Kohti sosialistista Eurooppaa Hallituksen esitys Vasemmistonuorten eurooppapoliittiseksi ohjelmaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti sosialistista Eurooppaa Hallituksen esitys Vasemmistonuorten eurooppapoliittiseksi ohjelmaksi"

Transkriptio

1 Kohti sosialistista Eurooppaa Hallituksen esitys Vasemmistonuorten eurooppapoliittiseksi ohjelmaksi Vasemmistonuoret on punavihreä ja feministinen poliittinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö. Vasemmistonuoret ajaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa jokainen voi elää vapaana ja kaikilla on oikeus riittävään toimeentuloon luvulla valtioiden rajat eivät enää suojaa talous-, ympäristö- tai ruokakriisiltä. Kansallismielinen oikeisto ajaa eroa EU:sta ja sulkeutumista, kun taas liberaalioikeisto haluaa lisää talouskuria ja epädemokraattista liittovaltiota. Vasemmistonuoret ei yhdy kumpaankaan näistä näkemyksistä. Vaikka kansallisvaltio on tärkeä sosiaaliturvan ja palvelujen järjestäjä, tehokas puuttuminen tuloeroihin, köyhyyteen ja ilmastonmuutokseen edellyttää politiikkaa, jota ei sidota kansallisvaltion ahtaisiin raameihin. Vasemmistonuorten Eurooppa on ekologinen, demokraattinen ja hyvinvoiva Vasemmistonuorten tavoitteena on Eurooppa, jossa demokratia koskee myös markkinoita ja rahoituslaitoksia, ja jossa ilmastoa, ympäristöä, ihmisiä ja hyvinvointia ei alisteta kapitalistiselle voitontavoittelulle. Vasemmisto on kansainvälinen liike, joka taistelee oikeuksiaan vaativien ihmisten rinnalla pääoman ylivaltaa vastaan paremman kansanvallan ja jokaisen itsemääräämisoikeuden puolesta. Kansainvälisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on aina ihmisten sosiaalisten ja poliittisten oikeuksien parantaminen. Vasemmistolaisia päämääriä tulee aina edistää tarkoituksenmukaisimmalla tasolla. Paikallisesti tämä tarkoittaa järjestäytymistä osuuskuntien ja kansanliikkeiden muodossa, valtiollisella tasolla tuloverotuksen, sosiaaliturvan sekä työehtosopimusjärjestelmän turvaamista, ja kansainvälisellä tasolla valtioiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kriisinhallinnassa, ihmisoikeuksien edistämisessä sekä ympäristöpolitiikassa. Vasemmistolaisten päämäärien edistämiseksi tarvitaan myös ylikansallista päätöksentekoa ja sääntelyä. EU:n tasolla tulee ryhtyä toimiin pankkijärjestelmän demokratisoimiseksi ja rahaliiton uudistamiseksi, finanssitransaktioiden ja päästöjen verottamiseksi, veroparatiisien sulkemiseksi sekä minimitasojen asettamiseksi esimerkiksi yhteisöveroille ja työehdoille palkkadumppauksen ja verokilpailun ehkäisemiseksi. Päästövähennystavoitteista, luonnonsuojelusta, uusiutuvan energian käytöstä, ihmisten vähimmäistoimeentulon turvaamisesta sekä perustulon käyttöön ottamisesta tulee sopia kansainvälisesti. Vasemmistonuoret kannattaa internationalismia. Euroopan unioni ei ole kuitenkaan ollut, eikä ole, vasemmistolainen projekti. Unioni on edesauttanut kapitalismin levittäytymistä yhä uusille inhimillisen elämän ja yhteiskunnan alueille. Unionissa tehdään jatkuvasti päätöksiä ja sopimuksia, joilla rajataan kansallisvaltioiden poliittista liikkumavaraa. Eurokriisin myötä valtiot ovat sitoutuneet finanssipoliittisiin sopimuksiin, joilla oikeutetaan leikkaus-, säästö- ja kuripolitiikka, mikä tarkoittaa hyvinvointivaltion, palveluiden, sosiaaliturvan, työsuhteiden ja eläkkeiden alasajoa. Markkinoiden vapautumisen ja pääoman vapaan liikkuvuuden vuoksi nykyisten

2 markkinaehtoisten ja epädemokraattisten rakenteiden purkaminen ja tulonjaon oikeudenmukaistaminen edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Täystyöllisyys ei ole enää realistinen vaade, mutta työttömyyslukujen takoessa jatkuvasti ennätyksiä Euroopassa valtioiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) on alettava tehdä työllisyyttä edistävää politiikkaa työttömien ja syrjäytettyjen syyllistämisen sijaan. Vasemmistonuoret ajaa kaikkien väestö- ja vähemmistöryhmien, kansalaisjärjestöjen, poliittisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen ylikansallista järjestäytymistä. Demokratiavaje paikataan sosialisoimalla pankit, tekemällä ekologisia investointeja hyvinvointiin, työllisyyteen ja palveluihin, kasvattamalla demokraattisesti valittujen elinten valtaa sekä parantamalla eurooppalaisten toimeentulon ja työmarkkina-aseman muun muassa minimipalkoilla ja perustulolla. Kohtuuttomiksi nousseille yritysjohdon palkoille ja bonuksille on myös asetettava katto. Sitovia kansanäänestyksiä tulee järjestää, rahankäytöstä on tehtävä täysin avointa ja ylikansallisten elinten johdon tulee nauttia kansan luottamusta. Demokratiaa Eurooppaan ja Euroopan unioniin 500 miljoonan asukkaan unioni ei voi olla erityisen lähellä ketään paitsi pankkeja ja omistavaa luokkaa. Siksi Euroopan unionille tulee kuulua valta vain sellaisissa asioissa, joissa on tarkoituksenmukaista päättää kansainvälisesti. EU:ssa valta keskittyy tällä hetkellä Iso- Britannialle, Saksalle ja Ranskalle, joiden käytännön vaikutusvalta riittää heiluttamaan koko Eurooppaa omista kansallismielisistä lähtökohdistaan. Unionin sisällä valtaa on siirrettävä demokraattisesti valituille elimille. Suurin eurooppalaiseen demokratiaan kohdistuva uhka on tällä hetkellä kapitalismin ehdoilla tapahtuva liittovaltiokehitys. Euroopan unioni on markkinaliberaali projekti, jossa rauha on pyritty takaamaan vapaakaupan avulla. Parhaillaan EU:ssa vallitsevalla sekasorron tilalla perustellaan demokratiaa kaventavia päätöksiä, joita tehdään ilman julkista keskustelua tai kansanäänestyksistä tulevaa mandaattia. Demokratiaa on murennettu vetoamalla vaihtoehdottomuuteen sekä kansainvälisen kaupan ja globaalien finanssimarkkinoiden vaatimuksiin. Euroopan yhdentymisprosessia on viety eteenpäin kovaa vauhtia ilman, että demokratiaa olisi kehitetty samaa tahtia. Tämä on ollut pääoman, pankkien, kansainvälisten suuryritysten ja oikeistopuolueiden tavoite. Kansallinen päätäntävalta, etenkin budjettivalta, on siirretty ihmisten ulottumattomiin jatkuvien hätäkokousten sekä komission, Eurooppa-neuvoston ja EKP:n juntalle. Euroopan keskuspankin johtokuntaa ei valita demokraattisesti eikä sen vieläkään tarvitse nauttia minkään demokraattisesti valitun päätöksentekoelimen luottamusta. Vasemmiston visioima Eurooppa vaatii siis EU:n kokonaisvaltaisen rakenneuudistuksen. Demokratia ei toteudu läheskään kaikissa Euroopan valtioissa. Valko-Venäjän lisäksi ongelmia on kautta Euroopan. Unionissa on edistettävä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen aseman vahvistamista ja taattava tuomioistuimelle riittävät resurssit. Unionissa tulee edellyttää jäsenmailta niin ihmisoikeussopimuksen kuin tuomioistuimen päätösten kunnioittamista ja välitöntä täytäntöönpanoa, sanktioiden tai jopa jäsenvaltion erottamisen uhalla.

3 Komission jäsenet tulee valita suorilla vaaleilla ja parlamentilla tulee myös olla oikeus erottaa yksittäinen komissaari. Parlamentille on annettava oikeus tehdä lakialoitteita itsenäisesti. Euroopan keskuspankin johtokunta on valittava niin ikään ja sen on nautittava neuvoston luottamusta. EU:n käytössä oleva kansalaisaloite on muutettava sitovaksi kansanäänestykseksi, jonka kautta unionin alueella asuvilla on mahdollisuus tehdä lakialoitteita suoraan komission, neuvoston ja parlamentin käsiteltäviksi. Allekirjoitusten sallittua keräämisaikaa tulee pidentää. Olemassa olevien elinten rinnalle on perustettava satunnaisesti valituista unionin kansalaisista koostuva kansalaispaneeli, joka osallistuu lainsäädäntötyöhön parlamentin rinnalla. Paneelin jäsenet valitaan aina vuodeksi kerrallaan. Kansalaispaneeli lisäisi tavallisten kansalaisten osallisuutta unionin päätöksentekoon ja tuo kansalaisille suoran vaikuttamisen mahdollisuuden. EU-parlamenttivaaleissa on säädettävä koko unionia ja kaikkia ehdokkaita koskevasta euron vaalirahoituskatosta. Työtaisteluoikeus on laajennettava kansainväliseksi ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytysten parantamiseksi. Kansalaisten Euroopan-laajuisesta ilmaisunvapaudesta ja mielenosoitusoikeudesta on pidettävä huolta kieltämällä viime vuosina käytetyt voimakeinot, kuten väliaikeinen Schengen-sopimuksesta irtaantuminen ja lyhytaikaisten poikkeuslakien säätäminen muun muassa ennaltaehkäisevien pidätysten mahdollistamiseksi. Rahaliiton rakenteet on uudistettava Oikeus luoda ja hallinnoida rahaa täytyy palauttaa yksityistetyltä pankkisektorilta takaisin demokraattisen valvonnan alaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa EKP:n roolin kasvattamista ja muuttamista. Tämä on ainoa keino uudistaa rahaliitto tavalla, joka vapauttaa valtiot finanssisektorin ikeestä ja poistaa nykyisenkaltaisen systeemikriisin mahdollisuuden jatkossa. Jos unionin uudistaminen osoittautuu mahdottomaksi ja Euroopan integraatiokehitys jatkaa uusliberalistista talouseliittiä suosivaa suuntaansa, Vasemmistonuoret kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen jäsenyydestä EMU:ssa ja EU:ssa. Euroopan talouskriisi on osoittanut, ettei autoritaarinen leikkauspolitiikka ratkaise Euroopan unionin ongelmia. Elvytystoimien, työllisyyspolitiikan ja julkisten investointien sijaan EU-maat ovat sitoutuneet leikkaamaan julkista sektoria samalla, kun on keskitytty pelkästään julkiseen velkaantumiseen sekä inflaatioon. Tukitoimet on kohdistettu ongelmapankeille, ei kriisimaille, mikä on pakottanut velkaantuneet maat ottamaan lisää velkaa. Kriisi on osoittanut, että niin sanotun talouskurisopimuksen ja EKP:n määrittämät mittarit talouden vakaudesta alijäämä, julkinen velka ja inflaatio ovat riittämättömiä. Oikeiston tekemät ratkaisut eurokriisin yhteydessä ovat kaventaneet merkittävästi kansallisvaltioiden valtaa harjoittaa itsenäistä talouspolitiikkaansa. Kansallisella tasolla toimivien ammattiliittojen on globaalin talouden puristuksissa entistä vaikeampi suojella palkkoja ja työpaikkoja kansainväliseltä hintakilpailulta. Yhä suurempi osa tuotannosta syntyvästä voitosta kasautuu omistajille, ja ristiriita työn ja pääoman välillä kärjistyy entisestään. Taantuman iskiessä

4 rahaliiton jäsenmailla ei ole mahdollisuuksia päättää omasta rahapolitiikasta. Näin ollen rahaliiton rakenne pakottaa jäsenmaat lisäämään kilpailukykyään sisäisen devalvaation avulla, mikä tarkoittaa palkkojen ja eläkkeiden leikkauksia, palveluiden ulkoistamisia ja yksityistämisiä, työurien pidennyksiä, työehtojen polkemista, työttömyyttä sekä julkissektorin alasajoa. Inflaation sijaan tulee kiinnittää huomio työllisyyteen, julkisvelan sijaan yksityiseen velkaan sekä pelkkien alijäämien sijaan vaihtotaseiden tasapainoon. Talouskurisopimukset ovat olleet oikeiston väline puuttua valtioiden budjetteihin sekä ohjata vero- ja työmarkkinapolitiikkaa haluamaansa markkinaliberaaliin suuntaan. Pari vuotta jatkunut eurokriisi on jo osoittanut, että tukitoimet ovat tuhonneet autettavien maiden talouden ja takaisinmaksukyvyn: sopeutuksesta, leikkauksista ja säästöistä huolimatta, tai juuri niiden vuoksi, sekä pääoma että työvoima pakenevat Välimereltä. Ankarasta kurista huolimatta velkaantuminen, työttömyys ja unionin sisäinen epätasapaino ovat jatkaneet kasvuaan. Velkataakan jatkuva kasvattaminen tarkoittaa sitoutumista yhä syvempään maiden väliseen integraatioon ja taantumaa lietsovaan talouskuriin. Tällä hetkellä EKP lainaa rahaa yksityiselle pankkisektorille alle prosentin korolla, joka lainaa tätä samaa rahaa edelleen jäsenmaille moninkertaisella korolla. Kriisimaiden turvautuessa toistuviin lainoihin vanhojen velkojen ja korkojen maksamiseksi suurimmat voittajat ovat yksityinen finanssisektori ja omistava luokka. EKP:n mandaattia muuttamisen lisäksi yksittäisten valtioiden budjettialijäämien sijaan on puututtava valtioiden välisten vaihtotaseiden tasapainoon. Vahvojen talouksien kasvattaessa kilpailukykyään heikkojen talouksien ongelmat syvenevät ja euroalueen sisäinen epätasapaino syvenee entisestään. Alijäämärajoituksien ohella tarvitaan euroalueen sisäisten ylijäämien verotusta. Rahaliiton rakenteellisten uudistusten toteutuminen on edellytys rahaliitossa pysymiselle. Jos uudistuksia ei tehdä, Suomen tulee järjestää kansanäänestys mukanaolosta rahaliitossa, joka pakottaa sisäiseen devalvaatioon. Pankkijärjestelmän uudistaminen on myös edellytys vakaamman ja oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän luomiseksi. Keinottelu tavallisten ihmisten säästöillä ja velalla täytyy kieltää. Uudistuksilla myös vältetään tilanne, jossa yksityisten pankkien kaatuminen uhkaa romuttaa kokonaisia valtiontalouksia. Perustulon ja transaktioveron tapaisilla yhteiseurooppalaisilla ratkaisuilla turvataan sekä Euroopan unionin että työntekijöiden tulevaisuus. Suomella on mahdollisuus näyttää esimerkkiä koko Euroopalle toimimalla pioneerimaana näille uudistusmielisille hankkeille. EU:n suurin tulevaisuuden haaste on historiallisen korkea työttömyys, joka kasvaa nykyisen politiikan jatkuessa. Useissa maissa joka toinen nuori on työtön. Laaja työttömyys ja rajut leikkaukset julkisesta terveydenhuollosta, palkoista ja sosiaaliturvasta lisäävät köyhyyttä ja inhimillistä hätää, syrjäyttävät ja lietsovat ääriliikkeiden nousua. EU:ssa on siirryttävä talouskuriin ja leikkauksiin perustuvasta politiikasta työllisyyttä, ekologisia investointeja ja ihmisten perusoikeuksia vahvistavalle linjalle. EKP:n mandaatiksi on Maastrichtin sopimuksessa lisättävä inflaation torjunnan lisäksi työllisyydestä huolehtiminen.

5 EKP:n on kyettävä lainoittamaan jäsenmaita suoraan ilman pankkien välikäsiä. Suuret pankit tulee pilkkoa siten, että sijoitus- ja talletustoiminta erotellaan toisistaan. Jäsenmaiden yksityiselle velalle tulee asettaa esimerkiksi 150 prosentin katto. Käytännössä tämä tarkoittaa pankkien taseiden puhdistamista, sijoittajavastuun toteutumista sekä pankkien pilkkomista. Eurooppaan tulee perustaa julkisomisteinen kansanpankki, joka myöntää matalakorkoisia turvallisia lainoja spekulatiivisen voitontavoittelun sijaan. Veroparatiisit EU:n alueella tulee sulkea kokonaan. Jäsenvaltioille on asetettava kovemmat vaatimukset harmaan talouden ja korruption kitkemiseksi. Hallintarekisterit on avattava koko unionissa. EU:ssa tulee ottaa käyttöön ylikansallinen transaktiovero. Sen kautta osakkeille, johdannaisille ja valuuttakaupalle tulee asettaa yhtenäinen 0,1 prosentin verokanta. Unionin tulee perustaa julkinen luottoluokituslaitos ja vaatia yksityisten luottoluokituslaitosten luokituskriteerien avaamista julkisiksi. Lissabonin sopimusta tulee muuttaa niin, että perussopimukseen kirjataan esimerkiksi viiden prosentin työttömyyden raja, jonka ylittyessä valtion on ryhdyttävä toimenpiteisiin yhdessä keskuspankin kanssa. Punavihreää ympäristöpolitiikkaa viherpesun tilalle Luonto tulee nähdä kollektiivisena hyvinvoinnin lähteenä eikä yksitysen kaupankäynnin kohteena. Euroopan unionin on toimittava maailmanlaajuisen kattavan ja sitovan ilmastosopimuksen aikaan saamiseksi.eu:n tulee määrätä oikeudenmukaisen luonnonvarojen käytön pääpiirteet. Ekologinen kriisi on kansainvälinen ilmiö. Sen voi ratkaista ainoastaan kansainvälisen punavihreän politiikan avulla, ei viherpestyllä kapitalismilla. Vasemmistolaisen ympäristöpolitiikan lähtökohtana ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristön kantokyky. Euroopan on pienenettävä ekologisen kriisin globaaleja vaikutuksia vähentämällä tuntuvasti ilmastopäästöjä ja puuttumalla luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen. Ympäristöongelmia ratkottaessa on nähtävä niiden yhteys tuotantotapaan ja valtarakenteisiin, joiden seurausta ne ovat. Päästökauppa on epäonnistunut päästöjen vähentämisessä päästöoikeuksien liian alhaisen hinnan takia. Tämän lisäksi mahdollisuudet myydä käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia ja toteuttaa puutteellisesti valvottuja päästövähennyshankkeita muissa maissa eivät kannusta riittäviin päästövähennyksiin. Päästövähennystavoitteiksi on asetettava 40 prosenttia vuoteen 2020 ja 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden. Koska Euroopan valtiot ovat suuria päästöjen aiheuttajia, niiden tulee järjestää ilmastorahoitusta kehitysmaihin. EU:n tulee rajoittaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä ohjata jäsenmaita siirtymään uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävään teknologiaan ja teollisuuteen tukemalla niiden tutkimusta ja käyttöönottoa. Energiantuotantoa on hajautettava, ja EU-lainsäädännöllä on mahdollistettava energian

6 pien- ja kotitaloustuotanto sekä itse tuotetun sähkön syöttäminen verkkoon. EU:ssa on nopeasti selvitettävä hiiliverojen käyttöönottomahdollisuudet sekä otettava käyttöön hiilitullit, jotka takaavat, ettei veroja voida kiertää. Maatalouden tuissa tulee suosia luomuviljelyä ja kaikki tavanomainen viljely tulee sitoa nykyisen ympäristötukien mukaisen viljelyn lisätuen ehtoihin. Ehtojen noudattamista tulee valvoa nykyistä enemmän ja niiden rikkomisesta tulee seurata tukien menetys. Tehoeläintuotanto tulee lakkauttaa siirtymävaiheen kautta kokonaan ja siirtyä luonnonmukaiseen tuotantoon. Natura2000-verkoston kaltaisia luonnonsuojelualueita on lisättävä entisestään eikä niitä saa siirtää taloudellisin perustein teollisuuden tieltä. EU:n tulee tukea metsänomistajien siirtymistä kestävään talousmetsänhoitoon, aukkohakkuista kohti harvennushakkuita ja sekametsätaloutta. Metsänhoidossa tulee aina huomioida lajien suojelu ja luonnon monimuotoisuus. Trooppisen puun tuontiin tulee kehittää kattava ja luotettava sertifiointijärjestelmä, jolla todetaan puun laillinen ja kestävä alkuperä. Lisäksi tulee asettaa sertifikaatti ehdoksi puutavaran tuomiseksi EU:n alueelle. Jokamiehenoikeudet tulee laajentaa koskemaan kaikkia eurooppalaisia valtioita, ja luonnonvarojen kulutus tulee saattaa sopusointuun luonnon- ja ilmastonsuojelun sekä yhteisen hyvinvoinnin rakentamisen kanssa. Ihmisoikeudet maahanmuutto- ja ulkopolitiikan perustaksi Eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan lähtökohdiksi on otettava ihmisoikeudet sekä oikeus vapaaseen liikkumiseen ja turvapaikkaan. Turvapaikanhakijoiden oikeus riittävään toimeentuloon turvapaikanhakuprosessin aikana on oltava itsestäänselvyys. Työluvan saamisen kriteereitä on höllennettävä kaikkialla Euroopassa. Työnteko- ja opiskeluoikeus takaavat, että turvapaikanhakijoita ei pakoteta työskentelemään pimeissä töissä. Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa on parannettava koko unionin alueella. Euroopan unionin on kunnioitettava ihmisoikeusperiaatteita ulko- ja kauppapolitiikassaan. EU:n yhtenäisen turvapaikkapolitiikan nimissä on rakennettu hyvin tiukka ja väkivaltainen koneisto maahanmuuton kontrolloimiseksi. Ihmisten vapaa liikkuvuus on unionissa tarkoittanut lähinnä jäsenmaissa kansalaisina olevien työntekijöiden vapautta liikkua maasta toiseen työnantajien tarpeiden mukaan. Tiukka rajavartiointi ja maahanmuuton kriminalisointi ovat synnyttäneet ihmisryhmän, johon kuuluvilla ei ole mahdollisuutta saada oleskelu- tai työlupaa. Eurooppaan eri reittejä tulleet sadat tuhannet paperittomat siirtolaiset elävät ja työskentelevät ilman mahdollisuuksia vaatia oikeuksiaan. Sama koskee eurooppalaisia vähemmistöjä kuten romaneja. Heikon työmarkkinatilanteen lisäksi etenkin naiset kohtaavat myös muusta yhteiskunnasta syrjäyttämistä. Halvan ja joustavan työvoiman tarpeessa olevat työnantajat pystyvät käyttämään hyväkseen paperittomien olematonta oikeudellista suojaa. Joidenkin arvioiden mukaan EU:ssa elää jopa miljoona paperitonta siirtolaista. He muodostavat työtätekevien luokan, jolla ei ole oikeuksia eikä mahdollisuuksia minimivaatimukset täyttäviin työsuhteisiin tai minimipalkkaan. Tämä johtaa kaikkien työntekijöiden neuvottelutilanteen heikkenemiseen. Koulutetun työvoiman

7 lähtiessä työn perässä Välimeren maista he toisaalta lisäävät Euroopan sisäistä epätasapainoa ja toisaalta edistävät kaksien työmarkkinoiden syntyä entuudestaan vauraammassa Pohjois- Euroopassa. Tiukentunutta rajavalvontaa ei harjoiteta ainoastaan Euroopan ulkorajoilla, vaan yhä enemmän myös EU:n naapurimaiden kanssa yhteistyössä ja unionin sisällä. Schengenin sopimusta on jäsenmaissa jatkuvasti rikottu mielenosoitusten hillitsemiseksi ja muun muassa kuripolitiikkaa vastustavien massaprotestien pienentämiseksi. Euroopan unionin sisällä vapaata liikkuvuutta on laajennettava käsittämään kaikki unionin alueella olevat henkilöt ilman, että liikkumisen tulisi liittyä ainoastaan turismiin tai työhön. Laillisia maahanmuuton kanavia on lisättävä ja viisumi- sekä työlupakriteereitä on kevennettävä. Paperittomille siirtolaisille on kaikissa jäsenmaissa turvattava maksuton pääsy julkisen terveydenhuollon piiriin ja lapsille on taattava oikeus koulunkäyntiin. Ihmiskaupan uhreille on tarjottava suojaa ja turvapaikka. Vastuu turvanpaikanhakijoiden vastaanottamisesta on jaettava tasaisemmin jäsenmaiden kesken. Dublin-asetus, joka velvoittaa turvapaikanhakijan ensimmäisen saapumismaan käsittelemään hakemuksen, on purettava. EU:ssa on yhtenäistettävä säännöt turvanpaikanhakijoiden taloudellisista oikeuksista ja oikeusturvasta lupaprosessin aikana. Transsukupuolisten ihmisten pakkosterilisaatiosta on luovuttava kaikissa jäsenmaissa. Samaa sukupuolta oleville pareille on taattava yhtäläiset oikeudet kuin eri sukupuolta olevilla. Oikeus vapaaseen aborttiin on turvattava kaikissa jäsenvaltioissa. Vanhempainvapaa on huomioitava kaikkien vanhempien oikeutena olla läsnä lapsensa kehityksen aikana. EU:n on lopetettava kaikki kaupankäynti miehittäjävaltioiden, esimerkiksi Marokon ja Israelin, kanssa niin kauan kuin miehitys ja ihmisoikeuksien polkeminen jatkuvat. Unionin on varmistettava, että jäsenvaltiot tosiasiallisesti noudattavat EU:n eettisiä sääntöjä asekaupasta.

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta 26.4.2013 Tiivistelmä: Sampo vai kuiva kaivo? Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta Palkansaajajärjestöt tukevat vahvistettavaa talouspolitiikan koordinaatiota, euroa

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Joukko tutkijoita ja asiantuntija aktivisteja ilmoittaa allekirjoittaneensa Paavo

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. Paavo Väyrynen 24.5.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, että kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalueen velkakriisi ja Suomi Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalue on syvällä suossa, vaarana on Eurooppa-laajuinen pankkikriisi talouden lama (ei vain taantuma) sosiaalisten ongelmien vaikeutuminen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 7. maaliskuuta 2002 LAUSUNTOLUONNOS työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle Komission tiedonanto

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Piraattipuolueen Eurooppa-ohjelma

Piraattipuolueen Eurooppa-ohjelma 7.7.2013 1(5) Piraattipuolueen Eurooppa-ohjelma Hyväksytty Piraattipuolueen kokouksessa Espoossa 7. heinäkuuta 2013. Sisällys 1. Kansallisvaltioiden ja EU:n suhde 2. Unioni ja talous 3. Unionin instituutiot

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ SUOMEN PANKKI LUENTORUNKO Kansainvälinen sihteeristö Kjell Peter Söderlund 25.1.2005 STUDIA MONETARIA 25.1.5.2005 SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOSSA PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ VALMISTELU EKP:SSÄ

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ankeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle. Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015

Ankeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle. Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015 Ankeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015 Esityksen sisältö 1. Suomi ei ole rakenteellisessa kriisissä 2. Suomen talouskriisi kysyntäkriisinä 3. Poli1ikkasuositukset

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Eurooppa-poliittinen ohjelma. Hallituksen esitys liittokokoukselle

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Eurooppa-poliittinen ohjelma. Hallituksen esitys liittokokoukselle 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Eurooppa-poliittinen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot