Ajaton työ taiteilija tuottaa toimintansa muodon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajaton työ taiteilija tuottaa toimintansa muodon"

Transkriptio

1 Ajaton työ taiteilija tuottaa toimintansa muodon Helsingissä Miina Hujala Ajaton työ taiteilija tuottaa toimintansa muodon Tässä tutkielmassa tarkastelen taiteilijan työtä toiminnallisuuden muotona. Tarkasteluni pohjautuu aiheesta kirjoitettuihin julkaisuihin: Work work work a reader on art and labour, (2011), Living Labor (2013) ja E-Flux journal: Are You Working Too Much? Post-Fordism, Precarity, and the Labor of Art, (2011), sekä käytän työn ja taiteelliseen toimintaan liittyvän tarkasteluni pohjana Hannah Arendtin ja Jacques Rancièren ajatuksia toiminnan, politiikan ja taiteen muodoista. Kysyn voiko taiteilijan toiminnan tarkasteleminen työnä tarjota työlle toimintana näkyvyyttä joka osallistuisi työn muotojen yleiseen muokkaamiseen ja uudelleenmäärittämiseen? Pohdin miten taiteilija toimiessaan oman toimintansa muodottajana ja tuottajana vaikuttaa siihen mitä käsitämme työllä ja vastaavasti taiteella. Taidetoiminta työnä Taiteilijoiden, kuraattorien, teoreetikoiden ja aktivistien esiin tuomien ajatusten pohjalta minulle hahmottui kuva nykytaiteen parissa tehtävästä työstä postfordistisessa muodossa, jossa kielelliset, kommunikatiiviset, ajatukselliset ja tunteelliset kapasiteetit toimivat tuotannollisina sinänsä, liu uttaen taiteen parissa tehtävää työtä kohti kokoaikaista elämän työläisyyttä. Tilanne, jonka voi nähdä niin mielekkäänä kuin epätoivoisenakin, ja joka liittyy kysymyksiin vastikkeellisuudesta, vastaanotosta sekä yhteistoiminnan alueesta. Filosofi Hannah Arendtin ( ) ihmistoiminnan muotojen tarkastelua omaan ajatteluuni sovittaen käsittelen taiteellista toimintaa elämän ylläpitoon kiinnittyvänä, pysyviä teoksia tuottavana, ja ajattomuuteen kurottautuvana, yhteistoiminnallisena kokonaisuutena. Keskeistä taiteelliselle toiminnalle on nimenomaan alati liikkeessä oleva toiminnan muodottaminen. Jacques Rancièren (1940-) poliittisen esteettisyyttä käsittelevä ajattelu aistittavan jaosta, jossa se mikä näyttäytyy yhteisesti ajateltavana omaa eräänlaisen ajateltavissa olemisen muodon tukee pohdintojani siitä, että taiteellisen toiminnan ja työn luonteen raja-aidat ja yhteneväisyydet piirtyvät esiin aina muodostelmana, jossa osa-alueiden erottaminen on näkyvyyden tuottamista eroavaisuuksille. Tutkielmani ei ole kokonaisvaltainen katsaus taiteen ja työn väliseen alueeseen vaan pikemmin luenta taiteen parissa tehtävästä työstä, jossa tekemisen kautta määritetään toiminnan sisältö ja muoto aina uudelleen. Miina Hujala Miina. p

2 AJATON TYÖ taiteilija tuottaa toimintansa muodon HUJALA MIINA 2015 Opinnäytetyö Kuvataiteen maisterin tutkinto Praxis-taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma Kuvataideakatemia Taideyliopisto

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 5 OSA 1 1. Ihmisen työteliäs tila Taideteos ei kulu käytössä Työn ja taiteen alue 8 10 OSA 2 1. Turhautuminen Vastikkeellisuus Kokoaikainen elämän työläisyys When attitudes are productive taiteilija esimerkillisenä työläisenä Prekaaria avant la lettre Kieltäytyminen Tarkastelun alle asettautuminen OSA 3 1. Taiteilijan praktiikka ja työ Hannah Arendt ja taiteen mahdollisuus työnä Ajatuksia radikaalista aloittamisesta Siivoaminen ja järjesteleminen Rancière ja aistittavan järkeenkäyminen Monimuotoisuus ja validiteetti Hengittäminen Aine kapinallinen ilman syytä Käyttökelvoton aika Likainen yhteistoimija Tutkielman taustasta & lopuksi 49 Lähteet 50

4 2 JOHDANTO: Tässä tutkielmassa pohdin taidetta työn näkökulmasta.tarkemmin ilmaistuna käsittelen sitä, minkälaisen näkyvyyden taiteen tekeminen saa toimintana. Haluan ajatella taidetyötä ponnistaen nykyhetkestä, jossa työn tekeminen taiteellisen alueella tarjoaa mahdollisuuden havainnoida ja muodottaa työn tekemisen roolia yhteiskunnassa uudelleen; yhteiskunnallisena ja inhimillisenä toimintana. Työn rakenteiden nähdään olevan kenties pirstaloidummat kuin koskaan, mutta samanaikaisesti syntyy uusia tekemisen tapoja ja itse itsensä työllistämisen muotoja. Työ myös laajentuu yksityisen puolelle ottaen käyttöönsä vapaa-ajan, ajatukset, unelmat sekä yhdessä toimimisen, joka kaappautuu mukaan työn tekemiseen. Taiteilijoiden kyky löytää mahdollisuuksia toimia vaihtuvissa, ahtaissa, ja taloudellisesti tiukoissa ellei mahdottomissa tilanteissa tuntuu viittaavan siihen, että taiteen tekemisessä nähdään jotain johon panostaminen liikkuu pois numeraalisen ja korvattavan alueelta. Taiteellisen työn olemus toimintana siis viittaa (palkka-)työn tekemisen ulkopuolelle. Sen lopputulokset ovat ehkä joskus arvokkaitakin (eri mittarein mitattuna, joista ei vähiten myös rahallisen arvon puitteissa), mutta sen intentiosuunta ei tyhjenny saatuun korvaukseen. (Asia, joka tuntuu ilmenevän suhteessa taiteen tekemiseen vaikka sitä tarkasteltaisiin pelkästään työnä. Sen todistaa se yksinkertainen fakta, että taidetta tehdään korvaussuhteesta huolimatta.) Tilanne on hankala niin henkilökohtaisella tasolla, kuin yhteiskuntasopimuksen 1 rakennetta vasten. Työn tekemisen kautta saavutettu mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan, kuin muutokseenkin vaatii taiteelliselta toiminnalta sellaista muotoa, joka tunnistetaan työksi. Taiteilijan toiminnan voidaan nähdä samanaikaisesti ilmentävän yksilön kyvykkyyttä ja luovuuden kautta niitä mahdollisuuksia, joita inhimillinen toiminta voi sisältää. Vastaavasti taiteellinen toiminta voidaan nähdä rintamakarkuruutena tai turhana ajankuluttamisena, jossa toiminnan hyödyttömyys paljastuu sen kautta ettei se osallistu aktiivisesti yhteiskunnan arvojen toimeenpanemiseen liittyvään (tuotannolliseen) työhön. Poliittisessa keskustelussa taiteen saamat roolit tuovat näitä asetelmia esiin. 2 Taiteen tekijyyden näkökulmasta, toimeentuloon ja työn saamaan arvostukseen liittyvät kysymykset kytkeytyvät juuri tähän tasoon. 1 Yhteiskuntasopimus tässä yhteydessä tarkoittaa yksinkertaisesti että osallistumme yhteiskunnan ylläpitoon. 2 Kysymys siitä miten poliittisuus ilmenee on keskeinen. Tarkastelemassani Work work work- julkaisun tekstissä Precarious Life within the Creative Crisis of Finance Capital Michele Masucci peräänkuuluttaa taiteilijoiden aktivoitumista poliittisen toimintaan politico-esteettisen poseeraamisen sijaan, joka kenties ei ole hänestä tarpeeksi vahvaa ravistaakseen kapitalistisen hegemonian pohjaa. Tällä hän tarkoittaa, että taiteilijat osallistuisivat myös arkiseen poliitiseen toimintaan eivätkä vain tekisi poliittisia teoksia. s Ongelmallista mielestäni on rajan veto sen välillä, mikä toimi ymmärretään enemmän tai vähemmän poliittisena.

5 3 Se, minkälaisessa asemassa taiteen tekijät ovat yhteiskunnassa voidaan määritellä katsomalla sitä minkälaisen näkyvyyden he saavat toimijoina. Tämä eroaa taiteilijoiden toimeentulon tarkastelusta 3 tai taiteilijoiden medianäkyvyyden tarkastelemisesta. Taiteellisen työn tekemistä voi tarkastella suhteessa muihin yhteiskunnassa ilmeneviin työn tekemisen muotoihin. Kuten tiedon parissa tehtävään työhön jonka tuotannollinen rakenne sisältää niin aineellisia kuin aineettomia lopputuloksia. Taiteilijoiden näkyvyyden tarkastelu ei ole taiteentekijöiden tai taidekeskustelun tarkastelemista vaan pikemmin taiteen tavan olla ilmenemisen havainnointia. Kysymys on siitä miten taide toimintana tulee esille? Onko taide puhuvan tai esittävän ihmisen tuotannollisuutta ja minkälaisia yhteyksiä tällä toiminnalla on lopputuloksiin? Kuinka taiteellinen toiminta kytkeytyy ja eriytyy muusta toiminnasta ja sen muodoista? Taiteilijoiden itse omasta työskentelystään tekemiä huomioita kiteyttää näkemys taiteellisen työn muuttumisesta ajan käyttöön liittyväksi kokoaikaisuudeksi. Käytän tutkielmassani ajatteluni pohjana Hannah Arendtin esittämää ihmisen toimeliaisuuden jaottelua työn (labor), teon (work) ja toiminnan (action) kautta, sekä perustan ajatteluani Jacques Rancièren politiikan estetiikkaan, jossa se mikä nähdään kuuluvan mihinkin rooliin tai toimintaan on alati liikkeessä sekä määrittelyn alaisena tärkeämpää kuin raja-aitojen määritteleminen on niiden purkaminen ja uusien muodostelmien mahdollistaminen. Lopuksi päädyn tutkimaan taiteen mahdollisuuksia toiminnallisuuden muodottamisena. Sekä Arendt että Rancière käsittelevät tarkastelun alle asettamissani teksteissä 4 Platonin näkemystä käytännön tekemisestä mahdottomuutena tehdä jotain muuta samaan aikaan, eli Platonille tärkeää ja oleellista todellisen ajattelemista. Kun taiteilija tekee työtään, valmistaen taideteoksia, Platonin näkemyksen mukaan hän ei ole vapaa ajattelemaan. Tämä aikaan liitetty mahdottomuus tehdä samanaikaisesti kahta asiaa on mielenkiintoinen tausta, jota vasten taiteen tekemiseen liittyvän työn roolia voi tarkastella. Onko elämästä tullut kokoaikaista työtä? Onko taiteilija-työläinen kaapattu elämänsä ja nimenomaan aikansa saralla kokonaan oman toimensa kentälle? Ja jos on, onko tämä toimeliaisuus työtä? HBO:n televisiosarjan Valaistunut 5 päähenkilö uudelleen sijoitetaan huomattavasti alempaan työtehtävään hänen käyttäydyttyään sekopäisesti pomon kanssa koetun työpaikkaromanssin päätyttyä epämieluisasti. Alentuneen statuksen lisäksi työpiste sijaitsee amerikkalaista organisatorista arvoasteikkoa ilmentävällä tavalla yritysrakennuksen kellarissa. Hermoromahduksensa jälkeen 3 Kuten esimerkiksi Hans Van Abbingin teos Why are Artists Poor? The Exceptional Economy of the Arts. Amsterdam, Amsterdam University Press, Arendt, Human Condition (1958) ja Rancière, Aistittavan osa (2000) 5 Enlightened, vuosina , sarjan luojat: Mike White ja Laura Dern, HBO

6 4 Laura Dernin näyttelemä Amy Jellicoe-niminen hahmo on kerännyt energiaa Tyynenmeren saarella sijaitsevassa meditointi-retriitissä, josta hän palaa paitsi valmiina taas jatkamaan työskentelyä myös voimaantuneena. Uusi hyväntekijä-hippeys asenne vuotaa hänen kanssatyöntekijöidensä päälle uskoontulemiseen liittyvällä paatoksellisella voimalla mutta hänen muuttunut tilanteensa on kaikesta hyvän energian keräämisestään huolimatta hänelle vaikea sulatettava uusi alhaisempi työtehtävä sisältää vähemmän vaikutusvaltaa, ja hänen aiempien työtovereiden (ja assistenttien) hiljainen varautunut vieroksunta on haastavaa ottaa vastaan. Tämän lisäksi maailmanparantaja asenne ei auta helpottamaan tilannetta, jossa Amy joutuu asumaan äitinsä luona työelämänsä ja -ikäisyytensä otollisimpana ajankohtana. Sarja on huolellinen kuvaus amerikkalaisen yrityskulttuurin työväenluokasta ja se asettaa samanaikaisesti vastakkain näkemyksiä korkeammista arvoista (henkisyys, itsestään huolehtiminen, maailman epäkohtien korjaaminen) ja arkisista puitteista (toimeentulosta, sosiaalisesta vuorovaikutuskentästä), jotka etsivät suhdetta elämän jokapäiväisessä todellisuudessa. Seuratessa sarjan päähenkilön elämän hallintayrityksiä tuntuu että työ vaatii nykyisin meiltä kaikkea; meidän sosiaalisuutemme, virittäytyneisyytemme sekä tavoitteellisuutemme luvaten palkkioksi olemisemme tai itsemme ylläpitämisen mahdollisuuden. Sarjassa päähenkilö Amy pyrkii paljastamaan työnantaja-yrityksensä ympäristörikokset vuotamalla tietoa lehdistölle. Tämän hyvää tarkoittavan toiminnan motiivit kiinnittyvät henkilökohtaiseen pyrkimykseen saada oma toiminta näkyväksi, ja palauttaa siten itsearvostuksen tunne, osittain kostona myös omasta eriarvoisuuden kokemuksesta. Tarve itsensä voimaannuttamiseen on yhtä paljon ellei enemmän kyseessä kuin tarve ympäristön pelastamiseen. Sarja tuntuu ironisesti osoittavan että vilpittömyys ja itsekeskeisyys ovat sidoksissa toisiinsa hämmentävällä tavalla. Hyvät tarkoitukset kiinnittyvät aina niiden tekijöiden motivaatioihin. Päähenkilön toiminta tuo esiin kuinka aikamme ei näe mitään muuta niin keskeisenä ja arvokkaana kuin itseemme panostettua arvoa. Me olemme oma työkalumme. Minä olen työni ja elämäni instrumentti. Kaikki mitä teemme tuntuu muuttuneen kokoaikaiseksi omien instrumenttiemme virittämiseksi. Sarja ilmentää kuinka olemme koko ajan velvoitettuja säätelemään herkkyyttämme itseämme kohtaan (ajattelevina ja henkisinä olentoina) ja kuinka myös olemme velvoitettuja pelastamaan maailma tai ympäristömme (eli ulkopuolinen) täydeltä kaaokselta vastustaen niitä tekoja, joita harjoittavat juuri ne samat järjestelmät joihon kuulumme ja joiden osallisia olemme sekä joille työskentelemme. Kaikki tuntuu olevan sisältäkäsin työskentelyä. Ulkotila näyttäytyy kuin imuroituna, kadonneena tai sitten olemme vakuuttuneita siitä, että ehkä sitä ei koskaan ollutkaan.

7 5 Julieta Arandan teos Stealing One s Own Corpse (An Alternative set of footholds for an ascent into the dark) (2014), joka oli esillä viimeisimmässä Berliinin Biennaalissa, näyttää kaipauksen ulkopuolisuudesta, tarpeen ja halun liikkua yli tästä suuntautumisena kohti avaruutta. Teos tarkkailee kuinka tämä halu on kuitenkin täysin kiinnittynyt tähän todellisuuteen. Vaikka avaruus on ulkopuolisuuden projektio, on se silti jotain, johon me paikannamme itsemme saman olemassaolon muodon kautta, kantaen mukanaan niitä kaavoja, jonka kautta olemme syntyneet. Ulospääsy on vain itseemme sidottua kuvittelua ulospääsystä. Tämä vankilanomainen tunne, joka vainoaa nykytilannetta on verrannollinen tunteeseen, jossa olemme suljettuina ihmisen tekemään kapseliin ilman lupausta parannuksesta, vain jaksamisella ja tilanteen kestämisellä on merkitystä. OSA 1: 1. IHMISEN TYÖTELIÄS TILA Hannah Arendtin kirja Human Condition (1958) 6 alkaa kuvauksella maasyntyisestä objektista, joka kammetaan avaruuteen. Hän aloittaa tutkielmansa ihmisen tilasta käsitellen avaruutta ajankohtana, jolloin ihmiskunta oli juuri todistanut ensimmäinen avaruussatelliittin laukaisun. 7 Arendt ilmaisee kuinka yleinen reaktio tähän tekoon (joka on hänen mielestään tärkeydessään ohittamaton) tuntui olevan helpotus ilmentäen halua sekä ajatusta, että vihdoin saavutettaisiin askel kohti ihmisen pakoa vankeudesta maapallolla. Hän jatkaa huomauttamalla, että huolimatta kyvystään irrottautua maanpinnasta ihminen on silti täysin maahan sidottu olento, ja ennen kaikkea ehdollistunut olento, sillä maapallo voi olla hyvinkin uniikki elinympäristö universumissa. Maapallo on kenties ainutkertainen ympäristö, joka pystyy tuottamaan ihmiselle paikan liikkua ja hengittää ilman vaivaa ja apuvälineitä. Hän näkee tämän halun paeta maapallolta tieteelliseen pyrkimykseen linkittyneenä haluna vaihtaa olemassaolon ilmainen lahja johonkin ihmisen itsensä valmistamaan. Hän ei kyseenalaista tämän pyrkimyksen mahdollisuutta onnistua, mutta kysyy tulisiko sen onnistua ja määrittää kirjansa tarkoitukseksi ihmisen tilan ja toiminnallisuuden tarkastelemisen, sekä puheen jaetun areenan tärkeyden esiintuomisen. Arendtille vain ihminen monikossa toisten ihmisten keskuudessa voi kokea merkityksellisyyden, koska voi puhua ja järkeillä toisen/toisten sekä itsensä kanssa. Yksinäinen pohdiskelu ja ajattelu on jätetty Human Condition- kirjan ulkopuolelle ei siksi etteikö se olisi tärkeää päinvastoin, mutta koska kirjan painotus on sen tarkastelemisessa mitä me teemme. 6 Arendt, Hannah, Human Condition, Suomeksi Vita Activa: Ihmisenä olemisen ehdot, käännöstyönohjaus Riitta Oittinen, Vastapaino, Tampere, Itse käytän lähteenäni englannin kielistä versiota vuodelta 1998 (The University of Chicago Press). 7 Tämä tulee esille Margaret Canovanin esipuheessa Human Condition kirjan englanninkielisessä painoksessa.

8 6 Paitsi ihmisen avaruuteen heittäytymisen aikakautena, Arendt määrittää tarkasteluajankohtansa automatisaation esiintulon hetkenä ja ennustaa uhkaavan tapahtuman; että parissa vuosikymmenessä automatisaatio tyhjentää tehtaat ja vapauttaa ihmiskunnan Arendtin sanoin sen vanhimmasta ja luonnollisimmasta taakasta, välttämättömyyksiin kiinnittyneestä työnteosta. Arendt huomauttaa, että tämä toive vapautuksesta, joka on ollut olemassa tallennetun historian alusta asti on käsillä vain ilmiasuna. Kun moderni aika on keskittynyt työn ylentämiseen on se päätynyt koko yhteiskunnan muuttumiseen työntekijöiden yhteiskunnaksi. Tämä tarkoittaa Arendtille sitä, että se ihmistoiminnan muoto, joka ilmenee työn jokapäiväiseen elämään kiinnittymisessä, on laajentunut käsittämään kaikkea ihmistoiminnallisuutta. Näin työntäen sivuun toiminnallisuutta, joka pyrkii valmistamaan ja tuomaan esiin jotain ihmiselämän välttämättömyyden ylittävää ja siten ei vain tuotettavaa ja kulutettavaa. Arendt kysyy, miten työ on saanut niin keskeisen ja korostetun roolin yhteiskunnassa nimenomaan sen syklisessä, välttämättömässä (elintoimintojen ja elämän ylläpitämiseen keskittyneessä), muodossaan? Hän toteaa että kaikki inhimillinen toiminta on alistettu eräänlaisen kotitalous-ajattelun alle, jossa koko ihmiskunta pyörittää vain oman elämänsä edellytyksiin liittyvää, toimeentuloon kiinnittyvää, toiminnallisuutta. Arendt esittää, että modernin ajan muutos liittyi nimenomaan ihmisen haluun luottaa tietoon. Kun ainoa luotettava tiedon lähde oli ihminen itse, moderni aika ikään kuin kääntyi sisäänpäin. Ihmisestä tuli oman toimintansa kautta tietävä yksilö. Descartesiin viitaten Arendt perustelee, että epäilyn tuominen olemisen kiinnikkeeksi nousi esiin Galileon tieteellisestä löydöksestä, jossa todentamisesta (aistien epäily, jonka kaukoputki sitten toimitti luotettavan tiedon muotoon) tuli tärkeä osa tietämistä. Jumala asettui Descartesille ihmiseen kykyyn epäillä. Tämä tiedon tuottamisen premissi toimii nykysinkin eräänlaisena uskonpuhdistuksena. Vain testattuun tietoon voidaan luottaa, sillä sillä on sopivaa uskottavuutta. Moderni matriisi on: ihminen tuottaa tietoa itsestään itselleen. Ja tässä tuottamisessa välineellisyydellä on paikkansa. Arendtin esittämää tämän matriisin kuvausta seuraten: Mikään ei ole niin varmaa kuin matemaattinen tieto, jonka muoto soveltuu niin pieniin kuin suuriinkin skaaloihin todentaen siten paikkansa pitävyyttä niin atomeissa kuin planeetoissa. Samoin perustein näyttää, että me on yhtä kuin monta samanlaista. Yhteistoiminta on siis esiintynyt eräänlaisen tasa-arvoisuuden kautta, jossa ihminen on (biologinen) olento, joka jakaa tämän saman kaikkien muiden ihmisten (olentojen) kanssa, ja tämä siis on se perusta, joka ihmisellä on ilmeisenä.

9 7 Kun Arendtin ajattelun mukaan moderni tilanne käsittää koko yhteiskunnan kotitaloutena, jossa irroittautuminen elämän välttämättömyyksistä ei saa tilaa, se ei siten tarjoa myöskään paikkaa poliittiselle yhteiselle, jossa mahdollisuus toteuttaa erinomaisuutta tapahtuisi. Tämä alue, joka Arendtin mukaan antiikin ajattelussa (polis, res publica) merkitsi ensisijaista vapaan ihmisen mahdollisuutta ajatteluun erimielisyyteen perustuvana yhteisönä, oli poliittisuuden areena, jossa vain tuon erimielisyyksien positioiden kautta voidaan tarkastella asioita sekä sanoa ja tehdä vapaina kiinnittymättöminä välttämättömyyteen. 2. TAIDETEOS EI KULU KÄYTÖSSÄ Arendtin jaottelussa työ (labor), teko (work), toiminta (action) taiteen tekeminen väistää välttämätöntä ja perustuu nimenomaan sille, että taideteoksen rooli on irrallaan hyödyllisyydestä ja käytettävyydestä, ja siten myös välttämättömyyksiin sidotusta tuottamisesta. Taideteos näyttäytyy Arendtille kenties pysyvimpänä ihmisen tekemisen muotoina, jossa jotain kuolematonta tulee käsin kosketeltavaksi kuolevien käsien toimesta; nähtäväksi, luettavaksi ja kuultavaksi. Taiteen välitön lähde on Arendtille ihmisen kyky ajatella, mutta se ei estä taideteoksia, ja taiteen tuloksia, olemasta asioita. 8 Tämä objektiluonteisuus tuo taideteoksiin ja tekoihin pysyvyyden niiden ollessa ilman hyötykäyttöä. Arendtille taiteilijan yksityinen (tunne, kokemus, ajatus) saa ilmiasunsa vain asettumalla ulos ja irroittumalla asettuen muiden tarkasteltavaksi ja näin ajallisesti jatkaen läsnäoloaan. Elävän hengen tulee selvitytyä aina kuolleen kirjaimen kautta. 9 Taideteos on siten aineellistunutta ajattelua, jolla on oma itsenäisyytensä. Kun Arendt kritisoi koko yhteiskuntaa, jossa kaikki alistetaan elannon ansaitsemisen päämäärän alle, hän tulee maininneeksi, että kenties taiteilija on ainut jäljelläoleva valmistaja yhteiskunnassa. 10 Koska taiteilija ei valmista jotain vain henkensä pitimiksi hän erottuu siten toisista valmistajista, joiden käyttö-objektien luomiseen keskittyminen tekee heistä enenevissä määrin tuotannollisen prosessin alle asettuvia. Taideteos ei ole luotu käyttöä varten vaan kuolemattomaksi ihmiselle. Yksin itsekseen ajattelija työntyy yleisen alueelle ei vain valmistamiensa esineiden vaan myös puheen ja teon kautta. Se, mikä näyttäytyy muille näyttäytyy myös hänelle itselleen. Jos taidetta tarkastelee vapaan ajattelun areenana, se vaikuttaa olevan aina sidoksissa oman välineellisyytensä, 8 Arednt, works of art are thought things but this does not prevent them being things, s.169, Arednt, It is always the Dead letter that the living spirit must survive. s.169, Arednt, s.127, 1958.

10 8 merkityksensä, muodostumisensa ja ymmärtämättömyytensä välittömään esiintuomiseen toiminnassa (esiintulossa) itsessään. Terry Smith aloittaa nykytaiteen olemuksen tarkastelun kirjassaan What is Contemporary Art (2009) 11 toteamalla seuraavasti: Mikään idea nykytaiteesta ei ole niin laajasti hyväksytty kuin ajatus, että ei voi olla saatikka pidä olla ajatusta siitä. Hän jatkaa tarkkailuaan selittäen nykytaiteen aluetta pidemmälle, mutta kuten hän johdannossa yksinkertaisesti tuo esille; kyse on nykyaikaisuudesta (contemporaneous) johon on kirjautunut sisään tarpeettomuus määrittää nykytaide minään muuna kuin moninaisuutena, joka ilmaisee itsensä ajallisen nykyhetkisyytensä kautta: nimetessään itsensä nykytaiteeksi. Samaa ajattelua seuraten on vaikea määrittää mitä on taiteen parissa tehtävän työn muoto ja luonne. Miten nykytaidetyö ilmenee ellei se paljastu samalla kun taidetta tehdään? Siis sisäänrakennetusti siis kiinnittyneenä käsityksiin paitsi taiteesta, myös siihen liittyvän toiminnan (esilläolon sekä työstämisen) muodosta? Mitä taide on työnä? 3. TYÖN JA TAITEEN ALUE Saadakseni käsityksen taiteen ja työn välisestä maastosta tutustuin kolmeen viime vuosina julkaistuun kirjaan (vuodesta 2011 vuoteen 2013). Work work work a reader on art and labour, (2011), Living Labor (2013) ja E-Flux journal: Are You Working Too Much? Post-Fordism, Precarity, and the Labor of Art, (2011). 12 Julkaisujen teksteissä minulla on tarkasteltavanani kokoelma erilaisia rinnakkaisia perspektiivejä ja ajatuksia. Tämä rinnakkaisuus tarjoaa minulle mahdollisuuden havainnoida julkaisujen yhteyksiä sekä yhteneväisyyksiä, mutta ennenkaikkea sitä miten ne määrittävät taiteen suhteen työhön. Käytän hyväkseni sitä, että tekstit ovat valikoima nykytaiteen parissa toimivien taiteilijoiden, kuraattorien, tutkijoiden sekä aktivistien ajattelua. Tämä kirjoittajien ammatillinen kirjo paikantaa näkökulman toimijoiden tasolle, siihen ymmärrykseen, joka kulkee mukana monien nykytaiteen parissa työskentelevien ihmisten tulkinnoissa kirjojen lähestymästä tilanteesta ja aiheesta. Ne toimivat materiaalina tarkastellessani sitä mitä tuodaan esiin taiteen ja työn otsikon alla, kuinka taiteelliset praktiikat ja työ nähdään teksteissä ja minkälaisella asenteella tekstit käsittelevät tätä asetelmaa. Vaikka tekstit käsittelevät myös laajempaa globaalia tilannetta niiden suorittama aihepiirin tarkastelu tapahtuu länsimaisen yhteiskunnan tilanteesta ja näkökulmasta. Julkaisut ovat 11 Smith, Terry, What is Contemporary Art, 2009, The University of Chicago Press. Ajatus ilmaistaan esipuheessa sivulla1. 12 Ensimmäinen julkaisu on koottu IASPIS-residenssikeskuksessa järjestetyn seminaarisarjan jälkeen (Work, work, work a reader on art and labour 2011), toinen liittyen Oslossa Norjassa olleeseen Arbeitstid näyttelyyn Henie Onstad taidekeskuksessa (Living Labor 2013) ja kolmas on tunnetun verkkojulkaisu alustan osa (E-Flux journal Are You Working Too Much? Post-Fordism, Precarity, and the Labor of Art, 2011).

11 9 kokoelmia, joiden sisältö on muodostunut eri ajattelu- sekä käsittelytavoista joiden risteyskohdat tuovat esiin kysymyksiä julkaisujen jaetusta agendasta. Mikäli jaettu tarkastelupositio tai agenda ilmenee se ei olisi mitenkään piilotettua. Paitsi omaten saman kustantajan (Sternberg Press), julkaisuissa on myös osittain samoja kirjoittajia. Ne jakavat samoja lähteitä ja tekevät viitattauksia toisiinsa. 13 Itse käsittelyyn ottamani Hannah Arendt ja Jacques Rancière olivat niissä myös hyvin edustettuina. 14 Gilles Deleuzeen ja Félix Guattariin kohdistui lukuisia viittauksia. Heidän kapitalismin kuvauksensa on toiminut lähteenä monille julkaisujen teksteissä ilmeneville näkemyksille. Mutta erityisen paljon teksteissä viitataan postfordistisen ja aineettoman työn teoreetikkoihin, erityisesti Paolo Virnoon, Michael Hardtiin, Antonio Negriin ja Maurizio Lazzaratoon. 15 Ryhmän ajattelun kohteena on työ nimenomaan aineettomassa muodossaan (immaterial labor) ja postfordistisessa tilanteessa, jossa yksilön henkinen, kognitiivinen ja tiedollinen kapasiteetti on valjastettu työntekoon. Tarkoittaen että kommunikaatiosta, unista, toiveista, ajatuksista, tiedosta ja sosiaalisista suhteista tulee tuotannollisia. Tämän voi nähdä liittyvän niin kognitiivisen kapitalismiin, kuin myös kokemustalouteen 16. Keti Chukrov tekstissään 17 nostaa esiin postfordistisen työn tilanteen Paolo Virnon ajattelun pohjalta: Kun työ muuttuu aineettomaksi ja työn tehtävien jakautuminen teollisessa tuotannossa katoaa pääoma ei vain ota käyttöönsä meidän työskentelyaikaamme, jolloin tuotamme tuotteita tai tavaroita (sekä lisäarvoa), se ottaa kaiken työntekijän ajan, hänen olemassaolonsa, ajatuksensa ja luovat halunsa. Tuotteita tai tavaroita ei tuoteta kulutettavaksi, nielaistavaksi kokonaan vaan uusina kommunikaation, tiedon, kielien ja jopa maailmojen muotoina. Työ samaistuu virtuoosin esiintyjän luoviin toimiin, ja on kytkeytynyt aktiivisen muistin sekä tiedon yhteyteen. Aineettoman teollisuuden kohteena on subjektiviteettien ja maailmojen tuotanto. Sen kulutus nostaa esiin kuluttajan, joka ei vain nauti tuotteista vaan kommunikoi ja on "luovasti" aktivoitu. Tällä tavalla tuotanto aktivoi ja ottaa haltuunsa elämän, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen tilan, älyn, ja "sielun". 13 Listaus eri kirjojen lähteissä ja viittauksissa toistuvista nimistä näyttää myöskin perustuvan joihinkin jaettuihin painotuksiin. (Toistuvia nimiä kirjoissa olivat esimerkiksi Chipello ja Boltanski, Foucault, Baudrillard, Agamben, mutta myös nimet Marcel Duchamp, Richard Florida, Barbara Ehrenreich, Gibson-Graham, Adorno ja oleellisesti myös Marx, jotka esiintyivät useasti lähdeluetteloissa ja viitteissä). 14 Kirjoittajat Catharina Gabriellson, Marion Von Osten, Irit Rogoff, Raqs Media Collective, Michele Masucci, Hito Steyerl viittavat heihin. 15 Jo kirjojen nimet tuovat tämän esiin, E-flux journalin otsikossa ilmaistaan sen käsittelevän postfordismia ja Living Labour-käsite tulee Virnolta, joka käyttäen Marxia pohjanaan, kuvaa postfordistisia työn olosuhteita muun muassa tekstissä Grammar of The Multitude, Lars Bang Larsen kuvailee tekstissään Zombies of Immaterial Labor: The Modern Monster and the Death of Death B. Joseph Pinen ja James H. Gillmoren termin experience economy niin, että kokemustaloudessa kokemus on uusi tuoton lähde, joka saavutetaan ikimuistettavan lavastamisella. Muistettavista kokemuksista tulee kulutettavia tuotteita. Toisin sanoen henkilön omasta subjektiviteetistä tulee se tuote, jota hän kuluttaa. Tämä sama tilanne paikantuu kulttuurillisten instituutioiden tasolla, joissa yleisölle tuodaan mahdollisuus tuottaa itsensä kulttuurillisten kokemusten kuluttajina. Lars Bang Larsen viittaa Diedrich Diederichsenin termiin Eigenblutdoping oman veren douppaus, jossa yksilö kokemuksillaan tuottaa itsensä kokemusten kuluttajana. "[ ] just as cyclists dope themselves using their own blood, cultural consumers seek to augment their self- identity by consuming the products of their own subjectivity", s. 87 / E-flux journal. 17 Tekstissä Towards the space of the general: On labor beyond materiality and immateriality Chukrov kritisoi Virnoa ja aineettoman työhön keskittynyttä ajattelua siitä, että se painottaa liikaa älyllistä ja aineetonta tuotantoa aineellisen tuotannon sekä henkisen rekisterin kustannuksella. Hän tuo esiin myös post-opreaistisen ajattelun painottumisen läntiseen ensimmäisen tai toisen maailman työn kenttään. s / E-flux journal.

12 10 Italialaisen filosofin Paolo Virnon esiintuomien ajatusten kautta voidaan tarkastella sitä miten taiteellisen työn tekemisen muoto kiinnittyy työn tekemisen laaja-alaiseen murrokseen. Virno väittää Väen kielioppi 18 -tekstissään, että nykyajan työn alue on se missä olemme läsnä toistemme kanssa, tuoden esiin niitä lahjakkuuksia ja kyvykkyyksiä jotka aiemmin oli esillä poliittisessa toiminnassa. 19 Ja viitaten Marxin yleiseen älyyn 20 esittää, että nykyisin (pikemmin kuin vaihtoarvoisen tuotannon kaatumiseen) yleisen älyn toiminta on tuotannollista sinänsä; ajatukset ja diskurssit toimivat koneina nykytyönteossa. Yhteisesti jaettava (kuten kieli ja kommunikaatio, sekä ajattelun ilmaiseminen) on pistetty töihin. 21 Virno toteaa, että yleinen äly konstituoi yleisen moninaisten ja mittaamattomien toiminnallisuuksien mahdollisuuden. Todellisten abstraktiot vastakohtaisuuksien vaihdon sijaan luovat pohjan nykyaikaiselle kyynisuudelle, jossa vertauskohtien puuttuminen ja erilaisten elämä-maailmojen tuottamisen mahdollistuminen edistää turhautumista. Tämä tarkoittaa karkeasti sitä, että ymmärrämme yhteisen tiedon ja tosiasioiden olevan tuotettuja, sopimuksenvaraisia ja siten perustattomia. Joka Virnon mukaan tuo esiin niin kyynisyyttä kuin opportunismiakin. 22 OSA 2: 1.TURHAUTUMINEN Tarkastelemani tekstikokoelmat tuntuvat syntyvän kaiken kaikkiaan turhautumisesta; siitä tunteesta, että kaikki ei ole kohdallaan ja tarpeesta tarkastella miksi näin on. Mikä on se tilanne, jossa taiteilija työskentelee? E-Flux journalin toimittajat Julieta Aranda, Brian Kuan Wood ja Anton Vidokle tuovat esipuheessaan ilmi erittäin selkeästi pettymyksensä taiteen parissa harjoitetttya työtä kohtaan. "Tehdään yksi asia selväksi: on raivostuttavaa että kaikkein kiinnostavimmat taiteilijat ovat erittäin 18 Virno, Paolo. Väen kielioppi, 2001, suom. Inkeri Koskinen, Tutkijaliitto, Virno pohjaa ajatteluaan Hannah Arendtiin päätyen päinvastaiseen tulkintaan poliittisuudesta ja työstä: "Politics, according to Arendt, has taken to imitating labor. The politics of the twentieth century, in her judgment, has become a sort of fabrication of new objects: the State, the political party, history, etc. So then, I maintain that things have gone in the opposite direction from what Arendt seems to believe: it is not that politics has conformed to labor; it is rather that labor has acquired the traditional features of political action. Lainaus: Luettu General intellect: yhteisesti jaettujen kykyjen/ajattelemisen/tiedon taso tuotannollisena voimana. 21 The effect of putting intellect and language, i.e. what is common, to work, renders the impersonal technical division of labour spurious, but also induces a viscid personalisation of subjectification. Ote on Virnon General Intellect - tekstin (2001) englanninkielisestä käännöksestä. Teksti luettavissa osoitteessa Luettu Virno, 2001.

13 11 kykeviä työskentelemään vähintään kahden tai kolmen ammatin parissa jotka ovat, toisin kuin taide, arvostettuja yhteiskunnassa korvauksen ja yleisen hyödyllisyyden nimissä." 23 Taiteen ja vastikkeellisuuden suhde on taiteen ja työn välistä suhdetta ilmentävä. Kysymys on siitä, että taidetta nähdään tehtävän pääasiallisesti tekijän intention suuntaamana, ja siten ikään kuin olevan vapaaehtoista työtä. Tästä tuntuu johtavan se vääjäämättömyys että taiteilijan työn korvaus on työn toteutuminen itsessään. Tähän Virno viittaa virtuoositeetin käsiteellään, jossa työ on (postfordistisessa muodossaan) julkisesti organisoidussa tilassa tapahtuvaa performointia, joka ei tuota lopputuloksia vaan on päämäärä itsessään eräänlainen esitys. 2. VASTIKKEELLISUUS Aranda, Wood ja Vidokle kysyvät esipuheessaan miksi monet lahjakkaat taiteilijat vapaaehtoisesti suostuvat työskentelemään alueen parissa, joka tarjoaa niin vähän vastineeksi? He käsittelevät sitä kuinka taiteellisesta työstä maksettava korvaus ei ole suhteessa sen vaatimaan työmäärään ja tarjoavat pohdintoja syistä miksi näin on: Jostain kumman syystä, joko johtuen taiteilijoiden omasta turhamaisuudesta ollen hypnotisoituja jonkinlaisen tekijyyden diiva-käskylauseen toimesta, joka lupaa laaja-alaista tunnustusta tai kulttuurin omista odotuksista lähtien" 24 He jatkavat että taiteilija on vedetty mukaan johonkin outoon pseudo-ammattiin, jossa hän käyttää suunnattomia määriä energiaa työskentelyyn sillä verukkeella että kokee sen olevan joksikin korkeammaksi arvoksi. He toteavat, että taide ei kuitenkaan ole uskontoa, eikä hyväntekeväisyyttä, ja sanovat, että ajatus työskentelyn korkeammasta arvosta on haastettava. He nostavat esiin myös tähän tilanteeseen liittyvän omaehtoisen riiston, kieltäytymisen oman työn samaistamisesta tavanomaisen työn kanssa ja käsityksen taiteesta eräänlaisena loistavana näkymänä jostain muusta. 25 He ilmaisevat myös vastaanoton ongelmallisuuden; sen miksi taiteellinen työ ei tunnu löytävän vastikettaan silloinkaan kun se näyttää olevan hyvin vastaanotettu ei samalla tavoin kuin insinöörin suunnitelma toteutuu niin hyvässä kuin pahassa. 26 Vidokle, Aranda, ja Wood toteavat, että tekijyyden poistaminen ei tarjoa ratkaisua sillä sillloin taiteilija ei vain tule jäämään ilman korvausta vaan myös kunniaa. Heidän nokkela tiivistyksensä on että taide on kuin hyväntekeväisyyden harjoittamista kasville. ( It s like performing an act of charity to a plant. ). Lopuksi he päätyvät toteamaan, että ainoa vaihtoehto voisi olla vain tehdä lisää töitä mutta samalla vaatien taiteilijan 23 Aranda, Wood,Vidokle, Let s be clear about something: it is infuriating that most interesting artists are perfectly capable of functioning in at least two or three professions that are, unlike art respected in society in terms of compensation and general usefullness., s.6, Are You Working Too Much? Post-Fordism, Precarity, and the Labor of Art, E-flux journal, Aranda, Wood, Vidokle, For some reason, either due to artists own vanity, to being hypnotized by some sort of authorial diva imperative that promises large scalerecognition, or to the expectations of the culture itself, s.6, Aranda, Wood,Vidokle, a shining vision of a possibility for something else, s.7, Aranda, Wood,Vidokle, s.7, 2011.

14 12 etuoikeutettua kapasiteettia aloilla, joissa määrätietoinen amatööriutesi on tehnyt sinusta toimivan osaajan. 27 Nämä taiteilija-kirjoittajat ehdottavat, että taiteen vastikkeellisuuden kysymys punnitaan juuri tässä tilanteessa. Siis tämän puoleisessa, jossa taidetoimijoiden saama rooli työntekijöinä liittyy kysymykseen huomiosta, vastaanotosta, arvostuksesta ja korvauksesta. Mutta Arandan, Vidoklen ja Woodin esipuhe esittää kuitenkin taiteen parissa työskentelemiseen liittyvän ongelman, eli kaikesta näistä (vastaanoton ja korvattavuuden ongelmista) huolimatta sitä tehdään silti. Jos karkeasti käy määrittelemään raja-aitoja käsitykset taiteen parissa tehtävästä työstä voi jakaa vastikkellisuuden puitteissa. Jaottelu menee niiden välillä jotka näkevät taiteen työn rinnastuvan palkka-työn kanssa tai eräänlaisena yksilön yritteliäisyyden muotona ja kokevat, että joko markkinatalouden mekanismit tai yhteiskunnan tulojaot löytävät aina sen mikä on tarpeellista tai koetaan tarpeelliseksi ja tuottavat sille myöskin vastikkeen (eli asian tärkeäksi näkeminen tuottaa sille korvauksen). Toinen rintama näkee taiteen ominaisen ja oleellisen roolin kulttuurillisessa ja yhteiskunnallisessa itseymmärryksessä, kokeilussa, ja sivistyksessä, jonka näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä tulee ylläpitää yhteisesti, ja jonka tulisi myös irrottautua vastikkeellisuuden kysymyksestä kokonaan. Taiteen tekemisen voidaan ajatella asettuvan paljolti rinnakkain prekaarin työläisyyden kanssa paitsi työn tekemisen itseohjautuvan puolen kautta, mutta myös antautuessaan työn tekemisen "uusille muodoille" vastikkeettomana pakko-yrittäjyytenä, jossa yksilö kantaa vastuun omasta toiminnastaan ja toimeentulostaan, vimmaisesti kehittäen ja mukauttaen itseään jatkuvasti muuttuvaan kenttään. 3. KOKOAIKAINEN ELÄMÄN TYÖLÄISYYS Hito Steyerlille termi occupation 28 viittaa ammattiin ja ajanvietteeseen, tilanteeseen, jossa työn tekeminen on muuttunut ajan kuluttamiseksi ja kiireisenä pysymiseksi sinänsä, irrottautuneeksi tulosten tuottamisesta. Tässä tilanteessa vastikkeellisuus on kadonnut ja aktiivisena oleminen on tärkeää sinänsä. Hän toteaa, että enää ei keskitytä jonkin asian ansaitsemiseen vaan ajan ja resurssien kuluttamiseen toiminnassa. 29 Kaikkein merkityksellisintä on toimeliaisuus itsessään. Toiminnallisuus on ajallista jatkuvuutta ilman päätepistettä. Tämä näyttäytyy myös vastarintana 27 Aranda, Wood,Vidokle, but while claiming the privileged capacity of the artist within the fields in which your determined amateurism has made you a functional expert., s.7, Sana occupation viittaa haltuunottoon sekä ammattiin. Steyerlin teksti Art as Occupation: Claims for an Autonomy of Life / Work, Work, Work - reader on art and labour, Steyerl, it marks a transition that goes beyond the often described shift from a Fordist to a post-fordist economy; rather that being framed in terms of earning, it is seen as a way of spending time and resources. s.48, 2011.

15 13 ilmenevän haltuunoton kautta, eräänlaisena läsnäololla valtaamisena. (Kuten Occupy-liike muun muassa ilmentää). Jos taiteen autonomia perinteisesti on edellyttänyt taiteen eristämistä elämästä, Steyerl toteaa että avantgarde halutessaan uudelleen muodostaa taiteen suhteen elämään, jotta sillä olisi sosiaalista merkitystä, tuottikin toisenlaisen tilanteen; taide toiminnan kiinnittymisen jokapäiväisyyteen ja siinä ilmenevään tarkoitushakuisuuteen, käytettävyyteen ja välineelliseen merkitykseen. Steyerlin väite on, että elämä on nykyisin taiteen haltuunottama. 30 Olemme loputtoman meditaation, ikuisen prosessin, päättymättömän neuvottelun ja tilallisten jakojen hämärtymisen tilanteessa, 31 jossa kaikki sisällytetään saman loputtoman prosessin alaisuuteen. Steyerlille tämä muutos näyttäytyy taiteen ominaisimmassa instituutiossa; museossa, joiden toiminnasta on tullut paitsi julkisen tilan nostalgisia säilyttäjiä myös "voittoa tavoittelevia infokapitalismin spektaakkeleja." 32 Nykymuseoilla tuntuukin olevan laaja-alainen toimenkuva pedagogisina, sosiaalisina, (semi-) julkisina instituutioina, jotka paitsi tallentavat ja esittävät, myös ruokkivat, aktivoivat, elävöittävät, työllistävät, tuottavat, viihdyttävät ja lohduttavat. Steyerl tekstissään Is Museum A Factory 33 huomioi, kuinka museot ovat ilmestyneet entisten tehtaiden paikoille länsimaissa, näin ilmentäen myös murrosta tuotannollisessa painotuksessa. Kun tiedosta ja kokemuksesta on tullut tuote, joka kiinnittyessään taustoittavan kontekstin tuottamiseen tuottaa esityksen siitä mitä on mahdollista muistaa, tietää tai esittää ylipäätänsä. Museosta on tullut ymmärrys- ja tietokapitalismin keskeinen instituutio. Museoiden myös edistäen taiteen ilmenemistä kokemus-teollisuutena, jossa kokeilevuus ja uusia muotoja hamuava jatkuvuus tuottaa kulutettavia hetkellisyyksiä. Prosessin omaisuus tuottaa "tekemistä tuotteena 34. Taiteen instituutiot voivat olla tapa ja keino kiinnittää resursseja, tehdä työtä näkyväksi sekä myöskin vakiinnuttaa työn muotoja ja rakenteita. Ne voivat myös tarjota taiteelliselle työlle paikan 30 Steyerl, Life has been occupied by art, because art s initial foray into life and daily practice gradually turned into routine incursions and then into constant occupation, s.51, Steyerl, s. 49, Steyerl, s.55 viite 11, Teksti löytyy mm. Taideyliopiston Kuvataideakatemian julkaisusta Artists as Researchers, (toim.) Hannula, Kaila, Palmer, Sarje, Joanna Sokolowska ja Cecilia Widenheim viittavat Steyerlin tekstiin omissa teksteissään Work, work,work- julkaisussa, jossa he käsittelevät toimintaansa niin Iaspiksen johtajana (Widenheim) kun kuraattorina (Sokolowska). 34 Kenties englanniksi voisi asian ilmaista osuvammin Making as commodity. Tarkoittaen että jonkin asian tekeminen tuotteistuu. Kuten yhteisöllinen toiminta jonka voi nähdä ilmenevän työpajojen tuotantona.

16 14 osana yhteiskuntaa sekä myös vastikkeellisuutta. Mutta jotain tuntuu olevan liikkeellä tilanteessa, jossa instituutiot ovat yhä enemmän myös itse vain eräänlaisia kilpailevia tuotantotehtaita. 35 Taiteella työnä on siis paljon tekemistä korvattavuuden ja tuloksen määrittämisen vaikeuden kanssa. Kun taide on jatkuvaa toimintaa, alituista subjektiviteetin esillä oloa, se myös väistää korvauksellisuuden samassa merkityksessä kuin tehdystä asiasta tuotettu tuote. Jos taide ilmenee elämän esityksenä, jossa tekemisemme tuotteistuu, altistummeko osallistumisemme ja näkyvyytemme kautta jonkinlaiselle riistolle? Käsite elämän työläisyydestä keskittää kokemusta taidetyön luonteesta. Mitä tehdä tilanteessa kun kaikki tuntuu lankeavan saman palkattoman ja vastikkeettoman työläisyyden alaiseksi? Jossa osallistumme tuotannollisuuteen kaikella olemisen ajallamme. Jos moderni aika on kiinnittynyt ihmisten väliseen sopimuksenvaraisuuteen yhteisten asioiden hoidossa, suhteessa ihmiselämän ylläpitämiseen ja suojaamiseen, mitä tapahtuu jos vastikkeellisuus on kadonnut - mikä tarjoaa kiinnekohdan työlle (yhteiskunnallisena) toimintana? 36 Tuntuu että työn tekemisen alueen laajeneminen kohti yksilön olemista sinänsä (kognitiota, aikaa) on välttämättömyyksien parissa työskentelemistä. Altistuminen mittaamisen (ekonomian) logiikalle on selkein ilmiasu työn kokoaikaisuudesta. Arendtin mainitsema Kotitalous - ajattelu ilmenee siinä kuinka meidät kaikki valjastetaan toimimaan yhteisen hyväksi tai yhteisessä taloudellisessa keskinäisriippuvaisuudessa, jossa sanojen ja tekojen viimeinen puntari on taloudellinen riippuvuus elinehtona. Meidän tulee tehdä töitä, jotta voimme elättää toisemme ja itsemme. Yhteinen hyvä toteutuu tässä tilanteessa paradoksaalisesti silloin kun osallistumme tavoittelemaan omaa etuamme. Merkityksellistä on, että antaudumme kaikella kapasiteetillämme tuotannolliseen rooliin. (Niin aineellisena tai aineettomana.) Tästä tilanteesta uloskirjoittautuminen näyttäytyy mahdottomuutena, sillä kaikesta voi uuttaa arvonmuodostukselle pohjaa. Vastarinnan ilmaus 35 Lisa Rosenthal pohtii tekstissään Two Years: the Dematerializatin of an art institution voiko taideorganisaatio muuttua vastaamaan taiteilijoiden työskentelyä paremmin, ja kysyy How can move beyond precarity, self-exploitation and the insecurity of endless flexibility without stagnating in the systems of the past? Ongelma vanhojen mallien muuttamisessa on, että uudet mallit eivät välttämättä pura tilannetta vaan saattavat jopa osallistua vielä tehokkaammin eräänlaisen epämääräisyyden tuottamiseen. s. 235 ja s. 237 / Work, work, work a reader on art and labour, Yksi kirjoissa ilmenevä elementti on työväenliikkeen historian esiintuonti. Tämä tulee esiin esimerkiksi projektissa Sense of Solidarity, jossa Ingela Johansson ja Nina Svensson tarkastelivat miten tavanomaisilla työpaikoilla, ja työväen yhdistysten toiminnassa, taiteeseen suhtaudutaan. Tai Living Labor- julkaisussa työväenliikkeen arkiston hoitajan pohdinta arkiston mahdollisesta tärkeydestä (Ole Martin Ronning). Työnväenliikkeen tarkasteleminen tuo esiin myös niin sanotun toimivan aktivismin tai vastarinnan historiallisen esimerkin, jota vasten kirjojen kuvaama aineettomien työläisten jollakin tavalla aineeton yhteistyön (ja yhteenliittymisen) puute peilautuu. Kirjoissa on kuvauksia taiteilijoiden aktivismi-toiminnasta (Ana Betancour, Kirsten Forkert/Work, work, work-julkaisu) ja taiteilijan työn tuotannollisuuden sekä elannon saamisen edellytyksiin keskittynyttä tarkkailua eri ryhmittymien toimesta (OTCOP ontheconditionsofproduction, MAL (Making A Living), Precarious Workers Brigade). Tekstit tuovat esiin muotoja, joilla taiteilijat pyrkivät paitsi toimimaan kollektiivisesti, myös olemaan läsnä aktiivisena toimintansa tarkkailijoina ja määrittäjinä yhteiskunnassa. OTCOP ilmaisee kollektiivisuuden kriisin: This sick body has constantly been torn apart by personal demands. Because of this, our body remains vague in its definition and its aims s. 229 / Work work work a reader on art and labor, 2011.

17 15 kapitalisoidaan uutisotsikoihin ja myydään meille spektaakkelina ja hiljainen ajattelija on kuitenkin keho, joka kuluttaa. 37 Tämä ulospääsyn mahdottomuuteen liittyvä ummehtuneisuus on kuin ilman puuttumista kun kaikki toimijuus asetetaan tuottaja/kuluttaja-akselille. On mahdotonta kuvitella pako tai ulostulo tilanteesta, jossa tuotamme oman subjektiviteettimme, kokemuksemme ja sen murtumat. Emme voi kuin kierrättää mahdollisuutta ajatella toisin, tuottaa rakoja tai aukeamia. (Jos yritämme polttaa tai tuhota, meille jää jäljelle vain tuhkaa, mikään ei katoa tai synny tyhjästä.) Ajattelu on materialisoitu. Jos taiteilija on tässä tilanteessa kognitionsa parissa puuhaileva yhteiseen henkeen puhaltaja, joka välittää aina vaan tarkempaa ja nerokkaampaa sisältöä ympäristöstään, meistä kaikista ja itsestään välineidensä kautta, onko hän silloin uusliberaali työläinen par excellence? WHEN ATTITUDES ARE PRODUCTIVE 39 TAITEILIJA ESIMERKILLISENÄ TYÖLÄISENÄ Hito Steyerl toisessa tekstissään 40 ilmaisee, että nykytaide on uusliberaalin tilanteen keskiössä: Nykytaide on tuotemerkki ilman tuotetta, valmiina läimäistäväksi melkein mihin tahansa, nopea kasvojenkohotus joka toitottaa uuden luovuuden imperatiivin ylistystä paikkoihin jotka tarvitsevat äärimmäistä muodonmuutosta, uhkapelien jännitys yhdistettynä yläluokkaiseen sisäoppilaitos koulutuksen kankeisiin nautintoihin, sallittu leikkikenttä maailmalle joka on luhistunut sekä hämillään pyörryttävästä säätelyn purkamisesta" 41 Hän ehdottaa miksi näin saattaa olla: "taiteen tuotanto on peilikuva jälkidemokraattisista hyperkapitalismin muodoista, jotka näyttävät tulevan hallitsevaksi poliittiseksi kylmän sodan jälkeiseksi paradigmaksi." 42 "[taidetta] tuotetaan spektaakkelina postfordistisilla kaikki-minkä-jaksat tehdä liukuhihnoilla" 43 ja taiteilijat ovat global lumpenfreelancers, joiden toimintakentällä kilpailu 37 Nina Powerin teksti Don t Smile, Organize käsittelee kehon tuotannollisuutta ja hallintaa. The terrain of the body, working or not is ultimately the contemporary terrain of politics, and work, whether official or not. Ajatus kehosta ja persoonallisuudesta tuotannollisena ilmenee velvoitteena sen hyötykäyttöön. If your smile is particularly convincing, we could say, why not be rewarded for it? Lopuksi Power kehottaa ottamaan sairaslomaa sen sijaan, että altistuisi taloudellisella säästävyydellä mitoitetulle hallinnon vaatimukselle terveenä pysymisestä. s / Work, work, work a reader on art and labour, Kun Lisa Rosenthal analysoi tekstissään Two Years: the Dematerialisation of the Art Institution Baltic Art Centerin pyrkimystä kokeilla uusia toiminnan ja tuotannollisuuden muotoja hän toteaa, että the flexible, non-specialised, always-ready to-react-to-any-unpredictable-situation institution mirrored the precarious subjectivity of the artist as post-fordist-worker par excellance s. 236 / Work, work, work a reader on art and labour, Milena Hoegsberg viittaa Kathi Weeksin esittämään ajatukseen esipuheessaan Living Labor- kirjassa: The artist represents the cultural producer par excellance, who has internalized the work ethic as a pillar of artistic purpose, and performs not just the labor of the hand, but the labor of the head and the heart. s. 49 / Living Labor, Kathi Weeks ilmaisee when attitudes themselves are productive, a strong work ethic guarantees the necessary level of willing commitment and subjective investment käsitellessään nykyajan vaatimuksia sisäsitetystä itseohjaavuudesta ja henkisten kapasiteettien käytöstä. s. 153 / Living Labor, Steyerl tekstissä Politics of Art: Contemporary Art and the Transition to Postdemocracy s / E-flux journal, Steyerl, Contemporary art is a brand name without a brand, ready to be slapped onto almost anything, a quick face-lift touting the new creative imperative for places in need of an extreme make over, the suspense of gambling combined with the stern pleasures of upper-class boarding school education, a licensed playground for a world confused and collapsed by a dizzying deregulation, s.31, Steyerl, s.33, Steyerl, "[art] is produced as spectacle, on post-fordist all-you-can-work conveyer belts", s.34, 2011.

18 ja opportunismi eivät ole poikkeama vaan ovat sisällä työn muodossa sinänsä. 16 Syytös siitä, että taiteilijat muokkautuessaan alati uuden toiminnan kentän vaatimuksiin ja keksiessään itse koko ajan uusia toiminnan muotoja ovat itse asiassa kiinni nykykapitalismille ominaisessa uutuuden ja luovuuden tuottamisen hegemoniassa, on varsin keskeinen kun pohditaan taiteilijan tekemää työtä. Marion Von Osten 44 viittaa Eve Chiapellon ja Luc Boltanskin The New Spirit Of Capitalism- kirjassa 45 esittämiin huomioihin siitä kuinka taiteellisen kritiikin muotojen autonomian, autenttisuuden ja luovuuden vaatimusten esittäminen söi pohjaa elämän politisoitumiselta ja omistussuhteiden kritiikiltä tehden tilaa uusliberalismille kapitalismin osoittaessa mukautumiskykynsä näihin kritiikkeihin. Eli kultturillinen kritiikki sisäänkaappautui kapitalistiseen muokkautumiseen, kun kapina valvontaa ja kuria vastaan luovuuden mahdollisuuksien laajenemiseksi toiminnan järjestäytymisessä muodostui keskeiseksi aineettomissa ja postfordistisessa tuotanto-olosuhteissa. Kun yritämme keksiä tapoja järjestää ja murtaa esiin uusia vastavoimia tuotamme kärjistetysti ilmaistuna vain uusia kulutettavia toiminnan muotoja. Marion Von Ostenin kuvaus yksinhuoltaja-äiti-freelancer-valokuvaaja-poliittinen aktivisti-taiteilijan työstä ja toimeen tulemisesta, jonka hän kirjoitti Helke Sandersin elokuvan Repuders (vuodelta 1978) pohjalta, esittää että kaikki mitä teemme altistuu ja osallistuu myös siihen työhön, josta saamme korvauksen. Olemme sisällä tuotannollisessa matriisissa, johon osallistuvat moninaiset, myös sosiaaliset ja kulttuurilliset elementit, jotka vaikuttavat kyvykkyytemme arviointiin itse työtehtävän ulkopuolella. Von Osten toteaa lainaten Nikolas Rosea 46, että kolme vuosikymmentä Repudersin jälkeen me olemme velvoitettuja olemaan vapaita. 47 Ja viitaten Michel Foucaultiin sanoo että olemme sisäistäneet tuottavuus koodit ja itsen teknologiat. 48 Kurinpito ei enää ohjaa yksilön toimintaa sen sijaan kyseessä on hallinnoivat käytännöt, jotka rohkaisevat ja laittavat liikkeelle, sen sijaan, että ne tarkkailisivat ja rankaisivat. 49 Kurinalaisuuden sisäistänyt tekijä on biopoliittisessa 50 vankilassa toimiva oman subjektiviteettinsä työstäjä, ja tästä näkökulmasta taiteilija on ollut tämän ajattelun esitaistelija haluamattaan. 44 Von Osten tekstissä Irene ist Viele! Or What We Call Productive Forces, s. 56 / E-flux journal, Luc Boltanskin ja Ève Chiapellon kirja vuodelta Brittiläinen sosiologi. 47 Von Osten, "oblidged to be free", s.54, Von Osten, s.54, Von Osten, s.54, Biopolitiikka tarkoittaa lyhesti ilmaistuna elämän (biologisuuden, fyysisyyden, elämisen) hallinnointia politiikan kohteena. Judith Revel tuo myös esiin biopolitiikan käsitellessään Maurice Merleau-Pontya tekstissä Creating, Working, Deforming and Producing in the Biopolitical Factory. Revel käsittelee tekstissään kuinka taiteilijan kyky luoda jotain sisältäkäsin tuottaa subjektiviteetin ilmaisun, joka ei lakkaa tuottamasta itseään jo olemassaolevasta alituisesti uusiutuvana subjektiteettinä, silti omaten tunnistettavuuden eli Merleau-Pontyn sanoin monogram circulates, s. 145 / Work, work, work a reader on art and labour, 2011.

19 17 Jos lupaus oman aikansa määrittämisestä ja oman työnsä ehtojen luomisen vapaudesta on korvannut ulkopuolelta tulevan teolliseen työhön kuuluvan valvovan pomon ja yksilön itsevalvonta on sisäistynyt voimmeko me enää päästä vapaaksi? Marion Von Osten kysyy kuinka kapitalismin kritiikki voi sisällyttää itseensä myös työn ja elämän yhteenliittymisen yksilön omalla alueella, sen biopoliittisessa valmiudessa, ilman että se päätyy kuvaamaan vain uuden kehittyneen riiston muodon? 51 Voiko tämä asema aineettoman työn tekijänä olla myös mahdollisesti työn suuntaa muuttava ja siten myös yhteiskunnan muuttamiseen paremmin orientoitunut positio? 52 Eli kaappaako työ kaiken aikamme, koska annamme sen tapahtua, ja jos annamme sen tapahtua niin miksi? Vapaaehtoisesti vaiko pakotettuna hyväksymään uusi kapitalistisen riiston metamorfoosi vapautumisen ja itsemäärittelyn kautta myytynä ehtona? Toimeliaisuuden läpitunkeutuminen ja elämän työläisyys ilmentää työkeskeisyyttä. Kathi Weeks kysyy kirjoituksessaan 53 Living Labor- julkaisussa miksi työtä arvostetaan enemmän kuin muita toimia ja käytäntöjä? Jos palkkatyö on ehdotus yksilön sitomisesta yhteiskuntaan tarjoamalla hänelle rooli, tässä tilanteessa työ ei ole vain välttämätöntä vaan myös yksilölle asettettu kollektiivinen eettinen velvollisuus. Weeks tarkkailee työn keskeisyyttä ja kuvailee nykytilannetta, jossa vahvan työetiikan omaaminen itsessään nähdään työn tekemisen kannalta oleellisena. "Love the job becomes part of the job. 54 Weeks nostaa esiin, että jos protestanttinen etiikka näkee työn kutsumuksena, niin kenties nykytyön sisäistetty itsetarkkailu kiinnittyy siihen kuinka elämästä tehdään ura. Kathi Weeks kritisoi myös feministien esittämää näkymättömän työn kritiikkiä, kuten vaatimuksia kotityön esiinnostamisesta ja tuomisesta vastikkeellisuuden piiriin, joka vain entisestään korostaa työn keskeisyyttä elämässä. Hän kysyy, onko työkeskeskeinen näkökulma tarpeen säilyttää pohtiessamme uusia työn tekemisen muotoja ja työn roolia tulevaisuudessa? Omaan työnsä rakastaminen osana työtä - asenne merkitsee jonkinlaista läsnäoloa rakenteessa, jossa prekaarin ja postfordistisen työn näkökulmasta vastikeellisuus (palkan muodossa) on vain yksi elementti työtä, jossa työ tarjoaa oman toimeliaisuutensa kautta kiinnittymisen yhteiskuntaan, toisiin ihmisiin ja indikoi myös yksilön. Se, että talous(uus)liberalistit näkevät tämän kiinnittyneisyyden muodon, eräänlaisen jatkuvan kehityksen ja kasvun itsestäänselvästi hyvää tuottavana asiana 51 Von Osten, s.57, Tom Holert viittaa kirjoituksessaan Hidden Labor and the Delight of Otherness: Design and Post-Capitalist Politics Michael Hardtin näkemykseen, että designista on tullut yleistermi postfordistisen ajan tuotannolle tarkoittaen sitä, että kukaan ei ole designin ulkopuolella. Michael Hardtia lainaten Holert ilmaisee, että tämä merkitsee myös suurta potentiaalia aineettoman työntekijälle ja indikoi, että kritiikkiä sekä vastataistelua voi käydä sisältäpäin. s.113 / E-flux journal, Weeks, The Problem with Work: Feminism, Marxism, Antiwork Politics, and Postwork Imaginaries teksti / Living Labor, Weeks viittaa Arlie Hohcscildin tutkimukseen palvelusektorin työstä. s.153, 2013.

20 18 itsessään on kritiittisen tarkastelun alle asettuva näkökulma. 55 Tämä johtunee niin sanotun arkikokemuksen todistusvoimasta, jossa prekaari-työ ja oman toiminnallisuutensa alituinen kehittäminen ja työn päämääränä itsessään pitäminen on usein ahdistavaa epävarmuutta, ja alituista omien oikeuksiensa etsimistä ja kyseenalaistamista. Saanko vaatia palkkaa työstä, kun minun pitäisi olla kiitollinen, että minulla on (palkka-)työtä ylipäätään? Aineettoman työn teoreetikot lähestyvät työtä näkökulmasta, jossa työ on irroittunut materiaalisesta olemuksestaan ja siirtynyt käsittämään meidän yksilöllisen kapasitettimme mahdollisuuden tuotannollisena voimana. Weeksin mukaan autonomiset marxsistit peräänkuuluttavat työstä kieltäytymistä lähtökohtana sen keskeisyyden murtamiselle. Virnon ajatteluun nojaten Weeks tuo esiin, kuinka poistuminen (exit, exodus) on kieltäytymistä minkään jo olemassaolevan vaihtoehdon valitsemisesta. Se on vaihtoehdon hamuamista polkuna, joka osoittaa mahdollisuuksien lukemattomuuden, sen sijaan että se olisi vain vaihtoehto niille joilla ei ole mitään menetettävää PREKAARIA AVANT LA LETTRE Julia Bryan-Wilson viittaa 57 myös Paolo Virnoon ja ajatukseen poliittisen potentiaalisuuden ilmentymisestä virtuoosisuuden kautta. Bryan-Wilson esittää, että Virno näkee tässä mahdollisuuden liikkua kapeiden poliittisen toiminnan, taiteellisen tuotannon ja työn karsinoiden ulkopuolelle."kulttuuriteollisuuden alueella, toiminnallisuudessa ilman lopputulosta, niin sanotusti, kommunikatiivisesta toiminnasta tulee itsessään lopputulos, selvästi keskeinen ja oleellinen elementti. Mutta juuri tästä syystä, kulttuuriteollisuuden sisällä palkka-työ on mennyt päällekäin poliittisen toiminnan kanssa. 58 Virnolle poliittinen toiminta ja virtuoosi performointi samankaltaistuvat siinä, etteivät ne jätä jälkeensä tuotteita ja että ne tarvitsevat toisten läsnäoloa eli yleisön. 59 Virno toteaa: [ ]all wage labor has something to do with the performing artist 60. Jos esiintyminen muodottaa poliittista toimijuutta, Bryan-Wilson kysyy, mitä tarkoittaa kun taiteilijat liikkuvat toiseen suuntaan, eli ottavat performanssinsa keskiöön palkka-työn? 55 OTCOP tiivistää tilanteen: This constant assesment and re-brandingof ourselves has concequences on our bodies, but, once again we are supposed to deal with this damage as singular individuals by paying for yoga lessons, therapy, psychoanalysis, mindfullness classes, personal trainers The dilemma that seems to be forced upon us can be formulated as: Do you think about all relations in your life as part of market economy, or do you not? /s. 224 Work, work, work a reader on art and labour, Weeks, s. 165, Tekstissään kirjassa Living Labor s , Virno, Grammar of the Multitude, Virno, Virnon lainaus s.102 / Living Labor, Virno kuvailee virtuoositeetin käsitteen tekstissä Grammar of the Multitude seuraavasti: Accepting, for now, the normal meaning of the word, by virtuosity I mean the special capabilities of a performing artist. A virtuoso, for example, is the pianist who offers us a memorable performance of Schubert; or it is a skilled dancer, or a persuasive orator, or a teacher who is never boring, or a priest who delivers a fascinating sermon. Let us consider carefully what defines the activity of virtuosos, of performing artists. First of all, theirs is an activity which finds its own fulfillment (that is, its own purpose) in itself, without objectifying itself into an end product, without settling into a "finished product," or into an object which would survive the performance. Secondly, it is an activity which requires the presence of others, which exists only in the presence of an audience.

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä

Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä Cecilia von Brandenburg Aalto /Arts YH Novia/ ArtGoesWork cecilia.vonbrandenburg@aalto.fi Jäniksen tarina Voimmeko ajatella maailmaa

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Hyvä ja paha pelillistäminen

Hyvä ja paha pelillistäminen Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Lahden tiedepäivä 11.11.2014 KT Kristiina Soini-Salomaa Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Ajatuksia tänään John Dewey

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous.

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Vaikuta ja vaikutu 17.09.2009 marko.parkkinen@seedi.fi +358445802676 1 Verkottumisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ihminen

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija vai First Impression Manager?

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vertaistalous hurmaa kuluttajia

Vertaistalous hurmaa kuluttajia Vertaistalous hurmaa kuluttajia #vertaistalous This is the first new economic system to enter onto the world stage since the advent of capitalism and socialism in the early 19th century, making it a remarkable

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Mindfulness-kerho Mielekäs

Mindfulness-kerho Mielekäs Mindfulness-kerho Mielekäs Hyväksyntä 17.03.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja

Lisätiedot

Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa

Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa Talous tutuksi 2011 / Sari Rämö 1 SCA Packaging Finland Kuka olen? Sari Rämö, ylioppilas Lahden Yhteiskoulu, KTM Helsingin Kauppakorkeakoulu Oy Hartwall Ab/Oy

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista

Lisätiedot

Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne. Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015

Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne. Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015 Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015 Arvoprosessin selkäranka? Arvoprosessi on perinteisesti ennen kaikkea prosessi! Prosessilla on oltava

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy Case: Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy - Kiteytetty asiakaslupaus - Esitystapa asiakaslupaukselle Mistä kaikki alkoi? Oy Puu-Component Ab perustettiin alihankintayritykseksi valmistamaan

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla Opinnäytetyöesitelmä Medialaboratorio 23.11.2009 Jukka Liukkonen Tutkimusongelma Millainen taiteen tulevaisuus voisi olla? Miten taiteen tulevaisuutta

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Aloita oman blogisi luominen (järjestelmä lupaa sen tapahtuvan sekunneissa ;-))

Aloita oman blogisi luominen (järjestelmä lupaa sen tapahtuvan sekunneissa ;-)) BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Avaa http://wordpress.com/ -sivu. Aloita oman

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot