianmukaisesti saatavilla olevia rahoitusvälineitä; korostaa, että koheesiopolitiikka on riippuvainen EU:n muista investointialoitteista; kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen ja tehokkaan investointikehyksen; 33 Jonás Fernández 3 kohta 1 alakohta (uusi) kehottaa jäsenvaltioita maksamaan osuuksia ESIR-rahastolle takuurahaston kasvattamiseksi; Or. es AM\ doc 19/41 PE v01-00

20 34 Markus Ferber 3 a kohta (uusi) korostaa erityisesti investointisuunnitelman sääntelyyn liittyviä osatekijöitä, joilla voidaan parantaa investointiympäristöä; Or. de 35 Burkhard Balz 3 a kohta (uusi) 3 a. kehottaa ottamaan käyttöön asianmukaisen mekanismin rahaston tulevan hallinnon demokraattisen vastuullisuuden takaamiseksi ja muistuttaa, että rahaston on toimittava pääasiassa yksityisten sijoittajien varoin; 36 Jonás Fernández 3 a kohta (uusi) 3 a. katsoo, että koheesiopolitiikka on keskeinen osa yhteisvastuuseen perustuvaa EU:n rakennushanketta; PE v /41 AM\ doc

21 Or. es 37 Jonás Fernández 3 b kohta (uusi) 3 b. katsoo, että euroalueella tarvitaan omaa verotusoikeutta, jonka avulla voitaisiin pehmentää epäsymmetrisiä makrotaloudellisia iskuja rahaliiton sisällä, ja toteaa, että tämän oikeuden on täydennettävä koheesiopolitiikkaa; Or. es 38 Jonás Fernández 3 c kohta (uusi) 3 c. katsoo, että koheesiopolitiikka on valtioiden välinen yhteisvastuumekanismi, jota on lisäksi täydennettävä ainakin euroalueella henkilöiden välisellä yhteisvastuumekanismilla, kuten esimerkiksi ehdotetulla eurooppalaisella työttömyystuella; Or. es 39 Markus Ferber 4 kohta AM\ doc 21/41 PE v01-00

22 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; Poistetaan. Or. de 40 Sylvie Goulard 4 kohta 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; Poistetaan. Or. fr 41 Norica Nicolai 4 kohta 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; Poistetaan. PE v /41 AM\ doc

23 42 Dariusz Rosati 4 kohta 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; 43 Esther de Lange 4 kohta 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; 44 Krišjānis Kariņš 4 kohta AM\ doc 23/41 PE v01-00

24 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; 45 Tom Vandenkendelaere 4 kohta 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; 46 Burkhard Balz 4 kohta 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; 4. panee merkille vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitetyn investointilausekkeen selvennyksen; toteaa, että investointilauseke ei mahdollista menojen jättämistä vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien PE v /41 AM\ doc

25 ulkopuolelle sen paremmin ennalta ehkäisevässä kuin korjaavassa osiossa; toteaa, että investointilausekkeen mukaan tietyt investoinnit, joiden voidaan katsoa vastaavan merkittäviä rakenneuudistuksia, voivat oikeuttaa väliaikaiseen poikkeamiseen julkisen velan vähentämisen keskipitkän aikavälin tavoitteesta; muistuttaa, että investointilausekkeen aktivoimiseen liittyy tiukat ehdot, kuten vakavat kasvuun liittyvät heikkoudet jäsenvaltioissa sekä velvoite kompensoida tulevaisuudessa väliaikainen poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteesta, ja että lauseke voidaan aktivoida vain sillä edellytyksellä, että se ei johda yli kolmen prosentin vajeeseen; 47 Ivana Maletić 4 kohta 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; 4. panee merkille vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitetyn investointilausekkeen selvennyksen; toteaa, että investointilauseke ei mahdollista menojen jättämistä vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle sen paremmin ennalta ehkäisevässä kuin korjaavassa osiossa; toteaa, että investointilausekkeen mukaan tietyt investoinnit, joiden voidaan katsoa vastaavan merkittäviä rakenneuudistuksia, voivat oikeuttaa väliaikaiseen poikkeamiseen julkisen velan vähentämisen keskipitkän aikavälin tavoitteesta; muistuttaa, että investointilausekkeen aktivoimiseen liittyy AM\ doc 25/41 PE v01-00

26 tiukat ehdot, kuten vakavat kasvuun liittyvät heikkoudet jäsenvaltioissa, sekä velvoite kompensoida tulevaisuudessa väliaikainen poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteesta, ja että lauseke voidaan aktivoida vain sillä edellytyksellä, että se ei johda yli kolmen prosentin vajeeseen; 48 Ernest Urtasun Verts/ALE-ryhmän puolesta 4 kohta 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; 4. panee merkille vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitetyn investointilausekkeen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; 49 Hugues Bayet, Costas Mavrides 4 kohta 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; 4. suhtautuu myönteisesti vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta koskevassa komission tiedonannossa esitettyyn investointilausekkeeseen; katsoo, että investointilauseketta pitäisi yhtäläisesti soveltaa korjaavaan osioon; korostaa siksi julkisille investoinneille suotuisan PE v /41 AM\ doc

27 toimintaympäristön luomista; toivoo, että joustavuusperiaatteessa otetaan huomioon uusien EKT tilinpäätösstandardien vaikutus joidenkin viranomaisten investointivalmiuksiin; 50 Markus Ferber 5 kohta 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus mahdollisesti jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; Poistetaan. Or. de 51 Sylvie Goulard 5 kohta 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus mahdollisesti jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; Poistetaan. Or. fr 52 Norica Nicolai AM\ doc 27/41 PE v01-00

28 5 kohta 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus mahdollisesti jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; Poistetaan. 53 Dariusz Rosati 5 kohta 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus mahdollisesti jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; Poistetaan. 54 Ivana Maletić 5 kohta 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus mahdollisesti jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; Poistetaan. PE v /41 AM\ doc

29 55 Esther de Lange 5 kohta 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus mahdollisesti jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; 5. toteaa, että kansalliset rahoitusosuudet ESIR-rahastoihin lasketaan täysin menoina ja otetaan siten mukaan vajeeseen, mutta komissio ehdottaa, että 3 prosentin vajesäännön tai 60 prosentin velkasäännön noudattamatta jättäminen eivät johtaisi liiallista alijäämää koskevan menettelyn käynnistämiseen, jos se aiheutuu yksinomaan ESIR-maksusta, jos viitearvo ylittyy vain vähän ja sen odotetaan olevan tilapäistä; on tyytyväinen tähän rakentavaan ja realistiseen lähestymistapaan; 56 Ernest Urtasun Verts/ALE-ryhmän puolesta 5 kohta 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus mahdollisesti jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; 5. kannattaa Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallisen yhteisrahoituksen jättämistä vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; AM\ doc 29/41 PE v01-00

30 57 Jonás Fernández 5 kohta 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus mahdollisesti jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; 5. katsoo, että Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus on jätettävä vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle, kuten myös luku investoinneista, joita ei voida maksaa takaisin kansallisista talousarvioista; Or. es 58 Tom Vandenkendelaere 5 kohta 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus mahdollisesti jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; 5. katsoo, että investointilauseke tarjoaa mahdollisuuden Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansalliseen yhteisrahoitukseen; 59 Costas Mavrides 5 kohta 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston kansallinen yhteisrahoitus mahdollisesti 5. katsoo, että on selvitettävä, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahaston (ERI-rahasto) kansallinen yhteisrahoitus PE v /41 AM\ doc

31 jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; mahdollisesti jättää vapaus- ja kasvusopimuksen alijäämälaskelmien ulkopuolelle; 60 Ernest Urtasun Verts/ALE-ryhmän puolesta 5 a kohta (uusi) 5 a. painottaa, että ESIR-rahaston hankkeiden valintamenettelyssä olisi pyrittävä välttämään syrjäyttämisriskiä ja muutosvaikutuksia erityisesti muiden EU:hun liittyvien investointien ja erityisesti koheesiopolitiikan osalta; painottaa, että näissä hankkeissa oli tämän vuoksi keskityttävä eurooppalaisen lisäarvon hankkeisiin, joilla on suuri innovointiin liittyvä potentiaali, jotka täyttävät täydentävyysvaatimuksen ja joista saadaan suurta sosiaalista ja ympäristöä koskevaa mitattavaa tuottoa; korostaa, että joukkotyöttömyydestä kärsivissä EU:n jäsenvaltioissa on otettava huomioon valittujen hankkeiden työllistämispotentiaali; 61 Paloma López Bermejo, Matt Carthy, Miguel Viegas, Marisa Matias, Fabio De Masi 5 a kohta (uusi) 5 a. kehottaa EIP:tä lisäämään AM\ doc 31/41 PE v01-00

32 rahoitustaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mpk-yritykset), osuuskuntien ja julkisen sektorin investoinneille sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi; 62 Costas Mavrides 5 a kohta (uusi) 5 a. on tyytyväinen entistä tulossuuntautuneempaan koheesiopolitiikkaan, joka perustuu määrällisiin ja laadullisiin indikaattoreihin; 63 Hugues Bayet, Costas Mavrides 5 a kohta (uusi) 5 a. kehottaa toteuttamaan tuottavia investointeja, joilla on merkittävä vaikutus reaalitalouteen ja työllisyysasteeseen; 64 Ernest Urtasun Verts/ALE-ryhmän puolesta PE v /41 AM\ doc

33 5 b kohta (uusi) 5 b. painottaa tarvetta edistää ESIRrahaston sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten välistä yhteistyötä sellaisten hankkeiden valinnassa ja täytäntöönpanossa, joilla on voimakas vaikutus alueellisella tasolla; 65 Costas Mavrides 5 b kohta (uusi) 5 b. vaatii suoraa tukea mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten vankan kasvun ja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti jäsenvaltioissa, joissa kriisillä on ollut suuri vaikutus niiden lakkauttamiseen; 66 Dariusz Rosati 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; AM\ doc 33/41 PE v01-00

34 vastustaa tiiviin yhteyden luomista rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; 67 Krišjānis Kariņš 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; vastustaa tiiviin yhteyden luomista rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä Eurooppa strategian tavoitteiden kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; 68 Markus Ferber 6 kohta PE v /41 AM\ doc

35 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; vastustaa tiiviin yhteyden luomista rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; painottaa, että koheesiopolitiikan lailliset tavoitteet eivät missään tapauksessa saa olla vakaus- ja kasvusopimuksen rahoitusja finanssipoliittisten kehysten vastaisia; Or. de 69 Sylvie Goulard 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; vastustaa tiiviin yhteyden luomista rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; kehottaa komissiota takaamaan makrotalouspolitiikan ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen välisen johdonmukaisuuden; painottaa kehittyneen jälkikäteen toteutettavan parlamentaarisen valvonnan tarvetta; Or. fr AM\ doc 35/41 PE v01-00

36 70 Paloma López Bermejo, Matt Carthy, Miguel Viegas, Marisa Matias, Fabio De Masi 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; vastustaa tiiviin yhteyden luomista rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; 6. vastustaa tiiviin yhteyden luomista rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; 71 Costas Mavrides 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; vastustaa tiiviin yhteyden luomista rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; vastustaa tiiviin yhteyden luomista rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; ilmaisee vakavan huolensa uudessa rakennerahastoasetuksessa (21 artikla) käyttöön otetusta makrotaloudellisesta ehdollisuudesta; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja PE v /41 AM\ doc

37 hallintorakenteeseen; investointirahastojen tehokkuutta; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; 72 Ivana Maletić 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa; vastustaa tiiviin yhteyden luomista rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa ja luodaan näin tiivis yhteys rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan, että poliittinen puuttuminen ESIR-rahaston päätöksentekomenettelyihin ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; vaatii asianmukaisen demokraattisen vastuumekanismin perustamista rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; 73 Tom Vandenkendelaere 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n 6. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikkaa sovitetaan tiiviimmin yhteen yleisen talousstrategian sekä EU:n AM\ doc 37/41 PE v01-00

38 talouden ohjausjärjestelmän kanssa; vastustaa tiiviin yhteyden luomista rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan, että makrotalouspolitiikka ei vaaranna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuutta; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; talouden ohjausjärjestelmän kanssa; on tyytyväinen tiiviin yhteyden luomiseen rahoitus- ja finanssipoliittisten tavoitteiden sekä koheesiopolitiikan välille; kehottaa komissiota varmistamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuuden kytkemällä sen talouden tehokkaaseen ohjaukseen; vaatii, että Euroopan parlamentti osallistuu kokonaisvaltaisesti ja virallisesti rahaston tulevaan hallintorakenteeseen; 74 Stanisław Ożóg 6 a kohta (uusi) 6 a. korostaa, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tärkeä rooli taloudellisen kasvun luomisessa ja sosiaalisten erojen tasoittamisessa; kehottaa luomaan tehokkaamman sääntely-ympäristön pienille yrityksille; korostaa samalla, että on tärkeä helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saantia ja tarpeen tukea yrittäjyyden kannustamista edistäviä ohjelmia ja koulutusta; Or. pl 75 Ivana Maletić 6 a kohta (uusi) 6 a. kehottaa komissiota rohkaisemaan PE v /41 AM\ doc

39 jäsenvaltioita hyödyntämään ERIrahastoja ja kansallisia lähteitä institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen, vähentämään byrokratiaa ja parantamaan lainsäädännön laatua, mikä parantaa hyvää hallintoa, luo vakaan liiketoimintaympäristön ja täyttää ERIrahastojen sujuvan ja asianmukaisen täytäntöönpanon ennakkoehdot; toteaa, että on tärkeää panna täytäntöön uudistuksia EU:n tasolla ja kehottaa komissiota jatkamaan sisämarkkinoiden kohentamista sekä hajautuneisuuden vähentämistä jatkuvalla ja yhdenmukaisella toiminnalla pääomamarkkinaunionin, pankkiunionin, energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi; 76 Hugues Bayet, Costas Mavrides 6 a kohta (uusi) 6 a. kehottaa investoimaan edelleen rakennerahastoihin kaikilla alueilla, myös muutosprosessissa olevilla alueilla, jotta vältetään jo hyödynnettyjen keinojen ja toimien vaikutusten keskeytyminen; 77 Ivana Maletić 7 kohta AM\ doc 39/41 PE v01-00

40 7. korostaa, että alueellisen ja paikallisen tason työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisjärjestöjen osallisuutta on tärkeää parantaa. 7. kehottaa jäsenvaltioita pitämään yllä kansallisissa parlamenteissa säännöllistä korkean tason poliittista vuoropuhelua Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta sekä koheesiopolitiikan panoksesta makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. 78 Krišjānis Kariņš 7 kohta 7. korostaa, että alueellisen ja paikallisen tason työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisjärjestöjen osallisuutta on tärkeää parantaa. 7. korostaa, että alueellisen ja paikallisen tason työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisjärjestöjen osallisuus on tärkeää. 79 Norica Nicolai 7 kohta 7. korostaa, että alueellisen ja paikallisen tason työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisjärjestöjen osallisuutta on tärkeää parantaa. 7. korostaa, että alueellisen ja paikallisen tason työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisjärjestöjen osallisuutta on tärkeää parantaa ja että julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä yhteiskunnallisen PE v /41 AM\ doc

41 yrittäjyyden ohjelmia on edistettävä. 80 Costas Mavrides 7 kohta 7. korostaa, että alueellisen ja paikallisen tason työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisjärjestöjen osallisuutta on tärkeää parantaa. 7. korostaa, että alueellisen ja paikallisen tason työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisjärjestöjen osallisuutta on tärkeää parantaa; painottaa, että on tärkeää panna tehokkaasti täytäntöön kumppanuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt. AM\ doc 41/41 PE v01-00