Vedeneristyslevy nopeaan märkätilarakentamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vedeneristyslevy nopeaan märkätilarakentamiseen"

Transkriptio

1 Vedeneristyslevy nopeaan märkätilarakentamiseen

2 Maahantuonti ja tekninen neuvonta: Heikki Haru Oy p fax Sisällys -vedeneristyslevy...2 Tekniset tiedot...3 Asennusohje: VTT-sertifioitu vedeneristysjärjestelmä Erikoisratkaisut Bathbox...13 Suihkuseinäke WC-elementin kotelointi...16 Pintakiinnitysvinkkejä...18 Tarvikkeet...19 akennedetaljit Yhteystiedot ja aluekartta vedeneristyslevy vesitiivis helppo asentaa ja työstää nopea, jopa m 2 tunnissa vedeneristettyä laatoitusvalmista pintaa turvallinen ja homehtumaton kevyt kestävä ja luja lämpöä eristävä mittatarkka -tuotteet ja -ratkaisut ovat korkealaatuisia ja kansainvälisesti sertifioituja: 2

3 Tekniset tiedot -levyn sininen ydinmateriaali Styrofoam * on kovaa suulakepuristettua polystyreenivaahtoa. Kiinteän vaahtoytimen molemmat puolet on vahvistettu lasikuituverkolla ja pinnoitettu polymeerimodifioidulla sementtilaastilla. Tämä aikaan saa ideaalisen laatoitusalustan ohutlaastikiinnitysmenetelmälle ilman lisäkäsittelyä. Levyt voidaan asentaa kaikille alustoille. -rakennuslevyt ovat vedenkestäviä ja eristävät myös lämpöä. Levyt ovat monikäyttöisiä, keveitä ja siksi helppoja käsitellä. Lisäksi niiden työstäminen on nopeaa ja helppoa. *Dow Chemical Company n tavaramerkki Suulakepuristetun polystyreenivaahdon (XPS) tekniset ominaisarvot (keskimääräiset arvot) Puristuslujuus DIN EN 826 mukaan 0.25 N/mm² Vesihöyrynvastus DIN EN mukaan 100 μ Lämpölaajenemiskerroin 0.07 Veden imeytyminen tilavuus-% DIN mukaan (28 vrk vesiupotuksessa) 1.5 Paloluokitus / rakennusmateriaalin paloluokitus (10 mm levy) DIN 4102 B1 Leimahdusluokittelu SIA 183/2 V.1 Käyttölämpötila -50 C C Tiheys (vähimm.) DIN EN kg/m³ Suhteellinen kimmomoduli (paksuudesta riippuen) DIN EN N/mm² Lämmönjohtavuuden luokitus DIN 4108 mukaan W/mK Lämmön johtavuus 10 C keskilämpötila 60 vrk DIN W/mK Lämmön johtavuus lisäaineistettuna DIN W/mK Lamellilujuus DIN EN N/mm² Leikkauslujuus DIN EN N/mm² Leikkausmoduli DIN N/mm² Kapillaarinen imu nolla Pituus x leveys: 2500 x 600 mm +/- 1,5 mm Nimellispaksuus mm Lämmönvastus 1/ m 2 x K/W k arvo W / m 2 x k 6 (pituus: 1250 mm)

4 Asennusohje: VTT-sertifioitu vedeneristysjärjestelmä Suulakepuristetusta (XPS) polystyreenilevystä (Styrofoam IBA) valmistettu märkätilojen vedeneristys- ja pintarakennejärjestelmä on kodin, hotellihuoneiden, uimahallien, kylpylöiden ja vastaavien kohteiden vesirasituksille altistuvien märkä-tilojen seinien pintarakennejärjestelmä. Kiinnitysalustoiksi soveltuvat tavanomaiset puu- ja teräsrankarakenteet sekä kiviaines- ja peltikasettiseinät. -levy soveltuu käytettäväksi uudis- ja korjausrakentamisessa sekä ainoana että osittaisena rakenneratkaisuna. Levy soveltuu laatoitettuna myös käytettäväksi kodin tilojen betoni- ja puuaineslattioissa. -rakennuslevyn lämpötilojen kestävyys on - 50 C + 75 C. -levy ei sovellu tavanomaisen saunan seinien levyttämiseen, pl. lattian rajassa seinän puupanelin alapuolella keraamisen laatan alla. -levy on luokiteltu rakennusmateriaalien päästöluokkaan M1. Tarkista VTT-sertifikaatin viimeisin päivitys osoitteessa 4

5 Työvaiheet -levyn (paksuus 12,5 mm) kiinnitys seinään Puurunko (esim. Kertopuu) Levy kiinnitetään uppokantaruuveilla ja -aluslevyillä tavanomaiseen puurunkoon (runkotolppajako k/k 300 mm). uuvien ja aluslevyjen määrä tulee olla 5 kpl / m 2 vastaten 8 kpl / levy / 1,5 m 2. Kiviaineslattian ja -seinälevyn väliin jätetään noin 3 mm rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. Metallirunko Levy kiinnitetään uppokantaruuveilla ja -aluslevyillä tavanomaiseen metallirunkoon (runkotolppajako k/k 300 mm). uuvien ja aluslevyjen määrä tulee olla 5 kpl / m 2 vastaten 8 kpl / levy / 1,5 m 2. Kiinnitettäessä levyjä metallirunkoon tulee käyttää itseporautuvia ruuveja. Kiviaineslattian ja seinälevyn väliin jätetään noin 3 mm rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. Kiviainesseinä Levy kiinnitetään märkätilatasoitteella tasoitettuun, lujaan kiviainesseinään noin 75 % laastin peittävyydellä esim. normaalisti kovettuvalla Mapei Keraflex Maxi S1 -kiinnityslaastilla. Vaihtoehtoisesti voidaan kiinnitys tehdä esim. nopeasti kovettuvalla Mapei Ultraflex S2 Quick -kiinnityslaastilla. Ohuen -levyn käyristymisen välttämiseksi on suositeltavaa asennuspäivänä varmistaa laastikiinnitys kiinnikkeillä joiden määrä tulee olla 5 kpl / m 2 vastaten 8 kpl / levy / 1,5 m 2. Kiviaineslattian ja -seinälevyn väliin jätetään noin 3 mm rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. Peltikasettiseinä Peltikasettiseinään porataan Ø 10 mm reikiä noin 20 cm välein pystysuunnassa ja 30 cm välein vaakasuunnassa. Peltikasettiseinä puhdistetaan, shampoo- ja saippuajäämät poistetaan esim. Fila PS/87 -puhdistuaineella ja kalkkijäämät esim. Fila Deterdek-puhdistusaineella. Peltikasettiseinään kiinnitetään 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla -levystä tehdyt noin 80 mm leveät irrotuskaistat (paksuus 4 12,5 mm) korkeintaan k/k 300 mm levysaumojen alle. Asennustyön kannalta vaakasuuntainen levytys on yleensä käytännöllisin. Vaaka-asennuksessa tulee irrotuskaistaan jättää pystysuuntainen ilmarakoväli. Irrotuskaistojen kohdalta kiinnitetään 12,5 mm -levy itseporautuvilla uppokantaruuveilla ja aluslevyillä. Kiviaineslattian ja -seinälevyn väliin jätetään noin 3 mm rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. uuvien määrä tulee olla vähintään 5 kpl / m 2. uuvit kiinnitetään sauman viereiseen peltiin, ei peltikasettien väliseen saumaan. 5

6 -levyn (paksuus 20 mm) kiinnitys seinään Pistekiinnitysmenetelmä Puurunko (esim. Kertopuu) Levy kiinnitetään uppokantaruuveilla ja -aluslevyillä tavanomaiseen puurunkoon (runkotolppajako k/k 600 mm). uuvien ja aluslevyjen määrä tulee olla 5 kpl / m 2 vastaten 8 kpl / levy / 1,5 m 2. Kiviaineslattian ja -seinälevyn väliin jätetään noin 3 mm rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. Metallirunko Levy kiinnitetään uppokantaruuveilla ja -aluslevyillä tavanomaiseen metallirunkoon (runkotolppajako k/k 600 mm). uuvien ja aluslevyjen määrä tulee olla 5 kpl / m 2 vastaten 8 kpl / levy / 1,5 m 2. Kiinnitettäessä levyjä metallirunkoon tulee käyttää itseporautuvia ruuveja. Kiviaineslattian ja seinälevyn väliin jätetään noin 3 mm rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. Kiviainesseinä Levy kiinnitetään epätasaiseen, lujaan kiviainesseinään pistekiinnitysmenetelmällä esim. normaalisti kovettuvalla Mapei Keraflex Maxi S1 -kiinnityslaastilla. Vaihtoehtoisesti voidaan kiinnitys tehdä nopeasti kovettuvalla Mapei Ultraflex S2 Quick -kiinnityslaastilla. Asennettavaan levyyn tehdään esim. ruuvimeisselillä 8 reikää väh. 30 mm levyn reunasta kiinnikkeitä varten ja lisäksi valmistellaan muut mahdolliset läpiviennit. Aseta reikien kohdalle reilu määrä kiinnityslaastia ja naputa levy alustaan esim. laudan ja kumivasaran avulla. Varmistu levyn asennosta vatupassilla. Laastin kuivuttua tee iskuporakoneella reikä (Ø 8 mm) laastin läpi ja varmista levyn kiinnitys -kiinnikkeillä. Kiinnikkeiden määrä tulee olla 5 kpl / m 2 vastaten 8 kpl / levy / 1,5 m 2. Kiviaineslattian ja -seinälevyn väliin jätetään noin 3 mm rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. Käytettäessä pistekiinnitysmenetelmää on suositeltavaa pyrkiä rakenteeseen, jossa alustan ja levyn väliin jää noin 10 mm paksu laastikerros. Tarvittaessa voidaan seinien painumissa käyttää lisäksi -levyä täyte- ja tukipaloina, jotta vältytään liian paksuilta kiinnityslaastikerroksilta. Peltikasettiseinä Peltikasettiseinään porataan reikiä ( Ø 10 mm) noin 20 cm välein pystysuunnassa ja 30 cm välein vaakasuunnassa. Peltikasettiseinä puhdistetaan, shampoo- ja saippuajäämät poistetaan esim. Fila PS/87 -puhdistuaineella ja kalkkijäämät esim. Fila Deterdek -puhdistusaineella. Peltikasettialustaan kiinnitetään 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla levystä tehdyt noin 80 mm leveät irrotuskaistat (paksuus 4 12,5 mm) korkeintaan k/k 600 mm pystyyn tai vaakaan. Asennustyön kannalta vaakasuuntainen levytys on yleensä käytännöllisin. Vaaka-asennuksessa tulee irrotuskaistoihin jättää pystysuuntaisia ilmarakovälejä. Irrotuskaistojen kohdalta kiinnitetään -levy (paksuus 20 mm) itseporautuvilla uppokantaruuveilla ja aluslevyillä peltikasettiseinään. uuvien määrä tulee olla vähintään 5 kpl / m 2. uuvit kiinnitetään sauman viereiseen peltiin, ei peltikasettien väliseen saumaan. Kiviaineslattian ja -seinälevyn väliin jätetään noin 3 mm rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. 6

7 -levysaumojen vedeneristäminen Levysauman päälle kiinnitetään huolellisesti itseliimautuva MapeTape -butyylisaumanauha 100 mm, jonka päälle sivellään Mapei Mapegum WPS -vedeneristysmassaa siten, että massaa ylettyy väh. 20 mm saumanauhan reunojen yli. Tehdasvalmisteisen putkinousukotelon ulkokulmassa on sauma. Sauman päälle kiinnitetään itseliimautuva MapeTape -butyylisaumanauha 100 mm, jonka päälle sivellään Mapei Mapegum WPS -vedeneristysmassaa siten, että se ylettyy väh. 20 mm saumanauhan reunojen yli. Työn helpottamiseksi on suositeltavaa vedeneristää putkinousukotelot kokonaan. HUOM! Käytettäessä WPS-saumanauhaa tulee sen alle ensin levittää kerros Mapei Mapegum WPS -vedeneristysmassaa saumanauhan tartunnan varmistamiseksi. -levyjen tavanomaisissa pitkissä saumoissa voidaan tarvittaessa käyttää 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa, erityisesti jos levyjen reunoihin on käsittelyssä syntynyt hankautumia. -levyjen kiinnikkeiden ja ruuvien aluslevyjen vedeneristäminen uuvien aluslevyjen ja kiinnikkeiden päälle levitetään Mapei Mapegum WPS -vedeneristysmassa siten, että aluslevyt ja kiinnikkeet kevennysreikineen täyttyvät ja peittyvät täysin. Aluslevyn tai kiinnikkeen läpimitan ollessa esim. 40 mm tulee sen kohdalta vedeneristetyn alueen läpimitta olla väh. 80 mm. 7

8 -levyjen läpivientien vedeneristäminen Läpivientireikä esim. putkea varten tehdään nimellismittaansa noin 10 mm suuremmaksi ja avarretaan julkisivupuolelta kartion muotoiseksi. eikä tiivistetään 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla, joka muotoillaan kaulukseksi putken ympärille kiinnitys- ja tiivistysmassan päälle kiinnitetään itseliimautuvasta MapeTape -butyylisaumanauhasta tehty kauluskappale, jonka päälle sivellään Mapei Mapegum WPS -vedeneristysmassaa siten, että massa ylettyy väh. 20 mm kauluskappaleen reunan yli. HUOM! Käytettäessä WPS-saumanauhoja tulee näiden alle ensin levittää kerros Mapegum WPS -vedeneristysmassaa saumanauhan tartunnan varmistamiseksi. -levyseinien nurkkien ja kulmien vedeneristäminen Seinien kulmissa ja nurkissa -levyjä ei asenneta puskuun, vaan levyjen väliin jätetään noin 3 mm leveä rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. Mahdollisesti ylipursuava massa tasoitetaan sauman päälle. Sauman päälle kiinnitetään huolellisesti itseliimautuva MapeTape -butyylisaumanauha 100 mm, jonka päälle sivellään Mapei Mapegum WPS -vedeneristysmassaa siten että massa ylettyy väh. 20 mm tiivistysnauhan reunojen yli. HUOM! Käytettäessä WPS -saumanauhaa tulee sen alle ensin levittää kerros Mapei Mapegum WPS -vedeneristysmassaa saumanauhan tartunnan varmistamiseksi. 8

9 -levyseinän ja kiviaineslattian liitos Kiviaineslattian ja -seinälevyn väliin jätetään noin 3 mm rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. Mahdollisesti ylipursuava massa tasoitetaan sauman päälle. Itseliimautuvan MapeTape -butyylisaumanauhan seinälle nouseva osuus kiinnitetään huolellisesti suoraan levyyn ja peitetään Mapei Mapegum WPS -vedeneristysmassalla siten, että massa ulottuu väh. 20 mm saumanauhan reunan yli. HUOM! Käytettäessä WPS-saumanauhaa tulee sen alle ensin levittää kerros Mapei Mapegum WPS -vedeneristysmassaa saumanauhan tartunnan varmistamiseksi. Märkätilan tavanomainen kiviaineslattia vedeneristetään kauttaaltaan VTT-sertifioidun Mapei Mapegum WPS -märkätilojen vedeneristys- ja pintarakennejärjestelmän ohjeiden mukaisesti. -levyseinän ja kiviaineslattian liitos peltikasettikylpyhuoneessa Kiviaineslattian ja -seinälevyn väliin jätetään noin 3 mm rako, johon pursotetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa. Peltikasettiseinän alareunan ja betonilattian välinen kolo täytetään kokonaan tai osittain huoneen koko ympärysmitalta -levysoirolla muodostamaan tuki -seinälevyjen alareunalle. Tukisoiro kiinnitetään betonilattiaan ja seinään 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla siten, että se on samalla tasalla peltiseinän irrotuskaistan ulkopinnan kanssa. Seinälle asennettavan -levyn alareuna kiinnitetään tukisoiroon 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla. Kts. peltikasettikylpyhuoneen detaljikuva s levyseinän laatoitus Laatoitus voidaan aloittaa, kun saumojen, läpivientien ja ruuvireikien peittämiseen käytetty vedeneristysmassa on kuivunut, normaaliolosuhteissa noin h kuluttua vedeneristysmassan viimeisestä levityskerrasta. -levyn mahdollisesti näkyviin jääneen siniseen osaan levitetään kiinnityslaastia, johon painetaan kiinni itseliimautuva saumavahvikenauha, joka peitetään kiinnityslaastilla jonka jälkeen laatat voidaan asentaa. Laatoituksessa käytetään standardin SFS EN luokan C2 mukaisia kiinnitysaineita ja standardin SFS EN mukaisia saumausaineita. Pienet laatat kiinnitetään esim. Keraflex S1 -laastilla (C2TES1). Suuret laatat kiinnitetään esim. Keraflex Maxi S1 -laastilla (C2TES1). Lasimosaiikit kiinnitetään esim. Adesilex P10+Isolastic -laastilla (1:1 vettä, (C2TES1). Tavanomaiset laatoitukset voidaan myös tehdä ekologisesti tehokkaalla (sisältää 30 % kierrätysmateriaalia) ja riittoisalla Ultralite S1 -laastilla (C2TES1). Kiinnitysaineen valinnassa tulee myös huomioida mahdolliset laattakohtaiset erikoisohjeet. Johtuen vedeneristyksen saumanauhoista ja -levyn tummasta rosopinnasta on suositeltavaa, käytettäessä päällysteenä lasimosaiikkilaattoja, ennen laatoittamista levittää -levylle tasainen nk. nollakerros kiinnityslaastia esim. valkoinen Mapei Adesilex P10 + Isolastic -lisäaine (1:1 vettä). 9

10 Saumauksessa käytetään standardin SFS EN mukaisia saumausaineita. Seinä saumataan esim. DropEffect- ja BioBlock -ominaisuudet omaavalla Ultracolor Plus -saumauslaastilla (CG2). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää Kerapoxy Design -epoksisaumausmassaa (G) (+ MapeGlitter -tehoste). Saumausaineen valinnassa tulee myös huomioida mahdolliset laattakohtaiset erikoisohjeet. Joustavissa saumoissa käytetään homesuojattua Mapesil AC -silikonia. -levyn asennus kiviaineslattiaan märkätilassa Levypaksuus Lattiakäytössä -levyn minimipaksuus on 10 mm. -levyn kiinnitys kiviaineslattiaan Alustan valmistelu Betonilattian tulee soveltua ajateltuun tarkoitukseen ja olla riittävän luja ja kantava, eikä siinä saa olla epäpuhtauksia. Betonilattian tulee olla tasainen. Asennettava levy ei saa jäädä kantamaan epätasaisuuksien päälle. Betonilattia pohjustetaan esim. Mapei Primer S tai Mapei Primer G -pohjusteella ohjeensa mukaan. Levyn kiinnitys Levy kiinnitetään juoksulimityksellä standardin SFS EN luokan C2 mukaisella sementtipohjaisella kiinnityslaastilla, esim. Mapei Keraflex Maxi S1 (C2TES1). Levy painetaan aukikammattuun laastiin ja hierotaan kiinni alustaan. -lattian levysaumojen tiivistys ja lattian vedeneristys Itseliimautuva MapeTape-butyylisaumanauha 100 mm asennetaan huolellisesti saumojen päälle. HUOM! Käytettäessä WPS-saumanauhaa tulee sen alle ensin levittää kerros Mapei Mapegum WPS -vedeneristysmassaa saumanauhan tartunnan varmistamiseksi. Lattia vedeneristetään kauttaaltaan VTT-sertifioidulla Mapegum WPS -vedeneristysjärjestelmällä sertifikaatin ohjeiden mukaisesti. -lattian yhteydessä voidaan käyttää Mapegum WPSvedeneristysjärjestelmän kanssa yhteensopivia lattiakaivoja. -lattian laatoitus Keraamisen lattialaatan koko tulee olla vähintään 90 x 90 mm. Laatoitus tehdään standardin SFS EN luokan C2 mukaisilla kiinnitysaineilla esim. pienet laatat Keraflex S1 (C2TES1) ja isot laatat Mapei Keraflex Maxi S1 (C2TES1). Saumauksessa käytetään standardin SFS EN mukaisia saumausaineita esim. Mapei Ultracolor Plus (CG2) tai Kerapoxy Design (G). Joustavissa saumoissa käytetään homesuojattua Mapei Mapesil AC -silikonia. 10

11 -levyn asennus puu- tai levylattiaan kuivassa tilassa Alustan puumateriaali tulee olla saavuttanut kosteustasapainotilan käyttöympäristönsä kanssa. -levyä ei voi asentaa lattiakannakkeiden varaan. Levypaksuus Lattiakäytössä -levyn minimipaksuus on 10 mm. -levyn kiinnitys puupohjaiseen alustaan Alustan valmistelu Alustan tulee soveltua ajateltuun käyttöön ja olla riittävän luja, kantava, tukevasti kiinnitetty eikä siinä saa olla epäpuhtauksia. -levy kiinnitetään tasaiselle alustalle. Levy ei saa jäädä kantamaan epätasaisuuksien päälle. Pohjustus Imukykyinen puualusta (esim. vedenkestävästi liimattu vaneri) pohjustetaan esim. Mapei Primer S tai Mapei Primer G -pohjusteella. Tiivis levyalusta (esim. filmipintavaneri) karhennetaan ja käsitellään Mapei Mapeprim SP -tartuntapohjusteella. Levyn kiinnitys Levyt asennetaan juoksulimityksellä. Levy kiinnitetään standardin SFS EN luokan C2 mukaisella sementtipohjaisella kiinnityslaastilla, esim. Mapei Keraflex Maxi S1 (C2TES1). Levy painetaan aukikammattuun laastiin ja hierotaan kiinni alustaan. Levyjen kiinnitys puupohjaiseen alustaan varmistetaan ruuveilla ja aluslevyillä. uuvien määrä tulee olla 5 kpl / m 2, ja ruuvien tulee ulottua vähintään 20 mm syvyyteen puualustaan. uuvien tulee sijaita väh. 30 mm päässä levyjen reunoista. uuvit kiristetään kunnes niiden kannat ovat levyn pinnan tasalla. Aluslevyt eivät saa jäädä levypinnan yläpuolelle joten aluslevyn kohdalla olevaa -levyä voi hivenen vasaroida ennen ruuvin ja aluslevyn asentamista. -levytyksen vahvikeverkko Levyasennuksen kiinnityslaastin kovetuttua on suositeltavaa vahvistaa levytys kauttaaltaan itseliimautuvalla -lasikuituverkolla (leveys 600 mm). -levylattian laatoitus Keraamisen lattialaatan koko tulee olla vähintään 90 x 90 mm. Laatoitus tehdään standardin SFS EN luokan C2 mukaisilla kiinnitysaineilla, esim. pienet laatat Mapei Keraflex S1 (C2TES1) ja isot laatat esim. Mapei Keraflex Maxi S1 (C2TES1). Saumauksessa käytetään standardin SFS EN mukaisia saumausaineita, esim. Mapei Ultracolor Plus (CG2) tai Kerapoxy Design (G). Joustavissa saumoissa käytetään homesuojattua Mapesil AC -silikonia. 11

12 Erikoisratkaisut Työtapaehdotus: pyyhehyllyköt 30 mm paksu levy penkit, allastasot ja suihkuseinäkkeet 50 mm paksu levy korotettu lattia tukipaloineen kylpyammetta varten 50 mm paksu levy Bathbox Tukipalat (k/k 400 mm) kiinnitetään sekä alustaan että varsinaiseen -levyyn 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla. 12

13 Bathbox Valmiilla Bathbox-elementillä (W ) toteutat helposti ammeen verhoilun. Asennusohje Toimitussisältö: 2 kpl pitkä sivulevy 2 kpl lyhyt päätylevy 4 kpl rima 1 patruuna 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa 4 ruuvia 1 ammetuki Asennuksessa tarvittavat työkalut: Vatupassi, mitta, kynä, käsisaha, tiivistysmassapuristin, ristipääkantainen ruuvimeisseli, teräslasta, laastia alustan tasoittamiseen. 1. Merkitse ammeen mitat Bathbox -levyihin. Muista ottaa huomioon keraamisen laatan ja kiinnityslaastikerroksen asennusvara. 3. Aseta amme aiotulle asennuspaikalleen nurin päin ja sovita (älä kiinnitä) Bathbox paikalleen, ja sovita (älä kiinnitä) ammetuki keskelle ammeen pohjaa, ja määritä ammetuen korkeus samaan tasoon Bathboxin reunojen kanssa. Lyhennä ammetuki sopivaan mittaan. Kiinnitä ammetuki omalle paikalleen lattiaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla. 2. Sahaa levyt tarvittaviin mittoihin, päätylevyjä voidaan kaventaa 15 mm. 4. Liitä sivu- ja päätylevyt toisiinsa rimojen ja liimatiivistysmassan avulla. Varmista liitos yhdellä ruuvilla jokaisessa kulmassa. 5. Kiinnitä Bathbox alustaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla. Alustan mahdolliset epätasaisuudet tulee ensin tasoittaa. 6. Pursota 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa Bathboxin yläreunaan. 7. Asenna amme paikalleen. 8. Tee tarkastusluukku leikkaamalla veitsellä 45 asteen kulmassa aukko levyyn. On suositeltavaa sovittaa luukun sijainti laattajaon mukaan. Liitä veden poistoputki. Kiinnitä tarkastusluukku kevyesti pienellä määrällä 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassaa ja saumaa luukunympärys esim. silikonilla. Asenna kaikkiin kulmiin levysaumojen päälle erikseen hankittava, itseliimautuva saumavahvikenauha (W ), jonka jälkeen laatoitus voidaan välittömästi aloittaa. 13

14 Suihkuseinäke Esimerkki: käytössä olevaan kylpyhuoneeseen rakennetaan seinäke suihkun ja wc:n välille. Lisäksi seinäkkeeseen tehdään syvennys hyllyä varten. Alkutilanne Suihkutila, jonka wc-istuin- ja pesuallastilan lattia altistuu roiskevedelle. -levyn mitoitus -levy (2500 x 600 x 80 mm) sovitetaan paikalleen ja määritellään lattiakaadon vaatima muotoilu -levyn alareunaan. Laatoituksen mitoitus Koska suihkuseinäke liitetään valmiiseen laatoitukseen, tulee seinäkkeen laatoituksen saumojen sijoitus määritellä tarkasti. Tässä kyseisessä kohteessa oli käytettävissä alkuperäisiä laattoja riittävä määrä. Mittojen tarkastuksen jälkeen itse suihkuseinä voidaan valmistaa vaikkapa autotallissa. Levyn jatkaminen -levyn mitoituksessa havaittiin, että levyn leveys 600 mm ei ollut riittävä suoja vesiroiskeilta. Siksi -levyyn kiinnitetään 100 mm leveä jatkopala 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla. Työsauma peitetään lasikuituvahvikenauhalla ja tasoitetaan esim. Mapei Keraflex S1 -kiinnityslaastilla. Aukon sahaus Suihkuseinään tehdään syvennys samppoopulloja ym. pesutarvikkeita varten. Toivottuun kohtaan sahataan aukko. -levyä voidaan työstää esim. mattopuukolla, kuviosahalla tai käsisahalla. Taustaseinän liimaus Taustaseinäksi kiinnitetään 12,5 mm paksuista -levyä. 14

15 Suihkuseinän runko koostuu kahdesta -levystä ( ,5) nimellispaksuudeltaan 92,5 mm. Laattasaumakohtien merkinnät jatketaan levyn molemmin puolin. eunojen vahvistus Suihkuseinäkkeen ja sahatun aukon siniset reunat (poisluettuna kylpyhuoneen seinään ja lattiaan kiinnitettävät reunat) vahvistetaan lasikuituvahvikenauhalla ja pinta tasoitetaan esim. Mapei Keraflex S1-kiinnityslaastilla. Laatoitettu suihkuseinä Suihkuseinän runko on valmiiksi laatoitettuna pöydällä kuivumassa. Keraamiset laatat kiinnitetään esim. Mapei Keraflex S1 -kiinnityslaastilla ja laatoitus saumataan esim. Mapei Ultracolor Plus-saumauslaastilla. Huomaa suihkuseinän alareuna joka on muotoiltu lattiakallistuksen mukaisesti. Valmiin suihkuseinäkkeen kiinnitys Kylpyhuoneen lattiaan ja seinään on merkitty suihkuseinän tarkka paikka jo mitoitusvaiheessa. Suihkuseinä asennetaan 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla huolellisesti puhdistettuun, kuivaan alustaan kiinnitys- ja tiivistysmassa kiinnittää suihkuseinän lujasti alustaansa, eikä varsinaiseen laattaseinään tarvitse porata vedeneristeen puhkaisevia kiinnitystarvikkeita. Liitoksien tiivistys Suihkuseinän liitoksien tiivistykset tehdään saumauslaastin kanssa yhteensopivalla silikonilla, esim. homesuojatulla Mapei Mapesil AC:lla. Valmis suihkuseinäke Silikonin kuivuttua suihkutila voidaan ottaa käyttöön. Syvennys voidaan varustaa esim. lasihyllyillä. 15

16 wc-elementin koteloimislevy (W ) Seinänsisäisen wc-elementin koteloimiseen räätälöidyn -levyn koko on 2500 x 900 x 20 mm. akenne vedeneristetään voimassaolevien määräysten mukaisesti ottaen huomioon koteloinnin asennustapa; seinän sisälle tai vedeneristetyn ja laatoitetun seinän ulkopuolelle. Asennusohje: Epäsymmetrisesti esirei itetyllä, VTTsertifioidulla -levyllä voidaan koteloida LPC wc-elementti sijoitettavaksi oikea- tai vasenkätisenä joko nurkkaan tai keskemmälle seinää. Myös huuhtelupainikkeen paikan vaihtaminen on mahdollista. -levyt leikataan mittaan asennuspaikalla; etulevy, 1 2 sivulevyä ja kansi. valkoisella Mapei Adesilex P10 -kiinnityslaasti + Isolastic-lisäaineyhdistelmällä (1:1 vettä). 8. Tee koteloon, esim. alareunan lähelle, läpimitaltaan 12 mm vuodonilmaisureikä huomaamattomaan paikkaan. Ulkoinen kotelo tuulettuu vuodonilmaisureiän, huuhtelupainikkeen ja esim. koteloon rakennetun säleikön avulla. Seinän sisään rakennetun kotelon tuuletus järjestetään esim. alakaton ja välipohjan kautta. 9. wc-istuinta kiinnitettäessä sen ja seinälaatan väliin pursotetaan tasaisin välein pienet määrät saniteettisilikonia tai asennusliimaa. Pienet määrät eivät haittaa istuimen irroitettavuutta huoltotöissä, mutta vähentävät istuimen mahdollisesta liikkeestä syntyviä ääniä ja pistekuormituksesta aiheutuvaa särkymisvaaraa mahdollisesti vajaasti kiinnitetyille laatoille. 10. Kotelo vedeneristetään voimassaolevien määräysten mukaisesti ottaen huomioon, onko se sijoitettu vedeneristetyn ja laatoitetun rakenteen sisään tai ulkopuolelle. Katso lisätietoja rakennedetaljikuvasta s Kondenssiongelmien välttämiseksi ei ole suositeltavaa asentaa lattialämmitysjärjestelmää kotelon alle. 2. Kiinnitä wc-elementin runko seinän tukirakenteisiin ohjeensa mukaisesti. 3. Asenna LVIS-tekniikka ohjeensa mukaisesti. 4. Leikkaa mittaan tarvittavat levyt, varmistu vesiputkien taivutussäteestä ennen levyn leikkaamista. 5. Kiinnitä levyt wc-elementtiin ja toisiinsa 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla. Käytä tarvittaessa apuna asennuskiinnikkeitä. Vinkki: Käytettäessä mosaiikkilaattoja on suositeltavaa jiirata -levyjen ulkoreunat. Jos levyn sininen reuna jää näkyviin, reunat peitetään -saumavahvikenauhalla, joka liimataan laatoituslaastilla. 6. Anna kotelon liimauksen kovettua noin vuorokausi huoneenlämmössä. 7. Kiinnitä keraamiset laatat esim. Mapei Keraflex S1 tai ekologisemmalla Mapei Ultralite S1-kiinnityslaastilla. Lasimosaiikit on suositeltavaa kiinnittää LPC wc-elementti wc-elementin koteloimislevy koko 2500 x 900 x 20 mm 16

17 -levy, koko 1250 x 600 x 4 mm (W ) 4 mm paksuinen -levy voidaan kiinnittää kiinnityslaastilla täytelevyksi vedeneristeen päällä erityisesti, kun pintamateriaaliksi yhdistetään erilaisia pintamateriaaleja, kuten esim. ohuita lasimosaiikkeja ja tavanomaisia, paksumpia laattoja. Viilloitetut levyt kaarevissa seinäratkaisuissa Viilloitetut -levyt on suositeltavaa taittaa haluttuun muotoon esim. vanerimuotissa. -levyn pintaan levitetään laasti ja tuoreeseen laastiin asennetaan alkalinkestävä lasikuituverkko ( ). Tämän jälkeen levitetään laastia, joka peittää verkon kauttaaltaan. Viiltojen täyttämiseen ja tasoittamiseen voidaan käyttää esim. Mapei Keraquick -pikakiinnityslaastia tai Mapei Planipatch -pikatasoitetta. Viilloitetun levyn ydinaineen paksuus saattaa viiltokohdissa alittaa märkätilasertifioidulle -levylle asetettavan vähimmäispaksuuden (12,5 mm). Tästä syystä viilloitetut levyt tulee vedeneristää kauttaaltaan ennen laatoittamista. Vesijohdot seinien sisällä On huomioitava, että ulkoseinän lähettyvillä olevia vesijohtoja ei jätetä levyn taakse ulkopuolelle, mikäli huonosti eristetty ulkoseinä voi aiheuttaa vesijohtojen jäätymisen. 17

18 Vaurion korjaaminen -seinässä Jostain syystä vaurioitunut -levy voidaan paikata edellyttäen, että nimellispaksuudeltaan 12,5 mm levyn sinisen ydinaineen vähimmäispaksuus ei ole ohentunut. Esim. 1: Laatanvaihdon yhteydessä 12,5 mm levystä lähtee laatan ja kiinnityslaastin mukana sinistä ydinainetta; vauriokohtaa ei voi korjata vaan vaurioitunut osa tulee poistaa runkotolppien väliltä ja asentaa tilalle uusi -pala, jonka saumat vedeneristetään normaalisti. Esim. 2: Laatanvaihdon yhteydessä 20 mm levystä lähtee laatan ja kiinnityslaastin mukana sinistä ydinainetta; kuitenkin niin vähän että 12,5 mm paksuisen levyn sinisen ydinosan paksuus ei alitu. Tällainen vaurio paikataan levittämällä siihen kiinnityslaastia, johon painetaan sopivan kokoinen pala alkalinkestävää lasikuituverkkoa ( ), ja peitetään kiinnityslaastilla ympäröivän pinnan tasaan. Vahvikkeet kiintokalusteita jne. varten unkorakenteeseen tulee ennen levyjen asentamista kiinnittää soveltuvat vahvikkeet (esim. tukeva, kosteudenkestävä vaneri) raskaiden kiinto- ja vesikalusteiden jne. kiinnittämistä varten. Pintakiinnitysvinkkejä -levyn taustaan voidaan sen asennusvaiheessa tehdä yläjyrsimellä kolo, johon kiinnitetään 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassalla esim. tukeva, kosteudenkestävästi liimattu vaneripala myöhäisempää kiinnitystarvetta ajatellen. Kevyet esineet, esim. pyyhekoukut tai wc-paperiteline 610 -kiinnitys- ja tiivistysmassa, kiinnitys keraamisen laatan pintaan. uuvikiinnitys esim. väh. 30 mm Würthseinätulppa / väh. 35 mm Würth-kumimutteri. 1. -levyseinärakenteeseen porataan käytettävän tulpan koon vaatima reikä. 2. Tulppa asetetaan saniteettisilikonilla tiivistettyyn reikään. Esine kiinnitetään sopivalla ruuvilla tulppaan. askaammat esineet, esim. kalusteet ja altaat uuvi/muovitulppakiinnitys -levyrakenteen takaiseen kiviseinärakenteeseen. 1. Kiviseinärakenteeseen porataan käytettävän tulpan koon vaatima reikä. 2. Tulppa asetetaan kiviseinärakenteessa olevaan reikään. 3. Esine kiinnitetään ruuvilla tulppaan. (Tulppa tulee tiivistää esim. saniteettisilikonilla). Huom! Kiinnitysohjeet ovat ohjeellisia. Kiinnikkeinä voidaan käyttää levyrakenteissa yleisesti käytettäviä kiinnikkeitä. Asentamisessa tulee ensisijaisesti noudattaa kiinnikevalmistajan ohjeita. 18

19 Tarvikkeet 610 kiinnitys- ja tiivistysmassa VTT-sertifioitu liimamassa -levyjen läpivientien ja tarvittaessa levysaumojen tiivistämiseen. Soveltuu myös -levyjen kiinnittämiseen lähes kaikkiin materiaaleihin sekä -märkätilakalusteiden rakentamiseen. Patruuna 310 ml. putkinousukoteloiden asentamista ja -märkätilakalusteiden rakentamista. käytettäväksi vedeneristyksen vahvikkeena. Leveys 125 mm, rulla 25 jm. -kiinnikkeet Kiviainesseinäasennuksissa käytettävien kiinnikkeiden pituus on noin 3 x levyn paksuus, viitetietona tulee 50 mm pitkän kiinnikkeen ylettyä 35 mm ja 80 mm pitkän kiinnikkeen vastaavasti 50 mm syvyyteen. Galvanoitu; pituudet 50, 80, 110 ja 140 mm. -lasikuituverkko 600 mm Suositellaan asennettavaksi kauttaaltaan -lattiaan ennen laatoittamista. Lasikuituverkko Alkalinkestävää lasikuituverkkoa (leveys 100 cm) käytetään lujittamaan esim. viilloitettuja -levyjä ja 20 mm paksun -levyn pinnan korjaamiseen. Uppokantaruuvit Tavanomaisten ja itseporautuvien uppokantaruuvien paksuus on noin 4,5 mm ja pituus noin 3 x levyn paksuus, kuitenkin niin, että levyt voidaan kiinnittää lujasti alustaan. -aluslevyt Galvanoitu aluslevy. -lasikuitunauha Itseliimautuva, alkalinkestävä lasikuitunauha asennetaan esim. -märkätilakalusteiden rakentamisessa levyn sinisiin, paljaaksi jääviin ydinainepintoihin ennen laatoittamista. Nauha ei sovellu Asennuskiinnikkeet Kiinnikkeitä (90º, 180º ja seinäkiinnike) voidaan käyttää helpottamaan esim. 19

20 MÄKÄTILAN VÄLIPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ; LATTIAKALLISTUS VALUMASSALLA 1 1:

21 WEDI-LEVYN KIINNIKKEIDEN SIJAINTIOHJE 60 CM LEVEILLE LEVYILLE 2a 1:100 -levyjen kiinnikkeiden sijaintiohje 60 cm leveille levyille -levyjen kiinnikkeiden ja uppokantaruuvien mitoitus Kiinnikkeet: Kiinnikkeiden pituus on n. 3x levyn paksuus, viitetietona tulee 50 mm pitkän kiinnikkeen tulee ylettyä 35 mm syvälle kantavaan rakenteeseen, ja 80 mm pitkän kiinnikkeen vastaavasti 50 mm. Uppokantaruuvit: Uppokantaruuvien paksuus on n. 4,5 mm, ja pituus n. 3x levyn paksuus, kuitenkin niin, että levyt voidaan kiinnittää tavanomaiseen puu- ja metallirunkoon. Vahvikkeet: akenteeseen tulee asentaa soveltuvat vahvikkeet kiinto- ja vesikalusteiden yms. kiinnittämistä varten riippumatta siitä onko kyseessä kiinnitys puu- tai metallirunkoon, tai pistekiinnitys kiviainesseinään. Asennuskiinnikkeet: steck-asennuskiinnikkeitä (WE, K ja BA) voidaan käyttää helpottamaan esim. putkinousukoteloiden asentamista ja kalusteiden rakentamista. 21

22 WEDI-LEVYN KIINNIKKEIDEN SIJAINTIOHJE 90 CM LEVEILLE LEVYILLE 2b 1:100 -levyjen kiinnikkeiden sijaintiohje 90 cm leveille levyille -levyjen kiinnikkeiden ja uppokantaruuvien mitoitus Kiinnikkeet: Kiinnikkeiden pituus on n. 3x levyn paksuus, viitetietona tulee 50 mm pitkän kiinnikkeen tulee ylettyä 35 mm syvälle kantavaan rakenteeseen, ja 80 mm pitkän kiinnikkeen vastaavasti 50 mm. Uppokantaruuvit: Uppokantaruuvien paksuus on n. 4,5 mm, ja pituus n. 3x levyn paksuus, kuitenkin niin, että levyt voidaan kiinnittää tavanomaiseen puu- ja metallirunkoon. Vahvikkeet: akenteeseen tulee asentaa soveltuvat vahvikkeet kiinto- ja vesikalusteiden yms. kiinnittämistä varten, riippumatta siitä onko kyseessä kiinnitys puu- tai metallirunkoon, tai pistekiinnitys kiviainesseinään. Asennuskiinnikkeet: steck-asennuskiinnikkeitä (WE, K ja BA) voidaan käyttää helpottamaan esim. putkinousukoteloiden asentamista ja kalusteiden rakentamista. 22

23 WEDI-LEVYN KIINNIKKEIDEN SIJAINTIOHJE 120 CM LEVEILLE LEVYILLE 2c 1:100 -levyjen kiinnikkeiden sijaintiohje 120 cm leveille levyille -levyjen kiinnikkeiden ja uppokantaruuvien mitoitus Kiinnikkeet: Kiinnikkeiden pituus on n. 3x levyn paksuus, viitetietona tulee 50 mm pitkän kiinnikkeen tulee ylettyä 35 mm syvälle kantavaan rakenteeseen, ja 80 mm pitkän kiinnikkeen vastaavasti 50 mm. Uppokantaruuvit: Uppokantaruuvien paksuus on n. 4,5 mm, ja pituus n. 3x levyn paksuus, kuitenkin niin, että levyt voidaan kiinnittää tavanomaiseen puu- ja metallirunkoon. Vahvikkeet: akenteeseen tulee asentaa soveltuvat vahvikkeet kiinto- ja vesikalusteiden yms. kiinnittämistä varten riippumatta siitä onko kyseessä kiinnitys puu- tai metallirunkoon, tai pistekiinnitys kiviainesseinään. Asennuskiinnikkeet: steck-asennuskiinnikkeitä (WE, K ja BA) voidaan käyttää helpottamaan esim. putkinousukoteloiden asentamista ja kalusteiden rakentamista. 23

24 WEDI-LEVYJEN LIITTYMÄT TOISIINSA; SUOA SEINÄ 3 1: Yksittäisen ruuvien aluslevyjen ja kiinnikkeiden päälle levitetään Mapei Mapegum WPS-vedeneristysmassa + -nauha siten, että aluslevyt ja kiinnikkeet kevennysreikineen täyttyvät ja peittyvät täysin. Aluslevyn tai kiinnikkeen läpimitan ollessa esim. 40 mm tulee siltä kohdalta vedeneristetyn alueen läpimitta olla väh. 80 mm. 1. -levy 20 mm, rankajako k WPS-vedeneristysmassa 3. Mapetape-butyylisaumanauha tai WPS-vedeneristysnauha 4. -tiivistysmassa 5. -aluslevy 6. Poraruuvi puskusauman kohdalla 24

25 WEDI-LEVYJEN LIITTYMÄT TOISIINSA; SISÄKULMA 4 1: Keraamiset laatat 2. S1-luokan kiinnityslaasti, esim. Keraflex S1 3. WPS-vedeneristysmassa 4. Mapetape-butyylisaumanauha tai WPS-vedeneristysnauha 5. -levy 6. Saniteettisilikoni 7. -aluslevy 8. Poraruuvi 9. -tiivistysmassa väliin ja levy puskuun 25

26 WEDI-LEVYJEN LIITTYMÄT TOISIINSA; ULKOKULMA 5 1: levy 2. WPS-vedeneristysmassa 3. Mapetape-butyylisaumanauha tai WPS-vedeneristysnauha 4. saumalaasti (kova sauma) 5. Poraruuvi 7. -tiivistysmassa väliin ja levy puskuun 26

27 VANHA KIVIAINESPOHJAINEN SEINÄ, TASOITUS WEDI-LEVYLLÄ 6 1:10 Jos -levyn paksuus on vanhan seinän käsittely, rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. 27

28 WEDI-LEVYN JA VANHAN BETONISEINÄN LIITTYMÄ; SUOA LIITOS 7 1: levy 2. WPS-vedeneristysmassa 3. Mapetape-butyylisaumanauha tai WPS-vedeneristysnauha 4. Silikonikitti 5. -aluslevy 6. poraruuvi 7. Mapei Keraflex Maxi S1-kiinnityslaasti tai vaihtoetoisesti Mapei Ultraflex S2 Quick- kiinnityslaasti, pistekiinnityksellä 8. -levykiinnike 28

29 WEDI-LEVYN JA KIVISEINÄN LIITTYMÄ 8 1: , levy 2. Mapei Mapegum WPS-vedeneristysmassa 3. Mapetape-butyylisaumanauha 4. Silikonikitti 5. -aluslevy 6. Poraruuvi 7. -tiivistysmassa 8. Pikanaula tai kiila-ankkuri Jos levyn paksuus on 29

30 SISÄISEN JA OSASTOIVAN WEDI-LEVYSEINÄN LIITTYMÄ; SISÄKULMA 9 1: levy 2. vedeneristysmassa 3. Mapetape-butyylisaumanauha ati WPS-vedeneristysnauha 4. Silikonikitti 5. -aluslevy 6. poraruuvi 7. -tiivistysmassa väliin ja levy puskuun 30

31 31

32 PESU- JA KUIVAN TILAN VÄLISEN WEDI- LEVYSEINÄN JA BETONILATTIAN LIITTYMÄ PYSTYLEIKKAUS 11 1: levy 2. Mapei Mapegum WPS vedeneristysmassa 3. Kiinnityskohdan paikkaanus, Mapetape-butyylisaumanauhalla 4. Silikonikitti 5. -aluslevy 6. Poraruuvi 7. -tiivistysmassa 32

33 PESU- JA LÖYLYHUONEEN VÄLISEN WEDI- LEVYSEINÄN JA BETONILATTIAN LIITTYMÄ PYSTYLEIKKAUS 12 1: , Keraamiset laatat 2. Kiinnityslaasti 3. -levy 4. Ilmaväli 5. Teräs- tai puuranka 6. Poraruuvi + -aluslevy 7. Mapetape-butyylisaumanauha + Mapei Mapegum WPS vedeneristysmassa 8. -tiivistysmassa 33

34 LÖYLYHUONEEN ULKOSEINÄN ALAOSA, WEDI- LEVYSEINÄN JA BETONILATTIAN LIITTYMÄ TEKSTI 12a 1:2 34

35 PESU- JA LÖYLYHUONEEN VÄLISEN OVEN JA WEDI-LEVYSEINÄN LIITTYMÄ 13 1: levy 2. Mapei Mapegum WPS-vedeneristysmassa 3. Mapetape-butyylisaumanauha ruuvin kohdalla 4. -aluslevy 5. Poraruuvi 6. Peitelista 7. Saniteettisilikoni 35

36 PESU- JA KUIVAN TILAN VÄLISEN OVEN JA WEDI-LEVYSEINÄN LIITTYMÄ 14 1: ankajako on k600, jos rankajako on k 300, niin silloin -levyn paksuus on 12,5 mm. 1. -levy 2. Mapei Mapegum WPS vedeneristysmassa 3. Mapetape-butyylisaumanauha ruuvin kohdalla 4. -aluslevy 5. uuvi 6. Peitelista 7. Saniteettisilikoni 36

37 MÄKÄTILAN VÄLIPOHJAN JA VÄLISEINÄN LIITTYMÄ; LATTIAKALLISTUS VALUMASSALLA 15 1: Mahdollinen lattialämmitys sähkösuunnitelmien ja rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti. 37

38 MÄKÄTILAN VÄLIPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ; LATTIAKALLISTUS VALUMASSALLA 16 1: Mahdollinen lattialämmitys sähkösuunnitelmien ja rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti. 38

39 PESUHUONEEN ULKOSEINÄ; PUUVEHOUS, UNGON ULKOPUOLINEN VAAKAUNKO 17 1:10 Huom! -levyn ja eristeen väliin ei saa laittaa höyrynsulkua 39

40 PESUHUONEEN ULKOSEINÄ; PUU- TAI TIILIVEHOUS, UNGON SISÄPUOLINEN VAAKAKOOLAUS 18 1:10 Huom! -levyn ja eristeen väliin ei saa laittaa höyrynsulkua 40

41 PELTIKYLPYHUONEEN SEINÄ 19 1:2 Peltiseinien pinnat on puhdistettava ennen levytystä. -12,5 41

42 PELTIKYLPYHUONEEN SEINÄN EI'ITYS LEVYTETTÄESSÄ 19b 1:25 PELTISEINÄN EI'ITYKSEN PEIAATEPIIOS -LEVYJEN ASENNUS VAAKAAN Irrotuskaista 4-12,5 mm, leveys noin 80 mm -levyn palanen märkätilalevyn alle ruuvikiinnitystä varten 42

43 PELTIKYLPYHUONEEN SEINÄN EI'ITYS LEVYTETTÄESSÄ 19c 1:25 PELTISEINÄN EI'ITYKSEN PEIAATEPIIOS -LEVYJEN ASENNUS VAAKAAN Irrotuskaista 12,5 mm, leveys noin 80 mm -levyn kaista märkätilalevyn alle ruuvikiinnitystä varten 43

44 PELTIKYLPYHUONEEN SEINÄN EI'ITYS LEVYTETTÄESSÄ 19d 1:25 PELTISEINÄN EI'ITYKSEN PEIAATEPIIOS -LEVYJEN ASENNUS PYSTYYN. -levy Irrotuskaista 12,5 mm k 300, leveys noin 80 mm ja nurkissa noin 40 mm 44

45 LÄPIVIENTIEN TIIVISTYS, HANAKULMAASIA 20 1: levy 2. Mapei Mapegum WPS vedeneristysmassa 3. Mapetape-butyylisaumanauha 4. -tiivistysmassa 45

46 TUKIAKENTEET : PESUALTAAN KIINNITYS SEINÄÄN 21 1:10-20 Wedi-levyn taustalle lankun pätkät tai riittävän paksu vaneri runkotolppiin kiinnitettynä. 46

47 TUKIAKENTEET : KAAPIN KIINNITYS SEINÄÄN 22 1:10-20 Kaapin taakse lisäpuut, kaapin kiinnityspisteiden edellyttämällä tavalla. 47

48 TUKIAKENTEET : WC-ISTUIMEN KIINNITYS SEINÄÄN 23 1:10-20 Wedi-levyn taustalle lankun pätkät tai riittävän paksu vaneri runkotolppiin kiinnitettynä. 48

49 Seinäwc-elementti, Wedi-levytys 24 1:

50 PELTIKYLPYHUONEEN LATTIAN JA SEINÄN LIITOS 25 1:2 Peltiseinien pinnat on puhdistettava ennen levytystä. 50

51 Aluejako 1/2011 Utsjoki Aluemyyntipäälliköt: Enontekiö Inari Esa Lappalainen p Kari Honkala p Jukka Lahti p Muonio Kolari Pello Kittilä ovaniemen mlk Sodankylä Pelkosenniemi KEMIJÄVI Savukoski Salla Jukka Niemelä p Ylitornio Tervola OVANIEMI Posio Mikko Hietikko p Keminmaa TONIO KEMI Simo Ii Kuivaniemi Yli-Ii anua Pudasjärvi Taivalkoski KUUSAMO Tilauskeskus: p Asennuskouluttaja: Juha Karjalainen p Myyntijohtaja: Pasi Strandman p Tekninen asiantuntija: Kari Vainio p Myynnin ja markkinoinnin assistentti: Iiris Keinänen p Haukipudas Kiiminki Hailuoto OULU Ylikiiminki Oulunsalo Kempele Siikajoki Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä AAHE uukki Vaala istijärvi Pyhäjoki Vihanti antsila Paltamo KALAJOKI Merijärvi Pulkkila Kestilä Alavieska OULAINEN KUHMO Piippola KAJAANI Himanka YLIVIESKA HAAPAVESI Vuolijoki KOKKOLA Pyhäntä Lohtaja KALEBY Sotkamo KANNUS NIVALA Kärsämäki Larsmo Sievi Luoto Kälviä Vieremä JAKOBSTAD Toholampi HAAPAJÄVI Valtimo PIETASAAI Kronoby KIUUVESI Sonkajärvi NYKALEBY NUMES UUSIKAALEPYY Pedersöre Kruunupyy Ullava eisjärvi Kaustinen PYHÄJÄVI autavaara IISALMI Maxmo Evijärvi Veteli Lestijärvi Halsua Varpaisjärvi Korsholm Maksamaa Pihtipudas Lapinlahti Mustasaari Kortesjärvi LIEKSA Vörå Alahärmä Kinnula Pielavesi Lappajärvi Perho NILSIÄ Juuka VAASA Vöyri KAUHAVA Vimpeli VASA Kivijärvi VIITASAAI Keitele Vähäkyrö Maaninka JUANKOSKI ALAJÄVI Kyyjärvi Malax Isokyrö LAPUA Tervo Siilinjärvi Kannonkoski Kaavi Maalahti Laihia Ylistaro Polvijärvi Ilomantsi Korsnäs Lehtimäki Karstula Vesanto SEINÄJOKI Karttula KUOPIO Tuusniemi Eno Jurva Nurmo Kuortane Soini Ilmajoki SAAIJÄVI Vehmersalmi Kontiolahti NÄPES Töysä Pylkönmäki Sumiainen autalampi OUTOKUMPU NÄPIÖ KUIKKA Peräseinäjoki ÄÄNEKOSKI ÄHTÄI Konnevesi SUONENJOKI Liperi JOENSUU Leppävirta Tuupovaara KASKINEN Teuva ALAVUS SUOLAHTI Pyhäselkä KASKÖ Jalasjärvi Multia Uurainen Kiihtelysvaara Laukaa Heinävesi Karijoki KAUHAJOKI Jäppilä Hankasalmi VAKAUS KISTINESTAD ääkkylä Tohmajärvi VIAT KEUUU KISTIINANAKUPUNKI Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Kangaslampi Karvia Kihniö PIEKSÄMÄKI Savonranta Värtsilä Isojoki Joroinen Vilppula Enonkoski PAKANO Honkajoki MÄNTTÄ Toivakka Haukivuori JÄMSÄNKOSKI KITEE antasalmi Merikarvia Kuru uovesi Korpilahti Kangasniemi Kerimäki Leivonmäki Siikainen KANKAANPÄÄ SAVONLINNA Kesälahti IKAALINEN Juupajoki Luhanka Juva Pomarkku Viljakkala JÄMSÄ Joutsa Sulkava MIKKELI Punkaharju Noormarkku Lavia Hämeenkyrö Längelmäki Saari POI Kullaa Ylöjärvi OIVESI Kuhmoinen Hirvensalmi Mouhijärvi Hartola Parikkala ULVILA NOKIA TAMPEE Kuhmalahti Sysmä Pertunmaa istiina Puumala Luvia HAJAVALTA Pirkkala Kangasala autjärvi VAMMALA Lempäälä KOKEMÄKI Padasjoki uokolahti Eurajoki Suomenniemi Vesilahti Pälkäne Luopioinen Kiukainen Mäntyharju Taipalsaari AUMA VALKEAKOSKI HEINOLA Asikkala IMATA Köyliö HUITTINEN Lammi TOIJALA Hauho Savitaipale Lappi Punkalaidun Jaala Joutseno Pyhäranta Urjala Eura Säkylä Kalvola Hattula Hollola Valkeala Lemi LAITILA Alastaro Hämeenkoski Humppila Nastola HÄMEENLINNA LAPPEENANTA UUSIKAUPUNKI Yläne LOIMAA LAHTI KUUSANKOSKI Janakkala Luumäki Mynämäki FOSSA enko Kärkölä Iitti KOUVOLA Hausjärvi Kustavi Vehmaa Pöytyä Ypäjä OIMATTILA ANJALANKOSKI Ylämaa Nousiainen Tammela IIHIMÄKI Artjärvi Aura Koski Loppi Mäntsälä Elimäki Miehikkälä Geta Brändö Taivassalo SOMEO Pukkila AISIO Marttila HYVINKÄÄ TUKU KAKKILA HAMINA Eckerö Vårdö Iniö Askola Liljendal NAANTALI JÄVENPÄÄ Virolahti ÅBO PAIMIO Kiikala Nummi- Hammarland Tuusula Pornainen Kumlinge ymättylä KAAINA Pusula LOVIISA Vihti KOTKA Hammarland Sund SALO KEAVA POVOO LOVISA PAGAS Sauvo Kisko LOHJA VANTAA BOGÅ PAAINEN Pyhtää MAIEHAMN Houtskär Perniö KAUNIAINEN Sipoo Kimito Pyttis MAAIANHAMINA Pohja Sibbo Sottunga Kemiö Lemland KAJAA ESPOO Korpo Nagu Föglö Pojo KAIS ESBO HELSINKI Korppoo Nauvo HELSINGFOS Kökar Dragsfjärd EKENÄS TAMMISAAI HANKO HANGÖ Utajärvi Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi 51

52 1/2011 HUOM! Tarkista viimeisin päivitys: Maahantuonti ja tekninen neuvonta Heikki Haru Oy Mestarintie Vantaa p f

Penkit, askelmat 50mm paksu levy

Penkit, askelmat 50mm paksu levy Erikoisratkaisut Pyyhehyllyköt 30mm paksu levy Penkit, askelmat 50mm paksu levy Tukipalat (k/k 400 mm) kiinnitetään sekä alustaan että varsinaiseen wedilevyyn wedi 610 kiinnitys- ja tiivistysmassalla.

Lisätiedot

wedi wedi 1 Lataa kuva PDF- ja DWG-muodoissa: www.heikkiharu.fi 29 Sisältö MÄRKÄTILAN VÄLIPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ; LATTIAKALLISTUS VALUMASSALLA

wedi wedi 1 Lataa kuva PDF- ja DWG-muodoissa: www.heikkiharu.fi 29 Sisältö MÄRKÄTILAN VÄLIPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ; LATTIAKALLISTUS VALUMASSALLA akennedetaljikuvat Heikki Haru Oy tarjoaa -rakennedetaljikuvia helpottaakseen mm. suunnittelijan työtä. Kuvat ovat DWG-muodossa, jolloin suunnittelija voi helposti ladata ne käyttöönsä suoraan esim. AutoCad-ohjelmaan.

Lisätiedot

Penkit, askelmat 50mm paksu levy

Penkit, askelmat 50mm paksu levy Erikoisratkaisut Pyyhehyllyköt 30mm paksu levy Penkit, askelmat 50mm paksu levy Tukipalat (k/k 400 mm) kiinnitetään sekä alustaan että varsinaiseen wedilevyyn wedi 610 kiinnitys- ja tiivistysmassalla.

Lisätiedot

wedi -seinäratkaisut märkätiloissa

wedi -seinäratkaisut märkätiloissa wedi -seinäratkaisut märkätiloissa WEDI-RAKENNUSLEVYJEN ASENNUS wedi-rakennuslevyjä voidaan käyttää erilaisissa märkätilojen seinärakenteissa niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Seinärakenne määrittelee

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019 2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508

Lisätiedot

Two-person household, EUR per month

Two-person household, EUR per month Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018 Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

-seinäratkaisut märkätiloissa

-seinäratkaisut märkätiloissa -seinäratkaisut märkätiloissa WEDI-RAKENNUSLEVYJEN ASENNUS wedi-rakennuslevyjä voidaan käyttää erilaisissa märkätilojen seinärakenteissa niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Seinärakenne määrittelee

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min VM/KAO/vs, 9.4.2014 maks 340 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592-638 Vuoden 2014 tasolla nuoret -3% ja mediaani -42-56 vanhukset +5,5 % UUSI UUSI UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS v. 2014 5 Alajärvi

Lisätiedot

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 9.1.2013 Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 31.12.2012 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät,

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Koko maa 430 117 37 398 76 951 39 553 005 Alajärvi 1 314 100 310 210 009 Alavieska 464 11 45 34 010 Alavus 870 26 63 37 016 Asikkala 435 40 45 5 018 Askola 205 17.. 019 Aura 66 8 5-3 020 Akaa 543 290 454

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Suomen Kuntaliitto 7.3.2019 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Väkilukukerroin: 0,4170 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002430 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat Yhteensä: Manner-Suomi 18 484 258,65 12,13 34,2 38 952 256,20 14,39 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 676 293,81 14,42 34,1 1 124 288,11 17,37 33,1 Helsinki 2 443 291,85 14,62 32,8 7 170 289,38 20,62 29,1 Vantaa

Lisätiedot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320 020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019 AURA X X X X

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja 8.-9. luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Perusopetuksen 4.-5. luokat Akaa 313 70 % 191 49 % Alajärvi 203 82 % 157 66 % Alavieska

Lisätiedot

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '015 ARTJÄRVI X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X X X X X X X '018 ASKOLA X X X X X X X '019 AURA

Lisätiedot

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7)

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7) Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM1.4.2011 LIITE 51 (7) VAPAA-AJAN ASUMISSAARTEN YHTEENLASKETUT LUKUMÄÄRÄT JA NIIDEN ERÄÄT OMINAISUUDET KUNNITTAIN JA MAAKUNNITTAIN

Lisätiedot

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV Sivu 1 Uusimaa 1 Askola 1 1 1 2 2 2 Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi 0 1 0 0 2 0 0 2 0 1-1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 0 0 0 1

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan 14.4.2015 Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2015 Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 763 193 71 261 3

Lisätiedot

S.No Municipalities Population 1 Helsinki 6,21,863 2 Espoo 2,65,201 3 Tampere 2,23,035 4 Vantaa 2,10,543 5 Oulu 1,96,260 6 Turku 1,84,123 7 Jyväskylä 1,35,762 8 Kuopio 1,07,624 9 Lahti 1,03,806 10 Kouvola

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kunnallisvero Muutos % Yhteisövero Muutos % Kiinteistövero Muutos % Akaa 31 481 915 3,7 847 208-48,6 62 938 Alajärvi 15 437 362 3,5 969 701-32,9

Lisätiedot

Manner-Suomi

Manner-Suomi Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1b. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Manner-Suomi 3 011 154 2 595 867 304 255 95 176 12 446 3 410

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320 2013 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 19.8.2013 020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Manner-Suomi 4 969 511

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu) Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain Akaa 800 800 805 815 791 801 819 914 965 886 919 927 925 891 908 Alajärvi 236 252 252 285 309 334 340 361 400 400 400 400 379 379 379 Alavieska 49 49 57 65 75 81 85 93 99 99 104 104 104 104 104 Alavus

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset Koko maa 3 843 226 0,0 29 945 033 1 306 452 820 1 860 023 872 43,63 Akaa 12 194 0,0 97 287 4 209 979 5 988 343 43,27 Alajärvi 7 286 0,0 66 351 3 001 586 4 170 275 45,24 Alavieska 1 707 0,0 15 333 581 555

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset Koko maa 1 080 626 2 837 676 123 031 267 396 309 641 43,36 Akaa 2 903 7 540 295 007 953 094 39,13 Alajärvi 1 315 3 491 139 159 460 001 39,86 Alavieska 97 181 9 030 26 434 49,89 Alavus 1 338 2 981 143 131

Lisätiedot

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018 Tutkimukseen osallistuneet perheet Terveydenhoitajien vastaukset Vanhempien vastaukset 4-vuotiden lasten määrä, joista vähintään Osallistuneiden Terveydenhoitajien Vanhempien yhden perheiden vastausten

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2010

KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2010 Suomen Kuntaliitto 3.2.2011 KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2010 Väkilukukerroin: 0,352147 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002308 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10) Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2014 Kunta ja maakunta kuntia kpl /kk m2 kuntia kpl /kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi 88949 318,86 10,70 56,7 101640 283,88 11,58

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 % Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 83080 310,24 10,31 57 93983 274,56 11,16 49,2 46,9 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain SUOMEN KULTTUURIRAHASTO LEHDISTÖTIEDOTE 13.4.2012 Liite korj.17.4.2012 * hankintayhteistyö Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain keskiarvo 2005-06, Kirjahankintakulut toteutunut 2011, Muutos

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

Sähköisten hakemusten määrät ELY-keskusalueittain ( tilanne)

Sähköisten hakemusten määrät ELY-keskusalueittain ( tilanne) Sähköisten hakemusten määrät ELY-keskusalueittain (19.4.2012 tilanne) ELY-KESKUS Uudenmaan ELY-keskus 3 902 389 9,97 Varsinais-Suomen ELY-keskus 6 449 734 11,38 Satakunnan ELY-keskus 3 861 715 18,52 Hämeen

Lisätiedot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Syntymävuosi X X

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Syntymävuosi X X Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Syntymävuosi 19 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 1.8.2019-31.7.2020 ETELÄ-KARJALA METSO TEERI PYY RIEKKO KIIRUNA Imatra 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lappeenranta 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lemi 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Luumäki

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain

Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus määräytyy vastaajan kotikunnan perusteella. Taulukon vasemmanpuoleisessa sarakkeessa

Lisätiedot

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , % KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018

Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018 Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018 Taulukkoon on koottu vuoden 2018 aikana kaikki henkilöasiakkaiden tekemät lainat, mukana ovat sekä kirjastojen että Celian rekisteröimien käyttäjien lainat.

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2010 KUNNITTAIN ASU

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2010 KUNNITTAIN ASU ASU 12.4.2011 Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 247970 3640 1,5 1,2 6800 44,1 57,4 3400 51,8 99,1 98,9 13,8 11,1 5 4 0,0 525 15 91 Helsinki 588549 5199 0,9 0,5 24157 49,0 59,0 5760 54,1 99,9 99,9 10,0 10,0 9 5

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2011 alussa. Katso erillinen liite 4. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö-

Lisätiedot

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 1128/33/2010 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa

Lisätiedot