Savitaipaleen kunta. Tilinpäätös Toimintakertomus Tilinpäätös ja laskelmat Liitetiedot Luettelot ja selvitykset Allekirjoitukset ja merkinnät

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 Toimintakertomus Tilinpäätös ja laskelmat Liitetiedot Luettelot ja selvitykset Allekirjoitukset ja merkinnät

2

3 TOIMINTAKERTOMUS 1 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat ja muut toimielimet Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Kunnan henkilöstö Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Osastokohtaiset näkymät tilikaudelta Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 20 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kunnan tuotot ja kulut Kokonaistuotot Kokonaiskulut Kuntakonserni Savitaipaleen kunnan konsernirakenne Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernin tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin tase ja sen tunnusluvut 41 3 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ 43 4 TOTEUTUMISVERTAILUT Käyttötalousosan toteutumisvertailu Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Kunnanhallitus Yleishallinto Elinkeino- ja maaseututoimi Ruokahuolto 50

4 Projektit Yhteistoiminnat Perusturvan hallinto Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto Koulutus Kulttuuripalvelut Vapaa-ajan palvelut Varhaiskasvatus Kansalaisopisto Tekninen lautakunta Teknisen hallinto Rakennusvalvonta ja yksityistiet Yhdyskuntapalvelut Jätehuolto Liikelaitokset Asuinhuoneistot ja rakennukset Tilapalvelut Maa- ja metsäalueet KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ (ulkoiset ja sisäiset erät) Investointiosan toteutumisvertailu Tuloslaskelman toteutumisvertailu Rahoituslaskelman toteutumisvertailu 84 TILINPÄÄTÖS 85 5 TILINPÄÄTÖSLASKEMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernin tase 91 6 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 93 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA 105 ALLEKIRJOITUKSET 106 TILINTARKASTUSMERKINTÄ 106

5 5 TOIMINTAKERTOMUS 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2014 jatkui hyvin paljon edellisen kaltaisena. Suomen talous pysyi hyvin alavireisenä. YT neuvottelut ja työntekijöiden vähentämiset olivat lähes jokapäiväisiä uutisia. Työttömyys ei kuitenkaan ole noussut 90 luvun laman tasolle eikä etuuksia ole leikattu merkittävästi. Talouden hidastumiseen vaikutti kansainvälinen tilanne erittäin vahvasti. Koko läntisessä maailmassa talous on suvantovaiheessa, ainoastaan USA:sta saatiin kuulla orastavia merkkejä talouden virkistymisestä. Suomen kannalta merkittävä lisärasite tuli Venäjän toimista Krimillä ja Itä-Ukrainassa, jonka johdosta Venäjälle asetettiin taloudellisia pakotteita. Nämä iskivät rajusti erityisesti Suomen vientiteollisuuteen ja Kaakkois-Suomeen kohdistuvaan venäläisten matkailuun ruplan romahduksen johdosta. Kuntien tilannetta mutkistivat ja aivan liikaa työaikaa vaativat jo edellisenä vuonna alkaneet kuntarakenneselvitys ja SoTe uudistus. Suomen hallitus oli kirjoittanut hallitusohjelmansa keskeisimmiksi tavoitteiksi muodostaa kunnista isoja keskuskaupungin ympärille rakentuvia kuntia. Pyrkimyksenä on näin saada aikaan taloudellisesti vakaat kunnat, jotka voivat tarjota palvelut hallituksen mukaan vahvoilla hartioilla. Aiemmin tehdyistä kuntaliitoksista tiedettiin tämänkaltaisten liitoksien johtavan maaseudun palveluiden karkaamisen keskuskaupunkiin ja kehittämispanosten vähentymiseen muualla kuin uuden kunnan keskustassa. Hanke haudattiinkin hiljaisuudessa ja avainministeri vaihtoi EU parlamenttiin. SoTe uudistukselle kävi samoin kuin kuntauudistukselle. Eduskunnan viimeisimpinä päivinä se taas kerran kaatui perustuslakivaliokuntaan perustuslain vastaisena. Eduskunnan loppukirissä kaatui myös toisen asteen koulutuksen rahoitus- ja järjestämislupalait. Savitaipaleella kuten monissa pienten kuntien lukioiden kunnissa huokaistiin helpottuneena. Mikäli lukiomme ei olisi saanut järjestämislupaa olisi yläastekin uhanalainen, mm. yhteisten opettajien johdosta. Savitaipale käänsi kuluneen vuoden aikana omassa kehittämisessään uuden vaihteen päälle. Palkkasimme oman elinkeinoasiamiehen ja aiomme olla jäämättä mobiililoukkuun käynnistäen koko kunnan kattavan kiinteän valokuituverkon perussuunnittelun. Kirkonkylän sataman kehittäminen voi jatkua, sillä valituksessa ollut kaava hyväksyttiin hallinto-oikeudessa. Toinen merkittävä kaava, Pöksänlahden kaava sen sijaan kaatui hallinto-oikeudessa ranta-asumisen osalta. Tämä kaava laitettiin uudelleen valmisteltavaksi. Savitaipaleen taloudellinen tilanne jatkoi vahvistumistaan. Tilinpäätös on edelleen vahvasti positiivinen, vaikkei aivan edellisvuoden huippulukuihin yllettykään, mutta tulos on aito eikä sisällä mitään ns. tilinpäätösjärjestelyjä, kuten esimerkiksi energiahuollon yhtiöittämistä ja siitä nimellisen myyntivoiton kirjaamista. Henkilökunta on vahvasti sitoutunutta ja vaihtuvuus vähäistä. Edellisestä voidaan päätellä, että työskentelyolosuhteemme ovat vähintään kohtuulliset. Myös päättäjien työskentely on jatkunut avoimen keskustelun ilmapiirissä yhteistä hyvää tavoitellen.

6 6 Tapio Iso-Mustajärvi kunnanjohtaja 1.2 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustoon kuuluu 21 jäsentä sekä 22 varajäsentä Valtuuston poliittiset voimasuhteet: KESK 10 SDP 1 KOK 3 Pro Savitaipale 2 KD 2 Ps 3 Valtuusto on kokoontunut vuoden aikana viisi (5) kertaa ja käsiteltäviä asioita on ollut 49 kpl. Jäsenet Kylliäinen Kyösti, puheenjohtaja Tossavainen Reijo, 1. varapuheenjohtaja Kotirinta Kari, 2. varapuheenjohtaja Byckling Leena Eteläpää Pentti Hölsä Janne Hölsä Maiju Jäkälä Tuula Jäkälä Vesa Karhula Matias Kilpi Liisa Kylliäinen Juhani Kyllönen Markku Käyhty Matti Nikkilä Rauno Pitkänen Olli Rasila Kirsi Vahvanen Matti Valassaari Satu Viiru Timo Vuorinen Jukka 1.2.2

7 7 Kunnanhallitus Kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen. Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet. KESK 3 PS 1 KOK 1 Pro Sle 1 KD 1 Kunnanhallitus on kokoontunut 20 kertaa ja käsiteltyjen asioiden lukumäärä oli 191. Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja ja sihteerinä hallintojohtaja. Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa lainsäädäntöön ja kunnanhallituksen johtosääntöön perustuen tavoitteena kunnanvaltuuston asettamien tulostavoitteiden saavuttaminen. Jäsenet Vuorinen Jukka, puheenjohtaja Eteläpää Pentti Hölsä Janne, vpj. Hölsä Maiju, 2. vpj. Käyhty Matti Rasila Kirsi Valassaari Satu Varajäsen Nikkilä Rauno Kilpi Liisa Viiru Timo Mäkelä Lea Kylliäinen Juhani Suurkaulio Tuula Vahvanen Matti Kunnanhallitus on asettanut toimikaudekseen asuntotoimikunnan, jonka tehtävänä on kunnan omistamien asuntojen vuokrien määrääminen ja vuokralle antaminen sekä asuntolainoitettujen huoneistojen vuokrien seuraaminen sekä mahdolliset muut vähäiset asuntotoimen käytännön hoitoon liittyvät asiat. Asuntotoimikunnan sihteerinä toimii arkistosihteeri. Toimikunta kokoontui 6 kertaa ja käsiteltyjen asioiden lukumäärä oli

8 8 Lautakunnat ja muut toimielimet Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakuntaan kuuluu 5 jäsentä ja varajäsenet siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat varsinaisten sijaan. Esitte lijänä toimii keskusvaalilautakunnan sihteeri. Keskusvaalilautakunta sekä vaalitoimikunta ja äänestysalueiden vaalilautakunnat toimittavat kunnassa kansanedustajain vaalit, tasavallan presidentin vaalit, Euroopan parlamentin jäsenten vaalit ja kunnallisvaalit, siten kuin vaalilaissa on säädetty ja oikeusministeriön kutakin vaalia varten erikseen antamat ohjeet edellyttävät. Jäsenet Jouko Koskinen pj Anneli Kirjavainen, vpj Mervi Helenius Airi-Kaija Loisa Vesa Niiva Varajäsenet Esa Koskenranta Paavo Kallio Juha Niemi Hannu Jokinen Merja Paatos Sivistyslautakunta Sivistyslautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi Suomenniemi nimeää edustajansa lautakuntaan. Esittelijänä toimii sivistysosaston osastopäällikkö. Sivistyslautakunta kokoontui 8 kertaa vuonna Käsiteltyjen asioiden lukumäärä oli 73. Jäsenet Rauno Nikkilä, pj. Satu Valassaari, vpj. Matias Karhula Paavo Kallio Karoliina Laari Heli Enberg Liisa Kilpi Varajäsenet Mikko Solehmainen Paula Kouki Juhana Liimatainen Airi Tikkanen Sami Tapanainen Tiina Vainikka Anneli Kirjavainen Lautakunnan tehtäväalueena on koulutoimi, kirjastotoimi, kulttuuritoimi ja liikuntatoimi. Lautakunnan tehtävänä on luoda yhdessä eri tulosyksiköiden kanssa laadukkaat ja edulliset koulutus-, vapaa-aika-, kulttuuri- ja kirjastotoimen palvelut.

9 9 Tekninen lautakunta Teknisessä lautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tekninen lautakunta kokoontui 6 kertaa vuonna Käsiteltyjen asioiden lukumäärä oli 38. Lautakunnan tehtäväalueena on: 1. maankäytön suunnittelu 2. kunnallistekniikan, liikennealueiden, talonrakennuksen, kaukolämpö-, vesi- ja viemärilaitoksen sekä yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja hoito 3. kunnan omistamien kiinteistöjen hoito 4. jätehuollon järjestelyt 5. liikuntapaikkojen hallinnointi Jäsenet (Savitaipale) Juhani Kylliäinen, pj. Kari Immonen vpj. Lea Mäkelä Tuula Kauppi Olli Pitkänen Timo Viiru Tuula Jäkälä Varajäsenet Antti Loisa Pekka Ässämäki Risto Kylliäinen Riitta Mäkinen Airi Tikkanen Jouko Pöyhönen Katri Jurvanen Lupa- ja toimitusjaosto Teknisessä lautakunnassa on lupa- ja toimitusjaosto. Tekninen lautakunta valitsee jaostoon kolme (3) jäsentä lautakunnan varsinaisista jäsenistä tai varajäsenistä sekä näille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Lautakunta valitsee jaoston jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjaoston sihteerinä toimii rakennustarkastaja. Jäsenet Kari Immonen, pj. Tuula Kauppi, vpj. Lea Mäkelä Varajäsenet Olli Pitkänen Tuula Jäkälä Timo Viiru Lupa ja toimitusjaoston tehtäväalueena on: 1. maankäyttö- ja rakennuslain 132/ 1999 mukaiset rakentamiseen liittyvät viranomaistehtävät 2. yksityisistä teistä annetun lain 358/1962 mukaiset kunnalle kuuluvat tehtävät Lupa- ja toimitusjaostolla on Yksityistielain 39 :ssä mainittu oikeus vaatia tie toimitusta pidettäväksi ja käyttää siinä kunnan puolesta puhevaltaa. Lupa- ja toimitusjaosto suorittaa yksityisistä teistä annetun lain mukaiset tielautakunnan toimitukset sekä seuraa kun nan avustamien teiden tienpidon tasoa ja tekee tiekunnille tätä koskevat huo mautuk set.

10 10 Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, lupa- ja toimitusjaosto 1. toimii kunnan rakennusvalvontaviranomaisena (MRL 21 ), 2. päättää rakennusluvista suunnittelutarvealueella (MRL 137 ), 3. toimii maa-aineslain 14 :n mukaisena valvontaviranomaisena, 4. antaa suostumuksen liikennemerkkien asettamiseen yksityisille teille (Tielaki 15 /kunnan suostumus) Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto on valinnut tarkastuslautakunnan, jonka tehtävänä on valvoa hallinnon ja toimintojen järjestämistä sekä valmistella näitä koskevat asiat valtuustolle. Tarkastuslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 3 muuta jäsentä. Jokai sella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Jäsenet Vesa Jäkälä, pj. Leena Byckling vpj. Tauno Outinen Heli Kokkola Pekka Ässämäki Varajäsenet Juhana Liimatainen Osmo Kylliäinen Susanna Hölsä Virpi Pakarinen Olli Kosunen Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto perustettiin kunnanvaltuuston päätöksellä Nuorisovaltuus ton tehtävänä on olla nuorten virallinen ääni kunnan kaikinpuolisessa kehittämisessä. Nuorisovaltuuston tehtävänä on esim. toimia nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoasioiden asiantuntijaelimenä ja antaa niitä koskevia lausuntoja ja esityksiä sekä tehdä esityk siä nuorisoavustusten jaosta. 4.3

11 11 Yleinen taloudellinen kehitys Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna ja oli 7,9 prosenttia. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosenttia. Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,7 prosentilla, mutta toisaalta palkkakulut pienenivät 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,7 prosenttia, joka oli edellisvuotta vähemmän. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastosta.

12 Oman talousalueen kehitys Savitaipaleen kunnan tilinpäätös on ylijäämäinen euroa. Talousarviossa tulos oli reilun miljoonan alijäämäinen. Verotuloja kertyi budjetoitua enemmän ja valtionosuuksia budjetoitua enemmän. Savitaipaleen kunnan lainakanta on 8,2 miljoonaa euroa. Lainamäärä asukasta kohden on 2237 /as. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maahanmuutto ja nettomaahanmuutto Etelä-Karjalaan on vähentynyt. Maakuntaan muutti vuonna 2014 ulkomailta 358 henkeä enemmän kuin täältä pois. Vuonna 2013 muuttajia oli 437. Nyt julkaistujen 2014 vuoden ennakkotietojen mukaan Etelä-Karjalan väkiluku laski viime vuonna 103 hengellä. Laskun suurin yksittäinen syy on edelleen syntyvyyttä suurempi kuolleisuus. Etelä-Karjalan väkiluku oli ennakkotietojen mukaan vuoden 2014 lopussa ( ). Savitaipaleen väkiluku väheni 61 henkilöllä (36), ollen henkilöä (3 728). Etelä-Karjalan työttömyysprosentti vuodenvaihteessa oli 15,8 % (14,3 %), mikä tarkoittaa sitä, että henkilöä oli Etelä-Karjalassa vailla työtä. Lappeenrannan seutukunnan työttömyysprosentti oli 15,2% (14), työtöntä ja Savitaipaleen 12,7 (13) prosenttia, 198 työtöntä. 4.5

13 13 Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Savitaipaleen kunnan asukasluku laski vuoden 2014 aikana 61 henkilöllä, ollen 3668 henkilöä ( , , , ). Kuntaan tulomuutto oli 126 henkilöä, ja lähtömuutto 146 henkilöä. Kuvio 1. Savitaipaleen väestömuutos v (Tilastokeskus) Työvoimasta oli työttömänä 12,7 % (13) Vuoden 2014 aikana tapahtunutta: Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys on toteutettu kuntien esityksen mukaisesti kuntarakennelain 16 mukaisena valtion erityisenä kuntajakoselvityksenä, jonka tehtävänannon mukaan selvitystyön tavoitteena on arvioida edellytyksiä yhdistää maakunnan kunnat tai osa niistä yhdeksi tai useammaksi kunnaksi sekä antaa tarvittavat tiedot kuntarakennetta koskevalle päätöksenteolle. Valtiovarainministeriö nimesi kuntajakoselvittäjiksi Aija Tuimalan, Jari Salomaan ja Taina Ketolan. Selvittäjät ovat työskennelleet vuorovaikutuksessa maakunnan kuntien, kuntalaisten ja sidosryhmien edustajien kanssa kuntarakennelain 7 ja 12 edellytykset huomioiden. Kunnat ovat järjestäneet kuntalaisinfoja, kaikille avoimia internet- kyselyitä on toteutettu kaksi kertaa, median kautta tietoa on jaettu kuukausittain ja selvitysmateriaalit ovat olleet www-sivustolla avoimesti saatavilla. Savitaipaleen kunta on järjestänyt kaksi asukastilaisuutta kuntalaisille, ja Esityksen valmistelu on toteutettu myös yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa säädetään.

14 14 Selvityshenkilöt päätyivät johtopäätökseen, jonka mukaan maakunnan kokoisen kunnan perustaminen tarjoaisi tulevaisuudessa parhaat edellytykset koko maakunnan kuntatalouden hallinnalle ja elinvoiman kehittämiselle. Maakunnan kokoinen kunta on ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto maakunnan kuntarakenteelle tulevaisuudessa, mutta selvittäjien näkemyksen mukaan kunnat eivät ole lähitulevaisuudessa valmiita maakunnan kokoiseen kuntaan. Kuntajakoselvittäjät päätyivätkin ehdottamaan kuntien valtuustoille, että Lappeenrannan seudun kunnat (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) sekä Imatran seudun kunnat (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) muodostaisivat sisällöltään uudet seutukuntien kokoiset kaupungit liittämällä teknisesti ympäristökunnat keskuskaupunkeihin Savitaipaleen kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, että Savitaipaleen kunta jatkaa itsenäisenä kuntana eri tahojen kanssa yhteistyötä tehden. Näin toimien voidaan parhaiten turvata palvelut ja kuntalaiset huomioonottava päätöksenteko. Valokaapeliverkon suunnittelu Savitaipaleen kunnan taajama-alueilla ja maaseudulla aloitettiin. Satama-alueen asemakaavan muutos tuli lainvoimaiseksi ja kunta sai seurakunnalta maankäyttösopimuksen mukaisen puisto- ja pysäköintialueen. Pöksälahti/Alttarinmäki-kaavoituksen osalta kunta jatkaa asemakaavoitusta huomioiden hallinto-oikeuden päätöksessä mainitut seikat. Heituinlahden kevyenliikenteenväylä valmistui. Hanke toteutettiin yhteistyössä Heituinlahden Nuorisoseuran, Ely-keskuksen ja kunnan kanssa

15 15 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstön lukumäärä oli 210. Vuoden 2013 lopussa henkilöstömäärä oli 211. Henkilöstökulut v olivat 8,9 miljoonaa, josta palkkoja ja palkkioita oli 6,6 miljoonaa. Tarkempia tietoja henkilöstöstä löytyy henkilöstöraportista v Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Seuraavassa taulukossa on esitetty vertailu vuoden 2014 tilinpäätöksen toteutumista ja vuoden 2015 talousarviosta. Poistot sisältyvät kuluihin ja taulukko sisältää myös sisäiset tulot ja menot. Vuoden 2015 talousarviossa tuotot yhteensä ovat 7 % vuoden 2014 toteutunutta pienemmät, kulut 3 % suuremmat ja toimintakate 6 % prosenttia vuoden 2014 toteutunutta suurempi. Tilinpäätöksen 2014 ja talousarvion 2015 vertailu TP 2014 TA 2015 Muutos Muutos % Yleishallinto tuotot kulut kate Sivistys tuotot kulut kate Perusturva tuotot kulut kate Tekninen tuotot kulut kate YHTEENSÄ tuotot kulut kate

16 Osastokohtaiset näkymät tilikaudelta Hallinto-osasto Hallinto-osasto vastaa hallinnon palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä. Keskeisenä toimintona on kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen sekä eri toimikuntien toimistopalvelut. Elinkeinotoimen palvelut on yksi osa palvelujen tuottami sesta, mistä laajimpana on lomituspalvelut. Myös joukkolii kennepalvelut mukaan lukien kutsutaksipalvelu hoidetaan keskitetysti. Lisäksi osasto tuottaa useita sisäisiä palveluita kuten ATK-palvelut kunnan eri yksiköille, arkistotoimen palvelut, henkilöstöhallinnon- ja taloushallinnon palvelut. Ruokahuolto tuottaa koko kunnan ateriapalvelut. Elinkeinoasiamies toimii kuntamarkkinoinnin lisäksi perinteisenä yrityksien kehittämishankkeita eteenpäin vievänä yhdyshenkilönä etsien kuhunkin tapaukseen sopivimmat yhteistyökumppanit ja verkottaen paikkakunnan yrityksiä toimimaan yhdessä. Henkilöstö Henkilöstöä hallinto-osastolla vuonna 2014 oli yhteensä 98 henkilöä. käsittäen hallinnon, ruokahuollon sekä elinkeino- ja maaseututoimen henkilöstön. Työllistäminen Nuorten työllistämistuella voitiin tarjota yrityksissä kesätyöpaikka 77 nuorelle yhteensä 28 yrityksessä. Tästä työllistämismuodosta on saatu myönteistä palautetta niin työnantajilta kuin nuoriltakin. Nuorten kesätyötukeen kunta käytti euroa. Tiedotus Jokaiseen talouteen jaettava kuntatiedote ilmestyi keväällä ja syksyllä. Niissä esiteltiin ajankohtaisia kuntalaisia koskevia asioita. Lisäksi toimitettiin kuntalaisille ja kesäasukkaille jaettu Kesälehti. Kesälehti on jaossa myös mm. kunnantalolla ja info-pisteessä. Uutena julkaisuna kuntalaisille ja kesäasukkaille jaettiin Savitaipaleen Sisu-lehti, jossa on kuvattu kunnan elinkeinotoimintaa. Toimielinten pöy täkirjat julkaistiin kunnan www -sivuilla ja lisäksi kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston esityslistat julkaistiin www -sivuilla ennen kokousta. Kutsutaksit Kutsutaksireittejä oli kuusi, Heituinlahti, Kuivanen, Monola, Ahonikki, Kaihtula ja Partakoski.

17 17 Sivistysosasto Sivistystoimi vastaa kunnan varhaiskasvatus-, koulutus-, kulttuuri- nuoriso- ja liikuntapalveluista. Lakisääteisen nuorisotyön palvelut ostetaan sopimuksella Savitaipaleen Nuorison Tuki ry:ltä. Taiteen perusopetuksen järjestämisestä on tehty sopimus Savitaipaleen Musiikkikoulun ja Savitaipaleen Kuvataidekoulun kanssa. Kunta ostaa Toimintakeskus Suvannolta uimahalliaikaa 24 h/vko ja Jäähalli Oy:ltä jääaikaa 1100 h /vuosi, mistä curling-aikaa on 100 h. Varhaiskasvatukseen kuuluvat kunnallinen päivähoito, esiopetus ja lasten kotihoidontuki. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tuottaa lapsen yksilöllistä kehitystä tukevaa ja laadukasta päivähoitoa ja esiopetusta. Varhaiskasvatuksen tulosalueeseen kuuluu myös aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Päivähoitoa annettiin perhepäivähoidossa, Heituinlahden ryhmäpäiväkodissa, 3-5 vuotiaille päiväkoti Kissankellossa ja 1-6 vuotiaille vuorohoitoa tarvitseville vuoropäiväkoti Tuulikellossa. Vuoropäiväkoti on tarvittaessa jouluaattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta auki ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Esiopetusta annettiin Heituinlahden esiopetusryhmässä ja Kivikoululla, missä toimii esiopetuksen lisäksi myös esiopetusikäisten päivähoito. Iltapäivätoimintaa 1-2 luokkalaisille oli Heituinlahdessa ja Europaeuksen kouluilla. Syyslukukauden alusta alkaen Lemin kunnalta ostettiin kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut. Siihen asti Savitaipaleen kunnalla oli yhteinen erityislastentarhanopettaja Luumäen kunnan kanssa. Savitaipaleen koulukeskuksessa toimivat 1-9 luokkien Europaeuksen koulu, Savitaipaleen lukio ja Savitaipaleen kansalaisopisto. Heituinlahden koulussa ovat 1-6 luokat. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt euroa opetusryhmien pienentämiseen ja samanaikaisopetukseen lukuvuodelle Syksyllä 2014 opetusryhmäkokojen pienentämiseen saatiin euroa valtion lisätalousarviosta. Liikkuva koulu-hankkeeseen saatiin 6000 euron perusavustus. Lisäksi Europaeuksen koulu sai 2000 euron palkinnon Etelä-Suomen Aluehallintoviraston tunnustuksena liikkuva koulu -toiminnasta. AVI antoi vielä 4000 euron lisäavustuksen Savitaipaleelle muualla käyttämättä jääneistä avustuksista. Näin Liikkuva koulu-hankkeen kokonaisavustussumma lukuvuodelle oli euroa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt yhteisesti Länsi-Saimaan kuntien (Savitaipale, Lemi, Luumäki, Taipalsaari) opetushenkilöstön Osaavatäydennyskoulutukseen euroa vuodelle Savitaipaleen osuus on euroa. Koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen Opetushallitus on myöntänyt euroa. Lukuvuonna aloitettiin 1-2 luokilla joustava koulupäivä -toiminta.

18 18 Lukio toimi osittain kaksisarjaisena. Syksyllä 2014 lukion aloitti 22 opiskelijaa ja kokonais-opiskelijamäärä oli 73. Kulttuuripalvelut muodostuvat kirjaston ja kulttuuritoimen palveluista. Kunta on mukana Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkussa. Kulttuuritoimi hoidetaan yhdessä savitaipalelaisten yhdistysten, toimintaryhmien ja taide-koulujen kanssa. Liikuntatoimen palvelut tuotettiin yhdessä savitaipalelaisten järjestöjen, yhdistysten ja seurojen kanssa. SLH Oy on hoitanut sopimuksen perusteella liikuntatalon tilavaraukset sekä vastannut suurelta osin talon ylläpidosta. Kirkonkylän koulun salivaraukset hoitaa liikuntatoimenohjaaja. Kansalaisopiston toimialueena ovat Savitaipaleen ja Lemin kunnat. Henkilöstö Henkilöstöä sivistysosastolla vuonna 2014 oli yhteensä 93 henkilöä. Perusturva Savitaipaleen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä (Eksote). Kunta tekee piirin kanssa palveluiden tuottamisesta palvelusopimuksen, jossa määritellään kuntalaisten saamat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämän lisäksi palvelujohtaja hoitaa toimintaan ja raportointiin liittyvää jokapäiväistä omistajaohjausta sekä kehittää sote-palveluita yhdessä Eksoten kanssa. Eksoten kanssa on solmittu palvelusopimus, joka on toteutunut kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän aloittamista lukuun ottamatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumisen haasteena on ollut joidenkin erikoisalojen rekrytointiongelmat. Hoitotakuu ei ole tästä syystä täysin toteutunut ortopediassa ja pehmytosakirurgiassa. Myös kardiologian poliklinikalle pääsyssä on ollut hitautta. Terveysasemalla hoitotakuu on toteutunut. Avoterveydenhuoltoon koko Eksoten alueelle on valittu uusi ylilääkäri, jonka tavoitteena on vahvistaa pysyvää lääkäriresurssia. Röntgenhoitajapulan vuoksi röntgenin aukioloajat terveysasemalla ovat jatkuneet kuten edellisenä vuonna, ollen auki 2-3 päivää viikossa. Ikäihmisten palveluissa on valmisteltu vanhuspalvelulain mukaista rakenneuudistusta vuodeosastopaikkoja vähentämällä. Samanaikaisesti on panostettu kotihoitoon ja kuntoutukseen. Vuonna 2014 alkoi yöpartio ja kotisairaalatoiminta. Kotisairaalan tarkoituksena on helpottaa kotiutumista sairaalasta sekä korvata TK-vuodeosastopaikkoja tekemällä kotona hoitotoimenpiteitä, joita aiemmin on tehty vuodeosastolla. Perhe- ja sosiaalipalveluissa hoitotakuu on toteutunut, poikkeuksena nuorisopsykiatrian

19 19 poliklinikan odotusaika hoidon tarpeen arviointiin. Odotusaika oli 4 viikkoa, hoitotakuun ollessa kolme viikkoa.

20 20 Kuntalaisten terveyden- ja hyvinvointia on edistetty terveyden- ja sosiaalihuollon lain sekä vanhuspalvelulain mukaisesti: painopisteenä on ollut lapsiperheiden ja murrosikäisten vanhempien vertaistukiryhmät, pitkäaikaistyöttömien aktivointi sekä ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen. Ikä-ihmisten osallisuutta on vahvistettu Vanhusneuvoston tekemän kyselyn avulla, jolla kartoitettiin ikä-ihmisten mielipiteitä kunnassa olevista palveluista. Vastauksia palautui runsaat sata. Niiden mukaan kuntamme ikä-ihmiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä palveluihin, mutta heitä huolettivat lähipalveluiden pysyminen (sote, Kela, poliisi) sekä liikkuminen palveluidenäärelle. Kysely vahvistaa kunnassa olevan kutsutaksireittien merkitystä. Pitkäaikaistyöttömyyttä on pyritty vähentämään vahvistamalla kunnan, TYPin, TE-toimiston ja Morovan välistä yhteistyötä. Tämän yhteistyön vahvistaminen jatkuu edelleen vuonna Lasten ja nuorten vanhemmilla on ollut halutessaan mahdollisuus osallistua 1-3 vuotiaiden ja murrosikäisten vertaistukiryhmiin. Tekninen osasto Teknisen osaston toiminta-ajatuksena on tuottaa tekniset toiminnot ja palvelut sekä turvata, ylläpitää ja kehittää kuntayhteisön teknisiä toimintamahdollisuuksia. Teknisen osaston toiminnasta vastaa osastopäällikkö. Osaston tehtävä on pitää yhteyttä eri viranomaisiin, teknisen lautakunnan asioiden valmistelu, talousarvion valmistelu ja seuranta sekä erilaisten taksojen, vuokrien yms. määrittely ja laskeminen. Tekninen osasto on jaettu kolmeen hyvin itsenäiseen osa-alueeseen; Rakennusvalvonta- ja kaavoitus, yhdyskuntatekniikka- ja kiinteistöhallinto. Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen alueeseen kuuluu kaavoitukset, rakennusvalvonta, tontit ja maa-alueet sekä Lupa- ja toimitusjaoston asioiden valmistelu. Toiminnasta vastaa rakennustarkastaja/kunnaninsinööri. Yhdyskuntatekniikan hallinnon alueeseen kuuluu: Liikelaitokset, jätehuolto, katuvalaistukset, kadut, kaavatiet puistot ja yleiset alueet, autot ja työkoneet. Tarvittavat konetyöt teiden ja alueiden kunnossapitoon ostetaan ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Toiminnasta vastaa LVI-teknikko. Kiinteistöhallinnon alueeseen kuuluu asunto-osakkeet, asuinrakennukset, yleishallinnon rakennukset, sivistystoimen rakennukset, tekniset rakennukset, tontit ja maa-alueet. Toiminnasta vastaa kiinteistöpäällikkö Henkilöstö Teknisen osaston henkilöstöön kuuluu vakinaisia 19 ja osa-aikaisia 2. Toinen osa-aikainen on työllistettävien esimiehenä ja lisäksi velvoitetyöllistettäviä 2-5 henkilöä. Työllistettävät henkilöt ovat pääasiassa kesäaikaan. Toinen osa-aikainen tekee valmiussuunnitelmia ja kunnallistekniikan päivitystä karttapohjiin. Kunnalla on Lemin