Eduskuntaan Uudeltamaalta ANTERO EEROLA. Me tuemme Antero Eerolan valintaa eduskuntaan! DAN KOIVULAAKSO JANI HARTIKKA JAAKKO LAAKSO HELSINGIN TELAKAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskuntaan Uudeltamaalta ANTERO EEROLA. Me tuemme Antero Eerolan valintaa eduskuntaan! DAN KOIVULAAKSO JANI HARTIKKA JAAKKO LAAKSO HELSINGIN TELAKAN"

Transkriptio

1 Eduskuntaan Uudeltamaalta ANTERO EEROLA 159 Vaihtoehtoja leikkauksille 2 Ei Natoa ilman ydinaseita 3 Yrityseliitti pelottelee täystuholla 3 Elvytyksellä talous käyntiin 4 Leikkuri uhkaa eläkkeitä 5 EU kyykyttää työntekijöitä 5 Ukrainan kriisi ei ole Suomen kriisi 6 Nollasopimukset on kiellettävä 7 Me tuemme Antero Eerolan valintaa eduskuntaan! ILPO HAAJA LI ANDERSSON JANI HARTIKKA DAN KOIVULAAKSO ANNA KONTULA JAAKKO LAAKSO HELSINGIN TELAKAN SAK:N VUODEN HELSINGIN KAUPUNGIN- VASEMMISTOLIITON PÄÄLUOTTAMUSMIES PÄÄLUOTTAMUSMIES VALTUUTETTU, JHL:N VUOSINA SOPIMUSTOIMITSIJA VASEMMISTONUORTEN PUHEENJOHTAJA VILLE VATKA JYRKI YRTTIAHO ESKO-JUHANI TENNIL Ä MARKUS MUSTAJÄRVI HEIMO LIIMATAINEN ESKO SEPPÄNEN HK SCANIN VASEMMISTOLIITON VASEMMISTOLIITON UUDENMAAN ELÄKELÄISET TOIMITTAJA, PÄÄLUOTTAMUSMIES VUOSINA RY:N PUHEENJOHTAJA EMERITUSEUROEDUSTAJA

2 2 antero eerola 159 Antero Eerola - samalla puolella kuin sydämesi! 40-vuotias vantaalainen toimittaja, kaupunginvaltuutettu, sosiaalija terveyslautakunnan jäsen, Uudenmaan Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Venäjän tuntija Kansan Uutisten politiikan ja eduskuntatoimittaja, erityisalueena myös EU-asiat Yleisradion ja Kauppalehden Moskovan kirjeenvaihtaja eduskuntavaaleissa ääntä ja kolmas sija Uudenmaan Vasemmistoliiton listalla Vasemmistoliiton puheenjohtajan, ministeri Paavo Arhinmäen avustaja. Puhuu suomea, ruotsia, englantia, venäjää ja viroa. Harrastaa muun muassa kieliä, vieraita kulttuureja ja historiaa. Vasemmistoliiton Antero Eerola: Tarvitaan vaihtoehtoja leikkauksille ja Nato-pelottelulle Uudenmaalla ehdokkaana olevan Antero Eerolan mielestä eduskuntavaaleissa on kolme isoa teemaa ylitse muiden. - Ne liittyvät työhön ja toimeentuloon, leikkaus- ja kurjistamispolitiikan katkaisemiseen sekä Suomen asemaan sotilasliittojen ulkopuolella, Eerola sanoo. - Kokoomuksen johtamien hallitusten aikana Suomesta on tullut massatyöttömyyden maa. Leikkauspolitiikka vain pahentaa tilannetta. Hän muistuttaa, että Suomessa jo lähes puoli miljoonaa työtöntä, jos yhteen ynnätään yli työtöntä työnhakijaa ja erilaisten toimenpiteiden piirissä olevaa. - Suomella ei ole kestävyysvajetta vaan työpaikkojen vaje. Valtio ottaa suunnilleen yhtä paljon velkaa kuin Suomessa maksetaan työttömyyskorvauksia. Siksi talouspolitiikan suunta pitää kääntää ja nostaa työn ja toimeentulon kysymykset ykkössijalle. Siihen kuuluvat myös kunnon perusturva ja eläkkeet, Eerola linjaa. Hänen mielestään tämä tarkoittaa voimakasta elvytystä ja panostamista uusiin aloihin. - Pannaan kuntoon rapistuvat raiteet, tiet ja homekoulut sekä rakennetaan edullisia vuokra-asuntoja. Panostetaan esimerkiksi laivanrakennukseen, elintarviketeollisuuteen, matkailuun, puhtaaseen teknologiaan ja digitalisaatioon. Leikkaukset syventävät syöksykierrettä Toinen iso teema liittyy leikkauksiin ja siihen raunioitetaanko palvelut ja sosiaaliturva lopullisesti. - Suuret puolueet ovat käynnistäneet kilpahuudon siitä, kuka leikkaa eniten. On selvä, että miljardien säästöt iskevät kaikkein kovimmin pienituloisiin ihmisiä ja niihin, jotka eniten käyttävät palveluita ja ovat riippuvaisia sosiaaliturvasta, Eerola varoittaa. - Raju leikkauslinja on tässä taloustilanteessa paitsi epäinhimillistä, myös taloudellisesti järjetöntä. Sillä vain syvennetään talouden kuoleman kierrettä. Eerola ihmettelee, etteivät valtapuolueet vaadi leikkauslistoissaan mitään yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimmilta. - Suuret puolueet eivät vaadi osinko- ja pääomaverojen korottamista eivätkä ne halua varallisuusveroa takaisin. Kaikki vastuu kaadetaan siis tavallisten, enimmäkseen pienituloisten ihmisten niskaan. Vasemmistoliitto on näissä vaaleissa ainoa vaihtoehto hyvinvointivaltion ytimiin menevälle leikkauspolitiikalle. Ei Natoa vaan hyviä naapurisuhteita Kolmas iso aihe liittyy Eerolan mielestä Suomen asemaan Euroopassa. - Suomalaisilla ei ole mitään osaa eikä arpaa Ukrainan kriisiin, joka on ajanut lännen ja Venäjän välit uuden kylmän sodan partaalle. Silti meidät on EU:n kautta vedetty mukaan Venäjän vastaisiin pakotteisiin, joilla me ammumme taloudellisessa mielessä vain omaan jalkaamme. Eerolan mielestä samaan aikaan meneillään on Venäjällä pelottelu, jolla oikeistolainen eliitti ja iso osa valtamediaa ajavat Suo- mea Natoon. - Sotilaallinen liittoutuminen vain heikentäisi suomalaisten turvallisuutta. Se toisi idän ja lännen välisen vastakkainasettelun suoraan meidän rajoillemme. Siitäkö todella turvallisuus paranisi, pitkään Venäjää, Ukrainan kriisiä ja turvallisuuspolitiikkaa seurannut Eerola sanoo. - Eurooppa tarvitsee nyt enemmän rauhanaloitteita ja yhteistyön rakentamista vähemmän pakotteita, vastakkainasetteluja ja sodalla uhkailua. Valtuutettuna Antero on yksi Vantaan kaupunginvaltuuston ahkerimmista puhujista.

3 eduskuntavaalit Kuvat: Wikimedia Commons (CC), Cherie Cullen Nato-asiantuntija Jaakko Laakso: Nato-jäsenyys toisi ydinaseet! Anterolla on jo nyt mittava kokemus eduskunnan toiminnasta. Hän on ollut eduskuntatoimittaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtajan avustaja. Siksi hän olisi myös hyvä kansanedustaja. ANNA KONTULA KOLUMNISTI, KIRJAILIJA VASEMMISTOLIITON Suomen jäsenyys Pohjois-Atlantin sotilasliitossa Natossa merkitsisi ennen kaikkea sotilaallista liittoutumista Yhdysvaltain kanssa. Jäsenyys toisi myös ydinaseet Suomeen, toteaa Nato-asiantuntija Jaakko Laakso, joka toimi kansanedustajana ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenä vuosina Laakso ja toimittaja Pekka Ervasti kirjoittivat yhdessä Suomen Nato-jäsenyyttä käsittelevän kirjan Karhun naapurista Naton kainaloon. Laakso ja Ervasti haastattelivat silloista puolustusvoimain komentajaa Gustav Hägglundia, joka totesi yksiselitteisesti, ettei sellaisella optiolla voi tulla Naton jäseneksi, että se sulkisi ydinaseet pois. Ydinaseoptio on Suomen kannalta Nato-jäsenyydessä ehdottomasti vaikein kysymys, katsoi Hägglund. Puolustusvoimien komentaja piti selvänä, että ydinaseiden sijoitus koettaisiin Venäjällä provokaationa. On paljon provosoivampaa avata mahdollisuus ydinaseiden tuonnille Kouvolaan kuin Wieniin. Laakso ihmettelee Nato-kannattajien puheita siitä, ettei Nato-jäsenyyden myötä oikeastaan mikään muuttuisi. Ydinaseista he vaikenevat kokonaan. Ja myös kaikkein tärkein näyttää Nato-uskovaisilta unohtuvan kokonaan. Naton jäsenenä Suomi joutuisi väistämättä mukaan sotaan, jos sota ulottuisi myös Pohjois-Eurooppaan. Naton ulkopuolella Suomella on sentään vähintäänkin teoreettinen mahdollisuus pysyä sodan ulkopuolella. Suomi kiinnostaa Yhdysvaltoja ja Natoa ennen muuta siksi, että olemme Venäjän naapuri ja että meillä on yli 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Nato haluaa sotilaalliset rakenteensa itärajan tuntumaan, lähelle Venäjää, toteaa Laakso. Ja juuri tästä syystä Venäjä on ollut huolissaan Suomessa vahvistuneista Nato-mielialoista ja kokoomuslaisen pääministeri Alexander Stubbin toistuvista vaatimuksista liittyä Natoon. Ennen muuta suomalaisten pitää olla huolissaan siitä, että Suomi yritetään väen väkisin Yhdysvaltain johtamaan sotilasliittoon. Presidentti Sauli Niinistö onkin oikeassa todetessaan, että Suomen Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen ja Venäjän suhteita, sanoo Laakso, joka pitää Nato-jäsenyyttä turvallisuusuhkana Suomelle. Elinkeinoelämä pelottelee täystuholla! Ainakin 1960-luvulta lähtien on kilpailukyvyn turvaaminen ollut suomalaisen politiikan keskeinen agenda. Paljon on tällä alalla saavutettukin: puolen vuosisadan aikana on työn tuottavuus moninkertaistunut ja Suomi kivunnut kehitysapua vastaanottavasta maasta maailman rikkaimpaan kärkeen. Jo vuosien ajan olemme olleet kansainvälisten kilpailukykylistausten kärkikymmenikössä. Ja silti, vuodesta toiseen, täällä povataan tuhon koputtelevan ovella. Kilpailukykypelottelulla elinkeinoelämän (ja erityisesti suurten yritysten) edusta tehdään koko kansan asia, jonka tarpeet ajavat ohi kaikkien muiden tarpeiden. Elinkeinoelämä voi ottaa, raastaa, määritellä ja sanella, koska pyhä kansallinen kilpailukyky on sen harteilla. Miten on edes mahdollista, että samaan aikaan kun julkisen sektorin leikkaukset ja palkkojen alentuminen ajavat eurooppalaisia talouksia syvenevään syöksykierteeseen, täällä vaaditaan ihan pokalla lisäleikkauksia? Ja kun pahimmissa vaikeuksissa ovat pienen veroasteen maat, täällä halutaan laskea veroja ja laillistaa veronkiertoa? On hyvä muistaa, että Suomi ei ole koskaan menestynyt kilpailukykykisoissa yövartijavaltiomallilla. Pikemminkin sijoituksista tulee kiittää maksutonta koulutusjärjestelmää, joka antoi suomalaisille historiallisen laajat mahdollisuudet kehittää lahjojaan. Tärkeä rooli on ollut myös kansallisella terveydenhuoltoprojektilla, jonka ansiosta työikäiset naiset eivät enää kuolleet synnytyksiin ja pudottaneet hampaitaan 30-vuotiaana. Erikseen kannattaa vielä mainita äidit kokoaikatyöhön vapauttanut päivähoitojärjestelmä. Ja tietysti se näkymätön sosiaalinen pääoma, jonka ansiosta lapsia ei tarvitse Suomessa saattaa kouluun eikä rikkaiden kortteleita ympäröidä muureilla. Näitä kaikkia kilpailukykyuskovaiset pitävät enemmän tai vähemmän rahan haaskauksena, vaikka kansainvälisten vertailujen perusteella juuri terve, koulutettu ja toisistaan huolehtiva väestö on ainoa todellinen kilpailukyvyn tae. ANTERO EEROLAN EDUSKUNTAVAALILEHTI julkaisija Antero Eerolan tukiryhmä Uudenmaan vaalipiiri paino Suomen Lehtipaino Oy päätoimittaja Antero Eerola taittaja Niko Peltokangas

4 4 antero eerola 159 Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson: Elvytyksellä talouden pyörät liikkeelle Tämä perustuu näkemykseen, jonka mukaan työllisyys nousee sillä, että lisätään halvan työvoiman saatavuutta ja varmistetaan, että yritykset saavat entistä enemmän rahaa itselleen. Suomeksi se tarkoittaa lisää matalapalkkatyötä sekä verojen ja työnantajakustannusten alentamista. Investoinnit seisovat lamassa Kokoomuksen ongelma on se, että tarjotut keinot eivät auta tilanteessa, jossa analyysi on väärä. Viime vuodet on harjoitettu kokoomuslaista politiikkaa, mutta taantuma ei ole taittunut. Työnantajien maksurasitusta on viime vuosina kevennetty yhteensä 4,7 miljardilla eurolla. Yhteisöveron alennus jätti valtion tuloihin 900 miljoonan euron loven, jota luvattiin täydentää veronalennuksen synnyttämien uusien työpaikkojen verotuloilla. Näin ei käynyt, vaan viime vuonna yhteisöveron tuotto aleni tammikuun ennakkotietojen mukaan 800 miljoonaa. Tämän hallituskauden aikana työmarkkinajärjestöt solmivat kasvu- ja työllisyyssopimuksen, jossa sovittiin myös hyvin maltillisista palkankorotuksista, eli 20 euron ja 0,4 prosentin tasokorotuksesta. Alhaisten korotusten vastineeksi luvattiin kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Kesällä 2014 Euroopan keskuspankki laski pankin ohjauskoron negatiiviseksi -0,1 prosenttiin. Työnantajamaksuja on siis kevennetty, palkkoja madallettu, veroja laskettu ja halpaa lainarahaa luotu. Silti investoinnit ovat laskeneet, ja työttömyys sekä julkinen velkaantuminen ovat kasvaneet. Kun työttömyys on kasvussa ja investoinnit ovat vähäisiä, syntyy pattitilanne, jossa kaikki säästävät ja odottavat parempia aikoja. Siksi lisärahan takaaminen yrityksille ei ole synnyttänyt uusia työpaikkoja. Jos ei ole ostajia, ei ole myyntiä. Tämä synnyttää negatiivisen kierteen, jossa kysynnän lasku vähentää yritysten investointihalukkuutta, joka taas osaltaan laskee kokonaiskysyntää. Kierteestä ei hyödy kukaan. Miten se voitaisiin lopettaa? Negatiivinen kierre katkaistava - Elvytys on ainoa tapa lopettaa talouden negatiivinen kierre, saada kokonaiskysyntä kasvuun ja parantaa valtion taloutta ja velkakestävyyttä. LI ANDERSSON VASEMMISTONUORTEN PUHEENJOHTAJA on enemmän kuin koskaan. Näin Finanssialan keskusliitto otsikoi uutiskirjeessään OP-ryhmän pääjohtaja Rahaa Reijo Karhisen haastattelun. Karhisen mukaan Suomessa ei ole ollut koskaan tarjolla niin paljon rahaa kuin nyt. Vielä niin halvalla, hän sanoo. Haastattelussa Karhinen kumoaa puheet siitä, että yrityksillä olisi Suomessa suuria vaikeuksia saada rahoitusta. Yritysluottokanta on Suomessa kasvussa, lainaa myönnetään yli 80 prosentille yrityslainahakemuksista ja korot ovat matalalla. Suomalaisille yrityksille on siis tarjolla paljon lainarahaa, mutta silti yksityiset investoinnit vähenivät tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 6,5 prosenttia. Suomalaisten yritysten investointiaste on viimeksi ollut tätä alhaisemmalla tasolla 1990-luvun laman keskellä. Missä siis mättää? Oikeiston ja vasemmiston näkemykset Suomen taloudellisista ongelmista ovat k aukana toisistaan. Kokoomuksen mukaan Suomi kärsii rakenteellisesta kriisistä, joka johtuu heikosta kilpailukyvystä. Vasemmistoliitto taas on painottanut, että Suomi kärsii ensisijaisesti suhdannepoliittisesta kriisistä, joka johtuu euroalueen taantumasta ja sitä pahentaneesta leikkauspolitiikasta. Johtopäätökset näistä toisilleen vastakkaisista analyyseista ovat luonnollisesti myös hyvin erilaisia. Oikeisto haluaa lisätä työvoiman tarjontaa tiukentamalla sosiaaliturvan ehtoja, vähentämällä työnantajakuluja ja keventämällä yritysten verotusta. Vasemmistoliiton elvytysvaatimusten taustalla on pyrkimys julkisin toimin lisätä kokonaiskysyntää taloudessa lisäämällä suoraan talouden rahavirtoja ja työn määrää työllistävien julkisinvestointien kautta. Kun julkinen taho päättää vuokra-asuntojen lisärakentamisesta, isoista raideinvestoinneista tai kiinteistöjen peruskorjauksista, menevät toimeksiannot suoraan yksityisille tai julkisille toimijoille, jotka palkkaavat ihmisiä töihin. Palkkatuloista saatavat verot lisäävät valtion tuloja, ja loppuosa palkasta menee kotimaiseen kulutukseen eli yksityisellä sektorilla toimivien yritysten tuotteiden ja palveluiden ostamiseen. Valtio hyötyisi elvyttävästä talouspolitiikasta, koska verotuotot lisääntyisivät ja työttömyys pienentyisi. Samalla myös yritysten palveluiden ja tuotteiden kysyntä kasvaisi. Elvytys on ainoa tapa lopettaa talouden negatiivinen kierre, saada kokonaiskysyntä kasvuun ja parantaa valtion taloutta ja velkakestävyyttä. Jos julkisia menoja leikataan ja työnantajien velvoitteita kevennetään entuudestaan, saadaan vain lisää sitä samaa kuin mitä tähänkin asti: vähemmän hyvinvointia, enemmän työttömiä ja lisää liikkeellä olevaa rahaa, joka jätetään odottamaan joskus mahdollisesti tulevia parempia aikoja.

5 eduskuntavaalit Antero Eerola varoittaa: Eläkkeitä uhkaa indeksileikkaus Antero Eerolan mielestä työn ja toimeentulon teemoihin kuuluvat myös oikeudenmukaiset eläkkeet. - Eläkkeet ovat palkkaa elämäntyöstä. Ikäihmiset ovat itse maksaneet ne itselleen, Eerola paaluttaa peruslähtökohdat. Hänen mukaansa hallituksen tekemät indeksileikkaukset kuitenkin uhkaavat selvästi eläkkeiden ostovoimaa ja tasoa. - Viime keväänä hallitus päätti panna jäihin eläkkeiden indeksikorotukset. Se tarkoittaa, että eläkkeiden ostovoima jää jälkeen paitsi nyt, myös tulevina vuosina. Päätös pitää mielestäni perua tai muuten edessä on pysyvä eläkkeiden polkeminen, Eerola sanoo. Hän ihmettelee päätöstä, jonka hallitus esitteli säästönä. Todellisuudessa se kuitenkin vähentää valtion verotuloja, sillä kyse on myös yksityisten työeläkkeiden alentamisesta. Indeksikorjausten ohella Eerola sanoo olevansa sitoutunut myös niin sanotun taitetun eläkeindeksin muuttamiseen. Siinä eläkkeiden taso kasvaa 70 prosenttisesti hintojen nousun ja vain 30 prosenttisesti palkankorotusten mukaan. - Se on vuosien aikana syönyt eläkkeiden ostovoimaa todella rajusti. Vaikka mukana on ollut pari vuotta, jolloin taitettu indeksi on ollut eläkeläisille edullinen, se ei muuta suurta kuvaa. Sukupolvien välinen solidaarisuus Oma lukunsa on Eerolan mielestä eläkkeiden verotus. - Suomessa maksetaan jo kohtuullisen pienistäkin eläkkeistä raskasta veroa verrattuna esimerkiksi suuriin pääomatuloihin. Mielestäni kaikki tulot oli kyse sitten palkoista, eläkkeistä tai pääomatuloista pitää asettaa samalle viivalle ja verottaa niitä progressiivisesti. Yksi keino Eerolan mielestä on eläketulovähennyksen korottaminen. - Olisin myös valmis takuueläkkeen nostamiseen sekä esimerkiksi Yle-veron poistamiseen pienituloisilta. Lisäksi uutta vanhuspalvelulakia pitäisi kiristää niin, että siihen saataisiin sitovat mitoitukset hoitohenkilökunnan määrälle, Eerola listaa. Hän sanoo uskovansa eri sukupolvien vastakkainasettelun sijaan sukupolvien väliseen solidaarisuuteen. - Jos nykyisten eläkeläisten toimeentuloa leikataan, me tulevat eläkeläiset joudumme varmasti vielä rajummin erilaisten leikkurien kohteeksi, 40-vuotias Eerola ennakoi. Pidetään konduktöörit jatkossakin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä! Allekirjoita adressi Emerituseuroedustaja Esko Seppänen: EU kyykyttää köyhiä Kun maalari maalaa Suomessa taloa, hän vetelee pensseliä pitkin talon pintaa. Olennaista siinä on, että talo pysyy paikallaan ja pensseli liikkuu. EU:ssa asiat ovat toisin. Siellä talouspolitiikan ainoa vaihtoehto on sisäinen devalvaatio. Siinä taloa maalataan niin, että pensseli pysyy paikallaan ja on liikuteltava taloa. Sisäinen devalvaatio on mantra kaikelle sille, mikä pitää sisällään EU:n nykyisen talouspolitiikan. Se on vähentämistä, alentamista, poisottoa, kilpailuttamista ja yksityistämistä. Se on palkkojen ja eläkkeiden alennuksia, työehtojen heikennyksiä, sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen murennuksia ja työttömyyttä. Se on ongelmamaiden työläisten maastamuuttoa paremman elämän toivossa ulkomaille. Se on rikkaiden miljonäärin rahojen vientiä veroparatiisien mustiin aukkoihin suojaan kotimaan veroilta. Sisäisen devalvaation pakko tulee meille saksalaisesta Emusta. Kun euron arvoa suhteessa muiden Emu-maiden talouteen ei voi muuttaa eikä se jousta, muiden maiden on saatava taloutensa yhteensopivaksi Saksan talouskehityksen kanssa. Saksa vie, eivätkä muut voi muuta kuin vikistä. Sisäinen devalvaatio on kasvun tappaja. Kansantaloutta ei ole mahdollista elvyttää ilman taloudellista kasvua, mutta sisäinen devalvaatio tuhoaa sen tärkeimmän osatekijän: kansalaisten ostovoiman ja kulutuskysynnän. Se hiivuttaa myös investoinnit. Sisäinen devalvaatio iskee köyhään kansanosaan. Suomen rikkaat voivat pulskasti. Miljonäärit, joita on enemmän kuin koskaan, pistävät taskuihinsa työllistäviin investointeihin tarvittavat osingot ja yritystensä myyntivoitot viedäkseen ne maasta ulos veroparatiiseihin. Tuloerot kasvavat. Vasemmiston on haastettava vaaleissa kapitalismi ja puolustettava demokratiaa sitä liittovaltiokehitystä vastaan, jossa ylikansallinen päätöksenteko siirtää vallan suurille maille. Kun Brysselissä muka ollaan päätöksenteon pöydissä, tosi asiassa ollaan niiden pöytien alla, joilta ei tipu kuin murusia pie- Vasemmiston on haastettava vaaleissa kapitalismi. Antero Eerola kansan edustajaksi eduskuntaan! ESKO SEPPÄNEN TOIMITTAJA, EX-EURO- PARLAMENTAARIKKO nille maille. Meidän itsepuolustuksemme, omien etujen puolesta muiden meille määräämiä pakkoja vastaan tapahtuu eduskunnan kautta. Antero Eerola kansan edustajaksi eduskuntaan!

6 6 antero eerola 159 Venäjän ja turvallisuuspolitiikan tuntija Antero Eerola: Ukrainan kriisi ei ole Suomen kriisi S uomessa puhetta turvallisuuspolitiikasta on ainakin viimeisen vuoden hallinnut Ukrainan kriisi. Eduskuntaan ehdolla oleva Antero Eerola huomauttaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole Suomen kriisi. Ukrainan ongelmat ovat sisäsyntyisiä. Matkan varrella on tietysti ollut paljon ulkopuolista puuttumista idästä ja lännestä, mutta suomalaisilla ei ole kriisissä osaa eikä arpaa. Vain EU:n kautta meidät on vedetty mukaan tähän sotkuun, Ukrainasta, Venäjästä ja Suomen turvallisuuspolitiikasta paljon toimittajana ja bloggarina kirjoittanut Eerola sanoo. Helmikuussa 2015 Eerola vieraili lähes kahden viikon ajan Ukrainassa, jossa hän tapasi runsaasti poliitikkoja, sotilaita, toimittajia, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja sotapakolaisia. Eerola kävi myös Itä-Ukrainan taisteluiden etulinjassa. Hän huomauttaa, että Ukrainaa johtavat nyt varsin kyseenalaiset vallanpitäjät. Suomi on mennyt ulkopolitiikassaan takuuseen sellaisesta poliittisesta suunnasta, jota pyörittävät yhä miljardiomaisuuksia anastaneet oligarkit. Heidän rahoittamansa yksityiset pyssymiesjoukot osallistuvat taisteluihin maan armeijan rinnalla. Ukrainan nykyinen hallitus koostuu äärikansallismielisistä puolueista, joita yhdistää äärimmäinen riidanhalu Venäjän kanssa sekä pyrkimys liittää maa Natoon. Lisäksi maan parlamentissa on edustettuna sellaisia puolueita kuin Oikea sektori ja Svoboda sekä lukuisten äärinationalististen vapaaehtoispataljoonien johtajia, joiden taustalta löytyy aivan himmeitä, rasistisia rotuoppeja. Miksi virallinen Suomi nyt tukee ehdoitta maata, jossa on tällainen poliittinen ilmapiiri? Miksi sen kääntöpuolena halutaan Ulkopolitiikan kaksinaismoraali vahingoittaa omia naapurisuhteita? Miten tämä palvelee suomalaisten etuja? Naapureita ei voi valita Eerola on työskennellyt useamman vuoden Venäjällä Yleisradion Moskovan kirjeenvaihtajana. Tunnen siksi paljon venäläisen yhteiskunnan ihmisoikeusongelmia ja räikeää korruptiota. Naapurien kesken on voitava puhua avoimesti kaikista vaikeista asioista, kuten Suomen ulkopoliittinen johto on tehnytkin. Silti meidän on Suomesta käsin mahdoton isällisesti kasvattaa venäläisiä rakentamaan parempaa yhteiskuntaa. Vai haluaisimmeko, että he tulisivat kertomaan meille, miten meidän pitää Suomessa elää? Eerola muistuttaa, että Suomi ei voi valita naapureitaan. Siksi meidän on pakko yrittää olla väleissä kaikkiin ilmansuuntiin. Parhaimmillaan siitä voi olla hyötyä suomalaisille talouden ja ihmisten välisen kanssakäymisen kautta. Kuva: Nicolas Raymond Venäjä on rikkonut lukuisia kansainvälisiä sopimuksia liittämällä Krimin itseensä. On selvä, että rajoja ei voi näin siirrellä Nyky-Euroopassa, Eerola sanoo. Se, että tätä on toisteltu nyt jo vuoden verran, ei kuitenkaan tuo kriisiä yhtään lähemmäs ratkaisua. Eerolan mielestä EU ja Suomi sen osana - noudattaa ulkopolitiikassaan kaksinaismoraalia. Samaan aikaan esimerkiksi Israel miehittää palestiinalaisalueita jo vuodesta 1967 lähtien. Nopeasti on unohtunut sekin, että Yhdysvallat ja 14 nykyistä EU-maata hyökkäsivät Irakin vuonna 2003, rikkoen räikeästi kansainvälistä oikeutta. Sen seikkailun seurauksena on saatu jo yli kuolonuhria. Missä olivat tuolloin boikotit ja pakotteet? Eerola huomauttaa, että Suomi jatkaa jopa aseteknologista yhteistyötä Israelin kanssa, vaikka maa rikkoo jatkuvasti kaikkia kansainvälisen käyttäytymisen sääntöjä. Venäjä-pelottelulla suomalaisia halutaankin kääntää Nato-jäsenyyden kannattajiksi. Hänen mielestään sotilasliitto toisi Suomelle vain turvallisuusongelmia. Silloin idän ja lännen vastakkainasettelu tulisi suoraan meidän rajoillemme. Suomen pitää sovitella ja rakentaa siltoja ei ainakaan tuoda kylmää sotaa omalle maaperällemme. Eikö presidentti Urho Kekkonen sanonut, että ystävät pitää hakea läheltä ja viholliset jos niitä pitää olla kaukaa? Itse haluan toimia eduskunnassa Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan ja hyvien naapurisuhteiden puolesta. Tämä on Suomen etu. Siitä eivät huolehdi muut kuin suomalaiset itse, Eerola linjaa. Perussuomalaiset taipuivat tukipakettien kannalle! Ukrainaan syydetään rahaa vain Vasemmisto vastaan O ppositiossa olevat perussuomalaiset ovat pitäneet koko vaalikauden tikun nokassa Suomen EU:n kriisimaille syytämiä tukiaisia. Nyt ääni kellossa on kuitenkin muuttunut suhteessa ylikansallisiin apupaketteihin vain kohde on toinen. EU-parlamentti päätti maaliskuun lopussa hyväksyä yhteensä 1,8 miljardien euron tukisumman Ukrainalle. Puolesta äänestivät käytännössä kaikki Suomen euroedustajat, myös perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Vastaan oli ainoastaan Vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Samoilla linjoilla oli koko vasemmiston GUE-NGL-ryhmä. Euroedustajat kävivät kansalaisten kuk- karolla, jotta Ukraina pystyisi käynnistämään EU:n vaatimia talousuudistuksia. Eduskuntavaaliehdokkaana oleva Antero Eerola pitää päätöstä kyseenalaisena. Tukisumma on suunnilleen yhtä paljon kuin Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon omaisuus. Ensin vallassa olevat oligarkit ovat anastaneet itselleen maan kansallisomaisuuden ja nyt he ovat käsi ojossa pyytämässä lisää rahaa lännestä. Myös perussuomalaisten takinkäännös on mielenkiintoinen. Kotimaassa he ovat syyttäneet kriisimaille menneitä tukipaketteja kaikesta kurjuudesta Suomessa. Nyt he ovat valmiita lähettämään EU-maiden myös suomalaisten veronmaksajien tas- kusta miljarditolkulla rahaa umpikorruptoituneeseen Ukrainaan. Eerola pitää virheenä sitä, että Suomen hallitus hyväksyi Kreikan ja Espanjan pankkitukipaketit tällä vaalikaudella. Niillä ei pelastettu tavallisia ihmisiä vaan ulkomaisia pankkeja. Samalla tuen ehdoksi asetettiin ankarat leikkausvaatimukset, jotka tarkoittivat esimerkiksi kreikkalaisten eläkkeisiin prosentin alennuksia. Se on ollut moraalitonta ja väärin. Mutta ei tilannetta korjaa se, että meillä ryhdytään lähettämään lisää rahaa uusiin maihin, jotka EU katsoo kaapanneensa omaan etupiiriinsä. Perussuomalaisten hallituskipeys saa näköjään monenlaisia muotoja.

7 eduskuntavaalit Kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho: Työttömyys syrjäyttää yhteiskunnasta! M e elämme työyhteiskunnassa. Kaik- tukea? ki tehty työ on arvokasta. Palkkatyö, Jos nuori ei koskaan kiinnity työelämään, yrittäjyys, kotityö ja työ kolmannella maksetaan siitä iso lasku. Mitä pidempään sektorilla synnyttävät lisäarvoa. Suurin eriar- työttömyys kestää, sitä vaikeampi on pääsvoisuutta lisäävä jakolinja menee siinä, onko tä tai palata työmarkkinoille. Jo viisikympihmisellä työtä vai ei. Työttömyys heijastuu pinen kokee ikäsyrjintää. Siksi tarvitaan väkoko perheen arkeen ja lähipiiriin, se heiken- littäviä työmarkkinoita. Työuraa jatketaan tää eläketurvaa ja syrluontevimmin suitsijäyttää yhteiskunnasta. malla työttömyyttä. Antero Eerolan keskeisiä Suomessa on luomitä enemmän työtunvaaliteemoja ovat työ ja vuttu aktiivisesta työlliteja kansantalouteen toimeentulo. Ne tarvitsevat syyspolitiikasta. Eduskertyy, sitä enemmän puolustajia tulevassa kunnan myöntämistä eduskunnassa. Siksi tuemme löytyy myös jaettavaa. työllisyysmäärärahoisnollasopimukset ja hänen valintaansa. ta on jätetty vuosittain yhdeksän euron työnmerkittävä osa käyttämarkus MUSTAJÄRVI tekijät ovat pahin esimättä. Pakkosäästö oli VASEMMISTOLIITON merkki työmarkkinoivuonna 2011 vuonna 36 JYRKI YRTTIAHO den vääristymistä. miljoonaa euroa, vuonvasemmistoliiton Yksilöllinen palvelu, na 2012 jo 96 miljoonaa täsmäkoulutus ja tukieuroa ja vuonna 2013 peräti 212 miljoonaa. työ maksavat, mutta ne myös vaikuttavat. Samaan aikaan Suomessa työtöntä Näennäistoimenpiteistä tulee siirtyä raskaikituutti työttömyysturvalla. siin tukitoimiin. Onko parempi jättää rahat käyttämättä, Tuemme Antero Eerolan valintaa eduskuin käyttää ne koulutukseen ja työllistämi- kuntaan. Hänen keskeisiä teemojaan ovat seen? Miksi odottaa 300 tai peräti 800 päivää työ ja toimeentulo. Ne tarvitsevat puolustaennen kuin työ- ja elinkeinotoimistosta saa jansa. JHL:n Dan Koivulaakso: Lyhyempi työaika parempi tuottavuus G Antero paneutuu uutterasti politiikkaan niin paikallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Hän on tehnyt johdonmukaisesti työtä vantaalaisten palveluiden puolustajana ja toisaalta sotilasliittoutumista vastaan. Sellaista paneutumista asioihin tarvitaan myös eduskunnassa. DAN KOIVULAAKSO, HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUTETTU, JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITON JHL:N SOPIMUSTOIMITSIJA öteborgin kunnassa Ruotsissa käynnistettiin viime vuonna kokeilu kuuden tunnin työpäivästä ansiotasoa laskematta. Tähän asti hankkeella on saavutettu myönteisiä tuloksia. Näin kävi myös Suomessa, kun työajan lyhentämistä kokeiltiin 1990-luvulla. Lyhyempi työaika parantaa työssä jaksamista ja elämän laatua, kasvattaa työn tuottavuutta ja vähentää työttömyyttä. Kokeilu olisi syytä aloittaa myös Suomessa nyt, kun työttömyys on kasvanut rajusti, eikä loppua näy. Myönteisistä vaikutuksista todistavat myös tuoreet kokemukset Svartedalenin vanhainkodista, Göteborgista, jossa työntekijöiden stressi on vähentynyt samalla, kun työn laatu on parantunut. Kun vanhainkodin työntekijöiden voimat ja jaksaminen ovat parantuneet, voidaan esimerkiksi kävelylenkkejä tehdä enemmän ja myös asiakkaat voivat paremmin. Asukkaiden kokemukset ovat myönteisiä, työntekijöillä on enemmän aikaa vuorovaikutukseen ja he ovat vähemmän kiireisiä. Kokeilun aikana vanhainkotiin on palkattu 14 uutta hoitajaa. Hanke on maksanut 8 miljoonaa kruunua. Sen tulevaisuus ja laajempi kokeilu ratkaistaankin sen perusteella, millaisia säästöjä työttömyys-, työterveys-, varhaiseläke-, sairausloma- sekä varsinaisten asiakkaiden terveydenhoitomenoissa saadaan ja miten ja miten lisääntynyt hyvinvointi arvotetaan suhteessa niihin. Selvää on, että lisähenkilökunta tarkoittaa inhimillisempää hoitoa vanhustenhoidossa, jossa on aivan liian vähän työntekijöitä ja jossa leikkauspolitiikka lisää kiirettä. Tällaista tarvittaisiin myös Suomessa, jossa sosiaali- ja terveyspuolelta on leikattu vielä enemmän kuin Ruotsissa. Suomessa työajan lyhentämistä olisi syytä kokeilla teollisuudessa ja hoiva-alalla, jossa ihmisten pysyminen työkykyisenä eläkkeelle asti on haastavaa. Lisääntyvä tuottavuus korvaisi lyhyemmän työpäivän kustannukset. Työajan lyhentäminen voisi myös vähentää työttömyyttä, kun yritysten pitäisi palkata lisää henkilöstöä. Tämä taas lisäisi verokertymää ja saisi käännettyä talouden nousuun.

8 8 antero eerola Kansainvälisiä ja kotimaisia yhteyksiä 1) Anterolla on paljon myös kansainvälisiä yhteyksiä. Kuvassa vasemmalla Kreikan nykyinen pääministeri, Syriza-puolueen johtaja Alexis Tsipras vasemmistopuolueiden tapaamisessa Ateenassa. Keskellä entinen Norjan Vasemmistopuolueen kansanedustaja Aksel Hagen, jonka Israelin armeija pidätti avustusmatkalla Gazaan ) Venäjä-asiantuntijana Antero on perehtynyt syvällisesti myös Ukrainan kriisiin ja naapurisuhteisiin. Kuvassa Vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi sekä Suomessa vieraillut Ukrainan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Petro Simonenko. 3) Myös pohjoismainen yhteistyö on aina ollut tärkeää Anterolle. Vieressä Ruotsin Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt vierailulla eduskunnassa. 4) Tällä vaalikaudella Antero toimi Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen avustajana ja Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtajana. Kuvassa toverit puolueen maakuntajuhlassa Vantaalla. anteroeerola.fi Ota yhteyttä! Seuraa blogeja! puh blogit.iltalehti.fi/antero-eerola/ facebook.com/antero.eerola twitter.com/anteroeerola blogit.kansanuutiset.. fi/merkintoja-suomesta-ja-maailmasta/ Tue kampanjaa! Vasemmistoliiton vaalitili: Nordea FI Eerolan viite: 83108

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Karmaisevia talouden tunnuslukuja, jotka ovat seurausta Kepun, Kokoomuksen ja SDP:n hallituskausien politiikasta. Suomen viennin hartioita on levennettävä

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteosta

Valtioneuvoston selonteosta Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN QUESTIONNAIRE: FSD2126 PRESIDENTIAL ELECTIONS 2006: CANDIDATE RESPONSES TO HS CANDIDATE SELECTOR

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Vasemmiston vaihtoehto on elvytys Vasemmiston varjobudjetti 2015

Vasemmiston vaihtoehto on elvytys Vasemmiston varjobudjetti 2015 Vasemmiston vaihtoehto on elvytys Vasemmiston varjobudjetti 2015 Yksityisen sektorin romahdusta ei voi korjata julkisten palvelujen alasajolla. TALOUSARVIO 2015 Vasemmiston vaihtoehto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot