Tekninen lautakunta Sivu 1 / 48. Teknisen lautakunnan kokoustilat, Virastopiha 2 C / 1. krs., Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 1 / 48 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:00-18:50 Paikka Teknisen lautakunnan kokoustilat, Virastopiha 2 C / 1. krs., Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Marjo Matikka, puheenjohtaja Fred Granberg Inka Hopsu Tuija Kalpala Jarkko Korpi Ville Lehtola Janne Tähtikunnas Erkki Mattila Esko Meuronen Anja Pankasalo Olle Smeds Johanna Tikanmäki Lea Leskinen Muut saapuvilla olleet Jouko Vehkakoski kaupungininsinööri Harri Tanska katupäällikkö Tuomas Frösén kaupungingeodeetti Petteri Aumala kunnallistekniikan lakimies Petri Vainio investointipäällikkö Tuomo Saarinen tutkija, poistui klo / 4 Timo Virtanen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 2 / 48 Allekirjoitukset Marjo Matikka puheenjohtaja Timo Virtanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty, Espoossa Inka Hopsu pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen keskuksen asiakaspalvelussa torstaina osoitteessa Virastopiha 2 C / 1. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 3 / 48 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 151 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen 6 teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus 8 pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Teknisen lautakunnan vuoden 2013 käyttösuunnitelman 12 hyväksyminen käyttötalouden ja investointien osalta Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 21 Komentajankadun katusuunnitelmasta tehdystä valituksesta Kunnallisteknisten töiden maanomistajien kaivoille 23 aiheuttamien menetysten arvioinnin perusteiden vahvistaminen alkaen toistaiseksi 158 Palveluliikelaitosten johtokunnan selvitys tekniselle 25 lautakunnalle katujen talvikunnossapidosta 159 Teknisen lautakunnan kokousaikataulusta päättäminen 30 alkuvuodesta Suomenlahdentie plv ja Kalastajantie plv katusuunnitelmaehdotuksien hyväksyminen Leppävaaran urheiluaukio, Maali, Urheilijanpuisto, 35 Veräjäpelto katu- ja puistosuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Merituulentie välillä Pohjantie-Tapiolantie 38 katusuunnitelmien hyväksyminen 163 Tiedoksi merkittävää 41

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Tekninen lautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Tekninen lautakunta toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tekninen lautakunta oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan päivätyllä kokouskutsulla, joka oli toimitettu lautakunnan varsinaisille jäsenille ja varajäsenille, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen lautakuntaan valitsemalle edustajalle ja hänen varahenkilölleen, kaupunginjohtajalle, teknisen toimen johtajalle sekä henkilöstön ja nuorisovaltuuston lautakuntaan valitsemille edustajille.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Tekninen lautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Ehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Inka Hopsu. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Tekninen lautakunta Sivu 6 / Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin Valmistelija/lisätietoja: Satu Lindholm, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Esittelijä: kaupungininsinööri Jouko Vehkakoski Tekninen lautakunta ei ota käsiteltäväkseen (KuntaL. 51 ) seuraavia päätöksiä: 1. Ylläpitopäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Kaupungingeodeetin päätöspöytäkirja Kiinteistöasiat Ylläpitopäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Kaupungininsinöörin päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Investointipäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 4.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Tekninen lautakunta Sivu 7 / Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Kaupungininsinöörin päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Investointipäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Rakennuttajapäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Hallintopäällikön päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Kaupungininsinöörin päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat 13. Käsittely Esittelijä lisäsi kokouksessa päätösehdotukseen päätökset Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Tekninen lautakunta Sivu 8 / / / Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Jouko Vehkakoski Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi raportin "Espoon liikenneonnettomuudet 2011", liitteet ja selostuksen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Espoon liikenneonnettomuudet Loukkaantuneet ja kuolleet henkilöä kohden, keskiarvo vuosilta Mopojen liikenneonnettomuuksien ja mopojen määrän suhteellinen kehitys Espoossa vuosina Henkilövahinko-onnettomuudet Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla tammikuusta-lokakuuhun vuonna 2012 Espoon tie- ja katuverkon turvallisuustasoa seurataan ind5 -luvun avulla. Ind5 -luvulla tarkastellaan henkilövahinkoihin ja omaisuusvahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien suhdetta kasaumapisteissä. Vuoden 2007 ind5 -luvussa tarkastelujaksona on vuodet ja vuoden 2011 luvussa tarkastelujaksona ovat vuodet Ind5 -tarkastelussa henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin on 1 ja omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin on 0,2. Nämä kaksi summaa lasketaan yhteen ja jaetaan viidellä. Näin saatu luku on viiden vuoden keskiarvo. Seitsemässä pahimmassa onnettomuuskasaumapisteessä loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrä vuosina oli yhteensä 20 ja omaisuusvahinkoja 130. Vuosina vastaavat luvut olivat 12 kpl ja 166 kpl. Espoon pahin onnettomuuskasaumapiste on Espoontien ja Kirskupakan liittymä - Ikean liittymä. Liittymän korjaussuunnittelu on alkamassa. Ikean liittymää Turunväylän suunnasta lähestyville moottoriajoneuvoille rakennetaan oma kaista ja tällöin kääntyville autoille sekä kevyelle

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Tekninen lautakunta Sivu 9 / 48 liikenteelle saadaan omat vaiheet valo-ohjatussa liittymässä. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuonna Espoon kaupungilla on valmistunut toimenpiteitä muihin onnettomuuskasaumapisteisiin. Näitä ovat Kehä I - Turuntien ramppi, Kehä I (mt 101) - Everstinkadun liittymä, Turunväylä (vt 1) Laajalahden kohta, Kehä I - Kutsuntatien liittymä ja Länsiväylällä Piispansillan liittymä. Piispansillan suunnittelu on työn alla. Esimerkiksi Kehä I:llä välillä Turunväylä - Helsingin raja liikenneonnettomuuksia tapahtui 30 vuonna 2010 ja 15 vuonna Em. takia ind5 -luku muuttuu toteutettujen toimenpiteiden jälkeen hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2011 Espoossa tapahtui kaikkiaan 818 poliisiin ilmoittamaa liikenneonnettomuutta. Niissä kuoli 6 ja loukkaantui 205 ihmistä. Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu noin 45 % vähemmän liikenneonnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin. Myös henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Espoossa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Niitä tapahtuu - 35 % vähemmän. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kasvu alkoi syksyllä 2010 ja se taittui maalis- huhtikuussa Vuonna 2012 ennakkotietojen mukaan henkilövahinko-onnettomuuksien määrä kuukausina 1-10 on 22 % pienempi kuin vuonna Henkilövahinko-onnettomuuksissa mukana olleille mopoikäisille ja juuri ajokortin saaneille nuorille tapahtuu enemmän henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia kuin kokeneille tienkäyttäjille. Viisitoistavuotiaan loukkaantumisriski on nelinkertainen ja 18-vuotiaan autoilijan loukkaantumisriski on kaksinkertainen verrattaessa ikäluokan osuuteen väestöstä. IND5- tarkastelu Tässä kappaleessa tarkastellaan ind 5 -luvun muutosta vuosina Espoon Ind5 -luvut perustuvat viiden vuoden ajanjaksoon. Ind 5 -luvun - kasvu yksittäisessä kasaumapisteessä osoittaa selvästi tarvetta parantaa ko. liittymän turvallisuutta - lukuarvon pienetessä tehdyt toimet ovat onnistuneita. - Seuraavassa tarkastelussa ind 5 -luku on yhtä suuri tai suurempi kuin yksi (x>=1) vuosina Listauksessa on kunkin vuoden ind5 -luku (kpl), suurin ind -luku ja sen osoite. Viimeisenä on maininta Kehä I:lle sijoittuvien kasaumapisteiden määrästä yhteensä.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Tekninen lautakunta Sivu 10 / 48 Vuosi kpl suurin ind5 kasaumapiste Kehä I kpl ,48 Kuitinmäentien ja Finnoontien liittymä ,76 Kehä I ,80 Kehä I ,76 Säterinkadun ja Kehä I:n liittymä ,76 Kiskupakan ja Espoontien liittymä 5 Vuonna 2007 Espoon turvattomin liittymä oli Kuitinmäen ja Finnoontien liittymä. Liittymään rakennettu kaksikerroksinen kiertoliittymä otettiin käyttöön syyskuussa 2006 ja sen jälkeen liittymässä on vuosina tapahtunut 17 omaisuusvahinko-onnettomuutta ja yksi henkilövahinko-onnettomuus. Vuonna 2006 ind5 arvo oli 2,04, joka tarkoittaa yhtä kuolemaan johtanutta ja 8 henkilövahinkoon johtanutta ja 6 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Kehä I:lle sijoittuvien onnettomuuksien määrä tulee lähivuosina laskemaan parannustoimenpiteiden myötä. Pitkäaikainen liikenneturvallisuustyö kannattaa Espoon on kaupunki, jonka alueen asukasmäärä on kasvanut 50 vuodessa 300 prosenttia. Espoossa on pitänyt rakentaa lähes kaikki alusta alkaen lukuun ottamatta vanhat tiet ja keskukset. Jatkuva rakentaminen uusine katuine ja lähiöineen on koitunut asukkaiden eduksi ja lisännyt turvallisuutta, koska yhtenäistä kaupunkimattoa ei ole Espoossa toteutettu luvulta alkaen kauppalassa toteutettiin jalankulun (jk) ja pyöräilyn (pp) raitteja rakentamisen yhteydessä. Samanaikaisesti tehtiin eritasoratkaisuja ja valo-ohjattuja suojateitä. Espoon kaupunkirakenteen ja paikallisten kauppakeskusten rakentaminen (mm. Leppävaaran Maxi, Matinkylän pienehkö ostoskeskus) ei kilpaillut Helsingin niemen kaupallisten palvelujen kanssa luvulta 2010-luvulle on Espoossa rakennettu lähiöitä ja omakotialueita kunkin ajankohdan suunnitteluperiaatteiden mukaan. Esim luvun loppupuolella Vanha Mankkaantie rakennettiin uudestaan jk- ja pp- raittien osalta luvun puolivälissä Mankkaantie ja Koivumankkaantie uudistettiin useine hidasteineen. Toimenpiteiden jälkeen jk- ja pp- onnettomuuksien määrä on lähes nolla. Samoin 1990-luvun loppuvuosina Matinkyläntien 12 m leveää pääkatuverkkoa kavennettiin (myös istutuksin) vastaamaan 40 km/h:n liikenneympäristöä.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Tekninen lautakunta Sivu 11 / 48 Espoo - liikenneonnettomuudet HSL:n alueella Helsingin seudun liikenteen (HSL) liikenneturvallisuusstrategiassa 2020 on taulukko henkilövahingoista v Tässä tarkastelussa Espoo kokonaisuutena on erinomaisesti toisella sijalla Kauniaisten jälkeen (vrt. Liite 2, Taulukko 1, Kuolleet ja loukkaantuneet henkilöä kohden, keskiarvo vuosilta , koko maa, Uusimaa, HLJ-alue, Pääkaupunkiseutu, Kehyskunnat). Helsinki sijoittuu tarkastelussa kokonaisuutena hyvin (vrt. liite). Jos Helsingin niemi rajattaisiin tarkastelun ulkopuolelle, niin tulos muuttuisi oleellisesti paremmaksi Helsingin osalta. Siltä osin Helsinki sijoittuisi hyvinkin lähelle Espoon tulosta. Viime aikoina on puhuttu paljon mopo-onnettomuuksien määrän kasvusta. Mopo-onnettomuuksien ja mopojen määrää vuosina on selvitetty erikseen. Mopojen liikenneonnettomuuksien ja mopojen määrän suhteellinen kehitys Espoossa vuosina käy ilmi liitteistä. Mopojen määrä yli nelinkertaistui Espoossa vuosina (vuonna kpl -> vuonna mopoa). Vastaavana ajanjaksona mopo-onnettomuuksien määrä on kasvanut 1,8 -kertaiseksi (15 -> 28 mopo-onnettomuutta). Espoossa mopo-onnettomuuksien määrä kasvoi mopojen määrän kasvun myötä vuosina ,5 -kertaiseksi (15 -> 38 mopoonnettomuutta). Espoon poliisi aloitti v kouluissa valistuskampanjan mopoilun turvallisuudesta ja se voi olla keskeinen syy mopo-onnettomuuksien määrän kasvun taittumiseen. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on kuluvan vuoden aikana (tammikuusta lokakuuhun) vähentynyt edelliseen vuoteen nähden -22 %. Helsingissä vastaavana aikana määrä on vähentynyt -3 % ja Vantaalla -6 %. Vuoden 2012 tilanne on ennakkotieto, vuosi 2011 ja vuosien keskiarvot ovat toteutuneita henkilövahinkoonnettomuuksia. Myönteistä tässä tarkastelussa on henkilövahinkoonnettomuuksien väheneminen Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella, jonka toivotaan jatkuvan vastaisuudessakin. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Tekninen lautakunta Sivu 12 / / /2012 Julkinen 155 Teknisen lautakunnan vuoden 2013 käyttösuunnitelman hyväksyminen käyttötalouden ja investointien osalta Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh Petri Vainio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Jouko Vehkakoski Tekninen lautakunta 1) hyväksyy liitteenä olevan teknisen lautakunnan vuoden 2013 käyttösuunnitelman ja toimintasuunnitelman käyttötalouden ja investointien osalta sekä 2) oikeuttaa teknisen keskuksen tekemään käyttösuunnitelmaan teknisiä muutoksia ja korjauksia. Päätös Liite Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Teknisen lautakunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2013 käyttötalouden ja investointien osalta Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2013 Teknisen ja ympäristötoimen tulostavoitteet 2013 Kunnallistekniikan toimintasuunnitelma 2013 Teknisen keskuksen tulostavoitteet 2013 Valtuuston neuvottelukunnan pöytäkirjamerkinnät Selostus Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma hyväksytään valtuustossa Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Tekninen lautakunta Sivu 13 / 48 Valtuustoon nähden sitovia ovat Espoo-strategian tavoitteisiin perustuvat tulostavoitteet sekä talousarviokirjaan sisältyvät määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet ja erityisperustelut. Lautakunnat hyväksyvät tulosyksiköittensä käyttösuunnitelmat sekä käyttötalouden että investointien osalta valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa. Lautakunta voi hyväksyä tulosyksikölle tulostavoitteiden lisäksi myös muita toimintaan liittyviä tavoitteita, joita lautakunta seuraa. Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma on valmisteltu valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa. Määrärahat ja tuloarvio on jaettu toiminnoille. Käyttösuunnitelma tarkistetaan vuonna 2013 kaksi kertaa, ja tilanteesta. Huhtikuun ja lokakuun seurantaraportteihin sisältyy selvitys tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumisesta. Lokakuun kuukausiraportin perusteella tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat käsitellään valtuustossa. Joulukuun tilanteesta tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös, jonka yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia. Teknisessä keskuksessa taloutta seurataan kuukausittain ja kuukausiraportti annetaan lautakunnalle tiedoksi. Sitovuussäännöt käyttötalouden osalta Käyttötalouden sitovuussääntöihin on tehty vuoden 2013 alusta muutos. Teknisen lautakunnan sitovuutta on muutettu siten, että 41 Tekninen lautakunta on sitova taso ilman 415 Ulkopuolisia töitä ja 418 Rakentamisen sisäisiä palveluita, joiden toimintakate on sitova. Espoo-strategian tulostavoitteet Strategiakauden keskeisimmät kysymykset liittyvät kaupungin rahoitustasapainon parantamiseen ja palvelujen järjestämiseen. Teknisen ja ympäristötoimen vuoden 2013 tulostavoitteet toteuttavat Espoo-strategiaa. 1. Talous: Kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa. Talouteen liittyvänä tavoitteena on, että toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tavoitteena on, että omistajaohjauksen kautta PKS -yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen tuottavuus ja palvelut kehittyvät ja niiden omaisuuden arvo säilyy. Toimialan investoinnit on priorisoitu ottaen huomioon palveluverkkosuunnitelma. Suhdanne- ja taloustilanteen mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin varaudutaan. 2. Henkilöstö: Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. Henkilöstön osalta tavoitteena on, että toimialalla on osaava henkilöstö ja että toimialan henkilöstö- ja osaamisrakenne tukevat palvelujen

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Tekninen lautakunta Sivu 14 / 48 tehokasta tuottamista. Palvelujen järjestämistä tukee tulosyksiköissä käytössä oleva osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuutta henkilöstöstä pyritään lisäämään. Työhyvinvointiin liittyvänä tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin pysyminen vähintään vuoden 2012 tasolla. 3. Palvelujen järjestäminen: Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tavoitetila 2020-konseptin mukaisesti. Palvelujen järjestämisen osalta tavoitteena on, että toimialan palveluvalikoima muodostaa tavoitteiden mukaisen palveluiden kokonaisuuden ja palvelutaso on hyvä. Palveluita arvioidaan yhtenäisillä mittaustavoilla. Palvelutuotantoa ja prosesseja uudistetaan ja sähköistä asiointia laajennetaan suunnitelman mukaisesti. Palveluiden järjestämisellä varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja ympäristöystävällisyys siten, että palvelut ovat oikea-aikaisia ja resurssit oikein kohdennettuja. Toimiala toteuttaa investointiohjelman yhteyteen laadittua toimenpideohjelmaa palveluverkon tehostamiseksi. 4. Asiakas ja kaupunkilainen: Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Toiminnallisena lähtökohtana on asiakkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin palveluihin. Tavoitteena on, että asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Asuinalueet ja kaupunkikeskukset koetaan turvallisiksi ja viihtyisiksi ja joukkoliikenteen palvelutaso säilyy hyvänä. Espoolaisten mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen tuetaan. 5. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Kaupungin elinvoimaisuutta vahvistetaan eheyttämällä kaupunkirakennetta. Maankäytön sijoittumista tehostetaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien, Kaupunkiradan, Länsimetron ja sen jatkeen alueiden, sekä tulevan Länsiradan vaikutuspiiriin. Otaniemi - Keilaniemi Tapiola - Suurpelto- kokonaisuuden, Finnoon- Espoonlahden, Matinkylä - Niittykummun alueita kehitetään. Toimialalla luodaan MAL aiesopimuksen mukaiset edellytykset asunnon ja 300 kaupungin vuokra-asunnon vuosituotannolle ja tarjotaan riittävä määrä kilpailukykyisiä ja kiinnostavia yritysalueita ja tontteja. Kaupunkirakennetta vahvistetaan kestävän kehityksen periaatteiden ja palveluverkon mukaisesti. Ilmastostrategian tavoitteiden mukaista CO2 -päästöjen vähentymisestä raportoidaan kaupunkitasoisesti. Kuntien energiatehokkuus sopimuksen mukaisia toimenpiteitä toteutetaan. Henkilöstövoimavaran kehittäminen Henkilöstövoimavaran käyttö on suunniteltu palvelujen painotusten mukaan. Tuleviin tarpeisiin vastataan toimintoja tehostamalla, tehtäviä

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Tekninen lautakunta Sivu 15 / 48 uudelleen organisoimalla, osaamista kehittämällä ja johtajuutta tukemalla. Työhyvinvointi Kunta10 työhyvinvointitutkimuksen tulosten ja tutkimusalueiden käsitteleminen lisäävät työpaikkojen kykyä tunnistaa työhyvinvoinnin osatekijöitä ja omaa tilannetta niiden suhteen. Tutkimustulokset toimivat toimenpidesuunnittelun pohjana niin työpaikka-, yksikkö- kuin toimialatasolla. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämisen avulla vahvistetaan työkykyongelmien varhaista havaitsemista ja ehkäisemistä. Osaamisen kehittäminen Tavoite- ja kehityskeskustelut käydään vuosittain ja niissä sovitaan työntekijän henkilökohtaisesta kehityssuunnitelmasta. Tulosyksiköissä tehdään vuosittain osaamisperusteinen henkilöstösuunnitelma, jossa kartoitetaan yksikön keskeiset osaamisriskit ja suunnitellaan kehittämistoimenpiteet. Henkilökunnan eläköitymisen vuoksi toimialalla kiinnitetään erityistä huomiota osaamisen siirtämiseen työssäoppimisen avulla. Espoolaisen johtamisen kehittämishanke jatkuu. Esimiestyötä kehitetään. Ammatillisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen on tulosyksiköiden vastuulla. Alan opiskelijoita on toimialalla harjoittelujaksoilla, kesätöissä ja tekemässä opinnäytetöitä. Oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä kehittämis- ja tutkimusprojekteissa. Taloussuunnitelmakauden riskit Palvelutason säilyttäminen ja parantaminen on haasteellista. Toimintakatetavoitteen toteutumista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen suhde toiminnan volyymin kasvuun. Kustannuksia nostavat sekä yleisen kustannuskehityksen nousu mm. palkkojen ja polttoaineiden osalta että ylläpidettävien kiinteistöjen ja infran määrän kasvu ja rakennetun ympäristön ikääntyminen. Voimakkaat sääilmiöt, kuten runsaat vesi- ja lumisateet sekä myrskyt vaikuttavat toimintamenoihin. Rakentamisessa luonnonolosuhteet sisältävät aina riskin toiminnalle esim. rakennusaikataulujen toteutumisen osalta. Kaavoitusprosessin pituus mahdollisine valituskäsittelyineen vaikuttaa myös rakentamisen aikatauluihin. TYT Toimialan tuloskortit vuodelle 2013 ovat oheismateriaalina. Teknisen keskuksen tulostavoitteet ja toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Teknisen keskuksen tuloskortit vuodelle 2013 ovat oheismateriaalina.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Tekninen lautakunta Sivu 16 / 48 Teknisen keskuksen toimintasuunnitelmaan ei ole tehty suuria muutoksia lautakunnan syyskuussa käsittelemään suunnitelmaan verrattuna. Lautakunta on käsitellyt henkilöstösuunnitelman talousarvioesityksen yhteydessä syyskuussa Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset käsitellään kaupunginhallituksessa joulukuun lopulla. Tarkistettu toimintasuunnitelma vuodelle 2013 on liitteenä. Käyttötalous Teknisen lautakunnan sitovat määrärahat Käyttötalous 41 Tekninen lautakunta euroa ltk TOT 2011 MTA 2012 TAE 2013 muutos TA Tulot Valmistus omaan käyttöön Tulot yhteensä Menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Tekninen lautakunta ilman nettoyksiköitä ( 415 Ulkopuoliset työt, 418 Rakentamisen sisäiset palvelut) TOT 2011 MTA 2012 TAE 2013 muutos TA Tulot Valmistus omaan käyttöön Tulot yhteensä Menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut euroa TOT 2011 MTA 2012 TAE 2013 muutos TA Tulot Valmistus omaan käyttöön Tulot yhteensä Menot Toimintakate Uusien sitovuussäännösten mukaan 41 Tekninen lautakunta on sitova taso poislukien 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, joiden toimintakate on sitova. Vuonna 2013 teknisen lautakunnan käyttötalouden menot ovat 104,574 milj. euroa ja tulot 50,568 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön on

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Tekninen lautakunta Sivu 17 / 48 27,688 milj. euroa. Ulkopuolisiin töihin käytetään 8,0 milj. euroa ja rakentamisen sisäisiin palveluihin 50,020 milj. euroa. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin (94) investoidaan 69,850 milj. euroa. Tuloja on arvioitu kertyvän 0,45 milj. euroa. Teknisen lautakunnan toimintamenot (poislukien 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut) ovat 46,554 milj. euroa ja tulot 20,236 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön on 3,688 milj. euroa. Teknisen keskuksen määrärahoihin on lautakuntakäsittelyn jälkeen tehty seuraavia muutoksia: Maankäyttösopimuskorvauksiin varattuja määrärahoja on nostettu 5,0 milj. euroa. Palveluliiketoimen toimialan uusiin sisäisiin veloituksiin on lisätty määrärahaa yhteensä 0,842 milj. euroa. Rakennusvalvontakeskuksesta on siirretty yhden vakanssin palkkarahat teknisen keskuksen hallintoyksikköön euroa. Määrärahalisäykset yhteensä 0,883 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarviota sekä taloussuunnitelmaa koskevien neuvottelujen yhteydessä on Teknisen keskuksen Katu- ja viherpalveluihin on lisätty 0,2 milj. euroa pyöräilyn laatukäytävien toteutukseen vuosille Puhelinliikenteen, perustietotekniikan ja atk-laitevuokrien menot on muutettu ulkoisista menoista sisäisiksi menoiksi. Menot ovat yhteensä 0,402 milj. euroa. Muutoksella ei ole vaikutusta käyttötalouden kokonaismäärärahaan. Tekninen lautakunta päättää määrärahojen jaosta palvelualueille. Määrärahojen jako palvelualueille: 41 Tekninen lautakunta Vuoden 2013 käyttösuunnitelma euroa Tekninen Hallinto Katu- ja Ulkopuoliset Kaupunkimittaus- ja Rakentamisen lautakunta viherpalvelut työt geotekniikkapalvelut sisäiset palvelut Tulot Valmistus omaan käyttöön Tulot yhteensä Menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2013 käyttötalouden osalta on liitteenä.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Tekninen lautakunta Sivu 18 / 48 Investoinnit Kiinteät rakenteet ja laitteet, omaisuuslaji Tekninen lautakunta, Kiinteät rakenteet ja laitteet, (pl. 949) TP 2011 Muutettu TA 2012 TAE 2013 ltk TA INVESTOINNIT euroa Muutos 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Menot Tulot Netto Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden määrärahat ovat 69,85 milj. euroa (93,4 milj. euroa vuonna 2012), ja tulotavoite on 0,45 milj. euroa. Liikenneväyliin varataan 13,2 milj. euroa ja alueelliseen kunnallistekniikkaan 20 milj. euroa. Kunnallistekniikan sopimusrakentamiseen (948) varataan yhteensä 33,45 milj. euroa. Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden Tekniseltä keskukselta tilaamat suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut eivät näy omaisuuslajissa 94 vaan taseyksiköiden omissa investointibudjeteissa. Taseyksiköiden tilaukset Tekniseltä keskukselta on budjetoitu tehtäväalueelle 418. Tulotavoite 0,45 milj. euroa on kohdistettu alueellisen kunnallistekniikan hankkeille. Kunnallistekninen sopimusrakentaminen (HA) Maankäyttösopimustuloilla tapahtuvaan kunnallistekniseen sopimusrakentamiseen on varattu 11 miljoonaa euroa toimintavuoden 2013 alussa. Kaupunginhallitus voi lisätä tehtäväalueen määrärahaa, mikäli toiminnasta aiheutuvat tulot ylittyvät vastaavasti. Talousarvion sitovuussäännöt Vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteessä 2 (Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet) edellytetään investointien osalta, että Mikäli osamäärärahan rakentamiskohteet on yksilöity investointiosan liitteellä hankkeittain, voidaan uusiksi rakentamiskohteiksi ottaa vain ne nimetyt hankkeet, joille talousarviossa on osoitettu rahoitus. Valtuusto päättää muiden kohteiden ottamisesta työkohteiksi tai hankkeen rakentamatta jättämisestä. Jos osamäärärahaa ei ole yksilöity hankkeittain, määrärahoja käyttävät lautakunnat ja johtokunnat päättävät toteutettavista työkohteista. Suunnittelun osalta noudattamista koskevissa ohjeissa todetaan, että:

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Tekninen lautakunta Sivu 19 / 48 Hanke- tai rakennussuunnitelmia voidaan tehdä niiden hankkeiden osalta, jotka sisältyvät investointiosan liitteelle. Teknisen ja ympäristötoimen johtajan päätöksellä voidaan määrärahojen puitteissa perustellusta syystä suunnitella myös muita hankkeita. Koneet ja kalusto (9541) sekä Aineettomat hyödykkeet Koneiden ja kaluston määrärahalla 0,2 milj. euroa toteutetaan kaupunkimittauksen ja geotekniikan toiminnassa tarvittavat yksittäiset poistonalaiset laitehankinnat. Aineettomien pitkävaikutteisten hyödykkeiden määrärahat on anottava yleishallintoon keskitetysti budjetoiduista yhteisistä määrärahoista projektisuunnitelmaan perustuen Koneet ja kalusto euroa TOT 2011 MTA 2012 TA Menot Tulot Netto Jatkuvat hankkeet Hyväksyessään vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman valtuusto päätti oikeuttaa teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2012 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien hankkeiden rakentamista/rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat hankkeille myönnettyjen vuonna 2012 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina. Uudelleenbudjetoitavat summat tarkentuvat tilinpäätösraportissa. Liitteen investointiosassa esitetään määrärahojen jako rakennushankkeille ja investointikohteille vuonna Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkinnät Antaessaan lausunnon vuoden 2013 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta valtuuston neuvottelutoimikunta liitti neuvottelusopimukseen neuvottelujen aikana tehdyt pöytäkirjamerkinnät, joiden toteutumista seurataan muun talousarvioseurannan yhteydessä. Neuvottelusopimukseen sisältyy 23 pöytäkirjamerkintää. Pöytäkirjamerkinnät ovat oheismateriaalina.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Tekninen lautakunta Sivu 20 / 48 Tiedoksi Tekninen ja ympäristötoimi, Olavi Louko Tekninen ja ympäristötoimi, Tanja Paananen