Talousarvion 2012 ja suunnitelman suunni teluohje. Uuden Oulun taloustyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvion 2012 ja suunnitelman 2013-2014 suunni teluohje. Uuden Oulun taloustyöryhmä"

Transkriptio

1 Talousarvion 2012 ja suunnitelman suunni teluohje Uuden Oulun taloustyöryhmä

2 Sisältö Johdanto...3 Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteuttaminen...3 Johtamisjärjestelmä...4 Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden kehitysnäkymät...4 Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät...4 Kuntatalouden kehitysnäkymät...4 Oman talousalueen näkymät...5 Uusi Oulu toimintaympäristö...7 Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset...7 Työpaikkakehitys...8 Maankäyttö ja asuntorakentaminen Yhdistymissopimuksen linjaukset Uuden Oulun valmistelu - siirtymävaiheen strategiset tavoitteet ja mittarit Talouden tasapainottamisohjelmat Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma Haukiputaan kunnan talouden tasapainottamisohjelma Kiimingin kunnan talouden tasapainottamisohjelma Oulunsalon kunnan talouden tasapainotusohjelma Yli-Iin kunnan talouden tasapainottaminen Palvelujen järjestämislinjaukset välivaiheelle Palveluja koskevat tavoitteet Palveluverkko Toimialakohtaiset linjaukset Kehittämisohjelmien ja kehittämisen tuki ydintoiminnalle Sopimusohjaus Hankinnat Uuden Oulun talouden hallinta Yhdistymishallituksen talousarviolinjaukset Toimintatulot (erityisesti asiakasmaksut) Toimintamenot Verotulot ja valtionosuudet Investoinnit Lainat Tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmakehys Tuloslaskelmakehys Rahoituslaskelmakehys Uusi Oulu - talousanalyysi

3 Tasapainoinen talous Toimintatulot ja toimintamenot Rahoituslaskelman tarkastelu Rahoitus Poistot Tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittäminen Henkilöstö Uuden Oulun henkilöstölinjaukset Palvelujen järjestämislinjausten ja omistajapoliittisten linjausten vaikutus henkilöstöön Kannustinjärjestelmä Omistajapolitiikka Elinkeinopoliittinen katsaus Kuntien laskelmat Tulos- ja rahoituslaskelmien tunnusluvut Talousarvion esitysmallit Peruskunnan tulos- ja rahoituslaskelma Liikelaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Lautakunta Henkilöstösuunnitelma Investoinnit ja tietohallintoinvestoinnit Uuden Oulun aikataulu Yleiset ohjeet LIITE:Uusi Oulu väestö

4 Johdanto Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteuttaminen Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta (Yhdistymissopimus luku 4.3). Kunnanvaltuustot ovat lisäksi sopineet yhdistymishallituksen nimeämisen yhteydessä, että yhdistymishallitus koordinoi nykyisten kuntien päätösten valmistelua,päätösesityksiä ja päätöksiä niin etteivät ne ole ristiriidassa Uuden Oulun strategisten tavoitteiden tai toisten nykyisten kuntien päätösten valmistelun,päätösesitysten tai päätösten kanssa. Kuntien valtuustojen yhdistymisesityspäätösten ja yhdistymisen toteuttamisajankohdan väliin jää aikaa yli kaksi vuotta. Tuota aikaa käytetään hyväksi siten,että uuteen kuntaan siirtymistä ryhdytään toteuttamaan vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuosina Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa virallisesti vasta ,käytetään vaiheittaisen siirtymisen alustana nykyistä Oulun a (Yhdistymissopimus kohta 4.5). Prosessin tarkoituksena on valmistella vuosina uuden Oulun vuoden 2013 alussa toteutuvaa monikuntaliitosta yhdistymissopimusta noudattaen ja yhdistymishallituksen päätösten ja linjausten mukaan. Strategisen monikuntaliitoksen,uuden Oulun valmistelu merkitsee myös mahdollisuuksien mukaan mm. uusien toimintamallien ja hyvien käytänteiden käyttöönottoa ja laajentamista koko uuden kunnan toimintaan. Uuden Oulun siirtymävaiheen palvelujen järjestäminen vuonna 2012 Uuden Oulun siirtymävaiheessa palvelujen järjestämisvastuu siirtyy Oulun kaupungille alkaen. Hyvinvointipalvelujen sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen järjestämisvastuu siirtyy ,sivistyspalvelujen järjestämisvastuu ja muiden palvelujen järjestämisvastuu yhdistymishallituksessa sovitun aikataulun mukaisesti. Oulun päättää nykyisellä organisaatiollaan palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sopimuskuntien jäsenille. Järjestämisestä sovitaan erillisellä yhteisellä sopimuksella. Oulun kaupungin viranomaiset ja Oulun kaupungille siirtyvät viranhaltijat tekevät järjestämisvastuun piiriin kuuluvien kuntien päätökset voimassa olevien johtosääntöjen mukaisesti. Kukin järjestämisvastuun siirtävä kunta voi valita eri toimielimiin yhden edustajan puhe- ja läsnäolooikeudella. Järjestämisvastuun siirtävien kuntien lautakuntiin jää osa-aikaisia virkoja, joita hoitavat Oulun kaupungin lautakuntien nimeämät viranhaltijat lautakuntien määräämillä ehdoilla. Osa-aikaiset viranhaltijat toimivat esittelijöinä ja talousvastaavina järjestämisvastuun siirryttyä. Kuntien lautakunnat vastaavat sopimuksen toteutumisen seurannasta ja antavat lausuntoja. Kunnat päättävät investoinneista saakka kuultuaan ennen päätöksentekoa yhdistymishallitusta. Oulun laskuttaa saakka järjestämisvastuun siirtävältä kunnalta ne kustannukset, jotka sille aiheutuu asianomaisen kunnan jäsenille tuotetuista palveluista. Kustannuksista vähennetään palvelu- ja muut maksut,jotka Oulun perii asianomaisen kunnan palvelujen käyttäjiltä. Vuoden 2012 aikana jatketaan vuonna 2011 aloitettua palvelujen harmonisointityötä. Harmonisoinnissa noudatetaan yhdistymishallituksen linjauksia, joiden mukaisesti kunnat toteuttavat valtuustojen hyväksymiä talouden tasapainotusohjelmia. Käyttötalousmenojen kasvu saa olla korkeintaan talouden tasapainotusohjelmassa linjatun mukainen. Toiminnan laajennuksia ei tehdä siirtymävaiheen aikana. Tavoitteena on,ettei vuodelle 2013 siirry uudelle Oululle taseen alijäämää. Vuoden 2012 aikana harmonisoidaan lähtökohtaisesti ne lakisääteiset palvelut,jotka edellyttävät yhdenvertaisia palvelujärjestelmiä kaikille kuntalaisille. Muiden palvelujen osalta harmonisointityötä jatketaan vuoden 2013 aikana. Harmonisointityössä voi syntyä tilapäisesti kustannuksia,joiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus näkyvät vasta seuraavina vuosina. Näistä esimerkkinä voi mainita tietohallinnon harmonisointikulut. 3

5 Johtamisjärjestelmä Uudelle Oululle rakennetaan selkeä yhtenäinen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa. Uuden Oulun konsernin rakenne ja omistajaohjauksen periaatteet on valmisteltu yhdistymishallituksen valmisteluprosessissa. Yhdistymishallitus hyväksyi uuden kunnan organisaation ja konsernirakenteen ja lopullisen päätöksen tekee uuden kunnan valtuusto heti syksyn 2012 kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Uuden Oulun organisaatio rakennetaan vaiheittain nykyisen Oulun alustalle vuosien 2011 ja 2012 aikana yhdistymishallituksen hyväksymän suunnitelma mukaisesti. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi vahvaan kasvuun. Vuoden 2009 yhdeksän prosentin talouden supistuminen kääntyi vuonna 2010 runsaan kolmen prosentin kasvuksi. Vuosina talouskasvun ennakoidaan olevan keskimäärin kolmen prosentin tasolla. Talouden kasvunäkymiin liittyy epävarmuustekijöitä johtuen erityisesti Euroopan talouskehitystä varjostavista Kreikan, Irlannin, Portugalin sekä mahdollisten muiden maiden talouskriiseistä. Finanssikriisistä alkanut talouslama jättää pitkän varjon Suomen kansantalouteen. Bruttokansantuotteen arvioidaan saavuttavan vuoden 2008 tason vasta muutaman vuoden päästä. Vuoden 2008 työllisten määrä tullaan saavuttamaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella. Valtion talouden tasapainottamiseen ja julkisen kestävyysvajeen umpeen kuromiseen mennee kaksi vaalikautta. Taloudelliset tutkimuslaitokset tekivät laskelmia siitä, miten julkisen talouden kestävyysvajetta voitaisiin korjata. Yleisen näkemyksen mukaan talouskasvu ei yksin riitä kestävyysvajeen korjaamiseen. Tarvitaan myös veronkorotuksia ja julkisten menojen kasvun hillintää. Eduskuntavaaleista johtuen valtion linjaukset julkisen talouden vakauttamiseksi eivät ole vielä tiedossa suunnitteluohjeen laadintavaiheessa. Kuntatalouden kehitysnäkymät Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu perustuen sekä tulopohjan myönteiseen kehitykseen että veronkorotuksiin, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Vuosikate kattoi 127 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuonna 2011 kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan 6 prosenttia myönteisestä talouskehityksestä johtuen. Vuonna 2012 kasvu jää yhteen prosenttiin, mihin vaikuttaa kunnallisverontulojen kasvun ennakoitu pieneneminen sekä erityisesti määräaikaisen yhteisöveron jako-osuuden korotuksen poistuminen. Tästä johtuen kuntien vuosikatteen ennakoidaan pysyvän vuonna 2012 kuluvan vuoden tasolla. Vuosikate-ennuste perustuu n. 4 4

6 prosentin menokasvuoletukselle, mitä voidaan pitää haasteellisena. Kunnille aiheutuu menokasvupaineita lainsäädännössä viime vuosina asetetuista normeista ja mitoituksista, missä valtionosuuslisäykset kattavat korkeintaan puolet menokasvusta. Kuntien velkaantuminen jatkuu vuosina 2011 ja Tähän on syynä erityisesti vuosikatteen riittämättömyys sekä korvausinvestointeihin että uudisrakentamiseen. Kasvava lainakanta sekä korkotason nousu lisäävät kuntien korkomenoja, mikä vähentää talouden liikkumavaraa. Keskipitkällä aikavälillä myös toimintamenojen kasvu on liian nopeaa verotulopohjan kasvuvauhtiin verrattuna. Tuottavuutta lisäävä toimenpiteet sekä kuntien tehtävien ja normien tarkastelu on välttämätöntä talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Oman talousalueen näkymät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Pohjois- Pohjanmaa on toipumassa taantumasta. Alueelle tärkeä ICT-ala pärjäsi taantumassa varsin hyvin ja kääntyi jo vuonna 2010 kasvuun. Ala elää voimakkaasti ja muutokset ovat nopeita. Tuoreena esimerkkinä tästä Nokian strategian muutos ja vähittäinen luopuminen Symbianista ja Meegosta. Muutoksen kohdentumisesta Ouluun ja sen vaikutuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Muutoin uudelleenjärjestelyjen johdosta alueella on ollut irtisanomisia, mutta samanaikaisesti myös kasvua. Viime vuosi oli rakennemuutoksesta huolimatta kokonaisuudessaan ICT-alalle positiivinen. Kasvua on varsinkin ohjelmistoteollisuudessa ja verkkopuolella. Matkapuhelinpuoli keskittyy tuotekehitykseen avoimen lähdekoodin alustoilla. Asuntorakentaminen on ollut voimakasta. Varsinkin Oulussa asuntorakentaminen on ylittänyt arviot selvästi, mikä kuvastaa muuttoliikkeen voimistumista maakunnan sisältä Ouluun. Kauppa kasvaa varsinkin Oulun seudulla, jonne on suunnitteilla lisää kapasiteettia. Palvelualalle ja kauppaan syntyy paljon uusia yrityksiä, samoin kuin ohjelmistosuunnitteluun ja muuhun liikeelämää palvelevaan osaamisintensiiviseen toimintaan. Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kehittyneet suotuisasti. Sen sijaan investointiodotukset ovat valitettavasti muuta maata heikommat. Uuden ydinvoimalan sijoittuminen Pohjois-Suomeen, joko Pyhäjoelle tai Simoon, on monin tavoin merkittävä investointi. Päätös ydinvoimalan sijoittumisesta tapahtunee kesään mennessä. Uusiutuvan energian merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä ja hyvät tuuliolosuhteet luovat pohjan tuulienergian lisäämiselle. Japanin ydinvoimalaonnettomuus saattaa vaikuttaa ydinvoimapäätöksiin. Tuulipuistoihin ollaan investoimassa mm. Oulunkaaren sekä Raahen seuduilla. Matkailussa merkittäviä talvikohteita on Koillismaalla sekä Oulunkaaren seudulla. Työttömyys vähenee kaikilla osa-alueilla, nuorisotyöttömyys eniten. Oulun resursointi työttömyyden vähentämiseen on kasvanut. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut kasvussa, mutta insinöörityöttömyys on kääntynyt laskuun. Ohjelmistoalalla on ollut syksystä 2010 lähtien jatkuvasti avoinna noin 30 uutta työpaikkaa useissa eri yrityksissä. Rakennemuutoksessa olevan ICT-alan työvoima siirtyy usein yrityksestä toiseen, myös uusien yritysten perustaminen on aktiivista. Työttömien osuus työvoimasta oli helmikuun lopussa Kiimingissä 10,3 %, Haukiputaalla 12,5 %, Oulunsalossa 8,6 %, Oulussa 12,8 %, Yli-Iissä 12,8 %, Oulun seutukunnassa 11,9 % ja Pohjois- Pohjanmaalla 11,5 %. Alueen iso ongelma on nuorisotyöttömyys, joka alle 25-vuotiaiden osalta oli vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaan alueella 16,1 %, kun koko maan luku oli 12,9 %. Tilanne on kuitenkin kääntynyt hiukan parempaan suuntaan. Helmikuun lopussa Oulun seutukunnassa oli 2974 alle 25-vuotiasta työtöntä, joka on 15,9 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna

7 Veroprosenttien ja -tulojen kehitys Uuden Oulun kunnissa Vuonna 2011 veroprosentteihin ei tehty muutoksia. Veroprosenttien ja -tulojen kehitys U uden O ulun kunnissa Vuonna 2011 veroprosentteihin ei tehty m uutoksia. Kunnallisveroprosentit H aukipudas Kiim inki O ulu O ulunsalo Yli-Ii Vuosi ,75 19,00 18,00 19,50 20,00 Vuosi ,75 20,00 19,00 20,50 20,00 Kiinteistöveroprosentit Vuosi 2009 H aukipudas Kiim inki O ulu O ulunsalo Yli-Ii Yleinen 0,75 0,74 0,60 0,74 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,35 0,29 0,22 0,29 0,50 M uut asuinrakennukset 0,95 0,86 0,60 0,86 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,22 0,00 0,00 Rakentam aton tontti 3,00 3,00-1,00 3,00 Voim alaitokset - - 1,40-2,50 Vuosi 2010 H aukipudas Kiim inki O ulu O ulunsalo Yli-Ii Yleinen 1,00 0,94 0,70 1,00 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,60 0,55 0,32 0,50 0,40 M uut asuinrakennukset 1,20 1,00 0,70 1,00 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,32 0,00 0,00 Rakentam aton tontti 3,00 3,00-1,00 3,00 Voim alaitokset - - 2,40-2,85 6

8 Uusi Oulu toimintaympäristö Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset Uuden Oulun kuntien yhteenlaskettu väkiluku oli vuodenvaihteessa 2010/ Väestönkasvu vuonna 2010 oli lähes asukasta (1,6 %). Alueen väkiluvun kasvun taustalla on perinteisesti ollut erityisesti korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestölisäys. Muuttoliikkeen vaihtelut ovat vuosien välillä suuria, mutta maahanmuutto huomioiden myös nettomuutto on ollut positiivista koko 2000 luvun. Väestönkasvu jatkunee tulevinakin vuosina asukasta henkilöä Luonnolinen väestönlisäys Kokonaisnetomuuto Uuden Oulun alueen väestökehitys ikäluokittain v v v v 0-6 -v Luonnollinen väestönlisäys ja nettomuutto. Alueen väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti Yli-Iitä lukuun ottamatta vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvu jatkuu korkean syntyvyyden ja alueen vetovoiman seurauksena todennäköisesti tulevinakin vuosina. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna % 80% 60% 40% 20% 65- -v v v v 0-6 -v 0% Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli-Ii Uusi Oulu Koko maa Uuden Oulun alueen kuntien väestön ikärakenne Suunnitteluohjeiden liitteenä on uuden Oulun suuraluejaon mukainen väestösuunnite. Luvut on valmisteltu yhdessä Maankäytön toteuttamistyöryhmässä tehdyn asuntotuotanto-ohjelman sekä kunkin suuralueen väestörakenteen pohjalta. Asuntotuotantoa ohjataan jatkossakin ensisijaisesti uuden kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset muutokset. Vuosittaiset ohjelmoidut tuotantomäärät eivät juuri koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Myöskään vanhojen alueiden väestökehityksen ennustamisessa ei ole aina mahdollista ennakoida kaikkia ennustekauden aikana tapahtuvia muutoksia. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas tulevaisuuteen yhä pienemmille alueille ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. Väestösuunnite ja väestö ikäluokittain liitteenä. 7

9 Työpaikkakehitys Työpaikkojen lukumäärä on kasvanut vuosittain vv Nettokasvu on vaihdellut uuden työpaikan välillä. Viimeisin tarkka tieto kokonaistyöpaikkamäärästä on vuodelta 2008, jolloin uuden Oulun alueella oli työpaikkaa. Oheisessa taulukossa on elinkeinosektoreittain perusluvut uuden Oulun alueen työpaikkamäärästä v.2008 ja arvio tulevasta kehityksestä vuoteen 2012 saakka. Luokittelussa on sovellettu Tilastokeskuksen käyttämää uutta toimialaluokitusta TOL Työpaikat uuden Oulun alueella Arvio* Arvio Arvio Arvio Yhteensä Maa-,metsä- ja kalatalous Teollisuus,kaivostoiminta Rakentaminen Kauppa,kuljetus,majoitus Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutus Kiinteistöalan toiminta Tieteellinen,tekninen,hallinnollinen toiminta Julk.hallinto,koulutus,terveys- ja sos.palvelut Muut palvelut (taiteet,viihde,virkistys) Tuntematon *Vuoden 2009 työpaikkaluvut julkaistaan loppuvuodesta 2011,lähde:Tilastokeskus Talousarviovuoden 2012 työpaikka-arvio perustuu todennäköiseen yleiseen talouskehitykseen ja valtakunnallisiin arvioihin eri elinkeinosektoreille. Kasvava väestömäärä ja rakentamisen jatkuminen tuottavat kysyntää kaikilla elinkeinosektoreilla, joskin globaalin talouden muutokset ja vielä tässä vaiheessa auki olevat ja mahdolliset tuotantotoimintaa koskevat päätökset voivat aiheuttaa laskelmassa sellaisia muutoksia, joita ei kyetä vielä tässä vaiheessa vuotta ennakoimaan. Työllisyys Työttömyyden muutosarvion ajankohta huhtikuun alussa v.2011 jättää tulevaan kehitykseen useita muutostekijöitä avoimeksi: Oulun seudun ITC-sektorin tilanne on haasteellinen, eikä tietoa tulevasta ole vielä käytettävissä. Toinen avoimena oleva työllisyyteen vaikuttava seikka on mahdollinen ydinvoimalarakentamiseen liittyvä aikataulupäätös, jonka lykkäys tuonnemmaksi voi vähentää erityisesti rakennusteollisuuden työvoimakysyntää. Samaten vaikuttaa työvoimakysyntään Pohjanmaan ratahankkeen rahoituksen viivästyminen. Työllisyystilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan parantumassa. Oulussa ja uuden Oulun kunnissa työllisyys on parantunut kaupan ja muun palvelusektorin kasvun ansiosta. Samaten on työvoimakysyntä kasvanut teknisellä suunnittelusektorilla ja julkisessa hallinnossa (ml. opetus, sosiaali- ja terveystyö). Väestön kasvu uudessa Oulussa vahvistaa edelleen tätä kehitystä. 8

10 Keskim.työttömyysasteet ja työttömien lukumäärä Oulussa ja uuden Oulun kunnissa % Tuhatta työtöntä ,9 18,3 17,7 16,5 Työttöm ien lukum äärä ' ' ' ,1 14,3 14,1 13,3 13,3 12,8 12,2 11,1 11,2 13,4 13,2 12,6 12, Työttömyysasteet vuosittain arvio arvio Uusi02 0 Uudessa Oulussa nykyisten kuntien työttömien lukumäärä Ouluun verrattuna kasvaa. Kasvu jää kuitenkin pienemmäksi kuin työssä olevan työvoiman kasvu uuden kunnan alueella, joten työttömyysaste sinänsä pienenee. Työttömyyden muutokseen liittyy kuitenkin suuria epävarmuustekijöitä, joten ennustetta tarkennetaan vielä kesä- ja elokuussa Työllisyyden hoito Työttömyys on hitaasti vähenemässä. Kuitenkin työttömyyden sisällä nuorisotyöttömyyden taso on jatkuvasti hyvin korkea ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Työttömyyden torjuntatyössä tulee toimenpiteet suunnata siten, että työelämään pyrkiville nuorille ja raskashoitoiseen pitkäaikaistyöttömyyteen kohdistetaan pääosa resursseista ja toimenpiteistä. Oulun toimii palvelusektoreilla siten, että työttömyys vähenee ja siitä johtuvat seurannaisvaikutukset pysyvät sosiaalipoliittisin toimenpitein mahdollisimman pieninä. Koulutusja nuorisopoliittisin toimenpitein Oulun antaa hyvät valmiudet nuorille heidän pyrkiessään syventävään ja pätevöittävään koulutukseen peruskoulutuksen jälkeen. Oulussa on koulutuspaikkoja yli kun mukaan lasketaan kaikki koulutusasteet perusasteelta yliopistoon. Koulutuksen jälkeiseen työelämään pyrkii vuosittain suuri joukko nuoria, ja kaikkien työllistyminen tälle seudulle on haasteellista. Sen vuoksi nuorison työttömyys on täällä muuta maata yleisempää. Väestörakenne ja siihen liittyvät ennusteet aina vuoteen 2040 saakka vahvistavat, että tämä ristiriita koulutuksen ja työpaikkojen kesken Oulun seudulla näyttäisi jatkuvan edelleen. Työllisyyden hoidon Oulun malli -toimenpideohjelma valmistui aivan vuoden 2009 lopulla, ja sen toimenpiteitä käynnistettiin ja sovellettiin vuoden 2010 aikana sekä jatketaan parhaillaan. Ohjelman tarkistustoimet on myös aloitettu ja siihen kehitetään uutta sisältöä ja uusia toimenpiteitä. Työttömyys on kaupungissamme suuri ongelma ja sen jatkuvuus myös tulevaisuudessa asettaa sen keskeisten toimenpiteiden joukkoon uutta Oulua rakennettaessa. Työttömyyden hoidon uutta organisointimallia suunnitellaan parhaillaan ja se tulee liittymään keskushallinnon muutokseen kohti konsernihallintoa. Päälinjana siinä tulee olemaan ehdotus työllisyysasioiden keskittämisestä nykyistä selkeämmin kaupunginhallituksen alaisuuteen, ml. päätökset työllisyysmäärärahan 9

11 käytöstä. Varsinaisten useita hallintokuntia sivuavien työllistymistä edistävien projektien suunnittelu ja ohjauksen koordinointi ehdotetaan myös siirrettäväksi uuteen konsernihallintoon. Uuden Oulun verkostomainen toimintatapa tulee näkymään työllisyyden hoidon toimenpiteissä alueellisesti: Liittyvien kuntien ns. hyvät käytännöt tullaan vastaisuudessakin alueilla säilyttämään ja vahvistamaan. Työllistämisen toimenpiteet pyritään toteuttamaan uuden kunnan eri osissa. Toimenpiteiden koordinointi sen sijaan tehdään keskitetysti suunnitteilla olevasta Työllisyysasioiden palvelukeskuksesta. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön pitkän tähtäimen tavoitteet määritellään yleiskaavassa. Uuden Oulun yleiskaavoitustyö on käynnistetty vuoden 2011 alussa. Yleiskaavaluonnos valmistuu vuonna 2013 ja lopullinen yleiskaava Vuoden 2012 talousarviolähtökohdat maankäytön osalta pohjautuvat alueen kunnissa voimassa oleviin yleiskaavoihin. Tilastokeskuksen mukaan uuden Oulun alueella oli vuoden 2010 alussa asuntoa, joista Oulun kaupungin alueella asuntoa. Viiden viime vuoden aikana uuden Oulun alueella on valmistunut asuntoja seuraavasti (vuosi 2011 on ennuste): Yhteensä Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli-Ii Yhteensä Keskimäärin asuntoja on valmistunut tämän tilaston mukaan asuntoa vuodessa. Uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelma (MATO ) valmistuu kesäkuussa 2011 ja se käsitellään yhdistymishallituksessa syyskuussa. MATOn asuntotuotantotavoite perustuu yhdistymissopimukseen ja alueiden tasapuoliseen kehittämiseen. MATO -luonnoksen mukaan asuntotuotannon kokonaistavoite uuden Oulun alueella on seuraava: Kerrostalot (AK3 N) 850, Rivitalot (AK2, AR1, AR2 ja AP) 550 ja omakotitalot (AO) 400. Vuositavoite on asuntoa eli 10 vuodessa uutta asuntoa uuden Oulun alueelle. Kerrostalotuotannon painopiste on Oulun kaupungin keskustassa ja sitä ympäröivällä muutosvyöhykkeellä. Tämän lisäksi hajarakennusalueilla on omakotitalotuotantoa yhdistymissopimuksen periaatteiden mukaisesti. MATO luonnos on käytettävissä talousarvioita laadittaessa. Siihen perustuva väestöennuste uuden Oulun suuralueittain on talousarvion suunnitteluohjeen liitteenä. 10

12 Yhdistymissopimuksen linjaukset Kaikki viisi kuntaa hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntajakolain 31 :ää yhdistyvän kunnan viranomaisen rajoitetusta toimivallasta. Yhdistymishallituksessa sovitaan myös kuntien taloudenhoidon periaatteista vuosille 2011 ja 2012 ja varmistetaan sillä tavoin kuntien keskinäisen luottamuksen säilyminen koko siirtymävaiheen ajan. Yhdistymishallitus on kokouksessaan linjannut talousarvion laadintaa (tarkemmin Yhdistymishallituksen talousarviolinjaukset kappaleessa). Uuden Oulun valmistelu - siirtymävaiheen strategiset tavoitteet ja mittarit Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin hyväksymässä yhdistymissopimuksessa on linjattu uuden Oulun strategiatyötä. Kolmivaiheisessa prosessissa strategian ensimmäiset linjaukset on kirjoitettu yhdistymissopimukseen, niitä täsmennetään yhdistymishallituksen johdolla vuosina ja viimeistellään strategiaksi ja konkreettisiksi toteuttamisohjelmiksi uuden valtuuston johdolla tehtävässä strategiaprosessissa vuonna 2013 (Yhdistymissopimus luku 5.1.) Yhdistymishallitus vastaa kuntajakolain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmisteluista siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty syksyllä 2012 ja uuden kunnan kunnanhallitus on valittu (Yhdistymissopimus luku 4.3). Vanhojen kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta (Yhdistymissopimus 4.3.). Kunnanvaltuustot ovat lisäksi sopineet yhdistymishallituksen nimeämisen yhteydessä, että yhdistymishallitus koordinoi nykyisten kuntien päätösten valmistelua, päätösesityksiä ja päätöksiä niin etteivät ne ole ristiriidassa Uuden Oulun strategisten tavoitteiden tai toisten nykyisten kuntien päätösten valmistelun, päätösesitysten tai päätösten kanssa. Yhdistymissopimuksessa linjatut päätavoitteet ovat: Elinvoiman ja toimintakyvyn vahvistaminen Vahvan verkosto-oulun rakentaminen Kuntarakenteen, palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen Erityishuomio henkilöstöhallintoon Yhdistymishallitus päätti marraskuussa 2010 talousarviolinjauksista vuodelle 2011 ja kuluvan vuoden helmikuussa talousarviolinjauksista vuodelle Henkilöstösopimus hyväksyttiin niin ikään marraskuussa Johtamisjärjestelmävalmistelun yhteydessä yhdistymishallitus on päättänyt uuden kunnan johtamisjärjestelmästä ja palvelujen järjestämisen pääprosesseista. Kuntien elinkeinotoimet yhdistettiin ja uusi liikelaitos aloitti toimintansa Liikelaitos on asettanut myös strategiset tavoitteet toiminnalleen. Kuntien yhdistymisen siirtymävaiheen strategiset tavoitteet on laadittu Yhdistymishallituksen strategiaseminaariin Seminaarin tausta-aineistoksi valmistui toimintaympäristökatsaus. Strategian tavoitteet pohjautuvat yhdistymissopimuksen linjauksiin ja tavoitteisiin uuden kunnan valmistelulle, yhdistymishallituksen päätöksiin; mm. talousarvion laatimislinjauksista sekä uuden kunnan toiminnasta ja toimintaympäristöstä esiin nouseviin, koko aluetta koskeviin strategisiin haasteisiin. Osa tavoitteista mm. uuden kunnan rakenteita koskevat, tähtää luonnollisesti talousarviovuotta 2012 pidemmälle. 11

13 Siirtymävaihetta varten on valmisteltu palvelujen järjestämisohjelmaa, jonka tehtävänä on toimia strategian toteuttamisohjelmana, ohjaten siten toimintaa ja taloutta. Siirtymävaiheen strategiset tavoitteet koskevat kaikkia uuden Oulun liitoskuntia. Osa tavoitteista on välittömästi uuden kunnan rakentamiseen liittyviä tavoitteita, joita valmistellaan yhteisessä valmisteluprosessissa. Monet strategiset tavoitteet ovat kuitenkin sellaisia, jotka edesauttavat yhteistä talouden ja toiminnan hallintaa ja jotka kuntien tulee huomioida omia talousarvioita laatiessaan siirtymävuodelle Näitä yhteisiä tavoitteita ovat mm. nuorten työllisyyden edistämiseen, väestön hyvinvoinnin vahvistamiseen, kulttuuritoimintaan ja kestävän kehityksen edistämiseen sekä henkilöstöön kohdistuvat tavoitteet. Visio: Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkosto. Arvot: Vastuullisuus Kumppanuus Yhdenvertaisuus Luottamus Rohkeus Kriittiset menestystekijät,tavoitteet ja mittarit: Näkökulma: YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY Elinvoimaisuus Tavoite 2012 Mittarit Elinkeinopolitiikan onnistunut toteuttaminen - elinkeinot monipuolistuvat ja uusien työpaikkojen määrä kasvaa - yrittäjyyden toimintaedellytykset kehittyvät - työllisyys paranee Uuden Oulun vetovoima ja kilpailukyky kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistuu - korkeatasoinen koulutus- ja innovaatioympäristö sekä aktiivinen opiskelija - kumppanuusverkosto - elinvoimainen keskus - logistisen aseman kehittyminen Uusien työpaikkojen ja yrittäjien määrän kehitys Yrittäjyysbarometri Nuorisotyöttömyys-% Peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittuminen jatko-opintoihin ja työelämään Oulun innovaatioallianssi-sopimuksen toimenpiteiden mukainen eteneminen Valtion rahoitus Suorat pääomasijoitukset (eur) Suomessa /alueen yrityksiin Uuden Oulun T&K osuus kansallisesta kokonaispanostuksesta Barents-strategian toteuttaminen Perämerenkaaren hankkeiden käynnistyminen ja eteneminen Logististen hankkeiden toteutuminen: o Seinäjoki - Oulu kaksoisraiteen toteutuminen o Vt 4 uudistaminen Oulu Kemi osuudelta o Lentoaseman kehittäminen kv. kauttakulkulentoasemaksi - Kv. kauttakulkulentojen määrän kehitys 12

14 Tavoite 2012 Vuosittain järjestetään vähintään kolme yli kävijän kulttuuri-, liikunta- tai muuta tapahtumaa Mittarit Kulttuuritapahtumien määrä (Rummuttaja-sivuston tapahtumakalenteri) ja kävijämäärät Koulutustahojen ja opiskelijajärjestöjen sekä kaupungin ja muiden yhteistyötahojen kehittämisfoorumi Kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen Tavoite 2012 Mittari Väestön elämänhallinta, hyvinvointi ja terveydentila paranevat - Terveydenedistämisaktiivisuus kaikilla osa-alueilla kuntien parhaimmassa neljänneksessä (TEAviisari) Hyvinvointiohjelman laatiminen ja sen ottaminen huomioon palveluprosessien suunnittelussa TEAviisari Sairastavuuskerroin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä ja suhteellinen osuus Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Palvelujen sujuva yhdistäminen Uuden kunnan turvallisuuden varmistaminen Turvallisempi uusi Oulu suunnitelma ja suunnitelmaan liittyvän kyselyn toteuttaminen Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen Tavoite 2012 Mittari Asukkaiden osallisuus paranee Osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelman hyväksyminen ja toimeenpano Näkökulma: TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite 2012 Yhdistymishallituksen talouslinjauksien toteuttaminen Uuden Oulun kunnat toteuttavat valtuustojensa hyväksymät tasapainotusohjelmat eivätkä laajenna toimintoja Mittarit Käyttötalousmenojen kehitys Liitoskuntien yhteisen palkkasumman kasvu enintään 2 % Vuosikate, /asukas Lainamäärä, /asukas Uuteen Ouluun ei siirry taseen alijäämää Peruskuntien ja sisäisten liikelaitosten nettoinvestointien enimmäismäärä 13

15 Tavoite 2012 Mittarit Peruskuntien ja sisäisten liikelaitosten lainojen enimmäismäärä Tehokas ja vaikuttava omistajapolitiikka Tavoite 2012 Mittarit Uuden Oulun omistajaohjauksen periaatteet Konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa Omistajapoliittisten linjausten laatiminen Omistajaohjauksen toimintamallin laatiminen Uudelle Oululle Päätetyt palvelukeskukset toiminnassa Tuottavuuden kasvu (prosessikohtaisten tuottavuusmittareiden määrittely syksyllä 2011) Oman tuotannon osuudet Uudelle Oululle määritelty Näkökulma: PROSESSIT,RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT Uuden Oulun toimintamallin onnistunut käyttöönotto Tavoite 2012 Mittarit Uuden Oulun johtamisjärjestelmän ja organisaation toimeenpano Sopimusohjausmallin käyttöönotto ja kehittäminen Moniammatillisten palveluprosessien kehittäminen päätetyn johtamisjärjestelmän toteuttaminen ja toimeenpano Sopimusohjausjärjestelmän toteutuminen Yhteiset palveluprosessit Monituottajamallin laajentaminen Ostopalvelujen suhteellinen osuus toimintamenoista kasvaa (tarkastelu sairaanhoitopiirin osalta erikseen) Palvelusetelijärjestelmän käytön laajentaminen Palveluiden tuotteistamisen yhtenäistäminen ja laajentaminen sivistyspalveluihin 14

16 Monikanavainen palveluverkosto Tavoite 2012 Mittarit Vaikuttava ja tuloksellinen palvelujärjestelmä ja sen hyvä hallinta Uusien palvelukonseptien kehittäminen ja hyödyntäminen Monikanavaiset palvelut Uuden Oulun sähköisten palveluiden kehittämissuunnitelman, digitaalisen agendan laatiminen Uusien sähköisten palveluiden käynnistäminen Pan Oulun laajeneminen Yhteispalvelupisteet/monipalvelupisteet Kestävän kehityksen huomioon ottaminen kaikessa uuden Oulun toiminnassa Tavoite 2012 Mittarit Kestävä kehitys läpikäyvänä periaatteena seudulla ja uuden Oulun alueella Raportointi tilinpäätöksen yhteydessä Ympäristöjohtamisen käyttöönoton varmistaminen uuden Oulun prosesseissa ja liikelaitoksissa - Uuden Oulun julkisten palvelujen ekologiset toimintatavat o o sähköiset palvelut ekologiset ICT-ratkaisut (VihreäIT) Käyttöönoton toteutuminen Eheä, toimiva ja energiatehokas yhdyskuntarakenne Tavoite 2012 Hyödynnetään olemassa olevat asemakaava-alueet, infrastruktuuri ja palveluverkosto Mittarit Yleiskaavassa asemakaava-alueille osoitettujen tonttien määrän suhde kyläalueille osoitettujen tonttien määrään 15

17 Näkökulma: HENKILÖSTÖ Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite 2012 Vaiheittainen siirtyminen; Muutoskoulutukset vaiheittaisen siirtymisen mukaan. Kuulemiset kytkettynä vaiheittaiseen siirtymiseen. Mittarit Muutoskoulutukset; toteutuminen Kuulemiset; toteutuminen Työn vaativuuden arviointi pääosin valmis v muiden sopimusalojen osalta paitsi KVTES:n, joka valmistuu viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden Oulun valmistelun henkilöstöviestintä Savuton Oulu ohjelman toteuttaminen koko uuden Oulun organisaatiossa. Yhteisen savuton työpaikka ohjeen käyttöönotto savuttomuuden edistämiseksi työpaikoilla. Toteutuma Toteutuma (henkilöstötilaisuudet ja infot, henkilöstötiedotteet, kuntien intrat, henkilöstölehdet) Savuton työpaikka-ohjeen käyttöönoton toteutuminen Talouden tasapainottamisohjelmat Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma Vuoden 2012 Suunnitteluohjeen lähtökohtana on kaupunginvaltuuston päätöksen mukainen Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma Oulun kaupunginvaltuuston poliittiset ryhmät ovat sopineet talouden ja toiminnan kehittämisohjelman peruslinjauksista, jotka perustuvat lukuisiin pitkälle tulevaisuuteen positiivisesti vaikuttaviin, taloutta ja toimintaa kehittäviin linjauksiin ja henkilöstön työhyvinvointi- ja kannustusjärjestelmän kehittämiseen. Sopimuksen peruslinjaukset ovat: 1. Kunnallisveroa korotetaan alkaen yhdellä (1) prosenttiyksiköllä 2. Kaikkia kiinteistöveroja korotetaan alkaen 0,1 prosenttiyksiköllä 3. Kaupungin omiin päätöksiin perustuvia taksoja korotetaan alkaen, jokaisena kolmena vuotena kolme prosenttia / vuosi. 4. Lainaa otetaan investointien rahoitukseen, mutta peruskunnan lainapääoma ei saa valtuustokauden lopussa ylittää 250 miljoonaa euroa 5. Hallintokuntien menojen kasvua hillitään vuoden 2010 aikana 12,5 miljoonalla eurolla, vuoden 2011 aikana 15,0 miljoonalla eurolla ja vuoden 2012 aikana 17,5 miljoonalla eurolla, yhteensä 45 miljoonaa euroa. Tavoitteen saavuttamisesta maksetaan henkilöstölle kannustinpalkkioita seuraavan vuoden talousarviossa 2,5 miljoonaa euroa/vuosi, yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. 16

18 6. Henkilöstölle luodaan kannustinjärjestelmä, jossa kannustinpalkkion perustana ovat työhyvinvoinnin kehittämisen seurauksena mm. sairauspoissaolojen vähentäminen ja kohdan 5.tavoitteiden saavuttaminen. 7. Keskushallinto ja tilaajaorganisaatiot yhdistetään yhdeksi palvelujen järjestämisyksiköksi. Yhdistymisen tuottotavoitteena on kolmekymmentä prosenttia viiden vuoden aikana. 8. Koulu-, sosiaali- ja terveys- sekä muidenkin palvelujen palveluverkkojen taloudellisuus ja palvelujen laatu arvioidaan. Arvioinnin perusteella käynnistetään välittömästi palveluverkkojen muutostoimenpiteet tavoitteena luoda nykyisiä toimintoja ja toimitiloja laadukkaampia ja toimivampia kokonaisuuksia. 9. Investointien katoksi asetetaan 100 miljoonaa euroa/vuosi kolmen vuoden ajan. Tämä ei sisällä investointeja, joista ei synny Oulun kaupungille pääoma- tai korkokuluja. 10. Käynnistetään kaupungin omistajapolitiikan ja -strategian sekä omistajaohjauksen tarkistaminen mukaan lukien osakkuusyhteisöt. Tutkitaan uusia mahdollisuuksia kiinteistöjen ja maa-alueiden rahoitukseen ja tarpeettomaksi käyneen omaisuuden myyntiin. Kehittämisohjelman tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen ja menokasvuvauhdin osalta terve kulurakenne vuonna Verotulojen kasvuedellytyksiä ylläpidetään turvaamalla mm. elinkeinopolitiikan toteutusmahdollisuudet. Kehittämisohjelman tavoitteena on muuttaa toimintarakennetta siten, että nettomenojen kasvuvauhti hidastuu pysyvästi korkeintaan tulojen kasvun tasolle, tavoite n. 4 % menokasvu keskipitkällä aikavälillä sisältäen kustannustason muutoksen, väestön kasvun ja ikärakenteen muutokset. Peruskunnan V.2012 n milj. euron toimintakatetavoitteen toteutuminen ei ole todennäköistä. Menojen kasvuvauhti on hidastunut, mutta ei riittävästi. Samoin lainsäädännön muutoksista sekä lakisääteisistä menoista aiheutuvat kustannusten nousut lisäävät menopainetta ennakoitua enemmän. Vuosina on jatkettava tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä ja tehtävä päätöksiä uusista rakenteellisista toimenpiteistä, jotta menojen kasvuvauhtia saadaan rakenteellisesti laskettua verorahoitustulojen kasvun tasolle keskipitkällä aikavälillä. Talouden ja toiminnan kehittämisohjelmassa asetetut tavoitteet investointitasolle, lainakannalle sekä asiakasmaksujen nostolle on mahdollista toteutua. Haukiputaan kunnan talouden tasapainottamisohjelma Haukiputaan kunta vajosi pahoihin talousvaikeuksiin 2000-luvun alussa. Kunnan toimintamenot kasvoivat 51,5 prosenttia vuoden 2000 tilinpäätöksestä vuoden 2005 talousarvioon. Samanaikaisesti verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät vain 13,5 prosenttia. Kunnan talous kriisiytyi vuonna 2004 niin, että valtuusto käynnisti helmikuussa 2005 talouden tasapainottamisohjelman, jonka avulla kertyneet 11,8 M alijäämät oli tarkoitus kattaa. Talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma (KH ja KV ) Kunnanvaltuustolle esitetään alijäämän kattamiskauden pituudeksi viittä vuotta. Vuoden 2006 tilinpäätökseen sisältyvä alijäämä katetaan vuoden 2011 loppuun mennessä mm. seuraavilla toimenpiteillä: 1. Toimenpiteet verotulojen kasvattamiseksi elinkeinopolitiikan avulla. 2. Strategiset toimenpiteet kunnan tulopohjan vahvistamiseksi maapolitiikan keinoin. 3. Eläkkeelle siirtymisen hyödyntäminen. Vuosina eläkkeelle jäävien määrä on 98 henkilöä. Vain joka toinen tehtävä täytetään. Säästö vuoteen 2010 mennessä. Edellyttää toteuttamista, jotta voidaan vastata muuttuvan palvelutarpeen vaatiman henkilöstörakennemuutoksen toteuttamiseen. 4. Vapaaehtoiset henkilöstöratkaisut (palkattomat virkavapaudet ja työlomat sekä lomarahasopimus). Kymmenen henkilötyövuotta ja kolmensadan henkilön lomarahasopimus (50 %) vuodessa. 17

19 5. Muut toimintamenot talouskehysten linjausten mukaiset. Kasvu 1,5 % vuonna 2008 ja 2,0 % sen jälkeen. 6. Valtionrahoitustulot ( verotulot ja valtionosuudet) ja toimintatulot 2 %-yksikköä korkeammat kuin muut toimintamenot (ei palkkamenot). 7. Johtamisen parantaminen ja esimiesten määrän vähentäminen sekä kaikkien vastuualueiden palvelurakenteiden, toimintojen ja toimintaketjujen uusiminen mahdollistavat em. henkilöstöjärjestelyt. 8. Hyvinvoiva henkilöstö-tasapainottuva talous projekti ( ) tukee em. muutosta. 9. Tilaaja-tuottaja-malliin siirtyminen asteittain mennessä. Säästötavoite vuonna 2010 ja vuositasolla sen jälkeen. 10. Omaisuuden realisointi ja tuottavuuden kasvattaminen. Yksilöidään omistusstrategian laadinnan yhteydessä. Säästö- ja tuottotavoite vuoteen 2011 mennessä. 11. Veroprosentin nostaminen 20 %:iin vuodesta 2009 alkaen. Tulonlisäys vuodessa. Talouden tasapainottaminen on toteutettu tasapainottamisohjelman linjausten mukaan ja se näyttää purreen odotettua nopeammin. Henkilökunta on tehnyt hyvää ja tuottoisaa kehitystyötä toimintojen kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Lisäksi elinkeinotoiminta on vilkastunut ja monipuolistunut aktiivisen elinkeinopolitiikan ansiosta. Tärkeimpinä tekijöinä ovat olleet menokehityksen pitkäjänteinen hillitseminen ja toisaalta hyvä tulokehitys vuosina 2007 ja 2008 verotulojen ja valtionosuuksien muodossa. Vuoden 2007 tilinpäätös oli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vuoden 2008 tilinpäätös 4,5 miljoonaa, vuoden 2009 tilinpäätös 2,05 miljoonaa ja vuoden 2010 tilinpäätös näyttää 1,6 M ylijäämäistä tulosta. Kunnan käyttötalouden tilanne on saatu oikenemaan, mutta jäljellä on vielä 1,951 M :n alijäämien kattaminen, jotka saatanee katettua vuoden 2011 tilinpäätöksessä ja viimeistään vuonna Haastetta riittää edelleen velkaantumisen hillitsemisessä kasvukunnan investointipaineista johtuen. Kiimingin kunnan talouden tasapainottamisohjelma Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi vuosille hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Talouden tasapainottamisohjelma on voimassa ja sen toimenpiteet vuodelle 2010 on sisällytetty ko. vuoden talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta laaditaan erillinen seurantataulukko, joka tuodaan samaan valtuuston kokoukseen, jossa tasekirja on hyväksyttävänä. Toimenpideohjelma perustuu seuraaviin linjaratkaisuihin (Kiimingin kunnan toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi , s. 8-9): 1. Tulopohjan vahvistaminen Taksat ja maksut tarkistetaan koko kunnan toiminnassa ja toteutetaan tarvittavat korotukset Veropohjaa vahvistetaan tulo- ja kiinteistöveroja korottamalla 2. Omaisuuden myynti PHK:n raportin (rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma) mukaisesti luovutaan kiinteistöistä, jotka eivät ole kunnan palvelutuotannon ja toiminnan kannalta välttämättömiä Kiinteistöjen myynti ja takaisin vuokraus Huonokuntoiset tilat puretaan raportin mukaisesti Lisäksi toiminnan rakennemuutosten seurauksena mahdollisesti tyhjiksi jäävät kiinteistöt pyritään myymään esim. yrityskäyttöön (matkailu, hoivapalvelut jne.) 3. Henkilöstö ja henkilöstön palvelut Vapaaehtoiset henkilöstöjärjestelyt 18

20 Lomautus Muut henkilöstötoimenpiteet (sijaiset, määräaikaiset, eläköityminen, koulutus) Luottamushenkilöpalkkiot Työterveyshuollon palvelujen kilpailuttaminen ja palvelusopimuksen tason tarkistaminen. 4. Harkinnanvaraiset palvelut Harkinnanvaraisista palveluista ja avustuksista pääosin luovutaan ellei palveluille/avustuksille ole erityisiä perusteita 5. Ydinpalvelut Koulu- ja päiväkotiverkkoa keskitetään Toimintatapojen tarkastelu ja uusien edullisempien toimintatapojen käyttöönotto Yksityisiä toimintatapoja käytetään niissä toiminnoissa, missä se on mahdollista, edullisempaa ja järkevää Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään 6. Tukipalvelut Tukipalvelutoiminnoissa haetaan edullisempia tuotantotapoja muun muassa yksityistä palvelutuotantoa lisäämällä ja seutuyhteistyön avulla. Koko tukipalvelujen toiminta voidaan myös yhtiöittää tai liikelaitostaa. Tukipalveluja voidaan pilkkoa eri osiin, jotka voidaan yhtiöittää, liikelaitostaa tai siirtää esim. toisen kunnan liikelaitoksen toimintojen yhteyteen. 7. Liikelaitokset Kaikkien kunnan liikelaitosten toiminnan tulee olla kannattavaa 8. Kunnan kehittämistoimintaa ylläpidetään mm. elinkeinoelämään panostamalla 9. Toimitilat Tilojen käytön tehostaminen välttämällä uusinvestointeja Korjaus / muutosinvestointeja tehdään perustellusti silloin kun se tuottaa selkeää kustannussäästöä ja tehostamista toiminnassa Tilojen käytön osalta noudatetaan joustavaa, monipuolista ja sektorirajat ylittävää toimintaa (esim. perusopetus, esiopetus, päivähoito, vapaa-ajan toiminnot jne.) 10. Investoinnit Investointitasoa lasketaan vuosille Lainamäärän vähentäminen, joka vaikuttaa rahoituskuluihin ja sitä kautta vuosikatteeseen ja tilikauden tulokseen Investoinnin vaihtoehtona käytetään yksityisrahoitusmallia Toteutetaan ne investoinnit, jotka alentavat käyttökustannuksia ja lisäksi infrainvestoinnit, jotka tehostavat tonttimyyntiä ja asukasluvun kasvua (kaava-alueet) 11. Maapolitiikka Maanhankinnan, kaavoituksen ja tonttimyynnin prosessin tehostaminen Kaavoitusprosessien nopeuttaminen Tonttihinnoittelun uudistaminen. Tonttien hintaperusteet lasketaan siten, että vähimmäishinta kattaa maanhankinnan, kaavoituksen ja infran kustannukset. Kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja houkuttelevaan tonttitarjontaan Maapolitiikassa noudatetaan vahvistettavaa maapoliittista ohjelmaa ja sen periaatteita Maapolitiikassa noudatetaan kuntaan laadittavan kehityskuvan periaatteita Oulunsalon kunnan talouden tasapainotusohjelma Oulunsalon kunnan tasapainotusohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä tilikauden tulos saadaan positiiviseksi ja sen jälkeen päästään merkittävästi ylijäämäisiin tuloksiin niin, että vuoden 2017 mennessä taseeseen kertynyt alijäämä saadaan katettua. Vuoden 2010 poikkeuksellisen hyvän verotulokertymän ja 2000 luvun alkuvuosien hyvän tuloksen ansiosta 19

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kaupunkistrategia, strategiaprosessi 2013. Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

Kaupunkistrategia, strategiaprosessi 2013. Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist Kaupunkistrategia, strategiaprosessi 2013 Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist Strategian tausta sodankäynnissä - Sodankäynnissä kyky käyttää sotilaallisia, taloudellisia,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II TALOUSARVIOPROSESSI

HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II TALOUSARVIOPROSESSI TALOUSARVIOPROSESSI Toimintaympäristön muutokset Taloudellinen rakenne valtio- ja kuntatalous, talouden tasapaino talouden globalisaatio, EU:n kilpailukyky työllisyys Teknologinen rakenne käytössä olevat

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa

Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa 1 21.9.2009 Oulun kaupunki Nuorisoasiainkeskus Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa 17.9.2009 Kaisu Haapala Nuorisotoimenjohtaja 21.9.2009 Oulun kaupunki

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot