Opiskelijat muuttuvan lääkärikoulutuksen voimavarana

Transkriptio

1 Outi Kortekangas-Savolainen, Risto Huupponen, Pekka Kääpä, Erika Österholm, Essi Kymäläinen ja Tatu Kantonen Opiskelijat muuttuvan lääkärikoulutuksen voimavarana n lääketieteellisessä tiedekunnassa on ennakoitu lääkärikoulutuksen muuttuvia haasteita. Opiskelija on tunnistettu ja tunnustettu oppimisprosessin keskeiseksi toimijaksi. Opiskelijoiden ja opettajien tai ohjaajien välistä koulutusyhteistyötä on korostettu. On havaittu, että opiskelijoiden asiantuntemus on olennaista opetussuunnitelmatyössä. Käyttöön otettu vertaisopettaminen ja opiskelijoita osallistava tutkiva oppiminen ovat selvästi kohentaneet opetuksen laatua. Palautejärjestelmä nojaa opiskelijoiden panokseen, ja opettamisen sijaan keskitytään oppimiseen. Mentorointi lähtee opiskelijoiden tarpeesta, ja sen jatkuvassa kehittämisessä opiskelijat ovat avainasemassa. Aiemmista opetuksen kohteista, opiskelijoista, on tullut voimavara koulutuksen muutoksissa. O ppimaan oppiminen on keskeinen osa kasvavan ja kehittyvän lääketieteen ammattilaisen uraa. Oppimisen edellytykset ja tavoitteet vaihtelevat, samoin myös yhteiskunnan ja terveydenhuollon vaatimukset ja odotukset. Siksi opiskelutaitojen kehittäminen ja ylläpito koulutus- ja ammatti uran aikana on tärkeää. Oleellinen on kyettävä erottamaan nopeasti, ja tietoja sekä taitoja on päivitettävä jatkuvasti. Työelämän uudet haasteet, ei vähiten ammattien välisen työnjaon muuttuminen ja toiminnan digitalisoituminen, vaativat jatkuvaa ennakkoluulotonta oppimista. Tarvitaan entistä enemmän oppimisen taitoja. Terveydenhuollon koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita käsitellyt kansainvälinen raportti nosti esille koulutuksen pedagogisen perustan ja ammatissa tarvittavan kompetenssin vahvistamisen. Terveydenhoidon toimivuuden ja resurssien käytön parantamiseksi moniammatillisuus olisi huomioitava jo koulutusvaiheessa. Koulutuksen pullonkaulojen avaamiseksi raportissa kannustettiin koulutusyhteistyön lisäämiseen (1). Luokitelluista osaamistavoitteista apua tiedon tulvaan Osaamisperustainen koulutusmuoto on viime aikoina vallannut alaa lääketieteen opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opetussisältöjä on lähdetty määrittelemään lähtien siitä, mitä opiskelijan pitää osata koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opinto-ohjelman, osaamisperustaisenkin, kehittämisessä pulmana on jatkuvasti lisääntyvä ja muuttuva tieto. Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa lääketieteen lisensiaatin opintoohjelmaa ryhdyttiin hiomaan vuonna 2015 luokittelemalla osaamistavoitteet. Luokittelutyön tiennäyttäjänä oli neurologian oppiaine, jossa on tehty perustavaa työtä osaamistavoitteiden määrittelyssä myös valtakunnallisesti. Osaamistavoitteet jaoteltiin kolmeen luokkaan: välttämätöntä tietää (essential), hyvä tietää (good to know) ja lisätietoa kiinnostuneille (nice to know). Lisäksi suunnitelmatyössä korostettiin opetuksen linjakkuutta: opetusmenetelmien ja arvioinnin tuli olla linjassa osaamistavoitteiden 2181 Duodecim 2016;132:2181 6

2 kanssa. Opiskelijoiden panosta ja tiivistä yhteistyötä opettajien kanssa pidettiin olennaisena prosessia toteutettaessa. Opiskelijat kutsuttiin mukaan jo alussa järjestettyihin keskustelutilaisuuksiin yhdessä opettajakunnan kanssa. Avoin kutsu lähti kaikille opetuksen kehittämisestä kiinnostuneille opettajille ja opiskelijoille. Kevään ja syksyn 2015 aikana myös Turun lääketieteen kandidaattiseuran opinto- ja ammattiasiain toimikunta kokoontui kaksi kertaa aivoriihityyppiseen palaveriin pohtimaan opinto-ohjelman kehittämistä. Nämä opiskelijoiden järjestämät tilaisuudet osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi, ja niissä syntyneitä innovatiivisia ajatuksia hyödynnettiin myöhemmin keskusteluissa oppiaineiden kanssa. Luokitellut osaamistavoitteet päätettiin myös julkaista ja tallentaa kaikkien tiedekunnan opettajien ja opiskelijoiden nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Opinto-ohjelman tärkeimpiä tavoitteita olivat liiallisten päällekkäisyyksien poisto ja opetuksen tarkoituksenmukainen integrointi sekä opinto-ohjelman työelämävastaavuuden varmistaminen. Niinpä opiskelijat, jotka opintoohjelman läpi kulkeneina ovat todellisia asiantuntijoita kertomaan myös opetuksen päällekkäisyyksistä, kommentoivat ja laativat perusteellisen ja rakentavan dokumentin. Tämä muodosti uudistustyön perusrungon. Perusterveydenhuollon edustajista koostuva työelämäneuvottelukunta tarkisti opinto-ohjelman ja osaamistavoitteiden työelämävastaavuuden. Työelämäneuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa, että valmistuneiden lääkäreiden perusterveydenhuollon osaaminen jatkuvasti kohentuu. Opinto-ohjelman tavoitteiden ja sisällön kokonaisvaltainen kehittäminen on jatkuvaa nykyisessä muuttuvan tiedon ja vaatimusten maailmassa. Turun terveyskampus kokoaa alkuvuodesta 2017 lähtien kaiken Turun alueen terveyteen liittyvän korkeakoulutuksen yhteisen sateenvarjon alle. Uusia mahdollisuuksia avautuu, kun kampuksella toimivien organisaatioiden yhteistyö syvenee koulutuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa. Lääketieteellisen Pedagoginen opintopolku on lyhyessä ajassa vakiinnuttanut asemansa tiedekunnan tutkijalinjojen tapaan. tiedekunnan, alueen suomen- ja ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen, Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin koulutusyhteistyö syvenee ja integroituu entistä paremmin. Tiedekunnan laajan opetuksen hajautuksen myötä kampus ulottuu Poriin ja Vaasaan. Yhteistyö tuo kokonaan uusia haasteita, mutta myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia opetuksen kehittämiselle: opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö on jatkossa kampuksenlaajuista, ja samalla korostuvat tämän päivän maailmassa tärkeät tieteidenvälisyys, moniammatillisuus ja monikulttuurisuus. Vertaisopettamiselle ja -oppimiselle luotiin Turussa puitteet Vertaisopettaminen on perinteinen ja tehokkaaksi koettu menetelmä lääketieteessä ja hammaslääketieteessä. Näihin ammatteihin liittyy läheisesti ohjaaminen: nuoremman, vertaisen tai potilaan. Vertaisopettaja oivaltaa monesti kokenutta kollegaa paremmin, mitä kukin opiskelijatoveri milloinkin voi oppia. Puhutaan sosiaalisesta kongruenssista ja lähikehityksen vyöhykkeestä (2,3). Kynnys kysyä on matalampi ja ilmapiiri näin oppimiselle suotuisa. Vertaisopettaminen sai pontevan alun vuonna 2011, kun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ideoivat kliinisten taitojen johdantokurssin, joka on edelleen suosittu valinnaiskurssi. Kurssi ajoittuu kliinisten opintojen alkuun, ja opettajina toimivat kliinisen vaiheen opiskelijat. Kurssin aikana kerrataan jo aiemmin opetettuja kliinisiä perustaitoja, kuten sydämen ja keuhkojen auskultaatiota ja heijasteiden tutkimista. Opetuksen laatu on kaksinkertaisesti varmistettu: opettavat opiskelijat ovat ylempikurssilaisia, jotka jo itse ovat olleet taitojen opetuksessa, ja he antavat näyttökokeen kliiniselle opettajalle. Kurssiin liittyy myös pedagoginen perehdytys (4). Kliinisten taitojen johdantokurssi valittiin n vuoden opintojaksoksi Vertaisopettamisen merkitystä lääketieteen koulutuksessa ja tulevien lääkäreiden työssä on O. Kortekangas-Savolainen ym. 2182

3 Pedagogisen valinnaispolun ensimmäiset opiskelijat, vasemmalta Hanna Ylikoski, Pauline Sjöholm ja Tatu Kantonen. korostettu Turussa lukuvuodesta lähtien, kun pedagoginen valinnaispolku opiskelijoille syntyi. Se koostuu lääketieteellisen pedagogiikan kymmenen opintopisteen kurssista ja vertaisopettamisesta kymmenen opintopisteen verran. Kaksivuotiselle polulle valitut opiskelijat käyvät pedagogiikan kurssin yhdessä tiedekunnan opettajien kanssa. Opintopolku luo entistä vankemmat puitteet vertaisopettamiselle. Opiskelijoiden mukanaolo yleisillä lääketieteellisen pedagogiikan kursseilla on ollut rikastuttavaa: opiskelijat tuovat kokemusasiantuntijoina oman tärkeän näkökulmansa seminaaripäiviin, pienryhmätyöskentelyihin ja kehittämisprojekteihin. Pedagoginen opintopolku on lyhyessä ajassa vakiinnuttanut asemansa tiedekunnan tutkijalinjojen tapaan, ja se on myös vankentanut tiedekunnan myönteistä pedagogista ilmapiiriä. Pedagoginen valinnaispolku sai tiedekunnan oppimateriaalin tuottajapalkinnon Syksyllä 2015 aloitettiin tiedekunnassa hammaslääketieteen vertaisopettamispolku, joka sekin on ollut menestys. Lääkärillä on velvollisuus opettaa lääketieteen opiskelijoita sekä nuorempia kollegoja ja pitää samalla jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoa ja arvioida työnsä laatua (5). Kuitenkin Lääkäri tutkimuksen mukaan jopa 68 % vuosina valmistuneista lääkäreistä koki saaneensa aivan liian vähän tai liian vähän ohjausta opetustyöhön (6). Kliinisten taitojen johdantokurssi ja pedagoginen valinnaispolku vastaavat tähän haasteeseen, ja niiden odotetaan innostavan tulevia lääkäreitä opettamisen ja ohjauksen pariin. Oppimisen tutkiva kehittäminen Syventävien opintojen kirjallisena työnä Turussa on jo pitkään ollut mahdollista tuottaa oppimateriaalia. Vuosien varrella syventävinä opintoina on syntynyt paljon hyödyllistä opetusaineistoa. Opin näyte työnä on muun muassa uusittu lääketieteen teoreettisen vaiheen harjoitustyömateriaali yhdessä opettajakunnan kanssa (7). Äskettäin valmistui opinnäytetyö 2183 Opiskelijat muuttuvan lääkärikoulutuksen voimavarana

4 vertaisopiskelijan antamasta palautteesta. Tutkimuksen mukaan lääketieteen opiskelijat saavat liian vähän palautetta käytännön oppimisestaan, ja sen suositusten mukaan lähitavoitteena on ryhtyä strukturoimaan vertaispalautetta (8). Myös pedagogisen valinnaispolun projektityöt ovat innovatiivinen osa opetuksen tutkivaa kehittämistä. Niiden myötä on syntynyt esimerkiksi kokonaan uusia simulaatio-opetustuokioita. Aiheet ovat nousseet opiskelijoiden tarpeesta, ja ne on toteutettu yhdessä opettajakunnan kanssa. Tiedekunnassa on todettu oppimisen tutkivan kehittämisen lisänneen opettajien ja opiskelijoiden yhteistyötä ja tämä päämäärä on ollut yhteinen. Palautteella on vaikutusta Opiskelijapalautetta on perinteisesti hyödynnetty koulutuksen suunnittelussa ja kehitystyössä. Palautejärjestelmä on kuitenkin usein kärsinyt riittämättömästä ja huonosta suunnittelusta, toteutuksesta tai hyödyntämisestä. n lääketieteellisen tiedekunnan palautejärjestelmä uusittiin vuonna 2010, läpinäkyvyys ja avoimuus pääperiaatteina. Käyttöön tulivat tiedekunnan laajuiset yleiset kysymykset sähköisessä järjestelmässä: oppimisesta haluttiin palautetta opettamisen sijaan. Yhteisten kysymysten lisäksi on kolme avointa kysymystä: mitä hyvää ja mitä kehitettävää sekä muita kommentteja. Opiskelijoiden kanssa tehdyssä suunnittelutyössä sovittiin, että kurssin valitsema kurssikriitikko koostaa raakapalautteen ja koosteet ovat kaikkien tiedekunnan opettajien ja opiskelijoiden luettavissa, samoin opettajakunnan koostamat vastaukset, vastapalaute. Palautejärjestelmä sai erinomaisen vastaanoton tiedekunnassa, ja vuonna 2010 Suomen Medisiinariliitto myönsi Vuoden opetusteko -palkinnon Turun lääketieteelliselle tiedekunnalle palautejärjestelmän kehittämisestä. Koska palautteita aluksi koottiin vuosittain, alkoi hiljalleen ilmetä selvää palauteväsymystä ja vastausprosentit pienenivät. Lukuvuodesta lähtien siirryttiin palautteen Palautteen keruuta voi harventaa, kun opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita tiedekunnassa. systemaattiseen keruuseen joka toinen vuosi. Samaan aikaan siirryttiin yliopistonlaajuisesti kaksi vuotta voimassa oleviin opetussuunnitelmiin. Lääketieteellisessä tiedekunnassa kerätään nykyisin palautetta systemaattisesti opetussuunnitelmasyklin ensimmäisenä opinto-ohjelmavuotena ja toisena keskitytään kehittämään opetusta annetun palautteen perusteella seuraavaa kaksivuotiskautta varten. Palautteen vaikuttavuutta on seurattu tiedekunnassa vuodesta 2013 lähtien. Oppiaineita, joiden palautteiden koosteessa tai vastapalautteessa on esitetty rakentavia kehitysehdotuksia, lähestytään noin vuoden kuluttua ja tiedustellaan, onko opetusta kehitetty ajatellusti. Lähes kaikissa oppiaineissa on tapahtunut näin. Muistettava toki on, että opetusta kehitetään muutenkin kuin palautteen perusteella. Keväällä 2015 koostettiin palautekaavakkeiden yhteisistä kysymyksistä nousseet teemat tiedekunnanlaajuisesti. Tärkeimmiksi osoittautuivat osaamistavoitteiden selkeyden parantaminen ja nippelitiedon turha korostaminen. Palautteesta nousseet teemat ovat osaltaan olleet taustalla uutta opinto-ohjelmaa laadittaessa. Tiiviillä yhteistyöllä on selvästi pystytty tunnistamaan koko tiedekunnan tasolla, että palaute ja palautteen antaminen on opiskelijan oikeus, ei velvollisuus. Palaute on erittäin tär keää, kun tiedekunnassa rakennetaan yhteistyötä ja koulutuskulttuuria. Samalla kun systemaattisen palautteen keruuta on harvennettu, arkipäivän vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa on korostettu. Välitöntä ja myös jatkuvaa palautetta on kannustettu pyytämään. Systemaattisen palautteen keruuta voi harventaa, kun opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita tiedekunnassa. Opiskelutaitoja on opetettava Turussa aloitimme kohdennetun opiskelutaitojen opettamisen keväällä Kurssi antaa monipuolisesti tietoa oppimisesta ja tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa oppimista taitona ja kehittää sitä. Kurssin tavoitteena on myös parempi itsensä johtaminen ja ajankäytön O. Kortekangas-Savolainen ym. 2184

5 hallinta. Palaute pilottikurssista oli niin hyvä, että kurssista tehdään vuosittain toistuva. Opiskelutaitojen kurssimme on substanssiin sidottu. Sen myötä korostetaan syväoppimista ja metakognitiivisia taitoja. Osaamistavoitteiden luokittelu on linjassa opiskelutaitojen kurssin kanssa ja apuna annettaessa eväitä lääkärille, joka valmistuu jatkuvasti muuttuvaan maailmaan. Tiedekunnassamme jo totuttuun tapaan opiskelijat ovat olleet mukana opiskelutaitojen kurssin rakentamisessa. Pedagogiikan valinnaispolun opiskelijoilla on, paitsi kokemusasian tunti juutta, myös pedagogista osaamista. Mentorointi tukee ammatillista kasvua Lääkäriopiskelijan oppimisen ja kehityksen edellytys on opettajien ja ohjaajien riittävä tuki. Turussa aloitettiin opettajatuutorointi vuonna Se kuuluu keskeisiin opintoihin ja on sisällöltään teemallista ja tavoitteellista. Ammattiin kasvu sekä oppijan hyvinvointi ovat päämäärinä. Opiskelijat ovat olleet alusta lähtien mukana kehittämässä toimintaa, joka on vuo sien varrella muuttunut yhä mentorimaisemmaksi. Opettajatuutoroinnin nimi onkin vaihdettu uudessa opetussuunnitelmassa mentoroinniksi. Mentoroinnin teemat myötäilevät opinnoissa esille tulevia asioita, kuten vaitiolovelvollisuus, kuoleman kohtaaminen ja ensimmäiset potilaskontaktit. Henkilökohtaiset ja ryhmätapaamiset vuorottelevat. Opiskelija voi tukeutua mentoriin, kun opinnot tuntuvat haasteellisilta tai niihin liittyvät teemat käyvät raskaiksi. Opiskelijatuutorointi jatkuu mentorointina ensimmäisen opiskelusyksyn alkupuolella; opiskelijatuutori on läsnä mentoriryhmäksi muuttuneen oman ryhmänsä ensimmäisinä vuosina. Tukitoiminnan on havaittu edistävän lääkäriopiskelijoiden itsereflektiota sekä itseohjautuvaa ja elinikäistä oppimista. Lisäksi tuloksemme osoittavat, että tuutori- ja mentoritoiminta edistää opettajalääkärin omaa henkilökohtaista ja ammatillista kasvua sekä tukee ja korostaa roolia opettajana. Näin koko tiedekunta hyötyy toiminnasta. (9) Lopuksi Terveydenhuolto, kliiniset toimintatavat ja myös lääketieteen koulutus ovat jatkuvan muutoksen alaisia. Lääkärikoulutuksessa tavoitteellisuus ja laadunhallinta sekä oppimismenetelmät ja ympäristöt ovat muutoksessa. Samalla koulutusyksiköiden voimavaroja koetellaan. On käynyt ilmeiseksi, että muutoksen hallinnassa tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja. Turussa on korostettu opiskelijoiden entistä aktiivisempaa panosta ja yhteistyötä opetushenkilökunnan kanssa. Uudet tavat osallistavat opiskelijat, tulevat lääkärit, ammattiuransa muokkaamiseen ja edistämiseen. Koulutustoiminnan tukena Turussa on toiminut jo viidentoista vuoden ajan Lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö (TUTKE). Yksikön toiminnan alusta lähtien opiskelijoiden luontainen aktiivisuus on nähty tiedekunnan erityisenä voimavarana. Yksikkö on aktiivisesti innostanut opiskelijat mukaan tiedekunnan monipuoliseen kehitystyöhön. Toiminnan tuloksena oppimiskulttuuri on kehittynyt oppimis- ja opiskelijakeskeiseksi, osin jopa opiskelijavetoiseksi. Pohjoismaiden neuvosto on äskettäin linjannut opiskelijakeskeisyyden korkeakouluopintojen lähiaikojen kehittämissuunnaksi (10). Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa ollaan tässä jo pitkällä Opiskelijat muuttuvan lääkärikoulutuksen voimavarana

6 KIRJALLISUUTTA 1. Frenk J, Chen L, Bhutta Z, ym. Health professions for a new century: transforming education to strengthen health systems in an independent world. Lancet 2010; 376(9756): Lockspeiser T, O Sullivan P, Teherami A, Muller J. Understanding the experience of being taught by peers: the value of social and cognitive congruence. Adv Health Sci Educ Theory Pract 2008;13: Vygotsky L. Mind in society: The development of higher psychological processes. Cambridge, MIT Press Tuulari J, Almgren R, Törnqvist L, Paasioksa M, Kääpä P, Kortekangas-Savolainen O. Peer tutoring translates to the confidence level in the clinic and is driven by high motivation of the peer tutors. Kongressiabstrakti AMEE Praha, Tsekki. 5. Saarni S (päätoim.). Lääkärin etiikka. 7. painos. Suomen Lääkäriliitto Sumanen M, Vänskä J, Heikkilä T, ym. Lääkäri Kyselytutkimus vuosina valmistuneille lääkäreille. Sosiaali- ja terveysministeriö Tuulari J, Tähtinen J, Örmark H, Parkkali T, Heikkilä M, Aalto A. Fysiologian, anatomian ja solubiologian harjoitustyömonisteet. Syventävien opintojen opinnäytetyö. Lääketieteellinen tiedekunta, Prittinen P. Henkilökohtainen palaute lääketieteen opinnoissa. Syventävien opin tojen opinnäytetyö. Lääketieteellinen tiedekunta, Kääpä P, Toivonen M, Vuorinen T. Opettajatuutori tukee opiskelijan kasvua lääkäriksi. Suom Lääkäril 2012;41: Ad-hoc-group-for-quality-in-HE_finalreport_2015.pdf OUTI KORTEKANGAS-SAVOLAINEN, dosentti, ihotautilääkäri, johtaja Lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö, TATU KANTONEN, LK, TLKS:n puheenjohtaja 2015, pedagogiikan valinnaispolun opiskelija ERIKA ÖSTERHOLM, KM, suunnittelija Lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö, ESSI KYMÄLÄINEN, LL, TLKS:n opintoasiainministeri , kurssikriitikko RISTO HUUPPONEN, professori, koulutusdekaani Lääketieteellinen tiedekunta, PEKKA KÄÄPÄ, emeritusprofessori SIDONNAISUUDET Outi Kortekangas-Savolainen: Jäsenyydet (Duodecimin koulutusvaliokunta, Suomen Lääkäriliitto professiojaos ja alueellinen professiovaliokunta), asiantuntijapalkkio (Janssen-Cilag) Risto Huupponen: Jäsenyydet (KELAn sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta) Pekka Kääpä, Erika Österholm, Essi Kymäläinen, Tatu Kantonen: Ei sidonnaisuuksia 2186