Tietoa tiensuunnitteluun nro 50

Transkriptio

1 Tietoa tiensuunnitteluun nro 50 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka KAITEEN PITUUS JA JOUSTOVARA SEKÄ KAIDETYYPIN VALINTA Korvaa vanhan ohjeen Tämä ohje korvaa ohjeessa Teiden suunnittelu V Kaiteet ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy annetut kaiteen pituutta, joustovaraa ja kaidetyypin valintaa koskevat ohjeet. Näiden ohjeiden lisäksi tämä julkaisu sisältää luettelon hyväksytyistä kaidetyypeistä ja hintatietoa. Tätä ohjetta tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää jo kesän 2000 töissä. Tässä ohjeessa esitetyt kaidepituudet ja joustovarat ovat selvästi aikaisempaa suuremmat. Ero johtuu pyrkimyksestä parempaan turvallisuustasoon sekä uusien kaidetyyppien joustavuudesta. Samalla on otettu käyttöön standardissa EN käytetyt käsitteet. Työselitykset Tarkempia kaiteen asentamista koskevia ohjeita on Tienrakennustöiden yleisissä laatuvaatimuksissa ja työselityksissä osassa Tiekaiteet ( ) sekä tyyppipiirustuksissa Ty3/51 ja 52 ( ). Kaiteen asentamisen onnistumista on kuvattu pistokoevalvontaraportissa Kaiteiden asennustyön laatu vuosina (Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 11/2000). Lisätietoja Tielaitoksen kaidetyypin testaamisesta on julkaisussa Törmäyskokeet Tielaitoksen tiekaiteeseen (Tielaitoksen selvityksiä 17/1999). Suojaetäisyydet Kaiteen käyttöä koskevia ohjeita on edelleen ohjeessa Teiden suunnittelu V Kaiteet ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy, mutta siinä suositeltuja suojaetäisyyksiä tulisi kasvattaa uusien teiden suunnittelussa ja uusia laitteita sijoitettaessa 2 metrillä, kun pyritään tyydyttävään laatutasoon, ja 5 metrillä, kun pyritään hyvään laatutasoon.

2 2 Tilantarve kaiteen ja esteen välissä Kaiteen toimintaleveys W D Kuva 1. Taulukoissa 1 ja 3 esitetty toimintaleveys W kuvaa sitä, kuinka kaukana auto tai kaide uloimmillaan käy törmäyksen aikana, ja sivusiirtymä D, kuinka kaukana kaiteen etureuna käy. Kumpikin mitta mitataan kaiteen alkuperäisestä kaiteen etureunasta. Betonikaiteilla W on sama kuin kaiteen paksuus, jos kaide ei liiku eikä auton yläreuna käy kaiteen takana. Eri kaiteiden toimintaleveyksiä vertailtaessa on varmistettava, että verrataan samassa kaideluokassa (N2 tai H1) mitattuja toimintaleveyksiä. Taulukko 1. Eräiden kaiteiden toimintaleveyksiä. H1 (10 t x 70 km/h x 15 o ) Täysi toimintaleveys N2 (1500 kg x 110 km/h x 20 o ) Pienen auton (900 kg x 100 km/h x 20 o ) aiheuttama toimintaleveys Putkipalkkikaide Ty 3/61, 2 m 1,4 0,8 0,3 Teräspalkkikaide Ty 3/51, 4 m 2,1 1,5 Ty 3/51, 2 m 1,7 1,2 Kaksipuol. teräsp. Ty 3/5x kaksip, 2 m 1,4 0,9 Muut kaiteet W/H1 W/N2 ei tiedossa toistaiseksi taulukosta 3 Upotettu betonikaide W/H1 W/N2 etuprofiilin leveys

3 3 Joustovaran tarve Kaiteen etureunan ja jäykän esteen väliin ei vaadittava joustovara riippuu kaidetyypin toimintaleveydestä ja tien tyypistä seuraavasti: Moottoriväylillä ja muilla erittäin vilkasliikenteisillä (KVL > 3000 ajon/d ja nopeusrajoitus > 100 km/h) Tavallisesti käytetään täyttä toimintaleveyttä siinä törmäysluokassa, joka tiellä on vaatimuksena (Ty 3/51/4 m = 2,1 m; Ty3/51/2 m = 1,7 m) Kaidetyypin vaihtamisen välttämiseksi voidaan yksittäisissä kohdissa käyttää kaidetyypin jäykimmän versiolle pienen auton aiheuttamaa toimintaleveyttä (Ty3/51/2 m = 1,2 m; Ty3/53/2 m = 0,9 m). Tarvittaessa käytetään jäykempää kaidetta Muilla vilkasliikenteisillä teillä Kohdissa, joissa jyrkkä törmäys on mahdollinen tai suistumisriski tavallista suurempi, käytetään täyttä toimintaleveyttä Muissa tapauksissa riittää pienen auton aiheuttama toimintaleveys (Ty3/51/4 m = 1,5 m, Ty3/51/4 m = 1,2 m) Muilla teillä (perusnopeuden tiet, KVL < 1000 ajon/d tai nopusrajoitus alle 60 km/h) Mahdollisuuksien mukaan käytetään vähintään pienen auton aiheuttamaa toimintaleveyttä. Maahan upotettu betonikaide voi toimia tukimuurin osana, ja siltapilari voi liittyä kiinteästi vähintään 1 m korkuiseen betonikaiteeseen. Erityistä joustotilaa ei tarvita. Kun joustovara siltapilariin tai portaaliin on pienempi kuin 1,2 m, kaiteen päällä liukuva auto voi törmätä rakenteeseen suurella nopeudella. Auto liukuu helposti 100 m kaiteen päällä nopeutta hidastamatta. Siksi näissä kohdissa käytetään moottorivälillä ja muilla erittäin vilkaliikenteisillä teillä jotakin seuraavista keinoista: a) Alkuviiste korvataan kokoon painuvalla kaiteen päällä. b) Kaiteen pää käännetään loivassa (1:6) sisäluiskassa sivuun 1:7 10 viistoudessa ja pää upotetaan jyrkkään ulkoluiskaan (maa 1:1,5 2, kallio 7:1). c) Pidennetään kaidetta niin, että se ulottuu edelliseen kaiteeseen d) Pidennetään kaidetta taulukossa 2 esitetty määrä. Tämä keino ei kuitenkaan turvallisuudeltaan vastaa edellä kuvattuja, mutta se voidaan sallia hankekohtaisissa tuotevaatimuksissa.

4 4 Aloitus- ja siirtymärakenteet Teräskaiteiden kumpikin pää on ankkuroitava vetoa kestävällä tavalla. Muuten kaide löystyy, toimintaleveys kasvaa ja kaiteen läpiajoriski kasvaa merkittävästi. Siksi yksisuuntaisillakin ajoradoilla tarvitaan viiste kaiteen loppupäässä. Tavallisissa teräskaiteissa voidaan normaalisti käyttää 12 m viistettä. Moottoriteillä voidaan kuitenkin hankekohtaisesti määrätä, että teräskaiteissa käytetään aina ulkoluiskaan upotettua tai kokoon painuvaa kaiteen päätä tulosuunnassa. Menettely on onnettomuusselvitysten perusteella kannattava vilkasliikenteisimmillä moottoriteillä. Niin vältetään autojen kaatumisia. Vaijerikaiteissa ei tarvita kokoon painuvaa kaiteen päätä. Kokoon painuva kaiteen pää Alku- ja loppuviiste Törmäysvaimennin Siirtymärakenteet Kokoon painuvaan kaiteen päähän kuulu nyrkkiosa, jota auto törmätessään työntää edellään. Nyrkkiosa suikaloi tai mankeloi johdetta edellään ja kuluttaa siihen auton liike-energian. Kaiteen pään pituus on tyypillisesti noin 12 m ja se korvaa vastaavan pituuden täyskorkeaa teräskaidetta. Teräspalkkikaiteeseen sopivia teräspylväillä varustettuja kaiteen päitä ovat ET-2000 ja ABC. Ne maksavat maksaa markkaa kappaleelta asennettuna. Myös putkipalkkikaiteeseen, kaksipuoliseen teräspalkkikaiteeseen ja Rörprofil Z-kaiteeseen on saatavissa kokoon painuva kaiteen pää. Kokoon painuvan kaiteen pään tulee täyttää prenv tai NCHRP 350 mukaiset laatuvaatimukset nopeustasossa 100 km/h. Törmäysvaimenninta tarvitaan moottoritiellä ja vastaavalla siltapilarin, portaalin tai vastaavan esteen eteen, kun ennen estettä ei mahdu riittävän pitkää kaidetta. Tyypillisin tapaus on, kun este sijaitsee alle 20 m etäisyydellä rampin erkanemiskohdan jälkeen. Törmäysvaimennin maksaa asennettuna noin mk. Betonikaiteen päässä käytetään törmäysvaimenninta tai betonikaiteen pää käännetään sivuun, ja kaidetta ennen rakennetaan teräskaide estämään törmäys betonikaiteen päähän. Betonikaiteen pää käännetään viistosti edeltävältä teräskaiteelta vaaditun joustovaran verran sivuun (Ty 3/51/2 m kaiteella vähintään 1,2 m). Teräskaiteen pää on kiinnitettävä betonikaiteeseen vetoa kestävällä tavalla. Näin menetellään myös teräksisen melukaiteen alussa. Perusratkaisut on kuvattu tyyppipiirustuksissa 3/73 ja 3/86. Betonikaiteeseen voidaan tehdä viistetty kaiteen pää, kun tiellä ei käytetä yli 60 km/h nopeuksia. Sillankaidetta ennen käytetään 16 m matkalla 2 m pylväsväliä käytettäessä Ty3/51 kaidetta. Lisäksi johdetta jäykennetään ja sillan kaiteen yläjohteeseen tehdään viiste sillan kaiteiden tyyppipiirustusten mukaisesti. Vastaavat toimenpiteet on tehtävä myös muilla kaidetyypeillä. Tulevaisuudessa aletaan vaatia törmäyskokeilla testattuja siirtymärakenteita.

5 5 Kaiteen pituus Taulukko 2. Kaiteen pituus (m) ennen estettä, siltaa tai jyrkkää luiskaa. Lisäksi tarvitaan 12 m alku- ja loppuviiste, jos ei käytetä kokoon painuvaa kaiteen päätä. Nopeustaso (km/h) Vaaranaihe Poikkileikkaus kaiteen mo, mol alussa Penger 1:1,5 1:3 4 luiska Silta Penger 1: ) 70 1) 90 1) Oja 1:4/1: Keskikaista 1: Este < 1,2 m kaiteesta 2) Alkuviiste reunassa 40 2) 60 2) 90 2) Este sisäluiskassa, Penger 1: ) 30 1) 40 1) 1,2 3 m kaiteesta, Oja 1:4/1: (ei ojan pohjassa) Keskikaista 1: Este ojan pohjassa, Oja 1:4/1: alle 0,6 m ojan pohjaa ylempänä Keskikaista 1: ) Este penkereen alla Penger 1:3 4 7 E 4) 7 E 4) 10 E 4) Este ulkoluiskassa, Oja 1:4/1:2 20 3) 30 3) 50 3) vähintään 0,6 m ojan pohjaa ylempänä Keskikaista 1: ) 60 3) 80 3) Huomautuksia: 1. Jyrkkä pengerluiska voi edellyttää pidemmän kaiteen. Penkereen alla oleva vaaranaiheuttaja voi vaatia pidemmän kaiteen. 2. Tämä on kaiteen päällä liukuvan auton aiheuttama välttävä vähimmäispituus. Kokoon painuvaa kaiteen päätä tai ulkoluiskaan upotettua kaiteen päätä käytettäessä sovelletaan kohta Este sisäluiskassa. 3. Kaiteen tarve on arvioitava. 4. E = esteen etäisyys tien reunasta. Kaiteen tarve on arvioitava. Koko taulukkoa koskevia huomautuksia: 5. Kaide voi olla lyhyempi, jos se alkaa turvalliseksi muotoillusta kallioleikkauksesta, joka estää auton pääsyn kaiteen taakse, tai jos maavalli, pienpuusto tai muu törmäysturvallinen rakenne estää auton pääsyn vaaranaiheeseen. 6. Kaide voi olla 30 % lyhyempi, jos kaide taivutetaan tien lähellä 1:10 ja kauempana 1:7 viistoudessa sivuun loivassa (1:6 8) luiskassa. 7. Kaiteen rakenne voi aiheuttaa vähimmäispituuden, joka on suurempi kuin taulukon antama arvo. 8. Kaiteen pituus vaaranaiheen jälkeen on kaksisuuntaisella ajoradalla on 30 % lyhyempi. yksisuuntaisella ajoradalla moottoritiellä 20 m, kun kaiteen ja esteen väli on alle 1,2 m, muuten vähintään 5 m. 9. Normaalia pienempi liikennemäärä (mo/mol < 6000 ajon/d, muut < 1000 ajon/d) perustelee viereisen sarakkeen mukaisten lyhyempien kaiteiden käytön.

6 6 1a 1b 1c 1d 1e 2a 2b 2c 2d 2e Kaidetyypin valinta Kuva 2. Kaiteiden perustyypit. 1a Teräspalkkikaide. Useita tyyppejä: Suomen Ty3/51, jossa on W-230/4 johde, mm. Ruotsin ja Saksan tyypit, joissa on W-300/3 johde sekä Ruotsin EUK, jossa W-170/6 johde. Kaiteet kuuluvat yleensä luokkaan N2. Suomalaisen tyypin hinta on 140 mk/m (kaikki hinnat asennettuna), muut vähän kalliimpia. Suurella nopeudella törmätessä kaiteet toimivat kuten vaijerikaiteet: Johteen jäykkyydellä ei ole merkitystä, pylväät taipuvat heti ja johde irtoaa, johteen päiden ankkurointi on tärkeää. Ruotsissa ja Saksassa on myös 0,5 m loittokappaleella varustettu luokkaan H1 tai H2 kuuluva versio. 1b Putkipalkkikaide. Kysymykseen tulee Sveitsissä ja Suomessa kehitetty Ty3/6? (tulossa) kaide, jossa on C-150/180 johde, ja joka kuuluu luokaan H1. Kaide tulee kysymykseen ahtaissa paikoissa ja siirtymärakenteena ennen melukaidetta. Hinta on noin 270 mk/m. 1c Kaksiputkikaide. Useita ruotsalaisia testattuja tyyppejä luokassa N2. Tulee kysymykseen näkemien, ulkonäön ja kinostumisen vuoksi. Hinta on yli 200 mk/m. 1d Vaijerikaide. Useita tyyppejä luokassa N2 ja H1. Vaijerikaide voidaan asentaa painamalla pylväs suoraan maahan, mutta pienehköllä lisähinnalla saa betoni- tai teräsjalustan, johon voidaan käsin asentaa uusi pylväs nurin ajetun sijaan. Hinta on mk/m. 1e Betonikaide. Toimintaa kuvattu tarkemmin kohdassa 2e. 2a Kaksipuolinen teräspalkkikaide. Useita tyyppejä: Suomen Ty3/51, jossa on kaksi W- 230/4 johdetta vuorotellen joka toiseen pylvääseen kiinnitettynä. Saksassa käytetään luokkaan H1 tai H2 kuuluvaa kaidetta, jossa on kaksi W-300/3 johdetta poikittaiseen loittokappaleeseen kiinnitettynä. Hinta on suomalaisella tyypillä noin 190 mk/m ja loittojohdekaiteella noin 300 mk/m. 2b Putkipalkkikaide. Kysymykseen tulee Sveitsissä ja Suomessa kehitetty Ty3/61 kaide, jossa on yksi C-150/180 johde, joka kuuluu luokaan H1. Hinta noin 270 mk/m.

7 2c Kaksiputkikaide. Kaksipuolinen voidaan periaatteessa koota yksipuolisesta tyypistä. 2d Vaijerikaide. Useita tyyppejä luokassa N2 ja H1. Useimmat vaijerikaiteet toimivat kaksipuolisesti, joten kaide on keskellä tietä edullinen. Hinta on mk/m. 2e Betonikaide. Ulkomailta on saatavissa päällysteen päällä kelluvia tyyppejä luokissa N2 H2. Ne liikkuvat törmäyksessä. Uudelleenpäällystyksen yhteydessä ne on nostettava uuden päällysteen tasoon. Suomen betonikaidetyyppi Ty3/ upotetaan maahan eikä se liiku henkilöauton törmäyksessä. Se voidaan tehdä kulmajäykästi ja vetoa kestävästi toisiinsa liitetyistä elementeistä tai liukuvaluna. Siinä on lähes vakiokaltevuus etupinnassa, joten autot eivät kaadu herkästi, eikä uudelleenpäällystys vaikuta toimintaa. Betonikaiteet, joissa on loiva alaosa kaatavat herkästi auton, joten niitä pitää välttää, vaikka ne täyttäisivät EN vaatimukset. Betonikaide on muita kaiteita kovempi. Kelluvan betonikaiteen hinta on mk/m, upotetun 800 mk/m. 7 Tien keskellä Tien keskellä voidaan käyttää kahta reunaan tarkoitettua kaidetta, jotka valitaan samoin perustein kuin tien reunassa, tai yhtä kaksipuolista kaidetta. Tarkemmat valintaperusteet ovat: Esteistä vapaa keskikaista. Esteettömällä keskikaistalla käytetään kahta tien reunaan tarkoitettua kaidetta tien reunan lähellä, moottoritiellä yleensä 2,25 m reunaviivasta. Luiskakaltevuus kaiteen ja tien välissä on mahdollisuuksien mukaan 1:8, enintään 1:6. yhtä kaksipuolisesti toimivaa kaidetta, joka soveltuu tien luiskakaltevuuksiin. Tavallinen vaijerikaide sallii 1:6 luiskat, jyrkkään luiskaan suunniteltu ehkä 1:4 luiskan. Muut kaidetyypit edellyttävät loivan luiskan (1:8 vain paikallisesti 1:6) Valaisinpylväitä tai muita esteitä keskikaistalla. Esteet puoltavat kahden erillisen kaiteen käyttöä, mutta jos esteitä on harvassa voidaan käyttää yhtä kaidetta, joka haaroitetaan esteen kohdalla. Pieni joustotila ja esteen luonne vaikuttaa kaiteen valintaan samalla tavalla kuin tien reunassa. Leveillä (ajoratojen väli 17,5 m) keskikaistoilla voidaan käyttää osittain myötääviä 15 m tai 18 m korkuisia mastoja ilman kaidetta. Vaijerikaiteen toisella puolella voidaan käyttää varsinaisia törmäysturvallisia valaisinpylväitä kapeammallakin keskikaistalla, mutta luonnollisempi ratkaisu uudelle tielle on pylväät kahden kaiteen välissä. Valaisinpylväät voidaan sijoittaa betonikaiteeseen kapeassa tilassa. Ajokaistoja erottava kaide. Jos tiellä ei ole varsinaista keskikaistaa, mutta kohtaamisonnettomuudet halutaan estää, kysymykseen tulee luokan H1 tai N2 betonikaide, putkipalkkikaide, kaksipuolinen teräspalkki- tai kaksiputkikaide tai vaijerikaide. Kaiteen viereen tarvitaan ajomukavuussyistä kaiteen korkeuden verran piennarta. Kaide saa ahtaissa paikoissa joustaa törmäystilanteessa vastaan tulijan ajokaistalle. Betonikaide on kallein mutta vaatii vähiten korjausta. Osa betonikaiteista kestää myös kuorma-auton törmäyksen. Vain betonikaiteeseen voidaan asentaa valaisinpylväitä. Betonikaide kinostaa pahasti. Putkipalkkikaide kestää kolhuja paremmin kuin vaijerikaide ja muut teräskaiteet, ja se pidättää myös kuorma-autoja. Kaksipuolinen teräspalkkikaide tai kaksiputkikaide on putkipalkkikaidetta ja vaijerikaidetta näkyvämpi eikä siksi ensisijainen. Suomalainen tyyppi on hiukan liian joustava eikä pidätä kuoma-autoja. Loittojohdekaide on kallis ja vie enemmän tilaa kuin putkipalkkikaide ja vaijerikaide. Vaijerikaide on kaidetyypeistä siroin. Se vaurioituu pienistäkin kolhuista herkästi, jopa viikoittain, mutta se on helppo korjata ja toimii kolhittunakin eikä kolhusta jää pullistumaa vastasuunnan ajokaistalle. Tien keskellä käytetään jalustoihin asennettuja pylväitä. Kaide on hankintahinnaltaan edullinen verrattuna muihin kaksipuolisiin kaiteisiin, mutta kunnossapito on kalliimpaa.

8 8 Tien reunassa Tien reunassa käytetään normaalitapauksessa Tielaitoksen teräspalkkikaidetta Ty3/51, koska se on ollut yleensä halvin ja kestää hyvin aurausta. Suurissa kohteissa voidaan vaihtoehtoisesti valita esim. Ruotsin tielaitoksen tyyppi, jos se osoittautuu hankinta- ja käyttökustannuksiltaan edullisemmaksi. Pienissä kaidekohteissa käytetään yleensä paikkakunnan perinteistä kaidetyyppiä varaosatarpeen ja korjausosaamisen vuoksi. Käyttökustannuksia vertailtaessa otetaan huomioon käyttöikä ja korjaustarve. Suomalainen (aurauskestävyysluokan 4) 230/4 johde kestää kolhiintumatta selvitysten mukaan 30 vuotta, leveäpientareisella tai vähäliikenteisellä tiellä 40 vuotta. Ohuempi (aurauskestävyysluokan 3) 300/3 johde kestää käyttöä kolhiintumisten vuoksi 10 vuotta vähemmän ja aurauksen ja lisäksi autojen osumisen aiheuttamia kolhuja tulisi tasoittaa ulkonäkösysitä 5 10 vuoden välein. Kolhujen oikomisesta ja 10 vuotta aikaistuneesta uusimisesta aiheutuneiden kustannusten nykyarvo 6 % korolla on etelän vähäliikenteisillä teillä noin 20 mk/m ja lumisten alueiden kapeapientareisilla teillä 40 mk/m, jos kolmasosa kummastakin kaiteesta on uusittava suurempien törmäysten vuoksi ennen käyttöiän loppua. Kustannuksia merkittävämpi tekijä voi kuitenkin olla kaiteen toiminta törmäyksessä, ulkonäkö, läpinäkyvyys tai lumen kinostuminen: Pieni joustotila. Kun Ty3/51 kaiteen etureunan ja jäykän esteen välissä on tilaa alle 0,9 m, tarvitaan vilkasliikenteisillä teillä jäykempi kaidetyyppi: Jos esteitä ei voi sijoittaa kauemmaksi, käytetään paikallisesti putkipalkkikaidetta tai valitaan koko osuudelle jäykempi kaidetyyppi,. Toimintaleveydet on esitetty taulukossa 3. Erityisen tärkeä suojattava kohde tai paha vaaranaiheuttaja. Kuorma-auton pidättävää kaidetta tarvitaan siltojen lisäksi, kun on estettävä kuorma-auton törmäys kevytrakenteisen sillan tukiin, suurjännitejohdon pylvääseen tai vastaavaan tai halutaan estää esim. linja-autojen suistuminen. Näissä tapauksissa valitaan H1 tai H2 tai H3- luokan kaide. Viimeksi mainittu on kestävin ja kallein (ehkä n. 800 mk/m). Uusimmat suomalaiset sillankaiteet reunapalkkiin kiinnitettynä ovat luokan H2 mukaisia. Linja- ja kuorma-autot pääsevät helposti tavallisen matalan N2-luokan kaiteen yli tai läpi. Usein kuorma-auton törmäys voidaan välttää sijoittamalla arka rakenne vähintään 1,5 m korkuisen jyrkähkön (1:2) ulkoluiskan päälle N2-kaiteen takana. Kaiteen kovuus (riskitaso taulukossa 3). Betonikaiteeseen törmäys aiheuttaa enemmän henkilövahinkoja kuin teräskaiteeseen törmäys. Toisaalta betonikaide pitää autot tiellä varmemmin kuin muut kaiteet. Luiska. Teräspalkki- ja putkipalkkikaiteet eivät toimi kunnolla luiskassa, jonka kaltevuus on jyrkempi kuin 1:8, tosin lyhyellä matkalla 1:6 on mahdollinen. Jyrkässä luiskassa kaiteesta tulisi tehdä normaalia korkeampi, ettei auto lennä suuren nopeuden tai kovan lumen vuoksi yli. Silloin osa autoista voi kuitenkin päästä vaarallisesti johteen alle. Arimpia ovat kapeajohteiset kaiteet. Sen sijaan vaijerikade voidaan asentaa 1:6 luiskaan, tulevaisuudessa jopa 1:4 luiskaan. Vaijereiden korkeus ja määrä sekä pylväiden mitoitus on kuitenkin sovitettavan luiskan mukaan. Alustavien selvitysten perusteella näyttää siltä, että 1 1,5 m päähän sijoitettu vaijerikaide olisi kapeilla teillä turvallisempi ratkaisu kuin tien reunaan sijoitettu perinteinen kaide: Autot eivät ponnahda liukkaallakaan takaisin tielle ja kaiteeseen osumisia on vähemmän.

9 Näkemät. Erityisesti rombisissa eritasoliittymissä sillan kaide ja tiekaide rajoittavat näkemää liityttäessä rampilta sillan päällä olevalle tielle. Silloin sillassa ja tiekaiteessa tulisi käyttää kaksiputkikaidetta. Kaksiputkikaiteet ovat suositeltavia myös muissa tilanteissa, joissa halutaan tarjota hyvä näkyvyys liittymässä, sisäkaarteessa tai maisemien katselua varten. Myös vaijerikaide on läpinäkyvä, mutta sen liittäminen siltaan on hankalaa. Kinostuminen. Järven rannalla ja laajan pellon reunalla tavanomainen kaide kinostaa enemmän kuin kaksiputkikaide tai vaijerikaide. Ero on merkittävä. Aivan tien reunassa vaijerikaidetta on korjattava useammin kuin kaksiputkikaidetta. Ulkonäkö. Taajamien sisääntuloteillä voidaan haluta, että kaide antaa tielle tietyn erityisen ilmeen tai toisaalta erottuu mahdollisimman vähän. Silloin voidaan valita normaalia kalliimpi testattu ulkonäöltään paremmin sopiva kaide; tai toissijaisesti voidaan muunnella jotakin hyväksyttyä kaidetyyppiä julkaisussa Teiden ja siltojen kaiteet (Tielaitoksen selvityksessä 67/95) sallitulla tavalla ei kuitenkaan mielellään yli 80 km/h nopeusalueella. Jos valittavana on ulkonäöltään samanarvoiset kaiteet, on valittava ensisijaisesti EN mukaisesti testattu ja hyväksytty kaideversio eikä testatusta kaiteesta merkittävästi muunnettua mahdollisesti halvempaa versiota. Samalla on varmistettava, että kaide säilyttää ulkonäkönsä aurauksesta ja kolhuista huolimatta. Jos jalankulkijoita on paljon, kannattaa kiinnittää huomiota myös yksityiskohtiin. Vähäinen liikenne. Vähäliikenteisellä tiellä riittää myös N1-luokan kaide. Tällaisia ei ole kuitenkaan markkinoilla. Alhaiset ajonopeudet. Kun tiellä käytetään alle vain alle 50 km/h nopeuksia, kaiteen ei tarvitse välttämättä olla EN mukaisesti testattu. Meluntorjunta. Melukaiteena käytetään tavallisimmin maahan upotettua betonikaidetta tai Ty3/73 mukaista teräskaidetta. Myös päällysteen päällä kelluva kaidetyyppi on mahdollinen, mutta törmäykset aiheuttavat siihen mutkia, jotka näkyvät noin 1 m korkuisessa kaiteessa erityisen selvästi. Siksi kelluvan betonikaiteen käyttöön tarvitaan aina tilaajan hankekohtainen hyväksyntä. Melukaiteiden ei tarvitse tällä hetkellä olla EN mukaisesti testattuja, mutta jos valittavana on ulkonäöltään ja kestävyydeltään samanveroiset tuotteet, valitaan ensisijaisesti testattu, vaikka se olisi kalliimpi. Testaamattomien on kuitenkin täytettävä julkaisussa Teiden ja siltojen kaiteet (Tielaitoksen selvityksessä 67/95) annetut ohjeet. 9

10 10 Hyväksyttyjä kaiteita Taulukko 3. Suomessa ja Ruotsissa hyväksyttyjä kaiteita. Tässä lueteltujen lisäksi hyväksyttyjä ovat muutkin laatuvaatimukset täyttävät kaiteet. Normaalisti vaatimuksena on EN mukainen hyväksyntä. Tähdellä merkityt tuotteet tai toimintaleveydet on arvioitu ainakin osittain ilman testejä. Aurauskestävyysluokkaan 4 kuuluvat avoprofiilit, joiden ainepaksuus on vähintään 4 mm ja putket joiden seinämäpaksuus on vähintään 3 mm. Luokkaan 3 kuuluvat 3 mm avoprofiilit. Lisäksi johteen kiinnityksen pylväisiin on oltava tukeva, esim. alle 10 mm ruuvi katkeaa aurauksen voimasta. Kehittäjä tai tuottaja ja kaiteen tyyppimerkintä tai johde Versio pylväsväli Luokka Riskitaso W (m) toimintaleveys luokassa N2 (H1) W-luokka Huomautuksia Aurauskest. (4 paras) Palkkikaiteet Ty3/51/4 m. W230/4 4 m N 2 A 2,1 W 6 L= Ty 3/51/2 m W230/4 2 m N 2 A 1,7 W 5 L= Ty3/51/?* 2-puolinen 2 m N 2 A 1,4 W 5 Ositt. testattu 4 Ty 3/61 Ty 3/6? (Bernin kantoni) C150x180/4, päällä C150x180/4, sisussa 2 m 2 m H1 A 0,8/1,4 H1 L= N2 A <0,8* W2 Arvio 4 H1 A 0,9 H1 4 N2 A <0,8* W2 Arvio 4 Ruotsin tiel. EU 2 W300/3 2 m N 2 A < 1,3 W 4 3 EU 4 W300/3 4 m N 2 A < 1,7 W 5 3 EUK 2 W170/6 2 m N 2 A < 1,7 W 5 4 EUK 4 W170/6 4 m N 2 A < 2,1 W 6 4 EM 1,33 W300/3 loitto1,33 m N 2 B < 1,3 W 4 3 EM 2 W300/3 loitto 2 m N 2 B < 1,7 W 5 3 H 1 B < 2,1 H1* W 6? Simuloitu 3 Kaksiputkikaiteet Blue Systems Rörräcke 3 m N 2 A < 2,1 W 6 3 AB Safence FMK Trafikprodukteräcke FMK rör- A < 1,0 W 3 4 Varmförzinkning Rörprofil Z 2 m N2 A < 0,8 W 2 3 REU2 Varmförzinkning Rörprofil Z REU4 4 m N2 A < 1,7 W 5 3

11 11 Taulukko 3 (jatkoa). Hyväksyttyjä kaiteita. Tässä lueteltujen lisäksi hyväksyttyjä ovat muutkin laatuvaatimukset täyttävät kaiteet. Versio pylväsväli Luokka Kehittäjä tai tuottaja ja kaiteen tyyppimerkintä tai johde Riskitaso W (m) W-luokka Huom! Vaijerikaiteet Allmaco AB Safe road 4 vaijeria p-väli 2,4 Blue Safence 4.R.I. 4 vaijeria Systems AB p-väli 2,5 Blue Safence 4.R.I. 4 vaijeria Systems AB p-väli 3,0 Blue Safence 4.R.I. 4 vaijeria Systems AB p-väli 2,5 Blue Safence 3.R.I. 3 vaijeria Systems AB p-väli 2,5 Blue Safence 3.R.I. 3 vaijeria Systems AB p-väli 3,0 CERTEX Brifen 4 vaijeria Svenska AB Stållineräcke 4 p-väli 3,2 CERTEX Brifen 3 vaijeria Svenska AB Stållineräcke 3 p-väli 3,2 Gunnebo Safety Line 4 4 vaijeria Protection p-väli 2,5 Gunnebo Protection Safety Line 3 3 vaijeria p-väli 2,5 N 2 A < 1,7 W 5 N 2 A < 1,3 W 4 N 2 A < 1,7 W 5 H 1 A < 1,7 W 5 (H1) N 2 A < 1,3 W 4 N 2 A < 1,7 W 5 N 2 A < 1,3 W4 N 2 A < 1,7 W 5 N 2 A < 1,3 W 4 N 2 A < 1,3 W 4 Betonikaiteet A-Betong Flex-Bloc kelluva N 2 B < 1,7 W 5 Gunnar GPLINK kelluva N 2 B < 1,7 W 5 PrefabAB SweRock Markbetong AB S:t Eriks Betong kelluva N 2 B < 1,3 W 4 Ty 3/81-83* upotettu H2-H3? B 0,8..1,2? H2 Testatun muunnos Taulukko 4. Standardin EN mukaiset hyväksymiskriteerit ovat: auto ei saa mennä läpi eikä yli, auto ei saa ponnahtaa kaiteesta liian jyrkästi ja henkilöautossa olijoihin ei saa kohdistua ylisuuria hidastuvuuksia (riskitaso A on paras). Törmäyskoeluokat ovat: Luokka Törmäyskoe Törmäyskoe (pieni auto) auto paino (tonnia) nopeus (km/h) kulma (astetta) auto paino (tonnia) nopeus (km/h) kulma (astetta) N1 ha 1, ei vaadita N2 ha 1, ha 0, H1 ka ha 0, H2 la ha 0, H3 ka ha 0, H4 ka 30/ ha 0,

12 12

13 Edelliset numerot v Lumitilan tarve meluesteiden, välikaistojen ym. kohdalla 3. Betonikaiteen käyttö ja rakenne v Tieympäristön pehmentämisen turvallisuusvaikutukset 10. Törmäysvaimentimet v Ekologinen ympäristöluokitus 13. Teräksinen tiekaide v Töhrimisen minimointi (Teiden suunnittelu V 3. Meluesteet, TIEL korvaa osittain) 17. Jyrkkäluiskaiset meluvallit 20. Tarkistettu versio HCM:sta 22. Työnaikaiset kaiteet v Kiertoliittymien mitoitus v Kasvillisuuden ja linnuston seuranta tiehankkeissa 29. Tienpito arvoympäristöissä 30. Läpinäkyvien meluesteiden käyttö 31. Liikennejärjestelmäsuunnittelu: kokemuksia, yhteydet maankäytön suunnitteluun 32. Kevyttä liikennettä koskevat säädösmuutokset Ohituskaistojen turvallisuus v KLOTS paikallisen liikenneturvallisuustyön tietotuki 36. Taajamateiden suunnittelun kehittäminen 37. Tiedote tiensuunnitteluasioista 39. Ekologinen ympäristöluokitus tiensuunnittelussa: Menetelmän käytön ja käyttökelpoisuuden arviointi v Tien häikäisysuojat 41. Tiehankkeen vuoropuhelun suunnittelu ja arviointi 42. Tien reunaympäristön pehmentäminen vanhoilla teillä 43. Loivaluiskaisten teiden kuivatus 44. Esimerkki ketomaisen kasvuston perustamisesta tienvarsialueella 45. Asiakastyytyväisyysselvitys suunnitteluprosessista: Valtatien 4 yleissuunnitelma Kemin kohdalla 46. Ohitusnäkemät tiensuunnittelussa v Perusverkon eritasoliittymien turvallisuus 48. Liikennemerkkien ja opastustaulujen törmäysturvallisuus ja mitoituskuormat 49B. Teiden suunnittelua koskevat ohjeet vuoden 2000 alussa * Numerot 1, 4, 5, 6, 7, 9, 12, 14, 16, 18, 19, 21, 24, 25, 26, 28, 34 ja 38 on vanhentuneina poistettu Tietoa tiensuunnitteluun nro 50 Kaiteen pituus ja joustovara sekä kaidetyypin valinta Kohderyhmä: Teiden suunnittelijat, rakentajat ja kunnossapitäjät Jakelu: Tiepiirit (tienpidon suunnittelu ja teettäminen), keskushallinnon yksiköt, tuotannon konsultointi ja urakointi, kirjasto, tiekonsultit, oppilaitokset, Suomen Kuntaliitto, VALT, kaideurakoitsijat Lisäjakelu Kopioimalla, (pdf) Lisätietoja: Kari Lehtonen, Tielaitos/ tie- ja liikennetekniikka puh , kari.lehtonen@tielaitos.fi, faksi Opastustaulujen tukien Excel-taulukko: 13