Lento-ohjekirja. Sky Cruiser OH-XEE

Transkriptio

1 Lento-ohjekirja Sky Cruiser OH-XEE EXPERIMENTAL sivu 1 muutos 0

2 sivu 2 muutos 0

3 Muutosten seuranta Kaikki muutokset tähän lento-ohjekirjaan tulee kirjata alla olevaan taulukkoon. Uuden tai muutetun tekstin kohdalle merkitään reunukseen pystysuora huomioviiva ja revisionumero. Lento-ohjekirjassa on hyväksyttyjä osia ja hyväksymättömiä osia. Hyväksyttyjen osien muutokset tarkastetaan seuraavassa katsastuksessa. rev sivut pvm mitä muutettu hyväksyntä nro Alkuperäinen sivu 3 muutos 0

4 Sisällysluettelo Lento-ohjekirja... 1 Voimassa olevat sivut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Muutosten seuranta... 2 Sisällysluettelo... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 0 Yleistiedot... 6 KONEEN YLEISTIEDOT... 6 Lentokone... 7 Moottori... 8 Potkuri... 8 LYHENTEIDEN JA SANASTON SELITYKSET... 9 Ilmanopeussanasto... 9 Meteorologiasanasto... 9 Moottorisanasto... 9 Suoritusarvo- ja lennon suunnittelun sanasto... 9 Paino- ja massakeskipistelaskelmien sanasto Rajoitukset Suurimmat sallitut massat Painopisterajoitukset Ilmanopeusrajoitukset Nopeusmittarimerkinnät Liikehtimisrajoitukset Kuormitusmonikertarajoitukset Kayttöolosuhteita koskevat rajoitukset Moottorin rajoitukset Polttoaine Moottoriöljy Kilvet ja merkinnät Normaalitoimintaohjeet Nopeudet normaalitoiminnassa Tarkistuslista toimenpiteistä Tarkastus ennen lentoa Ennen moottorin käynnistystä Moottorin käynnistys Moottorin käynnistys Ennen lentoonlähtöä Lentoonlähtö Nousu matkalentokorkeuteen Matkalento Korkeuden vähentäminen Ennen laskua Lasku Sivutuulilasku Keskeytetty laskeutuminen ja ylösveto Laskun jälkeen Pysäköinti Hätätilanneohjeet Johdanto Lentonopeudet eri hätätilanteissa Toiminnalliset tarkistuslistat Moottorihäiriöt Pakkolaskut Tulipalo Jäätyminen Joutuminen jäätäviin olosuhteisiin Lasku tyhjällä päätelineen renkaalla Sähköntuottojärjestelmän häiriöt Alhaisen jännitteen valo palaa lennolla...32 sivu 4 muutos 0

5 3.4.4 Jos alijännitevalo syttyy jälleen Pilveen joutuminen Syöksykierre Karkea moottorin käynti tai tehon menetys Kaasuttimen jäätyminen Sytytystulppahäiriö Magneettohäiriö Alhainen öljynpaine Sähköntuottojärjestelmän häiriöt Liian suuri latausjännite Liian alhainen latausjännite Muut hätätoimenpiteet Kuomu vaurio Hätävarjon käyttäminen 4 Suoritusarvot Kuormaus Järjestelmät Runko Siivet Pyrstö Ohjaimet Ohjaamo Sähkökaavio...41 sivu 5 muutos 0

6 0 Yleistiedot KONEEN YLEISTIEDOT PÄÄMITAT / SKY CRUISER OH-XEE sivu 6 muutos 0

7 Lentokoneen yleistiedot Kärkiväli Pituus Korkeus Siipipinta 9,10 m 6,65 m 2,24 m 10,03 m2 Siivekkeet neutraaliasento: 0 astetta poikkeutus ylös: 22 ± 2 poikkeutus alas: 14 ± 2 Sivuperäsimen poikkeutus vasemmalle: 30 ± 2 oikealle: 30 ± 2 Korkeusperäsimen poikkeutus ylös: 25 ± 2 alas: 18 ± 2 Tyyppi ja nimi: Experimental, mallin nimi Sky Cruiser Sarjanumero: Rekisteritunnus: OH-XEE MTOW: 580 kg Paino punnitustodistuksen mukaan : 365 kg Kuormattavuus = 215 kg (p-aine+pilotit+matkatavara max 10 kg) Ilma-alusluokka: Experimental lentokone Valmistaja: Eero Härmälä, sarjan valmistaja Bilsam Aviation Industries, Puola Valmistumisaika: Rakennusmateriaali: Siipien sijainti ja tyyppi: Ohjainpintojen sijainti: Peräsimen tyyppi: Laskutelineen malli: Moottorin lukumäärä: Moottorin työtapa: Istuinpaikkojen lkm: Tankit: Jarrut: Hiili- ja lasikuitu / sandwich Ylätaso Takana Vakain/peräsinrakenne Nokkapyörälaskuteline Yksi mäntämoottori Vetopotkuri 2, vierekkäin Siivissä, a 38 litraa, yhteensä 76 litraa Kummallekin päälaskutelineen pyörälle oma jarru sivu 7 muutos 0

8 Moottori Moottoreiden lukumäärä: 1 Valmistaja BRP-Powertrain GmbH & Co KG Malli: Rotax 912 ULS srno Tyyppi: Ahtamaton, 2,43:1 alennusvaihde, ilma/nestejäähdytetty, nelisylinterinen, tilavuus 1352 cm³, kaksi Bing-kaasutinta, boxer-moottori. Alennusvaihde: S/n ja p/n , alennussuhde 2.43:1 Teho ja pyörimisnopeus: Lentoonlähdössä (5 min) 73,5 kw ( rpm Jatkuva teho 69,0 kw ( rpm Pakoputkisto: 4+1 tyyppinen, ruostumaton teräs Potkuri Valmistaja: Woodcomp Malli: Klassic 170 S/N 84/105, lavat R-1, -2 ja -3 Lapojen lukumäärä: 3 Halkaisija: 1,70 m Tyyppi: Komposiittirakenteinen maassa säädettävä kiintopotkuri Pelastusvarjo Valmistaja: BRS Malli: BRS SP DAeC Maksimilaukaisunopeus 276 km/h Putoamisnopeus 7,3 m/s Pysähdysvoima 5,6 G Hankinta-aika 06/2012 Varjon uudelleenpakkausjakso 6 v ( 06/2018, 06/2024 ) Varjon maksimikäyttöikä 18 v Laukaisuraketin elinikä 12 v, korvattava uudella 06/2024 sivu 8 muutos 0

9 LYHENTEIDEN JA SANASTON SELITYKSET Ilmanopeussanasto CAS TAS V A V FE V NE V S V S0 V X V Y Meteorologiasanasto Kalibroitu ilmanopeus mittarin mukaan, lentotilanteen ja mittarivirheen suhteen korjattuna. Kalibroitu ilmanopeus on sama kuin TAS standardiolosuhteissa merenpinnassa. Todellinen ilmanopeus solmuina häiriintymättömässä ilmassa. TAS on sama kuin korkeus- ja lämpötilakorjattu CAS. Suunnittelun liikehtimisnopeus. Suurin sallittu nopeus, jolla saa käyttää täysiä tai äkillisiä ohjainliikkeitä. Suurin nopeus laskusiivekkeet ulkona on suurin sallittu lentonopeus laskusiivekkeet alhaalla. Suurin sallittu nopeus, jota ei saa ylittää missään tilanteessa. Sakkausnopeus tai pienin tasainen nopeus, jolla lentokone on ohjattavissa. Nopeus VS laskuasussa, jolla kone on ohjattavissa sen ollessa laskuasussa, sekä massakeskiön ollessa etummaisessa asemassaan. Parasta nousukulmaa vastaava nopeus, jolla kone kohoaa eniten lennettyä matkaa kohden. Parasta kohoamisnopeutta vastaava nopeus, jolla kone kohoaa eniten lennettyä aikaa kohden. OAT Ulkoilman lämpötila on ilman lämpötila vapaassa staattisessa ilmassa. Se ilmaistaan joko Celsius- tai Fahrenheit-asteina. Standardilämpötila Standardilämpötila on 15 C meren pinnan tasolla ja alenee 2 C 1000 jalan (ft) korkeudenlisäystä kohti. Painekorkeus Painekorkeus on korkeusmittarin näyttämä, kun paineasteikko on asetettu 1013 mb tai 29,92 inhg. Moottorisanasto rpm Kierroksia minuutissa on moottorin kampiakselin pyörimisnopeus. Suoritusarvo- ja lennon suunnittelun sanasto Kokeiltu sivutuulikomponentti Kokeiltu sivutuulikomponentti on sivutuulikomponentti, jolla kone on osoitettu olevan hallittavissa lentoonlähdössä ja laskussa koelennoilla. Käytettävissä oleva polttoaine. Käytettävissä oleva polttoaine on polttoaine, joka voidaan laskea saatavan lennolla ja voidaan siten esittää lentosuunnitelmassa. sivu 9 muutos 0

10 Käyttämättä jäävä polttoaine Käyttämättä jäävä polttoaine on polttoaine, jota ei saada säiliöistä käyttöön joka lentotilassa ja jota näin ei voida ottaa huomioon lentosuunnitelmassa G g tarkoittaa maan vetovoiman kiihtyvyyttä Paino- ja massakeskipistelaskelmien sanasto Perustaso Perustaso on pystysuora taso, josta kaikki koneen pitkittäisakselin suuntaiset mitat lasketaan massakeskipistelaskelmia varten. Asema Asema on tietty paikka koneen rungossa, joka saa arvon etäisyyden mukaan perustasossa. Momenttivarsi Momenttivarsi on vaakasuora etäisyys perustasosta. Mittaa tarvitaan massakeskiölaskelmissa. Momentti Momentti on tulo, joka saadaan kertomalla käsiteltävä massa sen etäisyydellä perustasosta eli momenttivarrella. Massakeskiö (C.G.) Massakeskiö on piste, josta kannatettuna lentokoneen tai esineen katsotaan olevan tasapainossa. Sen etäisyys perustasosta saadaan jakamalla lentokoneen kokonaismomentti koneen kokonaismassalla. C.G. varsi Massakeskiön momenttivarsi on varsi, joka saadaan lisäämällä kaikki koneen yksittäiset momentit yhteen ja jakamalla summa koneen kokonaismassalla. C.G. rajat Massakeskiörajat ovat äärirajat massakeskiölle, joiden rajoissa lentokonetta on käytettävä annetulla lentopainolla. Vakio perusmassa Vakio perusmassa on valmistajatehtaan vakio lentokoneen massa lisättynä käyttämättä jäävä polttoaine, täydet käyttöjärjestelmien nesteet ja täysi moottoriöljy. Perusmassa Perusmassa on vakioperusmassa lisättynä lentokoneen valmistajatehtaan kiinteiden lisävarusteiden massalla. Hyötykuorma Hyötykuorma on rullauksen lähtömassan ja perusmassan erotus Suurin lentoonlähtömassa Suurin lentoonlähtömassa on suurin koneelle hyväksytty lentomassa. sivu 10 muutos 0

11 1 Rajoitukset Lentokone on harrasterakenteinen experimental-ilma-alus, vain VFR-lentäminen on sallittua. Taitolento ja jäätävissä olosuhteissa lentäminen ei ole sallittua. Sateessa lentäminen on sallittua mutta ei suositeltavaa. Ansiolentotoiminta on kiellettyä. Henkilömäärä on pilotti Suurimmat sallitut massat Lentoonlähtö: Suurin henkilömäärä: Maksimi kuorma matkatavaratilassa: 580 kg Kaksi (2), asema 0,28 m Asemassa 0,90 m enintään 10 kg 1.2 Painopisterajoitukset Etumaisin asema: Takimmaisin asema: Perustaso: Vaaitus: 0,282 m perustason takana kaikilla lentomassoilla. 0,332 m perustason takana kaikilla lentomassoilla. Siiven tyvikaaren etupinnasta 3,20 cm taaksepäin siiven sisällä Rungon vaaituslinja vaakasuorassa, vrt. rakennuspiirustus 1.3 Ilmanopeusrajoitukset Ilmanopeusrajoitukset ja niiden käyttötilanteet on esitetty kuvassa 2-1. NOPEUS Solmuja HUOMAUTUKSIA V NE Suurin sallittu nopeus 120 Älä ylitä tätä nopeutta missään tilanteessa. V A Liikehtimisnopeus 90 Älä tee täysiä tai äkillisiä ohjausliikkeitä tätä suuremmalla nopeudella. V FE Suurin nopeus laskusiivekkeet ulkona 75 Älä ylitä tätä nopeutta laskusiivekeasetuksilla. Taulukko 2-1. Ilmanopeusrajoitukset sivu 11 muutos 0

12 1.4 Nopeusmittarimerkinnät Nopeusmittarimerkinnät ja mittareiden värimerkintöjen merkitykset on esitetty taulukossa 2-2. MERKINTÄ Solmuja MERKITYS Valkoinen kaari Toiminta-alue täysillä laskusiivekeasetuksilla. Alaraja on sakkausnopeus suurimmalla massalla laskeutumisasussa. Yläraja on suurin sallittu nopeus laskusiivekkeet alhaalla. Vihreä kaari Normaali toiminta-alue. Yläraja on suurin rakenteellinen matkalentonopeus. Keltainen kaari Toimintojen on tapahduttava varovaisuutta noudattaen ja ainoastaan tyynellä säällä. Punainen viiva 120 Suurin sallittu nopeus kaikkia toimintoja varten. Taulukko 2-2. Nopeusmittarinmerkinnät. 1.5 Liikehtimisrajoitukset Tämä lentokone on hyväksytty experimental-luokkaan. Seuraavat lentoliikkeet ovat sallittuja: Jyrkät kaarrot enintään 60 kallistuksella maksiminopeudella 85 solmua. Hidas kahdeksikko 85 solmun maksiminopeudella. Sakkaus. Syöksykierre, g-sakkaus ja muut taitolentoliikkeet ovat kiellettyjä! 1.6 Kuormitusmonikertarajoitukset Sallitut kuormitusmonikerrat Ilman laippoja Laipat auki: G ja -1.5 G + 2 G ja -1,0 G 1.7 Käyttöolosuhteita koskevat rajoitukset Lentokone on varustettu päivä-vfr toimintaa varten. Lentäminen tietoisesti jäätävissä olosuhteissa on kielletty. Lentäminen pilvessä kielletty. sivu 12 muutos 0

13 1.8 Moottorin rajoitukset Pyörimisnopeudet Lentoonlähdössä: Jatkuva teho: Öljyn paine Maksimi: Minimi: Normaalisti: Öljyn lämpötila maksimi: 140 C minimi: 50 C normaalisti: C Sylinterin pään lämpötila, maksimi (Huom 1.): 150 C [Jäähdytysnesteen lämpötila, maksimi (Huom 1.) 120 C ] Moottorin käynnistys (ulkoilman lämpötila) maksimi: 50 C minimi: -25 C Polttoaineen paine (Huom 2.) maksimi: minimi: Huom 5800 rpm (5 minuutin ajan) 5500 rpm 7 bar (lyhytaikaisesti kylmäkäynnistyksen yhteydessä) 0,8 bar (alle 3500 rpm) 2,0 5,0 bar (yli 3500 rpm) 0,4 bar 0,15 bar 1. Moottorissa, sarjanro , mittaus kohdistuu sylinteripäähän, ei nesteeseen. 2. P-aineen maksimipaineen ylitys aiheuttaa kaasuttajan kohon venttiilin ohituksen eli kaasuttimen ylivuodon Polttoaine Hyväksytyt polttoaineet: 98E tavanomainen suomalainen autobensiini 100 LL lentobensiini sininen, käytä vain jos autobensiiniä ei ole saatavilla Polttoainetankit Tankkien tilavuus Käytettävissä Polttoaineen asema: 76 litraa, a 38 l, siipitankeissa 68 litraa 0,28 m Moottoriöljy Hyväksytty öljylaatu Öljyn määrä Öljyn kulutus AeroShell Sport Plus 4 tai muu moottorin valmistajan BRP- Powertrain GmbH:n suosittelema öljy 3 litraa (minimi 2 litraa) Enintään 0,1 l/h sallittu sivu 13 muutos 0

14 1.9 Kilvet ja merkinnät Seuraavat tiedot on esitetty yhdistettyjen tai yksittäisten kilpien muodossa. Ohjaajan ja matkustajan näkökentässä mittaritaulussa. Lähellä COM radiota VAROITUS Tämä on tyyppihyväksymätön harrasterakenteinen ilma-alus OH-XEE Ohjaamon läheisyyteen ulkopuolelle on maalattava vähintään 30 mm ja enintään 50 mm korkeilla kirjaimilla teksti EXPERIMENTAL Polttoainetankkien korkkien välittömässä läheisyydessä Matkatavaratilassa Tilavuus 38 litraa 98E tai Avgas 100LL Sallittu matkatavara maksimi 10 kg Ohjaamon yläreunassa kompassin eksymätaulukko Ohjaamon yläreunassa kuormausohje Maksimikuormitus on 215 kg sisältäen bensiini+pilotit+matkatavarat (max. 10 kg) sivu 14 muutos 0

15 2 Normaalitoimintaohjeet Lentokone on lento-ominaisuuksiltaan samanlainen kuin mikä tahansa nokkapyörällä varustettu eikä siinä ole havaittu mitään poikkeavaa erilaisissa lentotiloissa. Nokkapyörä on huomioitava varsinkin laskuissa ja sitä on pidettävä laskussa ilmassa hieman pidempään jotta sen rakenne ei turhaan rasitu. Rullatessa on mielellään kevennettävä nokkapyörän rasitusta pitämällä sauvaa vedettynä ja huomioitava mahdolliset esteet. Kääntöympyrän pienentämiseksi voit jarruttaa käännön sisäpuolisella jarrulla. 2.1 Nopeudet normaalitoiminnassa Ellei toisin mainita, esitetyt nopeudet perustuvat lentotoimintaan suurimmalla lentomassalla 580 kg, ja niitä voidaan käyttää myös tätä kevyemmällä koneella. SAKKAUSNOPEUS sileänä = 48 solmua Lentoonlähtö: Normaali nousu solmua Nousu lyhyeltä kentältä; laskusiivekkeet 10, nopeus 50 jalan korkeudella solmua Matkanousu, laskusiivekkeet sisällä: Normaali solmua Paras nousukyky, merenpinnan tasolla 70 solmua Paras nousukulma lentoonlähdöstä 65 solmua Lähestyminen Normaali lähestyminen, laskusiivekkeet sisällä solmua laskusiivekkeet 1-asennossa solmua Lähestyminen lyhyelle kentälle laskusiivekkeet 1-asennossa solmua Ylösveto Täysi teho, laskusiivekkeet 1-asennossa 60 solmua Suurin suositeltu nopeus puuskaisella säällä 90 solmua Suurin sallittu sivutuulikomponentti 13 solmua sivu 15 muutos 0

16 2.2 Tarkistuslista toimenpiteistä Tarkasta koneen yleiskunto silmämääräisesti ulkopuolisen tarkastuksen yhteydessä. Puhdista kylmällä säällä siivet, peräsimet ja ohjainpinnat vähäisistäkin huurre-, jää- ja lumimääristä. Tarkasta myös, että jäätä ja lunta ei ole kerääntynyt ohjainpintojen sisäpuolelle Tarkastus ennen lentoa Kuvassa ja sitä seuraavilla toimenpideluetteloilla esitetty tarkastus ennen lentoa suositellaan tehtäväksi ennen päivän ensimmäistä lentoa. Tarkastukset ennen seuraavia lentoja (samana päivänä) rajoittuvat yleensä ohjainten tarkastukseen, polttoaine- ja öljymäärän ja täyttöaukkojen kansien kiinnityksen tarkastukseen sekä polttoainesuodattimen vedenpoistoon. Perusteellisempaa tarkastusta suositellaan, jos kone on ollut pitkään käyttämättä, koneelle on tehty suuria korjauksia tai koneella on lennetty huonokuntoisilta kentiltä. Korjausten jälkeen ohjainten ja trimmin liikevapaus, liikesuunta ja kiinnitys on tarkastettava huolellisesti. Kaikkien tarkastusluukkujen kiinnitys on tarkastettava huollon jälkeen. Koneen vahauksen tai kiillotuksen jälkeen on tarkastettava staattisen aukon puhtaus. Jos konetta on usein jouduttu siirtämään ahtaissa tiloissa olisi ennen lentoa tarkastettava siipien pyrstön ja rungon mahdolliset vauriot. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää ulkoneviin osiin, kuten lentovalot, vilkkumajakat ia radioantennit. Pitkäaikainen säilytys ulkona saattaa aiheuttaa pölyn ja lian kerääntymistä ilmasuotimeen ja pitot-staattiseen putkistoon. Vettä voi myös kondensoitua polttoainesäiliöihin. Jos polttoainejärjestelmässä havaitaan vettä tai epäpuhtauksia, on polttoaineputkiston, säiliöiden ja suodattimen vedenpoistoventtiileistä otettava uusi näyte. Sen jälkeen siipeä on heilutettava ylös - alas sekä pyrstöä laskettava alas niin että sakka ja vesi liikkuvat vedenpoistoventtiilin kohdalle. Ota vesinäyte uudelleen niin usein että näyte on täysin puhdas. Huomiota on kiinnitettävä ohjainpintojen rajoittimien, saranoiden ja korvakkeiden tarkastukseen, jos konetta säilytetään tuulisella paikalla tai rullaavien koneiden läheisyydessä. Toimittaessa sorakentiltä on huomioitava erityisesti potkurin lapojen kärkialueiden ja korkeusvakaimen etureunan kunto. Huonokuntoisilta kentiltä toimittaessa joutuvat laskutelineet normaalia suuremmalle rasitukselle alttiiksi. Kaikki laskutelineen osat; päätelineen kiinnitys, nokkapyörän rakenne, renkaat ja jarrut on tarkastettava huolellisesti säännöllisin väliajoin. Polttoainesäiliöiden täyttöaukkojen korkkien kiinnityksestä on aina varmistuttava polttoainejärjestelmän tarkastuksen tai tankkauksen jälkeen. Näin estetään polttoaineen tahaton menetys lennolla. Polttoainejärjestelmän huohotinventtiilien puhtaus olisi myös tarkastettava erityisesti, jos kone on ollut kylmässä ja kosteassa. VAROITUS Käännettäessä pääkytkin ON, kytkettäessä maa-akku tai pyöritettäessä potkuria käsin, on potkuriin suhtauduttava aivan kuin sytytyskytkin olisi päällä. Älä seiso, äläkä anna muidenkaan seistä potkurin läheisyydessä, koska löystynyt tai murtunut johdin tai laitevika voi aiheuttaa potkurin pyörähtämisen. sivu 16 muutos 0

17 sivu 17 muutos 0

18 2.2.2 Ennen moottorin käynnistystä 1. Tarkastus ennen lentoa.... tehty 2. Matkustajien opastus... tehty 3. Istuinvyöt ja olkavyöt... säädetty ja lukittu 4. Jarrut... kokeiltu 5. Sähkölaitteet... pois päältä 6. Radio... pois päältä 7. Polttoainehanat, 3 kpl... auki 8. Ovet.kiinni ja varmistettu yläreunasta sivu 18 muutos 0

19 2.2.3 Moottorin käynnistys Moottorin käynnistys Yli +0 C lämpötiloissa käytä alla mainittuja menetelmiä riippuen siitä onko moottori kylmä tai lämmin edellisen lennon jälkeen. Alle 0 C lämpötilan vallitessa lämmitä moottoria n minuuttia esim. käyttämällä auton sisätilan lämmitykseen tarkoitettua puhallinta, aseta se rungon alle puhaltamaan lämmintä ilmaa moottorin alasuojuksen aukosta moottoritilaan. VARO YLIKUUMENTUMISTA! sivu 19 muutos 0

20 Käynnistyksen jälkeen on öljynpaineen noustava lämpimällä vähintään 30 sek. kuluessa ja kovillakin pakkasilla noin minuutin kuluessa. Jos näin ei tapahdu pysäytä moottori ja selvitä syy. Öljynpaineen puuttuminen moottorista voi aiheuttaa vakavia vaurioita moottorissa Ennen lentoonlähtöä Lämmityskäyttö Moottorissa on tehokas jäähdytys sekä öljylle että vedelle, kesällä kuitenkin lämmityskäytöksi riittää noin 5 min jolloin sylinteripään ( vesi ) lämpötila nousee yli 50 C asteen. Alle 0 C asteen lämpötiloissa lämmityskäyttö on pitempi, tarkkaile sylinteripään lämpötilaa Odotuksessa tehtävät tarkastukset Rullaa odotukseen, käytä maltillista nopeutta ja mahdollisimman vähän jarruja. Koneen kääntymistä rullauksessa voi helpottaa käyttämällä käännön sisäpuolista jarrua (kummallekin pyörälle on oma jarrunsa). Magneetot: Pyörimisnopeuden pysyminen samana magneettokokeilun aikana voi olla merkki toisen magneeton maadoittimessa piilevästä viasta ja magneetto onkin koko ajan päällä (maadoitus ei toimi). sivu 20 muutos 0

21 2.2.6 Lentoonlähtö Normaali lentoonlähtö Harvoin nousu tapahtuu suoraan vastatuuleen joten muista ennakoida tuulen aiheuttama sortovaikutus nousukiidossa ja ilmaannousun hetkellä Lentoonlähtö lyhyeltä kentältä Lentoonlähtö lyhyeltä kentältä tapahtuu kuten yllä mutta käyttämällä laskusiivekeasentoa 1. Nousunopeus 65 solmua saa aikaan jyrkimmän nousukulman. VAROITUS! Älä käytä alempaa lentonopeutta välttääksesi tahattoman sakkauksen! Tehon tarkistus On tärkeää tarkistaa moottorin toiminta täydellä kaasulla lentoonlähtökiidon alkuvaiheessa. Mikä tahansa epätasaiseen käyntiin tai hitaaseen kiihtymiseen viittaava merkki on syy lentoonlähdön keskeyttämiseen. Häiriön ilmetessä on syytä tehdä moottorin koekäyttö täydellä kaasulla ennen uutta lentoonlähtöyritystä. Moottorin pitää käydä tasaisesti ja ottaa kierroksia vähintään 5100 rpm. (Riippuu potkurin lapakulman asetuksista). sivu 21 muutos 0

22 Laskusiivekeasetukset Normaali lentoonlähtö tehdään laskusiivekkeiden (laippojen) ollessa asennossa 0. Laskusiivekeasetus 1 vähentää esteiden ylitykseen tarvittavaa kokonaismatkaa. Asetus 2 ei ole sallittu lentoonlähdössä. Jos 1-asentoa käytetään lentoonlähdössä, on ne pidettävä ulkona kunnes esteet on ylitetty ja turvallinen nopeus, 65 solmua, saavutettu. Pehmeältä tai epätasaiselta kentältä toimitaan käyttäen 1-laskusiivekkeitä ja nostetaan kone irti maasta niin pian kuin mahdollista. Jos esteitä ei ole edessä, oikaistaan kone heti jotta saadaan suurempi nousunopeus Sivutuulilentoonlähtö Voimakkaassa sivutuulessa tehdään lentoonlähtö tavallisesti, kentän pituus huomioiden, mahdollisimman pienin laskusiivekeasetuksin, jotta heti irtoamisen jälkeen alkava sortuminen jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Siivekkeet osittain poikkeutettuna tuulen suuntaan, nopeus kiihdytetään tavallista suuremmaksi ja kone nykäistään selvästi irti, jotta se ei sortuessaan osuisi uudelleen kentän pintaan. Irtoamisen jälkeen korjataan sortuminen kääntämällä koneen nokka hieman vastatuuleen. Suurin sallittu sivutuulikomponentti on 13 kts Nousu matkalentokorkeuteen Normaali nopeus nousussa on 5-10 solmua suurempi kuin parhaan kohoamisnopeuden antava nopeus (=70 solmua), laskusiivekkeiden ollessa sisällä, täydellä kaasulla. Tämä on paras asetelma moottorin jäähtymisen, nousukyvyn ja hyvän näkyvyyden kannalta. Jos edessä olevat esteet vaativat nousua jyrkemmällä kulmalla, on käytettävä parhaan nousukulman antavaa nopeutta (=65 solmua) laskusiivekkeiden ollessa sisällä, täydellä teholla. Nousua pienemmällä nopeudella, kuin parhaan kohoamisnopeuden antavalla nopeudella, on käytettävä vain lyhyitä aikoja moottorin jäähdytyksen takia. Muista tarkkailla öljyn lämpöä ja painetta sekä sylinteripään lämpötiloja. Jatkuva nousu 1. lentonopeus solmua 2. teho... täysi kaasu Älä käytä täyttä tehoasetusta kuin max. 5 min! Matkalento Matkalennossa voit käyttää tehoja ~ mutta suositeltavaa on käyttää 4600 jolloin IAS on noin solmua ja polttoaineen kulutus on noin 16 litraa/tunti. Käytä korkeusperäsimen trimmiä helpottaaksesi ohjaustoimenpiteitä. Muista tarkkailla öljyn lämpöä ja painetta sekä sylinteripään lämpötiloja. sivu 22 muutos 0

23 2.2.9 Korkeuden vähentäminen Vähennä tehoa jolloin korkeus pienenee. Vältä nopeaa korkeuden vähentämistä tyhjäkäynnillä ettei moottorin lämpötila putoa liian nopeasti ja aiheuta mahdollisia jännityksiä moottorin rakenteessa Ennen laskua Muista ilmoitukset liikenteelle! Varmista että vyöt ovat tiukalla Lasku Normaali lasku Muista ohjata konetta polkimilla koko ajan ja kun kone istuu tukevasti kolmella pyörällä niin aseta laipat asentoon 0. Normaalilaskussa lähestyminen voidaan tehdä joko teho päällä/pois päältä nopeudella solmua, kun laskusiivekkeet ovat asennossa 1. Loppuoikaisu ~60 solmun nopeudella. Pintatuuli ja turbulenttisuus määräävät mikä on miellyttävin laskunopeus. Kosketuksen olisi tapahduttava ilman tehoa ja päälaskutelineille, nokkapyörä hitaasti maahan laskien. Kun nokkapyörä on maassa niin työnnä hiukan sauvasta estääksesi nokkapyörää pomppimasta. Laskeutumisen voi tehdä myös käyttämättä laippoja mutta käytä silloin lähestymisnopeutta 70 solmua ja muuten samaa menetelmää. Huomaa että maakiito saattaa muodostua silloin pitkäksi. Puuskaisessa säässä on käytettävä hiukan normaalia suurempaa lähestymisnopeutta tahattoman sakkaamisen välttämiseksi. Käytä mahdollisimman vähän jarruja jotta ne eivät turhaan kulu eivätkä kuumene. sivu 23 muutos 0

24 Lasku lyhyelle kentälle Käytä laskusiivekeasentoa 1 ja lähestymisnopeutta 60 solmua. Laskusiivekeasentoa-2 on myös mahdollista käyttää mutta käytä sitä vasta kun olet todella harjaantunut koneen käyttöön - 2-asento on todella voimakas ja vaikeuttaa koneen nopeuden hallintaa! VAROITUS! Puuskaisella säällä älä käytä lyhyttä kenttää! Sivutuulilasku Laskeutuessasi voimakkaassa sivutuulessa käytä kentän pituus huomioon ottaen mahdollisimman pientä laskusiivekeasetusta. Sortumisen korjaamiseksi voidaan käyttää eri menetelmiä, mutta tuulen puoleinen siipi alhaalla antaa parhaan ohjattavuuden. Pidä kosketuksen jälkeen suora suunta ohjattavalla nokkapyörällä ja jarruttamalla tarpeen mukaan. Suurin sallittu sivutuulikomponentti on 13 solmua Keskeytetty laskeutuminen ja ylösveto Laita täysi teho päälle ja pidä nopeus solmussa. Mikäli laskusiivekkeet ovat asennossa 1 niin laita ne asentoon 0 vasta turvallisessa korkeudessa Laskun jälkeen Rullaa pysäköintialueelle ja sammuta moottori alla olevien ohjeiden mukaan. Mikäli moottori on todella kuuma niin anna lämpöjen tasaantua ja käytä moottoria tyhjäkäynnillä ~2 min ja sammuta vasta sitten. Normaalisti moottorin lämmöt tasaantuvat rullauksen aikana. Tärkeää mikäli seisontapaikka on vino: Polttoainejärjestelmän rakenteesta johtuen sulje pilotin puoleisen tankin hana siiven tyvestä. Tämä estää polttoaineen siirtymisen alempana sijaitsevan siiven tankkiin ja mahdollisen ylivuodon. sivu 24 muutos 0

25 Pysäköinti 1. Poista avain virtalukosta: Hyvä tapa on laittaa avain kojelaudan päälle näkyviin. 2. Varmista että päävirtakytkin on OFF (kojelaudassa ja co-pilotin istuimen edessä). 3. Laita ajo-esteet pyörien eteen. 4. Laita pitot-putken päähän suoja paikoilleen. 5. Laita pelastusvarjon varmistin paikalleen. 6. Varmista että pilotin puoleinen pa-hana siiven tyvessä on suljettuna ylivuodon estämiseksi. 7. Sulje ovet. Voit lukita ovet mikäli katsot tarpeelliseksi. sivu 25 muutos 0

26 3 Hätätilanneohjeet 3.1 Johdanto Osassa 3 esitetään tarkistuslista ja laajempi toimintaohje käytettäväksi hätätilanteissa, joita voi tapahtua. Lentokoneen tai moottorin toimintahäiriöstä johtuvat hätätilanteet voidaan minimoida huolellisella lennonsuunnittelulla ja säätilan tutkimisella, kun äkillisiä sään muutoksia on odotettavissa. Kuitenkin hätätilanteen esiintyessä, tässä osassa esitetyt ohjeet on syytä ottaa huomioon ja tehdä korjaustoimenpiteet vaaratilanteen välttämiseksi. Muista aina ohjata konetta loppuun asti kunnes kone on pysähtynyt! 3.2 Lentonopeudet eri hätätilanteissa Moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen solmua Liikehtimisnopeus: 580 kg solmua Paras liuku solmua Maastolasku moottorin toimiessa solmua Lasku ilman moottoritehoa: Laskusiivekkeet ylhäällä solmua Laskusiivekkeet alhaalla solmua 3.3 Toiminnalliset tarkistuslistat Tarkistuslistoissa esitetyt lihavoidut ja taustaltaan harmaat kohdat ovat toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä välittömästi hätätilanteeseen jouduttaessa ja ne pitää opetella ulkoa Moottorihäiriöt Moottorihäiriö lähtökiihdytyksessä 1. Teho....Joutokäynnille 2. Jarrut Jarruta voimakkaasti 3. Laskusiivekkeet.Sisään 4. Sytytys virta-avaimesta..off 5. Pääkytkin..OFF Jos moottori pysähtyy lentoonlähdön alkukiihdytyksessä, on tärkein asia saada lentokone pysähtymään jäljellä olevalla kiitotielle. Muut kohdat tarkistuslistassa lisäävät turvallisuutta tällaisen tapauksen jälkeen. Moottorihäiriö heti lentoonlähdön jälkeen 1. Lentonopeus 70 solmua 2. Polttoainehana pilotin penkin edessä OFF (kiinni) 3. Sytytyskytkin virta-avaimesta OFF 4. Laskusiivekkeet... tarpeen mukaan 5. Pääkytkin... OFF sivu 26 muutos 0

27 Moottorihäiriön sattuessa lentoonlähdön jälkeen on ensimmäinen toimenpide työntää nokkaa alaspäin, nopeuden säilyttämiseksi. Useimmissa tapauksissa lasku on paras tehdä suoraan eteenpäin, vain vähäisiä suunnan muutoksia tehden, esteiden väistämiseksi. Korkeutta ja nopeutta on harvoin tarpeeksi 180 asteen liukukaarron tekemiseksi palaamista varten. Tarkistuslistan toimenpiteissä oletetaan, että aikaa riittäisi polttoaine- ja sytytysjärjestelmän poiskytkemiseksi ennen maakosketusta. Moottorihäiriö lennolla (uudelleenkäynnistys) 1. Lentonopeus.70 solmua 2. Ryyppy... sisällä = ei ryyppyä 3. Polttoainehana... ON (auki) 4. Starttaa avaimesta... START (jos potkuri on pysähtynyt) Kun moottori on pysähtynyt lennolla, paras liukunopeus, tulisi saavuttaa mahdollisimman nopeasti. Sillä aikaa kun liu utaan eteenpäin sopivaa laskupaikkaa etsien, on syytä tutkia vian aiheuttajaa. Jos aikaa on, yritä käynnistää moottoria tarkistuslistan mukaan. Jos moottori ei käynnisty, on valmistauduttava pakkolaskuun ilman moottorin apua. Jos potkuri on pysähtynyt, se ei lähde pyörimään lentonopeutta kasvattamalla! Pakkolaskut Pakkolasku ilman moottoritehoa 1. Turvavyöt... varmista 2. Lentonopeus solmua (laskusiivekkeet ylhäällä) 65 solmua (laskusiivekkeet alhaalla) 3. Polttoainehana... OFF (kiinni) 4. Sytytyskytkin, virta-avaimesta... OFF 5. Laskusiivekkeet... tarpeen mukaan (suositus asento-1) 6. Pääkytkin... OFF kun laskupäätös on tehty. 7. Ovet... avaa lukituksesta ennen maakosketusta (muista myös yläreunan varmistus) 8. Maakosketus... hiukan perä alhaalla 9. Jarrut... jarruta voimakkaasti Jos kaikki toimenpiteet moottorin käynnistämiseksi on yritetty ilman tulosta ja pakkolasku on edessä, valitse sopiva pelto ja valmistele pakkolasku kuten tarkistuslistassa Pakkolasku Ilman Moottoritehoa on esitetty. Ensimmäisiä toimenpiteitä maastolaskua suunniteltaessa moottori käyden, on lentää valitun laskupaikan yli matalalla, mutta turvallisella korkeudella, tarkastaen maan pinnan kunto ja esteet. Valmistaudu laskuun tarkistuslistan Maastolasku Moottorin Toimiessa mukaisesti. Valmistaudu pakkolaskuun veteen kiinnittämällä tai heittämällä ulos painavat irralliset esineet tavaratilasta ja keräämällä vaatteita tai muita pehmeitä varusteita kasvojen suojaksi. Vältä loppuloivennusta, koska veden pinnan korkeuden arviointi on vaikeaa. sivu 27 muutos 0

28 Mikäli ehdit niin lähetä Mayday - sanoma jaksoluvulla MHz ja kerro asemasi ja aikomuksesi. Maastolasku moottorin toimiessa 1. Turvavyöt... kiristä 2. Lentonopeus solmua 3. Laskusiivekkeet... asento-1 4. Valitse laskualue... lennä yli huomioi pinnan muoto ja esteet, ota laskusiivekkeet ylös saadaksesi turvallisen nopeuden ja korkeuden. 5. Radio ja sähkölaitteiden kytkimet... OFF 6. Laskusiivekkeet... asento-2 (loppulähestymisessä) 7. Lentonopeus solmua 8. Sähköjärjestelmän pääkytkin... OFF 9. Ovet... avaa lukitus, myös varmistus, ennen maakosketusta 10. Maakosketus... hiukan pyrstö alhaalla 11. Sytytyskytkin... OFF 12. Jarrut... jarruta voimakkaasti Pakkolasku veteen 1. Radio... lähetä hätäkutsu 2. Turvavyöt... kiristä 3. Lähestyminen... - kova tuuli ja merenkäynti... vastatuuleen - heikko tuuli ja suuret aallot... aaltojen suuntaisesti 4. Laskusiivekkeet... asento-2 5. Teho... liuku 300 ft/min 60 solmun nopeudella 9. Ovet... avaa lukitus, myös varmistus, ennen vesikosketusta 6. Kosketus... mikäli mahdollista niin sakkauta kone juuri kosketushetkellä jolloin nopeus on mahdollisimman pieni 7. Pelastusliivit... täytä vasta koneen ulkopuolella sivu 28 muutos 0

29 3.3.3 Tulipalo Moottoripalo maassa käynnistettäessä Varoitus: Jos ohjeiden mukaan toimittaessa moottori käynnistyy niin kone saattaa karata käsistä. 1. Sytytyskytkin... käynnistä (Jatka pyöritystä, jotta liekki ja kerääntynyt polttoaine voisivat imeytyä kaasuttimen kautta moottoriin.) Jos moottori käynnistyy 2. Teho rpm muutamaksi minuutiksi 3. Moottori... pysäytä ja tarkasta vauriot Jos moottori ei käynnisty 4. Sytytyskytkin... OFF 5. Sähköpääkytkin... OFF 6. Polttoainehana... OFF 7. Palo... sammuta käyttäen sammutinta, huopaa tai hiekkaa 8. Palovahingot... tarkasta korjaa vauriot tai vaihda vahingoittuneet osat tai johdot ennen toiminnan jatkamista. Moottoripalo lennolla 1. Polttoainehana... OFF 2. Pääkytkin... OFF 3. Ohjaamon lämmitys/ ilmastointi... OFF 4. Lentonopeus solmua (jos tuli ei sammu, lisää liukunopeutta löytääksesi nopeuden, jossa moottoritilan polttoainekaasut laimenevat palamiseen sopimattomaksi). 5. Pakkolasku... suorita kuten ohjeessa, pakkolasku ilman moottoritehoa, neuvotaan) Vaikka moottoripalot lennolla ovat äärimmäisen harvinaisia, on tässä kirjassa annettu tarkistuslista myös tällaisen tapauksen varalta. Tarkistuslistan ohjeita on noudatettava palon sattuessa. Tämän jälkeen on lasku tehtävä ensimmäiseen mahdolliseen paikkaan. Älä yritä käynnistää moottoria. sivu 29 muutos 0

30 Sähköpalon alku havaitaan tavallisesti johtimien eristeiden palamisesta aiheutuneesta kärystä. Tekemällä tarkistuslistan toimenpiteet vältetään tulipalon syttyminen tai leviäminen. Sähköpalo lennolla 1. Pääkytkin... OFF 2. Tuuletus/ilmastointi lämmitys... sulje 3. Kaikki muut virtakatkaisimet OFF 4. Sytytys, virta-avain - pidä asennossa BOTH Jos tuli on sammunut ja sähköjärjestelmän käyttö on välttämätöntä lennon jatkamiseksi: 5. Pääkytkin... ON (päälle) 6. Kytke mittariston kytkin... ON (päälle) - jos siirtyy automaattisesti asentoon OFF, älä yritä uudestaan 7. Kytke radion kytkin... ON (päälle) - jos siirtyy automaattisesti asentoon OFF, älä yritä uudestaan Jos mittaristo tai radio toimivat niin muut virtapiirit ovat lennon kannalta toisarvoisia joten älä kokeile niitä vaan tee vian selvitys lennon jälkeen. 8. tuuletus/ ilmastointi/ lämmitys... avaa kun olet varmistunut, että tuli on täydellisesti sammunut. Tulipalo ohjaamossa 1. Pääkytkin... OFF 2. Tuuletus/ ilmastointi/ lämmitys... sulje vedon välttämiseksi Laskeudu koneella niin pian kuin mahdollista ja tarkasta vauriot. LASKEUDU NIIN PIAN KUIN SE ON TURVALLISTA Tulipalo siivessä 1. lentovalot... OFF HUOMAUTUS Tee sivuluisua pitääksesi liekit pois polttoainesäiliöistä, moottorista ja ohjaamosta ja laskeudu niin pian kuin mahdollista laskusiivekkeiden ollessa sisällä. sivu 30 muutos 0

31 3.3.4 Jäätyminen Jäätävien olosuhteiden esiintyminen odottamatta 1. Käänny takaisin tai vaihda lentokorkeutta saavuttaaksesi olosuhteet, jossa jäätymistä ei esiinny. 2. Vedä ohjaamon lämmityssäätimet täysin ulos saadaksesi tuulilasille tehokkaimman puhalluksen. 3. Lisää moottorin pyörimisnopeutta vähentääksesi jään kertymistä potkurin lapoihin. 4. Jos jään muodostuminen jatkuu, laskeudu lähimmälle lentokentälle. Jos jäätä kertyy erittäin nopeasti, tee maastolasku ensimmäiseen sopivaan paikkaan. 5. Kun jäätä on siiven etureunassa on varauduttava huomattavasti suurempaan sakkausnopeuteen. 6. Jätä laskusiivekkeet ylös, jos korkeusvakaimeen on muodostunut runsaasti jäätä. Siiven jättövirtauksen suunnan muutos laskusiivekkeitä avattaessa saattaa johtaa korkeusohjaintehon menetykseen. 7. Lähestymisessä käytä tarvittaessa sivuluisua paremman näkyvyyden varmistamiseksi. 8. Tee lähestyminen nopeudella kts riippuen kertyneen jään määrästä. 9. Tee lasku vaakasuoraan, kolmelle pisteelle. 3.4 Joutuminen jäätäviin olosuhteisiin Lentäminen jäätäviin olosuhteisiin on kielletty. Kuitenkin voi sattua, että olosuhteet yllättäen muuttuvat ja joudutaan jäätäviin. Paras tapa selviytyä tällöin, on noudattaa tarkistuslistan ohjeita. Käänny takaisin tulosuuntaan ja/tai vaihda lentokorkeutta, jotta pääset olosuhteisiin, jossa jäätämistä ei esiinny Lasku tyhjällä päätelineen renkaalla 1. Laskusiivekkeet... tarpeen mukaan 2. Lähestyminen... normaali 3. Lasku... ehjä rengas ensin - pidä tyhjä rengas ylhäällä niin kauan kuin mahdollista Sähköntuottojärjestelmän häiriöt Mittaristossa on jännite(voltti)mittari osoittamassa akun latausjännitettä, normaalisti ~13,5 V. Jos volttimittari näyttää alle 11 V niin latausjärjestelmässä on häiriö. 1. Laturi OFF (punainen kytkin päävrirran vieressä.off (pois päältä) 3. Tarpeettomat sähkölaitteet.....pois päältä 4. Lento.....lopeta niin pian kuin mahdollista. sivu 31 muutos 0

32 3.4.3 Alhaisen jännitteen valo palaa lennolla HUOMAUTUS Alijännitevalo voi syttyä sähköjärjestelmää kuormitettaessa silloin, kun moottori käy alhaisella pyörimisnopeudella, kuten rullattaessa. Tällöin valo sammuu nostettaessa moottorin pyörimisnopeutta. Pääkytkintä ei tarvitse käyttää, koska järjestelmässä ei ole esiintynyt ylijännitetilannetta. 1. Radion pääkytkin... OFF 2. Laturin sulake... ON (ylös painettuna) 3. Pääkytkin... OFF 4. Pääkytkin... ON (päälle) 5. Alijännitteen valo... tarkista onko sammunut 6. Radion pääkytkin... ON (päälle) Jos alijännitevalo syttyy jälleen 7. laturi... OFF (pois päältä) 8. tarpeettomat sähkölaitteet... OFF 9. lento... päätä niin pian kuin mahdollista sivu 32 muutos 0

33 3.5 Pilveen joutuminen Koska koneessa ei ole kaartomittaria niin on varmempaa ettet yritä suorittaa 180 asteen käännöstä vaan jatkat lentämistä ja samalla muutat korkeutta jotta pääset pilven alle/ylle. Todennäköisesti tiedät oletko pilven ylä- tai alaosassa ja seuraa sen mukaan Ohjeita. Olet pilven alaosassa vähennä korkeutta 2. Vähennä teho ft/min:n vajoamisnopeutta varten. 3. Säädä korkeusperäsimen trimmi niin, että koneen nopeus liu'ussa on 70 kts 4. Keskitä sauva, vältä tekemästä äkillisiä ohjausliikkeitä 5. Seuraa kuulaa, pidä keskellä ja tee korjaukset ainoastaan sivuperäsimellä. 6. Tarkista kompassin suunta aika ajoin ja tee varovasti korjaukset sivuperäsimellä kaarron estämiseksi. 7. Kun pääset pois pilvestä säädä kone normaaliin matkalentoon 8. Tarkasta kompassista nykyinen suunta Olet pilven yläosassa nosta korkeutta 1. Lisää tehoa jotta kone alkaa nousta 3. Säädä korkeusperäsimen trimmi niin, että kohoamisnopeus on ~300 ft/min 4. Keskitä sauva, vältä tekemästä äkillisiä ohjausliikkeitä 5. Seuraa kuulaa, pidä keskellä ja tee korjaukset ainoastaan sivuperäsimellä. 6. Tarkista kompassin suunta aika ajoin ja tee varovasti korjaukset sivuperäsimellä kaarron estämiseksi. 7. Kun pääset pois pilvestä säädä kone normaaliin matkalentoon 8. Tarkasta kompassista nykyinen suunta 3.6 Syöksykierre Jos kone joutuu vahingossa syöksykierteeseen, on se oikaistava seuraavasti: 1. Vähennä teho joutokäyntiasentoon. 2. Keskitä sauva 3. Paina kierteen ulkopuolisen puolen poljin pohjaan eli pidä sivuperäsin täysin poikkeutettuna pyörimissuuntaa vastaan. 4. Heti sen jälkeen kun sivuperäsin on saavuttanut ääriasennon, työnnä sauva riittävän eteen saattaaksesi koneen pois sakkaustilasta. Jos koneen massakeskipisteasema on takana, joudutaan korkeusperäsintä työntämään ääriasentoonsa saakka. 5. Pidä ohjaimet tässä asennossa siihen asti kunnes pyörimisliike loppuu. Ohjainten vapauttaminen ennenaikaisesti saattaa pidentää oikaisua. 6. Pyörimisliikkeen loppuessa keskitä sivuperäsin ja oikaise kone tasaisesti syntyneestä syöksystä. HUOMAUTUS Koneella ei ole suoritettu syöksykierteitä, edellä olevat ohjeet ovat yleisohjeet kierteen oikaisuun. sivu 33 muutos 0

34 3.7 Karkea moottorin käynti tai tehon menetys Kaasuttimen jäätyminen Asteittainen kierrosluvun lasku ja moottorin karkea käynti voivat johtua kaasuttimen jäätymisestä. Koska koneessa ei ole kaasuttimen tuloilman esilämmitystä niin poistaaksesi jään, työnnä tehovipu täydelle teholle. Muuta lentokorkeutta sellaiseen korkeuteen missä jäätymistä ei vielä tapahtunut Sytytystulppahäiriö Moottorin lievä tärinä lennolla saattaa aiheutua yhdestä tai useammasta sytytystulpasta, joihin on kerääntynyt karstaa tai lyijyä. Tämä voidaan tarkastaa kääntämällä sytytyskytkin hetkellisesti BOTH-asennosta joko L tai R-asentoon. Selvä tehon menetys moottorin käydessä yhdellä magneetolla on osoituksena viasta sytytystulpassa tai magneetossa. Lennä lähimmälle lentokentälle sytytyskytkimen ollessa BOTH-asennossa, ellei moottorin voimakas tärinä pakota käyttämään paremmin toimivaa magneettoa yksinään Magneettohäiriö Moottorin äkillinen karkea käynti tai katkokset sytytyksessä ovat merkkejä magneettovioista. Sytytyskytkimen kääntäminen BOTH-asennosta joko L- tai R-asentoon osoittaa, kumpi magneetto on viallinen. Kokeile eri teho- ja seosasetuksia, jotta näet, onko mahdollista jatkaa lentoa sytytyskytkimen ollessa BOTH-asennossa. Jos ei, niin käännä sytytyskytkin paremmin toimivalle magneetolle ja lennä lähimmälle lentokentälle Alhainen öljynpaine Jos alhaista öljynpainetta esiintyy öljyn ollessa normaalilämpöistä, voi se olla merkki öljynpainemittarin tai öljynpaineen säätöventtiilin vauriosta. Vuoto painemittarin putkessa ei välttämättä aiheuta välitöntä pakkolaskua, koska tässä putkessa on kuristin, joka estää äkillisen öljyn vuotamisen säiliöstä. Kuitenkin laskeudu lähimmälle lentokentälle ja tarkasta mistä häiriö johtuu. Jos öljynpaine kokonaan katoaa ja öljyn lämpö samalla nousee, on syytä uskoa moottorivaurion olevan lähellä. Vähennä moottorin tehoa heti ja valitse sopiva pakkolaskupaikka. Käytä mahdollisimman pientä moottoritehoa, jolla juuri pääset valitsemallesi laskupaikalle Sähköntuottojärjestelmän häiriöt Sähköjärjestelmän toimintaa seurataan jännitemittarilla (volttimittari) ja alijännitteen varoitusvaloa tarkkailemalla. Vian sattuessa, on usein vaikea määritellä, minkä laitteen tai osan häiriöstä on kysymys. Viallinen lataussäädin voi myös aiheuttaa latausjärjestelmän häiriöitä. Tämän laatuiset sähköhäiriöt ovat hälyttäviä ja niihin on puututtava välittömästi. Lataushäiriöt voidaan jakaa kahteen ryhmään: Liian suuri latausjännite ja riittämätön latausjännite. Seuraavassa esitetään toimenpiteet näissä tapauksissa. sivu 34 muutos 0

35 3.7.6 Liian suuri latausjännite Moottorin käynnistyksen jälkeen, kun sähkön kulutus on ollut suuri, eikä akku lataudu moottorin pienellä pyörimisnopeudella (kuten pitkään rullattaessa), voi akun lataustila olla vajaa lennon alkuvaiheessa ja latausvirta on normaalia suurempi. Kolmenkymmenen minuutin matkalennon jälkeen jännitemittarin näyttämän olisi palauduttava normaalinäyttämään. Jos latausjännite pysyttelee tämän arvon yläpuolella pitkän lennon ajan on mahdollista, että akku ylikuumenee. Sähköjärjestelmän komponentit voivat kärsiä normaalia suuremmasta jännitteestä, jos liian suuri latausjännite johtuu viallisesta jännitesäätimestä. Kytke kaikki tarpeettomat sähkölaitteet pois päältä ja päätä lento niin pian kuin mahdollista Liian alhainen latausjännite HUOMAUTUS Alijännitevalo voi syttyä sähköjärjestelmää kuormitettaessa silloin, kun moottori käy alhaisella pyörimisnopeudella, kuten rullattaessa. Tällöin valo sammuu nostettaessa moottorin pyörimisnopeutta. Pääkytkintä ei tarvitse käyttää, koska järjestelmässä ei ole esiintynyt ylijännitetilannetta. Jos laturin antama jännite on liian alhainen niin alhaisen jännitteen varoitusvalon syttyy. Koska tämä voi olla hetkellinen häiriö, kokeile kytkeä laturi uudelleen toimintaan. Tämä tehdään kääntämällä radioiden pääkytkin pois päältä (OFF), tarkistamalla, että laturin suojakytkin on painettuna sisään ja kääntämällä pääkytkimen molemmat puolet pois päältä (OFF) ja sitten päälle (ON) takaisin. Jos häiriö poistuu, normaali latausjännite palautuu ja alijännitteen valo sammuu. Radioiden pääkytkin voidaan tämän jälkeen kytkeä jälleen päälle. Jos valo syttyy jälleen on vika todellinen. Lento on päätettävä ja/tai sähkönkulutus vähennettävä minimiin, koska akku voi antaa virtaa vain rajoitetun ajan. 3.8 Muut hätätoimenpiteet Kuomu vaurio Jos lintu tai jokin esine rikkoo tuulilasin lennolla, tämä vaikuttaa suuresti koneen suoritusarvoihin ja ohjaajan toimintaan. Jos koneen suorituskyky ei riitä lentämään kentälle saakka tai muusta syystä on laskeuduttava maastoon, tee laskeutumisvalmistelut ja laskeutuminen tämän kirjan, osan Pakkolasku moottorin toimiessa tai Pakkolasku veteen, ohjeiden mukaisesti. Älä yritä lentää koneella kuin lähimmälle mahdolliselle pakkolaskupaikalle. 3.9 Hätävarjon käyttäminen Ennen laukaisua on hyvä tarkastaa että istuinvyöt ovat tiukassa ja varoittaa co-pilottia. Laukaisin on istuinten välissä kyynärpään kohdalla. Laukaisu tapahtuu vetämällä rivakasti ~15 cm. Raketti ampuu varjon ilmaan ja katto repeää taka-osasta auki. Valmistajan BRS mukaan varjon käytöllä ei ole varsinaista korkeusalarajaa ja sen on todettu toimineen jopa 100 jalan korkeudessa tapahtuneella laukaisulla. sivu 35 muutos 0

36 4 Suoritusarvot Sakkausnopeus sileänä 48 kts Maksimi vaakanopeus VH 120 kts Kohoamisnopeus 800 feet/min - lentonopeudella 70 kts - vastaa nousukulmaa 1:8.9 Lentoonlähtömatka m ja 15 m esteen ylitys MTOW 580 kg, asfalttikiitotie - sileänä 200 m / 400 m - laipat asennossa m / 380 m Laskukiito m/ 15 m esteen ylityksellä MTOW 580 kg, asfalttikiitotie - laskun kokonaispituus ja maakiidon osuus siitä Sileänä 420 m / 100 m Laipat asennossa m / 100 m Paras liitokyky, pienin vajoama, nopeudella 70 kts Tankkien vetoisuus on 76 litraa, taulukko on laadittu siten että kumpaankin tankkiin jää noin 5 litraa käyttämätöntä polttoainetta eli yhteensä 10 litraa. sivu 36 muutos 0

37 5 Kuormaus Ohjaajan ja matkustajan paikka, momenttivarsi Polttoaineen paikka siipitankeissa, m-varsi Matkatavaran paikka, m-varsi 0,28 m 0,28 m 0,90 m Sallittu painopistealue 282 mm mm perustason takana. Koneen tyhjämassa, katso voimassa oleva punnitustodistus. Suurin sallittu lentomassa 580 kg - esim. jos punnitustodistuksessa tyhjäpaino on 365 kg kuormattavuus on 215 kg (bensa+pilotit+matkatavara) Seuraavassa on esimerkki, miten kuormauslaskut suoritetaan: kopioi perusmassa ja momentti koneesi voimassaolevasta punnitustodistuksesta ja merkitse ne kuormauksen laskentakaavioon täytä kuormauskaaviota määrittääksesi jokaiselle koneessa mukana olevalle massalle arvon ja momentin Laske yhteen massat ja momentit ja jakamalla momentti kokonaismassalla saat lentoonlähdön momentin varren. Tämä on yhtä kuin koneen painopisteen paikka. Jos painopisteen paikka on sallituissa rajoissa, voit lähteä lennolle. Käytännössä konetta on melko mahdotonta kuormata niin että painopisteen paikka menee sallitun alueen ulkopuolelle - vain ylisuurella matkatavarapainolla tämä on mahdollista - täysillä tankeilla ja ylipainoisilla piloteillakin painopiste on hyvin sallitulla alueella mutta MTOW 580 voi ylittyä sivu 37 muutos 0

38 6 Järjestelmät 6.1 Runko Hiilikuiturakenteinen kuorirakenne. Rinnanistuttava suljettu ohjaamo, molemmilla puolilla edestä saranoitu ovi. Kiinteä päälaskuteline muotosuojin ja polkimilla ohjattava jousi+iskuvaimenninrakenteinen nokkapyörä. 6.2 Siivet Ylätaso, hiili/lasikuiturakenne. Yläpinta lasikuitua, pintojen välissä 5 mm vaahtolevy, alaosa lasikuitua. Siipikaaret hiilikuitua. Siivekkeet ja laskusiivekkeet lasikuitua. Molemmissa siivissä 38 litran sisältä pinnoitetut hiilikuitutankit. 6.3 Pyrstö Sivuvakain samanlaista hiilikuiturakennetta kuin runko. Korkeusvakain on sijoitettu sivuvakaimen alaosaan. Korkeusperäsin ja sivuperäsin lasikuiturakenteiset. 6.4 Ohjaimet Korkeusperäsin: Tanko-ohjaus Sivuperäsin: Vaijeriohjaus Siivekkeet: Tanko-ohjaus Laskusiivekkeet: Tanko-ohjaus Trimmi: Servo-ohjattava, ohjaus ja asentonäyttö keskikonsolissa Jarrut nestetoimiset levyjarrut, kummallekin pyörälle oma jarrun käyttövipu keskikonsolissa. sivu 38 muutos 0

39 6.5 Ohjaamo Mittariston rakenne: Katossa, pilottien pään välissä, on laskeutumissiivekkeiden (laippojen) asetusvipu - asentoja on 3 eli perusasento 0 ja asennot 1 ja 2 alaspäin - vedä kahvan päästä eteenpäin ja siirrä haluttuun asentoon, vapauta kahva sivu 39 muutos 0

40 Keskikonsolissa ovat seuraavat kytkimet ja säätimet: Ryyppy Virtalukko Päävirtakytkin Latauspiiri Trimmi Tehovipu Jarrut pääpyörille PTT-nappi Keskikonsolin takaosassa istuimien välissä sijaitsee intercom ja sen takana pilottien kyynärpään kohdalla istuinten välissä pelastusvarjon laukaisin Kohinansäätö Squelch ja voimakkuussäätö Volume Pelastusvarjon laukaisin sivu 40 muutos 0

41 6.6 Sähkökaavio Mittarien varokkeet Kaikki ovat automaattikatkaisimia ON/OFF kytkintoiminnalla.. A. Päävirta 30 A, alhaalla keskikonsolissa (vasen varoke) B. Lataus 30 A, alhaalla keskikonsolissa (oikea varoke) 2 Polttoainepumppu 5A 3 Mittaristo 5A KIERROSLUKUMITTARI ÖLJYNPAINE VEDENLÄMPÖ ÖLJYNLÄMPÖ JÄNNITEMITTARI SYLINTERIPÄÄN LÄMPÖ KÄYTTÖTUNTIMITTARI TRIMMI 4. COM, radio 5A, syöttää DC/DC-muuntajaa SDD12 sekä intercomia 5. GPS 5A, syöttää DC/DC-muunninta 12V 5,1 V 2100 ma 6. AUX 12 V output ja huurteenpoistopuhallin, 20A 7. Purjehdusvalot 5A, vasen/oikea + strobo, etuvalot sivu 41 muutos 0

42 Lisäksi tavalliset kytkimet ilman automaattikatkaisintoimintoa - Etuvalojen kytkin ON/OFF, 20A - Polttoainepumpun kytkin ON/OFF punaisella valolla, 20 A - Huurteenpoistokytkin, ON/OFF, 20 A - Strobon kytkin, ON/OFF, 20A Latauksen varoitusvalo 3W 12V Pakokaasujen lämpötila, ei tarvitse virtasyöttöä. Kaikki katkaisijat kytketty siten että ON-asento on kytki ylös-asennossa. Korkeusperäsimen trimmin kytkentä Periaate: sivu 42 muutos 0

43 Kytkennän tarkka kuvaus: LOPPU sivu 43 muutos 0