TULEVAISUUDEN PALVELEVA KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUDEN PALVELEVA KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA"

Transkriptio

1 TULEVAISUUDEN PALVELEVA KOHTI LIIKETOIMINTAVETOISTA SUOMEA

2 TULEVAISUUDEN PALVELEVA SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 JOHDANTO 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 6 PESTE HAASTEET MUUTOKSISTA MUODOSTUU VAIHTOEHTOISIA TULEVAISUUKSIA 7 SKENAARIO A. LIIKKUVUUS OHJAA 8 SKENAARIO B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA 10 SKENAARIO C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA 12 SKENAARIOYHTEENVETO 14 SWOT-ANALYYSIT 16 SUOSITUKSET 17 SKENAARIOIDEN USKOTTAVUUS ALAN KESKUUDESSA 18 ENNAKOINTIPROSESSIN TOTEUTTAMINEN 20 OSALLISTUJAT 21 ALAN YDINPÄTEVYYSPUU 22 ISBN X Turku 2004

3 ESIPUHE KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSKLUSTERI OSANA LIIKETOIMINTAVETOISTA SUOMEA Kiinteistöalan kiinnostus tutkimus- ja kehitystoimintaan heräsi 1990-luvun puolivälissä. Alan valmiutta tukemaan ja lisäämään käynnistettiin myös teknologiaohjelmavalmistelu. Valmistelutyön aikana esiin nostettiin kokonaan uusi näkökulma alan liittymäpinnasta rakentamiseen, klusterinäkökulma. Kiinteistöja rakennusklusteri ja sen volyymi määriteltiin sen osaklusterien avulla. Tällöin todettiin tämän kokonaisuuden merkittävyys kiinteistö- ja rakennusklusteri on Suomen suurin klusteri. Kiinteistön käyttäjä nostettiin ohjelmavalmistelussa koko klusterin liiketoiminnan ytimeksi. Käyttäjän rajapinnassa kiinteistöalan merkitys tilaajana korostui kiinteistöja rakennusklusterissa. Tekesin teknologiaohjelman valmistelussa toiseksi näkökulmaksi nostettiin palvelu. Tämä on tunnusmerkki kiinteistöalan toimintalogiikalle. Palvelu oli myös Tekesille kokonaan uusi näkökulma ja Rembrandteknologiaohjelma on ollut Tekesin ensimmäinen palvelualan teknologiaohjelma. Ohjelman johtoryhmän (Asko Salminen pj, Jorma Heinonen, Juha Hetemäki, Kai Keituri, Kaisa Leiwo, Anja Mäkeläinen, Mikko Peltokorpi, Sointu Rajakallio, Juhani Reen, Tiina Tanninen-Ahonen, Juha Tiuraniemi, Tommi Tuominen ja Tapani Väljä) intensiivinen panostus ja vahva sitoutuminen loivat pohjan jatkuvalle eteenpäin katsovalle visioinnille. Tällä johtamisella varmistettiin tavoitteellisuus, jolla perinteisesti täysin kotimarkkinaliiketoiminta pystyikin muuttumaan nopeaksi ja kansainvälistyväksi alaksi. Johtoryhmätyöskentely oli niin tehokasta, että siitä on nyttemmin tehty malli koko Tekesille ohjelmien johtamiseen. aikana tapahtunut alan muutos on ollut merkittävä. Tästä syystä ohjelman arvioinnissakaan ei haluttu katsoa tehtyjä toimenpiteitä taaksepäin vaan johtoryhmä päätti panostaa alan ennakointiin, foresightiin. Tämä raportti on tulostus ammattimaisesta skenaariotyöskentelyyn perustuvasta ennakointiprojektista. Projekti toteutettiin yritysfuturologi Tarja Meristön johtaman tutkimusryhmän johdolla yhteistyössä Rembrand-johtoryhmän kanssa. Tuloksia testattiin myös laajemmassa alan toimijoille suunnatussa www-kyselyssä. Tuloksena on muodostettu visio, liiketoimintavetoinen Suomi, johon kaikki kolme skenaariota eri kehityspolkuja pitkin tähtäävät. Vision saavuttaminen vaatii monialaista yhteistyötä yksityisen sektorin sisällä ja yhdessä julkisen sektorin kanssa. Klusterin tuleva kehitys perustuu aitoon kansainvälistymiseen, joka onkin vahvasti etenemässä. Strategiatyön metodit uudistuvat liikkeenjohto-osaamisen kehittyessä. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten strategiaprosessia on kehitettävä mm. ennakointia käyttämällä. Tämä raportti on erinomainen tulostus, joka toimii sekä koko alan kehittämisessä että yksityisen yrityksen strategisissa valinnoissa. Toivon, että tämä raportti tulee mahdollisimman laajasti käyttöön kaikkien alan toimijoiden keskuudessa tarjoten yhden apuvälineen omien strategioiden pohjaksi ja käynnistäen mahdollisimman paljon koko klusteria vahvistavaa yhteistyötä. Helsingissä Ari Ahonen Teknologiajohtaja Tekes Rembrand-ohjelman tunnuspiirteitä on koko ajan ollut nopeus, eteenpäin katsominen sekä positiivinen asenne. Tällä asenteella on koko ala onnistunut uudistumaan enemmän kuin mikään muu ala samaan aikaan. Teknologiaohjelman 3

4 TULEVAISUUDEN PALVELEVA JOHDANTO Yritysten toimintaympäristö on muuttunut viimeisten vuosien jopa kuukausien aikana radikaalisti. Globalisaatio, uusi talous, ekotehokkuus, älykkäät ympäristöt, materiaali- ja biotieteet ovat kaikki asioita, joiden suhteen voi syntyä myös rakennus- ja kiinteistöalalle aidosti erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. SKENAARIOTYÖSKENTELY Skenaario on alunperin teatterisanastoa ja tarkoittaa siellä näytelmän juoniluonnosta; se kertoo repliikit, vastanäyttelijät, liikkeet näyttämöllä, kulissit eri vaiheissa. Yritysmaailmaan siirrettynä käyttö on hyvin analoginen. Asiakkaat ja kilpailijat ovat vastanäyttelijöitä, yleinen toimintaympäristö muodostaa kulissit ja strategia repliikit ja liikkeet näyttämöllä. Skenaariot ovat osa tulevaisuuden tutkimusta. Ne auttavat kuvittelemaan, mikä on mahdollista ja analysoimaan, mikä on todennäköistä, mutta ne toimivat myös perustana valittaessa haluttavaa ja toteutettavaa tulevaisuutta. Yrityksen näkökulmasta skenaariopohjainen ajattelu korostaa siten toisaalta tulevaisuuden ennustamattomuutta, mutta toisaalta se antaa yritykselle aktiivisen toimijan roolin tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla. Tässä työssä tarkastelun kohteena on kiinteistö- ja rakennustoimiala ja siihen kuuluvat yritykset ja muut organisaatiot. Näkökulmana on palvelevan kiinteistöliiketoiminnan tulevaisuus. Työ on tehty osana Tekesin Rembrand-teknologiaohjelmaa pääosin vuoden 2003 aikana. Skenaariotyöskentelyn tuloksena esitetään tässä raportissa kolme vaihtoehtoista skenaariota palvelevan kiinteistöliiketoiminnan tulevaisuudelle vuoteen 2020: SKENAARIO A: LIIKKUVUUS OHJAA SKENAARIO B: TUOTTOVAATIMUS OHJAA SKENAARIO C: HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA Kaikki skenaariot voivat johtaa tätä työtä tehneen ryhmän visioon eli Liiketoimintavetoinen Suomi, mutta keinot ja etenemistahti ovat eri skenaarioissa erilaiset, samoin sudenkuopat, joiden seurauksena visio ei ehkä toteudukaan. Olennaista on hahmottaa, mikä on se visio, jota kohti pyritään ja mikä skenaario tulee olemaan se peruslinjaus, jonka mukaan varsinainen strategiatyö tehdään. Valintaan vaikuttavat paitsi kunkin toimijan riskinkantokyky myös päätöksentekijän oma riskinsietokyky. Näin kukin toimija ja yritys toimialalla tekee omista lähtökohdistaan valintoja, jotka voivat johtaa hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Sitähän strateginen ajattelu on pohjimmiltaan, erilaistamista ja erottumista suhteessa muihin toimijoihin. Skenaarion valinta strategiatyön perustaksi voi tapahtua periaatteessa kuudella eri tavalla: 1. ENNUSTAJA turvautuu todennäköisimpänä pidettyyn skenaarioon 2. RISKINOTTAJA valitsee suurimman liiketoimintapotentiaalin sisältävän vaihtoehdon 3. RISKINKARTTAJA kehittää strategian, jolla selviää kaikissa skenaarioissa 4. REALISTI kehittää joustovaraa valitsematta jääneiden skenaarioiden varalta 5. TULEVAISUUDEN TEKIJÄ vaikuttaa omalla toiminnallaan niin, että haluttu tulevaisuus toteutuu, kun taas 6. TEURAS odottaa ja toivoo, että aika hoitaa asiat. Eurooppalaisiin suuryrityksiin tehtyjen kyselyjen perusteella skenaariotyöskentelyn käyttäjät voidaan jakaa käyttöintensiteetin mukaan kahteen ryhmään: 1. TULOSSUUNTAUTUNEET SKENAARIOTYÖSKENTELYN KÄYTTÄJÄT, jotka käsittelevät skenaarioita irrallisena osana suunnitteluprosessia. Skenaariot toimivat syöttötietoina suunnitteluprosessiin, ja käyttö on lähellä ennustamisen filosofiaa ennusteita vain on yhden sijasta monta. 2. PROSESSISUUNTAUTUNEET SKENAARIOTYÖSKENTELYN KÄYTTÄJÄT, joille skenaariot ovat kiinteä osa suunnittelua ja johtamista. Skenaariotyöskentelyssä korostuu tällöin prosessi jopa lopputuloksen, vaihtoehtoisten skenaarioiden kustannuksella. Tulevaisuudentutkimuksen tehtäväkenttään peilattuina tulossuuntautuneet skenaariotyöskentelyn käyttäjät täyttävät parhaimmillaan tulevaisuuden tutkimuksen kaksi ensimmäistä tehtävää: kuvittelu, mikä on mahdollista ja analyysi, mikä on todennäköistä. Vasta prosessisuuntautuneet skenaariotyöskentelyn käyttäjät täyttävät myös kolmannen tehtävän: osallistumisen tulevaisuuden tekemiseen valitsemalla sen, mikä on haluttavaa ja toteutettavaa. Tulevaisuudentutkimuksen kolmas tehtäväalue, osallistuminen, antaa siten merkityksen tulevaisuutta koskevalle tiedolle ja tuo tarkasteluun mukaan arvot, kenen intressistä vaihtoehtoja arvioidaan. 4

5 PERUSUSKOMUKSET Tämän työn alkuvaiheessa määriteltiin alan perususkomukset, jotka ohjaavat alan toimijoiden valintoja. Samalla keskusteltiin myös tabuista, jotka voivat estää näkemästä uusia asioita. Perususkomuksille ja tabuille on luonteenomaista niiden toimintaa ohjaava vaikutus ilman että sitä itse tiedostetaan. Tabut ovat aiheita, joista mieluummin vaietaan, tabut ovat usein vain rivien välissä. Niin kauan kuin niitä ei aktiivisesti nosteta esille ja analysoida, ne voivat olla käytännön tasolla tehtävän kehittämistyön este. Tunnistetut perususkomukset määrittelivät alan ensisijaisesti rakentamisalaksi, jonka osaksi palveleva kiinteistöliiketoiminta ei ole vielä integroitunut toimivaksi klusterikokonaisuudeksi. Alaa kuvaa myös sanonta yhteiskunnan apuala ja poliittisen päätöksenteon jatke, sillä erityisesti asuntopolitiikan uskotaan vaikuttavan äänestäjiin. Keskeinen tekijä alalla on kaavoituspolitiikka. Perususkomus on myös, että alalle ei halutakaan markkinamekanismia. Ala nähdään sisältäpäin insinöörivetoisena toimintana, jossa ei juuri panosteta tutkimukseen ja kehitykseen. Keskeisenä haasteena onkin alan arvostuksen nostaminen omien toimijoiden keskuudessa, jonka jälkeen olisi viestinnällisesti helppo nostaa alan imagoa ylöspäin. Lähiympäristö suhtautuu rakentamiseen kielteisesti, sillä kyse on yleensä konkreettisista muutoksista rakennetussa maisemassa. Myös 40 % energiankulutuksesta Suomessa on kiinteistöjen vastuulla. Alaa on pidetty myös auringonlaskun alana, jonka perususkomus on kaikki tilat on rakennettu. Ala on kuitenkin merkittävä taloudellisin termein mitattuna, ja alan toimijoiden pitäisi rohkeasti tuoda esille menestystarinoita. Sijoittajanäkökulmasta perususkomus kiinteistöissä lepää laiska raha tarjoaa tehostamispotentiaalia. Termistö pitäisi myös muuttaa asiakas-/markkinalähtöiseksi ja puhua esim. asunnon sijasta kodista. Työskentelyyn osallistunut Rembrand-johtoryhmä haluaa tehdyllä työllä, toimenpide-ehdotuksilla ja suosituksilla kehittää alaa kohti palvelevaa kiinteistöliiketoimintaa, jossa rajoittavat perususkomukset olisi kyetty uudistamaan avarampaan suuntaan ja jossa tabuista päästään irti nostamalla ne avoimen keskustelun ja poisoppimisen kohteeksi. Toimintaskenaariotyöskentelyn prosessin idea on viety loppuun asti vasta, kun lopullisia skenaarioita vasten peilataan strategista tehtävää ja tehdään sen pohjalta johtopäätökset ja mahdolliset strategian muutokset ja toimenpiteet. Kysytään, miltä osin strategista tehtävää pystytään toteuttamaan kaikissa vaihtoehdoissa ja toisaalta, minkä suhteen joudutaan tekemään tarkistuksia joka tapauksessa. Ongelmallisimpia ovat asiat, uhat tai mahdollisuudet, jotka esiintyvät vain jossakin skenaariossa. Niiden varaan ei voi varmasti laskea, mutta toisaalta niitä ei voi täysin jättää huomiottakaan, sillä jos kumminkin... Tällaisten tekijöiden ja tapahtumien varalle on strategiasta suunniteltava joustava. Sen sijaan että kysytään perinteisen strategisen suunnittelun kysymys, miten paljon resursseja on sidottava määrätyn tavoitteen saavuttamiseksi, onkin kysyttävä, miten paljon resursseja pitää jättää sitomatta tai on ainakin voitava nopeasti jostakin irrottaa, jotta voidaan vastata johonkin uhkaan tai voidaan hyödyntää mahdollisuuksia. Joustavuutta voidaan kehittää tekemällä ratkaisuista modulaarisia tai, isojen kertainvestointien kohdalla joustavuutta etsitään kysymällä, milloin viimeistään tähän pitää ryhtyä, jolloin saadaan vielä lisäaikaa hankkia tietoa mahdollisista kehityksen suunnista. 5

6 TULEVAISUUDEN PALVELEVA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET HAASTAVAT TOIMIALAN PESTE haasteet: Political: LIBERALISOITUMINEN säätelyn harmonisointi EU- ja maailman tasolla yksityistämiskehitys yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö ennakointi juristerian asemasta kolmannen sektorin roolin kasvaminen uusien maiden tuleminen yhteistyön pariin Economic: GLOBALISOITUMINEN globaalit markkinat ja toimijat: tuotto-ohjaus ja aito kilpailu sijaintipäätös: kannattavin > kannattava yhteiskunnan taloudellinen kantokyky tarvitaan instrumentit nopeisiin muutoksiin Venäjän ja laajan EU:n merkitys lähialueena Social: GLOBAL VILLAGE niche-markkinoillakin riittävän iso potentiaali tunnettava arvot ja kulttuurit ylikansallisten trendien lisäksi ajansäästäjät vs. ajankäyttäjät: tehokkuus vs. viihde ikärakenne: nuoret nuoret aikuiset ikääntyvät Technological: ÄLYKKÄÄT YMPÄRISTÖT koskee koko arvoketjua tilan tuottamisesta sen käyttöön ICT-osaaminen, mutta myös bio-osaaminen tuottavuus = kilpailukyky, mistä kilpailuetu? ihmisen rooli osaajana korostuu T&K-toiminta avainasemassa Ecological: TULEVAISUUSTIETOISUUS EHS = ympäristö, terveys, turvallisuus Kestävä kehitys = ekologinen + taloudellinen + sosiaalinen elinkaariosaamisen haaste: pitkäkäyttöinen, mutta nopealiikkeinen. normiohjaus, mutta myös liiketoimintamahdollisuus 6

7 MUUTOKSISTA MUODOSTUU VAIHTOEHTOISIA TULEVAISUUKSIA 1. IKÄÄNTYVÄT KULUTTAJAT OHJAAVAT KEHITYSTÄ -näkökulma lähtee liikkeelle markkinalähtöisestä tarpeesta, jossa ikääntyvä väestö Suomessa ja länsimaissa on kasvava ja ostovoimainen kysyntäpotentiaali korkeatasoisille palveluille. Koko ikääntyvä väestö voi olla asiakaspotentiaalina, kun palvelukonseptia rakennetaan modulaarisesti sekä tarjotaan perusmallia ja siihen lisäpalveluita maksukyvyn mukaisesti. 2. LIIKKUVIEN KÄYTTÄJIEN EHDOILLA ETEENPÄIN. Tämä kehityskulku olettaa avoimen globaalin maailmankehityksen jatkuvan ja yritysten ja muiden organisaatioiden ja myös yksilöiden toimivan sen vaatimusten mukaisesti. Ansaintamallit täytyy erilaistaa sen mukaan, onko palvelujen maksajana yritys vai yksityishenkilö. Nuorten henkilöiden kohdalla on otettava huomioon myös perheiden varallisuus eikä vain henkilön oma tulotaso. 3. SIJOITTAJAN UUDET NÄKÖALAT. Tämä näkökulma lähtee liikkeelle pääomien tuottovaatimuksista. Jotta kiinteistöt ovat kilpailukykyisiä muiden sijoitusvaihtoehtojen joukossa, on alan kehitettävä sekä uusia sijoitusinstrumentteja että myös sijoittamiseen erikoistuneita yrityksiä. Sijoittaminen on tehtävä helpoksi suoraan tiskiltä -toiminnaksi, mieluummin internetpohjaisesti globaalissa maailmassa ja kehitettävä toimivat kiinteistöarvopaperimarkkinat Suomeen. 4. LIIKETOIMINTAVETOINEN SUOMI -näkökulma on markkinalähtöinen toimintaympäristö, jossa yrittäjyys ja innovointi ovat saaneet suomalaisen yritystoiminnan kukoistamaan kansainvälisesti ja toimintaedellytykset Suomessa ovat myös rakenteellisesti uudistuneet. 5. ICT-PITOINEN TULEVAISUUS -näkökulma hyödyntää Suomen ICT-klusterin osaamista läpi koko elinkeinoelämän ja myös julkinen sektori kykenee tehostamaan sen avulla toimintaansa. ICT mahdollistaa yhtälön vähemmästä enemmän, jolloin tuottavuus saadaan kuntoon, ja voidaan panostaa palveluosaamisen kehittämiseen. 6. ARVOVERKOSTON UUSI RAKENTUMINEN. Tässä vaihtoehdossa katsotaan ennakkoluulottomasti paitsi yli valtakunnan rajojen myös yli erilaisten toimialaja sektorirajojen. Yhteistyökumppanit voivat löytyä tarve- ja kysyntälähtöisen tarkastelun kautta epätyypillisten liittoumien muodossa. 7. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET. Lähtökohtana tälle näkökulmalle on maailman pelastaminen. Kansainväliset ympäristösopimukset edellyttävät tiettyjä kestävän kehityksen vaatimuksia, mutta lähtemällä liikkeelle valistuneiden kuluttajien ja sijoittajien tarpeista voidaan löytää ratkaisuja uudelle kestävämmälle liiketoiminnalle. Luottamuksen rakentaminen on olennainen osa tätä vaihtoehtoa. Lopulliset skenaariot rakennettiin näiden vaihtoehtoisten tulevaisuuksien pohjalta. Lopulliset skenaariot muodostavat kolme varsinaista kehityspolkua tulevaisuuteen. Nämä skenaariot ovat: SKENAARIOT A: LIIKKUVUUS OHJAA (KÄYTTÄJÄT) B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA (SIJOITTAJAT) C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA (IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄJÄT) 7

8 TULEVAISUUDEN PALVELEVA A. LIIKKUVUUS OHJAA Markkinalähtöinen, globaali skenaario, jota uudet liiketoiminnat ja liiketoimintamallit ohjaavat. KÄYTTÄJÄT LÄHTÖKOHTANA oikeaan aikaan, jolloin turhat matkat jäävät pois. ICT on tuonut myös sosiaalista tasa-arvoa tehokkaasti toteutettuna erityisryhmille, kuten ikääntyneille tai vammaisille. Unohtaa ei sovi myöskään ICT:n tuomia mahdollisuuksia uusien sijoitusinstrumenttien lanseeramisessa globaalisti. Liikkuvuus ohjaa -skenaarion lähtökohtana ovat Suomen kiinteistö- ja rakennusalan tuotteiden ja palveluiden käyttäjät, jotka ovat yksityishenkilöitä, yrityksiä, julkishallinnon organisaatioita tai järjestöjä. Yhteistä kaikille käyttäjäryhmille on tässä skenaariossa toiminta avoimessa, globaalissa, markkinalähtöisessä maailmassa, jossa osaamisvaatimukset kasvavat ja kilpailu kovenee. Tämä tarkoittaa toiminnan tehokkuutta läpi koko arvoketjun. Kannattava toiminta ei riitä, vaan sijaintipäätökset tehdään sillä perusteella, missä toiminta on kannattavinta. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä päätöksiä joudutaan myös tarkistamaan usein. Mittakaavaetujen hakeminen edellyttää globaalia perspektiiviä, ja uusia markkina- ja kasvualueita haetaan Suomen ja Euroopan ulkopuolelta, erityisesti Kiinasta, jonne on muodostunut uusi ostovoimainen keskiluokka. ICT-PITOINEN MAAILMA Suomen elinkeinoelämä ja yhteiskunta on hakenut tehokkuutta maan ICTosaamisklusterista. ICT-osaamiseen perustuva toiminnan uudelleenorganisointi on lisännyt tuottavuutta, mutta myös mahdollistanut älykkäiden toimintaympäristöjen rakentamisen, jolloin kyetään sopeutumaan yllättäviinkin muutoksiin nopeasti. Taloudellisen kehityksen katalysaattorina toimii nformaatio- ja kommunikaatioteknologian ja erityisesti mobiiliteknologian kehitys. Yritykset ovat voineet hakea toimintaansa kustannussäästöjä hajauttamalla toimintojaan ruuhkautuvien kasvukeskusten ulkopuolellekin. Verkostoituminen uudella tavalla on keskeistä tässä skenaariossa. ICT-teknologian kehittyminen ja sen entistä tehokkaampi integroiminen alan liiketoimintamalleihin on tuonut alalle selkeää lisäarvoa mahdollistamalla uudentyyppiset palvelukonseptit sekä alan yritysten että niiden asiakasyritysten arvoketjuissa. Erityisesti alan logistiset toiminnot ja materiaalivirtojen hallinta ovat tehostuneet. ICT:n kehityksellä on ollut myös vaikutus alan toimintaprosessien uudelleenmuotoutumiseen ja prosessien omistajuuteen. Kestävän kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna ICT-pitoisuus mahdollistaa liikkuvien käyttäjien palvelemisen oikeassa paikassa UUSI ARVOVERKOSTO Näin toteutettuna käyttäjälähtöinen kehityspolku muodostaa uudenlaisen arvoverkoston, jonka varaan palvelut voidaan rakentaa. Suomessa julkisen alan palvelurakenteita on uudelleenjärjestelty radikaalisti ja näiden uudelleenjärjestelyjen seurauksena kotimarkkinoita palvelemaan on kyetty synnyttämään runsaasti uusia yrityksiä esimerkiksi tuottamaan sosiaali- ja terveysalan palveluja ikääntyvän väestönosan tarpeisiin. ICT:n ohella skenaarion kehitysmoottorina ja myös yhteiskunnan ja maailman kannalta arvokkaana asiana pidetään kestävän kehityksen tuomia asioita. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys ovat porkkanoita, joiden avulla hankkeisiin saadaan myös julkista rahaa kansainvälisestikin. KULUTTAJAN TARPEET Yksilötasolla sosiaaliset tarpeet ovat muutoksessa, koska liikkuva elämäntapa yleistyy ja ihmisillä on yhtälailla globaaleja sosiaalisia viiteryhmiä kuten oma lähipiiri ja oma perhe. Tämä näkyy sekä työelämässä että vapaa-ajan vietossa. Palvelutarjonta monipuolistuu vastaamaan korkean vaatimustason tarpeita. Tämä skenaario on kuitenkin suhdanneherkkä ja riippuvainen yksityisten ihmisten kulutus-ja investointihalukkuudesta. Jotta tässä skenaariossa kyetään olemaan ajan tasalla tarpeiden kehityksestä, on kuluttaja kytkettävä (mobiili)teknologian avulla asiakasjärjestelmään, jossa proaktiivisesti seurataan käyttäjän tarpeita. Jos halutaan ottaa mukaan myös nuoret kuluttajat, on muistettava, että kyse on vähemmän varallisuutta omaavasta kuluttajaryhmästä, jolle pitää pystyä tarjoamaan lyhytaikaista tarvettakin varten toimiva, edullinen ratkaisu, eräänlainen riisuttu malli. Toisaalta kyse on hyvinkin polarisoituneesta joukosta, jolla osalla on perittyä varallisuutta. Aikatähtäin on kuitenkin lyhyt eli elinkaaresta ei välttämättä olla valmiita maksamaan. Sinkkunuoret ja nuoret perheet on otettava myös huomioon erilaisine tarpeineen ja ajanviettotapoineen. Nämäkin ryhmät voivat ikäihmisten tavoin lähteä myös Suomesta pois. 8

9 A. LIIKKUVUUS OHJAA -SKENAARIOPOLKU IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄ- JÄT KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN VISIO = LIIKETOIMINTA- VETOINEN SUOMI TAI KELKKA PUTOAA? LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI NYKYTILA LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT ICT-PITOINEN TULEVAISUUS SIJOITTAJAT SKENAARION SUDENKUOPAT OVAT 1. Suomen ICT-osaaminen ei riitä globaalissa kilpailussa, ja esim. ICT-klusterin ydin häviää, jolloin koko kehitys liikkuvien käyttäjien ehdoilla tapahtuvasta kehityksestä jää heikommalle pohjalle. 2. Vaikka teknologisesti kyettäisiinkin pysymään kehityksessä mukana, ei kyetä vastaamaan skenaarion sisältämiin elämyspalveluvaatimuksiin, jolloin sisältöä vaativat asiakkaat lähtevät muiden kelkkaan ja Suomesta ehkä pois. 3. Kestävä kehitys nähdään vain yhteiskunnallisen päätöksenteon työkaluna ja pakkona, jolloin ei nähdä sen tuomia liiketoimintamahdollisuuksia, vaan pidetään sitä pikemminkin aikaavievänä pakkopullana ja kustannustekijänä kuin rationaalisena ajatteluna, joka tuo ajan-, ympäristön- ja pääoman säästöjä. 4. Arvoverkon rakentaminen epäonnistuu ja pudotaan kelkasta. Tässä on myös sama uhka kuin skenaario B:ssä, jossa tuottovaatimus ohjaa. Tällöin ollaan liian myöhään liikkeellä, ja kelkkakin putoaa, jolloin ei synny mitään liiketoimintavetoista Suomea. 9

10 TULEVAISUUDEN PALVELEVA B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA Markkinalähtöinen, globaali skenaario, jota tuottovaatimukset ensisijaisesti ohjaavat VETOAPUA LAAJENTUNEESTA EU:STA SIJOITTAJAN UUDET NÄKÖALAT Tuottovaatimus ohjaa -skenaarion lähtökohtana on nähdä kiinteistöt osana sijoittajan portfoliota ja sitä kautta koko ala pikemminkin finanssitoimialan osana kuin rakentamisen osa-alueena. Toiminnan liikkeellepanevana voimana on pääoman tuotto ja sen saaminen mahdollisimman houkuttelevaksi muiden sijoitusmuotojen joukossa. Sijoitusnäkökulmasta tarkasteltuna markkinat ovat aidosti globaalit. On huolehdittava siitä, että lainsäädäntömme on kansainvälisesti kilpailukykyinen kiinteistösijoitusten verokohtelun osalta ja sen on mahdollistettava toimivien kiinteistöarvopaperimarkkinoiden kehittyminen maahamme. Tällä lisätään kiinteistöliiketoimintaa harjoittavien suomalaisten yritysten määrää ja estetään toimialan kehittyminen tytäryhtiötaloudeksi Suomessa. UUDET SIJOITUSINSTRUMENTIT Näiden muutosten myötä on ratkaistu sijoittajan kannalta merkittävimmät kiinteistösijoituksiin liittyvät haasteet (mm. suuri yksikkökoko, epälikvidiys, julkisen markkinapaikan puuttuminen, korkeat transaktiokustannukset), mikä puolestaan on johtanut kiinteistösijoittamisen aitoon kilpailutilanteeseen muiden sijoitusvaihtoehtojen kanssa. Toisaalta tämä on johtanut siihen, että kiinteistöjen arvot ovat aiempaa herkempiä muutoksille eli volatiliteetti markkinoilla on jonkin verran lisääntynyt. Uudenlaisten kiinteistösijoitusmahdollisuuksien syntyminen on lisännyt sijoittajien kiinnostusta kiinteistöihin sijoituskohteena. Toisaalta pääomamarkkinoiden kansainvälistyminen ja eri sijoitusmuotojen vertailumahdollisuuksien paraneminen on aikaansaanut sen, että heilahtelut kiinteistömarkkinoilla ovat kasvaneet. Jos Suomen taloudellinen kehitys kääntyy epäsuotuisaksi ja houkuttelevammat sijoituskohteet löytyvät Baltiasta sekä itäisestä Keski-Euroopasta, voi kiinteistösijoittaminen innostuksen kauden jälkeen hiipua. KÄYTTÄJIEN ARVOVERKOSTO Tuottovaatimus ohjaa -skenaariossa keskeistä on saada käyttäjäsektorit kiinteästi mukaan tuottolähtöiseen ajatteluun. Käyttäjäsektorit muodostavat parhaimmillaan tässäkin skenaariossa uudenlaisen arvoverkoston, jonka ytimessä ovat ICTsektori, liikkuvat käyttäjät sekä myös kestävä kehitys Suomessa ja globaalisti. Globaalisti merkittäväksi skenaario tulee myös Suomesta katsottuna, kun kyetään rakentamaan uusi arvoverkosto, jossa kukin verkoston osa kehittää omaa erikoisosaamistaan ja keskittyy luomaan osaamisintensiivisen palveluliiketoiminnan konsepteja. Uudet käyttäjät ja käyttäjien menestys on tässäkin skenaariossa alan menestymisen perusta, sillä muuten pääomat siirtyvät muihin kohteisiin todella nopeasti. 10

11 B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA -SKENAARIOPOLKU ICT-PITOINEN TULEVAISUUS LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT KESTÄVÄ KEHITYS ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN TAI KELKKA PUTOAA VISIO = LIIKETOIMINTA- VETOINEN SUOMI LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI NYKYTILA SIJOITTAJIEN UUDET NÄKÖALAT IKÄÄN- TYVÄT KULUTTAJAT SKENAARION SUDENKUOPAT OVAT 1. Rakenteet eivät jousta tai kiinteistöliiketoiminnan kehittymisen kannalta välttämättömiä uusia sijoitusinstrumentteja ei ole Suomen lainsäädännössä mahdollistettu. Markkinoiden välttämätön arvopaperistamiskehitys ei ole riittävää ulkomaisen pääoman houkuttelemiseksi Suomeen. 2. Vaikka rakenteita kyettäisiinkin muuttamaan, voidaan kelkasta pudota siksi, että tarvittava osaaminen puuttuu eli panostetaan koulutukseen, ei osaamiseen. 3. Vaikka yhteistyö käyttäjäsektorien kanssa lähtisikin hyvin käyntiin, uuden arvoverkon rakentaminen voi tyssätä siihen, että ei kyetä luomaan toimivia yhteistyösuhteita tai ei päästä mukaan riittävän vahvoihin kansainvälisiin verkostoihin tai yksinkertaisesti siksi, että ei kyetä itse luopumaan vanhoista asenteista. 4. Aikataulullinen sudenkuoppa voi olla, että herätään liian myöhään, jolloin merkittävät toimijat ovat jo siirtyneet rönsyt pois ja Kiinaan -linjalle, eikä todellisia toimijoita ole tekemään todeksi visiota liiketoimintavetoisesta Suomesta. 11

12 TULEVAISUUDEN PALVELEVA C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA Yhteiskuntalähtöinen, kotimaakeskeinen skenaario, jota sosiaalisesti kestävän kehityksen reunaehdot ohjaavat IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ KULUTTAJINA JA KANSALAISINA Suomessa väestö on ikääntynyt nopeammin kuin Euroopan muissa maissa. Samalla väestönkasvu on edelleen keskittynyt muutamaan elinvoimaiseen kasvukeskukseen. Hyvinvointipalvelujen tarjonta julkisin varoin ei ole mahdollista heikentyneen huoltosuhteen takia. Väestön ikääntyminen yhdistettynä ikääntyvän väestönosan kasvaneeseen varallisuuteen, uudenlaisiin palvelutarpeisiin ja julkisessa palvelutarjonnassa tapahtuneisiin rakenteellisiin uudistuksiin avaa kiinteistöliiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Osa kuluttajista on valmis panostamaan hyvinkin yksilöllisiin asumis- ja palveluratkaisuihin, joita mm. tietotekniikan kehittyminen on mahdollistanut. Kodeista tapahtuva sähköinen asiointi ja palvelujen käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Asunnot ja myös yritysten toimipaikat toimivat eräänlaisina monipuolisten palvelujen hankinnan mahdollistavina käyttöliittyminä. YHTEISKUNNAN UUDET ARVOVERKOSTOT Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa päätökset saadaan poliittisesti läpi käyttämällä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä ohjenuorana. Tehokkaaksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi laajassa mitassa ja kansainvälisesti tämä tulee vasta, kun kotimarkkinoilla toimivaa konseptia kyetään tuotteistamaan ja monistamaan globaalisti. Tähän tarvitaan avuksi ICT-klusteria. E-EUROOPASTA VETOAPUA Skenaario voidaan toteuttaa myös osana EU:n eeurope-mallia kytkemällä jo lähtökohtaisesti ICT ja ikääntyvät yhteen ja kehittämällä yhteiskunnan palvelujen mallia näistä lähtökohdista koko EU:lle. EU tarjoaa paitsi mahdollisuuksia, myös uusia säädöksiä, joiden vaikutukset näkyvät EU:ssa, Suomen tasolla ja Suomen sisällä koskien esim. määrääviä markkina-asemasäädöksiä. Muutoksia voi tulla myös kuntatasolle kohti avoimempaa toimintamallia irti paikallisista toimintatavoista ja yhteistyösuhteista. Tässä skenaariossa osaajia on myös laajenevassa EU:ssa, jossa Suomea lähellä on kasvava itämarkkina sekä myös kädentaitoisia osaajia saatavana. Tämä edellyttää pärjäämistä verokilpailussa, mutta myös muiden rakenteiden uudelleenarviointia. Jotta skenaario lähtisi täydellä voimalla liikkeelle, on tärkeää, että yhteiskunta ottaa ohjat käsiinsä ja aloittaa uudenlaisen arvoverkoston rakentamisen purkamalla vanhoja rakenteita ja luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle ja uusille yhteistoimintamalleille yksityisen ja julkisen sektorin kesken. 12

13 C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA -SKENAARIOPOLKU VISIO = LIIKETOIMINTA- VETOINEN SUOMI ICT-PITOINEN TULEVAISUUS LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI NYKYTILA IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄJÄT LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN SIJOIT- TAJAT KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET SUOMI OMILLAAN SKENAARION SUDENKUOPAT OVAT 1. Ikääntyvät käyttäjät eivät houkuttele markkinoita, jolloin koko ajatus supistuu sosiaalitoimen asemaan ilman liiketoimintamahdollisuuksia. 2. Vaikka alku olisikin lupaava ja saataisiin yrityksiä mukaan innostumaan, voi arvoverkoston rakentaminen olla takkuavaa, ja toiminta pysähtyy siihen. Silloin vanhat rakenteet kaivetaan vanhasta muistista ja ryhdytään puolustuskannalle mahdollisuuksien hyödyntämisen sijaan. 3. Kestävän kehityksen virittäminen tässä skenaariossa on sekä liiketoimintamahdollisuus että yhteiskunnallinen ohjenuora, jotka yhdessä mahdollistavat skenaarion seuraavan askeleen kohti ICT-pitoista tulevaisuutta. Uhka on tässä kuten liikkuvissa käyttäjissäkin, että ICT-osaaminen häviää muualle, tekijöitä ei riitä tai ICT-klusterin ydin lopahtaa. 13

14 TULEVAISUUDEN PALVELEVA SKENAARIOYHTEENVETO Skenaariot ovat vaihtoehtoisia kehityspolkuja kohti tulevaisuutta vuoteen Alan tavoiteltavana visiona on Liiketoimintavetoinen Suomi, jossa markkinatoimijat ovat kyenneet uudistamaan toimintatapansa, yhteiskunta on uudistanut rakenteensa sekä Suomen että EU:n tasolla ja yksilöt ovat sisäistäneet yrittäjyyden. Nämä yhdessä ovat mahdollistaneet Suomen kehittämisen tavalla, joka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun mukainen. Kestävän kehityksen mukaiset tarpeet ja vaatimukset sisältyvät siten kuhunkin skenaarioon kiinteistöja rakennusalan elinkaariosaamisena, jonka ilmeneminen on luonnollisesti erilainen eri lähtökohdista liikkeellelähtevissä skenaarioissa. Nopeimmin kestävän kehityksen vaatimukset tulevat vastaan Liikkuvuus ohjaa -skenaariossa, joka on aineellisen kasvun potentiaaliltaan suurin, kun taas Hyvinvointipalvelut ohjaa -skenaario on lähtökohtaisesti kestävän kehityksen mukainen erityisesti sen sosiaalisen dimension suhteen. Tuottovaatimus ohjaa -skenaariossa kestävä kehitys tulee valistuneiden sijoittajien rakentaman luottamuksen kautta, ja muutos voi tapahtua nopeastikin, vaikka nyt näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa esimerkiksi eettisten sijoitusrahastojen osuus on vielä pieni. Skenaariot ovat mahdollisia, eivät välttämättä todennäköisiä tai edes haluttuja tulevaisuuden kehityskulkuja. Skenaarioiden toteutuminen on riippuvainen eri toimijoiden halusta ja kyvystä toteuttaa tulevaisuutta muokkaavia päätöksiä. Rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden ja tutkijoiden keskuudessa tehdyn wwwkyselyn perusteella alan tulevaisuuteen vaikuttavat useat eri toimijat yhdessä, joten mikään yksittäinen toimija ei voi alaa ohjata. Rembrand-johtoryhmän mielestä ala voi itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteen, mutta parhaiten toteutuu yhteinen tulevaisuus, kun sitä tehdään yhdessä asiakkaiden ja sijoittajien kanssa. VAIHTOEHTOISET SKENAARIOT MARKKINALÄHTÖINEN A. LIIKKUVUUS OHJAA KÄYTTÄJÄT B. TUOTTOVAATI- MUS OHJAA SIJOITTAJAT SUOMI- KESKEINEN MAAILMAN- LAAJUINEN C. HYVINVOINTI- PALVELUT OHJAA IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄJÄT ELINKAARI- OSAAMINEN OHJAA KESTÄVÄ KEHITYS YHTEISKUNTALÄHTÖINEN 14

15 VAIHTOEHTOISET SKENAARIOT VISIO = LIIKETOIMINTA- VETOINEN SUOMI ICT-PITOINEN TULEVAISUUS SIJOITTAJIEN UUDET NÄKÖALAT LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT KESTÄVÄ KEHITYS IKÄÄN- TYVÄT KULUTTAJAT ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN ICT-PITOINEN TULEVAISUUS TAI KELKKA PUTOAA IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄ- JÄT KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN SIJOITTAJAT TAI KELKKA PUTOAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET SIJOIT- TAJAT ICT-PITOINEN TULEVAISUUS SUOMI OMILLAAN LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI B. NYKYTILA A. LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT C. IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄJÄT LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN

16 TULEVAISUUDEN PALVELEVA SWOT-ANALYYSIT Laaditut skenaariot sisältävät palvelevan kiinteistöliiketoiminnan kannalta uhkia ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät Suomen kehitykseen ja kehittämisen painopistealueisiin, mutta ne kiinnittävät huomiota myös alan omiin vahvuuksiin ja heikkouksiin, joita kaikkia tarkastellaan seuraavassa skenaariokohtaisesti. SWOT ERI SKENAARIOISSA VAHVUUDET A. LIIKKUVUUS OHJAA HEIKKOUDET VAHVA ICT-OSAAMINEN + MOBIILITEKNOLOGIA + KIINTEISTÖALAN PLATFORM + STABIILITEKNOLOGIA KÄYTTÄJÄVETOINEN YKSIPUOLINEN ICT-TEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN ICT-KLUSTERIN HAAVOITTUVUUS (yhden kortin varassa) PALVELUOSAAMISEN PUUTTEET MAHDOLLISUUDET UHAT KESTÄVÄ KEHITYS LIIKETOIMINTANA ARVOVERKOT JA ICT-SOVELTAMINEN UUSILLA LIITTOUMILLA UUDET MAHDOLLISUUDET TYÖ/VAPAA-AIKA SEKOITTUU KESTÄVÄ KEHITYS NÄHDÄÄN VAIN NORMEINA EI LÄHDETÄ AJOISSA LIIKKEELLE TURVALLISUUSRISKIT SWOT ERI SKENAARIOISSA VAHVUUDET TEKNOLOGIAIMAGO B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA HEIKKOUDET MIELENKIINTO SUOMESSA VAIN PÄÄKAUPUNKISEUTUUN ALAN OSAAMINEN ON JO KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA GLOBAALISTI PÄÄOMAA RIITTÄÄ PIENET MARKKINAT LAINSÄÄDÄNTÖ LAAHAA TEKIJÖISTÄ PULAA MAHDOLLISUUDET YHTEISTYÖ: KOTIMARKKINAT EU-TASOISEKSI UUDET SIJOITUSINSTRUMENTIT HAJAUTUSETU SIJOITTAJALLE SUOMEN VAKAA TALOUSKASVU UHAT SUOMI EU:N TAKAMAAKSI HIDAS TALOUSKASVU RAKENTEET EIVÄT JOUSTA (edunvalvontamekanismit) VENÄJÄ LISÄÄ EPÄVARMUUTTA AITO MARKKINAVETOISUUS 16

17 SWOT ERI SKENAARIOISSA VAHVUUDET C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA HEIKKOUDET KYSYNTÄ KOTIMAISTA JA KASVAVAA LUOTTAMUS TUTTUJEN TOIMIJOIDEN KESKEN KATSOTAAN LIIKAA TUOTTEEN, EI PALVELUN NÄKÖKULMASTA EI OSATA UUTTA ARVOVERKOTTUNUTTA TOIMITAPAA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTI- JA HOIVAPALVELUT YHDISTETTYNÄ TEKNOLOGIAAN (tuotteistaminen, vienti?) KYSYNNÄN POLARISOINTUMINEN MAHDOLLISTAA UUDET BISNESIDEAT MUUALTA TULEVAT IKÄIHMISET UHAT TEKIJÄT LOPPUVAT MARKKINOINNIN /MYYNTITAIDON PUUTTEET YHTEISKUNTA EI USKALLA PRIORISOIDA, ARVOKESKUSTELUJA EI KÄYDÄ, RAHAT LOPPUVAT LIIAN TIUKKA NORMITUS SUOSITUKSET Jotta visio voisi toteutua ja skenaarioiden sisältämät uhat ja sudenkuopat eivät toteutuisi, on seuraavassa mietitty toimenpide-ehdotuksia sekä alalle että myös laajemmin yhteiskunnalle. Suosituksia on suunnattu myös skenaarioiden sisältämien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, sillä paraskaan toimintaympäristö ei automaattisesti takaa menestystä ilman aktiivista toimintaa SUOSITUKSET ja sitoutuneita toimijoita. TOIMIALA kehitysmyönteisten asenteiden aikaansaaminen itsetuntoa ja ammattiylpeyttä työntekoon ja asenteisiin verkottuminen ja kansainväliset kumppanit > nopealiikkeisyys ja kasvu käyttäjäasiakkaiden kuunteleminen ja palveluportaalien kehittäminen TUTKIMUS JA KEHITYS monipuolinen panostus T&K-toimintaan kansainvälisten tutkimusryhmien perustaminen tilat tukemaan käyttäjien toimintaa kumppanuus elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa myös kansainvälisesti alan T&K-resurssien suuntaaminen yhteistyössä Tekesin ja Visio 2010:n kanssa JULKINEN SEKTORI Suomen pitäminen kilpailukykyisenä liiketoiminta- ja kiinteistösijoitusympäristönä julkisen ja yksityisen sektorin toimivat yhteistyömallit markkinoiden toiminnasta huolehtiminen > kilpailun avautuminen julkisten hankintojen menettelytapojen kehittäminen KOULUTUS rahoituksen ja markkinoinnin koulutus insinöörikoulutuksen rinnalle liiketoimintaosaaminen täydennyskoulutuksen painopistealueeksi palvelu- ja asiakasosaaminen, sosiaaliset taidot osaajien saannin turvaaminen kansainvälisellä kehitysyhteistyöllä ICT-osaamisen turvaaminen kaikilla tasoilla osaamiseen tähtäävä koulutus 17

18 TULEVAISUUDEN PALVELEVA SKENAARIOIDEN USKOTTAVUUS ALAN KESKUUDESSA Rembrand Foresight -skenaarioiden uskottavuutta tutkittiin toteuttamalla 690 alan vaikuttajan keskuudessa www-kysely. Vastauksia saatiin 98 kappaletta (14,2 %). Johtoryhmän jäseniä vastaajista oli mukana 9 kappaletta. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä taustaryhmää he edustavat. Vastaajat jakaantuivat rakentajiin (5 kpl), rakennuttajiin (13 kpl), rakennusmateriaalivalmistajiin (1 kpl), suunnittelijoihin (10 kpl), palvelun tuottajiin (23 kpl), käyttäjiin (8 kpl), sijoittajiin (15 kpl), tutkijoihin (14 kpl) ja muihin ryhmiin (26 kpl), joita olivat esimerkiksi opiskelija ja virkamies. Taustaryhmällä ei ollut kyselyssä vaikutusta siihen, mitä skenaariota esimerkiksi toivoi tai vältti. TODENNÄKÖISIN SKENAARIO Kaksi kolmasosaa vastaajista piti todennäköisimpänä skenaariona vaihtoehtoa B: Tuottovaatimus ohjaa. Perusteluina esitettiin, että raha kuitenkin ratkaisee ja että siihen suuntaanhan globalisoituva talous on menossa. Siinä nähtiin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Johtoryhmän vastaukset jakaantuivat todennäköisen skenaarion osalta lähes puoliksi skenaarioiden B: Tuottovaatimus ohjaa ja A: Liikkuvuus ohjaa kesken. Johtoryhmän jäsenistä kukaan ei pitänyt todennäköisimpänä vaihtoehtoa C: Hyvinvointipalvelut ohjaa, ja koko kyselyjoukossakin todennäköisimpänä sitä piti alle 10 % vastaajista. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, millä tahoilla on eniten vaikutusvaltaa alan tulevaisuuteen. Kyselyn vastaajien mukaan alan tulevaisuuteen vaikuttavat useat eri tahot yhdessä (20 % vastaajista). Johtoryhmän mielestä ala, asiakkaat ja sijoittajat kukin ovat yhtä merkittäviä alan tulevaisuuden tekijöitä (22 % kukin). A. Liikkuvuus ohjaa B. Tuottovaatimus ohjaa C. Hyvinvointipalvelut ohjaa JOHTORYHMÄ TODENNÄKÖISIN SKENAARIO Ei vastausta 11 % Useat tahot 11 % Rakennus- ja kiinteistöala 22 % % Asiakkaat 22 % Liitot ja järjestöt 11 % Sijoittajat 22 % MUUT VASTAAJAT 0 Johtoryhmä Muut vastaajat 18 Rakennus- ja kiinteistöala Ei vastausta 12 % 17 % Liitot ja järjestöt 5 % Sijoittajat 6 % Useat tahot 20 % Asiakkaat 11 % Markkinat 4 % Yhteiskunta Omistajat 15 % 8 % KYSELYVASTAAJIEN MIELIPIDE SIITÄ, MILLÄ TAHOLLA ON ENITEN VAIKUTUSVALTAA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN TULEVAISUUTEEN

19 TOIVOTTAVIN SKENAARIO USKOTTAVIN SKENAARIO % % Johtoryhmä Muut vastaajat Johtoryhmä Muut vastaajat VÄLTETTÄVIN SKENAARIO EPÄUSKOTTAVIN SKENAARIO % % Johtoryhmä Muut vastaajat Johtoryhmä Muut vastaajat TOIVOTTAVIN JA VÄLTETTÄVIN SKENAARIO USKOTTAVIN JA EPÄUSKOTTAVIN SKENAARIO Johtoryhmän vastauksissa toivottavin skenaario on A: Liikkuvuus ohjaa (8/9 vastaajista). Kukaan johtoryhmästä ei toivonut skenaariota C: Hyvinvointipalvelut ohjaa. Kaikissa vastauksissa hajonta on huomattavasti suurempi: Skenaario A: Liikkuvuus ohjaa sai 38,8 % annetuista äänistä, skenaario B: Tuottovaatimus ohjaa 24,5 % ja skenaario C: Hyvinvointipalvelut ohjaa 32,7 %. Johtoryhmän mielestä uskottavin vaihtoehto on A: Liikkuvuus ohjaa (56 %), mutta hyvänä kakkosena on vaihtoehto B: Tuottovaatimus ohjaa (44 %). Epäuskottavin skenaario johtoryhmän mielestä on vaihtoehto C: Hyvinvointipalvelut ohjaa (66 %), mikä on myös muiden vastaajien mielestä epäuskottavin skenaario (60 %). Muiden vastaajien osalta uskottavimmaksi vaihtoehdoksi tuli skenaario B: Tuottovaatimus ohjaa (lähes 60 %), kun taas skenaario A: Liikkuvuus ohjaa sai 27 %:n kannatuksen. Johtoryhmästä 100 % piti vaihtoehtoa C: Hyvinvointipalvelut ohjaa vältettävimpänä. Muiden vastaajien joukossa vältettävimmän skenaarion asemassa oli eniten B: Tuottovaatimus ohjaa ja toiseksi eniten C: Hyvinvointipalvelut ohjaa. Myös skenaario A: Liikkuvuus ohjaa sai 15 %:ssa vastauksista maininnan vältettävin vaihtoehto. 19

20 TULEVAISUUDEN PALVELEVA -ENNAKOINTIPROSESSIN TOTEUTTAMINEN Prosessi toteutettiin toimintaskenaariotyöskentelyn viitekehyksellä. Kyse on tulevaisuuden tutkimuksen alaan kuuluvasta lähestymistavasta, jossa korostetaan sitä, että ei voida tehdä kaikille yhteisiä, toimijasta ja alasta riippumattomia skenaarioita, vaan tarvitaan asianomistaja, jonka näkökulmasta skenaariot tehdään ja joka myös sitoutuu ei vain tekemään skenaarioita vaan tekemään skenaarioiden johtopäätösten osalta myös strategisia päätöksiä, jotka johtavat toimintaan. Kyseessä on skenaarioavusteinen prosessi, jossa osapuolina olivat Rembrand-teknologiaohjelman johtoryhmä ja CoFi/IAMSR/Åbo Akademin tutkimusryhmä. Prosessi koostui seitsemästä ohjatusta istunnosta ja väli- ja ennakkotehtävistä, jotka toteutettiin ajanjaksolla kesäkuu 2003 tammikuu Loppuraporttipalaveri pidettiin Loppuraportti on CoFi Report 2/2004. Johtoryhmä toi tarkasteluun näkemyksellisen tiedon ja toimialatuntemuksen, tutkimusryhmä toimintaympäristöä koskevan tutkimustiedon, sen yhdistämisen näkemyksiin sekä skenaariotyöskentelyn prosessiosaamisen. Toimialan kentän laajempia näkemyksiä kerättiin loppuraportin kirjoittamisvaiheessa tehdyllä www-kyselyllä koskien skenaarioiden uskottavuutta ja toivottavuutta. Prosessi toteutettiin neljässä vaiheessa, jotka olivat: 1. Kuka ja missä me olemme? ( ) 2. Mitkä ovat mahdolliset maailmat? ( , ja ) 3. Minne voimme mennä ( ) ja kuinka? ( ) 4. Minne päätämme mennä? ( ja ) TOIMINTASKENAARIOTYÖSKENTELYN PROSESSI AIHESKENAARIOT TOIMINTASKENAARIOT PESTE- ANALYYSI MITKÄ OVAT MAHDOLLISET MAAILMAT? SWOT- ANALYYSI VISIO, RISKIPROFIILIT MINNE VOIMME MENNÄ JA KUINKA? MINNE PÄÄTÄMME MENNÄ? STRATEGIA JOUSTAVUUS KUKA JA MISSÄ ME OLEMME? PERUS- USKOMUKSET, TABUT, YDIN- OSAAMISET REIMARIT TOIMENPIDE- OHJELMA TOIMINTA-AJATUSSKENAARIOT Tarja Meristö 20

21 OSALLISTUJAT Johtoryhmän koostumus edusti rakennus- ja kiinteistöalaa eri puolilta. Mukana oli rakentajia ja sijoittajia, yrityksiä ja julkisia organisaatioita, rahoittajia ja edunvalvojia. Näkökulmina työssä tuotiin esille sekä markkinalähtöiset että yhteiskuntalähtöiset tarkastelut. Radikaaleimmat teknologiatarkastelut jäivät työssä vähemmälle huomiolle. JOHTORYHMÄ JORMA HEINONEN, johtaja Senaatti-kiinteistöt JUHA HETEMÄKI, johtaja Skanska KAI KEITURI, toimitusjohtaja Tallberg Toimitilajohto KAISA LEIWO, kehitysjohtaja RAKLI ANJA MÄKELÄINEN, toimitusjohtaja Asuntosäätiö MIKKO PELTOKORPI, toimitusjohtaja Matinkylän Huolto SOINTU RAJAKALLIO, toimitusjohtaja JP-Terasto JUHANI REEN, toimitusjohtaja RAKLI ASKO SALMINEN, kiinteistöjohtaja (johtoryhmän puheenjohtaja) Tapiola-ryhmä TIINA TANNINEN-AHONEN, johtava teknologia-asiantuntija Tekes JUHA TIURANIEMI, projekti-insinööri RAKLI TOMMI TUOMINEN, hallituksen puheenjohtaja Evata TAPANI VÄLJÄ, johtaja AG Partners Corporate Finance PROSESSIN VETÄJÄ TARJA MERISTÖ, yritysfuturologi CoFi, IAMSR, Åbo Akademi 21

22 TULEVAISUUDEN PALVELEVA YDINPÄTEVYYSPUU Palveleva kiinteistöliiketoiminta kuvataan ydinpätevyyspuun avulla. Puun oksat muodostavat liiketoiminta-alueet, puun runko koostuu alan ydinpätevyyksistä ja puun juuret määrittelevät tarvittavat osaamisalueet alan menestyksellisen tulevaisuuden turvaamiseksi jatkuvasti. TILA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ (INFRASTRUKTUURI) PALVELUT HAJAUTUSETU SIJOITTAJALLE PALVELUALUSTA TILANKÄYTTÄJÄLLE OSAAJAT SIJOITTAJAT TIEDOT JA TAIDOT - TOIMIALAOSAAMINEN - ASIAKASOSAAMINEN - PALVELUOSAAMINEN - ICT-OSAAMINEN - KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMINEN - RAHOITUSOSAAMINEN - VERKOSTO-OSAAMINEN - LIIKETOIMINTAOSAAMINEN 22 - TOIMIVA PALVELUKONSEPTI - NOPEUS - HINTA/LAATU - ERITYISOSAAMISEN KEIHÄÄNKÄRJET - KEHITTÄMINEN OSAKSI LIIKETOIMINTAA ARVOT JA ASENTEET - PALVELUASENNE - ICT-KLUSTERIN MAINE - TYÖLLISTÄJÄ - KEHITYSMYÖNTEISYYS -TERVE KILPAILU ASIAKKAAT KONTAKTIT JA KOKEMUKSET - OIKEA SIJAINTI - KEHITTYNYT LAINSÄÄDÄNTÖ - YHTEISKUNNAN VAKAUS - VENÄJÄN JA BALTIAN MAANTIETEELLINEN LÄHEISYYS Tarja Meristö

23 Kannen kuva on sci-fi-silmu, joka symboloi uuden syntyä, tulevaisuutta, kevättä ja jatkuvuutta.

24 TULEVAISUUDEN PALVELEVA Palveleva kiinteistöliiketoiminta on vuonna 2020 merkittävä toimiala Suomen elinkeinoelämän kentässä. Ala on mukana liiketoimintavetoisen Suomen uudessa arvoverkostossa, jossa toimintaa ohjaavat sekä tuottovaatimus että kestävä kehitys. Kestävä kehitys nähdään liiketoimintamahdollisuutena, joka korostaa rakentamisen laatua ja uusia sovelluksia hyvinvointipalvelupuolella. Kestävä kehitys tuo myös ICT-osaamisen uusia sovelluksia tuotantoprosessiin ja käyttäjäpuolelle. Käyttäjät nopeasti muuttuvine tarpeineen muodostavat alan menestyksen perustan, ja ala on parhaimmillaan joustava ja toimiva palvelualusta erilaisille käyttäjäryhmille. Lisätietoja: ISBN X

TULEVAISUUDEN PALVELEVA KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA

TULEVAISUUDEN PALVELEVA KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA TULEVAISUUDEN PALVELEVA KOHTI LIIKETOIMINTAVETOISTA SUOMEA TULEVAISUUDEN PALVELEVA SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 JOHDANTO 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 6 PESTE HAASTEET MUUTOKSISTA MUODOSTUU VAIHTOEHTOISIA

Lisätiedot

Yritysten strategiasuunnittelu: Tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi. Tarja Meristö V-S Teknologiateollisuus ry:n kokous

Yritysten strategiasuunnittelu: Tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi. Tarja Meristö V-S Teknologiateollisuus ry:n kokous Yritysten strategiasuunnittelu: Tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi Tarja Meristö 10.11.2008 V-S Teknologiateollisuus ry:n kokous Taustaksi: Tulevaisuudentutkimuksen oletukset TULEVAISUUTTA EI VOI ENNUSTAA

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINNAN HAASTEET

TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINNAN HAASTEET TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINNAN HAASTEET Skenaarioprosessi strategian rakentamisen ja innovaatioprosessin tukena Tutkijan työkalut haasteisiin vastaamiseksi alustus 28.11.2006 Yritysfuturologi, KTT Tarja

Lisätiedot

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT Suuntaamo 2.5.2019 Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT Tehtävänä oli: Kartoitetaan pienryhmissä henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksia ja heikkouksia sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu Ympäristön ilmiöiden ja muutosten systemaattista

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Kohti seuraavaa sataa

Kohti seuraavaa sataa Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

ForeMassi Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla

ForeMassi Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla ForeMassi 2011 2013 Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla Miksi? Mitä? Miten? Laurea/CoFi-tiimi yliopettaja Tarja Meristö tutkija Jukka Laitinen tutkija Hanna Tuohimaa Avausseminaari

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

RAKLI, PYSÄKÖINTISEMINAARI Pysäköinnin tulevaisuus, tarpeet, palvelut, markkinat Antti Marttila, Finnpark Oy

RAKLI, PYSÄKÖINTISEMINAARI Pysäköinnin tulevaisuus, tarpeet, palvelut, markkinat Antti Marttila, Finnpark Oy RAKLI, PYSÄKÖINTISEMINAARI 1.11.2018 Pysäköinnin tulevaisuus, tarpeet, palvelut, markkinat Antti Marttila, Finnpark Oy SISÄLTÖ Finnpark Pysäköinti liiketoimintana Digitaalisuus pysäköintiliiketoiminnassa

Lisätiedot

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki, Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt

Lisätiedot

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Vuorineuvos Jorma Eloranta Teknologiateollisuus ry 17.4.2012 Note: Kauppatase (balance of trade) = tavara vienti tavaratunoti, (Vaihtotase

Lisätiedot

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista Leena Jokinen 31.3.2006 Osaamisen ennakoinnin prosessi SWOT Asiakasanalyysi Kilpailijaanalyysi Henkilöstöhaastattelut Skenaariot Visio Kompetenssit Strategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Seuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta.

Seuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta. Seuratoiminnan Tulevaisuus Miten meidän urheiluseuramme menestyy muuttuvassa maailmassa? 1 Kokoa tiimi omasta seurasta. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. 2

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus startup-yrityksille

Tekesin rahoitus startup-yrityksille Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen PESTEL -analyysi

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen PESTEL -analyysi Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen PESTEL -analyysi Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen

Lisätiedot

Kestävä Rakentaminen -klusteri

Kestävä Rakentaminen -klusteri Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Kestävä Rakentaminen -klusteri Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACE -tutkimusryhmä, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:

Lisätiedot

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta alustavia pohdintoja 17.6.2019 Mikko Martikainen Yleisiä lähtökohtia Talouskasvua, kestävyyttä, tuottavuutta ja innovaatioita korostava ohjelma Nämä

Lisätiedot

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin palvelut teollisuudelle DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani

Lisätiedot

Str at Mar k : Str at e g i n e n

Str at Mar k : Str at e g i n e n Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy

Lisätiedot

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä

Lisätiedot

SPEK2020. strategia

SPEK2020. strategia SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Valtion riski vs. asukkaan koti

Valtion riski vs. asukkaan koti Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen

Lisätiedot

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä

Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Tom Holmroos, erityisasiantuntija Merja Lang, palvelumuotoilija Elisa Kettunen, projektipäällikkö 11.9.2019 Tulevaisuuden kunnan digitalisointi

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Lappeenrannasta MAAILMALLE OHITUSKAISTA Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland OHJELMA

Lappeenrannasta MAAILMALLE OHITUSKAISTA Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland OHJELMA OHJELMA 9.00 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Jarmo Heinonen, Senior Director Lappeenrannasta OHITUSKAISTA MAAILMALLE 12.4.2019 Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland Tanska on lähellä

Lisätiedot

Markkinat ja julkinen terveydenhuolto

Markkinat ja julkinen terveydenhuolto Markkinat ja julkinen terveydenhuolto KOMMENTTIPUHEENVUORO Tutkimusjohtaja, dosentti Martti Virtanen Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kilpaillut markkinat julkisessa terveydenhuollossa toimiiko? Helsinki

Lisätiedot

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015 INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN Ari Korhola 16.9.2015 MITÄ ON INNOVOINTI? Innovaa'o on uusi tai olennaises' paranne1u hyödyllinen ratkaisu idea, käytäntö tai esine. Etsitään yhdessä uusia

Lisätiedot

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MITEN RAPORTTI TEHTIIN? Maaseutu2030 työskentely jakautui kahteen vaiheeseen. Vaihe 1) haki näkemyksiä tulevaisuudesta maaseudulla. Keskustelun sytykkeiksi pidettiin

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee?

Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee? Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee? Energiateollisuuden tutkimusseminaari Pia Santavirta 30.1.2019 @FVCAfi @PiaSantavirta Pääomasijoittajat ry Edistää yritysten kasvua,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka Ympäristöjohtamismenettelyn strategiatyöpaja, FIGBC, 16.11.2010 Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistö-

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä

Lisätiedot