Taustatiedote. Nord Stream 2 AG marraskuu 2017

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taustatiedote. Nord Stream 2 AG marraskuu 2017"

Transkriptio

1 Nord Stream 2 AG marraskuu 2017

2 Uusi putkilinja rakentaa Euroopan energiatulevaisuutta Maakaasun saatavuudesta on tulossa entistä kriittisempi asia sekä EU:lle että maailmanlaajuisille energiamarkkinoille. Globaali kaasun kysyntä kasvaa ja EU:n omat kaasuresurssit vähenevät. Siksi EU:n on varmistettava, että sillä on pitkällä aikavälillä lisäkaasuresursseja, jotta se voi turvata teollisuutensa globaalin kilpailukyvyn sekä vastata kotoperäiseen kysyntään. Nord Stream 2, uusi Itämeren poikki kulkeva putkilinja, parantaa EU:n maakaasun huoltovarmuutta, vahvistaa kaasumarkkinoiden kilpailukykyä sekä tukee EU:n ilmastotavoitteita. 1. Nord Stream 2 tarjoaa tarvittavaa lisäkapasiteettia pitkän aikavälin toimituksiin > Itämeren poikki kulkeva reitti, jonka kautta EU:hun voidaan tuoda lisäkaasua kompensoimaan heikkenevää kotoperäistä kaasuntuotantoa ja vastaamaan osaan tuontikaasun kasvavasta kysynnästä. > Nord Stream 2 tulee olemaan kilpailukykyinen vaihtoehto, joka tarjoaa suoran yhteyden yhteen maailman suurimmista maakaasuvarannoista. Se vahvistaa EU:n kaasutoimituksia sekä lisää EU:n energian toimitusvarmuutta EU:n referenssiskenaarion (Reference Scenario 2016) mukaan Euroopan kaasun kysynnän odotetaan pysyvän pääosin vakaana seuraavan 20 vuoden aikana. Samanaikaisesti kaasun tuotanto vähenee noin puoleen, arviolta 25 miljardia kuutiometriä (mrd.m 3 ) Norjassa, 25 mrd.m 3 Isossa-Britanniassa ja noin 40 mrd.m 3 Alankomaissa. Samanaikaisesti Pohjois-Afrikassa aiemmin vientiin mennyttä kaasua käytetään yhä enemmän kotimarkkinoilla, ja Kaspian alueelta saatavaa uutta kaasua tulee EU:hun vain pieni määrä. Siten Euroopan on täytettävä noin 120 miljardin kuutiometrin toimitusvaje joko LNG:llä tai venäläisellä kaasulla. Näiden vaihtoehtojen osuudet tulee päättämään markkina. Lisätuontikaasua varten on rakennettava uutta infrastruktuuria. Sen myötä Euroopan kaasumarkkinassa voidaan myös paremmin kompensoida tuotanto- ja kysyntäpuolen epävarmuuksia, jotka voivat toteutua koska tahansa. Nord Stream 2 auttaa osaltaan tuontivajeen pienentämiseen sekä toimitusvarmuuden lisäämiseen, mikäli muut tuontikapasiteetit tai kaasutoimitukset eivät ole saatavilla, tai niihin kohdistuu mittavia kuluja ja riskejä. Tuotantopuolella säätelijä on rajoittanut Alankomaissa sijaitsevan Groningenin kentän tuotantoa. Kaasunsaanti tältä kentältä saattaa vähentyä entisestään tulevaisuudessa. LNG-markkinoille on ominaista sykliset muutokset: vaikka markkina on globaali, se on vahvasti painottunut Aasiaan, jossa on hyvin vähän putkikapasiteettia. Kun kysyntä Aasiassa kasvaa, se kasvaa nopeammin kuin uusia nesteytyslaitoksia ehditään 2

3 rakentaa. Näin Aasian markkina vie kokonaan saatavilla olevan LNG:n. Kaasun globaalin kysynnän odotetaan kasvavan 25 prosenttia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Ylläkuvatun LNG:n markkinamuutoksen odotetaan tapahtuvan 2020-luvun alussa. Nord Stream 2 tarjoaa kapasiteettia, jolla kompensoidaan markkinoiden muutosten mahdollisesti aiheuttamaa LNG:n heikompaa saatavuutta. Samalla se lisää kilpailupainetta maakaasun tuonnille EU:hun eri maista, mikä johtaa kaasun kuluttajahintojen laskuun. Kölnin yliopiston tutkimusinstituutin julkaisemassa markkinatutkimuksessa havaittiin, että eurooppalaiset kuluttajat voisivat säästää yhteensä 8 miljardia euroa vuosittain, jos putkilinja on toiminnassa vuonna Nord Stream 2 täydentää nykyisiä kaasunkuljetusreittejä. Tuontivaje kasvaa 120 miljardiin kuutiometriin seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Siten markkinoilla on runsaasti tilaa venäläisen kaasun lisäksi myös muille kuljetusjärjestelmille, edellyttäen, että putkilinjat ovat asianmukaisesti korjattu ja modernisoitu tulevaisuuden käyttöä varten. lakseen venäläisen kaasun kanssa Nord Stream 2 auttaa vähentämään kauttakulkuun liittyviä riskejä Euroopassa tarjoamalla modernia ja tehokasta kapasiteettia yhdistämällä sen valmiina oleviin laajoihin varantoihin Pohjois-Venäjällä. 2. Lisäkapasiteetti varmistaa kohtuuhintaiset ja kestävät energiatoimitukset teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja energia-alan siirtymän mahdollistamiseksi > Nord Stream 2 on tehokas, luotettava ja moderni merenalainen kaasunkuljetusjärjestelmä, joka tarjoaa kilpailukykyisen kuljetusvaihtoehdon kaasun siirtämiseksi EU:n kaasumarkkinoiden suuriin kysyntäkeskuksiin. > Hubien suurempi likviditeetti edistää ja parantaa EU:n integroitua sisämarkkinaa, jossa kaasua voidaan toimittaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Kaasun hintataso eri hubeissa toimii kysynnän indikaattorina. > Merenalaiset kaasuputkilinjat, jotka perustuvat testattuun ja turvalliseen, ympäristön kanssa yhteensopivaan teknologiaan, kuluttavat vähemmän energiaa kaasun toimittamiseen markkinoille > Kilpailluilla markkinoilla kaasu tarjoaa monipuolisen, kohtuuhintaisen ja vähähiilisen vastauksen ilmastohaasteeseen vähentämällä hiilidioksidipäästöjä edulliseen hintaan. Uusi Nord Stream 2 -putkilinja toimittaa kaasua Pohjois-Venäjällä Jamalin niemimaalla sijaitsevalta Bovanenkovon suurelta maakaasukentältä, jonka kaasuvarannot ovat yhteensä noin 4,9 biljoonaa kuutiometriä eli yli kaksinkertaiset verrattuna EU:n todennettuun kokonaisvarantoon (1,9 biljoonaa). Nord Stream 2 on suora yhteys maailman suurimmista kaasuesiintymistä Venäjältä (47 biljoonaa kuutiometriä) EU:n kaasunkuljetusjärjestelmään. 3

4 Venäjä on toimittanut kaasua Länsi-Eurooppaan yli 40 vuotta ja on maailman suurin kaasun vientimaa. Venäläiset ja kansainväliset energiayhtiöt ovat tehneet merkittäviä pitkän tähtäimen investointeja kaasun tuotantoon ja nykyaikaisiin kuljetusjärjestelmiin Venäjällä vuosikymmenien ajan. Investointien avulla on kehitetty uusia kenttiä ja lisätty tuotantoa. Tuloksena Venäjän kaasuvarannot ovat yksi kustannustehokkaimmista kaasun lähteistä Euroopalle. Venäjän mittavat kaasutoimitukset ovat myös saatavilla ja toimitettavissa lyhyellä varoitusajalla yli 100 miljardin kuution varakapasiteetilla. Tämän ansiosta putkilinjan kautta Venäjältä tuotava kaasu on sekä taloudellisesti että ekologisesti paras vaihtoehto hankkia kaasua Eurooppaan. Kun kaasu saapuu EU:n kaasuverkostoon Saksan Itämeren rannikolla, se voidaan siirtää eteenpäin Euroopan kaasuhubeihin. Korkean hajauttamisasteen, kilpailun ja maiden välisten yhteyksien kehityksen ansiosta kaasumarkkinat ympäri Eurooppaa hyötyvät kaasun lisämääristä. Maakaasun globaali kysyntä kasvaa yli 25 % (kasvua yli mrd.m³ vuoteen 2035 mennessä) tulevan kahden vuosikymmenen aikana. Samanaikaisesti EU:n omat kaasuvarannot hupenevat. Säilyttääkseen teollisuuden kilpailukykynsä globaalissa taloudessa EU:n täytyy turvata kaasun saantinsa pitkällä aikavälillä. Nord Stream 2 auttaa yhdessä muiden kaasun toimitus- ja kuljetusvaihtoehtojen (kuten LNG) kanssa varmistamaan kilpailukykyiset kaasutoimitukset. Erityisesti EU:n teollisuus tarvitsee kohtuuhintaista energiaa välttääkseen tuotannon siirtymisen muualle. Lisääntynyt likviditeetti kaasuhubeissa, joissa sitä myydään sekä lisäkapasiteetti tuontikaasun kuljettamiseksi uusille markkinoille Euroopassa lisäävät vaihtoehtoja ja joustavuutta, mikä taas lisää markkinan kilpailukykyä. EU:n kotitaloudet ja teollisuus hyötyvät uudesta infrastruktuurista jo nyt diversifioituneilla kaasumarkkinoilla kaasun hintojen laskiessa jopa 13 prosenttia kautta EU:n, jos putkilinja on toiminnassa vuonna Yksityisesti rahoitettu Nord Stream 2 tuo merkittävän taloudellisen piristysruiskeen monille Euroopan talouden sektoreille: yli 600 yritystä 23 maasta toimittavat teräs-, konepaja-, rakennus-, putkenlasku- ja logistiikkateollisuuden sekä ympäristötutkimuksiin ja tarkkailuun liittyviä palveluita sekä muita palveluita. Kokonaisinvestoinnin arvo tulee olemaan noin 8 miljardia euroa, josta yli 4,5 miljardiin euroon on jo sitouduttu eri sopimuksin. Lokakuussa 2017 julkaistu, johdon konsulttiyhtiö Arthur D. Littlen toteuttama tutkimus arvioi hankkeen vaikutuksia työmarkkinoille ja talouteen. Tulokset osoittivat, että Nord Stream 2:n tämänhetkisten sitoumusten kokonaistaloudellinen vaikutus tulee olemaan yli 5,15 miljardia euroa. Ne luovat työpaikkaa ja kasvattavat BKT:tä 2,25 miljardilla eurolla viiden vuoden aikana. Nämä positiiviset vaikutukset toteutuvat pääosin Itämeren ympärillä sijaitsevissa hankkeeseen osallistuvissa maissa kuten Venäjällä, Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa, sekä maissa, joista hankkeeseen osallistuu offshorekaasuteollisuuden toimittajia kuten Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Norjassa ja Italiassa. Nykyaikainen merenalainen putkilinja on hiilijalanjäljen kannalta maanpäällistä kuljetusta parempi vaihtoehto. Suurempi kompressiovoima ja korkeampi paine auttavat 4

5 tehostamaan siirtoon tarvittavan polttoaineen käyttöä, minkä myötä päästöt vähenevät. Maanpäällinen putkilinja tarvitsee useita kompressioasemia reitin varrelle. Maakaasun kuljetus Bovanenkovosta Venäjän uusia putkilinjoja ja Nord Stream 2:ta pitkin Saksaan voi vähentää hiilidioksidipäästöjä 8,9 miljoonalla tonnilla vuodessa verrattuna vanhempiin ja huomattavasti pitempiin keskisen Venäjän ja Ukrainan kautta kulkeviin järjestelmiin. Merenalaisen putkilinjan päästöt ovat myös huomattavasti alhaisemmat kuin energiaintensiivisellä LNG:n nesteytyksellä, kuljetuksella ja uudelleenkaasuunnutuksella. Nord Stream 2:een verrattuna, 55 miljardia kuutiometriä vastaaavan määrän laivaaminen LNG-tankkereilla EU:hun tuottaa noin 17.1 ja 44.6 miljoonan tonnin välillä olevan määrän edestä lisää hiilidioksidipäästöjä, riippuen siitä miten pitkälle tankkerin on matkustettava. Maakaasu on kustannustehokas ja kestävän kehityksen mukainen keino saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteet. Riippuen käytettävästä teknologiasta kaasukäyttöiset voimalaitokset tuottavat noin 50 % vähemmän hiilidioksidia kuin hiilivoimalat. Nord Stream 2:n kuljetuskapasiteetti 55 miljardia kuutiometriä kaasua voisi vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 160 miljoonaa tonnia, joka vastaa 14 prosenttia EU:n vuotuisista kokonaishiilidioksidipäästöistä tai noin 30 miljoonan henkilöauton vuosittaisia päästöjä, mikäli hiili korvattaisiin kaasulla. Kaasun polttoon perustuva energiantuotanto tulee olemaan avainasemassa yhdessä uusiutuvien energiamuotojen kanssa. Maakaasu on monipuolinen luonnonvara, sillä sitä voidaan käyttää sähköntuotannon ja lämmityksen lisäksi myös kemikaalien raaka-aineena sekä liikenteen polttoaineena. Alueilla, joilla on toimivat ja investointeja houkuttelevat kaasumarkkinat, kuluttajat pääsevät hyötymään paitsi luotettavasta ja kilpailukykyisestä kaasutarjonnasta, myös kasvavan kaasunkäytön luomasta ympäristöpotentiaalista. Kaasun kasvaneesta roolista sähköntuotannossa, Iso-Britannia on pystynyt vähentämään hiilidioksidipäästöjä tasolle, joita ei ole nähty vuosikymmeniin. Tutkimus osoittaa, että Saksassa, missä kaasun osuus energiavalikoimassa on merkittävä ja puolet maan kodeista lämmitetään kaasulla, maakaasu on edullisin keino vähentää hiilidioksidipäästöjä sähköntuotannossa, kotien lämmityksessä sekä liikenteessä. Nord Stream 2 auttaa vahvistamaan Euroopan kaasumarkkinoita taloudellisesti kannattavalla tavalla, mikä edesauttaa Euroopan siirtymistä ilmastoystävällisempään energiaan järkevin taloudellisin reunaehdoin. Nord Stream 2:n kehittäjät ovat sitoutuneet luomaan turvallisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Merenalaiset kaasuputkilinjat ovat ympäristöllisesti järkevin tapa kuljettaa maakaasua. Ne voidaan rakentaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin maanpäälliset putkilinjat. Myös vaikutus ekosysteemiin on pienempi. Tulokset ensimmäisen Nord Stream -hankkeen Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten seurantaohjelmista osoittavat, että Nord Streamin putkilinjan rakentamisesta ei aiheutunut odottamattomia ympäristövaikutuksia Itämerelle. Ne vahvistavat myös positiivisen trendin rakennusvaiheen jälkeisessä ympäristön palautumisessa. Kaikki seurantatulokset vahvistavat, että rakentamiseen liittyvät vaikutukset olivat vähäisiä, paikallisia ja pääsääntöisesti lyhytkestoisia. 5

6 3. Lopuksi: Nord Stream 2 parantaa Euroopan kaasunsaannin varmuutta, kohtuuhintaisuutta ja vastuullisuutta Nord Stream 2 voi edistää kaikkia kolmea Euroopan energiapolitiikan päätavoitetta: > Nord Stream 2 parantaa toimitusvarmuutta tarjoamalla lisäkuljetusjärjestelmän kaasumäärille, joita tarvitaan kompensoimaan EU:n heikkenevää omaa tuotantoa sekä parantamaan markkinoiden kykyä minimoida toimitusriskit. > Nord Stream 2 auttaa varmistamaan, että sekä teollisuudella että kuluttajilla on kaasua tarjolla kohtuulliseen hintaan myös tulevaisuudessa. > Nord Stream 2, vähiten ympäristövaikutuksia aiheuttava reitti, tarjoaa nopeimman ja kustannustehokkaimman vaihtoehdon päästöjen vähentämiseen mahdollisuuden korvata hiili lisäämällä maakaasun käyttöä. Huipputeknologiaa edustava Nord Stream 2 tarjoaa luotettavia, taloudellisia ja ympäristöystävällisiä maakaasutoimituksia tuleville vuosikymmenille. Se perustuu olemassa olevasta Nord Stream -putkilinjajärjestelmästä saatuun todistettuun tietoon ja kokemukseen sekä EU:n ja Venäjän väliseen, molempia osapuolia hyödyttävään pitkäkestoiseen energiasuhteeseen. Hankkeen perustiedot > Hankekehittäjä: Nord Stream 2 AG, kotipaikka Zug, Sveitsi. > Osakas: PJSC Gazprom > Taloudelliset sijoittajat: ENGIE S.A., OMV AG, Royal Dutch Shell plc, Uniper SE ja Wintershall Holding GmbH > Budjetti: Pääomamenot (CAPEX) noin 8 miljardia euroa, täysin yksityisesti rahoitettu investointi. > Kokonaisbudjetti sisältäen rahoituskustannukset: Noin 9.5 mrd. euroa > Kaikki merkittävät materiaali- ja palvelusopimukset on tehty: teräksen toimitus, logistiikka ja putkenlaskupalvelut > Luvitus: Luvat tarvitaan viideltä valtiolta, joiden talousvyöhykkeen tai aluevesien kautta suunniteltu reitti kulkee Venäjältä, Suomelta, Ruotsilta, Tanskalta ja Saksalta > Kansalliset lupaprosessit ovat meneillään, kuulemiset on jo pidetty kaikissa maissa. Espoo-konsultaatiot on jo saatettu päätökseen. > Tekninen suunnittelu: Kaksi rinnakkaista putkea halkaisijaltaan 48 tuumaa (1,2 m), pituudeltaan noin 1200 km (riippuen lopullisesta reitistä), kummankin putken vuosikapasiteetti 27,5 miljardia m3, alkaen Itämeren rannikolta Pietarin länsipuolelta ja rantautuen lähelle nykyistä Nord Stream 1 putkea Saksan Itämeren rannikolla lähellä Greifswaldia. > Kumpaankin putkilinjaan tarvitaan noin kappaletta, 24 tonnin painoista betonipäällystettyä teräsputkea > Lokakuuhun 2017 mennessä noin 60 % (1500 km) putkista oli toimitettu ja putkea on jo pinnoitettu. 6

7 > Putken laskemisen (=rakentamisen) toteuttavat erikoisalukset, jotka huolehtivat koko hitsaus- ja putkenlaskuprosessista. Itämeren rannikon satamia käytetään logistiikkakeskuksina putkien betonipinnoitukseen ja välivarastointiin. > Molemmat linjat rakennetaan vuosina , käyttöönotto loppuvuonna

8 Nord Stream 2 AG Baarerstrasse 52, 6300 Zug, Sveitsi Puh F Moskovan toimisto ul. Znamenka, 7/3, Moskova, Venäjä Puh F Pietarin toimisto ul. Reshetnikova 14a, Pietari, Venäjä Puh F Nord Stream 2 Nord Stream 2 on Itämeren poikki suunniteltu putkilinja, joka tulee kuljettamaan maakaasua yli kilometrin matkan maailman suurimmista kaasuesiintymistä Venäjältä suoraa reittiä pitkin kuluttajille Eurooppaan. Nord Stream 2 seuraa pitkälti olemassa olevaa Nord Streamia ja on teknologialtaan vastaava. Euroopan kotimaisen kaasun tuotannon ennustetaan puolittuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Nord Stream 2:n kaksoisputkijärjestelmä auttaa Eurooppaa saavuttamaan sen kaasun tuontitarpeet. Sillä on kapasiteetti kuljettaa 55 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa, joka vastaa 26 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden energiatarpeisiin. Turvallinen ja matalapäästöinen maakaasun toimitusreitti tukee myös Euroopan tavoitetta saavuttaa ympäristöystävällinen energiavalikoima, kun kaasu korvaa hiilen sähkötuotannossa sekä toimii varavoimana ajoittain saatavilla oleville uusiutuville energiamuodoille, kuten tuulija aurinkovoimalle. 8

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä TAUSTATIEDOTE Marraskuu 2013 Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä Nord Streamin viimeisintä teknologiaa olevat putkilinjat muodostavat kiinteän yhteyden

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Balticconnector-hanke

Balticconnector-hanke Balticconnector-hanke Herkko Plit, toimitusjohtaja Maakaasumarkkinalain uudistus ja kaasumarkkinan kehittäminen -infotilaisuus 15.5.2017 Baltic Connector Oy on vuonna 2015 perustettu valtionyhtiö, joka

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen

HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen Eduskunnan talousvaliokunta 13.6.2017 Kaasun hinta EU:n alueella Kaasun käyttäjähinta

Lisätiedot

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat

Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat Veli-Pekka Tynkkynen Venäjän energiapolitiikan professori Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto Veli-Pekka Tynkkynen / Centre of Excellence 29.11.2017

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA

KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA 22.10.2015 Gasum Kotimainen putkikaasumarkkina Maakaasun käyttö Suomessa (TWh) Maakaasun verotus on noussut kohtuuttomasti suhteellisen

Lisätiedot

Aika tehdä teräksestä fossiilivapaata

Aika tehdä teräksestä fossiilivapaata Aika tehdä teräksestä fossiilivapaata 1 Maailma muuttuu ja se tarvitsee terästä Ilmastonmuutos, Pariisin sopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Väestönkasvu 7 miljardista 9 miljardiin vuoteen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot