Kohti sosialistista Eurooppaa Hallituksen esitys Vasemmistonuorten eurooppapoliittiseksi ohjelmaksi

Transkriptio

1 Kohti sosialistista Eurooppaa Hallituksen esitys Vasemmistonuorten eurooppapoliittiseksi ohjelmaksi Vasemmistonuoret on punavihreä ja feministinen poliittinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö. Vasemmistonuoret ajaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa jokainen voi elää vapaana ja kaikilla on oikeus riittävään toimeentuloon luvulla valtioiden rajat eivät enää suojaa talous-, ympäristö- tai ruokakriisiltä. Kansallismielinen oikeisto ajaa eroa EU:sta ja sulkeutumista, kun taas liberaalioikeisto haluaa lisää talouskuria ja epädemokraattista liittovaltiota. Vasemmistonuoret ei yhdy kumpaankaan näistä näkemyksistä. Vaikka kansallisvaltio on tärkeä sosiaaliturvan ja palvelujen järjestäjä, tehokas puuttuminen tuloeroihin, köyhyyteen ja ilmastonmuutokseen edellyttää politiikkaa, jota ei sidota kansallisvaltion ahtaisiin raameihin. Vasemmistonuorten Eurooppa on ekologinen, demokraattinen ja hyvinvoiva Vasemmistonuorten tavoitteena on Eurooppa, jossa demokratia koskee myös markkinoita ja rahoituslaitoksia, ja jossa ilmastoa, ympäristöä, ihmisiä ja hyvinvointia ei alisteta kapitalistiselle voitontavoittelulle. Vasemmisto on kansainvälinen liike, joka taistelee oikeuksiaan vaativien ihmisten rinnalla pääoman ylivaltaa vastaan paremman kansanvallan ja jokaisen itsemääräämisoikeuden puolesta. Kansainvälisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on aina ihmisten sosiaalisten ja poliittisten oikeuksien parantaminen. Vasemmistolaisia päämääriä tulee aina edistää tarkoituksenmukaisimmalla tasolla. Paikallisesti tämä tarkoittaa järjestäytymistä osuuskuntien ja kansanliikkeiden muodossa, valtiollisella tasolla tuloverotuksen, sosiaaliturvan sekä työehtosopimusjärjestelmän turvaamista, ja kansainvälisellä tasolla valtioiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kriisinhallinnassa, ihmisoikeuksien edistämisessä sekä ympäristöpolitiikassa. Vasemmistolaisten päämäärien edistämiseksi tarvitaan myös ylikansallista päätöksentekoa ja sääntelyä. EU:n tasolla tulee ryhtyä toimiin pankkijärjestelmän demokratisoimiseksi ja rahaliiton uudistamiseksi, finanssitransaktioiden ja päästöjen verottamiseksi, veroparatiisien sulkemiseksi sekä minimitasojen asettamiseksi esimerkiksi yhteisöveroille ja työehdoille palkkadumppauksen ja verokilpailun ehkäisemiseksi. Päästövähennystavoitteista, luonnonsuojelusta, uusiutuvan energian käytöstä, ihmisten vähimmäistoimeentulon turvaamisesta sekä perustulon käyttöön ottamisesta tulee sopia kansainvälisesti. Vasemmistonuoret kannattaa internationalismia. Euroopan unioni ei ole kuitenkaan ollut, eikä ole, vasemmistolainen projekti. Unioni on edesauttanut kapitalismin levittäytymistä yhä uusille inhimillisen elämän ja yhteiskunnan alueille. Unionissa tehdään jatkuvasti päätöksiä ja sopimuksia, joilla rajataan kansallisvaltioiden poliittista liikkumavaraa. Eurokriisin myötä valtiot ovat sitoutuneet finanssipoliittisiin sopimuksiin, joilla oikeutetaan leikkaus-, säästö- ja kuripolitiikka, mikä tarkoittaa hyvinvointivaltion, palveluiden, sosiaaliturvan, työsuhteiden ja eläkkeiden alasajoa. Markkinoiden vapautumisen ja pääoman vapaan liikkuvuuden vuoksi nykyisten

2 markkinaehtoisten ja epädemokraattisten rakenteiden purkaminen ja tulonjaon oikeudenmukaistaminen edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Täystyöllisyys ei ole enää realistinen vaade, mutta työttömyyslukujen takoessa jatkuvasti ennätyksiä Euroopassa valtioiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) on alettava tehdä työllisyyttä edistävää politiikkaa työttömien ja syrjäytettyjen syyllistämisen sijaan. Vasemmistonuoret ajaa kaikkien väestö- ja vähemmistöryhmien, kansalaisjärjestöjen, poliittisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen ylikansallista järjestäytymistä. Demokratiavaje paikataan sosialisoimalla pankit, tekemällä ekologisia investointeja hyvinvointiin, työllisyyteen ja palveluihin, kasvattamalla demokraattisesti valittujen elinten valtaa sekä parantamalla eurooppalaisten toimeentulon ja työmarkkina-aseman muun muassa minimipalkoilla ja perustulolla. Kohtuuttomiksi nousseille yritysjohdon palkoille ja bonuksille on myös asetettava katto. Sitovia kansanäänestyksiä tulee järjestää, rahankäytöstä on tehtävä täysin avointa ja ylikansallisten elinten johdon tulee nauttia kansan luottamusta. Demokratiaa Eurooppaan ja Euroopan unioniin 500 miljoonan asukkaan unioni ei voi olla erityisen lähellä ketään paitsi pankkeja ja omistavaa luokkaa. Siksi Euroopan unionille tulee kuulua valta vain sellaisissa asioissa, joissa on tarkoituksenmukaista päättää kansainvälisesti. EU:ssa valta keskittyy tällä hetkellä Iso- Britannialle, Saksalle ja Ranskalle, joiden käytännön vaikutusvalta riittää heiluttamaan koko Eurooppaa omista kansallismielisistä lähtökohdistaan. Unionin sisällä valtaa on siirrettävä demokraattisesti valituille elimille. Suurin eurooppalaiseen demokratiaan kohdistuva uhka on tällä hetkellä kapitalismin ehdoilla tapahtuva liittovaltiokehitys. Euroopan unioni on markkinaliberaali projekti, jossa rauha on pyritty takaamaan vapaakaupan avulla. Parhaillaan EU:ssa vallitsevalla sekasorron tilalla perustellaan demokratiaa kaventavia päätöksiä, joita tehdään ilman julkista keskustelua tai kansanäänestyksistä tulevaa mandaattia. Demokratiaa on murennettu vetoamalla vaihtoehdottomuuteen sekä kansainvälisen kaupan ja globaalien finanssimarkkinoiden vaatimuksiin. Euroopan yhdentymisprosessia on viety eteenpäin kovaa vauhtia ilman, että demokratiaa olisi kehitetty samaa tahtia. Tämä on ollut pääoman, pankkien, kansainvälisten suuryritysten ja oikeistopuolueiden tavoite. Kansallinen päätäntävalta, etenkin budjettivalta, on siirretty ihmisten ulottumattomiin jatkuvien hätäkokousten sekä komission, Eurooppa-neuvoston ja EKP:n juntalle. Euroopan keskuspankin johtokuntaa ei valita demokraattisesti eikä sen vieläkään tarvitse nauttia minkään demokraattisesti valitun päätöksentekoelimen luottamusta. Vasemmiston visioima Eurooppa vaatii siis EU:n kokonaisvaltaisen rakenneuudistuksen. Demokratia ei toteudu läheskään kaikissa Euroopan valtioissa. Valko-Venäjän lisäksi ongelmia on kautta Euroopan. Unionissa on edistettävä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen aseman vahvistamista ja taattava tuomioistuimelle riittävät resurssit. Unionissa tulee edellyttää jäsenmailta niin ihmisoikeussopimuksen kuin tuomioistuimen päätösten kunnioittamista ja välitöntä täytäntöönpanoa, sanktioiden tai jopa jäsenvaltion erottamisen uhalla.

3 Komission jäsenet tulee valita suorilla vaaleilla ja parlamentilla tulee myös olla oikeus erottaa yksittäinen komissaari. Parlamentille on annettava oikeus tehdä lakialoitteita itsenäisesti. Euroopan keskuspankin johtokunta on valittava niin ikään ja sen on nautittava neuvoston luottamusta. EU:n käytössä oleva kansalaisaloite on muutettava sitovaksi kansanäänestykseksi, jonka kautta unionin alueella asuvilla on mahdollisuus tehdä lakialoitteita suoraan komission, neuvoston ja parlamentin käsiteltäviksi. Allekirjoitusten sallittua keräämisaikaa tulee pidentää. Olemassa olevien elinten rinnalle on perustettava satunnaisesti valituista unionin kansalaisista koostuva kansalaispaneeli, joka osallistuu lainsäädäntötyöhön parlamentin rinnalla. Paneelin jäsenet valitaan aina vuodeksi kerrallaan. Kansalaispaneeli lisäisi tavallisten kansalaisten osallisuutta unionin päätöksentekoon ja tuo kansalaisille suoran vaikuttamisen mahdollisuuden. EU-parlamenttivaaleissa on säädettävä koko unionia ja kaikkia ehdokkaita koskevasta euron vaalirahoituskatosta. Työtaisteluoikeus on laajennettava kansainväliseksi ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytysten parantamiseksi. Kansalaisten Euroopan-laajuisesta ilmaisunvapaudesta ja mielenosoitusoikeudesta on pidettävä huolta kieltämällä viime vuosina käytetyt voimakeinot, kuten väliaikeinen Schengen-sopimuksesta irtaantuminen ja lyhytaikaisten poikkeuslakien säätäminen muun muassa ennaltaehkäisevien pidätysten mahdollistamiseksi. Rahaliiton rakenteet on uudistettava Oikeus luoda ja hallinnoida rahaa täytyy palauttaa yksityistetyltä pankkisektorilta takaisin demokraattisen valvonnan alaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa EKP:n roolin kasvattamista ja muuttamista. Tämä on ainoa keino uudistaa rahaliitto tavalla, joka vapauttaa valtiot finanssisektorin ikeestä ja poistaa nykyisenkaltaisen systeemikriisin mahdollisuuden jatkossa. Jos unionin uudistaminen osoittautuu mahdottomaksi ja Euroopan integraatiokehitys jatkaa uusliberalistista talouseliittiä suosivaa suuntaansa, Vasemmistonuoret kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen jäsenyydestä EMU:ssa ja EU:ssa. Euroopan talouskriisi on osoittanut, ettei autoritaarinen leikkauspolitiikka ratkaise Euroopan unionin ongelmia. Elvytystoimien, työllisyyspolitiikan ja julkisten investointien sijaan EU-maat ovat sitoutuneet leikkaamaan julkista sektoria samalla, kun on keskitytty pelkästään julkiseen velkaantumiseen sekä inflaatioon. Tukitoimet on kohdistettu ongelmapankeille, ei kriisimaille, mikä on pakottanut velkaantuneet maat ottamaan lisää velkaa. Kriisi on osoittanut, että niin sanotun talouskurisopimuksen ja EKP:n määrittämät mittarit talouden vakaudesta alijäämä, julkinen velka ja inflaatio ovat riittämättömiä. Oikeiston tekemät ratkaisut eurokriisin yhteydessä ovat kaventaneet merkittävästi kansallisvaltioiden valtaa harjoittaa itsenäistä talouspolitiikkaansa. Kansallisella tasolla toimivien ammattiliittojen on globaalin talouden puristuksissa entistä vaikeampi suojella palkkoja ja työpaikkoja kansainväliseltä hintakilpailulta. Yhä suurempi osa tuotannosta syntyvästä voitosta kasautuu omistajille, ja ristiriita työn ja pääoman välillä kärjistyy entisestään. Taantuman iskiessä

4 rahaliiton jäsenmailla ei ole mahdollisuuksia päättää omasta rahapolitiikasta. Näin ollen rahaliiton rakenne pakottaa jäsenmaat lisäämään kilpailukykyään sisäisen devalvaation avulla, mikä tarkoittaa palkkojen ja eläkkeiden leikkauksia, palveluiden ulkoistamisia ja yksityistämisiä, työurien pidennyksiä, työehtojen polkemista, työttömyyttä sekä julkissektorin alasajoa. Inflaation sijaan tulee kiinnittää huomio työllisyyteen, julkisvelan sijaan yksityiseen velkaan sekä pelkkien alijäämien sijaan vaihtotaseiden tasapainoon. Talouskurisopimukset ovat olleet oikeiston väline puuttua valtioiden budjetteihin sekä ohjata vero- ja työmarkkinapolitiikkaa haluamaansa markkinaliberaaliin suuntaan. Pari vuotta jatkunut eurokriisi on jo osoittanut, että tukitoimet ovat tuhonneet autettavien maiden talouden ja takaisinmaksukyvyn: sopeutuksesta, leikkauksista ja säästöistä huolimatta, tai juuri niiden vuoksi, sekä pääoma että työvoima pakenevat Välimereltä. Ankarasta kurista huolimatta velkaantuminen, työttömyys ja unionin sisäinen epätasapaino ovat jatkaneet kasvuaan. Velkataakan jatkuva kasvattaminen tarkoittaa sitoutumista yhä syvempään maiden väliseen integraatioon ja taantumaa lietsovaan talouskuriin. Tällä hetkellä EKP lainaa rahaa yksityiselle pankkisektorille alle prosentin korolla, joka lainaa tätä samaa rahaa edelleen jäsenmaille moninkertaisella korolla. Kriisimaiden turvautuessa toistuviin lainoihin vanhojen velkojen ja korkojen maksamiseksi suurimmat voittajat ovat yksityinen finanssisektori ja omistava luokka. EKP:n mandaattia muuttamisen lisäksi yksittäisten valtioiden budjettialijäämien sijaan on puututtava valtioiden välisten vaihtotaseiden tasapainoon. Vahvojen talouksien kasvattaessa kilpailukykyään heikkojen talouksien ongelmat syvenevät ja euroalueen sisäinen epätasapaino syvenee entisestään. Alijäämärajoituksien ohella tarvitaan euroalueen sisäisten ylijäämien verotusta. Rahaliiton rakenteellisten uudistusten toteutuminen on edellytys rahaliitossa pysymiselle. Jos uudistuksia ei tehdä, Suomen tulee järjestää kansanäänestys mukanaolosta rahaliitossa, joka pakottaa sisäiseen devalvaatioon. Pankkijärjestelmän uudistaminen on myös edellytys vakaamman ja oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän luomiseksi. Keinottelu tavallisten ihmisten säästöillä ja velalla täytyy kieltää. Uudistuksilla myös vältetään tilanne, jossa yksityisten pankkien kaatuminen uhkaa romuttaa kokonaisia valtiontalouksia. Perustulon ja transaktioveron tapaisilla yhteiseurooppalaisilla ratkaisuilla turvataan sekä Euroopan unionin että työntekijöiden tulevaisuus. Suomella on mahdollisuus näyttää esimerkkiä koko Euroopalle toimimalla pioneerimaana näille uudistusmielisille hankkeille. EU:n suurin tulevaisuuden haaste on historiallisen korkea työttömyys, joka kasvaa nykyisen politiikan jatkuessa. Useissa maissa joka toinen nuori on työtön. Laaja työttömyys ja rajut leikkaukset julkisesta terveydenhuollosta, palkoista ja sosiaaliturvasta lisäävät köyhyyttä ja inhimillistä hätää, syrjäyttävät ja lietsovat ääriliikkeiden nousua. EU:ssa on siirryttävä talouskuriin ja leikkauksiin perustuvasta politiikasta työllisyyttä, ekologisia investointeja ja ihmisten perusoikeuksia vahvistavalle linjalle. EKP:n mandaatiksi on Maastrichtin sopimuksessa lisättävä inflaation torjunnan lisäksi työllisyydestä huolehtiminen.

5 EKP:n on kyettävä lainoittamaan jäsenmaita suoraan ilman pankkien välikäsiä. Suuret pankit tulee pilkkoa siten, että sijoitus- ja talletustoiminta erotellaan toisistaan. Jäsenmaiden yksityiselle velalle tulee asettaa esimerkiksi 150 prosentin katto. Käytännössä tämä tarkoittaa pankkien taseiden puhdistamista, sijoittajavastuun toteutumista sekä pankkien pilkkomista. Eurooppaan tulee perustaa julkisomisteinen kansanpankki, joka myöntää matalakorkoisia turvallisia lainoja spekulatiivisen voitontavoittelun sijaan. Veroparatiisit EU:n alueella tulee sulkea kokonaan. Jäsenvaltioille on asetettava kovemmat vaatimukset harmaan talouden ja korruption kitkemiseksi. Hallintarekisterit on avattava koko unionissa. EU:ssa tulee ottaa käyttöön ylikansallinen transaktiovero. Sen kautta osakkeille, johdannaisille ja valuuttakaupalle tulee asettaa yhtenäinen 0,1 prosentin verokanta. Unionin tulee perustaa julkinen luottoluokituslaitos ja vaatia yksityisten luottoluokituslaitosten luokituskriteerien avaamista julkisiksi. Lissabonin sopimusta tulee muuttaa niin, että perussopimukseen kirjataan esimerkiksi viiden prosentin työttömyyden raja, jonka ylittyessä valtion on ryhdyttävä toimenpiteisiin yhdessä keskuspankin kanssa. Punavihreää ympäristöpolitiikkaa viherpesun tilalle Luonto tulee nähdä kollektiivisena hyvinvoinnin lähteenä eikä yksitysen kaupankäynnin kohteena. Euroopan unionin on toimittava maailmanlaajuisen kattavan ja sitovan ilmastosopimuksen aikaan saamiseksi.eu:n tulee määrätä oikeudenmukaisen luonnonvarojen käytön pääpiirteet. Ekologinen kriisi on kansainvälinen ilmiö. Sen voi ratkaista ainoastaan kansainvälisen punavihreän politiikan avulla, ei viherpestyllä kapitalismilla. Vasemmistolaisen ympäristöpolitiikan lähtökohtana ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristön kantokyky. Euroopan on pienenettävä ekologisen kriisin globaaleja vaikutuksia vähentämällä tuntuvasti ilmastopäästöjä ja puuttumalla luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen. Ympäristöongelmia ratkottaessa on nähtävä niiden yhteys tuotantotapaan ja valtarakenteisiin, joiden seurausta ne ovat. Päästökauppa on epäonnistunut päästöjen vähentämisessä päästöoikeuksien liian alhaisen hinnan takia. Tämän lisäksi mahdollisuudet myydä käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia ja toteuttaa puutteellisesti valvottuja päästövähennyshankkeita muissa maissa eivät kannusta riittäviin päästövähennyksiin. Päästövähennystavoitteiksi on asetettava 40 prosenttia vuoteen 2020 ja 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden. Koska Euroopan valtiot ovat suuria päästöjen aiheuttajia, niiden tulee järjestää ilmastorahoitusta kehitysmaihin. EU:n tulee rajoittaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä ohjata jäsenmaita siirtymään uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävään teknologiaan ja teollisuuteen tukemalla niiden tutkimusta ja käyttöönottoa. Energiantuotantoa on hajautettava, ja EU-lainsäädännöllä on mahdollistettava energian

6 pien- ja kotitaloustuotanto sekä itse tuotetun sähkön syöttäminen verkkoon. EU:ssa on nopeasti selvitettävä hiiliverojen käyttöönottomahdollisuudet sekä otettava käyttöön hiilitullit, jotka takaavat, ettei veroja voida kiertää. Maatalouden tuissa tulee suosia luomuviljelyä ja kaikki tavanomainen viljely tulee sitoa nykyisen ympäristötukien mukaisen viljelyn lisätuen ehtoihin. Ehtojen noudattamista tulee valvoa nykyistä enemmän ja niiden rikkomisesta tulee seurata tukien menetys. Tehoeläintuotanto tulee lakkauttaa siirtymävaiheen kautta kokonaan ja siirtyä luonnonmukaiseen tuotantoon. Natura2000-verkoston kaltaisia luonnonsuojelualueita on lisättävä entisestään eikä niitä saa siirtää taloudellisin perustein teollisuuden tieltä. EU:n tulee tukea metsänomistajien siirtymistä kestävään talousmetsänhoitoon, aukkohakkuista kohti harvennushakkuita ja sekametsätaloutta. Metsänhoidossa tulee aina huomioida lajien suojelu ja luonnon monimuotoisuus. Trooppisen puun tuontiin tulee kehittää kattava ja luotettava sertifiointijärjestelmä, jolla todetaan puun laillinen ja kestävä alkuperä. Lisäksi tulee asettaa sertifikaatti ehdoksi puutavaran tuomiseksi EU:n alueelle. Jokamiehenoikeudet tulee laajentaa koskemaan kaikkia eurooppalaisia valtioita, ja luonnonvarojen kulutus tulee saattaa sopusointuun luonnon- ja ilmastonsuojelun sekä yhteisen hyvinvoinnin rakentamisen kanssa. Ihmisoikeudet maahanmuutto- ja ulkopolitiikan perustaksi Eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan lähtökohdiksi on otettava ihmisoikeudet sekä oikeus vapaaseen liikkumiseen ja turvapaikkaan. Turvapaikanhakijoiden oikeus riittävään toimeentuloon turvapaikanhakuprosessin aikana on oltava itsestäänselvyys. Työluvan saamisen kriteereitä on höllennettävä kaikkialla Euroopassa. Työnteko- ja opiskeluoikeus takaavat, että turvapaikanhakijoita ei pakoteta työskentelemään pimeissä töissä. Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa on parannettava koko unionin alueella. Euroopan unionin on kunnioitettava ihmisoikeusperiaatteita ulko- ja kauppapolitiikassaan. EU:n yhtenäisen turvapaikkapolitiikan nimissä on rakennettu hyvin tiukka ja väkivaltainen koneisto maahanmuuton kontrolloimiseksi. Ihmisten vapaa liikkuvuus on unionissa tarkoittanut lähinnä jäsenmaissa kansalaisina olevien työntekijöiden vapautta liikkua maasta toiseen työnantajien tarpeiden mukaan. Tiukka rajavartiointi ja maahanmuuton kriminalisointi ovat synnyttäneet ihmisryhmän, johon kuuluvilla ei ole mahdollisuutta saada oleskelu- tai työlupaa. Eurooppaan eri reittejä tulleet sadat tuhannet paperittomat siirtolaiset elävät ja työskentelevät ilman mahdollisuuksia vaatia oikeuksiaan. Sama koskee eurooppalaisia vähemmistöjä kuten romaneja. Heikon työmarkkinatilanteen lisäksi etenkin naiset kohtaavat myös muusta yhteiskunnasta syrjäyttämistä. Halvan ja joustavan työvoiman tarpeessa olevat työnantajat pystyvät käyttämään hyväkseen paperittomien olematonta oikeudellista suojaa. Joidenkin arvioiden mukaan EU:ssa elää jopa miljoona paperitonta siirtolaista. He muodostavat työtätekevien luokan, jolla ei ole oikeuksia eikä mahdollisuuksia minimivaatimukset täyttäviin työsuhteisiin tai minimipalkkaan. Tämä johtaa kaikkien työntekijöiden neuvottelutilanteen heikkenemiseen. Koulutetun työvoiman

7 lähtiessä työn perässä Välimeren maista he toisaalta lisäävät Euroopan sisäistä epätasapainoa ja toisaalta edistävät kaksien työmarkkinoiden syntyä entuudestaan vauraammassa Pohjois- Euroopassa. Tiukentunutta rajavalvontaa ei harjoiteta ainoastaan Euroopan ulkorajoilla, vaan yhä enemmän myös EU:n naapurimaiden kanssa yhteistyössä ja unionin sisällä. Schengenin sopimusta on jäsenmaissa jatkuvasti rikottu mielenosoitusten hillitsemiseksi ja muun muassa kuripolitiikkaa vastustavien massaprotestien pienentämiseksi. Euroopan unionin sisällä vapaata liikkuvuutta on laajennettava käsittämään kaikki unionin alueella olevat henkilöt ilman, että liikkumisen tulisi liittyä ainoastaan turismiin tai työhön. Laillisia maahanmuuton kanavia on lisättävä ja viisumi- sekä työlupakriteereitä on kevennettävä. Paperittomille siirtolaisille on kaikissa jäsenmaissa turvattava maksuton pääsy julkisen terveydenhuollon piiriin ja lapsille on taattava oikeus koulunkäyntiin. Ihmiskaupan uhreille on tarjottava suojaa ja turvapaikka. Vastuu turvanpaikanhakijoiden vastaanottamisesta on jaettava tasaisemmin jäsenmaiden kesken. Dublin-asetus, joka velvoittaa turvapaikanhakijan ensimmäisen saapumismaan käsittelemään hakemuksen, on purettava. EU:ssa on yhtenäistettävä säännöt turvanpaikanhakijoiden taloudellisista oikeuksista ja oikeusturvasta lupaprosessin aikana. Transsukupuolisten ihmisten pakkosterilisaatiosta on luovuttava kaikissa jäsenmaissa. Samaa sukupuolta oleville pareille on taattava yhtäläiset oikeudet kuin eri sukupuolta olevilla. Oikeus vapaaseen aborttiin on turvattava kaikissa jäsenvaltioissa. Vanhempainvapaa on huomioitava kaikkien vanhempien oikeutena olla läsnä lapsensa kehityksen aikana. EU:n on lopetettava kaikki kaupankäynti miehittäjävaltioiden, esimerkiksi Marokon ja Israelin, kanssa niin kauan kuin miehitys ja ihmisoikeuksien polkeminen jatkuvat. Unionin on varmistettava, että jäsenvaltiot tosiasiallisesti noudattavat EU:n eettisiä sääntöjä asekaupasta.