Sisällysluettelo. Sivu 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Sivu 1"

Transkriptio

1

2 Sivu 1 Sisällysluettelo Kuntajakoselvittäjien selvitys ja ehdotus Yleistä Selvitystyön organisointi Alueen perustiedot Alueen merkitys kansantaloudessa Alueen kilpailukyky ja elinvoima Alue ja metropolialue Alueen muut kilpailijat Alueen visio ja strategian painopisteet Kuntien rooli ja mahdollisuudet kilpailukyvyn lisäämisessä Kilpailukyvyn lisääminen yhdistyneessä kunnassa Yhdyskuntarakenne yhdistyvässä kunnassa Kuntatalous Kuntien kantokyky itsenäisinä kuntina Kuntien yhteinen kantokyky Uuden kunnan rakenne ja organisaatio Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen organisointi Arvio eduista ja haitoista yhdistyneessä kunnassa verrattuna nykytilaan Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä yhdistyminen vaihtoehtona kuuden kunnan yhdistymiselle Ehdotus kuntarakenteen muuttamiseksi... 23

3 Sivu 2 Kuntajakoselvittäjien selvitys ja ehdotus 1.1. Yleistä Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta ovat tehneet valtiovarainministeriölle esityksen kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien sekä Lahden kaupungin välillä ja selvittäjän määräämisestä kyseistä tehtävää suorittamaan. Tätä koskevat päätökset on hyväksytty Iitin kunnanvaltuustossa , Kärkölän kunnanvaltuustossa , Lahden kaupunginvaltuustossa ja Nastolan kunnanvaltuustossa Valtiovarainministeriö pyysi esityksen tehneiden kuntien ohella myös Hollolan kunnan lausuntoa osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen. Lisäksi valtiovarainministeriö varasi Asikkalan kunnalle, Hämeenkosken kunnalle, Orimattilan kaupungille ja Padasjoen kunnalle mahdollisuuden lausua, haluavatko ne täyttää kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuutensa osallistumalla esitettyyn erityiseen kuntajakoselvitykseen. Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hollolan kunnan, Hämeenkosken kunnan, Iitin kunnan, Kärkölän kunnan, Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan välillä. Samalla ministeriö asetti kuntajakoselvittäjäksi varatuomari Seppo Huldénin. Selvitysaika on Valtiovarainministeriö asetti päätöksellään toiseksi kuntajakoselvittäjäksi filosofian kandidaatti, kaupunkineuvos Rolf Paqvalinin ajalle Toisen kuntajakoselvittäjän tehtävänä on kuntajakoselvittäjän yleisen tehtävän lisäksi arvioida erityisesti kuntajaon muuttamisen edellytyksiä Kärkölän kunnan osalta sekä nykyisten kuntajohtajien asemaa uudessa kunnassa. Saamiensa määräysten mukaisesti kuntajakoselvittäjät ovat tehneet kuntarakennelain 16 :n mukaisen erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta Lahden seudulla kuuden kunnan alueella. Kuntajakoselvitys sisältää kuntajakoselvittäjien ehdotuksen, yhdistymissopimuksen sekä selvitysosan. Seppo Huldén ei ole osallistunut selvityksen tekemiseen taikka yhdistymissopimuksen laatimiseen siltä osin kun se käsittelee Kärkölän kunnan taikka kuntajohtajien asemaa.

4 Sivu 3 Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Edellä olevista kuntarakennelain tarkoittamista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä, jotta kuntajaon muuttaminen olisi mahdollista. Sen lisäksi erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Erityisessä kuntajakoselvityksessä voidaan kuitenkin selvittäjien esityksestä poiketa alueellisen yhtenäisyyden periaatteesta. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan lisäksi myös alueen tulevan kehityksen kannalta Selvitystyön organisointi Kuntajakoselvittäjien apuna kuntarakennelain 17 :n 2 momentin edellyttämällä tavalla ovat toimineet kuntien asettamat työryhmät. Kunnanhallitusten asettama johtoryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten ensimmäiset puheenjohtajat, on toiminut selvityksen poliittisia linjauksia valmistelevana työryhmänä. Kunnanhallitukset ovat erikseen asettaneet neljä luottamushenkilöistä koostuvaa työryhmää, jotka ovat valmistelleet kuntarakennelain 8 :n tarkoittaman yhdistymissopimuksen edellyttämiä asioita. Työryhmät ovat olleet talous- ja henkilöstötyöryhmä, demokratiatyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä ja tulevaisuustyöryhmä sekä erillinen henkilöstötyöryhmä, joka on toiminut kuntien yhteisenä yhteistoimintaelimenä. Työryhmien tuottama materiaali muodostaa selvityksen perusosan, jonka pohjalta kuntajakoselvittäjät ovat tehneet oman selvityksensä ja ehdotuksensa sekä yhdistymissopimuksen.

5 Sivu Alueen perustiedot Kuuden kunnan yhteinen asukasluku oli asukasta. Valtaosa eli henkeä asui nykyisessä Lahden kaupungissa. Seuraavina olivat suuruusjärjestyksessä Hollola asukasta, Nastola asukasta, Iitti asukasta, Kärkölä asukasta ja Hämeenkoski asukasta. Selvitysalueen väestön määrä on viimeisen puolen vuoden aikana lisääntynyt noin 70:llä. Väestön ikäjakauma on seuraava: 0-14 vuotiaat 15,6 %, vuotiaat 63,5 % ja yli 64 vuotiaat 20,9 %. Vuonna 2025 ennustetut prosenttiosuudet ovat 15,4 %, 58,1 % ja 26,5 %. Lasten osuudessa ei tapahdu olennaista muutosta, mutta työikäisten määrä vähenee selvästi ja vastaavasti teoreettisen eläkeiän saavuttaneiden määrä nousee runsaasti. Kuuden kunnan alue sijoittuu itä-länsiakselilla Päijät-Hämeen eteläosaan ja Kymenlaakson länsiosaan siten, että Lahden, Nastolan ja Iitin kuntakeskukset sijoittuvat sekä Riihimäki- Kouvola radan että valtatie 12 varteen, Kärkölän kuntakeskus mainitun radan varteen ja Hollolan ja Hämeenkosken kuntakeskukset valtatie 12 varteen. Hollola ja Kärkölä yhdistyvät lisäksi kantatietasoisella tieyhteydellä 54 sekä Kärkölä ja Hämeenkoski seututietasoisella tieyhteydellä 295. Lahden ja Hollolan keskustaajamat ovat yhteen kasvaneita ja Lahden ja Nastolan keskustaajamien välinen harvaanasuttu alue on lyhyt. Lahden pohjoispuolella sijaitseva alue Hollolaa, Vesikansa, ei ole maayhteydessä muuhun osaan Hollolasta. Vesikansa rajoittuu idässä Nastolaan ja pohjoisessa Asikkalaan Alueen merkitys kansantaloudessa Selvitysalueen työvoiman määrä vuonna 2012 oli henkeä. Työttömyysaste oli joulukuussa ,5 % vaihdellen Hämeenkosken 10,0 %:sta Lahden 17,4 %:iin. Työpaikkaomavaraisuus vuonna 2011 oli selvitysalueella 99,0 % vaihdellen Hämeenkosken 61,2 %:sta Lahden 111,0 %:iin. Yksityisen sektorin osuus työpaikoista on 60,8 % ja julkisen sektorin osuus 28,9 %. Erityisen merkille pantavaa on valtion työpaikkojen vähäinen määrä. Yrittäjien osuus alueen työpaikoista on 10,3 %. Palvelutyöpaikkojen osuus koko selvitysalueen työpaikoista vuonna 2011 oli 70 % ja jalostustoiminnan 27 %. Alkutuotannon työpaikkoja oli alle 2 % kaikista työpaikoista. Teollisuustyöpaikkoja oli suhteessa eniten Nastolassa ja Kärkölässä 43,5 % ja 41,9 %. Teollisuustyöpaikkojen suhteellinen osuus oli suurin myös Hollolassa ja Iitissä. Palvelutyöpaikkojen suhteellinen osuus oli suurin Hämeenkoskella ja Lahdessa. Hämeenkoskella maa- ja metsätalouden työpaikkojen suhteellinen määrä on suuri muihin selvitysalueen kuntiin verrattuna. Selvityskuntien alueen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on alle 4 %.

6 Sivu 5 Selvitysalueen kuntien asukaslukua, taloutta ja palveluita koskevat tilastotiedot ilmenevät tarkemmin selvitysmateriaalina olevista palveluverkkotyöryhmän, tulevaisuustyöryhmän ja talous- ja henkilöstötyöryhmän raporteista Alueen kilpailukyky ja elinvoima Alueen talouden kehitys riippuu koko maan taloudellisesta kehityksestä ja siitä, kuinka kilpailukykyinen alue on eli kuinka suuri osa maan kasvusta kohdistuu selvitysalueelle. Maakuntien ja kaupunkiseutujen välillä on menossa pudotuspeli, jossa kasvu näyttää keskittyvän muutamalle kaupunkiseudulle ja muiden kohtalona on jäädä taantuviksi ja ikääntyneiden asukkaiden alueiksi. Elinkeino- ja innovaatiokehityksestä vastaavat alueen kunnat sekä osan kunnista omistama LADEC Oy. Iitin kunnalla on oman elinkeinotoimen lisäksi yhteistyötä Kouvolan kaupungin

7 Sivu 6 kanssa. Päijät-Hämeen liitolla on vahva rooli koko maakunnan kehittämisessä. Pääosa toimenpiteistä kohdistuu maakunnan keskusalueelle. Lahden kaupunkiseudun elinkeinoyhteistyö ja kehittämisen strategia perustuvat osaamiskärkiin ympäristöteknologia, muotoilu ja käytäntöläheiset innovaatiot. Näillä valinnoilla seutu tukee hyvin koko valtakunnan elinkeinopolitiikkaa ja sen kärkitavoitteita, mutta joutuu samalla kilpailemaan muiden seutujen kanssa, joilla on samoja kärkikohteita. Huolimatta sinänsä hyvin harkitusta elinkeinopolitiikasta ja kohtuullisilla panoksilla toteutetuista toimenpiteistä maakunnan taloudellinen kehitys ei ole ollut tyydyttävää. Hyvä logistinen sijainti ei ole merkinnyt maakunnan tuotannon ja työpaikkojen määrän kasvua, vaan se on ollut maan keskimääräistä kasvua heikompaa. Päijät-Hämettä voidaan pitää talouden alisuorittajana. Alueen kehitys on kunnille ongelmallinen koska erityisesti Lahdessa työttömyys on noussut korkeaksi. Samalla kuntien verotulojen kasvu on tyrehtynyt, ja se pakottaa kunnat palvelujensa leikkauksiin ja verojen korotuksiin. Kuva: Kuntaliitto

8 Sivu Alue ja metropolialue Alueen kilpailuasemaan vaikuttaa keskeisesti siitä km etäisyydellä oleva metropolialue. Lähin metropolialueen kunta on Kärkölän naapurikunta Mäntsälä, joka aikaisemmin oli osa Lahden talousaluetta. Metropolialue kilpailee Euroopan ja erityisesti pohjoismaiden metropolien kanssa. Tämän erityisroolin vahvistamiseen se on saanut myös valtiovallan vahvaa ja monimuotoista tukea. Metropolialueelle onkin kertynyt voimavaroja ja osaamista, jotka ovat kansallisesti monelta osin ylivoimaisia verrattuna maan muihin osiin. Lisäksi valtio ja kunnat ovat panostaneet runsaasti sen kansainvälisen kilpailukyvyn takaavaan logistiikkaan ja panostukset jatkuvat edelleen. Metropolialueen kunnilla on hyvät, suorat yhteydet valtion keskushallintoon, joka helpottaa näiden kuntien edunvalvontaa jo asioiden valmisteluvaiheessa. Metropolialueen kilpailukyvyn lisäämiseksi valmistellaan metropolihallinnon perustamista sekä selvitetään kuntaliitoksia. Metropolialueeseen kuuluvat nykyisessä Helsingin seudun yhteistyössä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä 10 kehyskuntaa Kirkkonummi, Kerava, Sipoo, Järvenpää, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Nurmijärvi, Hyvinkää ja Vihti. Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on vahva, itsenäinen elinkeinopolitiikkansa ja ne ovat hyvin kytkeytyneet kansainväliseen tuotantoverkkoon ja markkinoihin. Kehyskunnilla on niihin verrattuna ohut oma elinkeinostrategia, mutta ne hyödyntävät ketterästi metropolialueen suurten kaupunkien luomat mahdollisuudet työpaikkojen luomisessa ja aivan erityisesti asukasmäärän kasvattamisessa. Metropolialue on hyötynyt maan elinkeinorakenteen muuttumisesta yhä vienti- ja tuontipainotteisemmaksi. Tuotantotoiminta on enenevässä määrin keskittynyt Helsingin seudulle. Seudun työpaikka- ja asukasmäärä on jatkuvasti kasvanut. Tästä kasvusta merkittävä osa on kohdistunut Helsinginniemen ja Lahden kaupungin väliselle alueelle. Lahden alueen kilpailuetuna voidaan pitää metropolialuetta oleellisesti edullisempia asumiskustannuksia ja siten halvempia työvoimakustannuksia. Kun alueelta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet metropolialueelle, sen kansainväliselle lentokentälle sekä satamiin, niin yritysten on mahdollista yhdistää toimintansa osaksi metropolialueen tuotantoverkkoa. Toisaalta metropolialueelta on hyvien liikenneyhteyksien takia mahdollista työskennellä Lahden alueella, jolloin yritykset voivat tarvittaessa palkata avainhenkilöstöään myös metropolialueelta. Kuitenkin vastaavasti metropolialueen yritykset voivat palkata yhä enenevässä määrin henkilöstöä Lahden alueelta. Metropolialue on Lahden alueeseen verrattuna väestömäärältään yli kymmenkertainen ja se on maan hallinnon, rahoitus- ja finanssitoiminnan, yliopisto-opetuksen, tutkimustoiminnan ja yritysten pääkonttorikeskus. Kilpailu sen kanssa on haastava tehtävä. Toisaalta asukkaan Lahti voisi Espoon, Vantaan tai mahdollisen uuden Keski-Uudenmaan kunnan tapaan kehittää oman vahvan roolinsa osin metropolialueen kuntien kanssa kilpailevana ja osin

9 Sivu 8 liittoutuvana alueena. Tähän antaa erityiset mahdollisuudet mm. hyvä yhteys Pietarin ja Venäjän markkinoihin. Kilpailu metropolialueen kanssa on alueen nykyisten yritysten toimintaedellytysten jatkuvaa kehittämistä, mutta myös kilpailua metropolialueelle muuttavista yrityksistä ja asukkaista. Tässä keskeisenä keinona on yhä sujuvampien liikenneyhteyksien turvaaminen Lahden alueen ja metropolialueen välillä. Silloin kun uudet yritykset tai asukkaat eivät näe järkeväksi sijoittua pääkaupunkiseudun suuriin kuntiin, Lahden alueella on hyvät mahdollisuudet kilpailla metropolialueen kehyskuntien kanssa. Jos kehyskunnista syntyy uusi Keski-Uudenmaan kunta, tilanne vaikeutuu. Lahtea lukuun ottamatta ilman sen selkeää ja vahvaa roolia alueen muiden kuntien mahdollisuudet kilpailussa ovat heikot. Lahden elinkeinostrategiassa määritellään, että Lahden seutu on vetovoimainen kasvukeskus metropolialueella. Tämä tarkoittanee käytännössä sitä, että Lahden seutu ilmoittaa kuuluvansa metropolialueeseen ja se aidosti kilpailee metropolialueen muiden kuntien kanssa. Metropolialueen perinteisillä kunnilla ei ole tarvetta liittoutua tai sopia Lahden alueen kuntien kanssa alueen kehittämisestä. Jo nykyisellä kuntarakenteella metropolialueen perinteiset kunnat voivat sopia keskenään ja valtion kanssa alueen kehittämisestä sekä alueen eri osien kilpailukyvyn lisäämistoimenpiteistä eivätkä tarvitse Lahden aluetta osaksi metropolialuetta. Lahden alueen keskeisin strateginen kysymys on elinkeinopolitiikka ja siihen liittyen asuntopolitiikka; miten käytännössä kilpaillaan ja/tai liittoudutaan mahdollisesti perustettavan metropolihallinnon sekä metropolialueen kuntien kanssa. Avainkysymys on, miten varmistetaan, että metropolialueen läheisyys kasvattaa eikä kuihduta alueen kasvua. Kun jonkinlainen metropolihallinto syntyy vuonna 2017, niin sen keskeisenä tavoitteena on metropolialueen kilpailukyvyn oleellinen lisääminen vielä nykyisestäkin ja siinä yhtenä merkittävänä keinona alueen asumiskustannusten kohtuullistaminen. Kun Lahden alueen ainoa selkeä kilpailuetu metropolialueeseen verrattuna on tällä hetkellä halvemmat asumiskustannukset, muuttuu kilpailuasema jatkossa yhä vaikeammaksi. Metropolihallinnosta tulee tekijä, jonka kanssa neuvoteltaessa asukkaan uusi Lahti on vahvemmassa asemassa kuin hajanainen Lahden alue. Nykyisiä vahvuuksia tulee edelleen kehittää siten, että kaupunkikeskusta, vahvoja osakeskuksia ja laajaa maaseutualuetta kehitetään yhtenä kokonaisuutena mm. maankäytön, asumisen, liikenteen ja matkailun näkökulmasta. Kuntien on elinvoiman kasvattamisella estettävä se tilanne, että Päijät-Hämeestä muodostuu metropolialueen pohjoinen, alikehittynyt osa, jossa on pääosin matalan jalostusarvon tuotantoa ja väestö, jonka koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä matalampi ja sosiaalisten palvelujen sekä tukien tarve suurempi Alueen muut kilpailijat Selvityskuntien alueella on kansainvälisesti erittäin kilpailukykyistä ja valtakunnallisesti merkittävää kehittyvää teollisuutta sekä vapaa-aikapalvelusektori ja muuta yritystoimintaa, joiden jatkuvan kehittämisen edellytykset tulee turvata. Kunnalla on oma keskeinen roolinsa

10 Sivu 9 sen varmistamisessa, että yritysten toimintaedellytykset ovat kilpailukykyiset verrattuna Suomen muihin seutuihin ja kuntiin. Kun Lahden kaupunkiseutu on Päijät-Hämeen maakunnan ydinalue, koko maakunta tulee pitää mukana mahdollisimman hyvin alueen kilpailu- ja liittoutumisprosesseissa. Vaikka alueen kannalta keskeisintä on kilpailu ja liittoutuminen metropolialueen kanssa, sen kilpailijoita ovat myös Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Lisäksi metropolialueen ulkopuolelle jäävät Uudenmaan kunnat ovat alueen kilpailijoita. Pirkanmaan suurimmat kilpailuedut ovat Tampereen kaupungin koko ja yliopisto. Lisäksi se on niin kaukana Helsingistä, että se muodostaa aidon ja vahvan valtakunnallisen keskuksen. Yliopiston puuttuminen Lahdesta näkyy innovaatiotoiminnan ja yritysten tuotekehityksen heikommissa mahdollisuuksissa sekä nuorten ikäluokkien vähäisenä sijoittumishalukkuutena. Kanta-Hämeen etuna on suuri julkisten työpaikkojen määrä, joka tasaa suhdannevaihteluita. Lahden seudulla on julkisen sektorin työpaikkoja vähän ja suhdannevaihtelut tuntuvat selvinä. Kanta-Hämeen maakunnan sijoittuminen kahden sitä vahvemman keskuksen Helsingin ja Tampereen väliin on sille etu siten, että sen alueella yritykset voivat verkostoitua sekä Helsingin että Tampereen yrityksiin ja korkeakouluihin. Kanta-Hämeen kanssa kilpailu on ennen kaikkea edunvalvontaa valtion suuntaan mm. elinkeinoelämän kannalta tärkeistä väylähankkeista. Viime vuosina Kanta-Hämeen poliittinen painoarvo on ollut Päijät-Hämettä suurempi eikä edunvalvonta ole onnistunut odotetulla tavalla. Lahti on rautatieliikenteen läpikulkupaikka Helsingistä Pietariin. Suomalaiset kaupungit Lahdesta itään ovat sitä pienempiä. Alueen yritykset voivat onnistuessaan yhdistää tuotannossaan ja markkinoinnissaan venäläiset ja metropolialueen verkostoonsa. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan suuntaan kilpailua käydään venäläisille tarjottavista kaupan ja matkailun palveluista. Erityisesti Lappeenrannan alueen vahvuutena ovat rajayhteistyöhön perustuvat verkostot Venäjän lähialueen kanssa. Alue on voinut kehittää Venäjän markkinoihin perustuvaa tuotanto- ja palvelutoimintaa. Lappeenrannan merkittävänä kilpailuetuna on teknillinen yliopisto. Tehokas kilpailu venäläisistä markkinoista ei ole mahdollista ilman uutta, erityisen houkuttelevaa matkailukohdetta ja Lahti-Kouvola valtatien korjaamista. Uudenmaan kaikkien kuntien kehitys on pitkälti riippuvainen metropolialueen kehityksestä. Osa niistä ei kuulu metropolialueeseen. Niiden kilpailuasemaa Lahden alueeseen parantaa se, että ne nähdään osin jo osana tulevaa metropolihallintoa tai ainakin alueina, jotka lähivuosikymmenenä siihen liittyvät. Mm. logistiikkaan ja koulutukseen liittyvät ratkaisut tehdään Uudenmaan maakunnassa siten, että ne tukevat metropolihallinnon laajentumista Porvoon, Lohjan ja Raaseporin alueille. Kilpailukykyä on tarkemmin analysoitu tulevaisuustyöryhmän raportissa ja sen liitteissä.

11 Sivu Alueen visio ja strategian painopisteet Alueen olisi löydettävä uusi visio ja strategia, joilla se voi irtautua alisuorittajan asemasta ja selviää voittajana kaupunkiseutujen välisessä pudotuspelissä. Uuden kunnan perustaminen antaa siihen mahdollisuuden ja keskeisen perusteen. Tulevaisuustyöryhmä on linjannut visioksi avoimen, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen ympäristökaupungin. Visio ja siitä johdettavat strategiset painopisteet eivät ole ristiriidassa Päijät-Hämeen taikka Iitin nykyisen strategian taikka elinkeinostrategian kanssa. Visio taikka strategiset perustavoitteet eivät sulje pois minkään yritystoiminnan sektorin kehittymistä alueella. Visio on perusteltu, mutta se ei sellaisenaan anna konkreettista viitettä siitä, miten uusi Lahti muuttaa alueen asemaa ja strategiaa suhteessa kilpaileviin alueisiin tai miten kunta voidaan nähdä uskottavasti paremmaksi ja vahvemmaksi kuin nykyinen Lahti. Oleellisin asia, johon tarvitaan linjausta, on uuden kunnan tapa hyödyntää metropolialuetta omassa kehityksessään Kuntien rooli ja mahdollisuudet kilpailukyvyn lisäämisessä Työvoiman tarjontaan vaikuttaa asukasluvun kasvu ja kunnan kilpailukyky asukkaista. Tällä hetkellä alueen keskeisin tavoite on työpaikkojen määrän kasvattaminen, koska kasvua ei voi rakentaa vain pendelöintiin metropolialueelle eikä passiivisen, työvoiman ulkopuolella olevan väestön varaan. Ilman alueen omia työpaikkoja, jolloin ainakin toinen perheen työssäkäyvistä saa työpaikan, on vaikea houkutella aktiivi-ikäisiä muuttamaan alueelle. Alueen ikärakenteen muuttuessa on osaavan työvoiman riittävä tarjonta pitkällä aikavälillä varmistettava, mikä edellyttää riittävää nettomuuttoliikettä alueelle. Tulevaisuustyöryhmän loppuraportissa on listattu kuntien itsensä ilmoittamia mahdollisuuksia kuntien elinvoiman ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Lahti on arvioinut resurssinsa välttäviksi, kaikki muut kunnat joko hyviksi taikka tyydyttäviksi. Käytössä olevat panokset on arvioitu eri kunnissa eri tavalla koska ilmoitetut summat eivät korreloi talousarviolukujen kanssa. Mukaan arvioon on joissain kunnissa otettu ilmeisesti oman työn arvoa ja vastaavia muita arvionvaraisia elementtejä. Kunnissa jo toimivien yritysten toiminnan edellytyksistä kunnat pystyvät huolehtimaan siltä osin kun toimenpiteet on kuntien päätettävissä. Pelkistäen on todettavissa, että kun tarkastellaan uuden yritystoiminnan saamista alueelle - Lahden panostukset elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseen eivät riitä kilpailemaan metropolialueen suurten kuntien eivätkä aina vahvimpien kehyskuntienkaan kanssa

12 Sivu 11 - alueen muiden kuntien edes Hollolan ja Nastolan reaaliset mahdollisuudet eivät ole uskottavia kilpailtaessa metropolialueen kehyskuntien kanssa, jotka voivat hyödyntää myös alueen suurten kaupunkien elinkeinopoliittiset toimenpiteet. Uhkana on, että metropolialueen kuntien kilpailuedut ja muihin seutuihin verrattuna ylivoimaiset mahdollisuudet panostaa niiden kehittämiseen estävät Lahden alueen taloudellista kasvua Kilpailukyvyn lisääminen yhdistyneessä kunnassa Alueen kaikilla kunnilla on kyky jo tällä hetkellä tarjota yrityksille sijoittumisvaihtoehtoja. Yhdistyneessä kunnassa mahdollisuudet moninkertaistuvat. Tämä on kuitenkin vain yksi osa niistä elinkeinopolitiikan paranevista mahdollisuuksista, joita uudella kunnalla on. Tulevaisuustyöryhmä on esittänyt seuraavia keskeisiä kehittämiskohteita: 1. Helsinki Lahti Pietari-kehityskäytävän vahvistaminen 2. Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja uusien kasvualojen löytäminen 3. Korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan varmistaminen 4. Edunvalvonnan tehostaminen ja alueen tunnettuuden kasvattaminen 5. Asukaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen 6. Maaseudun perustuotantoon tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen Tavoitteet ovat kaikki hyvin perusteltavissa. Niiden toteuttaminen edellyttää alueen neuvotteluvoiman vahvistumista suhteessa valtioon sekä metropolialueeseen. Ennen kaikkea toteuttaminen edellyttää monia työtä vaativia toimenpiteitä, jopa ajattelutavan muutosta sekä valmiutta oleellisiin lisäpanostuksiin. Se on mahdollista vain, jos kunnan talous on terveellä pohjalla. Metropolialueen kanssa kilpailtaessa pelkästään kuuden selvityskunnan yhteiset voimavarat eivät riitä. Tarvitaan myös Päijät-Hämeen liiton tuki, koska työ hyödyttää koko maakuntaa. Elinkeinopolitiikan tehokkaan hoidon kannalta olisi perusteltua, että koko maakunta yhdistettäisiin yhdeksi kunnaksi tai ainakin uuteen Lahteen kuuluisivat kuuden kunnan lisäksi Orimattila, Asikkala ja Padasjoki. Talous- ja henkilöstöryhmä on arvioinut, että kuntien talouden kehitys kestävälle pohjalle edellyttäisi merkittävien menojen säästöjen lisäksi välttämättä alueen asukasmäärän 1 %:n kasvua ja työttömyyden laskua 12.5 %:iin. Kuntien yhdistyessä niillä on oleellisesti paremmat mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet verrattuna siihen, että kunnat jäisivät itsenäisiksi. Tähän vaikuttavat suuren kunnan paremmat mahdollisuudet panostaa kilpailukykynsä parantamiseen sekä vahvempi neuvotteluasema valtion ja muiden seutujen, erityisesti metropolialueen kanssa neuvoteltaessa. Suurella kunnalla on mahdollisuus päästä positiiviseen kehityskierteeseen. Kun/jos vuonna 2017 maan talous lähtee kasvuun, on uudella kunnalla mahdollisuus käyttää tämä kasvu paremmin omaksi ja asukkaiden hyödyksi kuin nykyisellä Lahden alueella.

13 Sivu 12 Jos uusi asukkaan Lahti syntyy, on myös arvioitava, pitäisikö Päijät-Hämeen ja Kanta- Hämeen maakuntaliitot yhdistää. Uusi Lahti ei saisi juuri lisäneuvotteluvoimaa Päijät- Hämeen liitosta edunvalvonnassa valtionhallinnon ja metropolihallinnon suuntaan. Uusi Lahti maksaisi liiton toiminnasta 80 % ja sen äänivalta olisi päätöksenteossa alle 50 %. Uuden Lahden kannalta olisi eduksi, että kahden maakunnan voimat yhdistettäisiin yhteen liittoon, jossa Lahdella olisi suurimpana kuntana vahva rooli. 5. Yhdyskuntarakenne yhdistyvässä kunnassa Jokainen kunta kehittää yhdyskuntarakennettaan tavoitteena kuntalaisten viihtyisä elinympäristö, hyvät julkiset ja yksityiset palvelut sekä riittävä määrä työpaikkoja. Seurauksena on, että alueen kannalta kunnat osaoptimoivat yhdyskuntarakenteen, jolloin koko alueen yhdyskuntarakenne ei kehity kestävällä tavalla. Valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet kunnat ottavat huomioon käyttämällä maakuntakaavaa omien suunnitelmiensa pohjana. Maakuntakaavaan ne kuitenkin pyrkivät vaikuttamaan siten, että se tukee mahdollisimman pitkälle kunnan omia tavoitteita. Jos kunnat yhdistyvät uudeksi Lahdeksi, kuntarakennetta voidaan kehittää tasapainoiseksi kokonaisuudeksi niin, että - Kunnassa on yksi pääkeskus, joka on suunniteltu palvelemaan koko seutua - Kunnassa on nykyisten Hollolan, Nastolan ja Iitin kuntakeskuksissa vahvistuvat kaupunkimaiset osakeskukset kattavine yksityisine ja julkisine palveluineen - Kunnassa on nykyisten Kärkölän ja Hämeenkosken kuntakeskuksissa vahvistuvat osakeskukset riittävine yksityisine ja julkisine lähipalveluineen - Kunnassa on laajat maaseutualueet, joiden taajamiin järjestetään tarvittavat lähipalvelut ja elinvoimaa kehitetään niiden lähtökohdista Pääkeskuksen ja osakeskusten välillä tulee olla hyvä julkinen liikenne. Maaseutualueilla tulee olla kohtuulliset esim. kutsuliikenteeseen perustuvat mahdollisuudet asioida osakeskuksissa. Tulevaisuustyöryhmä on hahmottanut perustellusti ja realistisesti uuden kunnan rakenteen ja palveluverkkotyöryhmä kunnan palveluita kunnan eri osakeskuksissa. Vastaavasti demokratiatyöryhmän ehdottamat alueelliset toimielimet voidaan toteuttaa perustumaan uuden kunnan keskusrakenteeseen sekä kunkin keskuksen palveluihin nojaavaan ympäröivään maaseutuun. Koko alue voidaan suunnitella kokonaisuutena. Tällöin voidaan tehokkaasti toteuttaa alueen kannalta keskeisiä yhdyskuntarakenteen kehitystoimenpiteitä: 1. Helsinki Lahti Pietari-kehityskäytävän vahvistaminen Edunvalvonnassa tulee toimia siten, että Lahden kautta kulkeva rata on jatkossakin ainoa rautatieyhteys Pietariin. Riihimäen kolmioraiteen valmistuttua myös Tampere Lahti Pietari tulee olemaan tärkeä yhteys, joka tulee hyödyntää.

14 Sivu Valtatie 12: Eteläinen kehätie ja Lahti-Kouvola välin parantaminen. Eteläisen kehätien vaikutus kohdistuu välittömästi Lahden keskustan ja Hollolan kuntakeskuksen sekä Nostavan logistiikka-alueen rakentumiseen. Lahti-Kouvola välin parantaminen vaikuttaa ennen kaikkea Nastolan ja Kausalan väliseen liikenteeseen. Kuntien yhdistyessä on entistä tärkeämpää, että Lahden kaupunkikeskuksen ja Nastolan ja Kausalan osakeskusten välillä on kunnollinen maantieyhteys. Tieyhteyden parempi kunto mahdollistaa myös venäläisten matkailijoiden houkuttelun uuden kunnan alueelle. 3. Lahden rautatieaseman ympäristö. Sen on oltava matkakeskuksen valmistuttua nykyistä keskeisempi osa koko seudun joukkoliikennettä, mutta sen on myös palveltava erityisesti metropolialueeseen vahvasti verkostoituvaa elinkeinotoimintaa ja asumista. 4. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vanhojen kuntarajojen lähialueilla. Nopeimmat ja ilmeisimmät mahdollisuudet ovat nykyisten Hollolan ja Lahden sekä Nastolan ja Lahden raja-alueilla. 5. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustumaan joukkoliikenteeseen Lappila - Kausala rataosalla. Tämä luo pohjan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sekä elinkeinoalueiden luomiseen. 6. Osakeskusten kehittäminen. Nykyisten kuntakeskustaajamien kehittäminen uuden kunnan elinvoimaisiksi osakeskuksiksi on välttämätöntä kunnan menestymiselle. Keskuksissa on oltava riittävästi kaavoitettua rakennuskelpoista maata sekä asumiseen että yritystoimintaan ja riittävät julkiset palvelut. Eri osakeskusten vaihtoehtoja tulee markkinoida tehokkaasti alueen ulkopuolelle. Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee huomioida eri osakeskusten erityispiirteet. 7. Maaseutualueen elinvoimaisuus. Maaseudun elinkeinojen turvaaminen edellyttää joustavaa viranomaislupapolitiikkaa ja sallivaa rakennusjärjestystä. Loma-asumiseen sopivia alueita tulee kaavoittaa aktiivisesti. Uuden kunnan yhdyskuntarakenne tukee nykyistä paremmin alueen kilpailukykyä sekä sen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä. Samalla kun uusi kunta tarjoaa monipuolisia, erilaisia, viihtyisiä ja kilpailukykyisiä asuinalueita ja ympäristöjä, se voi vähentää perusinvestointeja yhdyskuntarakennetta tiivistämällä.

15 Sivu Kuntatalous 6.1. Kuntien kantokyky itsenäisinä kuntina Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportista ja sen osana olevista HT Eero Laesterän analyyseistä ilmenee, että kuuden kunnan yhteinen talouden sopeuttamistarve seuraavien kolmen vuoden aikana on yhteensä 99 M vaihdellen Hämeenkosken 1,2 M ja Lahden 69,0 M välillä. Jos sopeuttamistarvetta verrataan kuntien verotuloihin, niin Nastolassa tarpeen kattamiseen tarvitaan 3,07 veroprosentin verran vuotuista verotuloista kun Kärkölässä tarvittaisiin 10,7 veroprosentin verran. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 Mrd vuoteen 2018 mennessä. Näistä osa, ehkä noin kolmannes, voidaan toteuttaa säädösmuutoksin ja loppuosa jää oleellisesti riippumaan kunnallisten toimijoiden toimenpiteistä. Säädöksin toteutettavista tehtävien vähennyksistä ovat merkittävimmät toisen asteen koulutukseen ja vanhusten laitoshoitoon kohdistuvat muutokset. Lisäksi kuntien verorahoituksella ja omin toimin mm. tuottavuutta parantamalla on tarkoitus saavuttaa 1 Mrd säästö vuoden 2017 tasolla. Kun valmistelu on kesken valtionhallinnossa, voidaan vain karkeasti asukasluvun perusteella arvioida, että selvityskuntien osalta tehtävien vähentäminen tarkoittanee noin 28 M. Kunnat itse ovat talous- ja henkilöstötyöryhmässä arvioineet säästöpotentiaalikseen 50 M eli n. puolet sopeuttamistarpeesta. Seuraavassa verrataan kunnittain sopeutustarvetta, arviota kuntien säästöpotentiaalista sekä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaista kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen taloudellisia vaikutuksia kunnittain ajanjaksona miljoonissa euroissa. Sopeuttamistarve Säästöpotentiaali Kuntien tehtävien vähentyminen Lahti Hollola Nastola Iitti Kärkölä Hämeenkoski Kun vertaa kunnissa arvioitua säästöpotentiaalia, se tuntuu realistiselta ottaen huomioon kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen, vaikka se edellyttää kuntien henkilökunnan määrän vähentämistä eri keinoin 8 10 %. Tällöin myös kuntien muu menojen vähentäminen olisi julkisen talouden suunnitelman edellyttämän kuntien omin toimin tehtävän sopeuttamisen mukainen lukuun ottamatta Kärkölää ja Hämeenkoskea.

16 Sivu 15 Kärkölän osalta edellä olevan arvion ja kunnasta saatujen lisäselvitysten mukaan kunnan säästöpotentiaali voisi olla 1.3 M. Vastaavasti Hämeenkosken säästöpotentiaali olisi 0.5 M. Tällöin näiden säästöpotentiaali on % muiden kuntien keskimääräisestä asukaslukuun suhteutetusta säästöpotentiaalista. Edellä oleva säästöpotentiaali ei riitä kattamaan koko 99 M sopeuttamistarvetta. Nykyisillä veroprosenteilla ja menokehityksellä kaikki tarkasteltavat kunnat ajautuvat kriisikunnaksi viimeistään vuonna Tämän välttämiseksi kaikki kunnat joutuvat tekemään merkittäviä sopeuttamistoimia ja käyttämään jo vuosina koko yhteensä 51 M säästöpotentiaalinsa. Tämän lisäksi niiden on etsittävä lisää säästökohteita, koska muutoin vuonna 2020 Hollolan veroprosentti olisi 22.25, Hämeenkosken 25.50, Iitin 21.25, Kärkölän 25.00, Lahden ja Nastolan Tähän mennessä ainoastaan Hollola on tehnyt konkreettiset valtuustotason sopeutuspäätökset. Muissa kunnissa päätösten viipymiseen lienee vaikuttanut epävarmuus, joka liittyy kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen sekä sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen. Viimeistään vuoden 2015 talousarvion laadinnan yhteydessä kunnat joutuvat tekemään päätöksensä taloudellisen tilanteen hallitsemiseksi. Kärkölän osalta sopeuttamistarve on verrattuna säästöpotentiaaliin tai kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähenemiseen niin suuri, ettei kunta pysty omin toimin saamaan talouttaan tasapainoon vuoteen 2017 mennessä. Kärkölän on käytännössä mahdotonta selviytyä itsenäisenä kuntana. Kärkölä täyttää kriisikuntakriteerit vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen, jolloin sitä uhkaa pakkokuntaliitos Kuntien yhteinen kantokyky Talous- ja henkilöstötyöryhmän raportissa arvioidaan, että jo vuodesta 2017 alkaen yhdistyneessä kunnassa saadaan kustannussäästöjä ICT-kustannuksissa, itsenäisyyden kustannuksissa sekä lisäsäästöjä toimintojen päällekkäisyyksiä ja johtotasoja poistamalla yhteensä 19 M. Lisäksi työryhmä on arvioinut, että henkilöstöä voidaan vähentää eläköitymisen myötä siten, että vain 25 % eläköityneiden työ tai virkasuhteista täytetään. Tällöin vuosisäästö olisi 25 M. Edellä olevan perusteella kuntien yhteinen sopeuttamispotentiaali on 70 M ilman henkilöstön eläköitymisen myötä syntyvää 25 M :n säästämispotentiaalia. Tämän käyttö puolestaan riippuu siitä, miten palveluprosesseja ja rakenteita kyetään uudistamaan, mutta osoittaa, että kuntakohtaista säästöpotentiaalia voidaan pitkälle toteuttaa eläkejärjestelyin. Lisäksi uusi kunta saa kertaluonteisia tuloja, joita ovat yhdistymisavustus 8 M sekä yhdistymisen vuoksi tarpeettomaksi tulevan omaisuuden myyntitulot, joiksi arvioidaan 3,5 M. Arvioidaan, että uudessa kunnassa säästyy investointeja noin 18 M edestä verrattuna kuntien säilymiseen itsenäisenä.

17 Sivu 16 Suuri osa kuntien yhdistymisestä saatavista hyödyistä realisoituu aikaa myöten. Oleellisimpina kunnan talouteen vaikuttavina tekijöinä ovat 1. Kunnan tulokehitys, joka riippuu kunnan kilpailukyvystä, elinvoimasta ja työllisyyden kehityksestä. 2. Kunnan menokehitys, joka riippuu kunnan järjestämien palvelujen tehokkuuden eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehityksestä. Kuten edellä on todettu uudella kunnalla on erillisiä kuntia paremmat mahdollisuudet käyttää hyväksi aikanaan käynnistyvää taloudellista kasvua sekä lisätä verotulojaan ja vähentää työttömyydestä aiheutuvia menoja. Koko maakunnan elinvoiman kannalta on myös tärkeää, että väestön vuosittainen kasvu saadaan nousemaan ainakin yhteen prosenttiin, jolloin ikärakenne säilyy tasapainoisena Talous- ja henkilöstötyöryhmä on arvioinut, että työttömyyden alenemisen seurauksena kuntien menot olisivat vuonna 2020 vuositasolla noin 12,5 M pienemmät kuin nyt. Verotulot olisivat samaan aikaan 10 M suuremmat verrattuna siihen, että kunnat jatkavat itsenäisinä kuntina. Kun työryhmän arvioita on muutettu Kärkölän ja Hämeenkosken osalta niiden sopeuttamisvelvollisuutta korottaen, niin työryhmän raportissaan esittämät taulukot vastaavasti muuttuvat. Omaisuuden myyntitulot on jaksotettu kolmen vuoden sijasta kuudelle vuodelle. Kuntien yhdistymisen taloudelliset vaikutukset ilmenevät seuraavasta taulukosta:

18 Sivu 17 Vastaavasti on muutettu kuntakohtaiset veroprosentit, jos kunnat ovat sopeuttaneet toimintansa yhteensä 51 M :lla vuosina ja sen jälkeen sopeuttaminen tapahtuu veroprosenttia korottaen. Näitä verrataan seuraavassa uuden yhdistyvän kunnan veroprosenttiin. Verot ilmenevät seuraavasta taulukosta: Kunnan palvelujen nettokustannuksissa on suuria eroja. Vuonna 2012 nettokustannukset asukasta kohden olivat: Nastola 4592 Hollola 4749 Lahti 5108 Iitti 5281 Kärkölä 5411 Hämeenkoski 5500 Peruspalvelujen laatutaso ei selitä kustannuseroja. Nastolassa ja Hollolassa ovat esimerkiksi luokkakoot Lahtea pienemmät ja odotusaika sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotolle hieman lyhyempi. Hallituksen hyväksymän valtionosuusuudistuksen yhteydessä arvioitiin kuntien palvelujen laskennalliset kustannukset siten, että valtakunnallisesti keskimääräisiä kustannuksia korjattiin ottamalla huomioon mm. kuntien asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Näissä laskelmissa ei Lahden, Hollolan ja Nastolan palvelujen laskennallisissa kustannuksissa asukasta kohden ollut juuri eroja, vaan ne olivat noin Tämän mukaan kuntien asukasrakenne ei selitä näiden kuntien palvelujen kustannuseroja. Hämeenkosken, Iitin ja Kärkölän laskennalliset kustannukset ovat valtionosuuslaskelmissa edellä olevaa kolmea kuntaa 5 10 % korkeammat, mikä selittyy kuntien väestörakenteella. Kustannusten vertailu osoittaa, että uuden kunnan tulee valita yhdistyvistä kunnista parhaat palvelu-, hallinto- ja johtamismenettelyt, jolloin sillä on mahdollisuus päästä merkittäviin kustannussäästöihin. Joissakin palveluissa koon kasvaminen alentaa yksikkökustannuksia. Nastolan ja Hollolan Lahtea matalammat kustannukset osoittavat, että uuden kunnan toiminnan järjestämistä ei voida perustaa nykyisen Lahden tapaan tuottaa palveluja ja sen kus-

19 Sivu 18 tannustasoon. Uudella kunnalla ja uudella toimintatavalla on realistiset mahdollisuudet saada aikaan palvelujen tuottavuuden nousu, jonka avulla menoissa saadaan aikaan talous- ja henkilöstötyöryhmän ja Eero Laesterän loppuraportissa arvioima talouskehitys. Iitin, Kärkölän ja Hämeenkosken väestörakenne ja -määrä on sellainen, että lähipalvelujen yksikkökustannukset ovat uuden kunnan keskimääräisiä kustannuksia korkeammat. Lähtökohtana on kuitenkin oltava, että palvelun taso on sama kunnan eri osissa. Uuden kunnan talouskehityksen kannalta keskeistä ja haastavaa on, miten nykyisen Lahden alueen palvelujen kustannukset laskevat sekä esim. työttömyyden hoidon tehokkuus paranee uudessa kunnassa. Edellyttäen, että kunnat sopeuttavat omia toimintojaan ennen yhdistymistä yhteensä 51 M uusi kunta voisi aloittaa veroprosentilla eikä sillä olisi painetta nostaa veroprosenttia ainakaan ensimmäisen valtuustokauden aikana tai edes vuoteen 2023 mennessä. Vuodet 2017 ja 2018 olisivat alijäämäisiä, mutta sen jälkeen kertyisi ylijäämää. Lainakanta kasvaisi vuoteen ,1 Mrd euroon ja alkaisi sitten laskea. Liitos on neutraali valtionosuuden muutoksen suhteen. Edellä olevat arviot on tehty tilanteessa, jossa ei ole tietoa sote-ratkaisun taloudellisista vaikutuksista eikä siitä, mitä tehtäviä kunnilta poistetaan ja mitkä ovat poistamisen taloudelliset vaikutukset. Näistä tullee tarkempia tietoja jo tämän vuoden aikana. Kuitenkaan ei ole todennäköistä, että lisätiedot merkittävästi vähentäisivät niitä taloudellisia hyötyjä, joita edellä olevissa laskelmissa on arvioitu saatavan yhdistämällä selvitysalueen kuusi kuntaa yhdeksi kunnaksi. Selvittäjien arvio edellä esitettyjen laskelmien perusteella on, että kuntien tulisi yhdistyä jo pelkästään talouslukujen perusteella. Yhdistymisestä aiheutuvat haitat eivät ole merkittäviä suhteessa siihen etuun, joka yhdistymisellä saadaan kuntatalouteen. Tämä koskee kaikkia kuntia, mutta vahvimmin Hämeenkoskea, jossa veroprosentti ilman kuntaliitosta nousisi vuoteen 2020 mennessä 25.50:een sekä Kärkölää, joka yhdistymisellä välttäisi pakkoliitoksen kriisikuntana Uuden kunnan rakenne ja organisaatio Uusi kunta muodostuu Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan keskustaajamista ja niitä ympäröivästä laajasta maaseutualueesta. Rakenne poikkeaa olennaisesti nykyisten kuntien rakenteesta; sisältäähän uusi kunta tiiviisti asutun Lahden ruutukaavaalueen ja toisaalta harvaan asutun yli tuhannen neliökilometrin maaseutualueen. Tavoitteena on, että nykyisistä kunnista muodostuu uuden kunnan elinvoimaisia osakeskuksia, joissa on sekä julkisia että yksityisiä palveluja kehittymistä tukemassa.

20 Sivu 19 Valmistelussa on linjattu, että uuden kunnan organisaatio perustuu toimialamalliin. Toimialat ovat kaupunginhallituksen toimiala, sosiaali- ja terveystoimiala, sivistystoimiala ja tekninenja ympäristötoimiala. Poliittisessa valmistelussa on sovittu luottamushenkilöhallinnon kokoonpanosta. Kokoonpanot on kirjattu yhdistymissopimukseen ja ne täyttävät kuntalain ja kuntarakennelain edellytykset. Lähidemokratia toteutetaan aluejohtokunnilla ja monipuolisilla osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmillä koko kunnan alueella. Aluejohtokunnat ovat omalta osaltaan ohjaamassa osakeskuksen ja sen palvelujen kehittymistä sekä monimuotoista kansalaistoimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen organisointi Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta kuntayhtymien tehtäväksi kuitenkin niin, että kunnat rahoittavat palvelut. Sosiaali- ja terveystoimiala muuttuu edunvalvontakysymykseksi ja tuottamiseksi eikä yhdistymissopimuksessa voida kuntien kesken sopia ja päättää, miten toimiala järjestetään. Selvitysalue kuuluu Tampereen yliopistollisen keskussairaalan eritysvastuualueen pohjalta muodostuvaan sote-alueeseen. Vuonna 2017 käynnistyvä sote-alue järjestää alueen sosiaali- ja terveyspalvelut tilaamalla ne kunnilta tai kuntayhtymiltä, joilla on palvelujen tuottamisvastuu ja ne voivat käyttää myös yksityisiä ja järjestöjen palveluksia. Tuottamisvastuullisilla tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Sote-alue tekee järjestämispäätöksen joka neljäs vuosi. Järjestämispäätöksessä määritellään toteuttamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät, rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen, palvelurakenne ja periaatteet muualta hankittaville palveluille (ostopalveluille), sote-palvelujen palvelutaso, yhtenäiset käytännöt ja kielellisten oikeuksien toteuttaminen. Tällöin on keskeistä, että Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnat aloittavat yhdessä järjestämispäätöksen valmistelun ja tekevät esityksen sote-alueelle siitä, minkä ne näkevät parhaaksi tavaksi sote-palvelujen tuottamiseen. Asian valmistelu on uuden kunnan yhdistymishallituksen keskeinen tehtävä. Tavoitteena tulisi olla, että uusi kunta tuottaa sotepalvelut koko nykyisen sairaanhoitopiirin alueella. Siten sillä olisi paras mahdollisuus vaikuttaa syntyviin kustannuksiin. 8. Arvio eduista ja haitoista yhdistyneessä kunnassa verrattuna nykytilaan Kilpailukyvyn, elinvoiman ja työllisyyden kehittämiseen voidaan yhdistyneessä kunnassa panostaa enemmän kuin nykyisissä kunnissa ja saada myös tuloksia aikaiseksi. Uuden Lahden on mahdollista hyötyä nykyistä enemmän maan ja metropolialueen taloudellisesta kehityksestä. Uuden yhdistyneen kunnan neuvotteluasema valtiovaltaan ja metropolialueen kuntiin on vahvempi kuin nykyisellä kuntarakenteella. Vaikka suuressa kunnassa ei pystytä aina tekemään pienempien kuntien tapaan ketterästi räätälöityjä ratkaisuja esim. yksittäisten yritysten erityistarpeiden huomioonottamisessa tai yksittäisten henkilöiden työllistämisessä, on

21 Sivu 20 yhdistyneessä kunnassa helpompi saavuttaa työttömyyden vähentämis- ja asukasluvun kasvutavoitteet. Yhdistyneen kunnan talous on vahvempi kuin nykyisissä kunnissa jo työttömyyden vähenemisen ja kunnan asukasluvun suotuisamman kehityksen vuoksi. Yhdistyneen kunnan mahdollisuudet sopeuttaa talouttaan ovat paremmat kuin kuntien pysyessä itsenäisinä. Vuoden 2020 kunnallisveroprosentti yhdistyneessä kunnassa olisi tehtyjen arvioiden mukaan 20.25, kun se olisi itsenäisinä pysyvissä kunnissa , vaikka kunnat käyttäisivät kaikki nähtävissä olevat sopeuttamismahdollisuutensa. Yhdistyneen kunnan talouden sopeuttamismahdollisuus on lähes kaksinkertainen verrattuna siihen, että kunnat jatkavat itsenäisinä kuntina. Kuntalaisten verorasitus tulisi uudessa kunnassa olemaan matalampi kuin itsenäisissä kunnissa. Haittana ovat yhdistymiskustannukset kunnan ensimmäisinä vuosina. Tehtyjen tutkimusten mukaan kuntaliitoksen taloushyödyt alkavat yleensä näkyä neljännestä liitosvuodesta eteenpäin. Mm. palkkojen yhdenmukaistaminen ja ICT:n yhdistäminen aiheuttavat lisäkustannuksia. Nämä kustannukset voidaan kuitenkin kattaa valtiolta saatavalla liittymisavustuksella. Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehitys on yhdistyneessä kunnassa oleellisesti helpompi taata kuin yksittäisten kuntien sopimuksilla. Alueen rakenne voidaan suunnitella ja toteuttaa nykyisistä kuntarajoista riippumatta perustumaan kansallisesti kilpailukykyiseen ydinkeskustaan, vahvoihin osakeskuksiin, kehittyvään maaseutuun sekä nykyistä toimivampaan joukkoliikenteeseen. Hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla myös paineet perusinvestointeihin vähenevät. Asukkaiden palvelut yhdistynyt kunta voi turvata kuntien talouden haastavassa tilanteessa yksittäisiä kuntia paremmin. Uusi kunta voi poistaa hallinnon päällekkäisyyksiä sekä siirtää voimavaroja hallinnosta palveluihin. Se voi kehittää toimintatapojaan siten, että uudessa kunnassa palvelujen taloutta parannetaan niin, että palvelutaso heikkenee mahdollisimman vähän, jos ollenkaan. Uusia palvelutapoja on helpompi kehittää koska panostusmahdollisuus on suurempi. On mahdollista, että jotkut harvoin käytettävät palvelut ovat kauempana kuin itsenäisissä kunnissa. Haittaa asukkaille voidaan pitää kohtuullisena. Suuri kunta turvaa pientä paremmin palveluiden saatavuuden koska järjestelmä ei ole samalla tavalla haavoittuva kuin pienessä kunnassa sekä pystyy tuottamaan pientä kuntaa monipuolisempia palveluita. Tuotantokatkoja ei esiinny, kun tilapäisenkin tarpeen tullen henkilöstöä voidaan siirtää myös osakeskuksissa oleviin palveluyksiköihin. Palvelujen järjestämisessä ei suuressa kunnassa pystytä aina ottamaan huomioon kunnan eri osien erityisominaisuuksia sekä asukkaiden ja heidän elinympäristönsä hyvää tuntemusta. Suuressa kunnassa ei ole yhtä helppoa käyttää hyväksi paikallisten pienyritysten tarjoamia sekä järjestöjen mm. paikalliseen vertaistukeen ja vapaaehtoistoimintaan perustuvia palveluja. Haittaa voidaan vähentää mm. aluejohtokuntien aktiivisella toiminnalla.

22 Sivu 21 Demokratianäkökulmasta suoralla vaalilla valittavien luottamushenkilöiden määrä vähenee, jota voidaan pitää haittana. Entistä harvempi asukkaista on kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa tai lautakunnissa päättämässä asioista ollen myös suorassa yhteydessä asukkaiden kanssa, vaikka kuntaan tulevat uusina luottamushenkilöeliminä aluejohtokunnat. Uuden kunnan alueella otetaan käyttöön uusia suoran vaikuttamisen keinoja, jota voidaan pitää etuna. Uhkana kuitenkin on, että kiinnostus osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja jopa äänestyksiin vähenee, kun päätöksenteko loittonee kauemmaksi eikä toimielimissä ole asukkaille tuttuja edustajia. Itsehallinnon edellytykset paranevat koska suurella kunnalla on paremmat mahdollisuudet päättää omista asioistaan kuin pienellä. Lukuisten yhteistoimintaelinten vähentyessä on asukkailla nykyistä parempi tieto siitä, kenellä sen edustajista on vastuu alueen palvelujen tilasta ja kehityksestä. Kunnan edustajilla kuntayhtymissä on nykyistä vahvempi asema ja vastuu vaikuttaa päätöksiin kuntalaisten eduksi. Suuressa organisaatiossa joidenkin asioiden käsittely saattaa olla monimutkaisempaa kuin pienessä organisaatiossa. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuuden kunnan liitos takaa nykyistä kuntarakennetta oleellisesti paremmat mahdollisuudet huolehtia alueen asukkaiden toimeentulosta, elinympäristöstä sekä kuntien vastuulla olevista palveluista ja kehittää niitä. 9. Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä yhdistyminen vaihtoehtona kuuden kunnan yhdistymiselle Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kunnanvaltuustot ovat päättäneet käynnistää kuntaliitoksen esiselvityksen, jonka tulee olla valmiina elokuun 2014 loppuun mennessä. Alueen kilpailukyvyn kannalta Hollolan kasvaminen asukkaan kunnaksi ei juuri lisää sen kilpailukykyä ja neuvotteluvoimaa esim. suhteessa metropolialueeseen, eikä anna alueen kilpailukyvyn ja siten elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien parantamiseen vastaavia edellytyksiä kuin kuuden kunnan yhdistyminen. Kolmen kunnan yhdistyminen ei lisää samassa määrin kuin kuuden kunnan yhdistyminen mahdollisuuksia lisätä alueen työpaikkojen määrää, asukasluvun kasvua, kuntien verotuloja ja talouden tervehdyttämistä. Hollolan Kärkölän ja Hämeenkosken yhdistyminen ei lisää Lahden työssäkäyntialueen sosiaalisesti, taloudellisesti tai ympäristöllisesti kestävää kehitystä siinä määrin kuin kuuden kunnan yhdistyminen yhdeksi kunnaksi. Hollolan työssäkäyvistä puolella on työpaikka Lahdessa. Vastaavasti Kärkölän ja Hämeenkosken osalta % tekee työtä Lahdessa ja 5-10 % Hollolassa. Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän yhdistyminen yhdeksi kunnaksi on taloudellisesti ongelmallista. Kuntien taloudellista tilaa kuvaa hyvin asetelma, jossa on vuosien tilanne miljoonina euroina.

23 Sivu 22 Sopeuttamistarve Säästöpotentiaali Kuntien tehtävien vähentyminen Hollola Kärkölä Hämeenkoski Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien palveluiden kustannukset ovat % korkeammat kuin Hollolassa. Asukasta kohden korkein nettolainakanta oli Hämeenkoskella 4500 euroa, Hollolassa kanta oli 2000 euroa ja Kärkölässä lähes 2600 euroa. Kun yhdistyvien kuntien asukkaista asuu 76 % Hollolan, 16 % Kärkölän ja 7 % Hämeenkosken nykyisellä alueella, yhdistymisen hyödyt jakaantuvat epätasaisesti. Hollola ja sen nykyiset asukkaat joutuvat ottamaan kantaakseen osan Kärkölän ja Hämeenkosken nykyisten alueiden palvelujen rahoituksesta sekä lainojen hoidosta. Uuden kunnan syntymisen kannalta keskeinen kysymys on, onko Hollola riittävän suuri ja taloudellisesti vahva kantamaan päävastuun kunnasta, jossa ovat mukana myös nykyiset Kärkölä ja Hämeenkoski. Mikäli Kärkölän alijäämä kasvaa ennakoidulla tavalla, on se vuoden 2016 lopussa jo yli puolet Hollolan ja Hämeenkosken kertyneistä ylijäämistä. Yhdistämällä Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä ei ole mahdollista muodostaa taloudellisesti kestävällä pohjalla olevaa uutta kuntaa ilman, että palveluverkkoa karsitaan radikaalisti ja veroja korotetaan. Tämä edellyttää jo vuosina Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken koko sopeuttamispotentiaalin käyttöä sekä tämän jälkeen uuden kunnan alueella palveluverkon lisäkarsintaa ja verojen korotusta. Sekä Hämeenkosken että Kärkölän hallinto on pieni, joten päällekkäisyyksien poistamisella ei ole talouteen olennaista merkitystä. Vuodesta 2017 alkaen sote-kustannukset määritellään kapitaatioperusteella, joten edes palveluverkon karsiminen ei välttämättä aikaansaa tavoiteltua säästövaikutusta. Kolmen kunnan palvelujen yhdistäminen ja karsinta on yksinkertaisempaa kuin kuuden kunnan palvelujen yhdistäminen yhdeksi palvelujärjestelmäksi. Verrattuna kuuden kunnan yhdistymiseen Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntaliitos on alueen kannalta huonompi, koska se ei lisää alueen kilpailukykyä ja työpaikkojen määrän kasvua. Se heikentää koko alueen mahdollisuuksia panostaa kilpailukyvyn kehittämiseen ja lisätä neuvotteluvoimaansa suhteessa valtioon ja muihin seutuihin, erityisesti metropolialueeseen. Liitos ei myöskään lisäisi alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Laajemmassa kuntaliitoksessa Kärkölän sopeuttamistarpeen kattaminen tulisi isomman kunnan kannettavaksi. Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntaliitos täyttää kuntajaon muuttamiseksi oleellisesti huonommin kuin kuuden kunnan liitos kuntarakennelain 2 :n edellytykset eikä 4 :n 1 momentin edellytyksiä lainkaan. Kolmen kunnan vapaaehtoinen liitos ei ole kuntarakennelain edellytysten mukainen, joten siihen ei saa valtion yhdistymisavustusta.

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä Kuvaus selvitysprosessista Keskeiset johtopäätökset nykytila-analyysistä

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta

Lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Kunnanhallitus 260 21.10.2013 Kunnanvaltuusto 56 12.11.2013 Kunnanhallitus 238 13.10.2014

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti. Kuntamarkkinat Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki

Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti. Kuntamarkkinat Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti Kuntamarkkinat 12.9.2018 Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki Tausta Edellinen uudistus 2013 alusta -> seudullinen kehitysyhtiö

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Valtion erityinen kuntajakoselvitys

Valtion erityinen kuntajakoselvitys Valtion erityinen kuntajakoselvitys Päijät Hämeen UusiKunta Kunnanvaltuustojen seminaari Lahti 3.11.2009 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntien yhdistymiset 2008 2009 ja yhdistymisselvitykset Yhdistymisselvitys

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Mikko Pukkinen, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 3706/00.01.00/2013 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys

UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Selvittäjät Valtiovarainministeriö asetti 20.11.2009 Päijät- Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueelle. Huhtikuussa 2010 Kuhmoinen irtautui selvityksestä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti

Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti Hallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Pekka Komu, tulevaisuustyöryhmän pj. Tulevaisuustyöryhmän toimeksianto koostuu

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti 11.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi

Lisätiedot

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden

Lisätiedot

Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat

Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat Metropolialueen kunta- ja palvelurakenneratkaisut Keskustelutilaisuus 17.4.2013 Hallinto- ja kuntaministeri Virkkunen Kuntauudistuksen kokonaisuus ja eteneminen

Lisätiedot

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Työryhmä 4: Kuntatalous ja tukipalvelut Loppuraportti

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Työryhmä 4: Kuntatalous ja tukipalvelut Loppuraportti Työryhmä 4: Kuntatalous ja tukipalvelut Loppuraportti Kuntatalous ja tukipalvelut työryhmän kokoonpano Kuntatalouden nykytilanne Vuosina 2000 2009 seudun viiden kunnan vuosikate on ollut jonain vuonna

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) Vahvuus kykenee järjestämään kaikki palvelut väestöpohjaltaan Suomen 3.suurin kaupunki valtakunnan tasolla taloudellisesti vahva merkittävä toimija rakennettaessa

Lisätiedot

Salpausselän kuntajakoselvitys. Työryhmien loppuraporttien tiivistelmä

Salpausselän kuntajakoselvitys. Työryhmien loppuraporttien tiivistelmä Salpausselän kuntajakoselvitys Työryhmien loppuraporttien tiivistelmä S a l pau ss e l ä n k u n ta ja ko s e lv i t ys T yö r y h m i e n lo p p u r a p o r t t i e n t i i v i s t e l m ä Kuuden kunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus

Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus 2.12.2009 Henkilöstöryhmä Jaana Simola UusiKunta sihteeristö Kuhmoinen Hartola Sysmä Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Kärkölä

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa? Asukasinfo 31.1.2013 Missä mennään kuntauudistuksessa? Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Erkki Kukkonen 31.1.2013 1 2 14.2.2012 3 14.2.2012 Lähde: Suomen Kuvalehti 13.1.2012 Tilaisuuden aihe Järvenpään

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropoliselvityksen kunnat Vihti Tuusula Kerava Espoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo 9.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo 9.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo 9.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö 25.11.2014 Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lisätiedot