1 Johdanto. 2 Yhteenveto kyselyn tuloksista. 1.1 Selvityksen lähtökohta. 1.2 Kyselylomake. 1.3 Vastausprosentti

Transkriptio

1 Anne Lehto, suunnittelija Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke , koordinointi: Helsingin yliopisto Yliopistokirjastot ja tutkintorakenneuudistus: valtakunnallinen tiedonhankinnan opetuksen tilanne yliopistoissa valmistauduttaessa uuteen tutkintorakenteeseen, yhteenveto kyselystä kirjastojen ILyhdyshenkilöille huhtikuussa

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvityksen lähtökohta Kyselylomake Vastausprosentti Yhteenveto kyselyn tuloksista Kysymys 2: Mitä termiä/termejä kirjastonne käyttää yleisimmin asiakasviestinnässään informaatiolukutaidon/tiedonhallinnan/tiedonhankinnan koulutuksesta? Kysymys 3: Missä vaiheessa opintoja yliopistonne opiskelijat osallistuvat tiedonhankintataitojen opetukseen? Kysymys 4: Tavoittaako tiedonhankintataitojen opetus kaikki yliopistossanne/tiedekunnassanne perustutkintoa suorittavat opiskelijat? Kysymys 5: Onko kirjastonne tiedonhankintataitojen opetus kaikille/joidenkin tieteen alojen opiskelijoille pakollista? Kysymys 6: Saavatko opiskelijat opintoviikkoja/opintoviikon/opintoviikon osia suoritettuaan kurssin? Kysymys 7: Onko antamanne koulutus mainittu yliopiston painetuissa opinto-oppaissa? 9 2.7Kysymys 8: Tekeekö kirjastonne yhteistyötä ainelaitosten opetushenkilökunnan kanssa tiedonhankintataitojen koulutuksen suunnittelussa/kehittämisessä/toteutuksessa? Kysymys 9: Onko kirjastonne ollut mukana yliopistonne tiedekuntien tutkintorakenneuudistustyössä? Kysymys 10: Miltä tiedonhankintataitojen koulutuksen tilanne näyttää kun yliopistossanne otetaan käyttöön kaksiportainen tutkintorakenne? Kysymys 11: Onko mielestänne tarvetta yliopistokirjastojen yhteiselle työseminaarille tutkintorakenneuudistuksen osalta? Kysymys 12: Jos työseminaari järjestetään, olisiko mielestänne parempi pitää yksi valtakunnallinen seminaari Helsingissä vai muutama alueellinen seminaari esim. maakunnittain? Kysymys 13: Oletteko kirjastossanne suunnitelleet jo Nelli -portaalin käyttäjäkoulutusta? Kysymys 14: Onko kirjastossanne suunnitteilla jotakin muuta uutta tiedonhankintataitojen koulutuksen suhteen?... 13

3 3(18) 2.14 Kysymys 15: Mitä toiveita/odotuksia Teillä on Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hankkeelta? Kysymys 16: Muita kommentteja? LIITTEET Kyselylomake... 16

4 4(18) 1 Johdanto 1.1 Selvityksen lähtökohta Yliopistokirjastot käynnistivät maaliskuussa 2004 valtakunnallisen hankkeen Informaatiolukutaidon opintosuunnitelman tuottamiseksi. Kukin yliopistokirjasto on valinnut omasta organisaatiostaan informaatiolukutaidon yhdyshenkilön (jatkossa IL-yhdyshenkilö). Tämä selvitys on yhteenveto vastauksista, jotka saatiin hankkeessa toteutetussa kyselyssä ILyhdyshenkilöiltä huhtikuussa Kyselyn tarkoituksena oli saada taustatietoja Suomen yliopistokirjastojen tiedonhankintataitojen opetuksen 1 nykytilanteesta erityisesti suhteessa meneillään olevaan tutkintorakenneuudistukseen. Vastauksista kävi ilmi useita erilaisia tapoja toteuttaa tiedonhankintataitojen opetus. Useimmiten opetus on kirjaston toteuttamaa joko itsenäisenä jaksona tai muiden opintojen osana. Yksittäisiä esimerkkejä ainelaitoksen tai opetuksen tukiyksikön järjestämästä tiedonhankinnan opetuksesta tuli myös esiin. 1.2 Kyselylomake Kyselylomake lähetettiin yhdyshenkilöille sähköisesti ja se sisälsi yhteensä 16 kysymystä, joiden muoto oli pääsääntöisesti ns. puoliavoin ts. kysymyksiin sai vastata melko vapaasti koska kyselyn tavoitteena oli saada vastaajat kertomaan omasta tilanteestaan ja näin tuottamaan lisäinformaatiota kirjastojen tilanteesta hankkeelle. Esimerkkejä vastauksista on paikoin runsaastikin tässä yhteenvedossa. Kyselylomake on tämän yhteenvedon liitteenä. 1.3 Vastausprosentti IL-yhdyshenkilöverkostoon on edustajansa nimennyt 28 yliopistokirjastoa, näistä 26 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli siis yli 92 %. Vastaajat edustavat eri kokoisia yliopistokirjastoja ja joukossa on myös tiedekuntakirjastojen edustajia. Tämä on hyvä pitää mielessä tämän yhteenvedon tulosten arvioinnissa. Joidenkin kysymysten kohdalla vastausten jakauma on esitetty kaaviona havainnollisuuden vuoksi. Prosenttilukuihin ei näin pienessä vastausmäärässä ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista kiinnittää liikaa huomiota. 2 Yhteenveto kyselyn tuloksista 2.1 Kysymys 2: Mitä termiä/termejä kirjastonne käyttää yleisimmin asiakasviestinnässään informaatiolukutaidon/tiedonhallinnan/tiedonhankinnan koulutuksesta? Suomenkielisten vastausten määrä oli 24 kpl, joista useissa mainittiin useampia termejä. 1 Tiedonhankintataitojen opetuksella viitataan tässä kirjastojen antamaan lähi-, verkko- tai monimuotoopetukseen.

5 5(18) Kaavio 1 Yleisimmät yliopistokirjastojen viestinnässään käyttämät termit koulutuksesta Tiedonhaun koulutus/opetus Tiedonhankinnan koulutus/opetus Kirjastonkäytön opetus Tiedonhallinnan opetus/koulutus Käyttäjäkoulutus Informaatiolukutaidon opetus/koulutus Yllä mainitut termit esiintyivät vastauksissa myös hieman eri muodoissa kuten tieteellisen tiedon haku, tiedonhaun startit, tieteellisen tiedon hankinta tai tiedonhallintataitojen opetus. Termien käyttö vaihteli runsaasti myös Helsingin yliopiston sisällä eri kirjastojen välillä Kysymys 3: Missä vaiheessa opintoja yliopistonne opiskelijat osallistuvat tiedonhankintataitojen opetukseen? Pääsääntöisesti kaikissa yliopistoissa on ainakin osalle opiskelijoista tarjolla tiedonhankintataitojen opetusta sekä opintojen alussa että myöhemmässä vaiheessa, erityisesti gradunteon yhteydessä. 2.3 Kysymys 4: Tavoittaako tiedonhankintataitojen opetus kaikki yliopistossanne/tiedekunnassanne perustutkintoa suorittavat opiskelijat? 3 Vastauksia tähän kysymykseen saatiin yhteensä 25 yliopistokirjastosta. Vain 3 vastaajista ilmoitti, että heidän kirjastonsa opetus tavoittaa kaikki opiskelijat. Yleisin vastaus tähän kysymykseen oli, ettei opetus tavoita nykyisellään kaikkia opiskelijoita koska se perustuu usein vapaaehtoisuuteen ja edellyttää näin opiskelijalta tai seminaarin ohjaajalta omaa aktiivisuutta. Useissa vastauksissa todettiin lisäksi, että opetus tavoittaa melko hyvin uudet opiskelijat mutta opintojen myöhemmässä vaiheessa tilanne vaihtelee. Tässä joitakin esimerkkejä vastauksista: o Kaikki opintonsa aloittavat kyllä, myöhemmät kurssit tavoittavat n opiskelijaa vuosittain o Käytännössä ei tavoita läheskään kaikkia. Varsinaisia tilastoja asiasta ei ole 2 Hankkeen ohjausryhmä päätyi kokouksessaan suosittamaan termin tiedonhankinta käyttöä. Termin valinta riippuu kuitenkin myös asiayhteydestä, strategiatasolla tavoitteena on informaatiolukutaito. Tässä kysymyksessä ennakko-oletuksena oli käsitys siitä, että kirjastojen koulutukset sisältävät usein samantyyppisiä aineksia mutta niihin viitataan eri termeillä (esim. tiedonhaku vs. tiedonhankinta). 3 Tämä kysymys oli muotoilultaan hieman monitulkintainen. Osa vastaajista oli tulkinnut sen niin, että kysymys on siitä, miten hyvin koulutuksista tiedotetaan.

6 6(18) o Yliopistossa 5 tiedekuntaa, joista kolmessa tiedonhankinnan kurssi (1 ov) pakollinen, yhdessä tiedekunnassa lähes kaikki tulevat opettajien ohjauksesta opetukseen ja yhdessä tiedekunnassa opetus hoidetaan tiedekunnan taholta (oikeudellinen tiedonhaku) o Ei tällä hetkellä, mutta jatkossa (v. 2005) kyllä o 1. vuoden opetuksesta ainoastaan tradenomit ja opiskelijat jotka ovat jo suorittaneet Tietokoneen käyttäjän A-kortti on vapautettu opetuksesta, proseminaarin yhteydessä järjestetty tiedonhankintakoulutus on vapaaehtoinen, osallistumme 10/12 pääaineen proseminaareihin o Suunnitelmissamme on, että kursseista tulisi pakollisia, toistaiseksi vasta humanistit, teologit ja valtiotieteilijät ovat hyväksyneet tämän Entä muut opiskelijaryhmät, esim. jatko-opiskelijat? 21 vastaajaa 26 vastaajasta ilmoitti, että koulutus ei tavoita kattavasti jatkoopiskelijoita. Vastauksista käy ilmi, että kyse on myös jatko-opiskelijoiden kohdalla usein ohjaajan aktiivisuudesta. Erityisesti pienemmissä yliopistoissa kyse on vastausten perusteella myös opetus- ja kirjastohenkilöstön välisistä henkilökohtaisista suhteista. Kirjastojen koulutusten markkinoinnin kannalta jatkoopintojen ohjaajat, kuten muutkin opettajat ovat keskeisiä toimijoita. Kaikissa yliopistoissa/tiedekunnissa ei jatko-opiskelijoiden tiedonhankinnan koulutus kuitenkaan ole enää satunnaista. Muutamat kirjastot nimittäin ilmoittivat, että tiedonhankinnan koulutus tavoittaa heillä kattavasti myös jatko-opiskelijat. Yhteistyötä tehdään mm. eri alojen tohtorikoulujen kanssa. Joissakin vastauksissa korostettiin henkilökohtaisen ohjauksen merkitystä mieluummin kuin kaikille jatkoopiskelijoille suunnattua yhteistä koulutusta. Opetuksen tulisi ainakin olla lähellä jatko-opiskelijan omaa aihetta motivaation synnyttämiseksi. Esimerkkejä vastauksista: o Hyvin satunnaisesti seminaarin pitäjät saattavat pyytää kirjastosta tietokantaesittelyn o Kyllä, heille on tarjolla henkilökohtainen jatko-opiskelijastartti o Osittain, omia tilaisuuksia on järjestetty mutta ei kata 100 % o Humanistisen tiedekunnan jatko-opiskelijoille järjestetty koulutusta o Ei systemaattisesti o Näitä ei juuri tavoiteta, järjestetään henkilökohtaista ohjausta o Osallistumme uusien jatko-opiskelijoiden infotilaisuuteen, syys- ja tammikuussa ja tämä sessio on parhaillaan kehitystyön alla o Ohjaajat yleensä lähettävät luokseni o Jatko-opiskelijat voivat osallistua kirjaston järjestämään avoimeen opetukseen. Jotkut osallistuvatkin, mutta usein ottavat suoraan yhteyttä ko. alan informaatikkoon ohjausta varten. Joskus on yritetty järjestää tiedonhankinnan opetusta erityisesti jatko-opiskelijoita ajatellen, huonolla menestyksellä. Jotkut laitokset huolehtivat kyllä aktiivisesti jatko-opiskelijoistaan tuomalla esim. tohtoriseminaarin kirjastoon. avoimen yliopiston opiskelijat?

7 7(18) Suurin osa vastaajista ilmoitti, ettei koulutus tavoita kaikkia avoimen yliopiston opiskelijoita. Useissa vastauksissa kerrottiin, että avoin yliopisto voi tilata kirjastolta maksullista koulutusta. Avoimen yliopisto-opetuksen laajuus vaihtelee yliopistoittain, joissakin yliopistoissa toiminta on hyvin marginaalista. Avoin yliopisto-opetus ei varsinaisesti ole perusopetuksen ydinaluetta, joten tiedonhankinnan koulutuksen kattavuus voitaneen sivuuttaa tässä melko lyhyesti. Kuitenkin merkillepantavaa on, että myös tämän kysymyksen vastauksissa korostui seminaarin pitäjän aktiivisuus. Esimerkkejä vastauksista: o Satunnaisesti jonkin oppiaineen seminaarinpitäjä voi pyytää kirjastosta tietokantaesittelyn o Teknillisen korkeakoulun avoin yliopistotoiminta on pientä. Erityiskurssit Dipolissa. o Kuka tahansa voi osallistua tarjottuihin opastuksiin, mutta muille kuin omille opiskelijoille se on maksullista. o Joskus pyynnöstä o Mahdollisuus osallistua avoimiin koulutuksiin o Ei tilastoitu o Järjestämme kaikille avoimia (maksullisia) tiedonhakukursseja; sekä räätälöityjä kursseja o Tarjolla verkkokurssi avoimen yliopiston opiskelijoille. Ei pakollinen. o Lähes kaikki tavoitetaan o Avoimen opiskelijoille ei ole järjestetty mitään omaa tiedonhankinnan opetusta. Voivat osallistua kirjaston avoimeen opetukseen. Riippuu opettajien aktiivisuudesta miten painottavat tiedonhankintataitojen merkitystä. 2.4 Kysymys 5: Onko kirjastonne tiedonhankintataitojen opetus kaikille/joidenkin tieteen alojen opiskelijoille pakollista? Tiedonhankintataitojen opetus on enemmistöllä pakollista vain joidenkin tiedekuntien tai oppiaineiden opiskelijoille tai sitten osa kirjaston tarjoamasta opetuksesta on pakollista kaikille opiskelijoille. Vastauksissa mainittiin tiedekuntia ja oppiaineita, joissa tiedonhankintataitojen opinnot ovat pakollisia. Näiden alojen tarkempi kartoitus ja mahdollinen yhteys opiskelijoiden valmistumisaikoihin voisi olla jatkoselvityksen arvoinen.

8 8(18) Kaavio 2 Tiedonhankintataitojen opetuksen pakollisuus yliopistoissa 7 % 29 % Ei pakollista Joillekin pakollista/osa opetuksesta kaikille pakollista Pakollista 64 % n= Kysymys 6: Saavatko opiskelijat opintoviikkoja/opintoviikon/opintoviikon osia suoritettuaan kurssin? Tämän kysymyksen vastauksia tarkasteltaessa tulee pitää mielessä se, että suurin osa vastaajista edustaa yliopistokirjastoja mutta joukossa on myös tiedekuntatasoa edustavia Helsingin yliopiston kirjastoja. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti, että heidän opiskelijansa saavat opintoviikon tai sen osia kirjaston koulutuksesta. Hieman alle kolmannes vastaajista ilmoitti, että heidän opiskelijansa eivät saa opintoviikkoja kirjaston koulutuksista, toinen kolmannes sen sijaan ilmoitti, että heidän opiskelijansa saavat opintoviikkoja tai niiden osia. Viimeinen kolmannes vastaajista kertoi, että joko osa heidän opiskelijoistaan saa opintoviikkoja tai tiedonhankintataitojen opetus sisältyy johonkin muuhun opetuskokonaisuuteen, josta opiskelijat saavat opintoviikkoja.

9 9(18) Kaavio 3 Opiskelijoiden saamat opintoviikot tiedonhankintataitojen opetuksesta yliopistoissa 32 % 28 % ei välillisesti / osa saa kyllä 40 % n= Kysymys 7: Onko antamanne koulutus mainittu yliopiston painetuissa opinto-oppaissa? Miltei puolet vastaajista ilmoitti, että tiedonhankintataitojen koulutus on mainittu heidän yliopistonsa/tiedekuntansa painetussa opinto-oppaassa. Suurimmalla osalla tilanne on kuitenkin se, että joko ainakin osa opetuksesta on mainittu, tai opetus on mainittu vain joidenkin tiedekuntien/oppiaineiden kohdalla. Vastausten perusteella vain parin yliopistokirjaston tiedonhankintataitojen koulutuksesta ei olisi mainintaaa yliopiston opinto-oppaissa. 2.7 Kysymys 8: Tekeekö kirjastonne yhteistyötä ainelaitosten opetushenkilökunnan kanssa tiedonhankintataitojen koulutuksen suunnittelussa/kehittämisessä/toteutuksessa? Tähän kysymykseen saatujen vastausten perusteella tiedonhankintataitojen koulutuksen suunnittelua, kehittämistä tai toteutusta tehdään ilahduttavan usein yhteistyössä ainelaitosten henkilökunnan kanssa. Monissa kirjastoissa tilanne vaikuttaa jopa erinomaiselta. Vain alle puolessa vastanneista yliopistokirjastoista ei yhteistyötä ainelaitosten kanssa ole ainakaan vastaajien mielestä riittävästi. Toisaalta vastaukset olivat vapaamuotoisia. Osa saattaa korostaa pienimuotoisempaakin yhteistyötä, toiset taas ehkä näkevät selkeämmin yhteistyön puutteet. Esimerkkejä vastauksista. o Teemme paljon läheistä käytännön yhteistyötä niin ainelaitosten, tohtorikoulutuskeskuksen kuin opintotoimistonkin kanssa, joissa yhteyksissä saamme heiltä ideoita ja kehitysehdotuksia myös tiedonhaunopastukseemme.

10 10(18) o Tekee. Pääpaino opetuksessa on laitosten kursseihin integroidussa opetuksessa, jolloin kirjaston antama opetus on osa jotain laitoksen järjestämää kurssia. o Kyllä. Erityisesti toimimme yhteistyössä Opetuksen ja oppimisen tuki yksikön kautta, sillä silloin on mahdollista tavoittaa opetustaan kehittävät opettajat ja päästä toimivaan yhteistyöhön. o Kyllä, esimerkiksi silloin kun seminaariryhmän opettaja tilaa opetusta ryhmälleen. Tiedonhankinnan verkkokursseja laadittaessa on oltu yhteydessä ainelaitosten opetushenkilökuntaan. Parhaillaan kehitämme Tiedonhankinnan opintopolkua, jonka puitteissa on tehty yhteistyötä niin opintoasiainpäälliköiden kuin OKL:n opinto-ohjauksen koulutuksesta vastaavan yksikön kanssa. o Teemme paljon tällaista yhteistyötä sekä verkkokurssien että luentoopetuksen suunnittelussa. o Kyllä. Kaikki antamamme tiedonhankinnan opetus suunnitellaan yhdessä oppiaineen opettajan kanssa. o Kyllä jatkuvasti. o Ei ainakaan kovin paljon, Hauista tietoon pakettia on testattu ja tullaan testaamaan proseminaariryhmissä, joten siltä osin kyllä. o Ei suunnittelussa, toteutuksessa jonkin verran. o Ei systemaattisesti, mutta yksittäisten henkilöiden kanssa kyllä. o Joitakin kontakteja on mm. opetuksen kehittämistoimikuntaan, yhteistyö tällä hetkellä pienimuotoista. o Eipä juuri yhteyksiä ainelaitoksien opettajien kanssa muutoin kuin seminaarissa pidettävästä opetuksesta ja sen sisällöstä sopiminen. Enemmän tehdään yhteistyötä atk-opetuksen ja opetusteknologiasta vastaavien henkilöiden kanssa. o Osittain riippuu laitoksesta o Peruskurssin osalta ei. TieDot-projektissa kaksi alakohtaista kurssia on tehty yhteistyössä laitosten kanssa. Jonkin verran yksittäiset opettajat tilaavat opiskelijoilleen muuta th-opetusta, mutta sisällöistä keskustellaan silloin melko yleisellä tasolla. 2.8 Kysymys 9: Onko kirjastonne ollut mukana yliopistonne tiedekuntien tutkintorakenneuudistustyössä 4? Noin puolet vastaajista ilmoitti, että he joko eivät lainkaan tai vain hyvin vähän ovat olleet mukana tutkintorakenneuudistustyössä.toinen puolikas vastaajista sen sijaan oli ollut ainakin jossakin määrin joko suoraan tai välillisesti suunnittelemassa oman yliopistonsa tai tiedekuntansa uutta tutkintorakennetta. 4 Suomi on allekirjoittanut 29 muun Euroopan maan ohella korkeakoulutuksen rakenteiden yhtenäistämistä koskevan ns. Bolognan sopimuksen, jonka tavoitteisiin kuuluu mm. kaksiportaisen tutkintorakenteen kehittäminen. Uusi 2-portainen tutkintorakenne astuu voimaan 1. päivänä elokuuta Joillekin aloille, kuten esimerkiksi lääketiede ja hammaslääketiede jäänee myös mahdollisuus nykyisen yksiportaisen tutkintorakenteen säilyttämiseen. Lisätietoja Bolognan prosessista saatavissa

11 11(18) Esimerkkejä vastauksista: o Osittain kyllä, mutta paljon on työtä vielä edessä. o Kirjastosta osallistuttu tiedekunnan kehittämisseminaareihin ja yliopiston kirjastojen erityisesti keskustakampuksen kirjastojen tiedonhankinnan ja hallinnan yhteistyöhön. Kirjastosta on osallistuttu myös tiedekuntien opetusteknologiayhteistyöhön, jossa on sivuttu myös tutkintorakenteen uudistumista. o Kyllä, kirjasto on edustettuna tiedekunnan pedagogisessa yksikössä, jossa myös tutkinnonuudistusta suunnitellaan ja koordinoidaan. o Ei ainakaan vielä, siitä ei ainakaan yleisesti tiedetä paljoakaan o Olemme ehdottaneet tiedonhallinnan kurssia osaksi tiedekunnan yleisopintoja (tvt-taitojen moduuliin) o Vaihtelevasti eri osastoilla. Pääasiassa osallistuminen kuitenkin on aika marginaalista. o Pidetty yhteyttä, missä mennään. Varsinainen sisältöjen miettiminen ja pisteytys tiedekunnissa vasta syksyllä o Kirjastosta on edustajat erilaisissa työryhmissä ja toimikunnissa, jotka eivät ehkä suoranaisesti liity tutkinnonrakenneuudistukseen, mutta välillisesti kyllä. Seuraamme aktiivisesti tutkinnonuudistusta ja sopeutamme tiedonhankinnan koulutuksemme uuden tutkintorakenteen eri vaiheisiin. o Kirjastolla ei ole edustusta suunnittelevissa toimikunnissa, mutta niiden jäseniin olemme olleet yhteydessä kuten myös osastojen suunnittelijoihin. o Olemme seuranneet tutkinnonuudistustyötä, mutta varsinaisesti siinä ei olla oltu mukana. o Kirjastonjohtaja on pitänyt alustuksen yliopiston kaikille laitoksille suunnatussa Tutkinnonrakenneseminaarissa, olemme olleet aktiivisesti yhteydessä hallinnossa työskentelevään suunnittelijaan ja olemme osallistuneet asiaa käsitteleviin tilaisuuksiin, tiedekuntien ihmisille on asiasta puhuttu aina tilaisuuden tullen. 2.9 Kysymys 10: Miltä tiedonhankintataitojen koulutuksen tilanne näyttää kun yliopistossanne otetaan käyttöön kaksiportainen tutkintorakenne? Kirjastot suhtautuvat luottavaisesti tulevaan tutkintorakenneuudistukseen vaikka suunnitelmat ovat vielä monilta osin kesken. Miltei kaikki vastaajat uskoivat, että tiedonhankinnan opetuksen tilanne omassa yliopistossa/tiedekunnassa pysyy joko ennallaan tai tulee parantumaan. Esimerkkejä suunnitelmista: o Jatkanemme starttiopastuksia samaan malliin kuin nytkin, tarjoamalla niitä opiskelijoille sellaisessa vaiheessa, jossa uskomme niistä olevan eniten kysyntää ja hyötyä.

12 12(18) o Uusia ja uudistettuja kursseja ollaan ajamassa käyttöön. Näiden kehittämistä ja pilotointia varten on saatu hankerahoitusta. o Toivomme, että Tiedonhankinnan opintopolkumme on integroitu yliopistossa annettavaan opetukseen ja että kaikki opiskelijat osallistuvat tiedonhankinnan opetukseen kunkin oppiaineen ja tieteenalan tarpeita vastaavasti. o Tarkoitus saada edelleenkin tiedonhankinnan kurssi (nyk. 1 ov) pysymään pakollisena. Yritetään saada mukaan myös graduntekijän tiedonhaun ohjaus. o Tiedonhaun peruskurssi säilyy. Olemme pohtineet sen kehittämistä siihen suuntaan, että tietty osa olisi opintojen myöhemmässä vaiheessa joko ennen kandityötä tai myöhemmin. o Pyrimme saamaan kaikkien osastojen ohjelmaan akateemisten opiskelutaitojen monimuoto-opintojakson, johon sisältyy tiedonhaun opetus. Toteutus yhteistyössä osastojen opetushenkilökunnan kanssa. Kirjasto vastaa tiedonhakuopetuksesta, osasto substanssista. o Koulutukset tulevat osaksi tutkintoa humanistisessa ja hallintotieteiden tiedekunnissa, muissa vielä keskustellaan. o Alustavien kaavailujen mukaan osallistuminen tiedonhankinnan kurssille tulee osaksi tutkintovaatimuksia. o Muutokset eivät ole kovin suuria Tiedekunnassa pyritään toteuttamaan Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia, jonka mukaan tiedekunta mm. panostaa opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan taitojen sekä informaation kriittisen lukutaidon kasvattamiseen. Strategiassa mainitaan, että atk-opetuksen lisäksi kirjastojen käyttäjäkoulutus sekä aineopintoihin integroituna, että erillisinä kursseina edistää informaation lukutaitoa. o Ei osaa vielä sanoa, toivottavasti integroituneena opetukseen ja pakollinen. o Toivottavasti paremmalta kuin nyt. Kirjaston tarkoituksena on tarjota perustiedonhaun opetusta tdk:n aloittavilla opiskelijoille sekä tieteenalakohtaista tiedonhaun opetusta laudatur-opiskelijoille. Näistä ensin mainittu toteutunee syksyllä 2005, jälkimmäinen ehkä osittain. o Todennäköisesti olemme mukana Informationsteknikens grunder ja proseminaaria vastaavassa koulutuksessa. Lisäksi opintorehtorimme pyrkii saamaan opintosuunnitelmaan klausuulin, jonka mukaan se kurssi aineopinnoissa, missä ensimmäisen kerran edellytetään, että opiskelija kirjoittaa esseen, myös sisältäisi tiedonhankinnan opetusta yhteistyössä kirjaston kanssa. Yritämme myös parhaillaan löytää sopivan partnerin maisterikoulutuksessa. o Opetus tullaan jatkossa antamaan yhdessä oppiaineen opettajien kanssa (suunnittelu ja toteutus). Osa opetuksesta tullaan jatkossakin antamaan verkko-opetuksena Kysymys 11: Onko mielestänne tarvetta yliopistokirjastojen yhteiselle työseminaarille tutkintorakenneuudistuksen osalta?

13 13(18) Vain muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kirjastot pitivät tutkintorakenneuudistusta käsittelevää seminaaria tarpeellisena. Vastauksista tuli esiin myös se, että asioihin vaikuttamisella on kiire. Kirjastojen on jatkettava aktiivisuutta myös omassa yliopistossaan/tiedekunnassaan. Ne kirjastot, joiden mielestä tarve seminaariin ei ole erityisen suuri, ovat ilmeisesti olleet aktiivisesti mukana oman yliopistonsa tutkintorakenneuudistustyössä Kysymys 12: Jos työseminaari järjestetään, olisiko mielestänne parempi pitää yksi valtakunnallinen seminaari Helsingissä vai muutama alueellinen seminaari esim. maakunnittain? Suurin osa vastaajista toivoi yhtä valtakunnallista Helsingissä pidettävää seminaaria. Seminaarilta toivottiin mahdollisuutta tutustua kerralla koko maan tilanteeseen, eli laajaa eri yliopistojen tilanteen esittelyä sekä aikaa keskustelulle ja ajatusten vaihdolle. Mahdollisuus tavata valtakunnallisessa seminaarissa oman tieteenalan toimijoita toisi seminaarille lisäarvoa Kysymys 13: Oletteko kirjastossanne suunnitelleet jo Nelli -portaalin käyttäjäkoulutusta? Koska Nelli-portaalin käyttöönottoprojekti oli tämän kyselyn lähettämisen ajankohtana (huhtikuu 2004) vielä olennaisilta osin kesken, vastasivat useimmat IL-yhdyshenkilöt tähän kysymykseen, että koulutusta oli vasta hyvin alustavasti suunniteltu. Vastausten perusteella kirjastojen toiveena oli, että portaalin toiminnallisuuteen ehditään ainakin jonkin verran perehtyä ennen käyttäjien kouluttamista Kysymys 14: Onko kirjastossanne suunnitteilla jotakin muuta uutta tiedonhankintataitojen koulutuksen suhteen? Esimerkkejä kirjastojen suunnitelmista: o Haluaisimme tarjota th-taitojen opetusta entistä enemmän osana laitosten omia kursseja, vaikkapa proseminaarivaiheessa, ja suunnittelemme tarkoitukseen sopivaa peruspakettia, josta voidaan räätälöidä alakohtaisia opetuspaketteja yhteistyössä laitosten kanssa. o Juuri äskettäin tuli kysely yhdeltä tiedekunnan opettajalta, joka tiedusteli järjestetäänkö syventävien opintojen vaiheen opiskelijoille tiedonhaku- ja RefWorks-koulutusta. Eli siinä tuli hyvä idea, johon aiotaan tarttua! o Kehitämme jatkuvasti starttiopastuksiamme. o Meneillään on W5W-hankkeen rahoittama Omainformaatikko-hanke, jossa valittuun proseminaariin osallistuu informaatikko. o Teknisen kirjoittamisen koulutusta suunnitellaan TKK:lle ja tässä kirjasto on mukana vastuullisena. o Enemmän asian markkinointia tutkijoille. 5 Koska Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma -hankkeen ohjausryhmä ei kokouksessaan katsonut Nelli-portaalin koulutuksen kuuluvan hankkeen suunnittelijan tehtäviin, sivuutetaan tämä kysymys tässä yhteenvedossa vain lyhyesti.

14 14(18) o Graduntekijän tiedonhaunohjausta on tarkoitus laajentaa ja tehostaa, mukana olisi myös viitteidenhallinnan ohjaus. Tiedonhankinnan verkkoopiskelumahdollisuutta on tarkoitus lisätä. o Tarkoitus on toteuttaa räätälöidyt tieteenalakohtaiset verkkoopintojaksot kaikille 7 osastolle. Kolmella osastolla tällainen on jo. o Jos informaatikon rahoitus jatkuu, jatkamme räätälöityjen kurssien tarjoamista laitoksille. o Laajempi IL-taitoihin liittyvä kurssi tulossa. o Verkkoaineistojen esittelyyn panostetaan sekä koulutuksessa että omien verkkopalvelujen suunnittelussa. Kehitämme tiedonhankinnan ohjauksen käytäntöjä. Olemme myös mukana chat-tietopalvelu kokeilussa, jota olisi tarkoitus käyttää tiedonhankinnan ohjaukseen päivystysluonteisesti sekä usein kysyttyjen kysymysten tallentamiseen. o Olemme pohtineet miten voisimme opettaa kyseiset taidot opettajille, ja tarkoitus on keksiä jotain syksyyn mennessä. o Musiikin tiedonhankinnan verkko-oppimateriaali valmistuu kesällä o Suunnittelemme mm. tiedonhankinnan opetuspaketteja jatkoopiskelijoille. o Yliopiston opettajien ja muun henkilökunnan tiedonhankintataitojen opetus (taitojen päivitys) on tarkoitus järjestää osittain yliopiston yleisen henkilöstökoulutuksen kautta, osittain osana Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämisstrategiaa (Ope.fi 1. ja Ope.fi 2. tason taidot) yhdessä yliopiston opetusteknologiayksikön kanssa. o Yhteiskuntatieteitä, erit. kansantaloustiede, koskevan verkkoopetusaineiston julkaiseminen kevään 2004 kuluessa osana Akateemisten verkkotaitojen hanketta, jonka eri osioista pyritään saamaan yhteisesti tunnistettava tuote Kysymys 15: Mitä toiveita/odotuksia Teillä on Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hankkeelta? Toisaalta kirjastojen toiveet ja odotukset hankkeelta koskivat yleisiä linjauksia ja taustatukea toisaalta hankkeelta toivotaan konkreettisia apuvälineitä käytännön työhön. o Toivomme taustatukea sille, että tiedonhankintataitojen opiskelu saataisiin pakolliseksi kaikille opiskelijoille: siis vaikuttamista opetusministeriön, rehtorien neuvoston ym. ja vaikkapa yleisen mielipiteen kautta. o Tietoisuuden nostaminen vaikutus opetusministeriön kautta tiedonhankinnan opetus pakolliseksi kaikille opiskelijoille kaikissa yliopistoissa. o Näkyvyyttä informaatiolukutaidolle, miksi sitä sitten kutsutaankin. Tietoa erilaisista käytännöistä eri puolella maata, uusia ideoita käyttöön muillakin. o Hyvä, että tällainen sateenvarjo, joka kokoaa eri puolilla tehtävät ponnistelut tiedonhankinnan koulutuksen saattamiseksi sille kuuluvaan

15 15(18) arvoon. Informaatiolukutaidon opintosuunnitelman avulla kirjastoissa annettava opetus integroituu yliopiston muuhun opetukseen ja se toivottavasti vähitellen nähdään yhtenä opetuksen laadun osatekijänä. o Toivon, että opintosuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon yliopistojen erityispiirteet. Sama konsepti, mikä sopii humanistisille yliopistoille ei välttämättä ole sellaisenaan sopiva teknisille yliopistoille. On hyvä, jos saadaan aikaan yhtenäiset tavoitteet informaatiolukutaitojen suhteen. Se antaa tukea oman opetuksen suunnittelulle. Toisaalta jo informaatiolukutaitostandardin olemassaolo auttaa opetuksen suunnittelussa valtavasti. o IL-standardin soveltaminen Suomen oloihin olisi tärkeää ja veisi asiaa eteenpäin. o Miten informaatiolukutaito/tiedonhankinta saadaan ympätyksi tutkintoon, kun sitä jo siinä on mutta ehkä asian tiedostamisessa on ongelma ja opiskelijat eivät näe tiedonhankintataitoja itselleen tarpeellisiksi kuin ehkä vasta gradua kirjoittaessa. o Täydennyskoulutus ja benchmarking o Lisää tiedotusta tiedon-hallinta listalla sekä hyvät www-sivut hankkeelle, tällä hetkellä hankkeesta ei löydy webistä juurikaan tietoa. o Olisi mielenkiintoista vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia muiden kirjastojen kanssa aihepiirin puitteissa. o Informaatiolukutaitoa tukevan käytännön toiminnan yhteisten suuntaviivojen hahmottaminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen etusijalla, mutta myös teoreettisen ymmärryksen syventämiseen olisi tarvetta. o Toivon apuvälineitä sekä lähiopetukseen että verkko-opetukseen ja apuvälineitä integrointiin ja käytännön opetustyöhön. Yhteistyötä ainelaitosten ja opiskelijoiden kanssa. Yhteistyötä jo olemassa olevien hankkeiden kanssa. Käytännön työtä tekevien kuulemista. Konkreettisia apuvälineitä, jotka vähentävät päällekkäisen työn tekemistä. o Jotain konkreettista, hyvien käytäntöjen jakamista, keskustelua aiheesta jne. o Konkreettisista opetussisällöistä voisi olla eniten hyötyä. Informaatiolukutaito on käsitteenä huono, ainelaitoksilla se herättää säälinsekaista hilpeyttä eikä taida edesauttaa tiedonhaun koulutuksen markkinointia. o Olemassaolevat materiaalit saadaan tehokkaampaan käyttöön yhteisen aineistopankin myötä. Käsitteiltään selkeä ja mietitty malli informaatiolukutaidosta on helpompi myydä laitoksille toteutus ei saa jäädä vain kirjastojen puolelle. Myöskin laajasti tunnustettua ja tuettua mallia on helpompi pitää esillä. o Toivon uusia ideoita omaan opetukseeni. o Olisi ehkä hyvä, jos olisi konkreettisia oppiainekohtaisia oppimistavoitteita, esim. millaisia tiedonhaku- ja hallintataitoja pitäisi olla aineopinnot suorittaneella ja millaisia syventävät opinnot suorittaneella esim. sosiologian opiskelijalla riippumatta siitä, missä yliopistossa on opiskellut.

16 16(18) 2.15 Kysymys 16: Muita kommentteja? Kommentit käsittelivät aihealuetta hyvin laajasti ja toivat siten hankkeelle lisätietoa. Muutama kirjasto kertoi tässä tekemästään yhteistyöstä, mm. oman alansa ja myös laajemmista kansainvälisistä informaatiolukutaidon alan yhteistyöhankkeista. Kommentteja: o Yhteistyö, verkostoituminen kannattaa! Ja hyvä, että tätä hommaa koordinoidaan. o Valtakunnalllinen IL-opetussuunnitelma olisi ollut hyvä työkalu jo tässä vaiheessa, kun uusia tutkinnonrakenteita tiedekunnissa parhaillaan käsitellään ja suunnitellaan. 3 LIITTEET 3.1 Kyselylomake Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hankkeen kysely IL-yhdyshenkilöille keväällä 2004 Pyydän vastaamaan seuraaviin kysymyksiin tiedonhankintataitojen 6 koulutuksen nykytilanteen kartoittamiseksi maamme yliopistokirjastoissa. Tiedonhankintataitojen koulutuksella tässä tarkoitetaan kaikkea kirjastonne antamaa tiedonhankintataitojen koulutusta, oli se sitten pelkästään verkossa suoritettavaa, tai lähiopetusta sisältävää, tai näiden yhdistelmänä toteutettua. 1. Kirjaston nimi: 2. Mitä termiä/termejä kirjastonne käyttää yleisimmin asiakasviestinnässään informaatiolukutaidon/tiedonhallinnan/tiedonhankinnan/tiedonhaun koulutuksesta? 3. Missä vaiheessa opintoja yliopistonne opiskelijat osallistuvat tiedonhankintataitojen opetukseen? 4. Tavoittaako tiedonhankintataitojen opetus kaikki yliopistossanne/tiedekunnassanne perustutkintoa suorittavat opiskelijat? Entä muut opiskelijaryhmät, esim. jatko-opiskelijat? avoimen yliopiston opiskelijat? 6 tässä laajasti ymmärretty synonyyminä informaatiolukutaidon koulutukselle

17 17(18) 5. Onko kirjastonne tiedonhankintataitojen opetus kaikille/joidenkin tieteen alojen opiskelijoille pakollista? 6. Saavatko opiskelijat opintoviikkoja/opintoviikon/opintoviikon osia suoritettuaan kurssin? 7. Onko antamanne koulutus mainittu yliopiston painetuissa opinto-oppaissa? 8. Tekeekö kirjastonne yhteistyötä ainelaitosten opetushenkilökunnan kanssa tiedonhankintataitojen koulutuksen suunnittelussa/kehittämisessä/toteutuksessa? 9. Onko kirjastonne ollut mukana yliopistonne tiedekuntien tutkintorakenneuudistustyössä? 10. Miltä tiedonhankintataitojen koulutuksen tilanne näyttää kun yliopistossanne otetaan käyttöön kaksiportainen tutkintorakenne? 11. Onko mielestänne tarvetta yliopistokirjastojen yhteiselle työseminaarille tutkintorakenneuudistuksen osalta? 12. Jos työseminaari järjestetään, olisiko mielestänne parempi pitää yksi valtakunnallinen seminaari Helsingissä vai muutama alueellinen seminaari esim. maakunnittain? 13. Oletteko kirjastossanne suunnitelleet jo Nelli -portaalin käyttäjäkoulutusta? 14. Onko kirjastossanne suunnitteilla jotakin muuta uutta tiedonhankintataitojen koulutuksen suhteen? 15. Mitä toiveita/odotuksia Teillä on Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hankkeelta?

18 18(18) 16. Muita kommentteja? KIITOS VASTAUKSESTA!