TEHOTTOMUUTTA, TERRORIA JA TIEDOTUSTA MAAN METSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEHOTTOMUUTTA, TERRORIA JA TIEDOTUSTA MAAN METSISSÄ"

Transkriptio

1 TEHOTTOMUUTTA, TERRORIA JA TIEDOTUSTA MAAN METSISSÄ Metsätalouden ja sen yhteiskunnallisen toimintaympäristön kehitys Lauri Vaara Kustantaja: Taloustieto Oy

2 Kannen valokuvat: Erkki Oksanen, Metla ISBN Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki, 2010

3 Saatteeksi Valmistumiseni metsänhoitajaksi ja työni aloittaminen Tapion palveluksessa tammikuussa 1960 osuivat maa- ja metsätalouden suuren murroksen vuosikymmenen alkuun. Alkaneen vuosikymmenen ensimmäisinä vuosina Maatalouskomitea 1 etsi keinoja maatalouden ylituotannon supistamiseen ja pientilavaltaisen maatalouden tehostamiseen ja rationalisoimiseen. Metsätalouden suunnittelukomitea 2 puolestaan etsi keinoja puun tuotannon lisäämiseen ja metsätöiden, erityisesti puunkorjuun rationalisoimiseen. Kummankin komitean ehdotukset olivat maltillisia eivätkä olisi tehneet 1960-luvusta murroksen vuosikymmentä. Murroksen aiheutti puunkorjuun erikoiskoneen, metsätraktorin tuominen metsään. Metsätraktorin käyttöönottoa ei ollut suunniteltu missään komiteassa eikä mainittujen mietintöjen valmistumisen aikaan maassa ollut ainoatakaan metsätraktoria. Metsätraktori tuli metsään yllättäen ja valtasi harppauksenomaisesti puunkorjuun työt maatilayrittäjiltä. Se romahdutti maatilayritysten talouden ja aiheutti laajan työttömyyden ja massamuuton kaupunkeihin ja Ruotsiin. Metsätaloudessa metsätraktori aiheutti siirtymisen uuteen tekniikan hallitsemaan aikakauteen. Nämä tapahtumat tekivät 1960-luvusta maa- ja metsätalouden murroksen vuosikymmenen. Minun työsarkaani olivat pääosalta metsäojitukset ja metsäteiden rakentaminen. Niitä varten oli erillinen organisaatio, Tapion metsänparannuspiirit, joka rajoiltaan yhtyi yksityismetsien itsenäisten hallinto- ja edistämisorganisaatioiden (ent. metsälautakuntien, nyk. metsäkeskusten) alueisiin, mutta toimi niistä irrallisena Tapion piirihallinnon yksikkönä. Kun metsänparannuspiirin asiakkaat olivat samoja metsäyrittäjiä kuin hallinnon ja metsäyhtiöiden asiakkaat, antoi metsänparannuspiiri erinomaisen aseman ulkopuolisena tehdä havaintoja hallinnon ja metsäyhtiöiden toimista yksityismetsissä. Aloittaessani työni Kemijärven metsänparannuspiirin päämetsänhoitajana kesäkuussa 1965 kohtasin jo ensimmäisten viikkojen aikana osan tässä kirjassa käsitellyistä ongelmista. Jo toisella työviikolla kohtasin metsälautakunnan harjoittaman puunmyyntien perusteettoman rajoittamisen. Keskustelin erään metsäyrittäjän kanssa metsätien rakentamiseen osallistumisesta, mistä aiheutuviin kustannuksiin metsäyrittäjä olisi saanut valtion varoista avustusta ja edullisen lainan. Metsäyrittäjä ei halunnut lisätä ennestään suurta lainarasitustaan ja kertoi perusteluksi, että metsälautakunta oli rauhoittanut hänen metsänsä eikä antanut hänen myydä puuta lainojen maksamiseksi. Ensimmäisen kuukauden kuluessa kohtasin myös tulojen hankinnan aiheuttaman vääristymän ja lakien kunnioituksen puuttumisen metsälautakuntien toiminnassa. Metsälautakunta ojitti soita metsänparannuspiirin rinnalla lautakuntien ojituksia varten säädetyn ojituspalkkiolain nojalla. Minun tehtäväkseni säädökset määräsivät lausunnon

4 antamisen siitä, soveltuiko lautakunnan ojitussuunnitelma erillisenä yhden tilan ojituksena toteutettavaksi, niin kuin ojituspalkkiolaki edellytti. Sellaisia oli vähän, minkä vuoksi metsälautakunta pyrki tekemään myös tilojen yhteisiä ojituksia ja vaati minua antamaan todellisen tilanteen vastaisia lausuntoja. Tapio yhtyi vaatimukseen. Kun en vaatimuksen mukaisia lausuntoja antanut, lautakunta teetti ojituksia ilman lausuntoani. Yhteisojitus piilotettiin tekemällä jokaiselle tilalle erillinen ojitussuunnitelma. Parin vuoden kuluttua kohtasin metsätraktoreiden tuoman työttömyyden ongelman. Tapasin savottaystäviäni, joiden kanssa samoilla työmailla olin 1940-luvun lopulla ajanut puuta hevosella. Osa heistä oli siirtynyt hevosesta maataloustraktoriin, jonka hankkimisesta aiheutunutta velkaa he olivat lyhentäneet puunkorjuun ansioilla. Nyt he kertoivat työttömyydestä ja velkojen hoidon vaikeutumisesta. Minun oli helppo samaistua heidän ongelmiinsa, sillä olin itse puolivälissä kolmattakymmentä ikävuotta luopunut yrityksestä jatkaa pienviljelijäisäni ammattia, johon sisältyi edellä mainittu talvikauden savottatyö. Myöhemmistä havainnoista erityisen herättäviä olivat mielivaltaiset metsän rauhoittamiset ja puunmyynnin kieltämiset, joiden seurauksena omistajat saattoivat menettää tilansa. Metsäyhtiöiden puunkorjuun korkeat kustannukset alkoivat selvitä minulle 1970-luvun alkupuolella. Kumppania havainnoista keskustelemiseen ei ollut. Pyrin keskustelemaan metsälautakunnan puheenjohtajan kanssa metsäyrittäjien mielivaltaisesta kohtelusta ja siihen liittyen eräästä tapauksesta, jossa mielivalta oli aiheuttanut tilan pakkohuutokaupan. Puheenjohtaja kehoitti minua hoitamaan omat tehtäväni eikä puuttumaan metsälautakunnan toimiin. Myöskään puukauppojen ja puunkorjuun ongelmista keskustelemiseen ei löytynyt kumppania. Huomasin kohdanneeni metsäyrittäjien luottamusmiehistä ja metsäammattimiehistä koostuvan metsäalan nomenklatuuran, jonka jäsenet elivät kokonaan toisenlaisessa metsäkäsitysten maailmassa kuin minä omine havaintoineni. Kun eläkeläisenä ryhdyin tutkijaksi, odotin tutkijoiden välisiä virkeitä keskusteluja metsätalouden ongelmista. Siinä petyin. Metsäntutkijat näyttävät jakavan muun metsänhoitajien yhteisön käsitykset metsän maailmasta ilman tutkijoille ominaista kriittistä asennetta. Lienen maassa ainoa henkilö, joka on julkisesti väittänyt metsäyhtiöiden puunkorjuuta tehottomaksi. Puunkorjuun tehokkuudesta vallitsee maassa vankkumaton käsitys. Käsitys voidaan ymmärtää sitä taustaa vasten, että puunkorjuun ilmiasussa näkyvät samat tehokkuuden tunnukset, jotka osoittavat tehokkuutta muillakin tuotannon aloilla eli korkeatasoinen tekniikka ja korkea työn tuottavuus. Sitä ihmiset vain eivät tiedä, että puunkorjuussa tuottavuutta ei mitata markkinatalousmaiden tapaan rahan yksiköillä ( /m 3 ), vaan sosialistisen talousjärjestelmän tapaan määrän yksiköillä, kuutiometreillä tunnissa. Sik-

5 si metsätalouden arvostelu kohdistuu vain määrätehokkuuden ilmiasuun, massiivisten korjuukoneiden vaatimiin avohakkuuaukeisiin. Metsäalalla on kriittisiä ryhmiä, mutta minun ajatuksilleni metsätaloudesta ei niistäkään ole löytynyt kotia. Muun muassa luonnon- ja ympäristönsuojelun piireissä luullaan metsätalouden ongelmien johtuvan metsätalouden tehokkuudesta ja vaaditaan tehokkuuden alentamista. Minun ajatukseni ongelmien ratkaisemisesta päinvastaisella keinolla eli taloudellisen tehokkuuden palauttamisella metsätalouteen on näille piireille vieras. Summa summarum: Koen edustavani yksin metsätalouden kolmatta vaihtoehtoa, taloudellisesti tehokasta metsätaloutta näennäistehokkaan metsätalouden ja tehokkuuden alentamista vaativan ympäristönsuojelun vaihtoehtojen välissä. Metsätalouden kriittinen arviointi ei juurikaan lisää ystäviä metsätalouden menestystarinaa ihastelevien kolleegojen piirissä. Siksi vain harvoilta kolleegoilta olen voinut pyytää arviota kirjastani. Nimeltä ketään mainitsematta kiitän heitä tuesta ja kannustamisesta. Tämä kirja perustuu laajaan tutkimukseen. Olen tarjonnut sitä julkaistavaksi Metsätieteelliselle seuralle ja Metsäntutkimuslaitokselle sekä muutamille metsätaloutta lähellä oleville tutkimuslaitoksille. Vastaukset ovat olleet torjuvia Kun havaitsin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimusjohtajan tulleen nimitetyksi metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytyksiä käsittelevän työryhmän jäseneksi, arvelin hänen ehkä olevan kiinnostunut metsätalouden tehokkuutta käsittelevästä selvityksestä. Hän suositteli selvityksen kustantajaksi Taloustieto Oy:tä. Kiitän tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttilaa tuesta. Kirjan painokuntoon valmistamisesta kiitän kustannusjohtaja Laila Riekkistä. Kimmo Aaltonen ansaitsee kiitoksen kirjan sanomaa havainnollistavien kuvioiden piirtämisestä ja onnistuneesta taitosta. Helsingissä Lauri Vaara

6

7 Tiivistelmä Tämä kirja perustuu laajaan tutkimukseen, jossa on selvitetty puuntuotannon tehostamista ja sen tuloksia (osa I) sekä kuvattu metsätalouden yhteiskunnallista toimintaympäristöä (osa II). Tausta-aineistona ovat olleet aihepiiriä sivuavat tutkimukset, tilastot, säädökset, artikkelit, lehtikirjoitukset ja omat havainnot. Metsäalalla ymmärretään väärin sekä puuntuotannon toimialan että taloudellisen tehokkuuden (tuottavuuden) käsitteet. Puuntuotantoon luetaan vain puuston perustamisen ja kasvatuksen tuotantovaiheet, mutta ei puusadon korjuuta. Puunkorjuu katsotaan puunjalostusyrityksen talouteen kuuluvaksi toiminnaksi, vaikka korjuun kustannukset aina vähennetään metsän (tuotantopanoksen) hyödyntämisen tuotoista. Metsäyhtiö myy korjuupalvelua puun myyjälle piilotetusti sitomalla korjuutyön ja puun kaupat pystykaupan (metsänvuokrauksen) paketiksi. Puunkorjuusta näkyy ulospäin vain metsäyhtiön alihankintana teettamä korjuu, jonka kustannukset yhtiö vähentää piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta (puun tehdashinnasta). Siitä seuraa, että metsäyhtiö korjaa puuta metsäyrittäjien rahalla ilman kustannusvastuuta. Tehokkuus ymmärretään metsäalalla määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta. Puunkasvatuksessa tavoitellaan maksimaalista puumäärää puuston kiertoaikana (m 3 /ha/v) ja puunkorjuussa maksimaalista työmäärää aikayksikössä (m 3 /t). Puunkasvatuksessa pyritään maksimaaliseen määrään avohakkuu/metsänviljelyllä, vaikka sen kustannukset ovat korkeat ja vaikutus määräänkin kyseenalainen. Puunkorjuussa maksimaaliseen määrään pyritään massiivisilla erikoiskoneilla. Korjuun tekniikka on maailman huippua, mutta kustannukset ovat korkeat, laatu metsiä ruhjovaa ja puuta tuhlaavaa. Puunkorjuu on luonteeltaan ryöstöhakkuuta, sillä siinä pyritään maksimoimaan puunostajan saantoa eli puukuutiometrin (tuotteen) nettohyötyä metsähehtaarin (tuotantopanoksen) nettohyödyn maksimoinnin sijasta. Puuntuotannosta puuttuvat lähes kokonaan markkinatalouden tunnusmerkit, yrittäjät ja kilpailu. Puunkasvatuksen työpalvelujen myynti on keskitetty metsänhoitoyhdistyksille ja korjuupalvelujen myynti metsäyhtiöille. Pystykaupoissa puunkorjuun talous on metsäyhtiöiden johtamaa metsäyrittäjien yhteistaloutta. Metsäyrittäjien painostaminen pystykauppaan matalilla tienvarsihinnoilla ja velvoittaminen metsänviljelyyn vuoteen 1996 saakka lainvastaisesti sekä koneyrittäjien velvoittaminen erikoiskoneiden käyttöön ovat vieneet metsätalouden kaaoksen tilaan. Puuntuotantotoiminta on ristiriidassa sekä talouden lakien että fyysisen ja yhteiskunnallisen toimintaympäristön kanssa. Maaseudun lama 1960-luvulla johtui puunkorjuun rationalisoinnin suuresta harppauksesta. Äkillinen siirtyminen metsätraktoreihin ja pystykauppoihin vei maatiloilta talvikauden ansiotyöt, mistä seurasi Suureksi muutoksi nimitetty muuttoliike Ruotsiin ja kaupunkeihin. Puuntuotannon toimialan ja tehokkuuden käsitteiden väärinymmärtäminen johtunee biologiaan painottuvan koulutuksen saaneen metsänhoitajien yhteisön ammattikulttuurista. Metsämieskulttuurin ominaisuuksia ovat tiivis yhteishenki, maatalousvastaisuus sekä liiketaloudellinen ja yhteiskunnallinen sokeus. Kulttuuri on vääristänyt ensin metsätalouden yhteiskunnallisen toimintaympäristön rakenteet ja sen jälkeen metsätalouden käytännön. Metsätalouden hallinto on metsäalan eturyhmien hallintoa, joka täyttää totalitäärisen hallinnon tunnusmerkit. Metsäyrittäjien edunvalvontaa harjoittavat hallinnon yksiköt. Poliittisen valvonnan ja metsäyrittäjien edunvalvonnan puuttuminen ovat eliminoineet palautteen metsätaloudesta ja jokseenkin kaikki pidäkkeet metsäalan vallankäytöstä. Metsäyrittäjät on pakotettu terroria muistuttavilla menetelmillä opinkappaleiden luonteiseen metsänkäsittelyyn ja erikoiskoneiden korjuutyön ostamiseen. Massiivisella tiedotuksella on luotu kiiltokuva metsätaloudesta. Menestyvän metsäteollisuuden sädekehää hyväksikäyttämällä ja teknistä tehokkuutta esittelemällä on luotu hurmoksellinen ilmapiiri tehokkaasta metsätaloudesta. Sen tuloksena maan metsäpolitiikka on kaventunut metsäkoneen ympärivuotisen työllistämisen tavoitteeksi. Avainsanat: hankintakauppa, metsäklusteri, metsämieskulttuuri, metsänomistajien etujärjestö, metsänviljelyn tuotos, metsätalouden hallinto, metsätalouden korporatismi, metsätalouden toimintaympäristö, metsäyrittäjä, professio, puukauppa, puunkasvatus, puunkorjuu, puuntuotanto, toimituskauppa.

8

9 Sisällys Saatteeksi Tiivistelmä OSA I Puuntuotannon tehokkuus 15 1 Johdanto 17 2 Selvityksen osan I tarkoitus ja toteuttaminen 19 3 Puuntuotannon peruskäsitteet Puuntuotannon tehokkuus Puuntuotannon toimiala Puuntuotannon peruskäsitteiden hämärtyminen Tuottavuuden väärinymmärtäminen määrätehokkuuden harhaoppi Toimialan käsitteen kaventuminen Metsätalouden perusvääristymien tavoiteparit ja avaintekijöiden ketjut 26 4 Tehoton puunkasvatus Puunkasvatuksen (metsänhoidon) määritelmä Mikä on avohakkuu/metsänviljelyn merkitys puuntuotannossa? Mitä metsäninventoinnit kertovat metsänviljelyn tehokkuudesta? Metsäyrittäjien ohjaaminen puunkasvatuksessa Yksityismetsälain väärintulkinta neuvonnan ja lainvalvonnan kytkentä Opinkappaleiden metsätalous Opinkappaleiden taustalla neuvontaorganisaation muutos Metsäyrittäjien ohjaamisen terrori Kestävän metsätalouden vaatimus puunmyyntien rajoittamista Metsätoimihenkilöiden ohjaamisen terrori Vuoden 1996 metsälaki epäselvän lain perinne jatkuu 54 5 Tehoton puusadon korjuu Metsänvuokraus puukauppatapana Puutavaroiden ja korjuupalvelun kytkykauppa Vuokrametsien puunkorjuu ryöstötaloutta Metsänvuokraus taloudellisesti tehotonta puuntuotantoa Metsänvuokraus anarkistista kollektiivitaloutta isännättömällä rahalla Määrätehokkuuteen rationalisoinnin suurella harppauksella Tutkimusten manipulointi Puunkorjuun erikoiskone nostaa puun kuljetuskustannuksia 78

10 5.3 Maailman teknisesti tehokkain puunkorjuu metsäkoneiden terrori Puuntuotannon kollektiivitalouden järjestäminen osto- ja korjuualuejako Metsänvuokrauksen järjestelmän suojaukset Metsäyhtiöiden perustelut erikoiskoneille ja metsänvuokraukselle 87 6 Puuntuotannon keskusjohtoinen suunnitelmatalous Puunkorjuun palvelujen talousjärjestelmä Talousjärjestelmä puunkasvatuksen palveluissa Suunnitelmatalouteen 1960-luvulla metsätalouden kvasi-hallinto Määrätehokkuuden harhaoppi autioitti maaseudun suuri muutto 98 7 Harjoitetaanko Suomessa kestävää metsätaloutta? Metsätalous kaaoksessa Tulosten arviointia 110 OSA II Metsätalouden yhteiskunnallinen toimintaympäristö Johdanto Miksi tarvitaan yhteiskunnallisen ympäristön tutkimista? Selvityksen osan II tarkoitus, viitekehys ja tarkastelun menetelmä Tuotantotoiminnan ja toimintaympäristön vuorovaikutus Kulttuurinen toimintaympäristö metsämieskulttuuri Metsänhoitajan ammatti professiona Metsämieskulttuurin ominaispiirteet Metsämieshengen tausta Metsämieshenki henkinen kartelli henkinen korruptio Maatalousvastaisuus yhteiskunnallista sokeutta Maatalousvastaisuuden synty ja seuraukset 1800-luvulla Maatalousvastaisuus 1900-luvulla liiketaloudellista ja yhteiskunnallista sokeutta Maa- ja metsätalouden eriyttämisen käytäntö Juridinen toimintaympäristö korporatiivinen hallinto Metsätalouden neuvonnan juuret taistelu neuvonnan hallinnasta alkaa Tapio viides kolonna metsätalouden hallinnossa Lainvalvonnan ja neuvonnan lainvastainen yhteenkytkentä Metsätalouden korporatiivisen hallinnon syntyhistoria Hallinnon suljettu kehä hallintomiesten opetuslapsiasenteet Oikeuslaitos ja oikeuden valvojat metsätalouden vallankäytön valvojina 151

11 3.6.1 Oikeuslaitoksen syrjäyttäminen totalitäärinen hallinto Oikeuslaitoksen asenteet miksi asiakirjanipun sinetti oli avattu? Sosiologinen toimintaympäristö Metsäyrittäjien edunvalvonta Edunvalvonnan alkuvaiheet Metsäliitto kilpailun edistäjästä metsäyhtiöiden viidenneksi kolonnaksi Metsänhoitoyhdistysten liitot hallinnon viidennenkolonnan organisaatio Edunvalvonnan kaappaus metsävaltuuskunta hallinnon viides kolonna Metsänhoitoyhdistyslain säätäminen ja sisältö Metsänhoitoyhdistykset viidennen kolonnan työvälineitä Metsäyhtiöt Puunjalostuksen vaikea alku sahojen kuristuslaki Vihreä vallankumous ja poliittinen kartelli Puunoston yhteistoiminnan alku ja sota-ajan säännöstely Yhteistoiminnan tiivistäminen sodan jälkeen Metsäyhtiöiden yhteiset puunhankintayhtiöt Metsäyhtiöiden harjoittaman kilpailunrajoitusten valvonta Metsätalouden taloudellinen makroympäristö metsäklusteri Metsäklusterin käsitteestä Metsäteollisuusklusteri ptolemaioslainen metsäklusteri Vuokrametsäklusteri metsäteollisuusklusterin alaklusteri Ekometsäklusteri kopernikaaninen metsäklusteri Metsätalouden järjestelmän suojaukset Luottamusmiesjärjestelmä suojauksen järjestelmänä Luottamusmiesten opetuslapsiasenteiden hyväksikäyttö Hallinto-organisaation itsenäisyyden suojelu Valtioneuvoston määräys torjuttiin epäonnistunut hallinnon uudistus Metsäorganisaation suojelu metsäyrittäjien etujärjestössä Korporaatioiden hallitsema metsätalous valtio valtiossa Tiedotus järjestelmän suojauksen välineenä Tiedotus taloudellisten kannustimien korvike Tiedotuksella yhteiskuntaan hurmoksen ilmapiiri Tiedotuksen terrori Käsitteillä, mielikuvilla ja ilmiasuilla vaikuttaminen Metsäntutkimuksen asema järjestelmän suojauksessa 213

12 7 Havaintoja ja päätelmiä yhteiskunnallisesta toimintaympäristöstä Metsätaloutta vinouttavien tapahtumien jatkumo Metsätalouden ja sen yhteiskunnallisen ympäristön kehityksen kaudet Metsämieskulttuurin muotoutumisen puolivuosisata Metsäorganisaatioiden perustamisen puolivuosisata Metsätalouden tuotantotoiminnan järjestämisen puolivuosisata Kehitystapahtumien arviointi Metsämieskulttuurin vinoutumisen puolivuosisata Kulttuurin värisuoran rakentamisen puolivuosisata Henkisen korruption puolivuosisata Metsätalouden kaaos entropian luonnonlaki Totalitäärisen vallan lähteet metsäyrittäjien ohjauksessa Organisaatiot keskitetyn hallintovallan organisaatioita Metsäorganisaatioiden totalitäärinen valta valtateorian valossa Kenen metsäpolitiikkaa? Metsäalan kolmikanta Metsäyrittäjän omistajanvallan eliminointi Yhteiskunnallisen toimintaympäristön kaaos metsä valtiona valtiossa Maan metsäpolitiikkaa ohjaa metsäkone Metsäkoneen ja avohakkuu/viljelyn toimintaparin tukeminen Valtion rahoitustuet metsäkoneen käytön tukemisessa Metsäkoneiden tukemisen muu politiikka Metsämieskulttuurin ja metsäkoneen sidos Epilogi 258 Jälkikirjoitus 261 Arviointia ja ehdotuksia 264 Kirjallisuus 266 Viitteet 281

METSÄNHOITAJIEN MAA. Tutkimus metsäalan korporatismista. Lauri Vaara

METSÄNHOITAJIEN MAA. Tutkimus metsäalan korporatismista. Lauri Vaara METSÄNHOITAJIEN MAA Tutkimus metsäalan korporatismista Lauri Vaara Akateeminen väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA ETLA 60 vuotta Toim. Timo Nikinmaa ja Pentti Vartia Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy ETLA B221 ISBN 951-628-441-8 ISSN 0356-7443

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä Pertti Harstela Metla/Joy Metsätalouden merkitys kansan- ja aluetaloudessa Metsätalous Suomessa 1,9 % BKT:stä Pohjois-Karjalassa 6,4 % BKT:stä Metsäsektori

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Työn tulokset 4.11.2013 Rainer Häggblom Vision Hunters Ltd Oy Agenda Mikä on hintaindeksi? Yhteenveto työn tuloksista Miksi raakapuun hintaindeksi? Hintaindkesin plussat

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa (MOSSE) Mitä on sosiaalinen?

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015 RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, Sami Pastila, Principal, Pöyry Management Consulting Oy RAAKA-AINEEN TURVAAMINEN SUUNNITELLUILLE

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN METSÄ SOIKOON

KESKI-POHJANMAAN METSÄ SOIKOON KESKI-POHJANMAAN METSÄ SOIKOON Tervetuloa Alnus ry:n metsähistorialliseen näyttelyyn! Näyttely esittelee Keski-Pohjanmaan yksit- Lähteet, ellei toisin ole mainittu: Tunkkari, E. (toim.), 1980. Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Esityksen sisältö Johdanto Metsätalouden nykytoimijat Tulevaisuuden toimijaryhmät Tulevaisuuden tavoitteet

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN EDISTÄMISORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISHANKE. 1.5.2009 31.12.2009. Väliraportti luovutetaan toimeksiantajalle 31.10.2009 mennessä.

METSÄTALOUDEN EDISTÄMISORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISHANKE. 1.5.2009 31.12.2009. Väliraportti luovutetaan toimeksiantajalle 31.10.2009 mennessä. 1(7) Päivämäärä Dnro 28.4.2009 MMM020:00/2009 METSÄTALOUDEN EDISTÄMISORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISHANKE Asettaminen Maa- ja metsätalousministeriö on tänään asettanut metsätalouden edistämisorganisaatioita

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Metsänomistajien koulutus

Metsänomistajien koulutus koulutus EME-hanke Mari Sarvaala aktivointi Hankesuunnitelmassa todettu: menetelminä viestintä, koulutus ja henkilökohtainen neuvonta metsänomistajia autetaan tiedostamaan metsänsä arvo ja kannattavan

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

Suomessa ihminen, ympäristö, talous kokonaisuus konkretisoituu erityisesti metsien käytössä ja metsäpolitiikassa

Suomessa ihminen, ympäristö, talous kokonaisuus konkretisoituu erityisesti metsien käytössä ja metsäpolitiikassa Metsien käytön taloudelliset vaihtoehdot ja metsäpolitiikka Olli Tahvonen, professori, KTT Kansantaloustiede, Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto YK:n pääsihteeri Ban Ki- moon (2010): Onnistuminen

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 105/2006 vp Keskiviikko 24.1.2007 kello 10.00-11.30 Läsnä pj. Eero Lämsä /kesk vpj. Harry Wallin /sd jäs. Nils-Anders Granvik /r Pertti Hemmilä /kok Matti Kauppila

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 16.4.2004 717 Kuitupuun hinnat ennätyksellisen alhaalla

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot