KLAUKKALAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KLAUKKALAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KLAUKKALAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA I KOULUN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1 Koulun arvoperusta Perusopetuksen arvot ovat - ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian kunnioittaminen - luonnon monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen - monikulttuurisuuden hyväksyminen Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Koulun ja kotien yhteiset arvot ovat terve itsetunto moraalikäsitys oikean ja väärän erottaminen sosiaalinen kanssakäyminen vastuuntunto oikeudenmukaisuus tasavertaisuuden hyväksyminen 2 Koulun toiminta-ajatus ja tehtävä TOIMINTA-AJATUS Klaukkalan koulun tehtävä tässä: Evästää eteenpäin elämässä. Tietojen, taitojen, tapojen myötä opettaa tekemään yhteistyötä. Matkalla lapsesta aikuiseksi kasvattaa ehjäksi ihmiseksi. Kirsti Astikainen Koulun toimintaympäristön muutokset Koulun opetustyöhön vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset. Tällaisia ovat mm. työelämän vaatimukset, lasten ongelmien monimuotoisuus, tietotulva, elinikäinen oppimishaaste ja kansainvälistyminen. 1

2 Ryhmäkokojen pienentäminen, luokkamuotoisen erityisopetuksen ja yleisopetuksen välisen yhteistyön kehittäminen, oppimismateriaalin ja opetusvälineiden ajanmukaistaminen luovat edellytykset onnistuneelle opetukselle. 4 Koulun painopistealueet Koulussamme painotetaan äidinkielen taitoja tutustuttamalla oppilaat kirjallisuuteen ja kirjastoon ja ohjaamalla omien kirjojen valintaan. Oppilaat perehdytetään kotiseudun kulttuuriin ja historiaan esim. Aleksis Kiveen. Viidensien luokkien oppilaille opetetaan kotiseutu -teemalla valinnaisainetta 1 h/vko. Kaikilla luokka-asteilla kehitetään erityis- ja yleisopetuksen välistä yhteistyötä joustavien opetusryhmien avulla. Oppilaille tarjotaan tuntikehyksen puitteissa eri oppiaineisiin liittyviä kerhoja. 5 Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat Koulu huolehtii opetussuunnitelmaan kirjattujen tieto-taitojen opetuksesta. Opettajat tekevät yhteistyötä keskenään. Opettajien erityisosaaminen hyödynnetään koulukohtaisen resurssin jaossa. Koulu toimii yhteistyössä kotien kanssa. Koulussa toimii vanhempainyhdistys sekä luokkatoimikuntia. Yhteistyötä tehdään myös seurakunnan, poliisin, kirjaston, paikallisten yrittäjien ja ympäristön päiväkotien kanssa. 6 Koulun opetus- ja kasvatustavoitteet Opetuksen tavoitteena on opettaa voimassaolevan opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot eri oppiaineissa. Tavoitteena on opettaa oppilasta kehittämään omaa tapaansa oppia ottamaan vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan työskentelemään yksin, pareittain, ryhmässä kohtaamaan rohkeasti ja luovasti uusia oppimishaasteita ilmaisemaan itseään rakentavasti Kasvatustavoitteet ovat, että oppilas oppii kantamaan vastuun valinnoistaan arvopohdintojensa perusteella oppii nimeämään, tunnistamaan, käsittelemään ja hallitsemaan tunteitaan 2

3 uskoo omiin kykyihinsä ja säilyttää ilon oppia ymmärtää terveiden elämäntapojen merkityksen omaksuu eettiset ja moraaliset arvot hyvät tavat, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus saa terveen itsetunnon ja vahvistaa myönteistä minäkuvaa vahvistaa kieli- ja kulttuuri-identiteettiään 3

4 II OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 7 Perusopetuksen tuntijako VUOSILUOKAT yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli xxxx B-kieli xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx Matematiikka Biologia ja maantieto Ymp.- ja luonnontieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomust Historia ja yhteiskuntaoppi xxxx xxxx xxxx xxxx Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx 3 xxxx xxxx 3 Oppilaanohjaus xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx lk:n valittava taide- ja taitoaine xxxx xxxx xxxx xxxx 3 3 xxxx xxxx xxxx Valinnaisaineet Koulun valinta xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx Oppilaan tuntimäärä Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli xxxx xxxx xxxx xxxx (2) (2) 8 (12) 4

5 1. luokalla tulee taulukossa olevien tuntien lisäksi valita 2-3 tuntia haluamiinsa oppiaineisiin 2. luokalla voi taulukossa olevien oppituntien lisäksi valita 1 lisäoppitunnin mihin tahansa oppiaineeseen luokilla voi taulukossa olevien oppituntien lisäksi valita 1 lisäoppitunnin mihin tahansa oppiaineeseen luokilla tulee valita taide- ja taitoaineisiin 3 lisäoppituntia luokan valinnaisaineen sisältöteema on kotiseutu 8 Koulun oppimiskäsitys Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen perustuu opittavan aineksen ja oppilaalle aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden vuorovaikutukseen. Oppilas rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta omaa tietorakennettaan. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. 9 Oppimisympäristö Oppimisen kannalta on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus. 1. Kuvaus koulun oppimisympäristöstä Klaukkalan koulu sijaitsee keskellä Klaukkalan taajamaa Koulun mäessä kahdessa erillisessä koulurakennuksessa, jotka on peruskorjattu ja uudelleen kalustettu 2000-luvulla. Klaukkalan koulussa toimii alueelliset neurologiset erityisluokat Koulun välittömässä läheisyydessä on hyvät ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet. 2. Fyysinen ympäristö Tavoitteena on, että opetusvälineet palvelevat nykyaikaisia opetus- ja kasvatustarpeita. Oppimisympäristön varustus tukee oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja 5

6 muun mediatekniikan (esim. av-välineet, puhelimet, kamerat) sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. 3. Psyykkinen ympäristö Psyykkisen ympäristön osalta koulussa vallitsee avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Tavoitteena on, että oppilas kokee, että hänestä välitetään ja että häntä ja hänen mielipidettään arvostetaan ja että kaikkia oppilaita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Kaikkeen ilmitulleeseen koulukiusaamiseen puututaan välittömästi. Koulu on mukana KiVa-koulu hankkeessa. Kiusaaminen selvitetään KiVa-tiimiopettajan ja oppilaiden ja/tai vanhempien kanssa. Oppilaalle tarjotaan tilaisuus myös leikkiin, monipuoliseen työskentelyyn sekä liikuntaan sisällä ja ulkona. 4. Valvonnat Oppilaat ovat kolmella välituntipihalla siten, että ylätalon oppilaat ovat sen alapuolisella pihalla ja alatalon oppilaat ovat alimmalla pihalla ja rakennuksen pohjoispäädyssä. Opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat valvovat välitunnit. 5. Koulun järjestyssäännöt Klaukkalan koulun johtokunta hyväksyi järjestyssääntöpäivityksen Liite: Järjestyssäännöt 10 Koulussa toteutettava esiopetus Klaukkalan koulun tiloissa toimii kaksi osapäiväesiopetusryhmää. Hallinnollisesti esiopetus on koulun toiminnan ulkopuolella. Koulun alkuopetus tekee yhteistyötä alueen esiopetuksen kanssa. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa noudatetaan kuntaan laadittua esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen prosessikuvausta. Liite: Esi- ja alkuopetuksen prosessikuvaus 11 Koulun tietostrategia Nurmijärven kunta ajanmukaistaa koulujen tietoteknisiä laitteita. 6

7 Nykyaikaisia av-välineitä, kuten dataprojektori, dokumenttikamera, ja muu tietotekniikka, käytetään hyväksi opetus- ja oppimistapahtumissa. Niitä voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa myös erityisopetuksen ja tukiopetuksen yhteydessä. Tietotekniikkaa ei opiskella varsinaisena oppilaineena. Tietotekniikan käytön tavoitteena on ohjata oppilasta hankkimaan tietoja, tutkimaan, jäsentämään asiakokonaisuuksia ja tuottamaan tietoa. Tavoitteena on herättää oppilaissa kiinnostus käyttää tietokonetta luovan ongelmanratkaisun työvälineenä. Oppilaan tulisi kokea onnistumisen tunnetta ja myönteisiä kokemuksia. Opettajilla on mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen. Atk-tukena toimii atk:n perehtynyt opettaja, jota kunta-atk tarvittaessa tukee. III OPPIMISEN JA KASVUN YLEINEN JA TEHOSTETTU TUKI 12 Syrjäytymisen ehkäiseminen Syrjäytymisen ehkäiseminen on keskeinen painopistealue. Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat muun muassa heikko koulumenestys, oppimisvaikeudet, luvattomat koulusta poissaolot, sosiaalinen sopeutumattomuus, rikkonainen kotitausta, koulukiusaaminen, syrjään vetäytyneisyys, ulkomaalaisuus, päihteiden tai huumeiden käyttö, tupakointi, näpistely tai muu rikollinen toiminta. Syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta keskeisiä toimintaympäristön muutoksia ovat mm. seuraavat tekijät: oppilasaineksen haasteiden lisääntyminen ja muuttuminen monimuotoisiksi kasvatuksellisen otteen löyhtyminen lapsista ja nuorista päihteiden ja huumeiden käyttö nuorten keskuudessa maahanmuuttajien määrän kasvu Kun opettaja havaitsee syrjäytymisvaarassa tai oppimisongelmissa olevan oppilaan, hänen ongelmiinsa puututaan heti. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä mm. ryhmäytymisellä (sosiaalisten taitojen oppimisella), tukitoimilla (tukiopetus, koulunkäynnin ohjaaja, osa-aikainen erityisopetus) ja kummioppilastoiminnalla. Syrjäytymisen ehkäisemisessä korostuu moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuoltoryhmän (OHR) toiminta. Tavoitteena on luoda kaikille oppilaille tilaisuus 7

8 opiskella mahdollisimman pitkään omien edellytystensä mukaan omassa sosiaalisessa ympäristössään omassa koulussaan. 13 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Suurimmat kieli- ja kulttuuriryhmät ovat Nurmijärvellä romanit ja maahanmuuttajat. Romanit Opetuksen lähtökohtana on, että Suomen romanit ovat suomalaisia ja arvostavat omaa kotimaataan ja omaa kulttuuriaan. Opetuksen tavoitteena on romanioppilaiden oman kulttuuri-identiteetin ja koulunkäyntimotivaation tukeminen. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä ja sukuyhteisöä. Maahanmuuttajat Suomessa vakinaisesti asuvat maahanmuuttajataustaiset lapset ovat oppivelvollisia. Koulu tukee maahanmuuttajataustaisia oppilaita kotoutumisessa suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan. Opetuksen tulee luoda perustaa oppilaan kaksikielisyydelle ja antaa hänelle mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Valmistava opetus Nurmijärveläiset alakouluikäiset maahanmuuttajat, joiden maahantulosta on enintään kolme vuotta, voivat saada enintään yhden vuoden valmistavaa opetusta Järvenpään Kartanon koulussa. Valmistavan opetuksen tarkoitus koulunkäyntivalmiuksien tukeminen ja suomen kielen oppiminen ennen perusopetukseen siirtymistä. Suomen kielen opetus Maahanmuuttajataustaisille oppilaille opetetaan suomea toisena kielenä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen yhteydessä opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito otetaan huomioon oppiaineiden ja aineryhmien arvioinnissa. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetulla arviointimenetelmällä. Tarvittaessa oppilaan arviointi voi olla esimerkiksi sanallista kaikissa tai joissain aineissa niin pitkään kuin on tarpeen. Ainoastaan päättötodistukseen on annettava numeerinen arvosana. Maahanmuuttajaoppilaan koulunkäynnin aloitusta voidaan lykätä hakemuksesta vuodella, jos lapsen suomen kielen taito on vielä vähäinen. 8

9 Liite: S2-ops Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetus Peruskouluissa voidaan antaa vieraskielisten oppilaiden äidinkielen eli nk. kotikielen opetusta. Opetusta voidaan antaa kaksi tuntia viikossa edellyttäen, että kyseisen kielen opetusryhmään ilmoittautuu vähintään neljä oppilasta. Opetus järjestetään pääsääntöisesti oppituntien ulkopuolella. Samassa opetusryhmässä voi olla oppilaita eri vuosiluokilta ja eri kouluista. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen tarve selvitetään lukuvuosittain tehtävällä kyselyllä. Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa on otettava huomioon, että he eroavat toisistaan kielen ja kulttuurin, maahanmuuton syyn ja maassaoloajan suhteen. Opetuksen tulee luoda perustaa oppilaan kaksikielisyydelle ja antaa hänelle mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuriyhteisön että suomalaisen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Maahanmuuttajille opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen. Suomi toisena kielenä perusopetuksessa Oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame, saavat suomi toisena kielenä -oppimäärän (S2) mukaista opetusta. Liite: S2 -ops 14 Oppilashuoltoryhmän tavoitteet, tehtävät ja toiminta Oppilashuoltotyön tavoitteena on edistää oppilaiden hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä luoda terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö edistää kouluyhteisön hyvinvointia tunnistaa oppimisen esteitä ja kasvuun liittyviä ongelmia sekä mahdollistaa op-pilaan tarvitsema varhainen tuki ehkäistä syrjäytymistä Oppilashuoltoryhmän tehtävä on suunnitella ja koordinoida oppilashuoltotyötä koulussa 9

10 ennaltaehkäistä oppimisen esteitä ja kasvuun liittyviä ongelmia ratkaista jo syntyneitä ongelmia tukea opettajia kasvatus- ja opetustyössä löytää parhaat mahdolliset keinot oppimistuloksien saavuttamiseksi suunnitella yhteistyössä opettajien kanssa tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulutyön järjestäminen seurata ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia Oppilashuoltoryhmän toiminta Oppilashuoltoryhmän kokoontuminen Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Lisäksi se kokoontuu aina tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmän toimintaedellytykset huomioidaan työjärjestyksen laadinnassa. Oppilashuoltoryhmän kokoontumisesta laaditaan muistio. Koulun rehtori tai hänen määräämänsä oppilashuoltoryhmän jäsen toimii kokouksen puheenjohtajana. Oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, osa-aikainen erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja terveyskeskuspsykologi. Lisäksi aina tarpeen tullen luokanopettaja, aineenopettaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri, huoltaja, poliisi tai muut asiaan liittyvät henkilöt. Oppilashuoltoryhmän toiminnan tavoitteista, tehtävistä, tiedottamisesta ja toiminnan arvioinnista on tarkemmin kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. 15 Opetuksen tukipalvelut Opetuksen tukipalvelujen kautta edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä tuotetaan oppilaan koulussa tarvitsemia tukipalveluja. Ennalta ehkäiseviä tukipalveluja ovat kouluterveydenhuollon palvelut: - kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja hammashuolto. Lisäksi oppilaan tukena ovat koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut. Kouluruokailu kailu 10

11 Oppilaalle tarjotaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton kouluateria kuuden viikon ruokalistakierron mukaisesti. Ruokalista on nähtävissä ruokapalveluiden kotisivuilla sekä viikoittain Nurmijärven Uutisissa. Erityisruokavaliota terveydellisin perustein tarvitsevien tulee huoltajien antaa ilmoitus mahdollisine toteutusohjeineen keittiöhenkilökunnalle. Koulunkäynnin ohjaajan palvelut Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevalla tai vammaisella oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät koulunkäynnin ohjaajan palvelut. Rehtori tekee suunnitelman koulunsa yleisestä koulunkäynnin ohjaajatarpeesta ja jakaa koulun resurssin sen mukaisesti. Opetuspäällikkö päättää koulun koulunkäynnin ohjaajaresurssista. Koulumatkat ja kuljetus kuljetus Kunta järjestää peruskoulun oppilaille maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljettamista seuraavissa tapauksissa: 1. Oppilas on luokalla ja hänen koulumatkansa on yli 3 km pitkä. 2. Oppilas on luokalla ja hänen koulumatkansa on yli 5 km pitkä. 3. Ilman kuljetusta matka on oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Ratkaisu tehdään asiantuntijalausunnon perusteella. Jos oppilas käy saamansa luvan perusteella vieraan koulupiirin koulua, mahdollisen koulukuljetuksen järjestämisestä ja koulumatkakustannusten korvaamisesta päätetään erikseen osittain edellä esitetyistä perusteista poiketen. Kouluterveydenhoitaja _ja_opiskelijaterveydenhuolto Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija ja vastaa hoitotyön asiantuntijana kouluterveydenhuollosta. Lisäksi hän vastaa oppilaan hyvin-voinnin ja terveyden seuraamisesta, arvioinnista ja edistämisestä. Terveydenhoitaja tapaa kaikki oppilaat vähintään kerran vuodessa kouluterveydenhuollon toimintaa ohjaavan asetuksen mukaisesti. Terveydenhoitaja on koululla 3 pv/vko. Laajat terveystarkastukset ovat 1:llä, 5:llä luokalla. 11

12 Välivuositarkastukset Laajojen terveystarkastusten välivuosina tarkastus on suppeampi ja kestoltaan lyhyt. Vuosittaisessa terveystarkastuksessa oppilaalle tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma, joka voi käytännössä olla vuosittaiset terveystarkastukset tai tarvittaessa sovitusti lisäkäyntejä. Alakoululaisten hammashoito en_edistaminen/koululaisten_7_-_16_v._hammashoito Koululaiset kutsutaan luokkatarkastuksiin koulun kautta seuraavasti: 1lk:lla, 3lk:lla ja 5lk:lla Koululaiset käyvät luokkatarkastuksissa hammaslääkärillä, joka määrittelee yksilöllisen hoitovälin. Lisäksi 2 ja 6 luokille pidetään koulussa suun terveydenedistämistunti. 4 luokkalaiset kutsutaan hammashoitolaan huoltajan kanssa yksilölliselle terveydenedistämiskäynnille, jossa neuvotaan ja ohjataan suun omahoitoa. 16 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan. Oppilaanohjausta annetaan eri aineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Siihen ei varata erillisiä oppitunteja. Oppilasta ohjataan vastuulliseen suhtautumistapaan koulutyötä ja tehtäviään kohtaan, ja häntä totutetaan monipuolisiin työtapoihin ja tiedonhankintaan. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan auttaa oppimisvaikeuksissa. Oppilaan perusvalmiuksia kehitetään siten, että hän kykenee mahdollisimman hyvin käyttämään omia voimavarojaan edellytystensä mukaisessa opiskelussa. Oppilaanohjauksen avulla tuetaan oppilaan itsenäistymistä ja tasapainoisen persoonallisuuden kehittymistä. Kuudesluokkalaisille annetaan ohjausta yläasteelle siirtymiseen liittyvissä asioissa. Ala- ja yläkoulun välisen nivelvaiheyhteistyön tavoitteena on varmistaa oppilaan joustava siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. Tavoitteen toteutumiseksi koulutuspalveluissa on laadittu ala- ja yläkoulun nivelvaiheen prosessikuvaus. Nivelvaiheen yhteistyö yleisessä tuessa Ala- ja yläkoulun välisen nivelvaiheyhteistyön tavoitteena on varmistaa oppilaan joustava siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. Tavoitteen 12

13 toteutumiseksi koulutuspalveluissa on laadittu ala- ja yläkoulun nivelvaiheen prosessikuvaus. Yläkoulujen oppilaanohjaajat vierailevat alakouluilla huhtikuun loppuun mennessä kertomassa yläkoulun opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Lisäksi kuudennen luokan oppilaat käyvät tutustumassa yläkouluun huhti - toukokuussa. Kaikista kuudennen luokan oppilaista järjestetään ala- ja yläkoulun nivelpalaveri. Nivelvaiheen yhteistyö tehostetussa tuessa Tehostetun tuen piiriin kuuluvien oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien asioiden tiedonsiirtoon kiinnitetään erityistä huomiota. Alakoulun rehtori huolehtii siitä, että tehostetun tuen oppilaiden oppimissuunnitelmat siirtyvät yläkouluun. Nivelvaiheen yhteistyö erityisessä tuessa Perusopetuslain 17 :n mukaan oppilaan saaman erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli erityisen tuen tarve jatkuu, opetuspäällikkö tekee siitä uuden päätöksen ja oppilaan asiassa järjestetään yksilöllinen nivelpalaveri toukokuun loppuun mennessä. Alakoulun rehtori huolehtii siitä, että oppilaan HOJKS siirtyy yläkouluun. 17 Tukimuodot yleisen ja tehostetun tuen aikana Yleinen tuki Yleinen tuki on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien oppilashuollollista tukea oppilaalle: välittämistä, kiinnostusta oppilaan asioihin, kuuntelua. Oppilashuolto on opetuksen ohella osa kaikkien opettajien perustehtävää. Yleinen tuki toteutuu koulun arjessa, kun oppilasta kuunnellaan ja ollaan yhteistyössä kodin kanssa. Yleisen tuen tasolla opettajat ovat keskeisessä asemassa. Ensisijaisesti luokanopettajat pitävät yhteyttä koteihin. Tilapäinen tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus ja koulunkäynnin ohjaajan tuki ovat yleisen tuen muotoja. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta annetaan, kun oppimisvaikeudet on havaittu. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee 13

14 järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu kuin luokan oma opettaja. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, tulee hänellä olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Koulunkäynnin ohjaajan tuki voi kohdistua koko luokkaa, oppilasryhmään tai tilapäisesti yksittäiseen oppilaaseen yleisen tuen aikana. Osa-aikainen eritysopetus Yleisen tuen aikana oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta. Opetus tapahtuu yksilö- tai ryhmäopetuksena, jonka suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti erityisopettaja yhteistyössä oppilaan luokanopettajan ja huoltajien kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen voi ilmaista oppilas itse, luokan- tai aineenopettaja tai lapsen huoltajat. Klaukkalan koulussa osa-aikaista erityisopetusta toteutetaan laaja-alaisena erityisopetuksena siten, että koulussa on erikseen lukiopetusta (lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet) puheopetusta (puheopetus) pienryhmäopetusta (yhden tai useamman luokan oppilaista koottu pienryhmä työskentelee väliaikaisesti erityisopettajan kanssa). Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään turvaamaan oppilaalle hänen kyky- ja taitotasoaan vastaavat mahdollisuudet selviytyä opiskelustaan yleisopetuksen tavoitteet saavuttaen. Joustavat opetusryhmät Klaukkalan koulussa toteutetaan luokkatasoittain opetusta ns. joustavissa opetusryhmissä. Joustavien ryhmien opettamisessa otetaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja valmiudet edetä oman tasonsa mukaisesti. Joustavien opetusryhmien käyttö mahdollistaa yleisopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen yhteistyön palkkituntien avulla. Oppilaan poissaolojen seuranta Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajille. 14

15 Oppivelvollisen huoltajien on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. (Perusopetuslaki 26). Oppilaan poissaolot kirjataan esimerkiksi Helmi-järjestelmään. Luvattomista poissaoloista ilmoitetaan huoltajille ensimmäisenä poissaolopäivänä esim. Helmijärjestelmässä, jossa huoltajat voivat ilmoittaa poissaolon syyn. Mikäli huoltajat ei kuittaa poissaoloa saman päivän aikana, ollaan viimeistään toisena poissaolopäivänä puhelimitse yhteydessä kotiin. Tehostettu tuki Tehostetun tuen tasolla ovat oppilaat, jotka tarvitsevat säännöllistä tukea ja useita tukimuotoja. Tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena ja se perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki, kuten tukiopetus ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla oppilasta tulisi tukea Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelma on laadittava kuukauden kuluessa siitä, kun päätös tehostetun tuen alkamisesta on tehty. Oppimissuunnitelmaa tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin lukuvuoden aikana ja vähintään kerran vuodessa. Oppilaalla tulee olla ollut oppimissuunnitelman mukainen tehostettu tuki käytössään vähintään puoli vuotta ennen kuin hänelle voidaan hakea erityisen tuen päätöstä. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimis- 15

16 suunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajien sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee op-pilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelma liitteineen on salassa pidettävä asiakirja ja sitä säilytetään koulussa salassa pidettävien asiakirjojen tapaan lukollisessa, paloturvallisessa tilassa. Kopio oppimissuunnitelmasta annetaan oppilaan huoltajille ja oppilasta opettaville opettajille, jotka säilyttävät sitä salassa virkavastuullaan. 18 Oppilaskerhot Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Koulun kerhotyön tarkoituksena on kannustaa oppilaan myönteisten harrastusten pariin. Kerhotyö antaa oppilaalle mahdollisuuksia tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavaan toimintaan ja siten rikastuttaa koulussa tapahtuvaa opiskelua. Koulun kerhoilla ja varsinaisen koulutyön ulkopuolisella koulun toiminnalla tuetaan oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotyössä tarjotaan monipuolista ja kehittävää toimintaa. Oppilaskerhot voivat myös tarjota oppilaalle paikan viettää koulutyön ulkopuolista aikaa. Kerhotoiminta sisällytetään työsuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaalle vapaaehtoisia. IV OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ERITYINEN TUKI 19 Erityinen tuki Erityisen tuen taso tulee kysymykseen silloin, kun oppilasta ei kyetä riittävästi tukemaan tehostetun tuen keinoin. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen pohjautuvasta erityisopetuksesta ja muista perusopetuksen tukimuodoista. Tässä vaiheessa mukaan työskentelyyn tulevat entistä voimakkaammin koulun ulkopuoliset 16

17 tahot ja erityiset opetuksen järjestelyt. Erityisen tuen tasolla tehdään tarvittaessa terveyskeskuspsykologin tutkimuksia ja laaditaan pedagoginen selvitys. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Oppilaiden edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien henkilöiden sekä huoltajien näkemys oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisen tuen päätöksessä on määrätty. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajia tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten pitää olla opettajien laatima selvitys oppilaan etenemisestä sekä oppilashuoltoryhmän selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella opetuspäällikkö tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityisen tuen opetuksen järjestäminen ja tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan huoltajien, opettajan sekä muiden tarpeellisten tahojen kanssa (mm. psykologi, erityisopettaja). Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. HOJKS liitteineen on salassa pidettävä asiakirja ja sitä säilytetään koulussa salassa pidettävien asiakirjojen tapaan lukitussa ja paloturvallisessa tilassa. Kopio HOJKS:sta annetaan oppilaan huoltajille ja oppilasta opettaville opettajille, jotka säilyttävät sitä huolellisesti virkavastuullaan. HOJKS:ssa voidaan määritellä oppilaalle yksilöllistetty oppimäärä yhdessä tai useammassa aineessa. Opetuksen yksilöllistäminen eli mukauttaminen tulee 17

18 ilmoittaa todistuksessa. Yksilöllistämispäätöksen tekee opetuspäällikkö asiantuntijalausunnon perusteella opettajan esityksestä ja yhteistyössä huoltajien suostumuksella. 20 Koulussa toteutettava luokkamuotoinen erityisopetus Klaukkalan koulussa toimii alueelliset neurologiset erityisluokat. Erityisen tuen oppilailla on neurologisista syistä johtuvia oppimisvaikeuksia. Vaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi tarkkaavaisuuden ja keskittymisen sekä oman toiminnanohjauksen vaikeutena tai puheen, lukemisen, kirjoittamisen ja/tai matematiikan oppimisen vaikeutena. Opetuksessa noudatetaan yleisopetussuunnitelmaa. Erityisluokalla on enintään kymmenen oppilasta. Luokalla erityisopettajan lisäksi on luokkakohtainen koulunkäynnin ohjaaja. Erityisen tuen oppilailla on mahdollisuus lisäksi saada tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Eritysluokissa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa, ellei oppilaskohtaisesti ole tehty päätöstä yksilöllistetystä oppimäärästä. 21 Koulussa toteutettava muu erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus Perusopetuslain 16 :n mukaan oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessa ja koulunkäynnissä, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa taikka vaikeuksia sopeutua koulunkäyntiin. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä oppilaalle keskustellaan huoltajan kanssa. Huoltajien tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. Integroitu erityisoppilas Erityisen tuen oppilas voi opiskella myös integroituneena erityisoppilaana yleisopetuksen ryhmässä. Vuosiluokkien 1-6 mukautettua erityisopetusta annetaan Kivenpuiston erityiskoulussa ja sopeutumattomien opetusta Isoniitun koulun alueellisilla erityisluokilla. 18

19 Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetus on määritelty kuntaan laaditussa Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki suunnitelmassa. V KOULUSSA TOTEUTETTAVA YHTEISTYÖ 22 Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö Alkuopettajat tekevät yhteistyötä alueen päiväkotien esiopettajien kanssa. Yhteistyötä tehdään kuntaan laaditun esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen prosessikuvauksen mukaisesti. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa joustava siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen. Liite: Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen prosessikuvaus 23 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaan tuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Kodin ja koulun välisen yhteistyön keskeisin tavoite on lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen tukeminen lapsen edun mukaisesti. Tärkeä yhteistyön muoto ovat 19

20 oppilaan koulunkäyntiin liittyvät tapaamiset, joihin osallistuvat oppilaan lisäksi huoltajat, opettajat ja mahdolliset muut yhteistyötahot. Yhteydenpidon, tapaamisten ja tiedottamisen tavoista ja määrästä sovitaan oppilaskohtaisesti huoltajien kanssa. Koulu ja koti ovat tasavertaisesti yhteisvastuussa vuorovaikutuksen toimivuudesta. Koululla on kuitenkin aktiivinen rooli yhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä siten, että lapsen etu parhaalla mahdollisella tavalla toteutuu. Koulun ja kodin välisinä työmuotoina ovat käytössä mm. koulutulokkaiden tutustumispäivä, luokan vanhempainilta, vanhempaintapaamiset ns. vanhempainvartit lukuvuosittain, koulun yhteinen vanhempainilta, koulun juhlat, avointen ovien päivät sekä retket ja toimintapäivät. Yhteyttä pidetään myös sähköisen Helmi-reissuvihkon, puhelimen, sähköpostin ja reppuvihkon välityksellä. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään. 24 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö Klaukkalan koulu tekee yhteistyötä ensisijaisesti Klaukkalan yläastepiirin muiden koulujen kanssa mm. oppilaaksi otossa. Yhteistyötä tehdään ala- ja yläkoulun nivelvaiheen prosessikuvauksen mukaisesti. Liite: Ala- ja yläkoulun nivelvaiheen prosessikuvaus. Lisäksi tehdään sekä Nurmijärven kunnan sisäistä että valtakunnallista yhteistyötä esim. erilaisten opetushallituksen hankkeiden välityksellä ja osallistutaan erilaisiin kunnan järjestämiin kulttuuri- sekä urheilutapahtumiin. 25 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Klaukkalan koulussa tehdään aktiivista yhteisyötä koulun aikuisten ja oppilaskunnan kesken. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunta voi valita keskuudestaan hallituksen tai muun edustajaryhmän, jonka toiminnan tehtävänä on vahvistaa oppilaiden osallisuutta, ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan sekä vastuuta yhteisten asioiden hoitamisessa koulussa. Klaukkalan koulu tekee yhteistyötä oppilaiden kasvun ja kehityksen tukemiseksi useiden sidosryhmien kanssa, esim. kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimi, musiikki- ja tanssiopisto, nuorisotoimi, palo- ja pelastuslaitos, poliisi, sosiaalitoimi, seurakunta ja urheiluseurat. Klaukkalan koulu tekee yhteistyötä koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Vanhempainyhdistyksen hallituksessa on opettajaedustus. 20

21 26 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Vierailijoiden, muiden koulujen opettajien ja luennoitsijoiden kanssa tehdään yhteistyötä. 27 Koulun toteuttama muu yhteistyö Yritysten ja elinkeinoelämän edustajien kanssa tehdään yhteistyötä samoin koululla vierailevien taiteilijoiden kanssa. VI OPPIMISEN ARVIOINTI 28 Koulun arviointisuunnitelma Arviointi on olennainen osa koulun kasvatus- ja opetustyötä. Sitä tapahtuu koulun sisäisenä ja ulkoisena arviointina sekä oppilasarviointina. Kaiken arvioinnin tehtävänä on itsetuntemuksen lisääminen, opiskelutaitojen kehittäminen ja ohjaaminen tavoitteelliseen opiskeluun. Ulkoinen arviointi Rehtori teettää kirjallisesti n. kolmen vuoden välein kyselyn huoltajilla koulumme toiminnasta. Saadun palautteen myötä kehitetään koulun toimintaa. Kyselyn tulokset tiedotetaan huoltajille. Sisäinen arviointi Rehtori ja kukin opettaja arvioi kehittämiskeskusteluissa rehtorin, opettajan ja koulun työtä ja toimintaa. KiVa-koulu teettää oppilailla kiusaamiskyselyn lukuvuoden lopussa. Oppilaita arvioidaan kirjallisesti lukuvuoden kuluessa (esim. kokeet, reissuvihot, portfoliot, projektityöt jne) suullisesti ja kirjallisesti väliarvioinneilla ja lukuvuosiarvioinneilla. 29 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Edellä mainittujen ulkoisen ja sisäisen arvioinnin palautteiden perusteella rehtori yhdessä rehtoria avustavan työryhmän kanssa tekee kehittämistarpeista esitykset opettajakunnalle ja johtokunnalle edelleen toteutettavaksi. Tapahtumien jälkeen pidetään palautekeskustelu. Lukuvuoden päättyessä käydään rakentava kritiikkikeskustelu menneestä lukuvuodesta. Lukujärjestyksiin on varattu viikoittainen YT-aika, jolloin rinnakkaisluokkien opettajat suunnittelevat tulevaa opetustaan, tapahtumia jne. Tuolloin pidetään myös opettajainkokoukset. Rehtori pitää henkilökunnan kanssa työpistekokouksia. 21

22 Toimintaa johtaa ja ohjaa rehtori ja rehtoria avustava johtoryhmä. Johtokunta osallistuu koulun toiminnan arvioinnin suunnitteluun. 30 Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä 22

23 osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna monipuolisia mahdollisuuksia näyttää osaamisensa, mm. suullista koetta, suullisesti täydennettyä koetta, tietotekniikkaa, eriytettyä koetta, lisäaikaa kokeeseen, tukivälineitä, jne. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon mikäli oppilaalla on todettu esim. lukivaikeus tai muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaanhenkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toimintaalueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaanvamman tai sairauden Oppilasarvioinnin yleiset ohjeet ja arvioinnin tehtävä Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua sekä kehittämään hänen edellytyksiään itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Arvioinnin kattavuus edellyttää, että siitä annetaan tietoa riittävän usein opintojen kestäessä oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Arviointi on aina perusteltavissa. Opintojen päättyessä suoritetaan päättöarviointi. Oppilasarviointi palvelee oppilasta kannustaen seuraavia tehtäviä: oppilaan persoonallisuuden kehittyminen ja sosiaalistuminen oppilaan työskentely- ja opiskelutaitojen kehittyminen oppilaan tiedollinen ja taidollinen kehittyminen oppilaan itsearvioinnin kehittyminen Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason 8. 23

24 Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1 4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia Arvioinnin muodot Arvioinnin perusteista annetaan etukäteen tietoa oppilaille ja heidän huoltajilleen. Oppilaan arviointi jakaantuu arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. Tietoja oppilaan edistymisestä annetaan vapaamuotoisten tiedotteiden avulla, suullisesti ja kirjallisesti huoltajan ja oppilaan kanssa käytävissä arviointikeskusteluissa sekä todistuksissa Arviointikeskustelu Arviointikeskustelu on kasvatuksellinen vuorovaikutustilanne, jossa arviointi on opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteistyötä. Arviointikeskustelussa palautteen tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Lisäksi otetaan huomioon myös miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Arviointikeskusteluja voidaan käydä kaikilla luokka-asteilla. Arviointikeskusteluun liittyvät asiakirjat ovat salassa pidettäviä Sanallinen arviointi Sanallisella arvioinnilla tarkoitetaan oppilaan edistymisen, oppimisprosessin, oppiaineiden ja käyttäytymisen arviointia siten, että kuvataan niitä muutamalla sanalla tai lauseella. Sanallista arviointia käytetään: 1. ja 2. luokalla: käyttäytymisen, työskentelyn, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan arvioinnissa silloin jos todistusta ei korvata arviointikeskustelulla 24

25 3. luokalla: käyttäytymisen, työskentelyn, äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan, A1-kielen sekä ympäristö- ja luonnontiedon arvioinnissa 4. luokalla: käyttäytymisen ja työskentelyn arvioinnissa 5. ja 6. luokalla: voidaan käyttää täydentämässä numeroarvostelua kaikissa oppiaineissa voidaan käyttää täydentämässä käyttäytymisen arviointia Numeroarvostelu Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön, jossa huomioidaan myös oppilaan työskentely. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4-10, jossa 5-10 osoittavat hyväksyttyä ja numero 4 hylättyä suoritusta. Numeroarvostelua käytetään oppiaineiden, aineryhmien ja käyttäytymisen arvostelussa: 4. luokalla äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan, A1-kielen sekä ympäristö ja luonnontiedon arvostelussa 5. luokalta alkaen käyttäytymisen, kaikkien oppiaineiden ja aineryhmien arvostelussa; alkava oppiaine voidaan jättää arvioimatta välitodistuksessa vuosiluokalla 5 (A2-kieli, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, historia) Väli- ja lukuvuositodistukset Lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi välitodistus. Niistä vuosiluokan oppimäärään kuuluvista oppiaineista, joista ei anneta vuosiluokilla 1-3 varsinaista sanallista arviointia tai vuosiluokalla 4 numeroarvostelua, tulee lukuvuositodistukseen merkintä hyväksytty, mikäli oppilas on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti. 25

26 Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Käyttäytymisen sanallinen arviointi on salassa pidettävää tietoa. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Todistusten ulkoasusta päättää koululautakunta Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä arvioidaan erikseen vuosiluokilla Käyttäytymisen arviointi Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet: Oppilas ottaa toiset ihmiset huomioon. Oppilas osaa auttaa ja kannustaa muita tarpeen tullen. Oppilas oppii noudattamaan koulun ja luokan sääntöjä. Oppilas noudattaa hyviä tapoja. Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1-4, vuosiluokalta 5 alkaen numeroarvosteluna, johon kuntaan on laadittu yhtenevät kriteeri. Liite: Käyttäytymisen arviointikriteerit 26

27 Oppilaan itsearviointi Oppilasta ohjataan kaikilla vuosiluokilla monipuoliseen ja rakentavaan itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuu. Oppilas oppii tiedostamaan vuosiluokan tavoitteet asettamaan opiskelulleen tavoitteita tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan tunnistamaan omaa edistymistään. Arviointi toteutuu seuraavilla tavoilla: opettajan tai oppilaan suullinen palaute koe- sekä tehtäväarvostelu luokka-, oppiaine tai oppilaskohtainen raportti suullisesti tai kirjallisesti tiedotteet oppilaan itsearviointi suullisesti huoltajan ja oppilaan kanssa käytävät arviointikeskustelut Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppi-laita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 27

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn:

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn: 5 OPPILAAN ARVIOINTI Koulun arvot sekä oppimis- ja tiedonkäsitys ovat oppilaan arvioinnin pohjana. Arviointi on osa opiskeluprosessia. Palautteella ja itsearvioinnilla on merkittävä rooli oppimisessa.

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Koulu Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Opetuslautakunta 29.3.2012 Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa.

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi O ppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

OPPIMISEN ARVIOINTI. Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017

OPPIMISEN ARVIOINTI. Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017 OPPIMISEN ARVIOINTI Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017 1 OPPIMISEN ARVIOINNIN KOKONAISUUS PL 22 Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan

Lisätiedot

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017 Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu. Koulu Hyrylän yläaste Hyökkälän koulu Jokelan yläaste Kellokosken koulu Kirkonkylän koulu Klemetskogin koulu Kolsan koulu Lepolan koulu Mikkolan koulu Nahkelan koulu Paijalan koulu Pertun koulu Riihikallion

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä Perusopetusasetus 1998/852 10 Arviointi opintojen aikana

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus 25.4.2018 Kaukajärven koulu 2018-2019 32 perusopetusryhmää (13 ak, 19 yk) 4 alueellisen erityisopetuksen pienryhmää 2 laaja-alaisten oppimisvaikeuksien erityisopetuksen

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

12. Valinnaisuus perusopetuksessa 12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot