TEHOTTOMUUTTA, TERRORIA JA TIEDOTUSTA MAAN METSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEHOTTOMUUTTA, TERRORIA JA TIEDOTUSTA MAAN METSISSÄ"

Transkriptio

1 TEHOTTOMUUTTA, TERRORIA JA TIEDOTUSTA MAAN METSISSÄ Metsätalouden ja sen yhteiskunnallisen toimintaympäristön kehitys Lauri Vaara Kustantaja: Taloustieto Oy

2 Kannen valokuvat: Erkki Oksanen, Metla ISBN Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki, 2010

3 Saatteeksi Valmistumiseni metsänhoitajaksi ja työni aloittaminen Tapion palveluksessa tammikuussa 1960 osuivat maa- ja metsätalouden suuren murroksen vuosikymmenen alkuun. Alkaneen vuosikymmenen ensimmäisinä vuosina Maatalouskomitea 1 etsi keinoja maatalouden ylituotannon supistamiseen ja pientilavaltaisen maatalouden tehostamiseen ja rationalisoimiseen. Metsätalouden suunnittelukomitea 2 puolestaan etsi keinoja puun tuotannon lisäämiseen ja metsätöiden, erityisesti puunkorjuun rationalisoimiseen. Kummankin komitean ehdotukset olivat maltillisia eivätkä olisi tehneet 1960-luvusta murroksen vuosikymmentä. Murroksen aiheutti puunkorjuun erikoiskoneen, metsätraktorin tuominen metsään. Metsätraktorin käyttöönottoa ei ollut suunniteltu missään komiteassa eikä mainittujen mietintöjen valmistumisen aikaan maassa ollut ainoatakaan metsätraktoria. Metsätraktori tuli metsään yllättäen ja valtasi harppauksenomaisesti puunkorjuun työt maatilayrittäjiltä. Se romahdutti maatilayritysten talouden ja aiheutti laajan työttömyyden ja massamuuton kaupunkeihin ja Ruotsiin. Metsätaloudessa metsätraktori aiheutti siirtymisen uuteen tekniikan hallitsemaan aikakauteen. Nämä tapahtumat tekivät 1960-luvusta maa- ja metsätalouden murroksen vuosikymmenen. Minun työsarkaani olivat pääosalta metsäojitukset ja metsäteiden rakentaminen. Niitä varten oli erillinen organisaatio, Tapion metsänparannuspiirit, joka rajoiltaan yhtyi yksityismetsien itsenäisten hallinto- ja edistämisorganisaatioiden (ent. metsälautakuntien, nyk. metsäkeskusten) alueisiin, mutta toimi niistä irrallisena Tapion piirihallinnon yksikkönä. Kun metsänparannuspiirin asiakkaat olivat samoja metsäyrittäjiä kuin hallinnon ja metsäyhtiöiden asiakkaat, antoi metsänparannuspiiri erinomaisen aseman ulkopuolisena tehdä havaintoja hallinnon ja metsäyhtiöiden toimista yksityismetsissä. Aloittaessani työni Kemijärven metsänparannuspiirin päämetsänhoitajana kesäkuussa 1965 kohtasin jo ensimmäisten viikkojen aikana osan tässä kirjassa käsitellyistä ongelmista. Jo toisella työviikolla kohtasin metsälautakunnan harjoittaman puunmyyntien perusteettoman rajoittamisen. Keskustelin erään metsäyrittäjän kanssa metsätien rakentamiseen osallistumisesta, mistä aiheutuviin kustannuksiin metsäyrittäjä olisi saanut valtion varoista avustusta ja edullisen lainan. Metsäyrittäjä ei halunnut lisätä ennestään suurta lainarasitustaan ja kertoi perusteluksi, että metsälautakunta oli rauhoittanut hänen metsänsä eikä antanut hänen myydä puuta lainojen maksamiseksi. Ensimmäisen kuukauden kuluessa kohtasin myös tulojen hankinnan aiheuttaman vääristymän ja lakien kunnioituksen puuttumisen metsälautakuntien toiminnassa. Metsälautakunta ojitti soita metsänparannuspiirin rinnalla lautakuntien ojituksia varten säädetyn ojituspalkkiolain nojalla. Minun tehtäväkseni säädökset määräsivät lausunnon

4 antamisen siitä, soveltuiko lautakunnan ojitussuunnitelma erillisenä yhden tilan ojituksena toteutettavaksi, niin kuin ojituspalkkiolaki edellytti. Sellaisia oli vähän, minkä vuoksi metsälautakunta pyrki tekemään myös tilojen yhteisiä ojituksia ja vaati minua antamaan todellisen tilanteen vastaisia lausuntoja. Tapio yhtyi vaatimukseen. Kun en vaatimuksen mukaisia lausuntoja antanut, lautakunta teetti ojituksia ilman lausuntoani. Yhteisojitus piilotettiin tekemällä jokaiselle tilalle erillinen ojitussuunnitelma. Parin vuoden kuluttua kohtasin metsätraktoreiden tuoman työttömyyden ongelman. Tapasin savottaystäviäni, joiden kanssa samoilla työmailla olin 1940-luvun lopulla ajanut puuta hevosella. Osa heistä oli siirtynyt hevosesta maataloustraktoriin, jonka hankkimisesta aiheutunutta velkaa he olivat lyhentäneet puunkorjuun ansioilla. Nyt he kertoivat työttömyydestä ja velkojen hoidon vaikeutumisesta. Minun oli helppo samaistua heidän ongelmiinsa, sillä olin itse puolivälissä kolmattakymmentä ikävuotta luopunut yrityksestä jatkaa pienviljelijäisäni ammattia, johon sisältyi edellä mainittu talvikauden savottatyö. Myöhemmistä havainnoista erityisen herättäviä olivat mielivaltaiset metsän rauhoittamiset ja puunmyynnin kieltämiset, joiden seurauksena omistajat saattoivat menettää tilansa. Metsäyhtiöiden puunkorjuun korkeat kustannukset alkoivat selvitä minulle 1970-luvun alkupuolella. Kumppania havainnoista keskustelemiseen ei ollut. Pyrin keskustelemaan metsälautakunnan puheenjohtajan kanssa metsäyrittäjien mielivaltaisesta kohtelusta ja siihen liittyen eräästä tapauksesta, jossa mielivalta oli aiheuttanut tilan pakkohuutokaupan. Puheenjohtaja kehoitti minua hoitamaan omat tehtäväni eikä puuttumaan metsälautakunnan toimiin. Myöskään puukauppojen ja puunkorjuun ongelmista keskustelemiseen ei löytynyt kumppania. Huomasin kohdanneeni metsäyrittäjien luottamusmiehistä ja metsäammattimiehistä koostuvan metsäalan nomenklatuuran, jonka jäsenet elivät kokonaan toisenlaisessa metsäkäsitysten maailmassa kuin minä omine havaintoineni. Kun eläkeläisenä ryhdyin tutkijaksi, odotin tutkijoiden välisiä virkeitä keskusteluja metsätalouden ongelmista. Siinä petyin. Metsäntutkijat näyttävät jakavan muun metsänhoitajien yhteisön käsitykset metsän maailmasta ilman tutkijoille ominaista kriittistä asennetta. Lienen maassa ainoa henkilö, joka on julkisesti väittänyt metsäyhtiöiden puunkorjuuta tehottomaksi. Puunkorjuun tehokkuudesta vallitsee maassa vankkumaton käsitys. Käsitys voidaan ymmärtää sitä taustaa vasten, että puunkorjuun ilmiasussa näkyvät samat tehokkuuden tunnukset, jotka osoittavat tehokkuutta muillakin tuotannon aloilla eli korkeatasoinen tekniikka ja korkea työn tuottavuus. Sitä ihmiset vain eivät tiedä, että puunkorjuussa tuottavuutta ei mitata markkinatalousmaiden tapaan rahan yksiköillä ( /m 3 ), vaan sosialistisen talousjärjestelmän tapaan määrän yksiköillä, kuutiometreillä tunnissa. Sik-

5 si metsätalouden arvostelu kohdistuu vain määrätehokkuuden ilmiasuun, massiivisten korjuukoneiden vaatimiin avohakkuuaukeisiin. Metsäalalla on kriittisiä ryhmiä, mutta minun ajatuksilleni metsätaloudesta ei niistäkään ole löytynyt kotia. Muun muassa luonnon- ja ympäristönsuojelun piireissä luullaan metsätalouden ongelmien johtuvan metsätalouden tehokkuudesta ja vaaditaan tehokkuuden alentamista. Minun ajatukseni ongelmien ratkaisemisesta päinvastaisella keinolla eli taloudellisen tehokkuuden palauttamisella metsätalouteen on näille piireille vieras. Summa summarum: Koen edustavani yksin metsätalouden kolmatta vaihtoehtoa, taloudellisesti tehokasta metsätaloutta näennäistehokkaan metsätalouden ja tehokkuuden alentamista vaativan ympäristönsuojelun vaihtoehtojen välissä. Metsätalouden kriittinen arviointi ei juurikaan lisää ystäviä metsätalouden menestystarinaa ihastelevien kolleegojen piirissä. Siksi vain harvoilta kolleegoilta olen voinut pyytää arviota kirjastani. Nimeltä ketään mainitsematta kiitän heitä tuesta ja kannustamisesta. Tämä kirja perustuu laajaan tutkimukseen. Olen tarjonnut sitä julkaistavaksi Metsätieteelliselle seuralle ja Metsäntutkimuslaitokselle sekä muutamille metsätaloutta lähellä oleville tutkimuslaitoksille. Vastaukset ovat olleet torjuvia Kun havaitsin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimusjohtajan tulleen nimitetyksi metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytyksiä käsittelevän työryhmän jäseneksi, arvelin hänen ehkä olevan kiinnostunut metsätalouden tehokkuutta käsittelevästä selvityksestä. Hän suositteli selvityksen kustantajaksi Taloustieto Oy:tä. Kiitän tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttilaa tuesta. Kirjan painokuntoon valmistamisesta kiitän kustannusjohtaja Laila Riekkistä. Kimmo Aaltonen ansaitsee kiitoksen kirjan sanomaa havainnollistavien kuvioiden piirtämisestä ja onnistuneesta taitosta. Helsingissä Lauri Vaara

6

7 Tiivistelmä Tämä kirja perustuu laajaan tutkimukseen, jossa on selvitetty puuntuotannon tehostamista ja sen tuloksia (osa I) sekä kuvattu metsätalouden yhteiskunnallista toimintaympäristöä (osa II). Tausta-aineistona ovat olleet aihepiiriä sivuavat tutkimukset, tilastot, säädökset, artikkelit, lehtikirjoitukset ja omat havainnot. Metsäalalla ymmärretään väärin sekä puuntuotannon toimialan että taloudellisen tehokkuuden (tuottavuuden) käsitteet. Puuntuotantoon luetaan vain puuston perustamisen ja kasvatuksen tuotantovaiheet, mutta ei puusadon korjuuta. Puunkorjuu katsotaan puunjalostusyrityksen talouteen kuuluvaksi toiminnaksi, vaikka korjuun kustannukset aina vähennetään metsän (tuotantopanoksen) hyödyntämisen tuotoista. Metsäyhtiö myy korjuupalvelua puun myyjälle piilotetusti sitomalla korjuutyön ja puun kaupat pystykaupan (metsänvuokrauksen) paketiksi. Puunkorjuusta näkyy ulospäin vain metsäyhtiön alihankintana teettamä korjuu, jonka kustannukset yhtiö vähentää piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta (puun tehdashinnasta). Siitä seuraa, että metsäyhtiö korjaa puuta metsäyrittäjien rahalla ilman kustannusvastuuta. Tehokkuus ymmärretään metsäalalla määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta. Puunkasvatuksessa tavoitellaan maksimaalista puumäärää puuston kiertoaikana (m 3 /ha/v) ja puunkorjuussa maksimaalista työmäärää aikayksikössä (m 3 /t). Puunkasvatuksessa pyritään maksimaaliseen määrään avohakkuu/metsänviljelyllä, vaikka sen kustannukset ovat korkeat ja vaikutus määräänkin kyseenalainen. Puunkorjuussa maksimaaliseen määrään pyritään massiivisilla erikoiskoneilla. Korjuun tekniikka on maailman huippua, mutta kustannukset ovat korkeat, laatu metsiä ruhjovaa ja puuta tuhlaavaa. Puunkorjuu on luonteeltaan ryöstöhakkuuta, sillä siinä pyritään maksimoimaan puunostajan saantoa eli puukuutiometrin (tuotteen) nettohyötyä metsähehtaarin (tuotantopanoksen) nettohyödyn maksimoinnin sijasta. Puuntuotannosta puuttuvat lähes kokonaan markkinatalouden tunnusmerkit, yrittäjät ja kilpailu. Puunkasvatuksen työpalvelujen myynti on keskitetty metsänhoitoyhdistyksille ja korjuupalvelujen myynti metsäyhtiöille. Pystykaupoissa puunkorjuun talous on metsäyhtiöiden johtamaa metsäyrittäjien yhteistaloutta. Metsäyrittäjien painostaminen pystykauppaan matalilla tienvarsihinnoilla ja velvoittaminen metsänviljelyyn vuoteen 1996 saakka lainvastaisesti sekä koneyrittäjien velvoittaminen erikoiskoneiden käyttöön ovat vieneet metsätalouden kaaoksen tilaan. Puuntuotantotoiminta on ristiriidassa sekä talouden lakien että fyysisen ja yhteiskunnallisen toimintaympäristön kanssa. Maaseudun lama 1960-luvulla johtui puunkorjuun rationalisoinnin suuresta harppauksesta. Äkillinen siirtyminen metsätraktoreihin ja pystykauppoihin vei maatiloilta talvikauden ansiotyöt, mistä seurasi Suureksi muutoksi nimitetty muuttoliike Ruotsiin ja kaupunkeihin. Puuntuotannon toimialan ja tehokkuuden käsitteiden väärinymmärtäminen johtunee biologiaan painottuvan koulutuksen saaneen metsänhoitajien yhteisön ammattikulttuurista. Metsämieskulttuurin ominaisuuksia ovat tiivis yhteishenki, maatalousvastaisuus sekä liiketaloudellinen ja yhteiskunnallinen sokeus. Kulttuuri on vääristänyt ensin metsätalouden yhteiskunnallisen toimintaympäristön rakenteet ja sen jälkeen metsätalouden käytännön. Metsätalouden hallinto on metsäalan eturyhmien hallintoa, joka täyttää totalitäärisen hallinnon tunnusmerkit. Metsäyrittäjien edunvalvontaa harjoittavat hallinnon yksiköt. Poliittisen valvonnan ja metsäyrittäjien edunvalvonnan puuttuminen ovat eliminoineet palautteen metsätaloudesta ja jokseenkin kaikki pidäkkeet metsäalan vallankäytöstä. Metsäyrittäjät on pakotettu terroria muistuttavilla menetelmillä opinkappaleiden luonteiseen metsänkäsittelyyn ja erikoiskoneiden korjuutyön ostamiseen. Massiivisella tiedotuksella on luotu kiiltokuva metsätaloudesta. Menestyvän metsäteollisuuden sädekehää hyväksikäyttämällä ja teknistä tehokkuutta esittelemällä on luotu hurmoksellinen ilmapiiri tehokkaasta metsätaloudesta. Sen tuloksena maan metsäpolitiikka on kaventunut metsäkoneen ympärivuotisen työllistämisen tavoitteeksi. Avainsanat: hankintakauppa, metsäklusteri, metsämieskulttuuri, metsänomistajien etujärjestö, metsänviljelyn tuotos, metsätalouden hallinto, metsätalouden korporatismi, metsätalouden toimintaympäristö, metsäyrittäjä, professio, puukauppa, puunkasvatus, puunkorjuu, puuntuotanto, toimituskauppa.

8

9 Sisällys Saatteeksi Tiivistelmä OSA I Puuntuotannon tehokkuus 15 1 Johdanto 17 2 Selvityksen osan I tarkoitus ja toteuttaminen 19 3 Puuntuotannon peruskäsitteet Puuntuotannon tehokkuus Puuntuotannon toimiala Puuntuotannon peruskäsitteiden hämärtyminen Tuottavuuden väärinymmärtäminen määrätehokkuuden harhaoppi Toimialan käsitteen kaventuminen Metsätalouden perusvääristymien tavoiteparit ja avaintekijöiden ketjut 26 4 Tehoton puunkasvatus Puunkasvatuksen (metsänhoidon) määritelmä Mikä on avohakkuu/metsänviljelyn merkitys puuntuotannossa? Mitä metsäninventoinnit kertovat metsänviljelyn tehokkuudesta? Metsäyrittäjien ohjaaminen puunkasvatuksessa Yksityismetsälain väärintulkinta neuvonnan ja lainvalvonnan kytkentä Opinkappaleiden metsätalous Opinkappaleiden taustalla neuvontaorganisaation muutos Metsäyrittäjien ohjaamisen terrori Kestävän metsätalouden vaatimus puunmyyntien rajoittamista Metsätoimihenkilöiden ohjaamisen terrori Vuoden 1996 metsälaki epäselvän lain perinne jatkuu 54 5 Tehoton puusadon korjuu Metsänvuokraus puukauppatapana Puutavaroiden ja korjuupalvelun kytkykauppa Vuokrametsien puunkorjuu ryöstötaloutta Metsänvuokraus taloudellisesti tehotonta puuntuotantoa Metsänvuokraus anarkistista kollektiivitaloutta isännättömällä rahalla Määrätehokkuuteen rationalisoinnin suurella harppauksella Tutkimusten manipulointi Puunkorjuun erikoiskone nostaa puun kuljetuskustannuksia 78

10 5.3 Maailman teknisesti tehokkain puunkorjuu metsäkoneiden terrori Puuntuotannon kollektiivitalouden järjestäminen osto- ja korjuualuejako Metsänvuokrauksen järjestelmän suojaukset Metsäyhtiöiden perustelut erikoiskoneille ja metsänvuokraukselle 87 6 Puuntuotannon keskusjohtoinen suunnitelmatalous Puunkorjuun palvelujen talousjärjestelmä Talousjärjestelmä puunkasvatuksen palveluissa Suunnitelmatalouteen 1960-luvulla metsätalouden kvasi-hallinto Määrätehokkuuden harhaoppi autioitti maaseudun suuri muutto 98 7 Harjoitetaanko Suomessa kestävää metsätaloutta? Metsätalous kaaoksessa Tulosten arviointia 110 OSA II Metsätalouden yhteiskunnallinen toimintaympäristö Johdanto Miksi tarvitaan yhteiskunnallisen ympäristön tutkimista? Selvityksen osan II tarkoitus, viitekehys ja tarkastelun menetelmä Tuotantotoiminnan ja toimintaympäristön vuorovaikutus Kulttuurinen toimintaympäristö metsämieskulttuuri Metsänhoitajan ammatti professiona Metsämieskulttuurin ominaispiirteet Metsämieshengen tausta Metsämieshenki henkinen kartelli henkinen korruptio Maatalousvastaisuus yhteiskunnallista sokeutta Maatalousvastaisuuden synty ja seuraukset 1800-luvulla Maatalousvastaisuus 1900-luvulla liiketaloudellista ja yhteiskunnallista sokeutta Maa- ja metsätalouden eriyttämisen käytäntö Juridinen toimintaympäristö korporatiivinen hallinto Metsätalouden neuvonnan juuret taistelu neuvonnan hallinnasta alkaa Tapio viides kolonna metsätalouden hallinnossa Lainvalvonnan ja neuvonnan lainvastainen yhteenkytkentä Metsätalouden korporatiivisen hallinnon syntyhistoria Hallinnon suljettu kehä hallintomiesten opetuslapsiasenteet Oikeuslaitos ja oikeuden valvojat metsätalouden vallankäytön valvojina 151

11 3.6.1 Oikeuslaitoksen syrjäyttäminen totalitäärinen hallinto Oikeuslaitoksen asenteet miksi asiakirjanipun sinetti oli avattu? Sosiologinen toimintaympäristö Metsäyrittäjien edunvalvonta Edunvalvonnan alkuvaiheet Metsäliitto kilpailun edistäjästä metsäyhtiöiden viidenneksi kolonnaksi Metsänhoitoyhdistysten liitot hallinnon viidennenkolonnan organisaatio Edunvalvonnan kaappaus metsävaltuuskunta hallinnon viides kolonna Metsänhoitoyhdistyslain säätäminen ja sisältö Metsänhoitoyhdistykset viidennen kolonnan työvälineitä Metsäyhtiöt Puunjalostuksen vaikea alku sahojen kuristuslaki Vihreä vallankumous ja poliittinen kartelli Puunoston yhteistoiminnan alku ja sota-ajan säännöstely Yhteistoiminnan tiivistäminen sodan jälkeen Metsäyhtiöiden yhteiset puunhankintayhtiöt Metsäyhtiöiden harjoittaman kilpailunrajoitusten valvonta Metsätalouden taloudellinen makroympäristö metsäklusteri Metsäklusterin käsitteestä Metsäteollisuusklusteri ptolemaioslainen metsäklusteri Vuokrametsäklusteri metsäteollisuusklusterin alaklusteri Ekometsäklusteri kopernikaaninen metsäklusteri Metsätalouden järjestelmän suojaukset Luottamusmiesjärjestelmä suojauksen järjestelmänä Luottamusmiesten opetuslapsiasenteiden hyväksikäyttö Hallinto-organisaation itsenäisyyden suojelu Valtioneuvoston määräys torjuttiin epäonnistunut hallinnon uudistus Metsäorganisaation suojelu metsäyrittäjien etujärjestössä Korporaatioiden hallitsema metsätalous valtio valtiossa Tiedotus järjestelmän suojauksen välineenä Tiedotus taloudellisten kannustimien korvike Tiedotuksella yhteiskuntaan hurmoksen ilmapiiri Tiedotuksen terrori Käsitteillä, mielikuvilla ja ilmiasuilla vaikuttaminen Metsäntutkimuksen asema järjestelmän suojauksessa 213

12 7 Havaintoja ja päätelmiä yhteiskunnallisesta toimintaympäristöstä Metsätaloutta vinouttavien tapahtumien jatkumo Metsätalouden ja sen yhteiskunnallisen ympäristön kehityksen kaudet Metsämieskulttuurin muotoutumisen puolivuosisata Metsäorganisaatioiden perustamisen puolivuosisata Metsätalouden tuotantotoiminnan järjestämisen puolivuosisata Kehitystapahtumien arviointi Metsämieskulttuurin vinoutumisen puolivuosisata Kulttuurin värisuoran rakentamisen puolivuosisata Henkisen korruption puolivuosisata Metsätalouden kaaos entropian luonnonlaki Totalitäärisen vallan lähteet metsäyrittäjien ohjauksessa Organisaatiot keskitetyn hallintovallan organisaatioita Metsäorganisaatioiden totalitäärinen valta valtateorian valossa Kenen metsäpolitiikkaa? Metsäalan kolmikanta Metsäyrittäjän omistajanvallan eliminointi Yhteiskunnallisen toimintaympäristön kaaos metsä valtiona valtiossa Maan metsäpolitiikkaa ohjaa metsäkone Metsäkoneen ja avohakkuu/viljelyn toimintaparin tukeminen Valtion rahoitustuet metsäkoneen käytön tukemisessa Metsäkoneiden tukemisen muu politiikka Metsämieskulttuurin ja metsäkoneen sidos Epilogi 258 Jälkikirjoitus 261 Arviointia ja ehdotuksia 264 Kirjallisuus 266 Viitteet 281

METSÄNHOITAJIEN MAA. Tutkimus metsäalan korporatismista. Lauri Vaara

METSÄNHOITAJIEN MAA. Tutkimus metsäalan korporatismista. Lauri Vaara METSÄNHOITAJIEN MAA Tutkimus metsäalan korporatismista Lauri Vaara Akateeminen väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Metsätalouden vesiensuojelu Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Metsien käytön historia Metsiä on hyödynnetty laajasti jo vuosisatojen ajan Kotitarvepuun, rakennus- ja polttopuun

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät

Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Maa- ja metsätalousministeriö, 19.8.2009, Helsinki Esitystä ovat kommentoineet Metlasta vanh. tutkija Riitta

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa heinäkuu 2005 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 17.8.2005 785 Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Sisältö Kansalliset metsäohjelmat Mitä metsien kulttuuriperintö on? Suojelun ja inventointien

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 16.4.2004 717 Kuitupuun hinnat ennätyksellisen alhaalla

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

THL:n tutkimuseettinen työryhmä

THL:n tutkimuseettinen työryhmä THL:n tutkimuseettinen työryhmä Esitys TENK:in ja TUKIJA:n teemaseminaarissa Helsingissä 20.3.2012 Jussi Simpura, THL:n tutkimuseettisen työryhmän puheenjohtaja 20.03.2012 THL:n TUET 1 THL:n tutkimuseettinen

Lisätiedot

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Etsiä kustannustehokkaita vaihtoehtoisia toimintamalleja suometsänhoidon, erityisesti kunnostusojituksen operaatioiden toteutukseen Lisätä ojitettujen suometsien kunnostusojituksia

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Metsäalan tulevaisuuskuvat

Metsäalan tulevaisuuskuvat Metsäalan tulevaisuuskuvat Nykyrakenteiden kehittäminen ja aktiivinen muutos Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Puuhun perustuvat arvoketjut muutoksessa -seminaari, Metsäalan Tulevaisuusfoorumi, Heureka,

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos 24.9.2015 ympäristöministeriö Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivin vaatimukset Direktiivin tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot