Eduskuntaan Uudeltamaalta ANTERO EEROLA. Me tuemme Antero Eerolan valintaa eduskuntaan! DAN KOIVULAAKSO JANI HARTIKKA JAAKKO LAAKSO HELSINGIN TELAKAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskuntaan Uudeltamaalta ANTERO EEROLA. Me tuemme Antero Eerolan valintaa eduskuntaan! DAN KOIVULAAKSO JANI HARTIKKA JAAKKO LAAKSO HELSINGIN TELAKAN"

Transkriptio

1 Eduskuntaan Uudeltamaalta ANTERO EEROLA 159 Vaihtoehtoja leikkauksille 2 Ei Natoa ilman ydinaseita 3 Yrityseliitti pelottelee täystuholla 3 Elvytyksellä talous käyntiin 4 Leikkuri uhkaa eläkkeitä 5 EU kyykyttää työntekijöitä 5 Ukrainan kriisi ei ole Suomen kriisi 6 Nollasopimukset on kiellettävä 7 Me tuemme Antero Eerolan valintaa eduskuntaan! ILPO HAAJA LI ANDERSSON JANI HARTIKKA DAN KOIVULAAKSO ANNA KONTULA JAAKKO LAAKSO HELSINGIN TELAKAN SAK:N VUODEN HELSINGIN KAUPUNGIN- VASEMMISTOLIITON PÄÄLUOTTAMUSMIES PÄÄLUOTTAMUSMIES VALTUUTETTU, JHL:N VUOSINA SOPIMUSTOIMITSIJA VASEMMISTONUORTEN PUHEENJOHTAJA VILLE VATKA JYRKI YRTTIAHO ESKO-JUHANI TENNIL Ä MARKUS MUSTAJÄRVI HEIMO LIIMATAINEN ESKO SEPPÄNEN HK SCANIN VASEMMISTOLIITON VASEMMISTOLIITON UUDENMAAN ELÄKELÄISET TOIMITTAJA, PÄÄLUOTTAMUSMIES VUOSINA RY:N PUHEENJOHTAJA EMERITUSEUROEDUSTAJA

2 2 antero eerola 159 Antero Eerola - samalla puolella kuin sydämesi! 40-vuotias vantaalainen toimittaja, kaupunginvaltuutettu, sosiaalija terveyslautakunnan jäsen, Uudenmaan Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Venäjän tuntija Kansan Uutisten politiikan ja eduskuntatoimittaja, erityisalueena myös EU-asiat Yleisradion ja Kauppalehden Moskovan kirjeenvaihtaja eduskuntavaaleissa ääntä ja kolmas sija Uudenmaan Vasemmistoliiton listalla Vasemmistoliiton puheenjohtajan, ministeri Paavo Arhinmäen avustaja. Puhuu suomea, ruotsia, englantia, venäjää ja viroa. Harrastaa muun muassa kieliä, vieraita kulttuureja ja historiaa. Vasemmistoliiton Antero Eerola: Tarvitaan vaihtoehtoja leikkauksille ja Nato-pelottelulle Uudenmaalla ehdokkaana olevan Antero Eerolan mielestä eduskuntavaaleissa on kolme isoa teemaa ylitse muiden. - Ne liittyvät työhön ja toimeentuloon, leikkaus- ja kurjistamispolitiikan katkaisemiseen sekä Suomen asemaan sotilasliittojen ulkopuolella, Eerola sanoo. - Kokoomuksen johtamien hallitusten aikana Suomesta on tullut massatyöttömyyden maa. Leikkauspolitiikka vain pahentaa tilannetta. Hän muistuttaa, että Suomessa jo lähes puoli miljoonaa työtöntä, jos yhteen ynnätään yli työtöntä työnhakijaa ja erilaisten toimenpiteiden piirissä olevaa. - Suomella ei ole kestävyysvajetta vaan työpaikkojen vaje. Valtio ottaa suunnilleen yhtä paljon velkaa kuin Suomessa maksetaan työttömyyskorvauksia. Siksi talouspolitiikan suunta pitää kääntää ja nostaa työn ja toimeentulon kysymykset ykkössijalle. Siihen kuuluvat myös kunnon perusturva ja eläkkeet, Eerola linjaa. Hänen mielestään tämä tarkoittaa voimakasta elvytystä ja panostamista uusiin aloihin. - Pannaan kuntoon rapistuvat raiteet, tiet ja homekoulut sekä rakennetaan edullisia vuokra-asuntoja. Panostetaan esimerkiksi laivanrakennukseen, elintarviketeollisuuteen, matkailuun, puhtaaseen teknologiaan ja digitalisaatioon. Leikkaukset syventävät syöksykierrettä Toinen iso teema liittyy leikkauksiin ja siihen raunioitetaanko palvelut ja sosiaaliturva lopullisesti. - Suuret puolueet ovat käynnistäneet kilpahuudon siitä, kuka leikkaa eniten. On selvä, että miljardien säästöt iskevät kaikkein kovimmin pienituloisiin ihmisiä ja niihin, jotka eniten käyttävät palveluita ja ovat riippuvaisia sosiaaliturvasta, Eerola varoittaa. - Raju leikkauslinja on tässä taloustilanteessa paitsi epäinhimillistä, myös taloudellisesti järjetöntä. Sillä vain syvennetään talouden kuoleman kierrettä. Eerola ihmettelee, etteivät valtapuolueet vaadi leikkauslistoissaan mitään yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimmilta. - Suuret puolueet eivät vaadi osinko- ja pääomaverojen korottamista eivätkä ne halua varallisuusveroa takaisin. Kaikki vastuu kaadetaan siis tavallisten, enimmäkseen pienituloisten ihmisten niskaan. Vasemmistoliitto on näissä vaaleissa ainoa vaihtoehto hyvinvointivaltion ytimiin menevälle leikkauspolitiikalle. Ei Natoa vaan hyviä naapurisuhteita Kolmas iso aihe liittyy Eerolan mielestä Suomen asemaan Euroopassa. - Suomalaisilla ei ole mitään osaa eikä arpaa Ukrainan kriisiin, joka on ajanut lännen ja Venäjän välit uuden kylmän sodan partaalle. Silti meidät on EU:n kautta vedetty mukaan Venäjän vastaisiin pakotteisiin, joilla me ammumme taloudellisessa mielessä vain omaan jalkaamme. Eerolan mielestä samaan aikaan meneillään on Venäjällä pelottelu, jolla oikeistolainen eliitti ja iso osa valtamediaa ajavat Suo- mea Natoon. - Sotilaallinen liittoutuminen vain heikentäisi suomalaisten turvallisuutta. Se toisi idän ja lännen välisen vastakkainasettelun suoraan meidän rajoillemme. Siitäkö todella turvallisuus paranisi, pitkään Venäjää, Ukrainan kriisiä ja turvallisuuspolitiikkaa seurannut Eerola sanoo. - Eurooppa tarvitsee nyt enemmän rauhanaloitteita ja yhteistyön rakentamista vähemmän pakotteita, vastakkainasetteluja ja sodalla uhkailua. Valtuutettuna Antero on yksi Vantaan kaupunginvaltuuston ahkerimmista puhujista.

3 eduskuntavaalit Kuvat: Wikimedia Commons (CC), Cherie Cullen Nato-asiantuntija Jaakko Laakso: Nato-jäsenyys toisi ydinaseet! Anterolla on jo nyt mittava kokemus eduskunnan toiminnasta. Hän on ollut eduskuntatoimittaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtajan avustaja. Siksi hän olisi myös hyvä kansanedustaja. ANNA KONTULA KOLUMNISTI, KIRJAILIJA VASEMMISTOLIITON Suomen jäsenyys Pohjois-Atlantin sotilasliitossa Natossa merkitsisi ennen kaikkea sotilaallista liittoutumista Yhdysvaltain kanssa. Jäsenyys toisi myös ydinaseet Suomeen, toteaa Nato-asiantuntija Jaakko Laakso, joka toimi kansanedustajana ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenä vuosina Laakso ja toimittaja Pekka Ervasti kirjoittivat yhdessä Suomen Nato-jäsenyyttä käsittelevän kirjan Karhun naapurista Naton kainaloon. Laakso ja Ervasti haastattelivat silloista puolustusvoimain komentajaa Gustav Hägglundia, joka totesi yksiselitteisesti, ettei sellaisella optiolla voi tulla Naton jäseneksi, että se sulkisi ydinaseet pois. Ydinaseoptio on Suomen kannalta Nato-jäsenyydessä ehdottomasti vaikein kysymys, katsoi Hägglund. Puolustusvoimien komentaja piti selvänä, että ydinaseiden sijoitus koettaisiin Venäjällä provokaationa. On paljon provosoivampaa avata mahdollisuus ydinaseiden tuonnille Kouvolaan kuin Wieniin. Laakso ihmettelee Nato-kannattajien puheita siitä, ettei Nato-jäsenyyden myötä oikeastaan mikään muuttuisi. Ydinaseista he vaikenevat kokonaan. Ja myös kaikkein tärkein näyttää Nato-uskovaisilta unohtuvan kokonaan. Naton jäsenenä Suomi joutuisi väistämättä mukaan sotaan, jos sota ulottuisi myös Pohjois-Eurooppaan. Naton ulkopuolella Suomella on sentään vähintäänkin teoreettinen mahdollisuus pysyä sodan ulkopuolella. Suomi kiinnostaa Yhdysvaltoja ja Natoa ennen muuta siksi, että olemme Venäjän naapuri ja että meillä on yli 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Nato haluaa sotilaalliset rakenteensa itärajan tuntumaan, lähelle Venäjää, toteaa Laakso. Ja juuri tästä syystä Venäjä on ollut huolissaan Suomessa vahvistuneista Nato-mielialoista ja kokoomuslaisen pääministeri Alexander Stubbin toistuvista vaatimuksista liittyä Natoon. Ennen muuta suomalaisten pitää olla huolissaan siitä, että Suomi yritetään väen väkisin Yhdysvaltain johtamaan sotilasliittoon. Presidentti Sauli Niinistö onkin oikeassa todetessaan, että Suomen Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen ja Venäjän suhteita, sanoo Laakso, joka pitää Nato-jäsenyyttä turvallisuusuhkana Suomelle. Elinkeinoelämä pelottelee täystuholla! Ainakin 1960-luvulta lähtien on kilpailukyvyn turvaaminen ollut suomalaisen politiikan keskeinen agenda. Paljon on tällä alalla saavutettukin: puolen vuosisadan aikana on työn tuottavuus moninkertaistunut ja Suomi kivunnut kehitysapua vastaanottavasta maasta maailman rikkaimpaan kärkeen. Jo vuosien ajan olemme olleet kansainvälisten kilpailukykylistausten kärkikymmenikössä. Ja silti, vuodesta toiseen, täällä povataan tuhon koputtelevan ovella. Kilpailukykypelottelulla elinkeinoelämän (ja erityisesti suurten yritysten) edusta tehdään koko kansan asia, jonka tarpeet ajavat ohi kaikkien muiden tarpeiden. Elinkeinoelämä voi ottaa, raastaa, määritellä ja sanella, koska pyhä kansallinen kilpailukyky on sen harteilla. Miten on edes mahdollista, että samaan aikaan kun julkisen sektorin leikkaukset ja palkkojen alentuminen ajavat eurooppalaisia talouksia syvenevään syöksykierteeseen, täällä vaaditaan ihan pokalla lisäleikkauksia? Ja kun pahimmissa vaikeuksissa ovat pienen veroasteen maat, täällä halutaan laskea veroja ja laillistaa veronkiertoa? On hyvä muistaa, että Suomi ei ole koskaan menestynyt kilpailukykykisoissa yövartijavaltiomallilla. Pikemminkin sijoituksista tulee kiittää maksutonta koulutusjärjestelmää, joka antoi suomalaisille historiallisen laajat mahdollisuudet kehittää lahjojaan. Tärkeä rooli on ollut myös kansallisella terveydenhuoltoprojektilla, jonka ansiosta työikäiset naiset eivät enää kuolleet synnytyksiin ja pudottaneet hampaitaan 30-vuotiaana. Erikseen kannattaa vielä mainita äidit kokoaikatyöhön vapauttanut päivähoitojärjestelmä. Ja tietysti se näkymätön sosiaalinen pääoma, jonka ansiosta lapsia ei tarvitse Suomessa saattaa kouluun eikä rikkaiden kortteleita ympäröidä muureilla. Näitä kaikkia kilpailukykyuskovaiset pitävät enemmän tai vähemmän rahan haaskauksena, vaikka kansainvälisten vertailujen perusteella juuri terve, koulutettu ja toisistaan huolehtiva väestö on ainoa todellinen kilpailukyvyn tae. ANTERO EEROLAN EDUSKUNTAVAALILEHTI julkaisija Antero Eerolan tukiryhmä Uudenmaan vaalipiiri paino Suomen Lehtipaino Oy päätoimittaja Antero Eerola taittaja Niko Peltokangas

4 4 antero eerola 159 Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson: Elvytyksellä talouden pyörät liikkeelle Tämä perustuu näkemykseen, jonka mukaan työllisyys nousee sillä, että lisätään halvan työvoiman saatavuutta ja varmistetaan, että yritykset saavat entistä enemmän rahaa itselleen. Suomeksi se tarkoittaa lisää matalapalkkatyötä sekä verojen ja työnantajakustannusten alentamista. Investoinnit seisovat lamassa Kokoomuksen ongelma on se, että tarjotut keinot eivät auta tilanteessa, jossa analyysi on väärä. Viime vuodet on harjoitettu kokoomuslaista politiikkaa, mutta taantuma ei ole taittunut. Työnantajien maksurasitusta on viime vuosina kevennetty yhteensä 4,7 miljardilla eurolla. Yhteisöveron alennus jätti valtion tuloihin 900 miljoonan euron loven, jota luvattiin täydentää veronalennuksen synnyttämien uusien työpaikkojen verotuloilla. Näin ei käynyt, vaan viime vuonna yhteisöveron tuotto aleni tammikuun ennakkotietojen mukaan 800 miljoonaa. Tämän hallituskauden aikana työmarkkinajärjestöt solmivat kasvu- ja työllisyyssopimuksen, jossa sovittiin myös hyvin maltillisista palkankorotuksista, eli 20 euron ja 0,4 prosentin tasokorotuksesta. Alhaisten korotusten vastineeksi luvattiin kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Kesällä 2014 Euroopan keskuspankki laski pankin ohjauskoron negatiiviseksi -0,1 prosenttiin. Työnantajamaksuja on siis kevennetty, palkkoja madallettu, veroja laskettu ja halpaa lainarahaa luotu. Silti investoinnit ovat laskeneet, ja työttömyys sekä julkinen velkaantuminen ovat kasvaneet. Kun työttömyys on kasvussa ja investoinnit ovat vähäisiä, syntyy pattitilanne, jossa kaikki säästävät ja odottavat parempia aikoja. Siksi lisärahan takaaminen yrityksille ei ole synnyttänyt uusia työpaikkoja. Jos ei ole ostajia, ei ole myyntiä. Tämä synnyttää negatiivisen kierteen, jossa kysynnän lasku vähentää yritysten investointihalukkuutta, joka taas osaltaan laskee kokonaiskysyntää. Kierteestä ei hyödy kukaan. Miten se voitaisiin lopettaa? Negatiivinen kierre katkaistava - Elvytys on ainoa tapa lopettaa talouden negatiivinen kierre, saada kokonaiskysyntä kasvuun ja parantaa valtion taloutta ja velkakestävyyttä. LI ANDERSSON VASEMMISTONUORTEN PUHEENJOHTAJA on enemmän kuin koskaan. Näin Finanssialan keskusliitto otsikoi uutiskirjeessään OP-ryhmän pääjohtaja Rahaa Reijo Karhisen haastattelun. Karhisen mukaan Suomessa ei ole ollut koskaan tarjolla niin paljon rahaa kuin nyt. Vielä niin halvalla, hän sanoo. Haastattelussa Karhinen kumoaa puheet siitä, että yrityksillä olisi Suomessa suuria vaikeuksia saada rahoitusta. Yritysluottokanta on Suomessa kasvussa, lainaa myönnetään yli 80 prosentille yrityslainahakemuksista ja korot ovat matalalla. Suomalaisille yrityksille on siis tarjolla paljon lainarahaa, mutta silti yksityiset investoinnit vähenivät tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 6,5 prosenttia. Suomalaisten yritysten investointiaste on viimeksi ollut tätä alhaisemmalla tasolla 1990-luvun laman keskellä. Missä siis mättää? Oikeiston ja vasemmiston näkemykset Suomen taloudellisista ongelmista ovat k aukana toisistaan. Kokoomuksen mukaan Suomi kärsii rakenteellisesta kriisistä, joka johtuu heikosta kilpailukyvystä. Vasemmistoliitto taas on painottanut, että Suomi kärsii ensisijaisesti suhdannepoliittisesta kriisistä, joka johtuu euroalueen taantumasta ja sitä pahentaneesta leikkauspolitiikasta. Johtopäätökset näistä toisilleen vastakkaisista analyyseista ovat luonnollisesti myös hyvin erilaisia. Oikeisto haluaa lisätä työvoiman tarjontaa tiukentamalla sosiaaliturvan ehtoja, vähentämällä työnantajakuluja ja keventämällä yritysten verotusta. Vasemmistoliiton elvytysvaatimusten taustalla on pyrkimys julkisin toimin lisätä kokonaiskysyntää taloudessa lisäämällä suoraan talouden rahavirtoja ja työn määrää työllistävien julkisinvestointien kautta. Kun julkinen taho päättää vuokra-asuntojen lisärakentamisesta, isoista raideinvestoinneista tai kiinteistöjen peruskorjauksista, menevät toimeksiannot suoraan yksityisille tai julkisille toimijoille, jotka palkkaavat ihmisiä töihin. Palkkatuloista saatavat verot lisäävät valtion tuloja, ja loppuosa palkasta menee kotimaiseen kulutukseen eli yksityisellä sektorilla toimivien yritysten tuotteiden ja palveluiden ostamiseen. Valtio hyötyisi elvyttävästä talouspolitiikasta, koska verotuotot lisääntyisivät ja työttömyys pienentyisi. Samalla myös yritysten palveluiden ja tuotteiden kysyntä kasvaisi. Elvytys on ainoa tapa lopettaa talouden negatiivinen kierre, saada kokonaiskysyntä kasvuun ja parantaa valtion taloutta ja velkakestävyyttä. Jos julkisia menoja leikataan ja työnantajien velvoitteita kevennetään entuudestaan, saadaan vain lisää sitä samaa kuin mitä tähänkin asti: vähemmän hyvinvointia, enemmän työttömiä ja lisää liikkeellä olevaa rahaa, joka jätetään odottamaan joskus mahdollisesti tulevia parempia aikoja.

5 eduskuntavaalit Antero Eerola varoittaa: Eläkkeitä uhkaa indeksileikkaus Antero Eerolan mielestä työn ja toimeentulon teemoihin kuuluvat myös oikeudenmukaiset eläkkeet. - Eläkkeet ovat palkkaa elämäntyöstä. Ikäihmiset ovat itse maksaneet ne itselleen, Eerola paaluttaa peruslähtökohdat. Hänen mukaansa hallituksen tekemät indeksileikkaukset kuitenkin uhkaavat selvästi eläkkeiden ostovoimaa ja tasoa. - Viime keväänä hallitus päätti panna jäihin eläkkeiden indeksikorotukset. Se tarkoittaa, että eläkkeiden ostovoima jää jälkeen paitsi nyt, myös tulevina vuosina. Päätös pitää mielestäni perua tai muuten edessä on pysyvä eläkkeiden polkeminen, Eerola sanoo. Hän ihmettelee päätöstä, jonka hallitus esitteli säästönä. Todellisuudessa se kuitenkin vähentää valtion verotuloja, sillä kyse on myös yksityisten työeläkkeiden alentamisesta. Indeksikorjausten ohella Eerola sanoo olevansa sitoutunut myös niin sanotun taitetun eläkeindeksin muuttamiseen. Siinä eläkkeiden taso kasvaa 70 prosenttisesti hintojen nousun ja vain 30 prosenttisesti palkankorotusten mukaan. - Se on vuosien aikana syönyt eläkkeiden ostovoimaa todella rajusti. Vaikka mukana on ollut pari vuotta, jolloin taitettu indeksi on ollut eläkeläisille edullinen, se ei muuta suurta kuvaa. Sukupolvien välinen solidaarisuus Oma lukunsa on Eerolan mielestä eläkkeiden verotus. - Suomessa maksetaan jo kohtuullisen pienistäkin eläkkeistä raskasta veroa verrattuna esimerkiksi suuriin pääomatuloihin. Mielestäni kaikki tulot oli kyse sitten palkoista, eläkkeistä tai pääomatuloista pitää asettaa samalle viivalle ja verottaa niitä progressiivisesti. Yksi keino Eerolan mielestä on eläketulovähennyksen korottaminen. - Olisin myös valmis takuueläkkeen nostamiseen sekä esimerkiksi Yle-veron poistamiseen pienituloisilta. Lisäksi uutta vanhuspalvelulakia pitäisi kiristää niin, että siihen saataisiin sitovat mitoitukset hoitohenkilökunnan määrälle, Eerola listaa. Hän sanoo uskovansa eri sukupolvien vastakkainasettelun sijaan sukupolvien väliseen solidaarisuuteen. - Jos nykyisten eläkeläisten toimeentuloa leikataan, me tulevat eläkeläiset joudumme varmasti vielä rajummin erilaisten leikkurien kohteeksi, 40-vuotias Eerola ennakoi. Pidetään konduktöörit jatkossakin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä! Allekirjoita adressi Emerituseuroedustaja Esko Seppänen: EU kyykyttää köyhiä Kun maalari maalaa Suomessa taloa, hän vetelee pensseliä pitkin talon pintaa. Olennaista siinä on, että talo pysyy paikallaan ja pensseli liikkuu. EU:ssa asiat ovat toisin. Siellä talouspolitiikan ainoa vaihtoehto on sisäinen devalvaatio. Siinä taloa maalataan niin, että pensseli pysyy paikallaan ja on liikuteltava taloa. Sisäinen devalvaatio on mantra kaikelle sille, mikä pitää sisällään EU:n nykyisen talouspolitiikan. Se on vähentämistä, alentamista, poisottoa, kilpailuttamista ja yksityistämistä. Se on palkkojen ja eläkkeiden alennuksia, työehtojen heikennyksiä, sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen murennuksia ja työttömyyttä. Se on ongelmamaiden työläisten maastamuuttoa paremman elämän toivossa ulkomaille. Se on rikkaiden miljonäärin rahojen vientiä veroparatiisien mustiin aukkoihin suojaan kotimaan veroilta. Sisäisen devalvaation pakko tulee meille saksalaisesta Emusta. Kun euron arvoa suhteessa muiden Emu-maiden talouteen ei voi muuttaa eikä se jousta, muiden maiden on saatava taloutensa yhteensopivaksi Saksan talouskehityksen kanssa. Saksa vie, eivätkä muut voi muuta kuin vikistä. Sisäinen devalvaatio on kasvun tappaja. Kansantaloutta ei ole mahdollista elvyttää ilman taloudellista kasvua, mutta sisäinen devalvaatio tuhoaa sen tärkeimmän osatekijän: kansalaisten ostovoiman ja kulutuskysynnän. Se hiivuttaa myös investoinnit. Sisäinen devalvaatio iskee köyhään kansanosaan. Suomen rikkaat voivat pulskasti. Miljonäärit, joita on enemmän kuin koskaan, pistävät taskuihinsa työllistäviin investointeihin tarvittavat osingot ja yritystensä myyntivoitot viedäkseen ne maasta ulos veroparatiiseihin. Tuloerot kasvavat. Vasemmiston on haastettava vaaleissa kapitalismi ja puolustettava demokratiaa sitä liittovaltiokehitystä vastaan, jossa ylikansallinen päätöksenteko siirtää vallan suurille maille. Kun Brysselissä muka ollaan päätöksenteon pöydissä, tosi asiassa ollaan niiden pöytien alla, joilta ei tipu kuin murusia pie- Vasemmiston on haastettava vaaleissa kapitalismi. Antero Eerola kansan edustajaksi eduskuntaan! ESKO SEPPÄNEN TOIMITTAJA, EX-EURO- PARLAMENTAARIKKO nille maille. Meidän itsepuolustuksemme, omien etujen puolesta muiden meille määräämiä pakkoja vastaan tapahtuu eduskunnan kautta. Antero Eerola kansan edustajaksi eduskuntaan!

6 6 antero eerola 159 Venäjän ja turvallisuuspolitiikan tuntija Antero Eerola: Ukrainan kriisi ei ole Suomen kriisi S uomessa puhetta turvallisuuspolitiikasta on ainakin viimeisen vuoden hallinnut Ukrainan kriisi. Eduskuntaan ehdolla oleva Antero Eerola huomauttaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole Suomen kriisi. Ukrainan ongelmat ovat sisäsyntyisiä. Matkan varrella on tietysti ollut paljon ulkopuolista puuttumista idästä ja lännestä, mutta suomalaisilla ei ole kriisissä osaa eikä arpaa. Vain EU:n kautta meidät on vedetty mukaan tähän sotkuun, Ukrainasta, Venäjästä ja Suomen turvallisuuspolitiikasta paljon toimittajana ja bloggarina kirjoittanut Eerola sanoo. Helmikuussa 2015 Eerola vieraili lähes kahden viikon ajan Ukrainassa, jossa hän tapasi runsaasti poliitikkoja, sotilaita, toimittajia, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja sotapakolaisia. Eerola kävi myös Itä-Ukrainan taisteluiden etulinjassa. Hän huomauttaa, että Ukrainaa johtavat nyt varsin kyseenalaiset vallanpitäjät. Suomi on mennyt ulkopolitiikassaan takuuseen sellaisesta poliittisesta suunnasta, jota pyörittävät yhä miljardiomaisuuksia anastaneet oligarkit. Heidän rahoittamansa yksityiset pyssymiesjoukot osallistuvat taisteluihin maan armeijan rinnalla. Ukrainan nykyinen hallitus koostuu äärikansallismielisistä puolueista, joita yhdistää äärimmäinen riidanhalu Venäjän kanssa sekä pyrkimys liittää maa Natoon. Lisäksi maan parlamentissa on edustettuna sellaisia puolueita kuin Oikea sektori ja Svoboda sekä lukuisten äärinationalististen vapaaehtoispataljoonien johtajia, joiden taustalta löytyy aivan himmeitä, rasistisia rotuoppeja. Miksi virallinen Suomi nyt tukee ehdoitta maata, jossa on tällainen poliittinen ilmapiiri? Miksi sen kääntöpuolena halutaan Ulkopolitiikan kaksinaismoraali vahingoittaa omia naapurisuhteita? Miten tämä palvelee suomalaisten etuja? Naapureita ei voi valita Eerola on työskennellyt useamman vuoden Venäjällä Yleisradion Moskovan kirjeenvaihtajana. Tunnen siksi paljon venäläisen yhteiskunnan ihmisoikeusongelmia ja räikeää korruptiota. Naapurien kesken on voitava puhua avoimesti kaikista vaikeista asioista, kuten Suomen ulkopoliittinen johto on tehnytkin. Silti meidän on Suomesta käsin mahdoton isällisesti kasvattaa venäläisiä rakentamaan parempaa yhteiskuntaa. Vai haluaisimmeko, että he tulisivat kertomaan meille, miten meidän pitää Suomessa elää? Eerola muistuttaa, että Suomi ei voi valita naapureitaan. Siksi meidän on pakko yrittää olla väleissä kaikkiin ilmansuuntiin. Parhaimmillaan siitä voi olla hyötyä suomalaisille talouden ja ihmisten välisen kanssakäymisen kautta. Kuva: Nicolas Raymond Venäjä on rikkonut lukuisia kansainvälisiä sopimuksia liittämällä Krimin itseensä. On selvä, että rajoja ei voi näin siirrellä Nyky-Euroopassa, Eerola sanoo. Se, että tätä on toisteltu nyt jo vuoden verran, ei kuitenkaan tuo kriisiä yhtään lähemmäs ratkaisua. Eerolan mielestä EU ja Suomi sen osana - noudattaa ulkopolitiikassaan kaksinaismoraalia. Samaan aikaan esimerkiksi Israel miehittää palestiinalaisalueita jo vuodesta 1967 lähtien. Nopeasti on unohtunut sekin, että Yhdysvallat ja 14 nykyistä EU-maata hyökkäsivät Irakin vuonna 2003, rikkoen räikeästi kansainvälistä oikeutta. Sen seikkailun seurauksena on saatu jo yli kuolonuhria. Missä olivat tuolloin boikotit ja pakotteet? Eerola huomauttaa, että Suomi jatkaa jopa aseteknologista yhteistyötä Israelin kanssa, vaikka maa rikkoo jatkuvasti kaikkia kansainvälisen käyttäytymisen sääntöjä. Venäjä-pelottelulla suomalaisia halutaankin kääntää Nato-jäsenyyden kannattajiksi. Hänen mielestään sotilasliitto toisi Suomelle vain turvallisuusongelmia. Silloin idän ja lännen vastakkainasettelu tulisi suoraan meidän rajoillemme. Suomen pitää sovitella ja rakentaa siltoja ei ainakaan tuoda kylmää sotaa omalle maaperällemme. Eikö presidentti Urho Kekkonen sanonut, että ystävät pitää hakea läheltä ja viholliset jos niitä pitää olla kaukaa? Itse haluan toimia eduskunnassa Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan ja hyvien naapurisuhteiden puolesta. Tämä on Suomen etu. Siitä eivät huolehdi muut kuin suomalaiset itse, Eerola linjaa. Perussuomalaiset taipuivat tukipakettien kannalle! Ukrainaan syydetään rahaa vain Vasemmisto vastaan O ppositiossa olevat perussuomalaiset ovat pitäneet koko vaalikauden tikun nokassa Suomen EU:n kriisimaille syytämiä tukiaisia. Nyt ääni kellossa on kuitenkin muuttunut suhteessa ylikansallisiin apupaketteihin vain kohde on toinen. EU-parlamentti päätti maaliskuun lopussa hyväksyä yhteensä 1,8 miljardien euron tukisumman Ukrainalle. Puolesta äänestivät käytännössä kaikki Suomen euroedustajat, myös perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Vastaan oli ainoastaan Vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Samoilla linjoilla oli koko vasemmiston GUE-NGL-ryhmä. Euroedustajat kävivät kansalaisten kuk- karolla, jotta Ukraina pystyisi käynnistämään EU:n vaatimia talousuudistuksia. Eduskuntavaaliehdokkaana oleva Antero Eerola pitää päätöstä kyseenalaisena. Tukisumma on suunnilleen yhtä paljon kuin Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon omaisuus. Ensin vallassa olevat oligarkit ovat anastaneet itselleen maan kansallisomaisuuden ja nyt he ovat käsi ojossa pyytämässä lisää rahaa lännestä. Myös perussuomalaisten takinkäännös on mielenkiintoinen. Kotimaassa he ovat syyttäneet kriisimaille menneitä tukipaketteja kaikesta kurjuudesta Suomessa. Nyt he ovat valmiita lähettämään EU-maiden myös suomalaisten veronmaksajien tas- kusta miljarditolkulla rahaa umpikorruptoituneeseen Ukrainaan. Eerola pitää virheenä sitä, että Suomen hallitus hyväksyi Kreikan ja Espanjan pankkitukipaketit tällä vaalikaudella. Niillä ei pelastettu tavallisia ihmisiä vaan ulkomaisia pankkeja. Samalla tuen ehdoksi asetettiin ankarat leikkausvaatimukset, jotka tarkoittivat esimerkiksi kreikkalaisten eläkkeisiin prosentin alennuksia. Se on ollut moraalitonta ja väärin. Mutta ei tilannetta korjaa se, että meillä ryhdytään lähettämään lisää rahaa uusiin maihin, jotka EU katsoo kaapanneensa omaan etupiiriinsä. Perussuomalaisten hallituskipeys saa näköjään monenlaisia muotoja.

7 eduskuntavaalit Kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho: Työttömyys syrjäyttää yhteiskunnasta! M e elämme työyhteiskunnassa. Kaik- tukea? ki tehty työ on arvokasta. Palkkatyö, Jos nuori ei koskaan kiinnity työelämään, yrittäjyys, kotityö ja työ kolmannella maksetaan siitä iso lasku. Mitä pidempään sektorilla synnyttävät lisäarvoa. Suurin eriar- työttömyys kestää, sitä vaikeampi on pääsvoisuutta lisäävä jakolinja menee siinä, onko tä tai palata työmarkkinoille. Jo viisikympihmisellä työtä vai ei. Työttömyys heijastuu pinen kokee ikäsyrjintää. Siksi tarvitaan väkoko perheen arkeen ja lähipiiriin, se heiken- littäviä työmarkkinoita. Työuraa jatketaan tää eläketurvaa ja syrluontevimmin suitsijäyttää yhteiskunnasta. malla työttömyyttä. Antero Eerolan keskeisiä Suomessa on luomitä enemmän työtunvaaliteemoja ovat työ ja vuttu aktiivisesta työlliteja kansantalouteen toimeentulo. Ne tarvitsevat syyspolitiikasta. Eduskertyy, sitä enemmän puolustajia tulevassa kunnan myöntämistä eduskunnassa. Siksi tuemme löytyy myös jaettavaa. työllisyysmäärärahoisnollasopimukset ja hänen valintaansa. ta on jätetty vuosittain yhdeksän euron työnmerkittävä osa käyttämarkus MUSTAJÄRVI tekijät ovat pahin esimättä. Pakkosäästö oli VASEMMISTOLIITON merkki työmarkkinoivuonna 2011 vuonna 36 JYRKI YRTTIAHO den vääristymistä. miljoonaa euroa, vuonvasemmistoliiton Yksilöllinen palvelu, na 2012 jo 96 miljoonaa täsmäkoulutus ja tukieuroa ja vuonna 2013 peräti 212 miljoonaa. työ maksavat, mutta ne myös vaikuttavat. Samaan aikaan Suomessa työtöntä Näennäistoimenpiteistä tulee siirtyä raskaikituutti työttömyysturvalla. siin tukitoimiin. Onko parempi jättää rahat käyttämättä, Tuemme Antero Eerolan valintaa eduskuin käyttää ne koulutukseen ja työllistämi- kuntaan. Hänen keskeisiä teemojaan ovat seen? Miksi odottaa 300 tai peräti 800 päivää työ ja toimeentulo. Ne tarvitsevat puolustaennen kuin työ- ja elinkeinotoimistosta saa jansa. JHL:n Dan Koivulaakso: Lyhyempi työaika parempi tuottavuus G Antero paneutuu uutterasti politiikkaan niin paikallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Hän on tehnyt johdonmukaisesti työtä vantaalaisten palveluiden puolustajana ja toisaalta sotilasliittoutumista vastaan. Sellaista paneutumista asioihin tarvitaan myös eduskunnassa. DAN KOIVULAAKSO, HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUTETTU, JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITON JHL:N SOPIMUSTOIMITSIJA öteborgin kunnassa Ruotsissa käynnistettiin viime vuonna kokeilu kuuden tunnin työpäivästä ansiotasoa laskematta. Tähän asti hankkeella on saavutettu myönteisiä tuloksia. Näin kävi myös Suomessa, kun työajan lyhentämistä kokeiltiin 1990-luvulla. Lyhyempi työaika parantaa työssä jaksamista ja elämän laatua, kasvattaa työn tuottavuutta ja vähentää työttömyyttä. Kokeilu olisi syytä aloittaa myös Suomessa nyt, kun työttömyys on kasvanut rajusti, eikä loppua näy. Myönteisistä vaikutuksista todistavat myös tuoreet kokemukset Svartedalenin vanhainkodista, Göteborgista, jossa työntekijöiden stressi on vähentynyt samalla, kun työn laatu on parantunut. Kun vanhainkodin työntekijöiden voimat ja jaksaminen ovat parantuneet, voidaan esimerkiksi kävelylenkkejä tehdä enemmän ja myös asiakkaat voivat paremmin. Asukkaiden kokemukset ovat myönteisiä, työntekijöillä on enemmän aikaa vuorovaikutukseen ja he ovat vähemmän kiireisiä. Kokeilun aikana vanhainkotiin on palkattu 14 uutta hoitajaa. Hanke on maksanut 8 miljoonaa kruunua. Sen tulevaisuus ja laajempi kokeilu ratkaistaankin sen perusteella, millaisia säästöjä työttömyys-, työterveys-, varhaiseläke-, sairausloma- sekä varsinaisten asiakkaiden terveydenhoitomenoissa saadaan ja miten ja miten lisääntynyt hyvinvointi arvotetaan suhteessa niihin. Selvää on, että lisähenkilökunta tarkoittaa inhimillisempää hoitoa vanhustenhoidossa, jossa on aivan liian vähän työntekijöitä ja jossa leikkauspolitiikka lisää kiirettä. Tällaista tarvittaisiin myös Suomessa, jossa sosiaali- ja terveyspuolelta on leikattu vielä enemmän kuin Ruotsissa. Suomessa työajan lyhentämistä olisi syytä kokeilla teollisuudessa ja hoiva-alalla, jossa ihmisten pysyminen työkykyisenä eläkkeelle asti on haastavaa. Lisääntyvä tuottavuus korvaisi lyhyemmän työpäivän kustannukset. Työajan lyhentäminen voisi myös vähentää työttömyyttä, kun yritysten pitäisi palkata lisää henkilöstöä. Tämä taas lisäisi verokertymää ja saisi käännettyä talouden nousuun.

8 8 antero eerola Kansainvälisiä ja kotimaisia yhteyksiä 1) Anterolla on paljon myös kansainvälisiä yhteyksiä. Kuvassa vasemmalla Kreikan nykyinen pääministeri, Syriza-puolueen johtaja Alexis Tsipras vasemmistopuolueiden tapaamisessa Ateenassa. Keskellä entinen Norjan Vasemmistopuolueen kansanedustaja Aksel Hagen, jonka Israelin armeija pidätti avustusmatkalla Gazaan ) Venäjä-asiantuntijana Antero on perehtynyt syvällisesti myös Ukrainan kriisiin ja naapurisuhteisiin. Kuvassa Vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi sekä Suomessa vieraillut Ukrainan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Petro Simonenko. 3) Myös pohjoismainen yhteistyö on aina ollut tärkeää Anterolle. Vieressä Ruotsin Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt vierailulla eduskunnassa. 4) Tällä vaalikaudella Antero toimi Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen avustajana ja Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtajana. Kuvassa toverit puolueen maakuntajuhlassa Vantaalla. anteroeerola.fi Ota yhteyttä! Seuraa blogeja! puh blogit.iltalehti.fi/antero-eerola/ facebook.com/antero.eerola twitter.com/anteroeerola blogit.kansanuutiset.. fi/merkintoja-suomesta-ja-maailmasta/ Tue kampanjaa! Vasemmistoliiton vaalitili: Nordea FI Eerolan viite: 83108

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Venäjä ei nopeasti nouse Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Talous on lamassa Talous supistuu selvästi vuonna 2015 ja yhä 2016 Venäjän talous supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja edelleen hieman vuonna

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Palkansaajat jakamistaloudessa seminaari Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto SWiPE tutkimushankkeen johtaja Suomen Akatemia Jakamistalous? Keikkatalous?

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 30.6.2011 1 30.6.2011 T2622-2626 Jari Pajunen Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus- ja

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014 Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa Sanna Kurronen Lokakuu 2014 Onko Putinin onni kääntynyt? Rahoitussektorin kautta pakotteet purevat Talouskasvua ei ole Rupla kärsii nyt Venäjän heikkoudesta ja öljyn

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot