PALVELULIIKETOIMINNAN KOULUTUSOHJELMA RESTONOMI (YLEMPI AMK) MASTER OF HOSPITALITY MANAGEMENT

Transkriptio

1 PALVELULIIKETOIMINNAN KOULUTUSOHJELMA RESTONOMI (YLEMPI AMK) MASTER OF HOSPITALITY MANAGEMENT OPETUSSUUNNITELMA

2 2

3 OSA I: KOULUTUSOHJELMAN KUVAUS 1. Alkusanat - Palveluliiketiminnan ylempi AMK-tutkint tähtää tulevaisuuteen Amebamaisesta timintaympäristöstä Opinnäytetyö ja innvaatialustat Oppiminen ja saamisen kehittyminen Kulutuksen rakenne Tiednhankinta OSA II: OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOKUVAUKSET 1. OPINNÄYTETYÖ OPINTOKOKONAISUUS KAIKILLE YHTEISET OPINNOT 2. VASTUULLINEN JOHTAJUUS OPINTOKOKONAISUUS a. VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA OPINTOJAKSO b. VASTUU OMASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ -OPINTOJAKSO c. MINÄ VASTUULLISENA TOIMIJANA OPINTOJAKSO TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN MENETELMÄT OPINTOKOKONAISUUS a. TOIMINTATUTKIMUS ORGANISAATIOSSA OPINTOJAKSO b. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI OPINTOJAKSO c. TULEVAISUUDEN HALTUUNOTON MENETELMÄT OPINTOJAKSO VAIHTOEHTOISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 4. PALVELULIIKETOIMINNAN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN OPINTOKOKONAISUUS a. ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUTUOTTEIDEN JA KONSEPTIEN KEHITYSTYÖ OPINTOJAKSO b. PALVELULIIKETOIMINNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN OPINTOJAKSO c. KULUTTAJAN SYVÄLLINEN TUNTEMINEN OPINTOJAKSO VIESTINTÄ JA ASIAKKUUS OPINTOKOKONAISUUS a. PALVELULIIKETOIMINNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN OPINTOJAKSO b. VIESTINTÄTAIDOT JA YRITYSVIESTINTÄ OPINTOJAKSO c. ASIAKKUUDENHALLINTA KILPAILUTEKIJÄNÄ OPINTOJAKSO TALOUS JA LIIKETOIMINTAPROSESSIT OPINTOKOKONAISUUS a. PALVELULIIKETOIMINNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN OPINTOJAKSO b. TALOUDEN HALLINTA JA OHJAUS OPINTOJAKSO c. PROSESSIEN HALLINTA OPINTOJAKSO d. STRATEGINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN OPINTOJAKSO COMPANY MOBILITY MANAGEMENT MODULE a. COMPANY MOBILITY MANAGEMENT COURSE b. STRATEGIC BEHAVIOUR- COURSE c. CHANGE LEADERSHIP- COURSE VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 8a. KUMPPANUUDET VOIMAVARANA OPINTOJAKSO b. TIETOJÄRJESTELMÄT PALVELULIIKETOIMINNAN TUKENA OPINTOJAKSO c. ELEKTRONINEN KAUPPA OPINTOJAKSO d. PALVELUBRÄNDIN HALLINTA OPINTOJAKSO e. WELLNESS MANAGEMENT OPINTOJAKSO f. YRITTÄJYYS OPINTOJAKSO g. BUSINESS RELATIONSHIPS AND NETWORKS- COURSE

4 1. Alkusanat - Palveluliiketiminnan ylempi AMK-tutkint tähtää tulevaisuuteen Haaga Instituutin ammattikrkeakulu, Helia ja Laurea-ammattikrkeakulu ryhtyivät yhteistyössä syyskuussa 2004 rakentamaan yhteistä matkailu-, ravitsemis- ja talusalan ylempää ammattikrkeakulututkinta. Tutkintkulutuksen tärkeimpänä tehtävänä n kehittää restnmien liiketimintasaamista ja palveluyrityksiä. Tutkint n tärkeä, kska Sumesta n puuttunut palvelualjen työelämälähtöinen ylempi krkeakulututkint. Ylempää ammattikrkeakulututkinta tukee myös työelämän muuts: palvelualat tarvitsevat entistä enemmän palvelujen tutekehitystä ja jhtamista piskelleita yrittäjiä ja esimiehiä. Matkailu-, ravitsemis- ja talusalan merkitys palvelutellisuudessa kasvaa npeasti. Esimerkiksi matkailu-, elämys- ja hyvinvintitellisuus kuuluvat npeimmin kasvaviin timialihin, ja niillä timivat yritykset tarvitsevat j nyt palvelujen kehittäjiä ja kansainvälisen liiketiminnan asiantuntijita. Yhteisen ylemmän krkeakulututkintmme vahvuuksia vat - työelämälähtöisyys - ammattilaisista kstuvan piskelijajukn yhteisö - metrplialueen tarjamat kti- ja ulkmaiset yhteistyökanavat - piskelun mnimutisuus ja ppimisympäristön innvatiivisuus - kansainvälisyys Js työelämä n dynaaminen, niin n myös kulutushjelmammekin. Tavitteenamme n huippuppiminen ja ajantasaisuus. Olemme rakentaneet kulutushjelman ajantasaisista kknaisuuksista ja tulemme käyttämään runsaasti kiinnstavia yritystapauksia. Vaihtelemme petusmenetelmiä ja ppimisympäristöjä, jtta ppiminen lisi tehkasta. Opintjen sana suritettavat ppimistehtävät tukevat myös piskelijan maa rganisaatita. Yhteinen halumme n valmistautua tulevaisuuteen ja valmentaa teitä hyvät piskelijat tulevaisuuden työmarkkinilla menestymiseen. Antisaa piskelua! Helsingissä Rehtrit 4

5 2. Amebamaisesta timintaympäristöstä Itse lumiamme ngelmia, emme vi ratkaista samalla ajattelulla, jtka ne synnytti. Albert Einsten Elämme timintaympäristössä, jta ei vi enää kutsua vuristradaksi, sillä se ei välttämättä pysy raiteillaan. Se ei myöskään le keinulauta, sillä se ei aina välttämättä keinahda letetunlaisesti. Sitä ei vi kuvata karuselliksikaan, sillä sen liike ei le järjestelmällistä, samanlaisena tistuvaa. Timintaympäristöä visikin lunnehtia amebamaiseksi. Siinä tapahtuvat muutkset vat alituisia, sittain hallitsemattmia ja yllätyksellisiäkin. Muutksen megatrendejä Mannermaan (2004) mukaan vat maapallistuminen ja sen vima, maailmanlaajuinen epävarmuus, EU:n federalisaati, kaupungistuminen, länsimaailman ikääntyminen, Wdy Allen yhteiskunta (kaikki avinna 24 tuntia vurkaudessa, seitsemänä päivänä viikssa), kmpleksinen riskiyhteiskunta, tiettulva, rakenteellisten erjen kasvaminen ja palvelujen kustannustasn lasku. Olemme myös siirtymässä enemmistöjen yhteiskunnasta vähemmistöjen msaiikkiin ja tietyhteiskunnan itserganisituviin rakenteisiin. Se merkitsee samanlaisuudesta siirtymää yksilöllisyyteen ja erilaisuuteen. Mnissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa ja tutkimuksissa n krstunut viime aikina palveluliiketimintasaamisen vahvistaminen. Kehittyneelle tietyhteiskunnallemme nkin tyypillistä, että palvelusektrille keskittyy neljä viidessaa kaikista työpaikista. Kuitenkin palvelusektri n mnilta sin Sumessa ja Helsingin seudulla alikehittynyt. Tuttavuuden kehitys n heikimmilla sa-alueilla llut negatiivista. Sumessa tarvitaankin lisää käytännönläheistä palveluliiketiminnan tutkimusta ja tutekehitystä. Näiden myötä myös palveluista vi kehittyä Sumelle merkittävää uutta vientitimintaa tulevaisuudessa. (Culminatum 2005.) Deliberand saepe perit ccasi. = Js harkitset liiaksi, tilaisuus menee usein hi. Majitus- ravitsemis- ja talusalan yritysten erityisinä haasteina vat palveluiden prfilinti ja erilaistaminen sekä kilpailukyvyn edistäminen. Suuren rlin menestystekijöinä saavat jatkuva asiakastyytyväisyys, terveys- ja laatutekijät, työntekijöiden mni- ja erikissaaminen, muutsvalmius ja suuntauksien sekä timintaympäristön ennakinti. (Työministeriö 2003.) Plarisaati, timivat ketjut, mieleenpainuvat brandit, hyvin suunniteltu uudistuminen ja yhteistyö yli perinteisten alarajjen vat avainsanja. Alan timijan n hyvä lla ennakkluultn. Ei liene täysin järjetöntä ajatella, mitä vitaisiin ppia ja maksua esimerkiksi kupletti-laulujen itseirniasta, yhteiskuntakriittisyydestä, ajankhtaisuudesta tai yhtenäisestä perinteestä. Taitava kupletintekijä saa tehdä lauluja ajassa elävistä ilmiöistä siten, että laulujen fiktiivisetkin tarinat ja henkilöt muuttuvat ihmisten mielissä tdellisen tuntuisiksi. Kuplettilaulujen n määrä viihdyttää. (Henrikssn 2003.) Mnet majitus-, ravitsemis- ja talusalan yritykset tähtäävät periaatteessa samihin päämäärin. Emme tiedä, kuka keksi veden, mutta se ei varmaankaan llut kala. Marshall McLuhan Kyse n kaaksen ja kmpleksisuuden hallinnasta. Kysymys n myös uudesta nrmaalista, jssa krstuu kknaisvaltainen liiketiminnallisen saamisen, palvelujen ja teknlgisten svellutusten merkityksen ymmärtäminen. Matkailu- majitus- ja ravitsemisalan uusi nrmaalitila perustuu kestäviin ja kkeileviin timintatapihin. Kyse ei le enää muutksen reagimisesta, vaan tllisemmassa tapauksessa muutksen käynnistämisestä. Humi ei le enää tämän päivän prsesseissa, vaan humisen strategiissa. Tdellinen arv ja aikaansaaminen ratkaisevat. Uudessa nrmaalissa timinta vi lla silti luvaa, elävää ja kuplivaa: kaiken aikaa tapahtuu, mutta liikeidean ydin n kristallin kirkas, amebamaisesti. 5

6 Työelämän muuts mudstaa kulutuksen lähtökhdan. Keskeistä n muutksen ennakiminen ja siihen valmistautuminen. Muuts näkyy siinä, miten mnet palveluyritykset pyrkivät kehittämään brändejään, knseptejaan, tutteittaan ja timintaansa. Osa hakee kasvua ja sa säästöjä. Osa haluaa laajentua ja kansainvälistyä. Pienyritykset vat varvampia. Niille n lennaista perusasiiden eli palvelun, laadun ja tutteiden kehittäminen. Missään ei le helpmpi hairahtua kuin jukssa. -Publilius Syrus Keskeinen kehittämisen työkalu n liiketimintasaaminen. Se tarkittaa erityisesti palveluyritysten jhtamista, palvelujen tutekehitystä ja innvintia. Liiketiminnallisuus n ajattelutapa, jssa krstuu kknaisvaltainen palvelujen ja teknlgisten svellutusten merkitysten ymmärtäminen. Yrityksissä tämä näkyy vanhjen työtapjen uusina svelluksina: prsessien kehittäminen, testaaminen, benchmarkkaaminen, kkeileminen, piltiminen ja tutekehitys. Tinen tärkeä kehittämisen alue n verkttuminen. Kukaan, varsinkaan ulkmaan markkinille pyrkivät pienet palveluyritykset, eivät vi menestyä yksin, vaan niiden n verktuttava ja liittuduttava. Metrplialueen ammattikrkeakulut tarjavatkin yritysten ja piskelijiden käyttöön mnipuliset kti- ja ulkmaiset yhteistyökanavat sekä laajan yritys- ja prjektiverkstn. Klmas työväline n ait kansainvälistyminen. Se ei tarkita ainastaan kielitaita ja kulttuurista saamista, vaan kansainvälisten markkiniden ymmärtämistä. Se n taita ymmärtää glbalisitumisen eri asteita, kansainvälisten yritysten strategista ajattelua ja kulttuurin muutsta. Neljäs tärkeä painpiste n innvinti. Tiet- ja elämysyhteiskunnassa innvaatit vat palveluyritysten kilpailukyvyn keskeisiä elementtejä. Palvelualan asiantuntijan ja yrittäjän työ kysyy jatkuvaa uudelleen ajattelua ja timinnan kehittämistä. Nykyiset työpaikat ja markkinat vat ppimisympäristöjä, jta täytyy ppia lukemaan. Työ n jatkuvaa piskelua. Työnten, kuten siis myös piskelun, täytyy lla mnimutista ja menetelmällistä. 6

7 3. Opinnäytetyö ja innvaatialustat 3.1. Millaista saamista tulevaisuudessa tarvitaan? Maailma muuttuu, kysyntä sirpalituu ja muuts vieläpä npeutuu. Millaista saamista palvelualan ammattilainen tulevaisuudessa mahtaa tarvita? Yhden näkemyksen muutksen keskellä tarvittavasta saamisesta anti Aki Mrita, Snyn pääjhtaja, tdetessaan taannin: We never ask ur custmers what they want. They dn t knw. Instead we apply ur brainpwer t what they need, and will want, and make sure we re there, ready. - Aki Mrita, CEO, Sny Niitä sellaisia saajia, jtka tietävät ennen asiakasta itseään mitä tämä tulevaisuudessa tulee haluamaan? Herkkyyttä seurata muutksia asiakkaissa ja asiakastarpeissa? Edelläkävijöitä, jtka luvat aidsti uusia tapja tuttaa palveluita, eivätkä tyydy kpiimaan muilta? Matkailu-, ravitsemis- ja talusala tarvitsee innvintia palvelujen ja tutteiden kehittämiseen, markkinintiin ja strategiseen työskentelyyn. Innvinti näkyy taitavuutena ja herkkyytenä seurata muutksia asiakkaissa ja asiakastarpeissa, ja kykynä mukata niiden perusteella aiempaa parempia palveluita. Palveluinnvaatit vat teknlgisia ja tutannllisia ratkaisuja sekä uusia timintatapja. Innvatiivisuus tarkittaa erityisesti edelläkävijyyttä; saajia, jtka luvat aidsti uusia tapja tuttaa palveluita, eivätkä tyydy kpiimaan muilta Miten innvaatiita syntyy? Oppiminen innvaatiprsessin ytimessä Oppiminen innvaatiprsessin ytimessä Ovet innvatiivisuuteen vat avinna kaikille. Haasteellisten plkujen kulku vaatii uurastusta. Se vaatii ilmiöiden ymmärrystä, henkisten mallien phdiskelua, määrätietista itsensä sparrausta ja siis ennakkluulttaman ajattelun harjittamista. Innvaatit vaativat syntyäkseen useimmiten myös lgisuutta ja ahkeraa työskentelyä sekä Out f the Bx -ajattelua. On sattava irrttautua vanhista malleista ja timintatavista. Merkittävät innvaatit eivät välttämättä synny yksittäisen keksijän päässä, niin kuin vusikymmeniä sitten usein tapahtui. Merkittävien innvaatiiden syntyä edistää humattavasti halu ja tait yhdistää uudella tavalla eri tieteen- ja taiteenaljen syvällistä tieta ja erilaisia kkemuksia. Yhteiskunta ja talus vat muuttuneet npeasti ja mnelta sin dramaattisesti. Tietyhteiskunnan ytimessä n näkemys, että innvaatit vat päävetureita yritysten kilpailukyvylle 1. Innvaati n nähty myös strategiseksi kyvyksi selvitä turbulentissa tdellisuudessa ja hallita epävarmuutta 2. Liiketiminnan turbulenssi, npeus ja innvaatilähtöisyys asettavat yrityksille mnia haasteita, mm. kmpetenssien jatkuva kehittäminen ja kapean erityisalan huippusaaminen. Yritykset tulevat myös yhä riippuvaisemmiksi tisten yritysten täydentävästä tietpäämasta vidakseen vastata asiakkaiden yhä kknaisvaltaisempiin palveluhaasteisiin ja selvitäkseen kilpailusta. Siten innvaatiista n tullut yhä suuremmassa määrin yritysten välinen prsessi 3. Innvaatiita vi syntyä millin vain ja millä tahansa timinnan alueella. Kun innvaati ymmärretään laajassa merkityksessään, sitä ei le enää syytä liittää suuriin, radikaaleihin muutksiin. Näkemyksen muutksen myötä puhutaan innvaatin sijasta innvaatiprsesseista tai innvaatitiminnasta. Yksittäisen yrityksen kannalta tämä merkitsee sitä, ettei yrityksen tarvitse tuttaa esimerkiksi merkittävästi uudenlaisia tutteita llakseen innvatiivinen. Jatkuva, vähittäinen uudistuminen ja ppimiskyky saattavat lla jpa tärkeämpiä yrityksen menestyksen kannalta kuin 1 Rmer, 2000; Ståhle & Grönrs, 1999, Luhmann, 1995; Ståhle, 1998; Schienstck & Hämäläinen, Ståhle & Laent, 2000; Schienstck & Hämäläinen,

8 suuret kertamuutkset, kun tetaan humin npeasti innvaatiiden uutuusarvn hävittävä markkiniden ja teknlgiiden npea muutsvauhti 4. Huippuyrityksessä panstetaankin huippuppimiseen. Tapahtuu jatkuvaa ivaltamista. Opiskelijalla ja palvelutyöntekijällä n kuitenkin ltava ensin halu ja hänen n kettava ivaltamisen hetki, jssa ppimista tapahtuu, ajattelu muuttuu, vanhat arvt järkkyvät ja syntyy uusia knstruktiita. Samalla elämä vi täydentyä ja leminen saada perusteita. Ensiivalluksen jälkeen vi syntyä lisäkkemusta. Innvintia vidaan edistää ryhmässä. Hyvä ryhmä, tiimi, vapauttaa keksimään, ppimaan ja ivaltamaan. Hyvä esimies, palvelujen jhtaja, tarjaakin asiakkaille ja henkilöstölle ivalluksen hetkiä. Olennaista n kuitenkin vanhan pisppiminen ja halu ppia uutta. On siis ensin purettava, jtta vi rakentaa uutta. Tällöin innvaatitimintaa vidaan hahmttaa ppivan taluden knseptin avulla. Kaikki innvaatit vat lunteeltaan paitsi teknisiä myös taludellisia, ssiaalisia ja kulttuurisia 5. Tällöin innvaatitimintaa vidaan hahmttaa ppivan taluden knseptin avulla. Oppivan taluden knsepti painttaa innvaatiprsessien vurvaikutteista, mnensuuntaista ja ssiaalista lunnetta. Käytettäessä laajaa innvaatikäsitettä humi kiinnittyy ppimisprsesseihin, jiden kautta uutta tieta ja uutta teknlgiaa ludaan, levitetään ja käytetään eri alilla. Oppiminen n kllektiivinen prsessi, jta lemassa levat tutant- ja rganisaatirakenteet sekä institutinaaliset tekijät muvaavat. Innvaatiiden yhteydessä vidaan ertella erilaisia ppimisprsesseja, jtka kaikki vivat jhtaa innvaatiihin. Oppiminen vi tapahtua palvelu- ja tutantprsessien yhteydessä, jllin puhutaan tuttamalla ppimisesta. Tällaisen jkapäiväisen ja samalla hyvin tärkeän ppimisen perussasiksi vidaan sisällyttää tekemällä ppiminen, käyttämällä ppiminen ja vurvaikutuksessa ppiminen 6. Tämän tyyppiselle ppimiselle n leimallista ns. hiljaisen tiedn suuri merkitys sekä se, että yrityksen kk henkilöstö vi esittää merkittävää saa innvaatiprsessissa. Tämä eraa vimakkaasti käsityksestä, jnka mukaan vain tutekehityshenkilöstö lisi innvaatiprsessin kannalta lennainen. Tuttamalla ppiminen n varsinkin pk-yrityksissä keskeinen tapa tuttaa innvaatiita. Hakeminen (searching) ja uuden etsiminen (explring) vat usein mnimutkaisempia ppimisprsesseja, jtka sijittuvat jk yrityksen sisälle erityistimintihin tai -sastihin, ylipistihin ja muihin tutkimuslaitksiin. Hakeminen viittaa prsessiin, jssa päämäärätietisesti etsitään, valitaan ja yhdistetään lemassa levaa tieta uusien tutteiden ja prsessien kehittämiseksi. Uuden etsimisessä pulestaan tutetaan sellaista uutta tieta, jta vidaan suraan muuntaa uusiksi teknlgiiksi. Kaikki tässä mainitut ppimisprsessit - tuttamalla ppiminen, hakeminen ja uuden etsiminen tteutuvat tässä kulutushjelmassa nk Kehitysalustan kautta Kehitysalusta marata-alan innvatiivinen vurvaikutusympäristö. Ylemmän AMK-tutkinnn pinnäytetyö tehdään Kehitysalustalla, jnka tavitteena n tuttaa uutta saamista, uusia näkökulmia, uusia palveluinnvaatiita ja palveluknsepteja. Kehitysalustilla tarkitetaan kehittämis-, ppimis- ja vurvaikutusympäristöjä, jissa eri aljen saaminen, kehittäjät, yritykset, prjektit (ja mahdllisesti käyttäjät) khtaavat. Kehitysalustan tavitteena n mahdllistaa tiedn ja saamisen siirtyminen asiantuntijalta tiselle, timialalta tiselle. Kehitysalusta kstuu juksta eri timialjen huippusaamista edustavia yhteisöjä, jtka elävät maa elämäänsä. Tyypillisiä timinnan mutja vat yhteisön järjestämät seminaarit, 4 Kautnen & Starauta, Vurensyrjä & Savlainen, Jhnsn,

9 aamukahvitilaisuudet ja muut tiedn ja ideiden vaihtamiseen tähtäävät vurvaikutuksen mudt. tämän kulutushjelman prsesseista, jtka mahdllistavat / tukevat piskelijan liittymistä yhteisöön pintjensa ajaksi. Kulutushjelman timijat kkavat yhteisöt kehitysalustalle, krdinivat kehitysalustan timintaa & yhteistyösuhteita yhteisöihin hjaavat piskelijat pinnäytetyölleen relevantteihin yhteisöihin hjaavat/valmentavat/tukevat piskelijaa pinnäytetyön prsessia seuraavat piskelijan liittymistä yhteisöön/yhteisöihin Kehitysalustan tavitteet piskelijiden verkttuminen tistensa ja Kehitysalustan yhteisöjen muiden timijiden kanssa. uusien ideiden saaminen, uusien näkökulmien löytäminen, yhteistyökumppanien löytäminen. piskelijan ja hänen yrityksensä liittyminen innvaatitiminnan kansalliseen kärkeen. vahvistaa Kehitysalustan yhteisöissä kehitettävän tiedn ja saamisen välittymistä marata-alalle. Tavitteena marata-alan saamisen lisääminen Kehitysalustan yhteisöissä Miten Kehitysalusta tukee innvatiivisuutta? Innvaatiita ei synny paklla, mutta niiden syntymiselle vidaan luda kannustava ympäristö. Kehitysalusta saattaa piskelijan kntaktiin tisen alan timijihin ja ajankhtaisiin aiheisiin. Timintana tämä ilmenee esimerkiksi piskelijan sallistumisena mutilun ajankhtaisiin seminaareihin tai aamukahvitilaisuuksiin tai vaikkapa piskelijan tutustumisena mutilualan julkaisuihin. Vahvempi innvatiivisen vurvaikutuksen mut syntyy, kun piskelija keskustelee ja aktiivisesti vaihtaa tieta ja näkemyksiä tisen alan ammattilaisten kanssa. Tämä vi tapahtua edellä mainittujen seminaarien tai muiden ajankhtaistapahtumien yhteydessä tai vaikkapa näiden seurauksena svituissa palavereissa. Vahvimmillaan vurvaikutus etenee kumppanuushankkeiksi, jissa pinnäytetyön kehittämiseen sallistuu eri aljen ammattilaisia. Kehitysalusta liittää piskelijat yhteisöihin vähintään pintjen ajaksi. On kuitenkin tivttavaa, että kehitysalustalla timiminen n pintjen lppuun mennessä sittautunut niin hedelmälliseksi, että piskelija ja hänen yrityksensä jatkavan timimista yhteisön sana myös valmistumisen jälkeisessä tulevaisuudessa Opinnäytetyö Ylemmän AMK tutkinnn pinnäytetyö n tyypillisesti palveluliiketiminnan kehittämishanke. Opinnäytetyö (vrt pr gradu) nivutuu kiinteästi man yrityksen timinnan kehittämiseen. Opinnäytetyö vi lla tutkimus tai kehittämistehtävä, jka lisää piskelijan ammattitaita ja palvelee työelämän kehittämistarpeita. Kehittämistehtävän lunteinen pinnäytetyö vi lla uusi tai entistä parempi työtapa, tute, menetelmä, tapahtuma tai taiteellinen työ. Opinnäytetyö saattaa lla myös kehittämissuunnitelma tai muu suunnitelma tai alaa eteenpäin vievä selvitys kehittämisehdtuksineen. Opinnäytetyö vi khdistua yksittäiseen yritykseen ja yrityksen timinnan kehittämiseen, jnka lisäksi pinnäytetyöllä tulee lla yleistettävissä leva alaa edistävä kntribuuti (lisäys aiempaan tietn). 9

10 Opinnäytetyöt, piskelijat ja yritykset pyritään liittämään kehitysalustaan ja kehitysalustan yhteisöihin heti pintjen alussa. Opiskelijan näkökulmasta pinnäytetyön tekemiseen kuuluu sallistuminen malle työlle relevantin/relevanttien yhteisöjen timintaan sallistuminen pinnäytetyön wrkshppeihin henkilökhtainen kanssakäyminen työn hjaajan kanssa pinnäytetyön työstäminen itsenäisesti Opinnäytetyön työstäminen alitetaan heti pintjen alussa, ja sen jatktyöstäminen tapahtuu rinnakkain muiden pintkknaisuuksien kanssa. Opinnäytetyön, kehitysalustan ja muiden pintkknaisuuksien kknaisuus esitetään seuraavalla sivulla kuvassa 1. 10

11 Rakenne ja aikataulu. Marata, Ylempi AMK Aika Vastuullinen jhtajuus Työelämän kehittämisen menetelmät Syventävät pinnt Opinnäytetyön vaiheet Kehitysalusta työskentelyn vaiheet Esittelypäivään sallistuminen 5 OP 5 OP 5 OP 5 OP 5 OP 5 OP 5 OP Esittely Havainninti, hahmttaminen, jäsentäminen Kirjallisuuskatsaus Pilkkminen Menetelmän valinta Oikean yhteisön löytäminen. Keskustelu, tutustuminen, valinta. Tutustuminen yhteisön timintaan. Sisäänpääsy. Vurvaikutus yhteisössä. Innvaatit, verkttuminen, yhteiset hankkeet, pysyvät ytmudt, partneruudet Seminaarit Wrkshpit Aamukahvit Esihautmt Hanke-esittelyt Newsletterit Keskusteluryhmät Rakentaminen 5 OP 5 OP Innvaatit, uusi tapa Raprtinti sallistumisesta: Mitä käsiteltiin? Mtä hyötyä minulle? Keitä tapasin? Hallitseminen 5 OP 5 OP Testaus Tutteistamine n Haltuuntt Raprtinti Viestintä 5 OP Esittely, viimeistely = Opinnäytetyön työpajat Jatkuva yhteistyö yhteisössä 11

12 4. Oppiminen ja saamisen kehittyminen Olen aina valmis ppimaan, vaikken aina pidä siitä, että minua petetaan Winstn Churchill ssa ppimisprsessi n tulevaisuussuuntautunut tutkimisen ja kehittämisen prsessi, jnka aikana saamista kehitetään hakemalla järjestelmällisesti vastausta sellaisiin kysymyksiin, jita ei vida ratkaista pelkästään aikaisemmin hankitun tiedn ja saamisen varassa. Oppiminen n uuden tiedn ja saamisen lumisen tapa, jka liittää ppimisen saksi alan ja alueen innvaatitimintaa. Kulutusaika n henkilökhtainen ja kllektiivinen asiantuntijuuden kehittämisen ja itsensä kehittämisen ja ylittämisen prjekti, jssa haetaan relevanttia ja käyttökelpista saamisen yhdistelmää tulevaisuuden työelämän vaatimusten näkökulmasta. Osaamisen kehittymisen perustan mudstaa palveluliiketiminnan viimeisin tutkittu tiet, jta jalstamalla ja sveltamalla pitaan kehittäjäksi kehittyvälle timialalle. Osaamisen kehittymisessä ei lennaista le painaa mieleensä tieta, vaan ppia käyttämään ja käsittelemään tieta siten, että sen tulksena syntyy uusia timintatapja, malleja, tulkintja ja selityksiä kullinkin khteeksi asetettuun kysymykseen. Tulevat sanmaan, että let väärällä tiellä, js kuljet maasi Antn Prchia Osaamisen kehittymisen perustana timii saamista rikastava yhteisö ja kehitysalusta, jka kiinnittää innvatiivisia yksilöitä ja yhteisöjä tisiinsa. Yhteisö n jaetun asiantuntijuuden ympäristö, jssa ppijan rli n asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana timiminen. Kehittämisen asiantuntijaksi kasvetaan maksumalla innvaati-rganisaatiiden tapa sallistumalla tiednlumisen innvatiivisen yhteisön timintaan. Oppija kehittää saamistaan timien vurvaikutuksessa ympäristöönsä ja timialaansa. Osaamisen kehittymisen vimavaraja vat luvuutta ja tavitteellisuutta susiva ppimiskulttuuri, asiantunteva hjaus ja petus sekä saamisen kehittymistä tukeva ppimisympäristö. Osaamisen hjaus n sallistuvaa. Jkainen pettaja n hjaaja, jka asiantuntijuudellaan ja timintatavillaan tukee asiantuntijuuden vahvistumista. Oppimisympäristön mudstaa saamisen verkst, innvaatiympäristö, saamisen kehittymisen kehitysalusta ja ppimista tukevat rakenteet. Oppimisympäristöjen rakentamisessa paintetaan ihmisten, heidän innstuksensa ja vurvaikutuksensa mahdllistamista luvuuden aikaansaamiseksi. Opetuksessa ei keskitytä tietjen esittämiseen, tistamiseen ja kntrllintiin, vaan pyritään ppimisprsessiin, jka ilmenee prgressiivisena ngelmanratkaisuna, jatkuvana ppimisena ja itsensä kehittämisenä ja ylittämisenä. Tavitteena n saavuttaa saaminen, jka n käyttökelpista saamisintensiivisissä palvelurganisaatiissa, jissa työ n yhä enemmän luvuuden funkti ja jiden jhtamisen edellytyksenä n kyky luda vastuullinen tulsrientitunut jhtamiskulttuuri, jka perustuu tilan antamisena yksilön luvuudelle. Osaaminen ilmene vaikuttavuutena ja kehittämissaamisena. 12

13 5. Kulutuksen rakenne Kulutushjelma kstuu kaikille yhteisistä pinnista, neljästä vaihtehtisten syventävien pintjen pintkknaisuudesta (Palveluliiketiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen, Viestintä ja asiakkuus, Talus ja liiketimintaprsessit, Travel Demand Management) sekä vapaasti valittavista pintjaksista. Opintjen rakenne n esitetty kaavissa alla. OPINNÄYTETYÖ 30 OP KAIKILLE YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 30 OP VASTUULLINEN JOHTAJUUS VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA 5 OP VASTUU OMASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 5 OP MINÄ VASTUULLISENA TOIMIJANA 5 OP TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN MENETELMÄT TOIMINTATUTKIMUS ORGANISAATIOSSA 5 OP TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 5 OP TULEVAISUUDEN HALTUUNOTON MENETELMÄT 5 OP PALVELULIIKETOIMINNAN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN VAIHTOEHTOISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 20 OP VIESTINTÄ JA ASIAKKUUS PALVELULIIKETOIMINNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN 5 OP TALOUS JA LIIKETOIMINTAPROSESSIT TRAVEL DEMAND MANAGEMENT STRATEGIC MANAGEMENT 5 OP ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUTUOTTEIDEN JA KONSEPTIEN KEHITYSTYÖ 10 OP KULUTTAJAN SYVÄLLINEN TUNTEMINEN 5 OP VIESTINTÄTAIDOT JA YRITYSVIESTINTÄ 5OP ASIAKKUUDENHALLINT A KILPAILUTEKIJÄNÄ 10 OP TALOUDEN HALLINTA JA OHJAUS 5 OP PROSESSIEN HALLINTA 5 OP STRATEGINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINE N 5 OP TRAVEL DEMAND MANAGEMENT 5 OP PURCHASING AND SELLING PROCESSES 5OP CHANGE LEADERSHIP 5 OP VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OP KUMPPANUUDET VOIMAVARANA 5 OP ELEKTRONINEN KAUPPA 5 OP WELLNESS MANAGEMENT 5 OP BUSINESS RELATIONSHIPS AND NETWORKS 5 OP TIETOJÄRJESTELMÄT PALVELULIIKETOIMINNAN TUKENA 5 OP PALVELUBRÄNDIN HALLINTA 5 OP YRITTÄJYYS 5 OP SAP 5 OP 13

14 6. Tiednhankinta Mitä tiet n? Tiet n samaa kuin ikea käsitys yhdessä selityksen kanssa, mutta selittämätön sen sijaan jää tiedn ulkpulelle. -Skrates (sumentanut Airaksinen 1994, 96) Ollakseen tieta pitää asian perinteisen tietkäsityksen mukaan täyttää tietyt ehdt: 1) asiaan n uskttava, 2) uskmuksen n ltava tsi ja 3) uskmus n sattava perustella. Ttuusvaatimus ja vaade hyvästä perustelusta edellyttävät tiedlta kielellistettävyyttä. Palveluliiketiminnan kulutushjelmassa ei katsta asian kuitenkaan levan näin yksiikinen. Arvstamme tieteellistä tieta ja tiednhakua, mutta annamme sijaa myös hiljaiselle tiedlle ja intuitille. Mitä ne merkitsevät? Hiljainen tiet n taittieta eli taita kskevaa tieta eli ns. tekijän tieta ja saamista. Tätä vi lla esimerkiksi taitavaan suritukseen kykenevän eräppaan tdellinen suritus. Hiljaista tieta n (ammattitait, taittiet, tiettait) hankala kielellistää. Sitä kuvaavat yksilölliset näkemykset, kkemuksellisuus ja aavistuksenmaiset ideat. Hiljainen tiet n juurtunut syvälle ihmisen timintihin, se ilmenee ihmisen ruumiin ja mielen yhteistiminnissa sekä siirtyy mm. ppipika-mestariasetelmissa. Intuitiivisen tiedn alue, esimerkiksi luvan timinnan ja ngelmanratkaisun tuttama tiet n peräisin mista sisäisistä tuntemuksista, elämyksistä, kkemuksista ja ivalluksista. Sitä ei vi millään sivuuttaa ammatillisen tiednhankinnan eräänä lennaisena vimavarana. (Anttila 2005, 8, 13, 15.) Tiede n maini hunekalu yläkertaan, js alakerrassa n tervettä järkeä. -Oliver Wendell Hlmes Tiednhaku Itse tiednhakuun ryhdytään kriittisesti ja erilaisten tiedntarpeiden vuksi. Tiedntarve hjaa sitä, millä tavin ja mistä tieta lähdetään etsimään. Tiednhankinnan vikin mieltää dynaamiseksi prsessiksi, jka alkaa tiedntarpeen tunnistamisella ja päättyy tiednhankintaan ja sitä kautta tiedn hyödyntämiseen. Tiednhaun taitaminen n selkeä saamistarve niin työelämässä kuin piskeluaikanakin. Pelkkä haun taitamien ei kuitenkaan riitä: tieta tulee sata myös käyttää hyväksi. Tekniikan akateemisten liitn TEKin ja VTT:n tureessa teknlgiabarmetrissä n humattu, että Sumi n vajamassa tiedn alkututtajaksi. Tietyhteiskuntana eli nimenmaan uuden tiedn hyödyntäjänä lemme jäämässä kilpailijamaidemme kelkasta. Infrmaatita siis syntyy, mutta emme saa hyödyntää sitä parhaalla mahdllisella tavalla taluskasvun ja hyvinvinnin rakentamisessa. (Tekniikan akateemisten liitt 2005). Mitä puhuik hän viittä kieltä! Entä lik hänellä asiaa? Lauri Viita Tiedn sveltaminen Kaikissa tiednhaun tapauksissa n syytä arviida lähdemateriaalin lutettavuutta. Pelkkä ppikirjatasinen lähdemateriaali tai yritysten julkaisemattmat tutkimukset eivät palvele syvällisen tiedn hakijaa. Systemaattinen, syvällinen tiednhaku n laajempaa kuin esimerkiksi Caterer & Htelkeeper -lehden paikantaminen tai yksittäisen faktatiedn etsiminen lähdeviitteiden merkitsemisestä. Tiedn pikahakua, jnka tavitteena n saada sura vastaus hakukysymykseen ja muutama spiva dkumentti, vidaan hyödyntää, kun etsitään tiettyä testa, käsitteen määritelmää tai esim. lakipykälää tai tilasttieta. Systemaattista tiednhakua tulee pulestaan valmistella perehtymällä ensin aiheeseen alan yleistiedn kautta, siis tutustumalla perusteksiin, lehtiin ja käsikirjihin. Näiden phjalta rakennetaan hakusanat ja niiden väliset suhteet. Tiednlähteiden valinnassa ja tiednhaun tteutuksessa n syytä kiinnittää humita laatuseikkihin ja tiednhaun suunnitteluun tulee varata riittävästi aikaa. Jkapäiväisessä timinnassamme khtaamme erilaisia ngelmia ja ratkaisemme niitä sujuvasti tuttuja apuvälineitä käyttäen. Kaikkiin kysymyksiin emme löydä valmiita vastauksia heti ja vaivatta. Tarvitsemme piskeluumme ja työhömme liittyvää uutta infrmaatita ja materiaalia saadaksemme vastauksia kysymyksiimme. Tiedn etsiminen, ymmärtäminen ja sveltaminen vat keskeisen tärkeitä sa-alueita timinnan kehittämisessä, ja siksipä hyvin tärkeässä rlissa myös kulutushjelmamme sisällössä. Tiet itsessään ei le hyvää eikä pahaa, mutta tiedn svellutukset vivat sittautua miksi tahansa. Ern Paasilinna 14

15 OSA II: OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOKUVAUKSET 15

16 1. OPINNÄYTETYÖ OPINTOKOKONAISUUS Opintkknaisuus: Lukukausi: Opintkknaisuuden tas: Opintkknaisuuden tyyppi: Opinnäytetyö YRE p Kk pinnt sumi Opinnäytetyö, ylempi AMK Opinnäytetyö 1. Opintkknaisuuden tavitteet ja ppimisprsessi: Päätavite: - Opinnäytetyön tavitteena n kehittää piskelijan kykyä sveltaa tutkimustieta ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ngelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöskentelyyn. Osatavitteet: Opintjaksn surittanut piskelija: - maa syvällisen kuvan asianmaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä - maa valmiudet itsenäiseen tiedn hakuun - maa valmiudet asianmaisen alan tutkimustiedn ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen, erittelyyn ja kriittiseen arviintiin - maa valmiudet itsenäinen tiedn tuttamiseen ja sveltamiseen Opinnäytetyön tulee sittaa piskelijan - kykyä rajata ja käsitellä valittua kehittämiskhdetta - valmiutta kehittämisrientituneeseen ajattelutapaan - työssään tarvitsemien teriiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa - perehtyneisyyttä pinnäytetyön aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen - kykyä ammatilliseen viestintään - valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmttaa kknaisuuksia. Opinnäytetyö vi lla tutkimus tai kehittämishanke, jka lisää piskelijan ammattitaita ja palvelee työelämän kehittämistarpeita. Kehittämistehtävän lunteinen pinnäytetyö vi lla uusi tai entistä parempi työtapa, tute, menetelmä, tapahtuma tai taiteellinen työ. Opinnäytetyö saattaa lla myös kehittämissuunnitelma tai muu suunnitelma tai alaa eteenpäin vievä selvitys kehittämisehdtuksineen. Opinnäytetyö vi khdistua yksittäiseen yritykseen ja yrityksen timinnan kehittämiseen, jnka lisäksi pinnäytetyöllä tulee lla yleistettävissä leva alaa edistävä kntribuuti (lisäys aiempaan tietn). 2. Opintkknaisuuden kuvaus Opinnäytetyöprsessi etenee työn tekijän, timeksiantajan, kehitysalustan ja hjaavan pettajan yhteistyönä. Opiskelija tekee pinnäytetyön kehitysalustalla, ja työtä hjataan työpajissa sekä henkilökhtaisella hjauksella. Kehitysalusta Kehitysalustalla tarkitetaan kehittämis-, ppimis- ja vurvaikutusympäristöä, jlla pinnäytetyö tehdään. Kehitysalusta mudstaa ympäristön, jssa eri timialjen saaminen, kehittäjät, yritykset, prjektit (ja mahdllisesti käyttäjät) khtaavat. Kehitysalustan tavitteena n 16

17 - mahdllistaa piskelijiden verkttuminen tistensa ja eri timialjen timijiden kanssa. - edistää uusien ideiden saamista, uusien näkökulmien löytämistä sekä yhteistyökumppanien löytämistä. Tavitteena piskelijan ja hänen yrityksensä liittyminen innvaatitiminnan kansalliseen kärkeen pinnäytetyön aihepiirin salta. - vahvistaa kehitysalustan yhteisöissä kehitettävän tiedn ja saamisen välittymistä marataalalle. - vahvistaa marata-alan saamisen välittymistä kehitysalustan yhteisöihin. Kehitysalusta kstuu juksta eri timialjen yhteisöjä, innvaatifrumeita, jtka elävät maa elämäänsä. Tyypillisiä timinnan mutja vat yhteisön järjestämät seminaarit, aamukahvitilaisuudet ja muut tiedn ja ideiden vaihtamiseen tähtäävät vurvaikutuksen mudt. ppilaitsten prsesseista, jtka mahdllistavat / tukevat piskelijan liittymistä yhteisöön. kkavat yhteisöt kehitysalustalle, krdinivat kehitysalustan timintaa &yhteistyösuhteita yhteisöihin hjaavat piskelijat pinnäytetyölleen relevantteihin yhteisöihin hjaavat/valmentavat/tukevat piskelijaa pinnäytetyön prsessia seuraavat piskelijan liittymistä pinnäytetyön kannalta mielekkääseen yhteisöön. Opiskelija hjataan pintjen alussa pinnäytetyön aihealueeseen liittyvään yhteisöön. 3. Opintkknaisuuden sisältö Aiheen valinta ja työn hjaus Opiskelija valitsee työn aiheen ja laatii työn määrittelevän kuvauksen, jnka perusteella aihe hyväksytään. Tavitteena n saada pinnäytetyön aihe masta yrityksestä, ympäröivästä elinkeinelämästä tai muulta yhteistyötahlta. Työlle määrätään yksi tai useampi hjaava pettaja. Ohjaavan pettajan rlina n yhdessä timeksiantajan ja muiden yhteistyötahjen kanssa hjata pinnäytetyöprsessia ja samalla edistää vurvaikutusta ammattikrkeakulun ja työelämän välillä. Timeksiantajan edustaja ja hjaava pettaja vivat mudstaa pinnäytetyön hjausryhmän. Päävastuu pinnäytetyön tekemisestä n kuitenkin piskelijalla. Opinnäytetyön tekemisen prsessiin kuuluvat sallistumiset pinnäytetyön työpajihin. Työpajissa pinnäytetyötä käsitellään yhdessä hjaajien ja muiden piskelijiden kanssa. Liittyminen pinnäytetyön aiheeseen sveltuvaan/sveltuviin yhteisöihin. Opiskelija keskustelee yhdessä hjaajan ja kehitysalustan krdinaattrin kanssa pinnäytetyön aiheeseen liittyvistä yhteisöistä sekä valitsee sveltuvat yhteisöt. Krdinaattri pastaa piskelijaa yhteisön timintaan liittymisessä. Vierailut kehitysalustan yhteisön järjestämissä tapahtumissa tulee raprtida Frumilla. Vierailuita tulee raprtida kk pintjen ajalta, ja raprtitujen vierailuiden määrän tulee lla kk pintjen ajalta keskimäärin kaksi per lukukausi tai enemmän. Opinnäytetyön suunnitelma ja aikatauluttaminen Opinnäytetyön suunnitelmassa piskelija mtivi hankettaan, mutilee hankkeen tavitteet, kytkee hankkeen aikaisempaan tutkimukseen, esittelee hankkeessa käytettävät menetelmät ja hankkeen etenemisen, hahmttelee hankkeen sisällön ja aikataulun sekä luettelee hankkeen keskeiset lähteet. Opinnäytetyön suunnitelman tekeminen n välttämätön pinnäytetyön alkuvaiheen satyö, jnka tarkituksena n saattaa varsinainen hanke liikkeelle. Opinnäytetyön suunnitelma antaa piskelijalle mahdllisuuden keskustella mista aikmuksistaan mahdllisimman mnien sapulien kanssa (esim. hjaajat, muut piskelijat, yhteistyökumppanit) ja saada arvkkaita hjeita. Mitä hulellisemmin suunnitelma n laadittu, sitä paremmat mahdllisuudet suunnitelman lukijilla n kmmentida suunnitelmaa. Opiskelija laatii työn alussa pinnäytetyösuunnitelman, jka sisältää sekä työn päävaiheet että aikataulun ja esittelee sen hjaajille tai hjausryhmälle ja mahdllisuuksien mukaan myös muille piskelijille. Hän vi tarkentaa ja päivittää suunnitelmaansa työn kuluessa. Opinnäytetyösuunnitelmaan merkitään lisäksi 17

18 päivämäärät työn edistymisen raprtinnista. Opiskelijan n hyvä pitää riittävän yksityiskhtaista työpäiväkirjaa ja hänen tulee raprtida työn edistymisestä tekemänsä suunnitelman mukaisesti. Tavitteiden määrittäminen ja aiheen rajaus. Opintjen edetessä ja kehitysalustalla tapahtuvan vurvaikutuksen seurauksena hankkeen tavitteet ja aiheen rajaus täsmentyvät ja tarkentuvat. Tarvittaessa piskelija päivittää pinnäytetyön suunnitelmaa. Ilmiön tereettinen jäsentäminen (viitekehys) ja tavitteiden täsmentäminen. Opinnäytetyö vi lunteeltaan lla kehittämishanke tai käytännönläheinen kehittämistehtävä. Opiskelijan n käytännönläheisyydestä hulimatta perehdyttävä aihealueesta lemassa levaan tutkimustietn sekä sitettava perehtyneisyytensä laatimalla aiheesta kirjallisuuskatsaus. Tutkimus/kehittämismenetelmän valinta Opiskelija valitsee pinnäytetyölleen sveltuvan menetelmän keskustelee valinnasta hjaajansa kanssa. Tutkimus/kehittämishankkeen surittaminen Kehittämistehtävän surittamisen vaiheet riippuvat työn lunteesta ja laajuudesta. Perehtyminen tehtävään alkaa j piskelijan neuvtellessa aiheesta työn timeksiantajan ja muiden yhteistyötahjen kanssa. Työn hahmttaminen jatkuu prsessin edetessä, ja alunperin määritelty tehtävä vi muuttuakin. Tehtävänmäärittelyn ja ratkaisujen täytyy lla ammatillisesti perusteltuja. Uusien ratkaisujen hakemisessa ja vaihtehtjen punnitsemisessa kannattaa timia luvasti. Tehtävän surittamisen vaiheessa kertyy pääsa raprttiin tulevasta aineiststa. Opinnäytetyön raprtinti Opinnäytetyöhön sisältyy aina kirjallinen raprtti. Raprtinti tarkittaa pinnäytetyön kirjallisen esityksen laatimista annettujen hjeiden mukaisesti. Opinnäytetyön esittely ja palautekeskustelu. Valmis pinnäytetyö esitellään eri sapulille, ja järjestetään palautekeskustelu sana arviintia. Arviintiperusteiden tulee lla piskelijan tiedssa pinnäytetyöprsessin alkaessa. 4. Lähtötas Ei vaadittuja edeltäviä pintja. 5. Opintkknaisuuden vastuupettaja Teemu Milanen Katri Ojasal Jarm Ritalahti 18

19 KAIKILLE YHTEISET OPINNOT 19

20 2. VASTUULLINEN JOHTAJUUS OPINTOKOKONAISUUS Opintkknaisuus: Lukukausi: Opintkknaisuuden tas: Opintkknaisuuden tyyppi: Vastuullinen jhtajuus YRE2 15 p syksy ja kevät sumi Syventävät ammattipinnt, ylempi AMK Kaikille yhteinen 1. Opintkknaisuuden tavitteet ja ppimisprsessi: Opintkknaisuuden tavitteena n, että: Opiskelija ymmärtää vastuullisen jhtamisen kknaisuuden Opiskelija saa niva vastuullista jhtamista saksi sekä strategista jhtamista että henkilökhtaista työtetta Opiskelija tutkii maa suhdettaan vastuulliseen jhtajuuteen Opintkknaisuus tukee pinnäytetyön tekemistä erityisesti näkökulmien antajana sekä harjaannuttaa tutkivaan ja systeemiseen työtteeseen. 2. Opintkknaisuuden kuvaus Opintjakst mudstavat kknaisuuden, jka etenee yleisestä näkökulmasta yksityiseen painttaen kuitenkin yksilöä vastuullisena timijana. Vastuullinen liiketiminta -pintjaks avaa vastuullisen jhtamisen käsitekentän, Vastuu massa timintaympäristössä hjaa piskelijan tarkastelemaan maa timintakntekstia ja Minä vastuullisena timijana keskittyy henkilökhtaisen timinta- ja kkemistavan tarkasteluun. Kaavi 1. Vastuullinen jhtajuus -pintkknaisuuden rakenne VIITEKEHYS - ssiaalinen vastuu - tutkiva työte - systeeminen työte 5 OP VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA 5 OP VASTUU OMASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 5 OP MINÄ VASTUULLISENA TOIMIJANA - Työnhjaus TAI - Ssiaalinen muvailu TAI - 20

21 Vastuullinen jhtajuus -pintkknaisuus n rajattu ssiaaliseen vastuullisuuteen, jssa n aina kysymys verkstjen, luttamuksen ja vurvaikutuksen jhtamisesta. Ssiaalinen vastuu krstaa yritysten timinnan vaikutuksia yrityksen sidsryhmiin, lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Keskeisiä sidsryhmiä vat mm. rganisaatin henkilöstö, asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Ennakinnin, kmpleksisuuden ja arvperustan teemat vat kk pintkknaisuuden läpileikkaavia painttuen eri tavin kullakin pintjakslla. Vastuullisuutta tarkastellaan krstaen ihmisten mudstamien systeemien jhtamista. Tällöin jhtajuutta ei tarkastella yksilön asiantuntemuksena, jka ikään kuin ulkpulelta vaikuttaa systeemiin vaan jhtaja n itse sa tätä ssiaalista systeemiä, jssa vaikutukset vat mnensuuntaisia. Olennaisia vat viime kädessä yksittäisten timijiden ajattelutapa ja timinta sekä timijiden väliset suhteet. Opintkknaisuuden petusmenetelmissä krstetaan timinnallisia työtapja sekä piskelijan maa aktiivista rlia. 3. Opintkknaisuuden sisältö Vastuullinen liiketiminta (tunnus), 5 p Vastuu massa timintaympäristössä (tunnus), 5 p Minä vastuullisena timijana (tunnus), 5 p Mahdllisia ppimateriaaleja pintjaksille vat esimerkiksi: Aaltnen & Junkkari Yrityksen arvt & etiikka. Aaltnen, Luma & Rautiainen Vastuullinen jhtaminen, Inhimillistä tulksenteka. Efek Oy. Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä. EK. Yrityksen yhteiskuntavastuu. Työvälineitä itsearviintiin ja man timinnan kehittämiseen. Eurpan kmissi. Vastuullinen yrittäjyys. Kkelma pienten ja keskisuurten yritysten hyviä timintatapja Eurpan eri maissa. Järvinen. tim Yhteiskuntavastuu. Näkökulmia yritysten ja julkisyhteisöjen yhteiskunnalliseen vastuuseen. Kännölä & Rinne Elinehtna eettisyys, vastuullinen liiketiminta kilpailuetuna. Rhweder Yritysvastuu: kestävää kehitystä rganisaatitaslla. Talvi & Välimaa Yhteiskuntavastuu ja jhtaminen. Treviñ & Weaver Managing Ethics in Business Organizatins. 4. Lähtötas Ei vaadittuja edeltäviä pintja. 5. Opintkknaisuuden vastuupettaja Eija Kjelin 21

22 2a. VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA OPINTOJAKSO Opintkknaisuus: Lukukausi: Opintkknaisuuden tas: Opintkknaisuuden tyyppi: Vastuullinen liiketiminta YRE201 5 p syksy sumi Syventävät ammattipinnt, ylempi AMK Kaikille yhteinen 1. Opintjaksn tavitteet ja ppimisprsessi / learning utcmes and prcesses: Opintjaksn tavitteena n: lisätä käsitteellisiä valmiuksia hjata analysimaan yritysten timintaa vastuullisen liiketiminnan näkökulmasta kehittää piskelijan kykyjä edistää malla timinnallaan yrityksen vastuullista liiketimintaa hjata sveltamaan uusia vastuullisen jhtamisen ydinkäsitteitä ajattelussa ja päättelyssä 2. Opintjaksn kuvaus Opintjaks lu käsitteellistä perustaa piskelijan man timinnan ja timintaympäristön tarkastelulle pintkknaisuuden kahdessa muussa pintjaksssa. Vastuullisen liiketiminnan käsitteet nivutuvat myös laajemmin kulutushjelman ammatillisiin kknaisuuksiin että strategisen jhtamisen pintkknaisuuteen. Ennakinnin, kmpleksisuuden ja arvperustan teemat kytkeytyvät pintjaksn. Ennakinnin teema n vahvimmin esillä tässä pintjaksssa. Mahdlliset yrityselämän edustajien vierailut samin kuin mahdlliset yrityskäynnit tukevat tutkivaa työtetta. Niiden aikana vierailijat jakavat asiantuntijuuttaan siitä kuinka he vat ratkaisseet vastuullisen liiketiminnan haasteita sana maa työtään. 3. Opintjaksn sisältö Pääpain sisällössä n vastuullisen liiketiminnan kknaisuuden hahmttamisessa erityisesti ssiaalisen vastuun näkökulmasta Etiikka ja mraali päätöksentessa ja timinnassa Vastuulliseen liiketimintaan liittyviä käsitteitä, teriita ja taustaa Vastuullisuuden hyödyt palveluliiketiminnalle Palveluliiketiminnan kriittisiä haasteita vastuullisen liiketiminnan näkökulmasta Vastuullisen palvelurganisaatin piirteitä Vastuulliseen liiketimintaan liittyvät standardit ja hjeet Arviinnit ja auditinnit myös itsearvinti 4. Lähtötas Ei vaadittuja edeltäviä pintja. Opintjaks timii Vastuullinen jhtajuus -pintkknaisuuden jhdantjaksna. 22

23 2b. VASTUU OMASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ -OPINTOJAKSO Opintkknaisuus: Lukukausi: Opintkknaisuuden tas: Opintkknaisuuden tyyppi: Vastuullinen jhtajuus YRE202 5 p syksy sumi Syventävät ammattipinnt, ylempi AMK Kaikille yhteinen 1. Opintjaksn tavitteet ja ppimisprsessi / learning utcmes and prcesses: Opintjaksn tavitteena n, että piskelija kehittyy tutkivan ja systeemisen työtteen käytössä ja sveltamisessa, tarkentaa näkemystään masta timintaympäristöstä vastuullisen liiketiminnan näkökulmasta ja ymmärtää hyvän maineen levan san ssiaalista päämaa. 2. Opintjaksn kuvaus Opintjaks rakentuu piskelijan malle työskentelylle, jka rganisidaan satehtävistä mudstuvaksi prjektiksi tai yrityksen tarinaksi. Tavitteena ei le muuttaa tai kehittää timintaympäristöä vaan ennen kaikkea ppia ymmärtämään sitä paremmin vastuullisen jhtamisen näkökulmasta. Ennakinnin, kmpleksisuuden ja arvperustan teemat kytkeytyvät pintjaksn, jista erityisesti kmpleksisuuden teema krstuu tällä pintjakslla. Opintjakslla piskelijan ma havainninti, analysinti sekä yhteiset hjatut keskustelut vurttelevat. Opintjaksn mahdllisesti liittyvää kirjallisuutta vidaan myös käsitellä pintpiirin maisesti. 3. Opintjaksn sisältö Opintjaksn keskeisen sisällön mudstavat ppimistehtävät, jtka tarkastelevat: yrityksen liiketiminnan ssiaalista vastuullisuutta sekä sen edellytyksiä jhtajuutta rganisaatin vurvaikutuksen rakentajana sidsryhmätyöskentelyä yritysten timinnan vahvuuksien ja kehittämiskhteiden tunnistamista. Verkstjhtamisen ja strategisen jhtamisen pintjakst tukevat tämän pintjaksn ppimista. 4. Lähtötas Opintjaksa edeltää Vastuullinen liiketiminta -pintjaks. 23

24 2c. MINÄ VASTUULLISENA TOIMIJANA OPINTOJAKSO Opintkknaisuus: Vastuullinen jhtajuus YRE203 5 p Lukukausi: kevät 2007 sumi Opintkknaisuuden tas: Syventävät ammattipinnt, ylempi AMK Opintkknaisuuden tyyppi: Kaikille yhteinen/valinnainen pintkknaisuuden sisällä 1. Opintjaksn tavitteet ja ppimisprsessi / learning utcmes and prcesses: Tavitteena n kehittää piskelijan ammatillista identiteettiä ja tarkastella piskelijan reaginti-, tiednkäsittely- ja selviytymisstrategiita työelämän erilaisissa tilanteissa. Opintjaksn tavitteena n, että piskelija tunnistaa man arvperustansa sekä timintatapansa entistä paremmin kykenee tarkastelemaan maa timintaansa sana ssiaalista systeemiä n mtivitunut reflektimaan ja kehittämään maa työskentelytettaan sekä suhdettaan vastuulliseen liiketimintaan. 2. Opintjaksn kuvaus Opintjaks alkaa yhteisillä rientaatiluennilla, jnka jälkeen piskelijaryhmä jakaantuu 2 3 pienryhmään. Pienryhmät työskentelevät pitkäkestisesti. Kussakin ryhmässä käytetään eri lähestymistapaa man timinnan reflektintiin. Mahdllisia työskentelymenetelmiä vat työnhjaus ja draamatyöskentely. Lähestymistavasta riippumatta tavitteena n tarjta piskelijaryhmälle tila, jssa maa jhtajuutta ja/tai timijuutta tarkastellaan makhtaisten työelämätilanteiden kautta. Ryhmien rganisintiin vaikuttavat mahdllinen työrli (esim. esimieskkemus), piskelijiden kiinnstus sekä ryhmäkk. Ennakinnin, kmpleksisuuden ja arvperustan teemat kytkeytyvät pintjaksn, pintjaksn painpiste n arvperustassa. Oppimisprsessi njaa timinnalliseen ja kkemukselliseen näkemykseen. Opintjaksn ppiminen perustuu kknaan piskelijan aktiiviselle sallistumiselle ja malle työskentelylle. 3. Opintjaksn sisältö Opintjaksn sisältö mututuu sallistujien makhtaisista kkemuksista, jllin sisältöä ei vida määritellä tarkasti etukäteen. Tavitteet asetetaan pienryhmäkhtaisesti työskentelyn alussa. Tavitteet liittyvät man jhtajuuden parempaan ymmärtämiseen. Työskentelyssä leellista n ryhmän vurvaikutus ja prsessimaiseen työskentelyyn situtuminen. Pienryhmät timivat sellaisenaan vastuullisen jhtajuuden hlgrammeina, jissa sekä sisällöt että työskentelytapa tukevat käsiteltävää teemaa. Orientaatityöskentelyn aiheet luttamus ja välittävä jhtaminen vat tärkeitä teemja sekä vastuullisessa jhtamisessa että edellytyksiä tämän kaltaiselle, makhtaiselle pienryhmätyöskentelylle. Orientaatityöskentely Luttamus Välittävä jhtaminen Timinnallisten työskentelytapjen esittely 4. Lähtötas Opintjaksa edeltää Vastuullinen liiketiminta -pintjaks. 24

25 3. TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN MENETELMÄT OPINTOKOKONAISUUS Opintkknaisuus: Lukukausi: Opintkknaisuuden tas: Opintkknaisuuden tyyppi: Työelämän kehittämisen menetelmät YRE3 15 p Kevät ja syksy sumi Syventävät ammattipinnt, ylempi AMK Kaikille yhteinen 1. Opintkknaisuuden tavitteet ja ppimisprsessi / learning utcmes and prcesses: Päätavite: - piskelijan parantuneet metdiset valmiudet työn, työyhteisön ja liiketiminnan tutkimiseen ja kehittämiseen. Osatavitteet: Opintkknaisuuden surittanut piskelija - ymmärtää, maksuu ja hallitsee viitekehyksen. Omaksuu tutkivan kehittämisen asenteen. - hahmttaa tutkimuksen tekemisen ja tiedn hyödyntämisen kknaisuuden. - tuntee keskeiset työelämän kehittämisen menetelmät. - saa tilanteen mukaisesti sveltaen käyttää eri menetelmiä massa timintaympäristössään. (Millaista tieta tarvitaan-> millaisilla menetelmillä tarvittavaa tieta saa) - saa jäsentää tiedn tarpeitaan, kta ja sveltaa tieta massa timintaympäristössään - saa arviida ja hjata tiednhankintaprsessia Opintkknaisuus tukee pinnäytetyön tekemistä. 2. Opintkknaisuuden kuvaus Opintkknaisuuden mudstavat tereettis-metdlginen viitekehys (työkalupakki) ja menetelmäpinnt (työkalut). Kaavi 1. Työelämän kehittämisen menetelmät pintkknaisuuden rakenne TEOREETTIS-METODOLOGINEN KEHYS - Opinnäytetyön prsessi, tavite ja merkitys - Tutkimuksen tieteenfilsfiset perusteet - Tutkimusasetelma TOIMINTATUTKIMUS ORGANISAATIOSSA 5 OP TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 5 OP TULEVAISUUDEN HALTUUNOTON MENETELMÄT 5 OP Tiednhankinta (Infrmatin literacy) Ennakintitutkimus - Arviinti ja myyminen eteenpäin - Outcme: Ymmärtää, hallitsee ja maksuu viitekehyksen - Outcme: Varmistaa pinnäytetyön käynnistyminen ja tukea prsessissa. 25

26 Tereettis-metdlgisen viitekehyksen (työkalupakki) tavitteena n; Opiskelija hahmttaa tutkimus- ja kehittämishankkeen prsessin, tavitteen ja merkityksen Opiskelija hahmttaa keskeiset tieteenfilsfiset suuntaukset ja niiden ert tutkimuksen näkökulmasta (keskeisimmät ja ääripäät, taustaletukset) Antaa valmiudet tutkimusasetelman ymmärtämiselle, suunnittelemiselle ja valitsemiselle. Viitekehys (työkalupakki) pyrkii lumaan yleiskuvan työelämän kehittämisestä ja tutkimuksen rlista kehittämisessä. Kehys pyrkii sitmaan Työelämän kehittämisen menetelmät sin eri sa-alueet yhdeksi kknaisuudeksi sekä liittämään pintkknaisuuden laajemmin pintihin kuuluvaan pinnäytetyöhön. Työelämän kehittämisen menetelmät -pintkknaisuus ajittuu heti pintjen alkuun ja sen eräänä tavitteena n auttaa piskelijaa pinnäytetyön suunnitelman (tutkimussuunnitelma/prjektisuunnitelma) laatimisessa. Opintkknaisuuden päätteeksi pidetään suunnitteluseminaari, jssa piskelijat esittelevät tutkimus- ja kehittämishankkeen suunnitelmat (tutkimussuunn./prjektisuunn.). Viitekehykseen (työkalupakki) sisältyviä pintja ei le eriytetty erilliseksi kurssikseen, vaan ne tteutetaan sana menetelmäkursseja (työkalut). 3. Opintkknaisuuden sisältö Timintatutkimus rganisaatissa, YRE301, 5 p Timintaympäristön analyysi,yre302, 5 p Tulevaisuuden haltuuntn menetelmät,yre303, 5 p 4. Lähtötas Ei vaadittuja edeltäviä pintja. 5. Opintkknaisuuden vastuupettaja Teemu Milanen Katri Ojasal 26