Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Järven pinta-ala on 10,7 km 2 ja keskisyvyys 6,6 m. Suurin syvyys on noin 60 m.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 163/08/1 Dnro ISY-2008-Y-161 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Olli Jokinen ASIA Vesialueen ruoppaus Vesijärven Vähäselällä Eskolan tilan RN:o 2:225 rannassa Isosaaren pohjoiskärjessä, Hollola. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun ruoppaukseen. Hankkeen tarkoituksena on leventää Isosaaren ja Vuohisaaren välistä salmea veden virtauksen parantamiseksi poistamalla alueelle muodostunutta haitallista vesijättömaata sekä kunnostaa Isosaaren itäpuolista ranta-aluetta. Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Järven pinta-ala on 10,7 km 2 ja keskisyvyys 6,6 m. Suurin syvyys on noin 60 m. Suunnitelman mukaan ruoppausalueita on kolme, pinta-alaltaan yhteensä m 2. Ruoppausmassojen kokonaismääräksi on arvioitu m 3. Ruoppausmassat läjitetään hakijan omistamalle maa-alueelle. Ruoppaus tehdään talvella virkistyskäyttö- ja lintujen pesimäajan ulkopuolella. Hankkeen hyötynä on virtaaman lisääntyminen Isosaaren ja Vuohisaaren välisessä salmessa sekä Vähäselän vedenlaadun ja eliöstön elinolosuhteiden parantuminen. Asiassa tehtyjen selvitysten ja suunnitelmien mukaisesti toteutettuna hankkeesta ei aiheudu vahinkoa luonnolle eikä lähialueen asukkaille.

2 Hakija omistaa hanketta varten tarvittavat maa- ja vesialueet. Hakemukseen on liitetty alueen luontoselvitykset. 2 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään MUISTUTUKSET 1) Hämeen ympäristökeskus on lausunut, että lupa vesialueen ruoppaamiseen voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) AA (Huippula RN:o 19:2) ja BB (Tujula RN:o 19:4) ovat vastustaneet luvan myöntämistä laajamittaisille maa- ja vesialueiden muokkaustoimille. Muistuttajat ovat vaatineet, että ruoppaus toteutetaan vain salmessa veden virtausta lisäävällä tavalla. Ruoppausmassat on läjitettävä maalle eikä ruovikkoiselle vesialueelle ja rannan muokkaukseen sekä täyttöön ei saa käyttää rakennustyömaan jätemaata. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet, että hakija velvoitetaan siirtämään rakennustyömaalta kertyneet jätemaakasat pois rannasta ja vesialueelta. Hakija on velvoitettava avaamaan salmea siltä osin, kuin sitä on täytetty ja kavennettu. Muistuttajat ovat viitanneet perusteluinaan jäljempänä 3) muistutuksessa esitettyyn. 3) CC (Huutola RN:o 19:1) on vastustanut luvan myöntämistä laajamittaisille maa- ja vesialueiden muokkaustoimille. Ruoppauksen vaikutus luontoon ja Vesijärven tilaan olisi merkittävä. Ruoppausmassojen määrä, noin 2200 m 3, on erittäin suuri, eikä vastaa tarkoitustaan suhteessa hyötyyn ja aiheutuviin haittavaikutuksiin. Ruoppausta arvioitaessa on huomioitava Vähäselän koko, luonnon monimuotoisuus ja naapureiden läheisyys. Ruoppausalue aihe-

3 3 uttaisi "pussin" naapurin rajalle, johon kaislat ja vesikasvien jätteet kerääntyisivät. Muistuttaja on vaatinut, että ruoppausta ei pidä toteuttaa suunnitellussa laajuudessa, vaan kohdistaa se vain salmeen ja sen välittömään läheisyyteen sekä toteuttaa niin, että veden virtaus salmessa paranee. Salmen kapeinta kohtaa on myös ruopattava ja levennettävä. Hakijan tarkoitus on läjittää ruoppausmassoja ja muuta maa-ainesta alueelle, joka on tulkittava vesialueeksi. Alueella on kaislikkoa ja mättäitä, jossa ei voi kulkea jalan edes matalan veden aikana. Keväällä korkean veden aikana alueella on paljon kaloja. Uusi rantaviiva tulisi keskelle ruovikkoa ja kaislikkoa. Järven puolelta on tarkoitus ruopata ja rannan puolelta täyttää. Toimenpide vahingoittaisi luontoa ja muuttaisi alueen maisemaa. Vesijättömaan ja vesialueen rajaa ei ole määritelty asianmukaisesti. Vuohisaaren itäranta on myös ruoppausmassojen läjitysaluetta. Alue on ruskosuohaukan ja kaulushaikaran pesimäaluetta. Muistuttaja on vaatinut, että täyttöä ja läjitystä ei saa tehdä ruovikkoiselle vesialueelle. Läjitysalueet on merkittävä tarkasti ja sijoitettava kuivalle maalle. Muistuttaja on vaatinut, että rannan vesialueen laajamittaista täyttämistä ei pidä sallia eikä rakennustyömaalta jäänyttä maa-ainesta saa käyttää pengerryksen täyttönä. Hakija on myös velvoitettava välittömästi siirtämään jätemaat pois rannasta ja vesialueelta. Salmea on aiemmin ruopattu auki ja läjitys toteutettu väärin. Salmeen on muodostunut läjityskasoja, joita nyt on tulkittu vesijätöksi. Hakija on velvoitettava avaamaan salmea siltä osin, kuin hän on sitä luvatta täyttänyt ja kaventanut. Hakemuksessa ei ole huomioitu riittävästi ympäristöarvoja. Suoritettavat toimenpiteet tuhoaisivat uhanalaisen täplälampikorennon merkittävän esiintymisalueen. 4) Suomen sudenkorentoseura ry on lausunut, että ruoppaussuunnitelmaan liittyvä täplälampikorennon esiintymisselvitys on tehty liian myöhään täplälampikorennon lentoajan kannalta eikä sen vuoksi anna luotettavaa kuvaa lajin lisääntymispaikoista alueella. Hankkeen yhteydessä olisi pitänyt tarkemmin selvittää suunnitellulla ruoppausalueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijainnut täplälampikorennon esiintymä joko tutkimalla lajin toukkien esiintymistä tai havainnoimalla aikuisia yksilöitä lajin optimaalisena lentoajankohtana 2-3 eri käyntikerran aikana.

4 4 Suunnitelman mukainen ruoppaus ja rannan täyttäminen ulottuvat huomattavasti laajemmalle alueelle, mitä täplälampikorentoselvityksen liitekarttaan on merkitty. Ruoppauskohteella aiemmin tehdyt täplälampikorennon lisääntymispaikan heikennystoimet eivät saa olla perusteena lajin esiintymän lopullisen tuhoamisen mahdollistavalle ruoppausluvalle. 5) Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry on lausunut, että hakemuksen liitteenä oleva linnustoselvitys on tehty melko hyvin, mutta laskentakertoja olisi pitänyt olla vähintään kolme. Linnustoselvityksen tutkimusalue ei kata koko ruoppaus- ja pengerrysaluetta alueen lounais- eikä todennäköisesti pohjoisosassakaan. Linnustoa ei ole kokonaisuudessaan selvitetty ruoppausmassojen läjitysalueilta. Myös näiden alueiden linnusto tulee selvittää ja mahdolliset hankkeen vaikutukset arvioida niillä esiintyviin lajeihin. Hankkeen seurauksena pesimälinnusto tulee köyhtymään rantaluhdan ja vesikasvillisuuden kadotessa. Pääosa Vähäselän linnustoarvoista perustuu ns. ruovikkolajeihin, joita rehevöityminen pääasiassa hyödyttää. Veden vaihtuminen Vuohisaaren ja Isosaaren välisessä salmessa voidaan turvata pienemmälläkin ruoppauksella. Hanke tuhoaa täplälampikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikan. Alueella voi olla merkitystä myös lepakoiden ruokailualueena. Hakijan on teetettävä alueella täydentävä pesimälinnustoselvitys ja laadittava uusi vaikutustenarviointi, koska hankealueen koko on ilmeisesti muuttunut. LAUSUNTO Ympäristölupavirasto on varannut Hämeen ympäristökeskukselle tilaisuuden lausua muistutuksista 4) ja 5). Lausunnossaan Hämeen ympäristökeskus on esittänyt seuraavaa: "Sudenkorentojen esiintyminen keskittyy, kuten Suomen sudenkorentoseura mielipiteessään mainitsee, ilmaversoisen vesikasvillisuuden sisään jäävissä allikoissa ja suojaisissa lahden poukamissa. Kyseisellä kohdalla alue sijaitsee kortteikossa, joka ilmakuvassa sijaitsee suunniteltavan kohteen edustalla, ei toimenpidealueella. Liitteenä seuraavaan ilmakuvaan on siirretty suunnitelman mukainen ulkoreuna ja se on esitetty

5 sinisellä värillä. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä työn teettäjän on kuitenkin merkittävä työalue ja kyseinen kortteikkoalue siten, ettei sitä vahingoiteta. Merkitsemisestä ilmoitetaan Hämeen ympäristökeskukselle vähintään viikkoa ennen ruoppaustoimenpiteisiin ryhtymistä. Linnustolliset selvitykset ovat Hämeen ympäristökeskuksen mielestä riittävät. Työn suorittamisessa tulee kuitenkin huomioida, että kaivutyöt suoritetaan ennen huhtikuun puoltaväliä, ettei lintujen pesintää häiritä." 5 SELITYS Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen muistutuksista ja lausunut niistä seuraavaa: Hakemuksen liitteenä 5 olevaan ruoppauskarttaan on merkitty maanmittaustoimiston määrittämä rantaviiva. Läjitys tehdään Isosaaren itäpuolella rantaviivan maan puolelle ja Vuohisaaressa kuivalle maalle. Vuohisaaressa läjitysalue ei sijaitse ruovikkoalueella vaan kiinteällä ruoppauskartasta ilmenevällä maa-alueella. Maanmittaustoimiston määrittämälle rantaviivalle rakennetaan louhepenger ja siihen suodatinkangas. Isosaaren itäpuolella sijaitsevat maa-aineskasat ovat kiinteän maan puolella. Hankealueen rajaus perustuu Hämeen ympäristökeskuksen tarkastusmuistioon ja maanmittaustoimiston määrittämään rantaviivaan. Täyttöä ei uloteta paalutuslinjalle vaan maanmittaustoimiston määrittämään rantaviivaan. Vuohisaaren puolella ei rantaa täytetä. Ruoppausaluetta voidaan tarvittaessa muuttaa. VASTASELITYS CC on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastaselityksessä täydentänyt aikaisemmin antamaansa selvitystä ja vaatimuksiaan muun muassa seuraavasti: Ruoppausta ei pidä toteuttaa suunnitellussa laajuudessa, vaan kohdistaa se vain salmeen ja sen välittömään läheisyyteen. Salmen ruoppaus on tehtävä niin, että veden virtaus paranee. Myös salmen kapeinta kohtaa on ruopattava ja levennettävä tai muuten ruoppaukselle ei ole asianmukaista perustetta.

6 6 Vesijättömaan ja vesialueen rajaa ei ole määritelty oikein, vaan se on ristiriidassa kesällä tehdyn selvityksen kanssa. Salmea ja rantaa on ensin täytetty ilman lupaa ja sen jälkeen on määritelty uusi rantaviiva. Uusi rantaviiva on määriteltävä asianmukaisesti ja merkittävä mahdollisten toimenpiteiden ajaksi ja sen linjausta on korjattava. Rakennustyömaalta jäänyttä maa-ainesta ei pidä käyttää täyttömaana pengerrykseen, koska se on yhteydessä vesistöön. Toimenpiteen alkuperäisenä tarkoituksena oli veneväylän avartaminen veden vaihtuvuuden parantamiseksi. On huomioitava, että hakemuksen liitteenä olevat ympäristöselvitykset on tehty merkittävästi nyt haettua pienemmän ruoppauksen ympäristövaikutuksiin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Olli Jokiselle luvan vesialueen ruoppaukseen Vesijärven Vähäselällä Eskolan tilan RN:o 2:225 rannassa Isosaaren pohjoiskärjessä Hollolan kunnan Kalliolan kylässä. Ruoppaukset ja rantaviivan kunnostamiseksi tehtävät reunapenkereet ilmenevät hakemussuunnitelman liitteenä 5 olevasta päivätystä 1:1000 mittakaavaisesta piirustuksesta nro ja liitteinä 6 ja 8 olevista leikkauspiirustuksista nro ja Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys.

7 7 MÄÄRÄYKSET 1. Ruoppaukset on tehtävä virkistyskäyttökauden ja lintujen pesintäkauden ulkopuolella. Työt on tehtävä siten, että työstä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. 2. Ruoppausmassat on läjitettävä siten, että ne eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. 3. Työalue on viimeisteltävä asianmukaisella tavalla. 4. Ennen töihin ryhtymistä luvan saajan on rajattava työalue siten, ettei täplälampikorennon esiintymisaluetta vahingoiteta. Tämä alue on merkittävä ja merkitsemisestä ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle vähintään viikkoa ennen ruoppaustoimenpiteisiin ryhtymistä. 5. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 6. Ennen töihin ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Työt on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta.

8 8 PERUSTELUT Hanke on tarpeen Eskolan tilan RN:o 2:225 järkiperäistä hyväksikäyttöä varten. Toimenpiteillä kohennetaan ympäristön viihtyisyyttä ja edistetään alueen virkistyskäyttöä ja yleistä käyttökelpoisuutta. Veden vaihtuvuus parantuu ruopattavalla alueella ja sen myötä vedenlaatu ja eliöstön elinolosuhteet parantuvat. Luonnonvaraisille kasveille jää ennalta arvioiden riittävästi kasvualuetta. Veneelläkulku ruoppausalueilla helpottuu. Täplälampikorennon esiintymisaluetta ei vahingoiteta toimittaessa lupamääräyksen 4 mukaisesti. Hakija omistaa työkohteina olevat maa- ja vesialueet. Edunmenetyksiä hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennalta arvaamattomien haittojen varalta on annettu määräys. Töiden ajoittamisella virkistyskäyttökauden ja lintujen pesimäkauden ulkopuolelle voidaan estää haittojen syntyminen vesistön käytölle ja lintujen pesinnälle. Rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA Hämeen ympäristökeskuksen lausunto otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Muistutuksessa 2) luvan epäämistä koskeva vaatimus hylätään, koska edellytykset luvan myöntämiselle ovat edellä kerrotuin tavoin olemassa. Vaatimukset jätemaakasojen poistamisesta rannasta ja vesialueelta sekä salmen avaamisesta siltä osin kuin sitä on täytetty jätetään tähän hakemusasiaan kuulumattomina tutkimatta. Muistutuksessa 3) luvan epäämistä koskeva vaatimus hylätään, koska edellytykset luvan myöntämiselle ovat edellä kerrotuin tavoin olemassa. Asiassa ei ole kysymys vesialueen täytöstä. Hallintopakkoluontoiset vaatimukset jätetään tässä hakemusasiassa tutkimatta. Muut vaatimukset jätetään tähän hakemusasiaan kuulumattomina tutkimatta.

9 Suomen sudenkorentoseura ry:n ja Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry:n mielipiteiden johdosta viitataan annettuun ratkaisuun ja sen perusteluihin. 9 LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

10 10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen Markku Juvonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Markku Juvonen. MJ/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh

11 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.