Talousarvion 2012 ja suunnitelman suunni teluohje. Uuden Oulun taloustyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvion 2012 ja suunnitelman 2013-2014 suunni teluohje. Uuden Oulun taloustyöryhmä"

Transkriptio

1 Talousarvion 2012 ja suunnitelman suunni teluohje Uuden Oulun taloustyöryhmä

2 Sisältö Johdanto...3 Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteuttaminen...3 Johtamisjärjestelmä...4 Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden kehitysnäkymät...4 Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät...4 Kuntatalouden kehitysnäkymät...4 Oman talousalueen näkymät...5 Uusi Oulu toimintaympäristö...7 Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset...7 Työpaikkakehitys...8 Maankäyttö ja asuntorakentaminen Yhdistymissopimuksen linjaukset Uuden Oulun valmistelu - siirtymävaiheen strategiset tavoitteet ja mittarit Talouden tasapainottamisohjelmat Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma Haukiputaan kunnan talouden tasapainottamisohjelma Kiimingin kunnan talouden tasapainottamisohjelma Oulunsalon kunnan talouden tasapainotusohjelma Yli-Iin kunnan talouden tasapainottaminen Palvelujen järjestämislinjaukset välivaiheelle Palveluja koskevat tavoitteet Palveluverkko Toimialakohtaiset linjaukset Kehittämisohjelmien ja kehittämisen tuki ydintoiminnalle Sopimusohjaus Hankinnat Uuden Oulun talouden hallinta Yhdistymishallituksen talousarviolinjaukset Toimintatulot (erityisesti asiakasmaksut) Toimintamenot Verotulot ja valtionosuudet Investoinnit Lainat Tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmakehys Tuloslaskelmakehys Rahoituslaskelmakehys Uusi Oulu - talousanalyysi

3 Tasapainoinen talous Toimintatulot ja toimintamenot Rahoituslaskelman tarkastelu Rahoitus Poistot Tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittäminen Henkilöstö Uuden Oulun henkilöstölinjaukset Palvelujen järjestämislinjausten ja omistajapoliittisten linjausten vaikutus henkilöstöön Kannustinjärjestelmä Omistajapolitiikka Elinkeinopoliittinen katsaus Kuntien laskelmat Tulos- ja rahoituslaskelmien tunnusluvut Talousarvion esitysmallit Peruskunnan tulos- ja rahoituslaskelma Liikelaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Lautakunta Henkilöstösuunnitelma Investoinnit ja tietohallintoinvestoinnit Uuden Oulun aikataulu Yleiset ohjeet LIITE:Uusi Oulu väestö

4 Johdanto Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteuttaminen Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta (Yhdistymissopimus luku 4.3). Kunnanvaltuustot ovat lisäksi sopineet yhdistymishallituksen nimeämisen yhteydessä, että yhdistymishallitus koordinoi nykyisten kuntien päätösten valmistelua,päätösesityksiä ja päätöksiä niin etteivät ne ole ristiriidassa Uuden Oulun strategisten tavoitteiden tai toisten nykyisten kuntien päätösten valmistelun,päätösesitysten tai päätösten kanssa. Kuntien valtuustojen yhdistymisesityspäätösten ja yhdistymisen toteuttamisajankohdan väliin jää aikaa yli kaksi vuotta. Tuota aikaa käytetään hyväksi siten,että uuteen kuntaan siirtymistä ryhdytään toteuttamaan vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuosina Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa virallisesti vasta ,käytetään vaiheittaisen siirtymisen alustana nykyistä Oulun a (Yhdistymissopimus kohta 4.5). Prosessin tarkoituksena on valmistella vuosina uuden Oulun vuoden 2013 alussa toteutuvaa monikuntaliitosta yhdistymissopimusta noudattaen ja yhdistymishallituksen päätösten ja linjausten mukaan. Strategisen monikuntaliitoksen,uuden Oulun valmistelu merkitsee myös mahdollisuuksien mukaan mm. uusien toimintamallien ja hyvien käytänteiden käyttöönottoa ja laajentamista koko uuden kunnan toimintaan. Uuden Oulun siirtymävaiheen palvelujen järjestäminen vuonna 2012 Uuden Oulun siirtymävaiheessa palvelujen järjestämisvastuu siirtyy Oulun kaupungille alkaen. Hyvinvointipalvelujen sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen järjestämisvastuu siirtyy ,sivistyspalvelujen järjestämisvastuu ja muiden palvelujen järjestämisvastuu yhdistymishallituksessa sovitun aikataulun mukaisesti. Oulun päättää nykyisellä organisaatiollaan palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sopimuskuntien jäsenille. Järjestämisestä sovitaan erillisellä yhteisellä sopimuksella. Oulun kaupungin viranomaiset ja Oulun kaupungille siirtyvät viranhaltijat tekevät järjestämisvastuun piiriin kuuluvien kuntien päätökset voimassa olevien johtosääntöjen mukaisesti. Kukin järjestämisvastuun siirtävä kunta voi valita eri toimielimiin yhden edustajan puhe- ja läsnäolooikeudella. Järjestämisvastuun siirtävien kuntien lautakuntiin jää osa-aikaisia virkoja, joita hoitavat Oulun kaupungin lautakuntien nimeämät viranhaltijat lautakuntien määräämillä ehdoilla. Osa-aikaiset viranhaltijat toimivat esittelijöinä ja talousvastaavina järjestämisvastuun siirryttyä. Kuntien lautakunnat vastaavat sopimuksen toteutumisen seurannasta ja antavat lausuntoja. Kunnat päättävät investoinneista saakka kuultuaan ennen päätöksentekoa yhdistymishallitusta. Oulun laskuttaa saakka järjestämisvastuun siirtävältä kunnalta ne kustannukset, jotka sille aiheutuu asianomaisen kunnan jäsenille tuotetuista palveluista. Kustannuksista vähennetään palvelu- ja muut maksut,jotka Oulun perii asianomaisen kunnan palvelujen käyttäjiltä. Vuoden 2012 aikana jatketaan vuonna 2011 aloitettua palvelujen harmonisointityötä. Harmonisoinnissa noudatetaan yhdistymishallituksen linjauksia, joiden mukaisesti kunnat toteuttavat valtuustojen hyväksymiä talouden tasapainotusohjelmia. Käyttötalousmenojen kasvu saa olla korkeintaan talouden tasapainotusohjelmassa linjatun mukainen. Toiminnan laajennuksia ei tehdä siirtymävaiheen aikana. Tavoitteena on,ettei vuodelle 2013 siirry uudelle Oululle taseen alijäämää. Vuoden 2012 aikana harmonisoidaan lähtökohtaisesti ne lakisääteiset palvelut,jotka edellyttävät yhdenvertaisia palvelujärjestelmiä kaikille kuntalaisille. Muiden palvelujen osalta harmonisointityötä jatketaan vuoden 2013 aikana. Harmonisointityössä voi syntyä tilapäisesti kustannuksia,joiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus näkyvät vasta seuraavina vuosina. Näistä esimerkkinä voi mainita tietohallinnon harmonisointikulut. 3

5 Johtamisjärjestelmä Uudelle Oululle rakennetaan selkeä yhtenäinen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa. Uuden Oulun konsernin rakenne ja omistajaohjauksen periaatteet on valmisteltu yhdistymishallituksen valmisteluprosessissa. Yhdistymishallitus hyväksyi uuden kunnan organisaation ja konsernirakenteen ja lopullisen päätöksen tekee uuden kunnan valtuusto heti syksyn 2012 kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Uuden Oulun organisaatio rakennetaan vaiheittain nykyisen Oulun alustalle vuosien 2011 ja 2012 aikana yhdistymishallituksen hyväksymän suunnitelma mukaisesti. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi vahvaan kasvuun. Vuoden 2009 yhdeksän prosentin talouden supistuminen kääntyi vuonna 2010 runsaan kolmen prosentin kasvuksi. Vuosina talouskasvun ennakoidaan olevan keskimäärin kolmen prosentin tasolla. Talouden kasvunäkymiin liittyy epävarmuustekijöitä johtuen erityisesti Euroopan talouskehitystä varjostavista Kreikan, Irlannin, Portugalin sekä mahdollisten muiden maiden talouskriiseistä. Finanssikriisistä alkanut talouslama jättää pitkän varjon Suomen kansantalouteen. Bruttokansantuotteen arvioidaan saavuttavan vuoden 2008 tason vasta muutaman vuoden päästä. Vuoden 2008 työllisten määrä tullaan saavuttamaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella. Valtion talouden tasapainottamiseen ja julkisen kestävyysvajeen umpeen kuromiseen mennee kaksi vaalikautta. Taloudelliset tutkimuslaitokset tekivät laskelmia siitä, miten julkisen talouden kestävyysvajetta voitaisiin korjata. Yleisen näkemyksen mukaan talouskasvu ei yksin riitä kestävyysvajeen korjaamiseen. Tarvitaan myös veronkorotuksia ja julkisten menojen kasvun hillintää. Eduskuntavaaleista johtuen valtion linjaukset julkisen talouden vakauttamiseksi eivät ole vielä tiedossa suunnitteluohjeen laadintavaiheessa. Kuntatalouden kehitysnäkymät Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu perustuen sekä tulopohjan myönteiseen kehitykseen että veronkorotuksiin, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Vuosikate kattoi 127 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuonna 2011 kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan 6 prosenttia myönteisestä talouskehityksestä johtuen. Vuonna 2012 kasvu jää yhteen prosenttiin, mihin vaikuttaa kunnallisverontulojen kasvun ennakoitu pieneneminen sekä erityisesti määräaikaisen yhteisöveron jako-osuuden korotuksen poistuminen. Tästä johtuen kuntien vuosikatteen ennakoidaan pysyvän vuonna 2012 kuluvan vuoden tasolla. Vuosikate-ennuste perustuu n. 4 4

6 prosentin menokasvuoletukselle, mitä voidaan pitää haasteellisena. Kunnille aiheutuu menokasvupaineita lainsäädännössä viime vuosina asetetuista normeista ja mitoituksista, missä valtionosuuslisäykset kattavat korkeintaan puolet menokasvusta. Kuntien velkaantuminen jatkuu vuosina 2011 ja Tähän on syynä erityisesti vuosikatteen riittämättömyys sekä korvausinvestointeihin että uudisrakentamiseen. Kasvava lainakanta sekä korkotason nousu lisäävät kuntien korkomenoja, mikä vähentää talouden liikkumavaraa. Keskipitkällä aikavälillä myös toimintamenojen kasvu on liian nopeaa verotulopohjan kasvuvauhtiin verrattuna. Tuottavuutta lisäävä toimenpiteet sekä kuntien tehtävien ja normien tarkastelu on välttämätöntä talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Oman talousalueen näkymät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Pohjois- Pohjanmaa on toipumassa taantumasta. Alueelle tärkeä ICT-ala pärjäsi taantumassa varsin hyvin ja kääntyi jo vuonna 2010 kasvuun. Ala elää voimakkaasti ja muutokset ovat nopeita. Tuoreena esimerkkinä tästä Nokian strategian muutos ja vähittäinen luopuminen Symbianista ja Meegosta. Muutoksen kohdentumisesta Ouluun ja sen vaikutuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Muutoin uudelleenjärjestelyjen johdosta alueella on ollut irtisanomisia, mutta samanaikaisesti myös kasvua. Viime vuosi oli rakennemuutoksesta huolimatta kokonaisuudessaan ICT-alalle positiivinen. Kasvua on varsinkin ohjelmistoteollisuudessa ja verkkopuolella. Matkapuhelinpuoli keskittyy tuotekehitykseen avoimen lähdekoodin alustoilla. Asuntorakentaminen on ollut voimakasta. Varsinkin Oulussa asuntorakentaminen on ylittänyt arviot selvästi, mikä kuvastaa muuttoliikkeen voimistumista maakunnan sisältä Ouluun. Kauppa kasvaa varsinkin Oulun seudulla, jonne on suunnitteilla lisää kapasiteettia. Palvelualalle ja kauppaan syntyy paljon uusia yrityksiä, samoin kuin ohjelmistosuunnitteluun ja muuhun liikeelämää palvelevaan osaamisintensiiviseen toimintaan. Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kehittyneet suotuisasti. Sen sijaan investointiodotukset ovat valitettavasti muuta maata heikommat. Uuden ydinvoimalan sijoittuminen Pohjois-Suomeen, joko Pyhäjoelle tai Simoon, on monin tavoin merkittävä investointi. Päätös ydinvoimalan sijoittumisesta tapahtunee kesään mennessä. Uusiutuvan energian merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä ja hyvät tuuliolosuhteet luovat pohjan tuulienergian lisäämiselle. Japanin ydinvoimalaonnettomuus saattaa vaikuttaa ydinvoimapäätöksiin. Tuulipuistoihin ollaan investoimassa mm. Oulunkaaren sekä Raahen seuduilla. Matkailussa merkittäviä talvikohteita on Koillismaalla sekä Oulunkaaren seudulla. Työttömyys vähenee kaikilla osa-alueilla, nuorisotyöttömyys eniten. Oulun resursointi työttömyyden vähentämiseen on kasvanut. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut kasvussa, mutta insinöörityöttömyys on kääntynyt laskuun. Ohjelmistoalalla on ollut syksystä 2010 lähtien jatkuvasti avoinna noin 30 uutta työpaikkaa useissa eri yrityksissä. Rakennemuutoksessa olevan ICT-alan työvoima siirtyy usein yrityksestä toiseen, myös uusien yritysten perustaminen on aktiivista. Työttömien osuus työvoimasta oli helmikuun lopussa Kiimingissä 10,3 %, Haukiputaalla 12,5 %, Oulunsalossa 8,6 %, Oulussa 12,8 %, Yli-Iissä 12,8 %, Oulun seutukunnassa 11,9 % ja Pohjois- Pohjanmaalla 11,5 %. Alueen iso ongelma on nuorisotyöttömyys, joka alle 25-vuotiaiden osalta oli vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaan alueella 16,1 %, kun koko maan luku oli 12,9 %. Tilanne on kuitenkin kääntynyt hiukan parempaan suuntaan. Helmikuun lopussa Oulun seutukunnassa oli 2974 alle 25-vuotiasta työtöntä, joka on 15,9 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna

7 Veroprosenttien ja -tulojen kehitys Uuden Oulun kunnissa Vuonna 2011 veroprosentteihin ei tehty muutoksia. Veroprosenttien ja -tulojen kehitys U uden O ulun kunnissa Vuonna 2011 veroprosentteihin ei tehty m uutoksia. Kunnallisveroprosentit H aukipudas Kiim inki O ulu O ulunsalo Yli-Ii Vuosi ,75 19,00 18,00 19,50 20,00 Vuosi ,75 20,00 19,00 20,50 20,00 Kiinteistöveroprosentit Vuosi 2009 H aukipudas Kiim inki O ulu O ulunsalo Yli-Ii Yleinen 0,75 0,74 0,60 0,74 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,35 0,29 0,22 0,29 0,50 M uut asuinrakennukset 0,95 0,86 0,60 0,86 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,22 0,00 0,00 Rakentam aton tontti 3,00 3,00-1,00 3,00 Voim alaitokset - - 1,40-2,50 Vuosi 2010 H aukipudas Kiim inki O ulu O ulunsalo Yli-Ii Yleinen 1,00 0,94 0,70 1,00 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,60 0,55 0,32 0,50 0,40 M uut asuinrakennukset 1,20 1,00 0,70 1,00 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,32 0,00 0,00 Rakentam aton tontti 3,00 3,00-1,00 3,00 Voim alaitokset - - 2,40-2,85 6

8 Uusi Oulu toimintaympäristö Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset Uuden Oulun kuntien yhteenlaskettu väkiluku oli vuodenvaihteessa 2010/ Väestönkasvu vuonna 2010 oli lähes asukasta (1,6 %). Alueen väkiluvun kasvun taustalla on perinteisesti ollut erityisesti korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestölisäys. Muuttoliikkeen vaihtelut ovat vuosien välillä suuria, mutta maahanmuutto huomioiden myös nettomuutto on ollut positiivista koko 2000 luvun. Väestönkasvu jatkunee tulevinakin vuosina asukasta henkilöä Luonnolinen väestönlisäys Kokonaisnetomuuto Uuden Oulun alueen väestökehitys ikäluokittain v v v v 0-6 -v Luonnollinen väestönlisäys ja nettomuutto. Alueen väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti Yli-Iitä lukuun ottamatta vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvu jatkuu korkean syntyvyyden ja alueen vetovoiman seurauksena todennäköisesti tulevinakin vuosina. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna % 80% 60% 40% 20% 65- -v v v v 0-6 -v 0% Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli-Ii Uusi Oulu Koko maa Uuden Oulun alueen kuntien väestön ikärakenne Suunnitteluohjeiden liitteenä on uuden Oulun suuraluejaon mukainen väestösuunnite. Luvut on valmisteltu yhdessä Maankäytön toteuttamistyöryhmässä tehdyn asuntotuotanto-ohjelman sekä kunkin suuralueen väestörakenteen pohjalta. Asuntotuotantoa ohjataan jatkossakin ensisijaisesti uuden kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset muutokset. Vuosittaiset ohjelmoidut tuotantomäärät eivät juuri koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Myöskään vanhojen alueiden väestökehityksen ennustamisessa ei ole aina mahdollista ennakoida kaikkia ennustekauden aikana tapahtuvia muutoksia. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas tulevaisuuteen yhä pienemmille alueille ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. Väestösuunnite ja väestö ikäluokittain liitteenä. 7

9 Työpaikkakehitys Työpaikkojen lukumäärä on kasvanut vuosittain vv Nettokasvu on vaihdellut uuden työpaikan välillä. Viimeisin tarkka tieto kokonaistyöpaikkamäärästä on vuodelta 2008, jolloin uuden Oulun alueella oli työpaikkaa. Oheisessa taulukossa on elinkeinosektoreittain perusluvut uuden Oulun alueen työpaikkamäärästä v.2008 ja arvio tulevasta kehityksestä vuoteen 2012 saakka. Luokittelussa on sovellettu Tilastokeskuksen käyttämää uutta toimialaluokitusta TOL Työpaikat uuden Oulun alueella Arvio* Arvio Arvio Arvio Yhteensä Maa-,metsä- ja kalatalous Teollisuus,kaivostoiminta Rakentaminen Kauppa,kuljetus,majoitus Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutus Kiinteistöalan toiminta Tieteellinen,tekninen,hallinnollinen toiminta Julk.hallinto,koulutus,terveys- ja sos.palvelut Muut palvelut (taiteet,viihde,virkistys) Tuntematon *Vuoden 2009 työpaikkaluvut julkaistaan loppuvuodesta 2011,lähde:Tilastokeskus Talousarviovuoden 2012 työpaikka-arvio perustuu todennäköiseen yleiseen talouskehitykseen ja valtakunnallisiin arvioihin eri elinkeinosektoreille. Kasvava väestömäärä ja rakentamisen jatkuminen tuottavat kysyntää kaikilla elinkeinosektoreilla, joskin globaalin talouden muutokset ja vielä tässä vaiheessa auki olevat ja mahdolliset tuotantotoimintaa koskevat päätökset voivat aiheuttaa laskelmassa sellaisia muutoksia, joita ei kyetä vielä tässä vaiheessa vuotta ennakoimaan. Työllisyys Työttömyyden muutosarvion ajankohta huhtikuun alussa v.2011 jättää tulevaan kehitykseen useita muutostekijöitä avoimeksi: Oulun seudun ITC-sektorin tilanne on haasteellinen, eikä tietoa tulevasta ole vielä käytettävissä. Toinen avoimena oleva työllisyyteen vaikuttava seikka on mahdollinen ydinvoimalarakentamiseen liittyvä aikataulupäätös, jonka lykkäys tuonnemmaksi voi vähentää erityisesti rakennusteollisuuden työvoimakysyntää. Samaten vaikuttaa työvoimakysyntään Pohjanmaan ratahankkeen rahoituksen viivästyminen. Työllisyystilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan parantumassa. Oulussa ja uuden Oulun kunnissa työllisyys on parantunut kaupan ja muun palvelusektorin kasvun ansiosta. Samaten on työvoimakysyntä kasvanut teknisellä suunnittelusektorilla ja julkisessa hallinnossa (ml. opetus, sosiaali- ja terveystyö). Väestön kasvu uudessa Oulussa vahvistaa edelleen tätä kehitystä. 8

10 Keskim.työttömyysasteet ja työttömien lukumäärä Oulussa ja uuden Oulun kunnissa % Tuhatta työtöntä ,9 18,3 17,7 16,5 Työttöm ien lukum äärä ' ' ' ,1 14,3 14,1 13,3 13,3 12,8 12,2 11,1 11,2 13,4 13,2 12,6 12, Työttömyysasteet vuosittain arvio arvio Uusi02 0 Uudessa Oulussa nykyisten kuntien työttömien lukumäärä Ouluun verrattuna kasvaa. Kasvu jää kuitenkin pienemmäksi kuin työssä olevan työvoiman kasvu uuden kunnan alueella, joten työttömyysaste sinänsä pienenee. Työttömyyden muutokseen liittyy kuitenkin suuria epävarmuustekijöitä, joten ennustetta tarkennetaan vielä kesä- ja elokuussa Työllisyyden hoito Työttömyys on hitaasti vähenemässä. Kuitenkin työttömyyden sisällä nuorisotyöttömyyden taso on jatkuvasti hyvin korkea ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Työttömyyden torjuntatyössä tulee toimenpiteet suunnata siten, että työelämään pyrkiville nuorille ja raskashoitoiseen pitkäaikaistyöttömyyteen kohdistetaan pääosa resursseista ja toimenpiteistä. Oulun toimii palvelusektoreilla siten, että työttömyys vähenee ja siitä johtuvat seurannaisvaikutukset pysyvät sosiaalipoliittisin toimenpitein mahdollisimman pieninä. Koulutusja nuorisopoliittisin toimenpitein Oulun antaa hyvät valmiudet nuorille heidän pyrkiessään syventävään ja pätevöittävään koulutukseen peruskoulutuksen jälkeen. Oulussa on koulutuspaikkoja yli kun mukaan lasketaan kaikki koulutusasteet perusasteelta yliopistoon. Koulutuksen jälkeiseen työelämään pyrkii vuosittain suuri joukko nuoria, ja kaikkien työllistyminen tälle seudulle on haasteellista. Sen vuoksi nuorison työttömyys on täällä muuta maata yleisempää. Väestörakenne ja siihen liittyvät ennusteet aina vuoteen 2040 saakka vahvistavat, että tämä ristiriita koulutuksen ja työpaikkojen kesken Oulun seudulla näyttäisi jatkuvan edelleen. Työllisyyden hoidon Oulun malli -toimenpideohjelma valmistui aivan vuoden 2009 lopulla, ja sen toimenpiteitä käynnistettiin ja sovellettiin vuoden 2010 aikana sekä jatketaan parhaillaan. Ohjelman tarkistustoimet on myös aloitettu ja siihen kehitetään uutta sisältöä ja uusia toimenpiteitä. Työttömyys on kaupungissamme suuri ongelma ja sen jatkuvuus myös tulevaisuudessa asettaa sen keskeisten toimenpiteiden joukkoon uutta Oulua rakennettaessa. Työttömyyden hoidon uutta organisointimallia suunnitellaan parhaillaan ja se tulee liittymään keskushallinnon muutokseen kohti konsernihallintoa. Päälinjana siinä tulee olemaan ehdotus työllisyysasioiden keskittämisestä nykyistä selkeämmin kaupunginhallituksen alaisuuteen, ml. päätökset työllisyysmäärärahan 9

11 käytöstä. Varsinaisten useita hallintokuntia sivuavien työllistymistä edistävien projektien suunnittelu ja ohjauksen koordinointi ehdotetaan myös siirrettäväksi uuteen konsernihallintoon. Uuden Oulun verkostomainen toimintatapa tulee näkymään työllisyyden hoidon toimenpiteissä alueellisesti: Liittyvien kuntien ns. hyvät käytännöt tullaan vastaisuudessakin alueilla säilyttämään ja vahvistamaan. Työllistämisen toimenpiteet pyritään toteuttamaan uuden kunnan eri osissa. Toimenpiteiden koordinointi sen sijaan tehdään keskitetysti suunnitteilla olevasta Työllisyysasioiden palvelukeskuksesta. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön pitkän tähtäimen tavoitteet määritellään yleiskaavassa. Uuden Oulun yleiskaavoitustyö on käynnistetty vuoden 2011 alussa. Yleiskaavaluonnos valmistuu vuonna 2013 ja lopullinen yleiskaava Vuoden 2012 talousarviolähtökohdat maankäytön osalta pohjautuvat alueen kunnissa voimassa oleviin yleiskaavoihin. Tilastokeskuksen mukaan uuden Oulun alueella oli vuoden 2010 alussa asuntoa, joista Oulun kaupungin alueella asuntoa. Viiden viime vuoden aikana uuden Oulun alueella on valmistunut asuntoja seuraavasti (vuosi 2011 on ennuste): Yhteensä Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli-Ii Yhteensä Keskimäärin asuntoja on valmistunut tämän tilaston mukaan asuntoa vuodessa. Uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelma (MATO ) valmistuu kesäkuussa 2011 ja se käsitellään yhdistymishallituksessa syyskuussa. MATOn asuntotuotantotavoite perustuu yhdistymissopimukseen ja alueiden tasapuoliseen kehittämiseen. MATO -luonnoksen mukaan asuntotuotannon kokonaistavoite uuden Oulun alueella on seuraava: Kerrostalot (AK3 N) 850, Rivitalot (AK2, AR1, AR2 ja AP) 550 ja omakotitalot (AO) 400. Vuositavoite on asuntoa eli 10 vuodessa uutta asuntoa uuden Oulun alueelle. Kerrostalotuotannon painopiste on Oulun kaupungin keskustassa ja sitä ympäröivällä muutosvyöhykkeellä. Tämän lisäksi hajarakennusalueilla on omakotitalotuotantoa yhdistymissopimuksen periaatteiden mukaisesti. MATO luonnos on käytettävissä talousarvioita laadittaessa. Siihen perustuva väestöennuste uuden Oulun suuralueittain on talousarvion suunnitteluohjeen liitteenä. 10

12 Yhdistymissopimuksen linjaukset Kaikki viisi kuntaa hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntajakolain 31 :ää yhdistyvän kunnan viranomaisen rajoitetusta toimivallasta. Yhdistymishallituksessa sovitaan myös kuntien taloudenhoidon periaatteista vuosille 2011 ja 2012 ja varmistetaan sillä tavoin kuntien keskinäisen luottamuksen säilyminen koko siirtymävaiheen ajan. Yhdistymishallitus on kokouksessaan linjannut talousarvion laadintaa (tarkemmin Yhdistymishallituksen talousarviolinjaukset kappaleessa). Uuden Oulun valmistelu - siirtymävaiheen strategiset tavoitteet ja mittarit Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin hyväksymässä yhdistymissopimuksessa on linjattu uuden Oulun strategiatyötä. Kolmivaiheisessa prosessissa strategian ensimmäiset linjaukset on kirjoitettu yhdistymissopimukseen, niitä täsmennetään yhdistymishallituksen johdolla vuosina ja viimeistellään strategiaksi ja konkreettisiksi toteuttamisohjelmiksi uuden valtuuston johdolla tehtävässä strategiaprosessissa vuonna 2013 (Yhdistymissopimus luku 5.1.) Yhdistymishallitus vastaa kuntajakolain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmisteluista siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty syksyllä 2012 ja uuden kunnan kunnanhallitus on valittu (Yhdistymissopimus luku 4.3). Vanhojen kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta (Yhdistymissopimus 4.3.). Kunnanvaltuustot ovat lisäksi sopineet yhdistymishallituksen nimeämisen yhteydessä, että yhdistymishallitus koordinoi nykyisten kuntien päätösten valmistelua, päätösesityksiä ja päätöksiä niin etteivät ne ole ristiriidassa Uuden Oulun strategisten tavoitteiden tai toisten nykyisten kuntien päätösten valmistelun, päätösesitysten tai päätösten kanssa. Yhdistymissopimuksessa linjatut päätavoitteet ovat: Elinvoiman ja toimintakyvyn vahvistaminen Vahvan verkosto-oulun rakentaminen Kuntarakenteen, palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen Erityishuomio henkilöstöhallintoon Yhdistymishallitus päätti marraskuussa 2010 talousarviolinjauksista vuodelle 2011 ja kuluvan vuoden helmikuussa talousarviolinjauksista vuodelle Henkilöstösopimus hyväksyttiin niin ikään marraskuussa Johtamisjärjestelmävalmistelun yhteydessä yhdistymishallitus on päättänyt uuden kunnan johtamisjärjestelmästä ja palvelujen järjestämisen pääprosesseista. Kuntien elinkeinotoimet yhdistettiin ja uusi liikelaitos aloitti toimintansa Liikelaitos on asettanut myös strategiset tavoitteet toiminnalleen. Kuntien yhdistymisen siirtymävaiheen strategiset tavoitteet on laadittu Yhdistymishallituksen strategiaseminaariin Seminaarin tausta-aineistoksi valmistui toimintaympäristökatsaus. Strategian tavoitteet pohjautuvat yhdistymissopimuksen linjauksiin ja tavoitteisiin uuden kunnan valmistelulle, yhdistymishallituksen päätöksiin; mm. talousarvion laatimislinjauksista sekä uuden kunnan toiminnasta ja toimintaympäristöstä esiin nouseviin, koko aluetta koskeviin strategisiin haasteisiin. Osa tavoitteista mm. uuden kunnan rakenteita koskevat, tähtää luonnollisesti talousarviovuotta 2012 pidemmälle. 11

13 Siirtymävaihetta varten on valmisteltu palvelujen järjestämisohjelmaa, jonka tehtävänä on toimia strategian toteuttamisohjelmana, ohjaten siten toimintaa ja taloutta. Siirtymävaiheen strategiset tavoitteet koskevat kaikkia uuden Oulun liitoskuntia. Osa tavoitteista on välittömästi uuden kunnan rakentamiseen liittyviä tavoitteita, joita valmistellaan yhteisessä valmisteluprosessissa. Monet strategiset tavoitteet ovat kuitenkin sellaisia, jotka edesauttavat yhteistä talouden ja toiminnan hallintaa ja jotka kuntien tulee huomioida omia talousarvioita laatiessaan siirtymävuodelle Näitä yhteisiä tavoitteita ovat mm. nuorten työllisyyden edistämiseen, väestön hyvinvoinnin vahvistamiseen, kulttuuritoimintaan ja kestävän kehityksen edistämiseen sekä henkilöstöön kohdistuvat tavoitteet. Visio: Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkosto. Arvot: Vastuullisuus Kumppanuus Yhdenvertaisuus Luottamus Rohkeus Kriittiset menestystekijät,tavoitteet ja mittarit: Näkökulma: YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY Elinvoimaisuus Tavoite 2012 Mittarit Elinkeinopolitiikan onnistunut toteuttaminen - elinkeinot monipuolistuvat ja uusien työpaikkojen määrä kasvaa - yrittäjyyden toimintaedellytykset kehittyvät - työllisyys paranee Uuden Oulun vetovoima ja kilpailukyky kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistuu - korkeatasoinen koulutus- ja innovaatioympäristö sekä aktiivinen opiskelija - kumppanuusverkosto - elinvoimainen keskus - logistisen aseman kehittyminen Uusien työpaikkojen ja yrittäjien määrän kehitys Yrittäjyysbarometri Nuorisotyöttömyys-% Peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittuminen jatko-opintoihin ja työelämään Oulun innovaatioallianssi-sopimuksen toimenpiteiden mukainen eteneminen Valtion rahoitus Suorat pääomasijoitukset (eur) Suomessa /alueen yrityksiin Uuden Oulun T&K osuus kansallisesta kokonaispanostuksesta Barents-strategian toteuttaminen Perämerenkaaren hankkeiden käynnistyminen ja eteneminen Logististen hankkeiden toteutuminen: o Seinäjoki - Oulu kaksoisraiteen toteutuminen o Vt 4 uudistaminen Oulu Kemi osuudelta o Lentoaseman kehittäminen kv. kauttakulkulentoasemaksi - Kv. kauttakulkulentojen määrän kehitys 12

14 Tavoite 2012 Vuosittain järjestetään vähintään kolme yli kävijän kulttuuri-, liikunta- tai muuta tapahtumaa Mittarit Kulttuuritapahtumien määrä (Rummuttaja-sivuston tapahtumakalenteri) ja kävijämäärät Koulutustahojen ja opiskelijajärjestöjen sekä kaupungin ja muiden yhteistyötahojen kehittämisfoorumi Kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen Tavoite 2012 Mittari Väestön elämänhallinta, hyvinvointi ja terveydentila paranevat - Terveydenedistämisaktiivisuus kaikilla osa-alueilla kuntien parhaimmassa neljänneksessä (TEAviisari) Hyvinvointiohjelman laatiminen ja sen ottaminen huomioon palveluprosessien suunnittelussa TEAviisari Sairastavuuskerroin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä ja suhteellinen osuus Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Palvelujen sujuva yhdistäminen Uuden kunnan turvallisuuden varmistaminen Turvallisempi uusi Oulu suunnitelma ja suunnitelmaan liittyvän kyselyn toteuttaminen Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen Tavoite 2012 Mittari Asukkaiden osallisuus paranee Osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelman hyväksyminen ja toimeenpano Näkökulma: TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite 2012 Yhdistymishallituksen talouslinjauksien toteuttaminen Uuden Oulun kunnat toteuttavat valtuustojensa hyväksymät tasapainotusohjelmat eivätkä laajenna toimintoja Mittarit Käyttötalousmenojen kehitys Liitoskuntien yhteisen palkkasumman kasvu enintään 2 % Vuosikate, /asukas Lainamäärä, /asukas Uuteen Ouluun ei siirry taseen alijäämää Peruskuntien ja sisäisten liikelaitosten nettoinvestointien enimmäismäärä 13

15 Tavoite 2012 Mittarit Peruskuntien ja sisäisten liikelaitosten lainojen enimmäismäärä Tehokas ja vaikuttava omistajapolitiikka Tavoite 2012 Mittarit Uuden Oulun omistajaohjauksen periaatteet Konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa Omistajapoliittisten linjausten laatiminen Omistajaohjauksen toimintamallin laatiminen Uudelle Oululle Päätetyt palvelukeskukset toiminnassa Tuottavuuden kasvu (prosessikohtaisten tuottavuusmittareiden määrittely syksyllä 2011) Oman tuotannon osuudet Uudelle Oululle määritelty Näkökulma: PROSESSIT,RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT Uuden Oulun toimintamallin onnistunut käyttöönotto Tavoite 2012 Mittarit Uuden Oulun johtamisjärjestelmän ja organisaation toimeenpano Sopimusohjausmallin käyttöönotto ja kehittäminen Moniammatillisten palveluprosessien kehittäminen päätetyn johtamisjärjestelmän toteuttaminen ja toimeenpano Sopimusohjausjärjestelmän toteutuminen Yhteiset palveluprosessit Monituottajamallin laajentaminen Ostopalvelujen suhteellinen osuus toimintamenoista kasvaa (tarkastelu sairaanhoitopiirin osalta erikseen) Palvelusetelijärjestelmän käytön laajentaminen Palveluiden tuotteistamisen yhtenäistäminen ja laajentaminen sivistyspalveluihin 14

16 Monikanavainen palveluverkosto Tavoite 2012 Mittarit Vaikuttava ja tuloksellinen palvelujärjestelmä ja sen hyvä hallinta Uusien palvelukonseptien kehittäminen ja hyödyntäminen Monikanavaiset palvelut Uuden Oulun sähköisten palveluiden kehittämissuunnitelman, digitaalisen agendan laatiminen Uusien sähköisten palveluiden käynnistäminen Pan Oulun laajeneminen Yhteispalvelupisteet/monipalvelupisteet Kestävän kehityksen huomioon ottaminen kaikessa uuden Oulun toiminnassa Tavoite 2012 Mittarit Kestävä kehitys läpikäyvänä periaatteena seudulla ja uuden Oulun alueella Raportointi tilinpäätöksen yhteydessä Ympäristöjohtamisen käyttöönoton varmistaminen uuden Oulun prosesseissa ja liikelaitoksissa - Uuden Oulun julkisten palvelujen ekologiset toimintatavat o o sähköiset palvelut ekologiset ICT-ratkaisut (VihreäIT) Käyttöönoton toteutuminen Eheä, toimiva ja energiatehokas yhdyskuntarakenne Tavoite 2012 Hyödynnetään olemassa olevat asemakaava-alueet, infrastruktuuri ja palveluverkosto Mittarit Yleiskaavassa asemakaava-alueille osoitettujen tonttien määrän suhde kyläalueille osoitettujen tonttien määrään 15

17 Näkökulma: HENKILÖSTÖ Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite 2012 Vaiheittainen siirtyminen; Muutoskoulutukset vaiheittaisen siirtymisen mukaan. Kuulemiset kytkettynä vaiheittaiseen siirtymiseen. Mittarit Muutoskoulutukset; toteutuminen Kuulemiset; toteutuminen Työn vaativuuden arviointi pääosin valmis v muiden sopimusalojen osalta paitsi KVTES:n, joka valmistuu viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden Oulun valmistelun henkilöstöviestintä Savuton Oulu ohjelman toteuttaminen koko uuden Oulun organisaatiossa. Yhteisen savuton työpaikka ohjeen käyttöönotto savuttomuuden edistämiseksi työpaikoilla. Toteutuma Toteutuma (henkilöstötilaisuudet ja infot, henkilöstötiedotteet, kuntien intrat, henkilöstölehdet) Savuton työpaikka-ohjeen käyttöönoton toteutuminen Talouden tasapainottamisohjelmat Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma Vuoden 2012 Suunnitteluohjeen lähtökohtana on kaupunginvaltuuston päätöksen mukainen Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma Oulun kaupunginvaltuuston poliittiset ryhmät ovat sopineet talouden ja toiminnan kehittämisohjelman peruslinjauksista, jotka perustuvat lukuisiin pitkälle tulevaisuuteen positiivisesti vaikuttaviin, taloutta ja toimintaa kehittäviin linjauksiin ja henkilöstön työhyvinvointi- ja kannustusjärjestelmän kehittämiseen. Sopimuksen peruslinjaukset ovat: 1. Kunnallisveroa korotetaan alkaen yhdellä (1) prosenttiyksiköllä 2. Kaikkia kiinteistöveroja korotetaan alkaen 0,1 prosenttiyksiköllä 3. Kaupungin omiin päätöksiin perustuvia taksoja korotetaan alkaen, jokaisena kolmena vuotena kolme prosenttia / vuosi. 4. Lainaa otetaan investointien rahoitukseen, mutta peruskunnan lainapääoma ei saa valtuustokauden lopussa ylittää 250 miljoonaa euroa 5. Hallintokuntien menojen kasvua hillitään vuoden 2010 aikana 12,5 miljoonalla eurolla, vuoden 2011 aikana 15,0 miljoonalla eurolla ja vuoden 2012 aikana 17,5 miljoonalla eurolla, yhteensä 45 miljoonaa euroa. Tavoitteen saavuttamisesta maksetaan henkilöstölle kannustinpalkkioita seuraavan vuoden talousarviossa 2,5 miljoonaa euroa/vuosi, yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. 16

18 6. Henkilöstölle luodaan kannustinjärjestelmä, jossa kannustinpalkkion perustana ovat työhyvinvoinnin kehittämisen seurauksena mm. sairauspoissaolojen vähentäminen ja kohdan 5.tavoitteiden saavuttaminen. 7. Keskushallinto ja tilaajaorganisaatiot yhdistetään yhdeksi palvelujen järjestämisyksiköksi. Yhdistymisen tuottotavoitteena on kolmekymmentä prosenttia viiden vuoden aikana. 8. Koulu-, sosiaali- ja terveys- sekä muidenkin palvelujen palveluverkkojen taloudellisuus ja palvelujen laatu arvioidaan. Arvioinnin perusteella käynnistetään välittömästi palveluverkkojen muutostoimenpiteet tavoitteena luoda nykyisiä toimintoja ja toimitiloja laadukkaampia ja toimivampia kokonaisuuksia. 9. Investointien katoksi asetetaan 100 miljoonaa euroa/vuosi kolmen vuoden ajan. Tämä ei sisällä investointeja, joista ei synny Oulun kaupungille pääoma- tai korkokuluja. 10. Käynnistetään kaupungin omistajapolitiikan ja -strategian sekä omistajaohjauksen tarkistaminen mukaan lukien osakkuusyhteisöt. Tutkitaan uusia mahdollisuuksia kiinteistöjen ja maa-alueiden rahoitukseen ja tarpeettomaksi käyneen omaisuuden myyntiin. Kehittämisohjelman tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen ja menokasvuvauhdin osalta terve kulurakenne vuonna Verotulojen kasvuedellytyksiä ylläpidetään turvaamalla mm. elinkeinopolitiikan toteutusmahdollisuudet. Kehittämisohjelman tavoitteena on muuttaa toimintarakennetta siten, että nettomenojen kasvuvauhti hidastuu pysyvästi korkeintaan tulojen kasvun tasolle, tavoite n. 4 % menokasvu keskipitkällä aikavälillä sisältäen kustannustason muutoksen, väestön kasvun ja ikärakenteen muutokset. Peruskunnan V.2012 n milj. euron toimintakatetavoitteen toteutuminen ei ole todennäköistä. Menojen kasvuvauhti on hidastunut, mutta ei riittävästi. Samoin lainsäädännön muutoksista sekä lakisääteisistä menoista aiheutuvat kustannusten nousut lisäävät menopainetta ennakoitua enemmän. Vuosina on jatkettava tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä ja tehtävä päätöksiä uusista rakenteellisista toimenpiteistä, jotta menojen kasvuvauhtia saadaan rakenteellisesti laskettua verorahoitustulojen kasvun tasolle keskipitkällä aikavälillä. Talouden ja toiminnan kehittämisohjelmassa asetetut tavoitteet investointitasolle, lainakannalle sekä asiakasmaksujen nostolle on mahdollista toteutua. Haukiputaan kunnan talouden tasapainottamisohjelma Haukiputaan kunta vajosi pahoihin talousvaikeuksiin 2000-luvun alussa. Kunnan toimintamenot kasvoivat 51,5 prosenttia vuoden 2000 tilinpäätöksestä vuoden 2005 talousarvioon. Samanaikaisesti verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät vain 13,5 prosenttia. Kunnan talous kriisiytyi vuonna 2004 niin, että valtuusto käynnisti helmikuussa 2005 talouden tasapainottamisohjelman, jonka avulla kertyneet 11,8 M alijäämät oli tarkoitus kattaa. Talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma (KH ja KV ) Kunnanvaltuustolle esitetään alijäämän kattamiskauden pituudeksi viittä vuotta. Vuoden 2006 tilinpäätökseen sisältyvä alijäämä katetaan vuoden 2011 loppuun mennessä mm. seuraavilla toimenpiteillä: 1. Toimenpiteet verotulojen kasvattamiseksi elinkeinopolitiikan avulla. 2. Strategiset toimenpiteet kunnan tulopohjan vahvistamiseksi maapolitiikan keinoin. 3. Eläkkeelle siirtymisen hyödyntäminen. Vuosina eläkkeelle jäävien määrä on 98 henkilöä. Vain joka toinen tehtävä täytetään. Säästö vuoteen 2010 mennessä. Edellyttää toteuttamista, jotta voidaan vastata muuttuvan palvelutarpeen vaatiman henkilöstörakennemuutoksen toteuttamiseen. 4. Vapaaehtoiset henkilöstöratkaisut (palkattomat virkavapaudet ja työlomat sekä lomarahasopimus). Kymmenen henkilötyövuotta ja kolmensadan henkilön lomarahasopimus (50 %) vuodessa. 17

19 5. Muut toimintamenot talouskehysten linjausten mukaiset. Kasvu 1,5 % vuonna 2008 ja 2,0 % sen jälkeen. 6. Valtionrahoitustulot ( verotulot ja valtionosuudet) ja toimintatulot 2 %-yksikköä korkeammat kuin muut toimintamenot (ei palkkamenot). 7. Johtamisen parantaminen ja esimiesten määrän vähentäminen sekä kaikkien vastuualueiden palvelurakenteiden, toimintojen ja toimintaketjujen uusiminen mahdollistavat em. henkilöstöjärjestelyt. 8. Hyvinvoiva henkilöstö-tasapainottuva talous projekti ( ) tukee em. muutosta. 9. Tilaaja-tuottaja-malliin siirtyminen asteittain mennessä. Säästötavoite vuonna 2010 ja vuositasolla sen jälkeen. 10. Omaisuuden realisointi ja tuottavuuden kasvattaminen. Yksilöidään omistusstrategian laadinnan yhteydessä. Säästö- ja tuottotavoite vuoteen 2011 mennessä. 11. Veroprosentin nostaminen 20 %:iin vuodesta 2009 alkaen. Tulonlisäys vuodessa. Talouden tasapainottaminen on toteutettu tasapainottamisohjelman linjausten mukaan ja se näyttää purreen odotettua nopeammin. Henkilökunta on tehnyt hyvää ja tuottoisaa kehitystyötä toimintojen kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Lisäksi elinkeinotoiminta on vilkastunut ja monipuolistunut aktiivisen elinkeinopolitiikan ansiosta. Tärkeimpinä tekijöinä ovat olleet menokehityksen pitkäjänteinen hillitseminen ja toisaalta hyvä tulokehitys vuosina 2007 ja 2008 verotulojen ja valtionosuuksien muodossa. Vuoden 2007 tilinpäätös oli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vuoden 2008 tilinpäätös 4,5 miljoonaa, vuoden 2009 tilinpäätös 2,05 miljoonaa ja vuoden 2010 tilinpäätös näyttää 1,6 M ylijäämäistä tulosta. Kunnan käyttötalouden tilanne on saatu oikenemaan, mutta jäljellä on vielä 1,951 M :n alijäämien kattaminen, jotka saatanee katettua vuoden 2011 tilinpäätöksessä ja viimeistään vuonna Haastetta riittää edelleen velkaantumisen hillitsemisessä kasvukunnan investointipaineista johtuen. Kiimingin kunnan talouden tasapainottamisohjelma Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi vuosille hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Talouden tasapainottamisohjelma on voimassa ja sen toimenpiteet vuodelle 2010 on sisällytetty ko. vuoden talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta laaditaan erillinen seurantataulukko, joka tuodaan samaan valtuuston kokoukseen, jossa tasekirja on hyväksyttävänä. Toimenpideohjelma perustuu seuraaviin linjaratkaisuihin (Kiimingin kunnan toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi , s. 8-9): 1. Tulopohjan vahvistaminen Taksat ja maksut tarkistetaan koko kunnan toiminnassa ja toteutetaan tarvittavat korotukset Veropohjaa vahvistetaan tulo- ja kiinteistöveroja korottamalla 2. Omaisuuden myynti PHK:n raportin (rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma) mukaisesti luovutaan kiinteistöistä, jotka eivät ole kunnan palvelutuotannon ja toiminnan kannalta välttämättömiä Kiinteistöjen myynti ja takaisin vuokraus Huonokuntoiset tilat puretaan raportin mukaisesti Lisäksi toiminnan rakennemuutosten seurauksena mahdollisesti tyhjiksi jäävät kiinteistöt pyritään myymään esim. yrityskäyttöön (matkailu, hoivapalvelut jne.) 3. Henkilöstö ja henkilöstön palvelut Vapaaehtoiset henkilöstöjärjestelyt 18

20 Lomautus Muut henkilöstötoimenpiteet (sijaiset, määräaikaiset, eläköityminen, koulutus) Luottamushenkilöpalkkiot Työterveyshuollon palvelujen kilpailuttaminen ja palvelusopimuksen tason tarkistaminen. 4. Harkinnanvaraiset palvelut Harkinnanvaraisista palveluista ja avustuksista pääosin luovutaan ellei palveluille/avustuksille ole erityisiä perusteita 5. Ydinpalvelut Koulu- ja päiväkotiverkkoa keskitetään Toimintatapojen tarkastelu ja uusien edullisempien toimintatapojen käyttöönotto Yksityisiä toimintatapoja käytetään niissä toiminnoissa, missä se on mahdollista, edullisempaa ja järkevää Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään 6. Tukipalvelut Tukipalvelutoiminnoissa haetaan edullisempia tuotantotapoja muun muassa yksityistä palvelutuotantoa lisäämällä ja seutuyhteistyön avulla. Koko tukipalvelujen toiminta voidaan myös yhtiöittää tai liikelaitostaa. Tukipalveluja voidaan pilkkoa eri osiin, jotka voidaan yhtiöittää, liikelaitostaa tai siirtää esim. toisen kunnan liikelaitoksen toimintojen yhteyteen. 7. Liikelaitokset Kaikkien kunnan liikelaitosten toiminnan tulee olla kannattavaa 8. Kunnan kehittämistoimintaa ylläpidetään mm. elinkeinoelämään panostamalla 9. Toimitilat Tilojen käytön tehostaminen välttämällä uusinvestointeja Korjaus / muutosinvestointeja tehdään perustellusti silloin kun se tuottaa selkeää kustannussäästöä ja tehostamista toiminnassa Tilojen käytön osalta noudatetaan joustavaa, monipuolista ja sektorirajat ylittävää toimintaa (esim. perusopetus, esiopetus, päivähoito, vapaa-ajan toiminnot jne.) 10. Investoinnit Investointitasoa lasketaan vuosille Lainamäärän vähentäminen, joka vaikuttaa rahoituskuluihin ja sitä kautta vuosikatteeseen ja tilikauden tulokseen Investoinnin vaihtoehtona käytetään yksityisrahoitusmallia Toteutetaan ne investoinnit, jotka alentavat käyttökustannuksia ja lisäksi infrainvestoinnit, jotka tehostavat tonttimyyntiä ja asukasluvun kasvua (kaava-alueet) 11. Maapolitiikka Maanhankinnan, kaavoituksen ja tonttimyynnin prosessin tehostaminen Kaavoitusprosessien nopeuttaminen Tonttihinnoittelun uudistaminen. Tonttien hintaperusteet lasketaan siten, että vähimmäishinta kattaa maanhankinnan, kaavoituksen ja infran kustannukset. Kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja houkuttelevaan tonttitarjontaan Maapolitiikassa noudatetaan vahvistettavaa maapoliittista ohjelmaa ja sen periaatteita Maapolitiikassa noudatetaan kuntaan laadittavan kehityskuvan periaatteita Oulunsalon kunnan talouden tasapainotusohjelma Oulunsalon kunnan tasapainotusohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä tilikauden tulos saadaan positiiviseksi ja sen jälkeen päästään merkittävästi ylijäämäisiin tuloksiin niin, että vuoden 2017 mennessä taseeseen kertynyt alijäämä saadaan katettua. Vuoden 2010 poikkeuksellisen hyvän verotulokertymän ja 2000 luvun alkuvuosien hyvän tuloksen ansiosta 19

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät

Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät Valtuustoseminaari 24.3.2014 Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön nykytila Euroopan ja Suomen talouden epävarmuus heijastuu vahvasti myös Rovaniemelle,

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Talous ja omistajaohjaus

Talous ja omistajaohjaus Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II TALOUSARVIOPROSESSI

HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II TALOUSARVIOPROSESSI TALOUSARVIOPROSESSI Toimintaympäristön muutokset Taloudellinen rakenne valtio- ja kuntatalous, talouden tasapaino talouden globalisaatio, EU:n kilpailukyky työllisyys Teknologinen rakenne käytössä olevat

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia, strategiaprosessi 2013. Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

Kaupunkistrategia, strategiaprosessi 2013. Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist Kaupunkistrategia, strategiaprosessi 2013 Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist Strategian tausta sodankäynnissä - Sodankäynnissä kyky käyttää sotilaallisia, taloudellisia,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa

Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa 1 21.9.2009 Oulun kaupunki Nuorisoasiainkeskus Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa 17.9.2009 Kaisu Haapala Nuorisotoimenjohtaja 21.9.2009 Oulun kaupunki

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm Kasvun haasteet Helsingin taloudelle Tuula Saxholm Helsingin talous nyt Helsinki sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen talouden näkökulmasta Helsingin kasvu ja investoinnit Helsingin tulopohja Helsingin

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020 Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Valtuustoseminaaari

Oulun palvelumalli 2020 Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Valtuustoseminaaari Oulun palvelumalli 2020 Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Valtuustoseminaaari 15.1.2013 Uuden Oulun luominen Elinvoiman ja elinkeinotoiminnan uudistaminen ja vahvistaminen Uusi palvelumalli 2020 -

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot