PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VAIKUTUKSET LAPSIPERHEIDEN ARJESTA SELVIYTYMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VAIKUTUKSET LAPSIPERHEIDEN ARJESTA SELVIYTYMISEEN"

Transkriptio

1 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VAIKUTUKSET LAPSIPERHEIDEN ARJESTA SELVIYTYMISEEN Sari Luostarinen Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ Diakonia-ammattikorkeakoulu / Alppikadun yksikkö Luostarinen Sari Pitkäaikaistyöttömyyden vaikutukset lapsiperheiden arjesta selviytymiseen Helsinki s. 1 liite Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkäaikaistyöttömien lapsiperheiden käyttämiä selviytymiskeinoja ja kokemuksia työttömyydestä. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko työttömyys mahdollistanut joidenkin sellaisten asioiden tekemisen, mihin ansiotyössä ollessa ei olisi ollut aikaa. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui kuusi pääkaupunkiseudulla asuvaa pitkäaikaistyötöntä, joilla oli alaikäisiä lapsia. Haastatellut edustivat tasaisesti kumpaakin sukupuolta. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Tutkimustuloksissa ilmeni, että perheen- ja kodinhoito sekä harrastukset ovat yleisimpiä työtä korvaavia toimintoja, jotka ovat auttaneet työttömiä selviytymään arjesta. Pitkittynyt työttömyys vaikuttaa naisilla itsetunnon heikkenemiseen. Naiset kokivat, että kontaktit vertaisryhmään eivät ole mielekkäitä. Työttömyys on mahdollistanut perheen kanssa olemisen, kotitöiden tekemisen sekä osallistumisen harrastuksiin ja vapaaehtoistoimintaan enemmän kuin aikaisemmin. Merkillepantavaa on se, että harrastukset ja vapaaehtoistyö liittyvät olennaisesti omiin lapsiin. Pitkään jatkuneen työttömyyden seurauksena perheissä on jouduttu luopumaan erilaisista hankinnoista ja taloudellisesti kaikkein vaikein tilanne on perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat työttömänä. Lasten tarpeet ovat kuitenkin olleet perheissä viimeisimpiä säästökohteita. Tutkimustulokset tukevat aikaisempia lapsiperheisiin liittyneitä työttömyystutkimuksia. ASIASANAT: työttömyys, lapsiperheet, selviytyminen, arkielämä Säilytyspaikka: DIAK / Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT The Diaconia Institute of Higher Education in Finland / Alppikatu Training Unit Author: Luostarinen, Sari Title: Coping with the Effects of Long-term Unemployment: A look at families with children Rate: Helsinki pages and one appendix This research deals with unemployment and the target group is the long-term unemployed with children. The purpose of this thesis was to find out how they were coping with unemployment. Another purpose was to find out if they had possibilities to do things that they were not able to do when they had a job. Thematic interviews were used in this research, the research method is qualitative and the analysis method was thematic. Six unemployed people from the capital area took part of this research. All of them, three women and three men, have underage children. The results of this research show that hobbies and taking care of the family and home have helped unemployed people in coping with unemployment. Long-term unemployment weakens women's self-esteem. The women felt that the contact with other unemployed were not meaningful. Unemployed people have had possibilities to spend more time with their families and take care of the home. They also had more time for hobbies and volunteer work. It was very significant that the hobbies and the volunteer work were somehow connected to their own children. The economic situation of the families has changed because of long-term unemployment. The worst situation was when the both parents were unemployed. They could not afford anything special for themselves and the needs of the children were put first. The results of this study support the results of earlier research in the area of unemployment. Keywords: unemployment, families with children, coping, everyday life Filed and Stored at: The Diaconia Institute of Higher Education Library, Alppikatu Training Unit

4 I SISÄLLYS 1. JOHDANTO TYÖN MERKITYS IHMISELLE TALOUDELLISEN LAMAN VAIKUTUKSET TYÖTTÖMYYDEN LISÄÄNTYMISEEN Suomessa oli nopein työttömyyden kasvu TYÖTTOMYYDEN PSYYKKISET, FYYSISET JA SOSIAALISET VAIKUTUKSET Työn menetyksen vaikutukset Työttömyyden henkilökohtaiset haasteet Työttömyyden vaikutukset perheissä Työttömyyden taloudelliset vaikutukset Työttömyysloukku Syrjäytyminen Voiko työttömyys olla myös mahdollisuus? TYÖTTÖMYYSTILASTOT Kahdet työttömyystilastot Pitkäaikaistyöttömyys Nuorisotyöttömyyden tilanne Ikääntyneet työttömät Pääkaupunkiseudun työttömyystilanne TALOUSKASVUN VAIKUTUKSET TYÖTTÖMYYTEEN Talouskasvun näkymät vuonna Talous kasvoi edelleen vuonna Tulevaisuuden näkymiä EU JA TYÖTTÖMYYS AIKAISEMMAT AIHEESEEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET Tutkimus työttömien psyykkisestä selviytymisestä ja sen kehityksellisestä taustasta Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä Työttömän tarina... 14

5 II 8.4. Työttömän kansalaisen sosiaaliset siteet TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Haastattelujen valmistelu Kvalitatiivinen tutkimus Teemahaastattelu Haastattelun keskeiset teema-alueet Tutkimuksen luotettavuus AINEISTON KÄSITTELY JA ANALYSOINTI TUTKIMUSTULOKSIA Työttömyyden kokemukset Työttömyyden vaikutukset perheeseen Työttömyyden taloudelliset vaikutukset Työttömänä koettu toimintakyky Arjesta selviytyminen Ystävien, sukulaisten ja vertaisryhmän tuki Muutokset harrastuksissa Työttömyyden mukanaan tuomat mahdollisuudet "Lapset ensin" Kaksi selviytymisstrategiatyyppiä JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Yhteenveto Omaa pohdintaa Jatkotutkimusehdotuksia LIITE LÄHTEET... 42

6 1. JOHDANTO Työttömyys tutkimusaiheena on haastava, sillä pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen ja sen myötä yhteiskunnasta syrjäytyminen näyttää olevan tulevaisuudessakin tätä maata rasittava ongelma. Tässä päättötyössä olen paneutunut työttömyyden taustoihin ja sen vaikutuksiin elämän eri osa-alueilla. Tarkasteltavaksi olen ottanut myös talouskasvun vaikutukset työttömyyden vähenemiseen, sekä EU:n toimenpiteet työttömyyden vähentämiseksi. Kiinnostukseni on herännyt erityisesti niitä selviytymiskeinoja kohtaan, joita perheen vanhemmat käyttävät kohdatessaan työttömyyden. Työttömyyden vaikutukset tuntuvat elämän jokaisella osa-alueella ja työttömyys on varmasti koskettanut meitä kaikkia, joko suoraan tai jonkun läheisen välityksellä. Minulla on työttömyydestä myös omakohtaisia kokemuksia. Pituudeltaan työttömyysjaksoni olivat kahdesta neljään kuukauteen ja sijoittuvat lamavuosiin 1991, 1993 ja Pisin työttömyysjakso sijoittui syksyyn 1991, valmistuttuani toiseen ammattiini, kosmetologiksi. Kaksi muuta työttömyysjaksoa sijoittui kesään. Työskentelin silloin päiväkodissa ja molemmilla kerroilla työttömäksi jäädessäni syksyn työpaikka oli jo varmistunut. Muistan eläneeni työttömyyden aikana hyvin kurinalaista elämää ja rytmitin päivääni samoin kuin työssä käydessäni. Kiinnostavaa onkin selvittää mahdollisimman monia selviytymiskeinoja, jotka auttavat perheitä jaksamaan työttömyyden pitkittyessä. Työttömyyttä on tutkittu paljon ja tutkimukset ovat tuottaneet tietoa seuraavista aiheista: toimeentulo ja suhtautuminen avustusjärjestelmiin, ajankäyttö ja aktiivisuus, perhe ja sosiaaliset kontaktit, suhtautuminen työhön ja työnhakuun sekä mielenterveys ja työttömyyden psyykkinen kokeminen. Lähdemateriaalia on siis ollut runsaasti saatavilla, jopa niin paljon, että joitakin mielenkiintoisia aihetta käsitteleviä kirjoja ja tutkimuksia on jäänyt lukematta. Seuraamalla ajankohtaisia asioita lehdistöstä ja internetistä on mahdollista saada aivan tuoretta tietoa työttömyyden tutkimuksesta sekä työttömyyden hoitoon liittyvistä keinoista.

7 2 2. TYÖN MERKITYS IHMISELLE Työ on keskeinen asia ihmisen elämässä ajan- ja voimavarojen käytöllä mitattuna. Perustarpeiden tyydytyksen ja toimeentulon kannalta työn taloudellinen tuotos on useimmille välttämätön. Työ liittää ihmisen suoraan tai välillisesti osaksi eri ryhmiä ja yhteisöjä sekä viimekädessä osaksi koko yhteiskuntaa. (Roine, Seppänen, Siipi 1987, 36.) Suomessa vallitseva protestanttinen työn etiikka on osaltaan vaikuttanut suomalaisten suhtautumiseen työhön. Työtä on tehtävä, jotta tulisi hyväksytyksi yhteiskunnassa. Työmoraali on ollut korkealla ja laiskuutta on pidetty huonona ominaisuutena. Monen työttömän, joka todella haluaisi tehdä töitä on vaikea tottua työttömyyteen. Elämälle täytyy löytyä uutta sisältöä, joko harrastuksista tai muista arjen askareista. 3. TALOUDELLISEN LAMAN VAIKUTUKSET TYÖTTÖMYYDEN LISÄÄNTYMISEEN Työttömyys on jo usean vuoden ajan ollut, ei ainoastaan Suomen, vaan koko Euroopan vakavin yhteiskunnallinen ja taloudellinen ongelma. Taloudellisen laman myötä alkanut kehitys on johtanut monen henkilön kohdalla pitkäaikaistyöttömyyden syntymiseen Suomessa oli nopein työttömyyden kasvu Työttömyysaste alkoi Suomessa nousta vuosittain neljän - viiden prosenttiyksikön hyppäyksin vuoden 1990 alle neljästä prosentista vuoden 1993 noin 20 prosenttiin. Suomen työttömyysasteen kehitys edusti länsimaisen taloushistorian nopeinta työttömyyden kasvua. Vuonna 1994 laman alkaessa taittua bruttokansantuote kääntyi nousuun ja työttömyys alkoi laskea. (Salmi, Huttunen, Yli-Pietilä 1996, 9-10; Kurkinen 1997, 12.) Työttömyyden rakenne muuttui vuosikymmenen alussa vaikeampaan suuntaan ja

8 3 työttömyys on levinnyt lähes kaikkiin ammattiryhmiin. Kuka tahansa on saattanut joutua työttömäksi iästä, sukupuolesta ja sosiaaliluokasta riippumatta. Samalla kun pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt, niin työttömyysturvan taso on laskenut. (Salmi ym.1996, 10; Kurkinen 1997, 17.) 4. TYÖTTOMYYDEN PSYYKKISET, FYYSISET JA SOSIAALISET VAIKUTUKSET Työttömien joukko on aikaisempaa heterogeenisempi. Ikä, sosiaalinen tausta, kehitystaso, itsetunto ja koulutus sekä työn merkitys elämänhallinnalle vaikuttavat siihen, koetaanko se uhkaksi vai haasteeksi. Useimmiten sillä on lamaannuttava, passivoiva ja vieraannuttava vaikutus. (Kuisma 1994, 9; Kurkinen 1997, 12.) 4.1. Työn menetyksen vaikutukset Työn menettäminen voi aiheuttaa ihmiselle shokin. Tilanne koetaan epätodelliseksi ja halu kieltää tapahtunut nousee päällimmäiseksi. Siinä vaiheessa kun työtön tunnustaa tilanteen itselleen ja muille, on hänen opittava uusi asema ja identiteetti, joka usein aiheuttaa ahdistusta, itse -epäilyä ja masennusta. Tässä tilanteessa itsensä ja muiden syyttely on yleistä. Perheen ja ystävien tuki on tällöin tärkeää. Työttömyystilanteen pitkittyessä ihminen muovaa identiteettiään ja sopeuttaa tavoitteensa, toiveensa ja elämäntyylinsä uusiin elämänolosuhteisiin. (Breakwell 1993, 275.) Työttömät kärsivät työssäkäyviä enemmän stressistä, masennuksesta, yleisestä ahdistuksesta, keskittymisvaikeuksista, itsetunnon heikentymisestä ja itseluottamuksen puutteesta. Tutkimuksissa on myös todettu, että ahdistus ja masennus lisääntyy myös yli kolme kuukautta työttömänä olleiden miesten puolisoilla. (Breakwell 1993, ) Jussi Silvonen (1998) Työterveyslaitokselta toteaa työttömien enemmistön selviytyvän ilman vaikeita mielenterveysongelmia. Ne, joilla esiintyy stressioireita, pääsevät niistä

9 4 yleensä uuden työpaikan löydyttyä. (Piirto 1998, A5.) 4.2. Työttömyyden henkilökohtaiset haasteet Työttömän muuttuneeseen elämäntilanteeseen liittyy useita eri haasteita. Perheenjäsenet ja ystävät voivat auttaa uudessa tilanteessa. Newmanin (1990) mukaan kriisitilanteilla on huomattava merkitys ihmisen kasvua ajatellen, jolloin yksilön on tärkeää kyetä selviytymään tilanteen aiheuttamista uusista haasteista. Stressi syntyy silloin, kun tilanteen aiheuttama selviytymisvaatimus on suurempi kuin yksilön omat resurssit vastata siihen. (Kuisma 1994, 8.) 4.3. Työttömyyden vaikutukset perheissä Työttömyyden kasvu on ollut suurinta lapsiperheissä ja Penttilän (1993) mukaan työttömyys rasittaa niitä selvästi enemmän kuin kotitalouksia keskimäärin (Penttilä 1993, 14). Työttömyyden aiheuttama yksilön paha olo vaikuttaa koko perheeseen ja muihin läheisiin ihmissuhteisiin. Miehen ollessa työttömänä hän kokee perinteisen asemansa perheen päänä horjuvaksi, varsinkin jos eletään naisen ansaitsemilla rahoilla. Työttömän kokema masennus saattaa johtaa myös mielenkiinnon vähenemiseen seksuaalisuutta kohtaan. (Tirkkonen 1993, ) Työttömyys on tuttua lähes kolmasosalle lapsiperheistä. Lamavuosien aikana työttömänä oli ollut isistä kolmannes ja äideistä neljännes. Työttömien määrän vähentyessä sen kesto on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut. (Salmi ym. 1996, 20.) Jos työssäoloaikana perheen taloudellisessa päätöksenteossa valta on annettu paremmin ansaitsevalle, joutuvat puolisot työttömyystilanteessa määrittelemään tilanteen uudelleen, joko muuttamalla perheen vallanjakoa tai omia asenteitaan. (Laurila 1995, 62.) Työttömyydellä on itsetunnon välityksellä epäsuora yhteys vanhempien käyttämiin kasvatusmenetelmiin. Terveen itsetunnon heikentyminen saattaa johtaa lapseen kohdistuvan kielteisen kontrollin lisääntymiseen ja sellaiseen kasvatukseen, josta rajat

10 5 puuttuvat kokonaan. (Rönkä, Rönkä 1994, ) Lasten ja kodinhoito saattaa pelastaa työttömän turhautumiselta (Keränen 1994, 53). Parhaiten työttömyyden vaikutuksista selviää perhe, jonka elämäntapa on jo ennen työttömyyden alkamista ollut perhekeskeinen ja jonka kulutustottumukset ovat vaatimattomia (Näätsaari 1994, 47) Työttömyyden taloudelliset vaikutukset Taloudelliset vaikeudet ovat työttömyyden väistämätön seuraus. Käytettävissä olevat tulot ovat monimutkaisella tavalla riippuvaisia verotuksesta, tulonsiirroista sekä työvoimapolitiikasta ja sosiaaliturvaan kuuluva työttömyysturva takaa vain vähimmäistoimeentulon. (Holm, Pyy, Rantala 1996, 18.) Työttömät ovat köyhyydelle kaikkein riskialtein ryhmä (Kurkinen 1997, 24). Perheet ovat joutuneet luopumaan monista asioista työttömyyden seurauksena. Ruokaostokset ovat vähentyneet ja lomamatkoista sekä maksullisista harrastuksista on jouduttu luopumaan lähes kokonaan. (Näätsaari 1994, 42, 53.) Työttömyys ei yksin selitä kaikkia taloudellisia ongelmia, vaikka se onkin varsin keskeinen tekijä. Tämä näkyy selvästi lainojen aiheuttamissa ongelmissa, joita työttömyysperheillä on muita enemmän. (Salmi ym. 1996, 24.) Jos perheen molemmat vanhemmat ovat työttömänä ja perheellä on asuntovelkaa, vaikuttaa se olennaisesti perheen selviämiseen. Pahimmassa tapauksessa perhe voi menettää asuntonsa. (Näätsaari 1994, 38.) 4.5. Työttömyysloukku Työttömyyteen ja työllistymisen halukkuuteen vaikuttavat monet tekijät. Ansioon sidotun työttömyysajan toimeentuloturvan eli ansioturvan ajallinen kesto sekä asumistuet ja esimerkiksi lasten päivähoitomaksut vaikuttavat olennaisesti siihen, mikä on työttömän ja

11 6 hänen perheensä todellinen työttömyysturva. Myös niin sanottu työttömyysloukku jäykistää työmarkkinoiden toimintaa ja näin ollen hidastaa työllistymistä. Työttömyysloukulla tarkoitetaan sitä, että työttömän tai hänen perheensä verojen, tulonsiirtojen ja päivähoitomaksujen jälkeen käytettävissä olevat tulot eivät olennaisesti kasva työllistymisen myötä. (Holm ym.1996, ) 4.6. Syrjäytyminen Työttömyys on yleistä, laajalle levinnyttä ja rakenteellisten tekijöiden aiheuttamaa. Pitkittyessään se vaikuttaa sosiaaliseen syrjäytymiseen ja yhteiskunnasta vieraantumiseen. Jonkin verran sosiaalista eristäytymistä on vähentänyt työttömyyden leviäminen lähes kaikkiin ammattiryhmiin. (Kurkinen 1997, 9,12.) Phillipsin ym. (1994) tutkimuksen mukaan työttömyyden aiheuttama köyhyys vaikuttaa olennaisesti perheen hankintoihin. Vanhemmat ostavat lapsilleen vähemmän leluja, kirjoja ja muuta kognitiivisesti kehittävää materiaalia. Tämä virikkeettömyys taas saattaa vaikuttaa lapsen huonoon koulumenestykseen ja sen myötä lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksiin. (Schaffer 1996, 346.) Sukupolvelta toiselle periytyvän huono-osaistumis- ja köyhtymisprosessin yhtenä tärkeänä välittävänä tekijänä on nuoren koulutuksesta syrjäytyminen. Siitä seuraa edelleen työelämästä ja muusta yhteiskunnasta vieraantuminen. Huono-osaiselle nuorelle, jolta puuttuu työssäkäyvän aikuisen malli, on sosiaalistuminen työttömyyteen ja johonkin valtakulttuurista vieraantuneeseen alakulttuuriin varsin houkuttelevaa. Tältä tieltä hän voi löytää sisällön ja mielekkyyden elämälleen. (Kurkinen 1997, 24, 27, 59.) Koulutuksella on suuri merkitys, sillä työttömäksi joutumisen riski ja työttömyyden kesto on sitä lyhyempi, mitä parempi koulutus nuorella on. Nuorison pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavaa, sillä sen vaikutukset yltävät kauas Suomen tulevaisuuteen. (Auvinen 1995, 50.)

12 Voiko työttömyys olla myös mahdollisuus? Työttömyysaika voidaan kokea myös vapauttavana mahdollisuutena ryhtyä harrastamaan sellaisia asioita, joista todella pitää (Keränen 1994, 53). Tämä tietysti edellyttää sitä, että työttömällä on varaa toteuttaa haaveensa työttömyysaikana, jolloin taloudellinen tilanne on huonompi kuin ansiotyössä ollessa. Suurtyöttömyyden aikana syntyi monia työttömien omaehtoisia ryhmiä ja yhdistyksiä, jotka voivat tarjota jäsenilleen toimintaa ja tukea. Niissä mukana olemalla työtön voi säilyttää toiminnallisen aktiivisuutensa ja paikkansa sosiaalisessa verkostossa. (Keränen 1994, 53.) Työttömät voivat myös osallistua erilaisiin vapaaehtoistöihin ja tehdä palkatonta työtä normaalin päivittäisen työrytmin mukaisesti. Osa työttömistä on löytänyt uusia mahdollisuuksia kehittää itseään esimerkiksi opiskelemalla. (Keränen 1994, 53.) Vanhempien on mahdollista olla enemmän lastensa kanssa työttömyysaikana. Zeigerin (1988) tutkimuksen mukaan on lähes saman tekevää, kumpi vanhemmista hoitaa lasta, kunhan lapsi voi kiintyä häneen. Tärkeintä on huolehtia lapsen turvallisuudesta ja tarpeista sekä antaa hänelle rakkautta, lämpöä ja hyväksyntää. Isän jäätyä työttömäksi hänen on hyvä muistaa, että pieni lapsi odottaa isältä yhtä paljon osallistumista, tunnetukea ja vaikuttamista kuin äidiltäkin. (Rönkä, Rönkä 1994, 121.) 5. TYÖTTÖMYYSTILASTOT 5.1. Kahdet työttömyystilastot Talouskasvun takia työttömyystilanne on kohentunut merkittävästi viime vuosina. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut selvästi ja työllisyys on lisääntynyt nopeammin kuin työttömyys on alentunut. Työministeriö ja Tilastokeskus julkaisevat työttömyystilastoja, jotka eroavat huomattavasti toisistaan. Työministeriön käsityksen

13 8 mukaan työtön on työpaikkaa vailla oleva henkilö, joka on ilmoittautunut kortistoon ja on työmarkkinoiden käytettävissä. Työministeriön lukuja tarvitaan hallinnon ja työvoimapolitiikan käyttöön kotimaassa. (Kahdet työttömyystilastot 1997, A2.) Tilastokeskus ei ota laskelmissaan huomioon niitä, jotka eivät hae aktiivisesti työtä, mutta laskee mukaan kesä- tai iltatöitä hakevat kokopäiväopiskelijat. Tilastokeskus kokoaa tietonsa Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostatin ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n vaatimaa vertailukelpoisuutta silmällä pitäen. Tilastointitavan muutos on alentanut työttömyysastetta noin 1,5 prosenttia verrattuna aikaisempaan. (Kahdet työttömyystilastot 1997, A2; Työllisyys ja työttömyys lokakuussa 1998, 3-4.) Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa vuonna 1998 maassamme oli työtöntä ja työttömyysaste oli 10,0 prosenttia. Samaan aikaan Työministeriön mukaan työttömänä oli noin henkilöä. Vuoden 1999 syyskuussa Tilastokeskuksen mukaan työttömyys oli laskenut 9,1:een prosenttiin eli työttömien määrä oli henkilöä. Työministeriön mukaan työttömiä työnhakijoita oli (Työllisyys ja työttömyys lokakuussa 1998, 1; Piirto 1999, A15.) Tammikuussa vuonna 1998 maassamme arvioitiin olevan noin työkelpoista ihmistä, jotka eivät ole enää etsineet työtä, koska arvelevat työn saannin olevan mahdotonta. Työttömyys jatkuu edelleen vaikeana erityisesti juuri pitkäaikaistyöttömyyden takia. (Kahdet tilastot tarpeen luotettavuuden takia 1998, A2.) 5.2. Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi huimasti laman myötä. Vuonna 1990 pitkäaikaistyöttömiä oli vain noin 3 000, kun heitä vuonna 1993 oli jo ja vuonna 1997 yli henkeä. (Stenbäck 1999, A12.) Vuoden 1999 syyskuun lopussa yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli , joista yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä oli ollut

14 henkeä (Työllisyyskatsaus syyskuu 1999, 2). Pitkäaikaistyöttömien ryhmästä ongelmallisimpia ovat ne, jotka jäivät laman aikana työttömiksi ja joiden ammattitaito ei enää vastaa työnantajan asettamia uusia vaatimuksia. Turun yliopiston tutkijan Heikki Silvennoisen vuoden 1999 keväällä julkaistun raportin mukaan pitkäaikaistyöttömien koulutushalut ovat kuitenkin hyvin vähäiset. Suurin osa heistä ei usko koulutukseen uhratun ajan ja vaivan takaavan työpaikkaa. (Stenbäck 1999, A12.) Pitkäaikaistyöttömyyden tilastollisena rajana on Suomessa aikaisemmin pidetty yli vuoden kestänyttä työttömyyttä. Kansa ja poliitikot pitävät 1990-luvun suurtyöttömyyden jälkeen pitkäaikaistyöttöminä ehkä enää vain niitä, joiden työttömyys on kestänyt useita vuosia. (Koistinen 1999, 138.) 5.3. Nuorisotyöttömyyden tilanne Nuorten työllisyystilanne on kohentunut niin, että vuotiaitten työttömyysaste oli vuoden 1998 lokakuussa 19,9 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan heitä oli työttömistä työnhakijoista. (Työllisyys ja työttömyys lokakuussa 1998, 2.) Vuotta myöhemmin eli syyskuussa 1999 Työministeriön työllisyyskatsauksen mukaan alle 25- vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli (Työllisyyskatsaus syyskuu 1999, 2.) suomalaisnuorta oli oppisopimuskoulutuksessa vuonna Tutkimusten mukaan se on vähentänyt nuorisotyöttömyyttä selvästi. Työnantajat ovat valtaosaltaan olleet tyytyväisiä tähän koulutusmuotoon, ja näiden nuorten työllistyminen on ollut keskimäärin parempaa kuin muissa koulutusmuodoissa opiskelleilla. (Stenbäck 1998, A6.)

15 Ikääntyneet työttömät Ikääntyneet työttömät ovat suurin työttömien ryhmä ja heidän työttömyytensä on myös pitkäkestoista. Työministeriön tilaston mukaan vuoden 1999 syyskuussa oli yli 50- vuotiaista työttöminä henkeä (Työllisyyskatsaus syyskuu 1999, 2). Pääkaupunkiseudulla on nykyisin paljon aikaisempaa enemmän avoimia työpaikkoja ja aiemmin vaikeasti työllistyneet yli 50-vuotiaat saavat nyt paremmin töitä. Työnantajat arvostavat jälleen työkokemusta, mutta lisävaatimuksena ovat koulutus, kielitaito ja oma aktiivisuus. (Nuutinen 1999, A3.) Työministeriön asiantuntijatyöryhmä totesi vuoden 1999 kesäkuussa julkaistussa raportissaan niin kutsutun työeläkeputken aiheuttavan selvästi ikääntyneiden siirtymistä työstä työttömiksi. Työttömyyseläkeputkella tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin työtön ei enää putoa peruspäivärahalle vaan saa ansiosidonnaista päivärahaa aina 60 ikävuoteen asti. Tuolloin työtön pääsee työttömyyseläkkeelle. Hallitus myönsi vuoden 1999 budjetissaan 70 miljoonaa markkaa ikääntyvien työttömien työllistämiseen. (Vuoristo 1999, A9.) 5.5. Pääkaupunkiseudun työttömyystilanne Työministeriön tilaston mukaan Helsingissä oli työttömiä vuoden 1998 marraskuun lopussa 11,8 prosenttia. Samaan aikaan työttömyys Vantaalla oli 10,0 Espoossa 7,9 ja Kauniaisissa 5,1 prosenttiyksikköä. Työttömien määrä on laskenut pääkaupunkiseudulla tasaisesti. Syyskuussa vuonna 1999 Helsingissä oli työttömiä 10,7 %, Vantaalla 9,0 %, Espoossa 7,2 % ja Kauniaisissa enää 4,7 %. Valitettavasti suuri osa työllistyneistä on niin sanotuissa pätkätöissä. (Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat 1998; Piirto 1999, A15.) 6. TALOUSKASVUN VAIKUTUKSET TYÖTTÖMYYTEEN 6.1. Talouskasvun näkymät vuonna 1998 Vuoden 1998 alussa asiantuntijat olivat sitä mieltä, että talouden kasvuhuippu on ohitettu. Kasvun arveltiin jatkuvan edelleen, mutta aiempaa hitaampana. Suomen talouden arveltiin kasvavan muuhun Eurooppaan verrattuna, hidastumisesta huolimatta, suhteellisen nopeasti. Yhtenä syynä kasvun hidastumiseen pidettiin Aasian talouskriisiä, vaikka hitaamman

16 11 kasvun vaihe olisi ollut näköpiirissä ilman sitäkin. (Baer, Venäläinen 1998, B8) Tammikuussa 1998 todettiin, että aikaisempien kokemusten perusteella kolmen prosentin talouskasvu pitää työllisyyden ennallaan. Samoin todettiin, että puolentoista prosentin suuruinen bruttokansantuotteen kasvu vaikuttaa työllisyyteen prosenttiyksikön verran. Jos työttömyys laskee prosentin verran, valtio säästäisi menoissaan kaksi miljardia markkaa. Kun myös kuntien ja muun julkisen sektorin säästöt otetaan huomioon, säästöä kertyisi yhteensä neljä miljardia markkaa. (Baer, Venäläinen 1999, B8.) 6.2. Talous kasvoi edelleen vuonna 1999 Suomen bruttokansantuotteen kasvu on jatkunut voimakkaana. Vuosina se on kasvanut yhteensä 25 prosenttia. Työttömyys ei ole kuitenkaan laskenut niin selvästi, kuin talouskasvun perusteella olisi voitu odottaa. Nopea talouskasvu ja työttömien väheneminen puolesta miljoonasta noin :een on myös pienentänyt työttömyysongelman kiinnostavuutta. (Rainisto 1999, B8; Sipilä 1999, A3, A15.) Työttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat vähentyneet viime vuosina. Tämä selittyy työttömyyden pienenemisen lisäksi sillä, että yhä useampi työtön on pudonnut ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta työmarkkinatuelle. (Sipilä 1999, A3.) 6.3. Tulevaisuuden näkymiä Pellervon Taloudellinen Tutkimuskeskus on ennustanut Suomen talouden kasvuvauhdin kiihtyvän vuonna 2000 neljään prosenttiin. Aasia toipuu talouskriisistään ja maailmalla taloustilanne on suotuisa. Työttömyyden ei kuitenkaan oleteta vähenevän olennaisesti, sillä työvoiman tarjonta kasvaa nopeammin kuin avoimet työpaikat. (Sipilä 1999, B9.) Yhtäaikainen työttömyys ja työvoimapula kertoo rakenteellisesta työttömyydestä. Työttömyyden ei arvioida laskevan alle rakenteellisen työttömyyden rajan, sillä sen alapuolella työttömyys ei enää johdu heikosta taloudellisesta tilasta. Rakenteellinen työttömyys johtuu siitä, että työnhakijoilla on vääränlainen koulutus, he asuvat väärällä paikkakunnalla tai heidän palkkatoiveensa ei vastaa työnantajan maksuhalua. (Isotalus 1999, B7.) Työttömyysongelman ratkaiseminen on maassamme lähimmän viiden vuoden asia, sillä suuri työttömien määrä yhdistettynä eläkeläisiin on yhteiskunnalle suuri taloudellinen rasite (Sipilä 1999, A3).

17 12 7. EU JA TYÖTTÖMYYS Euroopan Unionin työttömyysprosentti oli vuoden 1998 syyskuussa 9,9 (Juurus 1998). EU:n työllisyyshuippukokouksessa marraskuussa 1997 hyväksyttiin periaate, jonka mukaan vuoden työttömänä ollut aikuinen ja puoli vuotta kortistossa ollut alle 25 -vuotias nuori on oikeutettu koulutukseen, harjoittelupaikkaan tai muihin aktiivisiin työllistämistoimiin. Näiden tavoitteiden toteutumisen myötä nousisi koulutuksessa olevien työttömien määrä noin kaksinkertaiseksi nykyiseltä kymmenen prosentin tasolta. (Raivio 1997, C1.) Eurostatin tilastojen mukaan vuoden 1999 heinäkuussa koko EU:n työttömyys laski 9,3 prosenttiin. Matalimmat työttömyysluvut olivat Luxemburgissa, jossa työttömyysaste oli 2,8 prosenttia. Korkein työttömyysaste 15,9 oli Espanjassa. EU seuraa työllisyystilannetta huippukokouksissa vuosittain, mutta päävastuu työttömyyden hoidossa on edelleen kansallisten hallitusten toimilla. (Emu-maiden työttömyys laski heinäkuussa edelleen 1999, B5; Karismo 2000, C1.) 8. AIKAISEMMAT AIHEESEEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET 8.1. Tutkimus työttömien psyykkisestä selviytymisestä ja sen kehityksellisestä taustasta Katja Kokko ja Lea Pulkkinen ovat tutkineen työttömien psyykkistä selviytymistä ja sen kehityksellistä taustaa. Tutkimus oli osa Lea Pulkkisen Lapsesta aikuiseksi - pitkittäistutkimusta. Tutkimus alkoi vuonna 1969, joten samojen ihmisten sosiaalista kehitystä on seurattu lähes 30 vuoden ajan. Tutkimukseen osallistui alunperin 369 henkilöä, joista tyttöjä oli 173 ja poikia 196. Viimeksi aineistoa koottaessa vuonna 1995 tietoa saatiin 315 osanottajalta, jolloin he olivat 36-vuotiaita. (Kokko, Pulkkinen 1997, 351.)

18 13 Muuttujina tutkimuksessa käytettiin nykyistä työtilannetta ja työttömyyden kestoa, taloudellista tilannetta, sosiaalista tukea, itsetuntoa, psyykkistä hyvinvointia/pahoinvointia, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, tyytyväisyyttä työhön/työttömyystilanteeseen, koulutusta ja työuran kulkua. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada esille erilaisia työttömien ryhmiä (Kokko, Pulkkinen 1997, ) Toimeentulo-ongelmaiset naiset oli suurin yksittäinen työttömien ryhmä. He erosivat huonomman taloudellisen tilanteen lisäksi työssä olevista tyytymättömyyden ja heikomman koulutuksen suhteen. Taloudellinen tilanne oli tärkeä erotteleva tekijä, koska kaikki työttömien ryhmät erosivat työssäkäyvistä sen suhteen. Hyvä sosiaalinen tuki liittyi työttöminä sekä psyykkiseen oirehtimiseen että hyvinvointiin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että psyykkisen pahoinvoinnin ja itsetunnon osalta työttömien ja palkansaajien väliset erot tulivat esille vain miestyöttömien ryhmissä. (Kokko, Pulkkinen 1997, ) Tyytyväisimpiä nykyiseen tilanteeseensa, muihin työttömiin nähden, olivat taloudellisesti selviytyvät naiset ja työelämästä syrjäytyneet miehet. Kehityksellisestä näkökulmasta katsottuna työttöminä oli työssäkäyviä heikompi itsehallinta lapsuudessa ja nuoruudessa. Se ilmeni keskittymiskyvyn puutteena ja mielialojen vaihteluna. Työttömät erosivat palkansaajista myös siten, että he olivat jo varhaisaikuisina heikommin yhteiskuntaan jäsentyneitä, johon erityisesti vaikutti epävakaampi työura. Perhekeskeisyys on suojannut toimeentulo-ongelmaisia naisia työttömyyden negatiivisilta vaikutuksilta. Heidän psyykkinen hyvinvointinsa oli taloudellisista vaikeuksista huolimatta keskitasoa. (Kokko, Pulkkinen 1997, 356.) Työelämästä syrjäytyneet miehet olivat olleet työttöminä 6-8 vuotta. Heidän lapsuudessaan tai nuoruudessaan ei ollut mitään, mikä olisi erottanut heidät muista työttömistä. Työelämästä syrjäytyminen onkin aiheutunut miesten henkilökohtaisista ongelmista, kuten vakavasta alkoholiongelmasta tai rikollisuudesta. Jokainen näistä miehistä oli hankkinut itselleen ammatin ennen syrjäytymistä. (Kokko, Pulkkinen 1997, 357.) Johtopäätöksenä todettiin, että työttömät eivät ole yhtenäinen joukko, vaan he koostuvat

19 14 useista erilaisista alaryhmistä. Iän perusteella erottuvia alaryhmiä paremmin työttömiä erotteleva tekijä oli sukupuoli. Itsetunnolla oli oletettu vaikutus työttömien jaottelussa, sillä psyykkiseen oireiluun liittyi aina heikko itsetunto. Sosiaalisen tuen merkitys korostui sekä psyykkisesti hyvinvoivilla että psyykkisiä vaikeuksia kokeneilla. Heikkoon taloudelliseen hyvinvointiin liittyi taloudellisia huolia ja itseluottamuksen ongelmia. (Kokko, Pulkkinen 1997, 357.) 8.2. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä Stakesin erikoistutkija Matti Kortteinen ja Kelan tutkija Hannu Tuomikoski julkaisivat vuonna 1998 tutkimuksensa pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä. Se on ensimmäinen työttömien omiin kokemuksiin ja laajoihin aineistoihin perustuva tieteellinen tutkimus. Tutkimuksessa todetaan suurimman osan työttömistä selviytyneen melko kohtuullisesti. Toisaalta se osoittaa myös huono-osaisuuden, kuten työttömyyden, sairauden ja köyhyyden kasautumisen samoille ihmisille. (Kortteinen, Tuomikoski 1998, 166.) Tutkimuksessa todetaan, että psyykkinen ja fyysinen sairastaminen yleistyy työttömyyden pitkittyessä. Se osoittaa myös, että huonoimmin työttömyydestä selviytyy vähiten koulutettu työväestö. Enemmän koulutetuilla on paremmat sosiaaliset verkostot, jotka tukevat yksilöä myös työttömyyden aikana. Työttömän yksinäisyys lisää sairastumisriskiä ja sairastavuuteen vaikuttaa ihmissuhteiden laatu, ei niiden määrä. (Kortteinen, Tuomikoski 1998, 175, 177.) 8.3. Työttömän tarina Kansanrunousarkisto ja Toimihenkilöiden Sivistysliitto järjestivät vuonna 1993 työttömille tarkoitetun kirjoituskilpailun. Osallistujia oli runsas määrä ja heistä 33:n kirjoitukset koottiin kirjaksi "Työttömän tarina". (Laaksonen, Piela 1993, 12.)

20 15 Eräs noin 50-vuotias nainen kertoo kirjoituksessaan selvinneensä työttömyyden aiheuttamasta tuskasta työttömille järjestetyn kurssin avulla. Kurssin loputtua hän kuitenkin masentui, sillä vasta silloin hän ymmärsi todellisen tilanteensa. Surutyö on tehtävä ja elämä rakennettava uusien arvojen varaan. (Kaasalainen 1993, 51.) Itä-Suomesta kotoisin oleva 35-vuotias rakennusmies kertoo päivien kuluvan pakolla keksittyjen tekemisten parissa. Hyödyllinen tekeminen, kuten liikunta tuntuu työttömänä vain todellisen elämän korvikkeelta, vaikka se työn ohessa tuntui tosi virkistävältä. (Kilpeläinen 1993, 283.) Tuula Luoma kirjoittaa huomanneensa suhteen lapseensa vievän aikaa ja tilaa, johon kiire ei saanut kuulua. Hän kokee suhteen tyttäreensä olevan yksi harvoista toimivista ja palkitsevista asioista työttömyyden aikana. (Luoma 1993, 294.) 8.4. Työttömän kansalaisen sosiaaliset siteet Mika Kurkinen (1996) on tehnyt pro gradu tutkielmaansa varten kvalitatiivisen, lähinnä teemahaastatteluihin perustuvan tapaustutkimuksen Helsingin seudun työttömien yhdistysten aktiivihenkilöiden parissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työttömien yhdistyksissä esiintyviä mielialoja sekä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin siteisiin kohdistuvia ajatuksia sekä suhtautumista yhteiskunnallisiin normeihin ja instituutioihin. (Kurkinen 1996, 2.) Haastattelujen keskeiset teema-alueet olivat: työelämästä syrjäytymisen kokemus, työttömän asema yhteiskunnan jäsenenä, ajatukset vanhoista yhteiskunnallisista normeista, pelisäännöistä ja instituutioista, solidaarisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden tunne sekä muutokset sosiaalisissa siteissä ja ajatukset työttömien yhteistoiminnasta. (Kurkinen 1996, 63.) Tutkimuksessa todettiin työttömyyden kasvun myötä työttömien omaehtoisen toiminnan lisääntyneen valtavasti eri puolilla Suomea. Työttömien yhdistysten kattojärjestönä toimii

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013 TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013 Nastolan kunnan työllistämispalvelut, Niina Juva Työttömyyden kesto Liiton ansiosidonnainen

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot