LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI TIIVISTELMÄ INTOA - Maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kehittäminen -hankkeen tavoitteena oli edistää maahanmuuttaneiden mahdollisimman nopeaa työllistymistä sekä saada käyttöön maahanmuuttaneiden työvoimaresurssi Pohjois-Savon työmarkkinoille. Tavoitteen saavuttamiseksi mallinnettiin Kuopion alueen maahanmuuttaneiden työllistymispolku, tuettiin työllistymispalveluiden ja työllistymistä tukevien toimintatapojen kehittämistä sekä toteutettiin työllistymistä tukevan henkilöstön osaamisen kehittämiseksi lyhyt- ja pitkäkestoisia koulutuksia. Hankkeen kohderyhmänä olivat maahanmuuttaneiden työllistymistä tukevat pohjoissavolaiset henkilöt kunnista, TE-hallinnosta, kolmannelta sektorilta, työllistymispalveluita tuottavista organisaatioista ja oppilaitoksista sekä työnantajat ja maahanmuuttaneet henkilöt osallistuessaan työllistymistä tukevien palveluiden pilotoimiseen ja kehittämiseen. Hankkeen määrälliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Hankkeen toimintaa osallistui 207 henkilöä ja 54 organisaatiota, joille toteutettiin koulutus- ja henkilötyöpäiviä yhteensä 1514 kpl. Myös hankkeen laadulliset tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Hankkeen aikana järjestettiin kehittämisohjelmia, joiden aikana kuvatiin Kuopion alueen maahanmuuttaneiden työllistymistä edistävien palveluiden kartasto, selkeytettiin toimijoiden välistä yhteistyötä, rooleja ja vastuita sekä kehitettiin edelleen jo olemassa olevia palveluita sekä luotiin uusia. Kehittämisohjelmien lisäksi hankkeen aikana pilotoitiin viisi maahanmuuttaneiden työllistymistä tukevaa toimintatapaa ja -mallia. Nämä perustuivat eurooppalaisiin ja kansallisiin hyviin käytänteisiin, joita bencmarkattiin vuosina INTO-hankkeen toimintana. Pilotoitavia ja kehitettäviä toimintatapoja olivat suomen kielen työelämälähtöinen valmennus, vapaaehtoismentorointi työllistymisen tukena, työnantajan tarpeiden ja työntekijän osaamisen mätsääminen, jalkautuva sosiaalityö maahanmuuttaneille sekä maahanmuuttajanuorten työllistymistä tukevat matalankynnyksen tiedotuspalvelut. Pilotoitavia toimintatapoja kehitettiin hankkeen aikana Pohjois-Savon toimintaympäristöön sopiviksi. Pilotoitavien toimintatapojen todettiin edistävän erittäin hyvin maahanmuuttaneiden työllistymistä - työnantajat kokivat etenkin työelämälähtöisen suomen kielen valmennuksen auttavan maahanmuuttaneiden rekrytoinnissa. Hankkeeseen osallistuneiden toimijoiden mukaan INTOA-hankkeen pilotit, kehittämistyö ja koulutukset ovat olleet merkittäviä Pohjois-Savon maahanmuuttaneiden työllistymisen esteiden poistamisessa. Onnistuneena pidettiin toimintatapaa, jossa toimijat on sitoutettu ja osallistettu kehittämään palveluja, työtapojaan ja osaamistaan. Näin hankkeen vaikutus on ollut mahdollisimman suuri ja tulokset ovat juurtuneet organisaatioiden käytäntöihin.

2 Kehittämistyön onnistumista ja juurtumista pyrittiin varmistamaan jakamalla hankkeen toiminta kolmeen tasoon: tiedon lisääminen laaja-alaisesti, osaamisen kehittäminen syvällisesti sekä toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen sekä näiden systemaattinen toteutus siten, että ne kaikki tukevat toisiaan. Hankkeen toiminnan suunnittelu ja toteutus tehtiin ratkaisukeskeisen valmennuksen keinoin. Hankkeen aikana kehitettiin esimerkiksi seuraavat toimintatavat, palvelut ja tuotteet: Työelämälähtöinen suomen kielen valmennuksen malli Työllistymistä tukevan vapaaehtoismentoroinnin malli Ratkaisuja työllistymisen tukemiseen - ratkaisukeskeisen asiakasohjauksen koulutus Jalkautuvan sosiaalityön malli maahanmuuttaneille Maahanmuuttajanuorten toimintatiistait (työllistymistä tukevat matalankynnyksen tiedotuspalvelut) Maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kartasto Myö ja työ - Opas toimivaan ja monikulttuuriseen työyhteisöön Hankkeessa kehitetyt palvelut ja tuotteet sekä hankkeen loppuraportti ovat saatavilla hankkeen kotisivuilta osoitteessa INTOA - Maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kehittäminen -hankkeen toteutti Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa. Hankkeen toiminta-aika oli ja sitä rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto (TL 4 : Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa), Etelä-Savon ELY-keskus, Kuopion kaupunki ja Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.

3 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Maahanmuuttaneiden työllisyysaste on Pohjois-Savossa merkittävästi kantaväestöä heikompi. Hankkeen aloittaessa toimintansa ulkomaalaisten työttömyysaste oli noin 23 %, kun samaan aikaan kantaväestön työttömyysaste oli noin 10 %. Maahanmuuttajat kohtaavat useita työllistymisen esteitä, jotka liittyvät sekä heidän osaamisensa tunnistamiseen, suomen kielen taitotason vaatimuksiin että palvelujärjestelmän valmiuksiin vastata heidän yksilöllisiin tarpeisiin työllistymisen tukemiseksi. Lisäksi maahanmuuttaneiden työllistämiseen vaikuttavia tekijöitä työnantajien osalta ovat mm. pelko ylimääräisistä kustannuksista sekä epäilys ammatti- ja kielitaidon riittävyydestä. Hankkeen kohderyhmänä olivat toimijat, jotka toteuttavat palveluita maahanmuuttaneille heidän työllistymisensä edistämiseksi (kunnan ja TE-hallinnon työntekijät, työllistymistä tukevien palveluiden tuottajat, kolmannen sektorin toimijat, oppilaitosten henkilöstö) sekä maahanmuuttaneet henkilöt, jotka osallistuivat hankkeessa kehitettyjen toimintatapojen ja palveluiden testaamiseen ja kehittämiseen. Edellä mainittujen lisäksi hankkeen kohderyhmänä olivat myös työnantajat, joiden kanssa kehitettiin esimerkiksi työpaikalla tapahtuvaa suomen kielen valmennusta ja muita työllistymistä tukevia palveluita. INTOA-hankkeen tavoitteena oli parantaa maahanmuuttaneiden mahdollisimman nopeaa työllistymistä siten, että heidän työvoimaresurssia voitaisiin hyödyntää alueen työmarkkinoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi mallinnettiin maahanmuuttaneiden työllistymispolku Kuopion alueella sekä kehitettiin työllistymistä tukevia palveluita alueen työmarkkinatilanne ja työnantajien rekrytointitarpeet huomioiden. Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteena oli: tukea toimintamallien ja työtapojen kehittämistä alueellisesti toimijoiden yhteistyön ja roolien osalta tukea toimijoiden palveluprosessien kehittämistä kehittää maahanmuuttaneiden työllistymistä tukeviin palveluihin uudenlaisia malleja esimerkiksi kielen oppimisen tueksi, työllistymistä tukevaan mentorointiin, osaamisen tunnistamiseksi ja työpaikkojen osaamistarpeiden esiinnostamiseksi ja kahden edellä mainitun yhteensovittamiseksi sekä nuorten maahanmuuttaneiden työllistymisen tukemiseksi pilotoida maahanmuuttaneiden työllistymisen tueksi kehitettyjä malleja sekä kehittää malleja edelleen pilottikokemuksien pohjalta kehittää toimijoiden osaamista voimavara- ja ratkaisukeskeisestä työtavasta sekä kulttuuritietoisista työkäytänteistä tuoda esille kotimaisia ja ulkomaisia hyviä kokemuksia ja toimintamalleja, joilla on onnistuneesti edistetty maahanmuuttaneiden työllistymistä tuoda esille kotimaisia ja ulkomaisia hyviä käytänteitä, joiden avulla tuetaan työnantajia rekrytoimaan maahanmuuttaneita henkilöitä kehittää uudenlaisia koulutustapoja ja materiaalia maahanmuuttaneiden työllistymiseen liittyvistä asioista niin työllistyjälle, työllistymistä tukeville tahoille kuin työnantajille.

4 Hankkeen määrälliset tavoitteet olivat: hankkeen toimintaan osallistuu 105 henkilöä hankkeen toimintaan osallistuu 53 organisaatiota hankkeen aikana toteutetaan 1000 henkilökoulutuspäivää, joista lähiopetusta on 700 henkilötyöpäivää. 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ INTOA-hankkeen toiminta on ollut avointa kaikilla Pohjois-Savon alueen maahanmuuttaneiden työllistymistä tukeville toimijoille, työnantajille sekä maahanmuuttaneille. Hankkeen toiminnasta on tiedotettu hankkeen nettisivuilla, uutiskirjeillä, lehti-ilmoituksilla, esitteitä jakamalla sekä henkilökohtaisilla yhteydenotoilla kohderyhmään. Hankkeen toimintaa ohjaavana ajatuksena on ollut toteuttaa hanketta siten, että toiminta on asiakaslähtöistä, tarveperusteista ja yhteistyössä kohderyhmän kanssa suunniteltua ja toteutettua. Hankkeessa suunniteltuja ja toteutuneita toimenpiteitä on peilattu kansallisiin ja kansainvälisiin vastaaviin toimenpiteisiin. Toiminta on perustunut kohderyhmää aktivoivaan, osallistavaan ja ratkaisukeskeiseen toimintatapaan, jonka tavoitteena on se, että kohderyhmä sitoutuu sekä henkilöstön osaamisen, organisaatioiden toiminnan kuin myös alueellisten toimintatapojen kehittämiseen. Tällä toimintatavalla on pyritty varmistamaan hankkeen toiminnan vaikuttavuus ja tulosten juurtuminen käytäntöihin. Hanke on vastannut nopeasti ja joustavasti kohderyhmien tarpeisiin. Merkittävänä toiminta-ajatuksena hankkeessa on ollut työllistymispalveluita tilaavien ja ostavien sekä tuottavien tahojen välisen yhteistyön edistäminen ja tukeminen sekä myös moniammatillisen vuoropuhelun edistäminen. Alueellisten, moniammatillisten ja organisaatiokohtaisten kehittämisohjelmien sekä koulutusten sisällöllinen suunnittelu on perustunut tähän näkökulmaan. Hankkeen toteutti Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa. Hanke toimi Pohjois-Savossa, Kuopion ja Iisalmen alueilla syyskuusta 2012 vuoden 2014 loppuun saakka. Hankkeessa työskentelivät Aducatessa osa-aikaisina projektipäällikkö, asiantuntijasuunnittelija, suunnittelija, suomen kielen valmentaja, projektisihteeri sekä tukihenkilöstöä. Kuopion kaupungilla hankkeessa työskenteli osa-aikainen hankekoordinaattori. Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate toimi hankkeen hallinnoijana sekä päätoteuttajana. Se vastasi hankkeen toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Aducate ja Kuopion kaupunki tekivät tiivistä yhteistyötä hankkeen toteutuksen osalta. Kuopion kaupungin tehtäviin kuului hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistumisen lisäksi toimintatapojen levittäminen ja juurruttaminen. Kuopion kaupungin näkökulmasta yhteistyö hankkeen päätoteuttajan kanssa on ollut toimivaa ja erityisesti kumppanuuteen perustuvaa toteutustapaa on pidetty kaupungin kannalta hyvänä toimintamallina.

5 Aducaten ja Kuopion kaupungin (aikuissosiaalityö, työllistymisen yksikkö, Kuopio-pilotti, Kansalaisopisto) välisen yhteistyön lisäksi hankkeessa tehtiin tiiviisti yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötä on tehty Pohjois-Savon TE-toimiston, Kevama Oy:n, Tukeva-työvalmennussäätiön, Kuopion Setlementti Puijola ry:n, Savon ammatti- ja aikuisopiston, SPR-Kontin, kierrätysmyymälä Rihman, Iisalmen kaupungin, Pohjois-Savon ELYkeskuksen, Etappi-hankkeen, MOK-hankkeen ja Osku-hankkeen kanssa. Ylä-Savon toimijat kokivat, että yhteistyö on toiminut mutakattomasti ja hankkeen kanssa on ollut helppo kehittää yhdessä ideoita. Yhteistyö hankkeiden välillä on koettu sujuneen hyvin. Te-toimisto on kokenut yhteistyön kehittäväksi ja sujuvaksi. Palveluiden toteuttajien mielestä yhteistyö on ollut helppoa ja mutkatonta. Suomen kielen valmennuksen kehittämisryhmän toiminta koettiin tärkeäksi, sillä kehittämisryhmä toimi suomen kielen valmennuksen ja monikulttuurisille työyhteisöille suunnatun oppaan kehittämisareenana. Lisäksi ryhmän toimintaa pidettiin tärkeänä kehittämistyössä tarvittavan tiedon vaihtamisen näkökulmasta. Suomen kielenvalmennuksen kehittämisryhmään kuuluivat edustajat Pohjois-Savon TE-toimistosta, Kuopion Setlementti Puijola ry:stä, Kuopion kansalaisopistosta, Sakkysta, Kuopion kaupungilta, Kevama Oy:sta, Tukeva-työvalmennussäätiöstä sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Sosiaalityön kehittämisohjelmassa kartoitettiin sosiaalityön maahanmuuttaneille tarjottavien palveluiden kokonaisuus työllistymisen näkökulmasta sekä tehtiin suunnitelma siitä, kuinka palveluita voidaan edelleen kehittää ja kuinka työtapoja voidaan yhtenäistää. Kehittämisohjelman alkaessa siihen osallistui TYP:in, Kuopio-Pilotin, TEtoimiston, aikuissosiaalityön sekä maahanmuuttoyksikön henkilöstöä. Osallistujilta kerättiin palautetta lokakuussa 2013 ja sen mukaan kehittämisohjelma oli vastannut jo hyvin tavoitteisiin: yhteistyö sosiaalityön ja Typ:in, Kuopio-pilotin ja TE-toimiston kanssa oli tiivistynyt ja asiakkaiden työllistymisen tukemisen koettiin tapahtuvan aikaisempaa moniammatillisemmin. Vuoden 2014 aikana kehittäminen kohdentui pääasiassa maahanmuuttoyksikön asiakasprosessin avaamiseen ja yksikön roolin selkeyttämiseen suhteessa sosiaalityön peruspalveluihin ja muihin toimijoihin. Maahanmuuttoyksiköstä saatujen palautteiden mukaan kehittämistoiminnan aikana yksikön rooli suhteessa sosiaalityön peruspalveluihin selkeytyi ja asiakasohjauksen toimintamallit kehittyivät. Maahanmuuttoyksikön asiakasprosessin avaaminen ja tehtävänkuvien selkeyttämisen myötä tunnistettiin myös verkostotyön tarpeellisuuden ja hyödyllisyyden muiden maahanmuuttoasiakkaiden kanssa työskentelevien tahojen kanssa ja yksikössä. Verkostotyön käytänteiden kehittäminen aloitettiin. Työhön valmentavien ja kuntouttavien palveluiden kehittämisohjelmassa paneuduttiin siihen, kuinka työhön kuntoutumisen ja valmentamisen palvelut järjestetään siten, että maahanmuuttajat osallistuvat olemassa oleviin palveluihin, mutta heidän mahdolliset erityiset tuen tarpeet pystytään tunnistamaan ja niihin pystytään vastaamaan. Kehittämisohjelmassa paneuduttiin myös maahanmuuttajien työllistymisen kriittisiin pisteisiin, suomen kielen taidon kehittämiseen ja osaamisen ja työnantajien tarpeen kohtaantoon. Kehittämisohjelmaan osallistui edustajia TE-toimistosta, Sakkyltä, Kevamalta, Tukeva-työvalmennussäätiöstä, SPR-kontista, Setlementti Puijolasta, Kuopion kaupungin työllisyysyksiköstä ja Kuopio-Pilotista. Lokakuussa 2013 kerätyn palautteen perusteella osallistujat kokivat kehittämisohjelman erittäin toimivaksi tavaksi kehittää työllistymistä tukevia palveluita vastaamaan maahanmuuttaneiden tarpeita ja sen aikana kehitetty Kuopion alueen maahanmuuttaneiden työllistymistä tukevien palveluiden kartasto koettiin erittäin hyödylliseksi.

6 Syksyllä 2014 käytyjen keskustelujen perusteella kehittämisohjelmaan osallistuneiden tahojen tietämys muiden toimijoiden palveluista ja osaamisesta lisääntyi yhteisten keskustelujen kautta. Yhteinen kehittäminen tukee asiakaslähtöistä palvelutarjontaa alueella ja myös kunkin toimijan omien palveluiden kehittämistä entistä tarvelähtöisemmäksi. Asiakaslähtöisen palvelutarjonnan yhdeksi ongelmaksi on koettu tarpeellisen tiedon siirtyminen, kun asiakas siirtyy palvelusta toiseen. Asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen, seuraava palvelun tarjoaja ei välttämättä saa tietoa esimerkiksi asiakkaan kielitaidosta, koulutuksesta jne.. Tästä nousi yhteinen tarve kehittää maahanmuuttaneille asiakkaille portfolio, josta hyötyy sekä asiakas itse että palveluiden tilaajat ja tuottajat. Kehittämisryhmään osallistujat toivoivatkin, että portfoliota voitaisiin jatkossa kehittää, koska tämän hankkeen aikana ehdittiin toteuttaa vain pienimuotoinen kokeilu ja kerätä kokemuksia portfolion käyttämisestä asiakastyössä. INTOA-hankkeessa pilotoidut toimintatavat pohjautuivat INTO-hankkeen aikana benchmarkattuihin eurooppalaisiin maahanmuuttaneiden työllistymistä tukeviin hyviin käytänteisiin. Käytänteitä kehitettäessä ja suunniteltaessa pilotointeja on tehty yhteistyötä niiden tahojen kanssa, joilta nämä hyvät käytänteet benchmarkattiin. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty tämän hankkeen aikana lähinnä sähköpostitse. 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen alussa hankehenkilöstö laati hankkeelle tiedotussuunnitelman, jonka tarkoituksena oli ohjata tiedottamista hankkeen toiminnasta ja tuloksista rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Tiedotussuunnitelmaan sisällytettiin myös hankkeen tiedotuksen seuranta, joka ohjasi tiedotussuunnitelman päivittämistä ja tiedotuksen toteuttamista. Tiedottamisen tavoitteena oli levittää tietoa hankkeen toiminnasta Pohjois-Savon alueella toimiville maahanmuuttaneiden työllistymistä tukeville tahoille sekä alueella toimiville työnantajille. Tiedottaminen toteutui hankehenkilöstön ja ohjausryhmän arvioiden mukaan hankkeelle laaditun tiedotussuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2012 hankkeelle tehtiin sähköinen ja painettu yleisesite, jossa esiteltiin hankkeen toimintaa ja tavoitteita. Hankkeen esitettä ja koulutuksista kertovia esitelehtisiä postitettiin toimijoille marraskuussa Lisäksi hankkeelle laadittiin www-sivut ( joita päivitettiin säännöllisesti koko hankkeen toimintaajan. Hankkeen www-sivuille koottiin ajankohtaista tietoa hankkeen koulutuksista, seminaareista, pilotoinneista sekä kehittämistoiminnasta. Hankkeen kohderyhmää tiedotettiin hankkeesta sähköpostitse sekä uutiskirjeen välityksellä marraskuussa Lisäksi hankehenkilöstö kontaktoi alueen toimijoita henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä puhelinsoitoilla heti hankkeen alussa. Hankkeen koulutuksista ja seminaareista tiedotettiin laajasti myös lehti-ilmoituksilla Warkauden lehdessä, Savon Sanomissa ja Iisalmen Sanomissa. Ratkaisuja työllistymisen tukemiseen -koulutusta sekä seminaarityyppisiä koulutuksia markkinoitiin kohderyhmälle myös esitelehtisillä sekä sähköpostilla.

7 Vuoden 2013 maaliskuussa hankkeen yleisesitteestä hankittiin toinen painos, jota jaettiin henkilökohtaisten tapaamisten sekä hankkeessa aloitettujen kehittämisohjelmien yhteydessä. Suomen kielen valmennuksen pilotoinnista kertovaa esitettä jaettiin myös hankkeen koulutustilaisuuksien, seminaarien sekä kohderyhmän tapaamisten yhteydessä. INTOA-hankkeen yhteistyössä MOK- ja Osku-hankkeiden kanssa järjestämään Työ, osallisuus ja kotoutuminen - Malleja maahanmuuttaneiden työllisyyden ja osallisuuden tukemiseen -seminaariin liittyen Savon Sanomissa julkaistiin juttu maahanmuuttajien työllistymisestä kesäkuussa Hankkeen puolivälin seminaarin yhteydessä joulukuussa 2013 haastateltiin hankkeen asiantuntijasuunnittelijaa. Haastattelu julkaistiin Kuopion alueradiossa. Vuonna 2014 aktiivista tiedottamista hankkeen toiminnoista jatkettiin suullisesti sidosryhmien tapaamisissa erityisesti Kuopion ja Ylä-Savon alueilla, ja myös sidosryhmien verkostoja hyödynnettiin hankkeen toiminnasta tiedotettaessa. Työelämälähtöisen suomen kielen valmennuksen ja matching-menetelmän tunnettuuden kasvattamiseksi laadittiin painetut tuotekortit, joissa palvelujen sisältö on kuvattu tiiviisti. Tuotekortteja jaettiin tapaamisissa asiasta mahdollisesti kiinnostuneille tahoille. INTOA-hankkeen projektipäällikkö Sanna Iskaniuksen haastattelu julkaistiin helmikuussa 2014 Viikkosavossa. Työelämälähtöisen suomen kielen valmennuksen pilotoinnista tiedotettiin myös valtakunnallisesti Aducaten työelämää käsittelevässä uutiskirjeessä. Lisäksi suomen kielen valmennuksen pilotointiin osallistunut valmennettava kertoi kokemuksiaan ELO-verkoston seminaarissa ja Iisalmen sanomissa julkaistussa jutussa. Hankkeen toimintaa ja tuloksia esiteltiin Unelma Työ - Maahanmuuttaneen työllistymispolku -seminaarissa Seminaaria varten toteutettiin video, jota varten haastateltiin hankkeen eri toimintoihin osallistuneita henkilöitä. Videolla hankkeen kohderyhmään kuuluvat henkilöt kertovat, millaisia kokemuksia heillä on hankkeesta ja miten he ovat hyötyneet hankkeen toiminnasta. Hankkeen loppuseminaarista tiedotettiin laajasti Pohjois-Savon mediaa. Seminaarin aikana haastateltiin hankkeen projektipäällikköä maahanmuuttaneiden työllistymiseen liittyen. Haastattelu julkaistiin YLE Puheella marraskuussa Hankkeen toiminta-aikana julkaistiin viisi uutiskirjettä, jotka toimitettiin sähköisesti suoraan hankkeen kohderyhmälle. Uutiskirjeet ovat luettavissa hankkeen www-sivuilla. Www-sivuille on myös koottu hankkeen aikana tuotetut materiaalit. 3.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen toteutuksessa haasteena oli jossain määrin henkilöstöresursseihin liittyvät kysymykset. Lisäksi haasteena oli yhteistyökumppaneiden sitoutuminen toimintatapojen pilotoimiseen vapaaehtoismentoroinnin ja mätsäämisen osalta.

8 Vapaaehtoismentoroinnin pilotoinnin toteutus siirtyi suunniteltua myöhemmäksi, koska maahanmuuttaneita asiakkaita ei ohjautunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti pilottiin. Ongelma ratkaistiin laajentamalla yhteistyöverkostoa oppilaitosten suuntaan. Vapaaehtoismentoroinnin juurruttaminen ei onnistunut täysin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, mutta laajentuneen yhteistyöverkoston ansiosta malli on herättänyt kiinnostusta laajemmin ja mallin juurruttamisesta käydään edelleen neuvotteluja. Mätsäämisen pilotointia ei pystytty toteuttamaan suunnitellusti, vaan sen toteuttamiseen jouduttiin etsimään uusi yhteistyökumppani ja suunnitelman mukaista mätsäämisen mallia jouduttiin kehittämään muuttuneita olosuhteita vastaavaksi. Lisäksi joihinkin kulttuuritietoisten työkäytänteiden osaamisen kehittämiseksi suunniteltuihin seminaareihin ja lyhytkestoisiin koulutuksiin oli haastavaa saada osallistujia. Yhteiskunnallinen kiristynyt taloustilanne heijastui toimijoiden taloudellisiin ja henkilöstöresursseihin, ja tämä rajoitti osallistumista hankkeen toimenpiteisiin. Tämä näkyy muun muassa hankkeeseen mukaan tulleiden yritysten määrässä. Hankkeen kohderyhmällä heräsi hankkeen aikana myös uusia osaamisen ja toiminnan kehittämistarpeita (esim. suomen kielen ryhmävalmennuksen kehittäminen) ja niihin voitiin vastata joustavasti hankkeen toimenpiteillä. Hankkeen toimintaan osallistui sekä viranomaisia TE-palveluista ja kunnista, työllistymispalveluiden tuottajia, kolmannen sektorin toimijoita, maahanmuuttaneita työtä hakevia henkilöitä että työnantajia. Tämä oli tärkeää maahanmuuttaneiden tarpeet huomioivien työllistymispalveluiden kehittämisen kannalta. Toimeenpanon kehittämiseksi kohderyhmän aktivointi ja heidän osallisuutensa tukeminen sekä hankkeen suunnitteluvaiheessa, toteutuksen suunnitteluvaiheessa että toteuttamisen vaiheessa on erittäin tärkeää oikein kohdennettujen ja vaikuttavien palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Hankkeen toteuttaminen osallistavasti ja ratkaisukeskeisesti on tuonut hyviä tuloksia. Myös jatkuvasti toteutettu kehittävä arviointi lisäsi hankkeen toiminnan osuvuutta ja vaikuttavuutta. 5. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen toimenpiteet jakautuivat kolmeen osakokonaisuuteen, joita olivat 1)kehittäminen, ohjaus ja neuvonta, 2) työllistymistä tukevien toimintatapojen kehittäminen ja pilotointi sekä 3) koulutus/toimijoiden osaamisen kehittäminen. 1. Kehittäminen, ohjaus ja neuvonta Hankkeessa toteutettiin laaja kehittämisohjelmakokonaisuus, jonka tavoitteina oli kuvata Kuopion alueen maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kokonaisuus, selkeyttää toimijoiden alueellista roolijakoa, kehittää yhteistyötapoja sekä kehittää edelleen maahanmuuttaneiden työllistymisen tukemista Kuopion aikuissosiaalityössä ja kehittää palveluntuottajien palveluita, jotta ne palvelisivat entistä paremmin maahanmuuttaja-asiakkaita. Hankkeen aikana toteutettiin seuraavat kehittämisohjelmat: Kuopion kaupungin aikuissosiaalityön kehittämisohjelma Työhön kuntouttavien ja valmentavien palveluiden kehittämisohjelma

9 Organisaatiokohtaiset kehittämisohjelmat SPR-Kontissa ja Rihmassa alueelliset yhteistyöpäivät Kehittämisohjelmat toteutettiin ratkaisukeskeisin valmennusmenetelmin. Kuopion kaupungin aikuissosiaalityön kehittämisohjelma (Aikuissosiaalityön palveluiden kehittäminen) Kuopion kaupungin aikuissosiaalityön kehittämisohjelman tavoitteena oli suunnitella, miten maahanmuuttaneiden palvelut järjestetään työllistymisen tukemisen näkökulmasta perustyössä pakolaistaustaisten maahanmuuttaneiden kotoutumisajan jälkeen. Kehittämisohjelman osallistujat olivat Kuopion kaupungin aikuissosiaalityön henkilöstöä maahanmuuttoyksiköstä sekä peruspalveluista. Lisäksi kehittämisryhmän tapaamisiin osallistui työntekijät TYPistä ja Kuopio-pilotista, koska osa aikuissosiaalityön asiakkaista ohjautui ko. palveluihin kotoutumisajan jälkeen. Työllistymisnäkökulman vahvistamiseksi kehittämisohjelmassa tehostettiin asiakkaiden siirtymistä aikuissosiaalityön sisällä maahanmuuttoyksikön asiakkuudesta peruspalveluiden puolelle sekä palvelutarpeen mukaisesti muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Lisäksi osana kehittämisohjelmaa vahvistettiin henkilöstön osaamista muun muassa kulttuuritietoisuuteen ja tulkkaukseen liittyvissä koulutuksissa. Asiakkaiden profiloinnin avulla aikuissosiaalityön prosesseja alettiin kehittää siten, että maahanmuuttaneiden erityistarpeet otetaan jo prosessin tasolla huomioon. Kehittämisohjelmassa kuvattiin muun muassa maahanmuuttoyksikön asiakkaan prosessi sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa, laadittiin kriteerit asiakassiirroille sekä pilotoitiin infomoduuleja. Infomoduulien sisällöt olivat seuraavat: toimeentulotuen 2-osainen alkuinfomoduuli (perustietoa Suomesta) arkielämää Suomessa -info toimeentulotuki-infot terveydenhoitoon liittyvä info Työhön kuntouttavien ja valmentavien palveluiden kehittämisohjelma Työhön kuntouttavien ja valmentavien palveluiden kehittämisohjelman tavoitteena oli luoda kokonaiskäsitys Kuopion alueen palveluista, joiden tarkoituksena on kuntouttaa ja valmentaa työhön ja jotka on tarkoitettu myös maahanmuuttaneille. Lisäksi kehittämisohjelman tarkoituksena oli kehittää palveluita niin, että ne vastaavat entistä paremmin myös maahanmuuttaneiden erityistarpeisiin. Kehittämisohjelmassa oli mukana työllistymistä tukevista palveluista vastaava henkilö/vastaava ohjaaja Kuopion Setlementti Puijola ry:stä, Kevamalta, Tukevatyövalmennussäätiöstä, SPR-Kontista, Kuopion kaupungin työllistymisen yksiköstä sekä Sakkylta. Kehittämisohjelman toiminnan tavoitteena oli kuvata Kuopion alueen työhön kuntouttavat ja valmentavat palvelut maahanmuuttaneiden näkökulmasta, käydä kuvauksesta laajempaa keskustelua alueen toimijoiden (TEtoimisto, työllistymistä tukevat hankkeet) kanssa sekä luodaan käytäntöjä, joilla varmistetaan maahanmuuttaneen työllistymisprosessin suunnitelmallinen eteneminen. Kehittämisohjelmassa laadittiin maahanmuuttajien työllistymistä tukeva palvelukartasto kielitaitotasoineen, jonka jälkeen kehittämistä jatkettiin keskittyen eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseen, palveluiden välisten nivelvaiheiden hiomiseen, yli organisaatioiden ulottuvista eri palveluiden yhteisistä toimintalinjauksista sopimiseen sekä asiakkaasta kertyneen tiedon siirtämisen varmistamiseen palveluiden välillä. Nivelvaiheiden kehittämisen yhteydessä pilotoitiin maahanmuuttaneen

10 työllistymisen portfolio. Pilotointiin osallistui viisi toimijaa: Setlementti Puijola ry, Sakky, Tukeva-työvalmennussäätiö, Kevama ja SPR-Kontti. Pilotoinnissa saatujen kokemusten perusteella voitiin todeta, että toimijat kaipaavat työnsä tueksi jonkin yhteisen asiakkaan tiedot kokoavan työkalun, jolla varmistetaan jo kerätyn tiedon siirtyminen palveluiden nivelvaiheissa eteenpäin. Pilotoinnin avulla saatiin myös selville, millaisesta tiedosta olisi hyötyä sekä työllistymistä edistäville toimijoille että maahanmuuttaneille asiakkaille. Jatkokehittämistarpeena on portfolion sisällön kehittäminen sekä toimintamallin yhtenäistäminen ja toimijoiden sitouttaminen työkalun käyttämiseen. Lisäksi laajasti käytössä olevan yhteisen työkalun käyttäminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistyötä, jotta portfolio palvelee sekä asiakasta itseään että myös kaikkia toimijoita vähentämällä heidän työtään, koska kaikkien ei tarvitse käydä asiakkaan kanssa samoja asioita läpi. SPR-Kontti SPR-Kontin kehittämisohjelmassa tavoitteena oli organisaation sisäisen kulttuurienvälisen viestinnän kehittäminen. Erityisesti huomiota kiinnitettiin työntekijöiden ja työnjohdon väliseen viestintään, jossa oli esiintynyt toistuvasti ongelmallisia tilanteita. Kehittämisohjelma toteutettiin keväällä Kehittämisohjelma koostui kahdesta puolen päivän mittaisesta alustuksesta, joiden aiheina olivat kulttuuritietoisuus ohjaustyössä sekä arabikulttuurit ja venäläinen kulttuuri. Alustusten jälkeen pohdittiin ja kehitettiin työtapoja siten, että työyhteisössä pystytään ottamaan huomioon työntekijöiden erilaiset kulttuuritaustat sekä osataan käsitellä mahdollisia väärinkäsityksistä johtuvia ongelmatilanteita. Kerätyn palautteen perusteella kehittämisohjelma koettiin asiantuntevaksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Osallistujat kommentoivat, että kehittämisohjelma herätti ajattelemaan omaa suhtautumista toisesta kulttuurista tuleviin ja ymmärtämään toisten ajattelutapoja ja omia ennakkoluuloja. Kaikkiaan kehittämisohjelmaa pidettiin onnistuneena. Rihma Kristillisen Toiminnan Tuki ry:n kierrätysmyymälä Rihmassa toteutettiin kehittämisohjelma, jonka tavoitteena oli kehittää maahanmuuttaneiden ja kantasuomalaisten välistä viestintää. Tavoitteena oli, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt käyttäisivät enemmän ja rohkeammin suomen kieltä, mikä tukisi heidän jatkotyöllistymistään. Lisäksi kehittämisohjelmassa kehitettiin toimintatapoja, joilla suomalaisen työelämän sääntöjä voidaan käydä läpi maahanmuuttaneiden kanssa. Palautteen perusteella kehittämisohjelman tavoitteet toteutuivat Rihmassa hyvin ja ne ovat juurtuneet käytäntöön. Saadun palautteen mukaan INTOA-hankkeen kanssa tehty yhteistyö on opettanut rihmalaisia ottamaan huomioon eri kulttuureista tulevien työntekijöiden tapoja, työyhteisö on kehittynyt toimivammaksi ja Rihman työnjohtajat osaavat tukea entistä paremmin maahanmuuttaneiden työllistymistä.

11 Alueelliset yhteistyöpäivät Alueellisten yhteistyöpäivien tavoitteena oli luoda yhteinen näkemys maahanmuuttaneiden työllistymispalveluista ja suunnata hankkeen toimintaa alueellisten kehittämistarpeiden ja toimijoiden yhteisen näkemyksen mukaisesti. Alueellisia yhteistyöpäiviä toteutettiin vuoden 2013 aikana kaksi kertaa. 2. Työllistymistä tukevien toimintatapojen kehittäminen ja pilotointi Hankkeessa toteutettiin seuraavat pilotoinnit: Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus, maahanmuuttaneiden työllistymistä tukeva vapaaehtoismentorointi, mätsääminen, jalkautuva sosiaalityö, juuri maahan tulleiden pakolaisten kartoitusjakson pilotointi sekä maahanmuuttajanuorten palveluita kehittävä toimintatiistai-pilotti. Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin työelämälähtöistä suomen kielen valmennusta. Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus on maahanmuuttaneiden työntekijöiden suomen kielen taidon kehittymisen tueksi kehitetty valmennusmalli. Kielivalmennuksen aikana suomen kielen valmentaja valmentaa maahanmuuttanutta työntekijää, jotta valmennettavan työtehtävissä tarvitsema suomen kielen taito kehittyy ja hän pystyy toimimaan työyhteisön erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Suomen kielen valmennus toteutetaan pääsääntöisesti työaikana ja valmennuksen oppimisympäristönä on yleensä työntekijän työpaikka, jossa kielivalmentaja voi tehdä havaintoja valmennettavan kielitaidosta, sen kehittymisestä sekä työyhteisön mahdollisuuksista tukea valmennettavan suomen kielen taidon kehittymistä. Suomen kielen valmennuksen pilotoinnin lähtökohtana oli toiminnallinen valmennus, joka edellytti kielivalmentajan läsnäoloa työpaikalla. Myös etäopetusta voitiin soveltaa kielivalmennukseen, silloin kun valmennettava tarvitsi lisätukea vuorovaikutustilanteiden harjoittelemiseen tai työtehtäviin liittyvän kielen opettelemiseen. Kielivalmennuksen tavoitteet laadittiin alkukeskustelun ja työympäristössä tehtävän havainnoinnin pohjalta ja tavoitteet asetettiin ensisijaisesti työnantajan tarpeiden mukaan. Tavoitteiden asettamisessa huomioitiin myös valmennettavan henkilökohtaiset tarpeet sekä kielivalmentajan tekemät havainnot. Suomen kielen valmennuksen yksilölliset tavoitteet asetettiin pilotoinnin aikana aina siten, että ne tukivat valmennettavan työllistymistä tai työssä pysymistä. Suomen kielen valmentaja on hankkeessa kehitetyssä mallissa suomen kielen opetuksen ammattilainen, joka tarjoaa yksilöllistä valmennusta kielen omaksumiseen. Suomen kielen valmentajan tehtävänä oli tukea sekä maahanmuuttanutta työntekijää että hänen työnantajaansa ja koko työyhteisöä onnistuneissa viestintätilanteissa. Suomen kielen valmentaja antoi muun muassa vinkkejä siihen, miten työyhteisö voi tukea kielen käyttämistä erilaisissa työpaikan vuorovaikutustilanteissa. Kielivalmentajan avulla työpaikalle luotiin luonnollista tukea kielen oppimiseen sekä mahdollisuuksia harjoitella tarvittavia taitoja. Suomen kielen valmentaja valmensikin työntekijän lisäksi myös koko työyhteisöä monikulttuurisuuden kohtaamiseen.

12 Kielivalmennuksen pilotoinnissa yhden asiakkaan valmennusprosessi sisälsi keskimäärin kahdeksan tapaamista ja valmennusprosessin keskimääräinen kesto oli noin 13 tuntia. Pilotoinnin perusteella suomen kielen valmennus mallinnettiin (ks. suomen kielen valmennuksen malli). Kielivalmennuksen kehittämiseen osallistui suomen kielen valmennuksen kehittämisryhmä, jonka kanssa yhteistyössä tarkasteltiin kielivalmennuksen mallin soveltuvuutta sekä juurtumismahdollisuuksia Pohjois-Savoon. Työnantajien palaute valmennuksesta oli pääsääntöisesti kiitettävää. Yksi työnantaja koki valmennuksen ja työaikataulujen sovittamisen osin haasteelliseksi, mutta tässäkin työpaikassa valmennuksen sisältöön oltiin tyytyväisiä. Suomen kielen valmennuksen kehittämisen yhteydessä valmistui monikulttuuristen työyhteisöjen käyttöön tarkoitettu opas Myö ja työ - Opas toimivaan ja monikulttuuriseen työyhteisöön. Opas on pituudeltaan 20 sivua ja sisältää vinkkejä siihen, miten monikulttuurinen työyhteisö saadaan toimivammaksi, faktoja kulttuurien erilaisuudesta sekä kysymyksiä, jotka herättelevät pohtimaan kulttuurien moninaisuutta. Lisäksi oppaassa on ohjeita selkeään viestintään ja kielimentorointiin. Oppaasta painettiin 200 kappaleen painos ja oppaan sähköinen versio on saatavilla hankkeen nettisivuilta. Opasta jaettiin Pohjois-Savon maahanmuuttajatoimijoille ja työnantajille. Maahanmuuttaneiden työllistymistä tukeva vapaaehtoismentorointi INTOA-hankkeen vapaaehtoismentorointipilotin taustalla oli hanketta edeltäneen INTO-hankkeen ( ) aikana toteutettu kokeilu. Kokeilusta saatujen hyvien palautteiden perusteella vapaaehtoismentoroinnin kehittämistä päätettiin jatkaa INTOA-hankkeessa ja laajemman pilotoinnin tavoitteena oli toiminnan juurruttaminen Kuopion alueelle. INTOA-hankkeessa mentoriohjelman koordinointivastuu suunniteltiin siirrettäväksi jollekin alueen toimijalle, jonka toimintaan vapaaehtoismentorointi voisi sopia jatkossakin. Aluksi mentoroinnin koordinoinnista - ja tätä kautta toiminnan juurruttamisesta - käytiin neuvotteluja Setlementti Puijolan monikulttuurisuuskeskus Kompassin kanssa ja sovittiin Kompassin henkilöstön resurssipulan vuoksi, että Kompassilla on osavastuu mentoroinnin markkinoinnista omille verkostoilleen. Yhteisenä tavoitteena oli kuitenkin, että toiminta saadaan siirtymään Kompassille jatkossa. Työllistymistä tukevan vapaaehtoismentorointiohjelman toteuttamisessa tehtiin yhteistyötä Pohjois-Savon TEtoimiston sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Kuopion kansalaisopiston kanssa. Hankkeen suunnittelija kävi marraskuussa esittelemässä mentorointia kolmelle Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Kuopion seudun kansalaisopiston kieliryhmälle, minkä jälkeen aktoreiksi ilmoittautui 22 henkilöä. Syksyn 2013 aikana mentoroinnin sähköpostimarkkinointi mm. alueen yrittäjille, opettajille, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden opiskelijoille, eläkeläisille, ev.lut. seurakunnan vapaaehtoisille työntekijöille ja Kompassin vapaaehtoistyöntekijöille kannatti tuoden mentoripankkiin 13 mentoria. Mätsäämisen jälkeen muodotettiin 11 mentorointiparia, jotka aloittivat mentorointiohjelman. Mentoripareista 10 jatkoi ohjelman loppuun asti. Mentorointiohjelman aikana järjestettiin kolme yhteistä tapaamista: aloitus-, väli- ja lopputapaaminen. Näistä välitapaaminen oli vapaaehtoinen. Lopputapaamisessa kerättiin palautetta mentorointiohjelmaan osallistuneilta mentoreilta ja aktoreilta. Aktoreiden palautteista nousi esille tulevaan työelämään liittyvät kysymykset. Monet tunsivat saaneensa mentoriltaan konkreettista tietoa, mitä työtä he voivat Suomessa tehdä, miten he

13 voivat pätevöityä tekemään omaa työtään, mihin voi mennä opiskelemaan jne. Vastauksissa korostui myös kielitaidon kehittyminen mentoroinnin aikana. Mentoroinnista on erillinen raportti, joka on saatavissa hankkeen nettisivuilta. Mentoroinnin juurruttamisesta Kuopion alueelle yhtenä hyvänä maahanmuuttaneiden työllistymisen tukimuotona on neuvoteltu Kuopion Kansalaisopiston kanssa ja alustavan suunnitelman mukaan Kansalaisopisto ottaa mentoroinnin osaksi toimintaansa. Mätsääminen Osana työllistymistä tukevien toimintatapojen kehittämistä hankkeen tavoitteena oli kehittää maahanmuuttaneiden asiakkaiden avoimille työmarkkinoille siirtymistä tukevia palveluita. Matching-menetelmän pilotoinnin tavoitteena oli varmistaa Ruotsin mallin mukaisesti työnantajien tarpeen ja maahanmuuttaneiden työntekijöiden osaamisen kohtaaminen. Pilotointia suunniteltiin toteutettavaksi yhteistyössä Kuopio-pilotin henkilöstön kanssa. Asiasta käytiin neuvotteluita syksyllä 2012 ja kevään ja syksyn 2013 aikana, mutta kehittämisohjelmaa ei pystytty suunnitelman mukaisesti käynnistämään Kuopio-pilotin päättäessä keskittyä sisäisen yhteistyönsä selkiyttämiseen omalla kokoonpanollaan. Kuopio-pilotin vahvistusta mätsäämisen pilotoinnista osallistumisesta odotettaessa kartoitettiin muita vaihtoehtoja toteuttaa pilotointi. Hankkeessa tapahtuneiden henkilöstövaihdosten vuoksi pilotoinnin yhteistyökumppanit varmistuivat vasta keväällä 2014 ja pilotointi päästiin käynnistämään syksyllä INTOA-hankkeessa kehitettiin mätsäämisen työtapaa yhdessä Kuopion kansalaisopiston sekä Savon koulutuskuntayhtymän kanssa. Kehittämistyö aloitettiin mätsäämisprosessin suunnittelemisella sekä siihen liittyvien työkalujen kehittämisellä. Prosessi alkaa yhtäaikaisesti työnantajille tehtävästä tarvekartoituksesta sekä työtähakeville asiakkaille tehtävästä osaamiskartoituksesta. Prosessin seuraavassa vaiheessa työnantajien tarpeisiin etsitään osaamiskartoitusten joukosta sopiva työntekijä. Työnantajan tarpeen ja työntekijän osaamisen kohtaamista kutsutaan prosessissa mätsäämiseksi. Prosessin haltija ja toteuttaja on organisaatio, jonka asiakkaita maahanmuuttaneet työnhakijat ovat. Työnantajien tarvekartoituksen ja työnhakijan osaamiskartoituksen toteuttaa työllistymistä tukeva toimija. Hankkeen aikana toteutetussa pilotoinnissa työnantajien tarpeita kartoittivat hankkeen henkilöstö ja työnhakijoiden osaamista kartoittivat Sakkyn ja Kuopion kansalaisopiston maahanmuuttajakoulutusten opettajat. Prosessin tueksi laadittiin kaksi mätsäämisen työkalua: työkalu työtehtävien vaateiden tunnistamiseen ja työkalu työnhakijan osaamisen ja motivaation tunnistamiseen. Pilotoinnin yhteydessä kartoitus tehtiin viidelle työnantajalle (Sairex, Eurokangas, SOL (kaksi yksikköä), Koti- Leena) sekä kahdeksalle maahanmuuttaneelle henkilölle. Pilotoinnissa edettiin kartoitusten pohjalta mätsäämisen prosessin seuraavaan vaiheeseen, jossa työnantajan tarpeeseen etsittiin sopivaa tekijää. Tarkastelun perusteella löydettiin neljä potentiaalista "mätsäystä", jossa työnantajan tarve ja työntekijän osaaminen kohtasivat erinomaisesti. Prosessin edetessä havaittiin, että osaamiskartoituksessa ei ollut saatu esille työnhakijan sitoutumista, motivaatiota ja työllistymisen toiveita. Näin ollen työkalujen perusteella tehty mätsäys ei vastannut työnhakijoiden toiveita ja vain yhdessä tapauksessa prosessi eteni työssäoppimisjaksoon.

14 Koska työtavan pilotointi jouduttiin toteuttamaan alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen (yhteistyökumppanin vaihtuminen, aikataulu ja toteutustapa) ei havaittuja kehittämiskohteita pystytty jatkokehittämään hankkeen toiminta-ajan puitteissa, eikä työnantajille tehtäviä tarvekartoituksia ja työnhakijoiden osaamiskartoituksia pystytty toteuttamaan suunnitellussa laajuudessa. Mätsäämisen pilotista saatiin kuitenkin arvokkaita kokemuksia mätsäämisen prosessin sekä työnantajien tarvekartoituksen ja työntekijöiden osaamiskartoituksen kehittämiseksi. Lisäksi havaittiin, että mätsäämisen prosessi vaatii tiivistä keskustelua työtavoista ja mätsäämisen tavoitteista siihen osallistuvan henkilöstön kanssa. Tällä varmistettaisiin, että työnhakijat hahmottavat oman työllistymisprosessinsa paremmin. Mätsäämisen pilotoinnin tueksi järjestettiin Tunnistatko osaajan? -seminaari, jonka tavoitteena oli tarkastella työpaikkojen tarjonnan ja maahanmuuttaneiden osaamisen kohtaamista Pohjois-Savon alueella sekä esitellä matching-menetelmää, jolla voidaan helpottaa sopivien työntekijöiden löytymistä työnantajien tarpeisiin. Jalkautuvan sosiaalityön pilotti Hankkeessa pilotoitiin aikuissosiaalityön yksikön sosiaalityöntekijöiden ja Setlementti Puijola ry:n monikulttuurikeskus Kompassin kanssa jalkautuvaa sosiaalityötä. Tässä pilotissa aikuissosiaalityön yksikön sosiaalityöntekijä jalkautui kerran kuukaudessa kahden tunnin ajaksi Kompassiin tapaamaan maahanmuuttaneita asiakkaita ns. matalan kynnyksen kohtaamisen periaatteella. Jalkautuvan sosiaalityön pilotin tavoitteena oli, että myös sellaisilla maahanmuuttaneilla, ketkä eivät olleet sosiaalitoimen asiakkaita, oli mahdollisuus tavata tarvittaessa sosiaalityöntekijää. Kompassi on monille maahanmuuttaneille jo entuudestaan tuttu paikka, joten sosiaalityöntekijän kohtaamisesta pyrittiin tekemään heille helpompaa ja vaivattomampaa, kun sosiaalityöntekijä jalkautui virastosta ns. maahanmuuttajien "kotikentälle" Kompassiin. Jalkautuva sosiaalityöntekijä vaihtui jokaisella kerralla. Näin vahvistettiin, että jokainen sosiaalityöntekijä vuorollaan sai kokemusta maahanmuuttaneiden asiakkaiden kohtaamisesta. Jalkautuvan sosiaalityön pilotointi alkoi huhtikuussa 2013 ja päättyi vuoden kuluttua huhtikuussa Yhteensä sosiaalityöntekijät jalkautuivat Kompassiin 12 kertaa. Vaihtuvan sosiaalityöntekijän lisäksi paikalla oli INTOAhankkeen Kuopion kaupungin organisaatioon kuuluva koordinaattori. Kompassilla sosiaalityöntekijällä oli käytössään huone, jossa asiakkaan asioita sai selvittää tarvittaessa rauhassa. Suurin osa asiakkaista halusi kuitenkin keskustella asioistaan yleisissä tiloissa kahvipöydän ääressä. Asiakkaiden asioita selviteltiin heidän kanssaan joko suomeksi tai englanniksi. Pääasiassa kuitenkin asioita käytiin läpi englannin kielellä. Kompassin työntekijä toimi tarvittaessa tulkkina, mikäli vuorossa oleva sosiaalityöntekijä ei osannut englantia. Sosiaalityöntekijää kävi tapaamassa noin 1,5 asiakasta/kerta. Asiakkaan kanssa käytyyn keskusteluun ja asioiden hoitamiseen käytetty aika vaihteli asiakkaan asiasta riippuen 10 minuutista aina yhteen tuntiin per asiakas. Kompassissa jalkautuvassa pilotissa asioineet asiakkaat olivat pääosin muita kuin sosiaaliviraston tai pakolaisyksikön asiakkaita. Asiakkaat olivat kahta lukuun ottamatta joka kerralla eri asiakkaita. Sosiaalityöntekijät kävivät asiakkaiden kanssa Kompassissa läpi mm. seuraavia asioita: oleskelulupa-asioita, Kelan etuuksiin liittyviä asioita, työhön/työttömyyteen/työnhakuun liittyviä asioita, opiskeluun liittyviä asioita, kielikurssille hakemista, veroasioita, asuntoasioita, vapaaehtoistyöhön liittyviä asioita, lapsen asioita, lastensuojeluasioita, sosiaalista toimintaa/harrastusasioita, lääkäriasioita, toimeentulotuen hakemista ja sosiaalivirastossa asiointia sekä elämäntilannetta ja jatkosuunnitelmia jne. Yhdellä asiakkaalla oli yleensä samalla kertaa useampi asia ja kysymys, johon hän

15 halusi saada apua ja selvyyttä. Apua ja neuvoja haettiin eniten työnhakuun ja työpaikan saamiseen liittyviin asioihin, kielikurssille pääsyyn, oleskelulupa-asioihin sekä etuuksien selvittelemiseen. Juuri maahan tulleiden kartoitusjakson pilotointi Kehittämisohjelmassa nousi esiin tarve palvelulle, joka on tarkoitettu juuri maahan tulleille henkilöille, jotka eivät pääse heti maahan tulonsa jälkeen kielikoulutukseen. Palvelussa on tarkoitus kartoittaa asiakkaiden työ- ja toimintakykyä ennen alkukartoituksen aloittamista. Pilotointia ryhdyttiin suunnittelemaan yhteistyössä Kuopion kaupungin maahanmuuttoyksikön ja Kevama Oy:n kanssa joulukuussa Pilotointi alkoi helmikuussa 2014 kuuden asiakkaan kanssa Kevamalla. Kartoitusjakson pituus oli kolme kuukautta. Kartoitusjakson aikana pilotointiin osallistuneille tehtiin jatkosuunnitelmat, joissa selvitettiin, voisivatko henkilöt jatkaa mahdollisesti esim. nuorten aktivoivassa työtoiminnassa, jos he pääsevät kielikoulutukseen vasta myöhemmin. INTOA-hankkeen työntekijät seurasivat ja havainnoivat kartoitusjakson kulkua ja olivat mukana palveluun liittyvissä kehittämispalavereissa. Asiakkaat osallistuivat mm. Kevaman työpajatoimintaan ja pieniin suomen kielen tuokioihin. Suomen kielen ryhmäopettamiseen annettiin konsultaatiota ja ohjausta. Kevama sai käyttöönsä Aducaten aiemmissa hankkeissa tuotetun portfolio-kansion, jota he soveltuvin osin käyttivät hyödyksi asiakkaiden kanssa työskennellessään. Pilotoinnista saatuja kokemuksia pidettiin erittäin hyvinä ja toiminta on juurtunut osaksi Kuopion kaupungin toimintaa. Maahanmuuttajanuorten palveluiden kehittäminen Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhdessä toimijoiden kanssa maahanmuuttajanuorten työllistymistä tukevia palveluita. Hankkeessa ideoitiin yhteispalaveri, jossa Kuopion kaupungin edustajien lisäksi oli läsnä eri maahanmuuttajapalveluita tarjoavia tahoja sekä maahanmuuttoyksikön että TE-toimiston edustus. Yhteistyöpalaverissa kartoitettiin tilannetta ja selvisi, että tarkkaa selvyyttä mahdollisten "kadonneiden" maahanmuuttajanuorten määrästä ei ole, mutta mm. Tukevan etsivän nuorisotyön kautta on tullut tietoa, että osa nuorista jää esim. peruskoulun jälkeen kotiin. Keskustelua käytiin siitä, miten tämä vaikuttaa nuoren kotoutumiseen, työllistymiseen ja tulevaisuuteen ylipäätään. Maahanmuuttoyksiköstä todettiin, että heidän infonsa maahanmuuttajille suunnataan selkeästi aikuisille ja siellä ei välttämättä tule esille nuorten maailmaa koskevat asiat. Jotta mahdollista nuorten syrjäytymisongelmaa voitaisiin jo ehkäistä ennalta, ideoitiin maahanmuuttajille suunnattavat uudenlaiset infot, jotka toteutettaisiin verkostoa hyväksikäyttäen. Infoissa olisi tarkoitus käsitellä aiheita, jotka ovat lähellä nuorten elämää ja ne toteutettaisiin uusin toiminnallisin tavoin. Maahanmuuttajanuorten palveluiden kehittämistä suunniteltiin työryhmässä, jonka toiminnan tavoitteena oli kehittää maahanmuuttajanuorille uudenlainen, innovatiivinen tapa antaa tietoa heitä koskevista aiheista työllistymisen näkökulmasta ja pilotoida nuorten infotilaisuudet. Infojen tavoitteena oli tavoittaa palveluiden ulkopuolella olevat vuotiaat maahanmuuttajanuoret sekä sellaiset maahanmuuttajanuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä palveluista, ja tutustuttaa heitä suomalaiseen palvelujärjestelmään. Infotilaisuuksien avulla nuorille tarjottiin tietoa erilaisista teemoista, jotka auttavat heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan, koulutukseen sekä antavat suuntaa elämään, sillä sosiaalisen paineen oli havaittu ohjaavan toisinaan nuorten toimintaa ei-toivottuun suuntaan. Samalla nuoria aktivoitiin käyttämään tarjolla olevia palveluita osoittamalla erilaisia toimintamahdollisuuksia Kuopiossa.

16 Toiminnan tavoitteena oli vakiinnuttaa maahanmuuttajanuorille suunnatut infotilaisuudet vuosittaiseksi toimintamalliksi Kuopiossa. Infotilaisuuksien käytännön toteutuksesta vastasi moniammatillinen työryhmä, johon kuuluivat muun muassa Kuopion kaupungin etsivä nuorisotyö, Tukevan etsivä nuorisotyö sekä Kuopion kaupungin maahanmuuttoyksikkö. Työryhmä suunnitteli maahanmuuttajanuorille suunnatun toimintatiistaiden kokonaisuuden, joka sisälsi neljä eri paikoissa järjestettävää tapaamista. Toimintatiistait järjestettiin seuraavista teemoista syksyllä 2014: vapaaaika ja terveys, työ ja tulevaisuus, koulutus ja elämä Suomessa. Toimintatiistait osoittivat, että monet maahanmuuttajanuoret kaipaavat enemmän tietoa omaa elämäänsä koskevista asioista. Uusiin paikkoihin ja ihmisiin tutustuminen on maahanmuuttajanuorille selvästi helpompaa ryhmässä kuin yksin. Lisäksi nuorilla on selvästi tarvetta keskustella asioista aikuisten kanssa. Toimintatiistaista saatujen palautteiden perusteella nuoret kaipasivat lisää tietoa muun muassa siitä, miten nuoret saavat Suomessa töitä tai kesätöitä ja millaisia mahdollisuuksia heillä on jatkaa opintojaan ammattikoulussa tai lukiossa. Etenkin toimintatiistaihin osallistuneilla tytöillä ei tuntunut olevan mitään harrastuksia, vaikka he olivatkin erittäin kiinnostuneita esimerkiksi urheilumahdollisuuksista Kuopiossa. Nuoret toivat esille myös pelkonsa yksin liikkumisesta iltaisin. Toimijoilta saadun palautteen perusteella epämuodolliset ja vapaamuotoiset tapaamiset ovat paras keino tavoittaa maahanmuuttajanuoret ja samalla myös mahdollisessa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Toimintatavan vakiinnuttaminen mahdollistaisi nuorten entistä paremman tavoittamisen sekä heidän osallistamisensa tapaamisten suunnitteluun. 3. Koulutus/toimijoiden osaamisen kehittäminen Hankkeen aikana toteutettiin kahdeksan lyhyttä koulutusta sekä neljä seminaaria. Tilaisuuksien kesto vaihteli neljästä tunnista kahteen päivään. Koulutuksiin osallistui hankkeen kohderyhmää eri puolilta Pohjois-Savoa. Koulutusten teemat valittiin toimijoiden tarpeen mukaan ja koulutuksia pyrittiin järjestämään hankkeen toiminnan aikana havaittujen osaamistarpeiden perusteella. Kolme koulutuksista räätälöitiin vastaamaan suoraan Ylä- Savon toimijoiden tarpeisiin. Lyhyet koulutukset ja seminaarit Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen, , Kuopio Tulkkaus ja tulkin käyttö asiakastilanteessa, , Iisalmi Irti kapulakielestä! - Selkokieli monikulttuurisessa asiakastyössä, , Kuopio Työ, osallisuus ja kotoutuminen -seminaari, , Kuopio Työtä räätälöimään, , Kuopio Missä mennään kehittämisessä -seminaari: hankkeessa tehdyn toiminnan arviointi ja tavoitteiden tarkistaminen sekä hyvien käytänteiden levittäminen, , Kuopio Kielitaitoa arvioimassa, , Kuopio Islam arjessa ja asiakastyössä, , Iisalmi Irti kapulakielestä! - Selkeä viestintä monikulttuurisessa asiakastyössä, , Iisalmi Suomen kielen ryhmävalmennuksen kehittäminen, , Kuopio Tunnistatko osaajan? -seminaari, , Kuopio UNELMA TYÖ - Maahanmuuttaneiden työllistymispolku -seminaari, , Kuopio

17 Ratkaisuja työllistymisen tukemiseen -koulutukset Hankkeen aikana toteutettiin kaksi pitkäkestoista Ratkaisuja työllistymisen tukemiseen -koulutusta. Koulutuksen tavoitteena oli syventää ja laajentaa osallistujien taitoa käyttää ratkaisukeskeistä työotetta asiakasohjaustyössä. Koulutuksen suoritettuaan osallistujilla on valmiudet käyttää ratkaisukeskeistä työotetta asiakasohjaustyössä sekä työnantajien kanssa työskennellessä. Koulutus oli tarkoitettu Pohjois-Savossa työskenteleville henkilöille, jotka tukevat maahanmuuttaneiden mahdollisuuksia työllistyä. Koulutus järjestettiin monimuoto-opetuksena, joka sisälsi lähiopetusta 104 tuntia (13 lähipäivää) sekä itsenäistä opiskelua, omien työmenetelmien ja organisaation toimintatapojen kehittämistä yhteensä 136 tuntia. Opintopisteinä koulutuksen laajuus oli yhdeksän opintopistettä. Ensimmäisen koulutuksen markkinointi aloitettiin marraskuussa 2012 ja koulutus toteutettiin Koulutuksen suoritti kokonaisuudessaan 25 henkilöä. Neljä osallistujaa jätti koulutuksen kesken henkilökohtaisista syistä ja työpaikan vaihtumisen takia. Toisen koulutuksen markkinointi aloitettiin tammikuussa 2013 ja koulutus oli tarkoitus aloittaa elokuussa Koulutuksen aloittamista jouduttiin kuitenkin siirtämään, koska koulutukseen ei ilmoittautunut tarpeeksi osallistujia. Markkinointia tehostettiin ja koulutus aloitettiin opiskelijalla. Näistä kolme keskeytti koulutuksen; yksi opiskelija ei aloittanut koulutuksessa työnantajan vaihduttua, yksi ilmoitti muuttavansa toiselle paikkakunnalle, jolloin lähijaksoille osallistuminen ei onnistunut ja yksi opiskelija ilmoitti keskeyttävänsä koulutuksen terveydellisistä syistä. Erona tämän koulutuksen ensimmäiseen toteutukseen oli, että toisessa koulutuksessa otettiin käyttöön Moodle-oppimisympäristö, jonne opiskelijat pystyivät laittamaan kysymyksiä, lataamaan oppimis- ja kehittämistehtäviään ja josta he pystyivät lukemaan viimeisimmät uutiset koskien koulutusta. Koulutuksen kouluttajina toimi hankehenkilöstöä sekä kilpailutettu palveluntuottaja. Koulutuksen lähiopetus jakaantui seitsemään teemaan. Ensimmäisessä teemassa paneuduttiin tuloksekkaan työllistymisen tunnuspiirteisiin. Toinen koulutuksen teemoista käsitteli maahanmuuttaneita ja työnantajia. Ratkaisukeskeisyys ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa oli aiheena kahdeksassa lähipäivässä ja työnantajien kanssa työskentely kolmessa lähipäivässä. Koulutuksen suorittamiseen kuului kehittämistehtävä, jonka tarkoituksena oli kehittää osallistujien oman työpaikan käytänteitä tai omia työtapoja. Kehittämistehtävän tekeminen aloitettiin koulutuksen alkaessa ja sitä jatkettiin koko koulutuksen ajan. Kehittämistehtävän tekemiseen oli tarjolla ohjausta. Ohjausta toteutettiin osallistujien omissa organisaatioissa, ohjauskeskusteluilla sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Kehittämistehtävät esiteltiin viimeisenä lähipäivänä ja niistä koostettiin tiivistelmät osallistujille. Kehittämistehtävien aiheita olivat: Työhönvalmennusasiakkaan osallisuuden ja motivaation kehittäminen, Leppävirran työllisyydenhoidon kehittäminen, Varkauden kaupungin palkkatukityöllistettyjen jatkopoluttaminen, Maahanmuuttaneiden työnhakuvalmennus, Kuopion kansalaisopiston maahanmuuttajaresurssien markkinointi ja työnantajayhteistyö, Moniammatillisen tiimityön kehittäminen Kuopio-Pilotissa sekä Visio Siilinjärven kunnan työllistymispalveluista vuosina , Kuopion kansalaisopiston maahanmuuttajaopetuksen toimintasuunnitelma, Työtehtäväsuunnitelma kädentaitojen yksikköön maahanmuuttaneille asiakkaille, Ratkaisukeskeisen työotteen hyödyntäminen asiakastyössä, Kuopion kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kehittäminen, Palveluohjaus Kuopio-pilotissa,

18 Kuvallinen pajasanasto sekä oppimiskortit (tarkoitettu maahanmuuttaneille valmennusasiakkaille), Selkokielinen perehdytysopas Kevaman ja Amavekin maahanmuuttaneille asiakkaille, Maahanmuuttaneen asiakkaan yhteistyöverkosto aikuissosiaalityössä ja Mätsääminen. Loppupalautteessa opiskelijoilta kysyttiin, mitä he ajattelevat oppimisprosessistaan koulutuksen aikana, millaisia ideoita he ovat saaneet työhönsä, missä itse kokivat onnistuneensa ja toisaalta, missä kouluttajat onnistuivat. Lisäksi kysyttiin käytännön järjestelyjen onnistumisesta. Osallistujat kokivat saaneensa paljon ideoita ja työvälineitä omaan työhönsä. Erityisesti ratkaisukeskeisen ajattelutavan oppimista kiiteltiin, samoin kuin uuden asiakasta kannustavan ja kuuntelevan tavan omaksumista koulutuksen myötä. Kouluttajat (Suvi Pikkusaari, Mari Nupponen ja Sanna Saastamoinen) saivat kiitosta mm. asiantuntevuudestaan. Koulutuksen tavoitteena oli syventää ja laajentaa osallistujien taitoa käyttää ratkaisukeskeistä työotetta asiakasohjaustyössä. Tavoitteena oli myös, että koulutuksen jälkeen osallistujat osaavat valmentaa ja ohjata maahanmuuttanutta asiakasta voimavara- ja ratkaisukeskeisesti työmarkkinoille. Palautteen perusteella osallistujien osaaminen ratkaisukeskeisen työotteen käyttämiseen niin asiakasohjaustyössä kuin työnantajien kanssa työskennellessä lisääntyi. 90 % osallistuneista koki, että heidän kulttuuritietoisuutensa on lisääntynyt koulutuksen aikana. Jokainen osallistuja arvioi pystyneensä siirtämään koulutuksessa käsiteltyjä asioita omaan työhönsä hyvin tai erittäin hyvin. Kehittämistehtävien tekemistä ja niiden läpikäyntiä yhdessä pidettiin erittäin tärkeänä. 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin innovatiivisuus perustuu sen toiminta-ajatukseen. Toiminta-ajatuksena on ollut hankkeen teemaan liittyvän yliopistollisen tiedon sitominen kehittämistyöhön niin, että hankkeen toteuttaja on ollut toimijoiden kehittäjäkumppani, joka on sparrannut kehittämistyötä ratkaisukeskeisesti. Näin toimijat on sitoutettu ja osallistettu toimimaan ja kehittämään palveluita, työtapojaan sekä henkilöstön osaamista aktiivisesti, jolloin vaikuttavuus on ollut mahdollisimman suuri ja tulokset ovat juurtuneet suoraan mukana olleiden organisaatioiden käytäntöihin. Hankkeen toteuttajan ollessa ulkopuolinen taho on kehittämistyöhön liittyneet mahdolliset eturistiriidat pystytty käsittelemään ratkaisukeskeisesti ja alueella on voitu tehdä laajaa yhteistyötä saman sektorin toimijoiden kesken. Samoin toteuttajaorganisaation ollessa laaja-alainen yliopistollinen toimija on pystytty varmistamaan, että kehittämistyötä tehdessä on käytettävissä ajantasainen tieto toimialan tutkimuksista ja hyvistä käytänteistä. Kehittämistyön onnistumista ja juurruttamista on pyritty varmistamaan hankkeen toiminnan jakamisella kolmeen tasoon: tiedon lisäämiseen laaja-alaisesti (seminaarit), osaamisen kehittäminen syvällisesti (pitkät koulutukset) ja toimintatapojen kehittäminen ja juurruttaminen (kehittämisohjelmat) sekä näiden systemaattinen toteutus siten, että kaikki tukevat toisiaan. Hanke ei varsinaisesti tuottanut ulkopuolisia palveluita, vaan kaikki toiminta sidottiin olemassa oleviin palveluihin.

19 Hankkeessa kehitetyt tuotteet, toimintatavat ja palvelut: Työelämälähtöinen suomen kielen valmennuksen malli (ks. luku 8) Työllistymistä tukevan vapaaehtoismentoroinnin malli (ks. luku 8) Ratkaisuja työllistymisen tukemiseen -koulutus (ks. luku 8) Maahanmuuttajanuorten toimintatiistai -konsepti (ks. luku 8) Myö ja työ Opas toimivaan ja monikulttuuriseen työyhteisöön Maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kartasto Kuopion kaupungin maahanmuuttoyksikön kotoutumisajan neuvontaan liittyvä materiaali ja tiedottamisen toimintamalli Kohderyhmän Ratkaisuja työllistymisen tukemiseen -koulutuksen aikana tekemä materiaali (oppaita, mallinnuksia) 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hanke on tasa-arvovaikutuksiltaan neutraali ja tasa-arvokysymykset eivät ole hankkeen kohderyhmien ja toteutuksen kannalta olennaisia. Hankkeen toiminnan kautta edistettiin maahanmuuttaneiden työllistymisen edellytyksiä ja näin pyrittiin kehittämään heille tasa-arvoisempaa mahdollisuutta työllistymiseen kantaväestöön verrattuna. Hanke mahdollisti Pohjois-Savon alueella osaamisen kehittämisen koulutusten kautta myös niille toimijoille, joilla ei muutoin olisi taloudellisesti ollut mahdollisuutta hankkia näitä palveluita. 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen toimintatapaan liittyvät hyvät käytännöt Hankkeen hyvänä käytäntönä on ollut toiminnan toteuttaminen samanaikaisesti kolmella tasolla; tiedon laajaalaisen lisäämisen, osaamisen kehittämisen ja työ- ja toimintatapojen kehittämisen tasoilla. Pitkäkestoiset koulutukset on rakennettu siten, että osaamisen siirtyminen työtapoihin olisi mahdollisimman suurta. Hyviksi käytännöiksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi todettiin koulutukseen liittyvä kehittämistehtävä, jossa osallistuja kehitti oman organisaation toimintatapoja tai omia työtapojaan. Hyvänä käytäntönä pidettiin myös sitä, että hankehenkilöstö tuki kehittämistehtävien tekemistä osallistujien työpaikoilla tapahtuvalla ohjauksella. Koulutuksen rakenteessa hyvänä käytäntönä pidettiin sitä, että koulutuksen aikana jalkauduttiin työnantajien luokse harjoittelemaan työnantajayhteistyötä sekä sitä, että ratkaisukeskeistä työtapaa harjoiteltiin autenttisissa asiakastilanteissa.

20 Kehittämisohjelmien toteutuksessa nähtiin monia hyviä käytänteitä. Ulkopuolista vetäjää pidettiin erittäin toimivana ratkaisuna. Hankehenkilöstö toimi paitsi koordinaattorina, myös kehittämisen sparraajana. Kohderyhmä koki hankkeen hyväksi käytännöksi sen, että hankehenkilöstö jalkautui kentälle eli toimijoiden pariin ja heidän organisaatioihinsa. Hankkeen tuloksiin liittyvät hyvät käytännöt Työelämälähtöisen suomen kielen valmennuksessa kielivalmennusta toteutetaan autenttisessa työympäristössä työtehtävien aikana. Tällöin kielen oppiminen tapahtuu käyttökontekstissa ja opitut asiat voidaan ottaa suoraan käyttöön. Työpaikoilla toteuttavan kielivalmennuksen vaikuttavuus syntyy myös siitä, että valmennus räätälöidään yksilöllisesti ja valmennusta annetaan vain yhdelle valmennettavalle kerrallaan. Yksilöllinen tapa toteuttaa valmennusta on joustava ja se soveltuu näin ollen kaikkiin työtehtäviin valmennettavan kielitaitotasosta riippumatta. Valmennuksesta hyötyvät sekä valmennettava itse, mutta myös hänen työnantajansa, kun työssä suoriutuminen parantuu, ja hänen koko työyhteisö, kun kommunikointi helpottuu. Maahanmuutteneiden työllistymistä tukeva vapaaehtoismentorointi täydentää maahanmuuttaneille suunnattuja työllistymispalveluita. Mentoroinnin etuna on, että maahanmuuttaneet pystyvät laajentamaan verkostojaan, joiden tiedetään työllistymisen kannalta olevan erittäin tärkeitä. Lisäksi vapaaehtoismentoroinnin avulla maahanmuuttaneet saavat paljon tietoa suomalaisen yhteiskunnan toimimisesta (tutkintojen tunnistaminen, lastenhoitojärjestelmä, koulutusjärjestelmä jne.). keskustelemalla mentorinsa kanssa, joka auttaa selvittämään miten asiat Suomessa etenevät tai toimivat. Vapaaehtoismentoroinnissa maahanmuuttaneet harjaantuvat myös käyttämään laajasti suomen kieltä ja he saavat harjoitusta natiivi kielenpuhujan kanssa. Hankkeen hyviä käytäntöjä on levitetty muun muassa hankkeen puolivälin seminaarissa ja loppuseminaarissa, hankkeen ohjausryhmän kokouksissa ja ohjausryhmän välittäminä heidän omissa organisaatioissaan ja kehittämisryhmissä (ristiinkertominen). Pitkissä koulutuksissa on myös kerrottu kehittämisryhmien ja pilotointien tuloksista. Hyvistä käytännöistä on levitetty tietoa hankkeen aikana www-sivuilla sekä uutiskirjeissä. 9. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen toiminta on jatkunut ja jatkuu hankkeen kohderyhmän toimintana, eli työllistymistä tukevat toimijat (kunta, kolmas sektori, palvelun tuottaja ja TE-toimisto) tuottavat hankkeen aikana kehitettyjä palveluita, toimivat kehitettyjen palveluprosessien ja yhteistyöstä sovittujen toimintamallien mukaisesti sekä käyttävät työssään hankkeen aikana kehittynyttä ratkaisukeskeisen ohjauksen sekä kulttuuritietoisuuden osaamista. Toimijoiden palveluprosessit ja palvelut ovat kehittyneet hankkeen toiminnan aikana. Uusia työhön kuntouttavia palveluita on kehitetty ja ne ovat juurtuneet käytäntöön (esimerkiksi Kuopion kaupunki ostaa ko. palvelua Amavek ry:ltä). Suomen kielen valmennus palvelu kehitettiin hankkeen aikana ja se on juurtumassa Ylä-Savon alueelle.