Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

2 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

3 Kajaanin kaupungin konsernirakenne Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Ympäristötekninen Sivistys Kainuun pelastuslaitos Liikelaitokset Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Kuntayhtymät Kainuun sosiaali-ja terveydenhuollon kuntayhtymä 47,5 % Tytäryhtiöt Juridinen konserni Kajaanin Elokuvakeskus Oy 100 % Measurepolis Development Oy 100 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy 100 % Loiste Oy 75,8 % Kajaanin Lämpö Oy 87,9 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus 74,8 % Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 100 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Kainuun liitto 46,8 % Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi 42,8 % Yhteisyhteisöt Kainuun Voima Oy 50 % Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 % Omistusyhteysyhteisöt Kainuun Etu Oy 45,4 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie 41,4 % Kiinteistöosakeyhtiö Otanmäen Kauppakulma 22,5 % Kajaanin Matkailu Oy 30 % Kajaanin Palvelutalosäätiö

4 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtajan katsaus 4 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen kehitys Henkilöstö Taloudelliset lähtökohdat Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 27 2 Kaupunkistrategia 29 3 Käyttötalousosa 3.1 Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Kaupunginhallitus Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Kaupungin käyttötalous yhteensä Tuloslaskelmaosa 4.1 Kaupungin tuloslaskelma Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 71 5 Investointiosa 5.1 Perustelut 72 6 Rahoitusosa 6.1 Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä Liikelaitokset ja tytäryhtiöt 7.1 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Vimelinlaakson kehittämisliikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Measurepolis Development Oy Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Palvelukeskus Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Loiste Oy Kajaanin Lämpö Oy 112 Kaupunginvaltuusto

5 Kaupunginjohtajan katsaus Kuntien pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on hyvä, että monet vuosikausia valmisteilla olleet uudistukset alkavat vihdoinkin toteutua. Uudet valtionosuusperusteet ja kuntalaki astuvat voimaan vuoden 2015 alusta, kuntarakenteen muutostarpeita mietitään lukuisissa selvityksissä ja monet muut asiat ovat valinkauhassa kuntamaailmassa. Kaikkein kovin uudistus eli sosiaali ja terveyspalvelu uudistus on vasta hakemassa muotoaan. Ensi vuoden talousarviota ollaan laatimassa poikkeuksellisen alhaisen, jopa negatiivisen, tulopohjan kasvun olosuhteissa. Menojen ja tulojen tasapainon löytäminen tällaisessa tilanteessa on vaikea tehtävä. Kunnat ovat pystyneet sopeuttamaan menojaan ja toimintaansa karsimalla ei lakisääteisiä toimintojaan ja käyttäneet jatkuvaa juustohöyläystä. Näillä toimenpiteillä on vaikeaa saada enää merkittäviä lisäsäästöjä. Menojen lisäleikkaukset tarkoittavat käytännössä palveluiden vähentämistä tai joistakin tehtävistä luopumista. Palvelutuotannon uudistaminen voi tuoda tehokkuutta kuntasektorille, kun se toteutetaan järkevästi. Esillä ovat olleet jo vuosien ajan kunta ja palvelurakenneuudistus sekä sosiaali ja terveyspalvelurakenteen uudistus. Lisäksi on puhuttu ns. miljarditalkoista, joilla tavoitellaan kuntien menojen leikkaamista vähentämällä niiden tehtäviä. Tällaisten rakenneuudistusten toteuttaminen näyttää kuitenkin olevan hidasta ja ne vaikuttavat viiveellä. Merkittävä este mainittujen rakenneuudistusten etenemiselle on ollut konkreettisten kustannusvaikutusten puute. Sinällään näyttää vallitsevan lähes yksimielinen tahtotila nykyisten palvelurakenteiden muutostarpeesta. Sosiaali ja terveyspalvelu uudistuksen (sote uudistus) lakiluonnos on juuri ollut lausuntokierroksella kunnissa, mutta monet siihen liittyvät asiat ovat vielä avoinna. Lain taloudelliset vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa, samoin pitää ratkaista kiinteistökannan kohtalo. Sote uudistus on kenties historian suurin kuntakenttään kohdistuva muutos. Toivoa sopii, että sen peruslinjauksista ja sisältöasioista päästään hyvään ratkaisuun mahdollisimman nopeasti. Kuntasektori tuottaa valtaosan kansalaisten peruspalveluista ja näistä sote palveluiden osuus on verrattain iso. Sote uudistuksen epävarmuuden tila vaikuttaa näin ollen jokaisen suomalaisen hyvinvointiin. Kajaanin kaupungilla on monia keinoja talouden hallintaan. Talouden tasapainottamisohjelmaa ja henkilöstösuunnitelmaa pitää jatkaa ja kehittää niitä vastaamaan entistä paremmin tuleviin haasteisiin. Vuonna 2010 aloitetulla tasapainottamisohjelmalla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia kaupungin talouden tervehdyttämisessä. Henkilöstösuunnitelman avulla on saatu tähän mennessä sopeutettua henkilöstön kokonaismäärän kasvua luontaista poistumaa hyödyntäen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on taloutta pidetty kurissa puuttumatta varsinaiseen palvelurakenteeseen ja tuotettujen palveluiden kokonaismäärään. Talouden tasapainottamisen keskeisin työkalu tulevina vuosina on palveluohjelma. Se pureutuu nimenomaan palvelurakenteisiin, palvelutasoon ja ylipäätään palvelujen sisältöihin. Seuraavien vuosien suurin strateginen tehtävä on palvelutuotannon perinpohjainen analysointi. Palveluohjelman linjauksien mukaisia toimenpiteitä on pienessä määrin näkyvillä jo vuoden 2015 talousarviossa. Menojen kasvu on saatu kaupungin oman toiminnan osalta melko hyvin hallintaan. Toimintakatteella mitattuna oma toiminta on nollakasvulinjalla. Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksuosuus jää myös varsin kohtuulliseksi, koska todelliseen käyttötaloussuunnitelman mukaiseen talousarvioon verrattuna kasvua on 3,7 prosenttia ja alkuperäiseen talousarvioon verrattuna nousu jää 0,5 prosenttiin. Lainakannan osalta olemme valtakunnallisesti kutakuinkin kuntien keskiarvossa, mikä on hyvä asia vuonna 2015 alkavien isojen investointien osalta. Olemme onnistuneet parin viime vuoden aikana vähentämään lainamäärää ja siten varautumaan tuleviin isoihin investointeihin. Vuotta 2014 lukuun ottamatta viime vuosien investointitaso on ollut hyvin korkea ja tulevana vuonna investointeja on melkein 30 miljoonan euron Kaupunginvaltuusto

6 verran. Suurin yksittäinen investointikohde on Hauhola Lehtikangas monitoimitalo, josta ensi vuodelle kohdentuu noin 8 miljoonan euron osuus. Investoinneissa on ollut periaatteena kiinteistöihin kertyneen korjausvelan kiinniottaminen suurten peruskorjausten muodossa. Kaupungin kehittämistä ei kuitenkaan ole unohdettu, joten kävelypainotteisen Kauppakadun ja Kyynäspäänniemen silta ovat investointilistalla. Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on sosiaali ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kehitys. Nykyisen mallin puitteissa näyttää olevan kohtuullisen hyvät mahdollisuudet pitää sosiaali ja terveystoimen menot kuntien maksukykyä vastaavalla tasolla. Vuoden 2017 alusta sosiaali ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon palvelut on tarkoitus järjestää uuden lain pohjalta. Lain talousvaikutuksista Kainuuseen ei vielä ole käytettävissä täsmällistä tietoa. Palveluohjelmaan kannattaa panostaa, koska se tulee luomaan pitkän aikavälin perustan talouden tasapainossa pitämiseen. Kainuun soten palvelut on saatava integroitua kaupungin palveluohjelmaan. Ilman toimivaa sote yhteistyötä palvelumalli jää puolitiehen. Tulevaisuus on rakennettava tarkasti harkiten pala kerrallaan. Tämän hetken tilanteessa tässä kokonaisuudessa on vielä sekä puuttuvia että paikkaansa hakevia palasia. Kuntatalouden suunnittelussa ja hallitsemisessa korostuu yhtä vuotta pitempi aikajänne tarkasteluvälinä. Mennyt vuosi, kuluva vuosi, talousarviovuosi ja ainakin yksi suunnitelmavuosi yhtenä kokonaisuutena antaa kaupungille kokonaiskuvan taloudesta ja auttaa muutoksen hallinnassa. Kaupungin talousarvio vuodelle 2015 on tulokseltaan hieman (1,3 miljoonaa euroa) miinuksella, mutta olosuhteisiin ja kaupungin kokoluokkaan nähden kelvollinen. Kaupungin omien toimintojen menojen osalta päästään nollakasvuun. Tulopuolella verotulojen kasvuennuste (0,4 prosenttia) on ennätyksellisen alhainen ja valtionosuudet kasvavat lievästi. Uutena merkittävänä menoeränä vuoden 2015 talousarviossa näkyy kuntien vastuulle siirtyvän pitkäaikaisten työttömien työllistämisen lisävelvoitteen vaikutuksena 1,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 tilinpäätös näyttää toteutuvan huomattavasti talousarviota paremmin. Kajaanin kaupungilla on varsin hyvä valmius selviytyä tulevaisuuden taloudellisista haasteista. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii aktiivista suunnittelua ja ennakointia. Muutokset ja uudistukset ovat osin työläitä, mutta oikein toteutettuina niistä on hyötyä. Kaupungin elinvoimaisena pitäminen on haasteellista tiukassa taloustilanteessa. Kaupunkistrategia on uusittu kasvua painottavaan suuntaan. Ainoa kestävä tie tulopohjan vahvistamiseen on tuloksellinen elinkeinopolitiikka. Kehittämiseen osoitetut rahat säilyvät kutakuinkin ennallaan, mutta niillä tavoitellaan nykyistä parempia tuloksia ja vaikuttavuutta. Merkittäviin uusiin avauksiin ei ole mahdollisuutta. Elinkeinoohjelmassa uudeksi kehittämiskohteeksi on nostettu asenne ja yritysilmapiiri, jossa korostetaan vielä nykyisestään yrittäjien ja kaupungin yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä. Kaupungin elinkeino ohjelman toteuttamisessa keskeisin tavoite on työllisyyden parantaminen. Tämän tavoitteen toteuttamisen kannalta erinomainen avaus on ST 1 yhtiön biojalostamoinvestointi, joka on suuruudeltaan noin 40 miljoonaa euroa. Kaupungin ja muiden toimijoiden suunnitelmissa on tarkoitus aloittaa noin 70 miljoonan euron investoinnit ensi vuoden aikana. Tämä luo uskoa myös työllisyystilanteen paranemiseen loppuvuoden 2015 aikana. Jari Tolonen kaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto

7 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen kehitys Kansantalous Kansainvälisen talouden kasvu on hitaasti palautumassa teollisuusmaissa. Erityisesti euroalueen ulkopuolisten teollisuusmaiden elpyminen on ollut nopeahkoa, joskin näidenkin maiden kohdalla kasvuluvut ovat maltilliset verrattuna aikaisempien taantumien jälkeisiin ajankohtiin. Euroalue on kääntynyt hitaaseen kasvuun, mutta kasvuvauhtia rajoittaa monien jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä julkisen velan korkea taso. Suomen taloudellinen tilanne sen sijaan odottaa edelleen käännettä parempaan. BKT on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin, ja myös vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana kokonaistuotanto laski. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste pitää sisällään maltillisen käänteen parempaan, ja vuonna 2014 Suomen bruttokansantuote kasvaa vain 0,2 prosenttia. Vaimean kasvun taustalla on nettoviennin positiivinen kehitys sekä yksityisen kulutuksen lievä lisääntyminen. Maailmantalouden kasvu pysyy vuoden 2013 kolmessa prosentissa vuosina Vasta vuonna 2016 sen arvioidaan hieman kiihtyvän. Ns. nousevat taloudet kasvavat tavanomaista hieman matalampaa vauhtia. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu puolella prosenttiyksiköllä 2 2,5 prosenttiin tänä vuonna, ja sama kasvu jatkuu myös vuosina Yhdysvallat on keskeinen maailmantalouden kasvun moottori. Siellä rahapolitiikan aiempia kevennystoimia on jo alettu purkaa. Myös EU maissa talouden kehitys on kääntynyt parempaan suuntaan, vaikka toisella neljänneksellä elpyminen hidastuikin. Tänä vuonna päästään vajaan prosentin kasvuun, ja ensi vuonna BKT lisääntyy 1,5 prosenttia. Euroalue on päässyt irti kriisistä, mutta kasvu on aiempia arvioita hitaampaa. Venäjällä kokonaistuotanto ei juuri kasva vuonna Kasvu alkoi hidastua jo vuonna Ukrainassa on saatu aikaan aselepo ja konfliktia pyritään purkamaan, mutta kriisin uusi kärjistyminen on mahdollinen. Molemminpuoliset taloudelliset sanktiot lännen ja Venäjän välillä voivat johtaa tilanteeseen, jossa niitä on vaikea purkaa. Silloin ne voivat jäädä kasvua hidastavaksi tekijäksi pitkäksi aikaa. Tiiviiden taloussuhteiden vuoksi Suomi on erityisen haavoittuva Venäjän omalle kriisille ja eri taloustoimiin kohdistuville sanktioille. Jos Ukrainan kriisi saadaan voitettua, Venäjän talous voi kääntyä prosentin kasvuun vuonna 2015 ja kahden prosentin kasvuun vuonna Kiinan BKT:n kasvuvauhti jää lähivuosina aiempien vuosien vauhtia hitaammaksi eli noin 7 prosenttiin. Tuotannon kasvua jarruttavat rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja pyrkimys voimakkaasti kasvaneen velkaantumisen hillintään. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo nousee 8,5 prosenttiyksikköön ja työllisten määrä alenee 0,2 prosentilla. Pitkäaikaistyöttömyys on nousussa ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat estävät tilanteen nopean paranemisen. Hintapaineet ovat maltilliset ja inflaatio jää 1,3 prosenttiin. Vuoden 2015 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia. Kaikki kysyntäerät, paitsi julkiset investoinnit, vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää edellisvuotista heikommaksi, ja yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu edelleen hyvin vaimeana. Työttömyysaste pysyy likimain vuoden 2014 tasolla huolimatta taloudellisen aktiviteetin piristymisestä. Ansioiden nousu jää 1,2 prosenttiin. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,6 prosenttia, jota voidaan historiallisen kehityksen perusteella pitää alhaisena kasvuna. Suomen talouden alhaiseen kasvupotentiaaliin vaikuttavat väestölliset tekijät, tuotantorakenteessa tapahtuneet muutokset ja investointien vaimeus. Kaupunginvaltuusto

8 Taulukko. Kansantalouden kehitys Kansantalous BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % 2,8 1,0 1,3 0,2 1,4 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,5 8,4 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 3,4 2,8 1,5 1,3 1,7 Pitkät korot (valtion oblig. 10 v), % 3,0 1,9 1,9 1,8 2,2 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015 Julkisen sektorin talouskehitys Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Työeläkelaitosten ylijäämää heikentää kasvavat eläkemenot. Muiden sosiaaliturvarahastojen odotetaan pysyvän lähellä tasapainoa. Julkisyhteisöjen menojen samoin kuin niiden saamien verojen suhde kokonaistuotantoon nousee edelleen vuonna Sopeutustoimet ja viriävä talouskasvu kääntävät menoasteen laskuun vuonna Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan vuonna Arviota Suomen kokonaistuotannon kasvusta tänä ja ensi vuonna on jouduttu alentamaan tuntuvasti kuluvan vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että vientimarkkinat kasvavat arvioitua hitaammin eikä Suomi kykene lisäämään markkinaosuuksiaan, kun pahoin heikentynyt kustannuskilpailukyky paranee tuskallisen hitaasti. Viennistä toivottu vetoapu lykkääntyy yhä kauemmaksi, mikä heijastuu tulonmuodostuksen kautta investointeihin ja kulutukseen. Suomi uhkaa juuttua alhaisen toimeliaisuuden ja heikentyvän työllisyyden kierteeseen, vaikka monet pitkän ajan kasvuedellytykset ovat hyvällä tolalla. Vuosi sitten solmittu maltillinen palkkaratkaisu yhdessä sen kanssa, että tuottavuuden kasvua vahvistava rakennemuutos on voimistunut, tukee kustannuskilpailukyvyn parantumista. Kun kustannuskehitys jää kuitenkin myös kilpailijamaissa hyvin maltilliseksi, Suomen kilpailukyky kohenee vain hyvin hitaasti tai ei lainkaan. Tämän vuoksi olisi harkittava mahdollisuutta, että kilpailukyvyn parantumista nopeutettaisiin alentamalla määräajaksi työnantajilta perittäviä palkkasidonnaisia maksuja. Fiskaalinen devalvaatio tulisi rahoittaa merkittävältä osalta julkisen talouden alijäämän tilapäisellä kasvulla, jotta se ei heikentäisi ainakaan paljon kotimaista kysyntää. Tämä olisi velkaantumiskehityksen näkökulmasta turvallista ja sovitettavissa yhteen EU:n finanssipolitiikalle asettamien sääntöjen kanssa kuitenkin vain, jos samanaikaisesti toteutettaisiin hyvin vahvoja ja uskottavia rakenteellisia toimia talouden kasvun ja julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Loppusuoralla oleva eläkeuudistus on tärkeä osa tällaista rakennepakettia, mutta se ei yksin riitä. Vaikuttavan ja julkisen talouden kannalta vastuullisen toimenpideyhdistelmän aikaansaaminen edellyttää huolellista valmistelua ja laajaa yksimielisyyttä. Suomen kokonaistuotanto on supistunut kolme vuotta peräkkäin. Työttömyysaste nousi viime vuonna 8,2 prosenttiin edellisen vuoden 7,7 prosentista. Työttömyyden lisääntyminen on ollut suhteellisen maltillista. Tämä johtuu siitä, että korkean tuottavuuden toimialojen merkitys kansantaloudessa on vähentynyt ja että työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun. Tänä vuonna työttömyysaste kohoaa viime vuoden tapaan 0,5 prosenttiyksikköä 8,7 prosenttiin, kun sekä vienti ja kotimainen kysyntä supistuvat. Ensi vuonna työttömyysasteen odotetaan pysyvän ennallaan 8,7 prosentissa. Vuonna 2016 kokonaistuotannon kasvu vahvistuu ja työttömyysasteen arvioidaan alenevan 8,5 prosenttiin. Kaupunginvaltuusto

9 Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä syvenee ja julkinen velkaantuneisuus kasvaa selvästi tänä vuonna. Ensi vuonna julkisen velan BKT osuus kohoaa valtion ja kuntien suurten alijäämien myötä 62,8 prosenttiin ja ylittää reilusti EU:n kasvu ja vakaussopimuksen suurimman sallitun 60 prosentin velkaantumistason. Julkisen talouden alijäämä pysyy alle 3 prosentin viitearvon, mutta ns. rakenteellinen alijäämä ylittää selvästi viitearvonsa. Kun julkisen velan ja rakenteellisen alijäämän viitearvot ylittyvät BKT:n laskun johdosta, Suomella on mahdollisuudet välttyä ensi kevään arvioinnissa liiallisen velan ja alijäämän sanktiomenettelyltä. Tämä edellyttää kuitenkin, että julkisyhteisöjen rahoitusalijäämän ja velan BKT suhteen voidaan osoittaa alenevan keskipitkällä aikavälillä. Myös eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä vahvistavat pitkän aikavälin toimenpiteet katsotaan lieventäväksi seikaksi. Vaikka Suomi välttyisi sanktiomenettelyltä, on selvää, että julkisyhteisöt joutuvat tehostetun budjettivalvonnan piiriin ensi vuonna alkavalla EU:n ohjausjaksolla. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus joutuu linjaamaan hallitusohjelmansa ensi kesänä annettavien varsin yksityiskohtaisten EU:n neuvoston politiikkasuosituksien mukaisesti. Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2015, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos: tiedotteet ja Taulukko. Julkisen talouden kehitys Julkisen talouden kehitys Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,1 56,7 58,4 58,9 58,3 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta Valtionvelka, % BKT:sta 49,3 42,2 53,6 43,6 56,9 46,3 59,9 48,9 61,1 49,4 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015 Kuntatalous Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti vuonna 2013 kattamaan niukasti poistot, mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään kuntatalouden kehitysarvio vuoteen 2017 asti. Laskelmaan ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista tai muista kuntien omista sopeuttamistoimista vuodesta 2015 eteenpäin. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä 9,9 mrd. euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,0 mrd. euroa ja muihin valtionavustuksiin 0,9 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna yhteensä 0,5 mrd. euroa vuonna Suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj. euron leikkaus, ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot ja useiden harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkaukset. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vaimeaksi. Useat kunnat nostivat vuonna 2014 kunnallisvero ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva. Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta kuntatalouden menotasoon. Kaupunginvaltuusto

10 Peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyvään kuntatalouden kehitysarvioon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, jonka myötä edellä mainitut toiminnot siirtyvät kuntatalouden ulkopuolelle peruspalvelubudjettitarkastelussa. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät kohentavat laskennallisesti kuntatalouden tulosta vuonna Yhtiöittämisen pysyvä vaikutus arvioidaan sen sijaan hieman kuntataloutta heikentäväksi tulos ja rahoituslaskelmatasolla. Kansantalouden tilinpidon mukaiseen kuntasektorin sektorirajaukseen edellä mainitut yhtiöittämiset eivät vaikuta. Tilinpidon käsittein kuntatalouden alijäämän ennustetaan olevan vuonna 2015 noin prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Taulukko. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina , mrd. euroa Talous mrd Tuloksen muodostuminen Toimintakate 26,4 26,9 27,9 28,7 29,4 Verotulot 20,6 21,1 21,5 22,0 22,8 Valtionosuudet, käyttötalous 8,3 8,1 8,0 8,1 8,1 Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 Vuosikate 2,7 2,6 1,8 1,5 1,6 Poistot 2,6 2,7 2,7 2,8 2,9 Satunnaiset erät, netto 0,4 1,4 0,3 0,3 0,3 Tilikauden tulos 0,4 1,2 0,6 1,0 1,1 Rahoitus Vuosikate 2,7 2,6 1,8 1,5 1,6 Satunnaiset erät 0,4 1,4 0,3 0,3 0,3 Tulorahoituksen korjauserät 0,6 1,6 0,5 0,5 0,5 Tulorahoitus, netto 2,5 1,3 1,3 1,0 0,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit 4,7 6,9 4,6 4,6 4,6 Rahoitusosuudet ja myyntituotot 1,1 3,7 1,2 1,1 1,1 Investoinnit, netto 3,6 3,2 3,5 3,5 3,5 Rahoitusjäämä 2,1 2,3 2,3 2,6 3,1 Lainakanta 15,6 17,2 19,1 21,3 23,4 Kassavarat 5,2 5,2 5,1 5,1 5,0 Nettovelka 10,4 12,0 14,0 16,2 18,4 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015 Oman talousalueen kehitys Kainuussa yritysten liikevaihdon kehitys on viime aikoina ollut samankaltaista kuin keskimäärin Suomessa. Teollisuuden volyymit ovat jääneet eniten jälkeen maan keskimääräisestä tasosta. Rakennusalan aiempi hyvä tilanne on vaihtunut ennätyksellisen heikoksi suhdanteeksi. Vuonna 2015 käynnistyvät Hauhola Lehtikangas monitoimikeskuksen ja ST1 bioetanolitehtaan investoinnit tuovat kaivatun piristysruiskeen alalle. Samoin tukku ja vähittäiskaupan aiempi muuta maata parempi kehitys on ohi. Ostovoiman heikkeneminen ja taloustilanteen aiheuttama epävarmuus vaikuttaa kauppaan ja palveluihin. Myös lisääntyvän verkkokaupan vaikutus alkaa olla näkyvää kaupan alalla. Yritysten suhdanneodotukset Kainuussa ovat hyvin samankaltaisia kuin muualla maassa. Lyhyellä aikavälillä odotetaan heikkenemistä ja pidemmällä aikavälillä nollakasvua. Talouskasvusta ei ole odotuksia ainakaan alkuvuodesta Työttömyyden arvioidaan kääntyvän laskuun vasta ensi vuoden lopulla. Työmarkkinoilla on heikko työllisyys ja maan pahin työttömyys. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat ja lomautukset ovat laajoja, ja muuttuvat ehkä pian irtisanomisiksi. Tähän yhdistyy vielä maan vaikein rekrytointitilanne, kun työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Vaikeinta työvoiman saanti on terveydenhuollon asiantuntijatehtäviin. Eläköityminen ja nuorisoikäluokkien pieneneminen on johtanut siihen, että työmarkkinoilta poistuva ikäluokka on yli 70 prosenttia suurempi kuin sinne tuleva. Kaupunginvaltuusto

11 Kuten ennenkin elinkeinoelämän odotukset ovat paremmat Kajaanin seudulla kuin Kehys Kainuussa, mutta kun vuosi sitten odotettiin tilanteen olevan parempi vuoden päästä, niin nyt sen odotetaan pysyvän ennallaan. Kehys Kainuussa aiempi nollakasvu on vaihtunut miinusmerkkiseksi odotukseksi. Kainuun yritystoiminnan selkäranka on edelleen teknologiateollisuus metalliala mukaan lukien. Alan yritystoiminta on säilynyt ja uusiutunut, ja tuo aluetaloudelle olennaisen tärkeää vientituloa. Transtechin varsin hyvät näkymät ovat heikentyneet äkillisesti, kun Venäjän vastaiset pakotteet ovat johtaneet suuriin lomautuksiin. Pakotteet ovat näkyneet myös muualla metalliteollisuudessa. Kaivosteollisuuden merkitys aluetaloudelle on edelleen suuri. Talvivaaran kaivoksen vuosittainen palkkasumma on noin 20 miljoonaa euroa. Kajaanissa asuu noin 250 kaivoksen työntekijää ja monet kaivoksen alihankkijoista ovat kajaanilaisia yrityksiä. Kaivoksen toiminnan jatkuminen on Kajaanin seudulle erittäin tärkeää. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoshanke on saanut lupa asiat kuntoon, ja kaivoksen avaaminen on kiinni rahoituksen järjestymisestä. Kajaanissa Otanmäen suljettua kaivosta valmistellaan uudelleen avattavaksi. Matkailun tulevaisuus näyttää on edelleen varsin positiiviselta. Vuokatin matkailijamäärä on tänä vuonna vain hieman jäljessä ennätystahdista, ja alueelle on tulossa uusia investointeja. Myös Ukkohallan matkailu on kasvanut, samoin paljon pienempi, mutta monessa suhteessa merkittävä erämatkailu. Kainuun matkailun vahvuutena on ympärivuotisuus ja kotimaisuus, haasteena kansainväliset markkinat. Ensi vuoden aikana myös Kajaanin matkailun rooli, asema ja kehittämistarpeet konkretisoidaan Kajaanin matkailun Master Plan suunnitelmaksi, joka tehdään vuodeksi. Kajaani, joka on maakunnan kaupan ja palvelujen keskus ja sekä liikenteen solmukohta, hyötyy seudun matkailun kasvusta. Renforsin Rannan yritysalue toimii hyvin, ja alueelle on suunnitteilla uusia investointeja. Merkittävin niistä on ST1:n bioetanolitehdas, jonka investointivalmistelu käynnistyi, kun TEM myönsi hankkeelle 12 milj. euron energiatuen. Tehtaan rakentaminen alkaa kesällä 2015 ja rakennusvaiheen työllistävä vaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuoden 2016 puolivälissä ja toiminta työllistää suoraan henkeä ja välillisesti noin 15. Biotalouden kehittäminen on yksi maakunnan kärkialoista ja siinä nähdään paljon tulevaisuuden potentiaalia aluetaloudelle. Perinteisen sahateollisuuden aiemmat hyvät näkymät ovat heikentyneet ja vuoden 2015 näkymät ovat epävarmat. ICT alan yritysten suhtautuminen tulevaisuuteen on luottavaista. Alaa vahvistaa Renforsin Rannan konesalit, joihin on tulossa laajennuksia. Julkisuudessa on ollut esillä CSC Tieteen Tietotekniikan keskus Oy:n ja Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy:n yhteistyönä CSC:n konesaliin tuleva korkeakoulujen konesaliympäristö, jonka konesalimoduulin hankinnan arvo noin 2,5 milj. euroa. Ammattikorkeakoulun pelialan koulutus ja kehitystoiminnan tuloksena Kajaanissa toimi yli 20 yritystä pelialan Kavio klusterissa, jota Kainuun Etu vetää. Kajaanissa UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti. Tulevaisuuden huolenaihe on valtion aluehallinnon rakennemuutokset ja jo nyt alkaneet ELY keskusten yt menettelyt säästöjen saavuttamiseksi. Saavutettavuudessa tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä, kun lentoyhteyksiä on arkipäivisin useita. Lentomatkustus Kajaanin lentoasemalta on alkuvuoden aikana ollut laskussa, mutta loppukesästä lähtien tilanne on jonkin verran parantunut. Lähde: TEM Alueelliset kehitysnäkymät 2/2014 syyskuu 2014 Kaupunginvaltuusto

12 Väestö ja väestön hyvinvointi Seuraavassa on tarkasteltu väestön hyvinvoinnin kehitystä hyvinvointikertomuksen indikaattorien ja muiden tilastojen avulla. Vertailualueina on ollut koko maa, Kainuu, Kokkola ja Mikkeli. Muutos ilmaisee kehityksen olemassa olevaan edelliseen indikaattoritietoon, esimerkiksi edelliseen vuoteen tai edelliseen kahteen vuoteen, verrattuna. Merkkien selitykset: ei muutosta tai muutos alle 5 % muutos vähintään 5 % muutos vähintään 10 % muutos vähintään 15 % muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Väestö (2013) Huoltosuhde, demografinen (2013) 55,6 55,7 61,1 Väestöennuste 2030 (2012) Kuntien välinen nettomuutto / asukasta (2013) 4,5 3,3 5,5 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta (2013) 30, ,6 Lapsiperheet, % perheistä (2013) 38,2 39,1 34,3 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013) 20,5 20,6 19,1 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2013) 42,6 41,7 41,9 Työlliset, % väestöstä (2012) 39,8 43,1 37,7 Koulutustasomittain (2012) Kajaanissa on viime vuosina asunut noin asukasta. Määrä on kuitenkin laskenut hienoisesti vuosittain. Väkiluvun lasku on ollut nopeampaa kuin Tilastokeskus ennusti vuonna Uusi ennuste tehdään vuonna Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, joka kertoo alle 15 vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteen vuotiaisiin, nousee vähitellen. Tilastokeskuksen ennusteen (2012) mukaan Kajaanissa on vuonna 2025 jo 73 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti (nyt 55,6). Kajaanin väestöllisessä huoltosuhteessa ei ole eroa muuhun maahan, Kainuussa huoltosuhde on korkeampi. Huoltosuhde kasvaa koko maassa. Kajaanin taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohti oli 151,1 vuonna Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt kohtuullisen vakaana viime vuosina. Työllisten osuus on samaa luokkaa kuin muilla alueilla. Kuva. Kajaanin väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys Kaupunginvaltuusto

13 Seuraavassa taulukossa on Kajaanin toteutunut väestömäärä ikäryhmittäin ja Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemä ennuste väestön kehityksestä. Toteuma on ollut hieman ennustettua heikompaa Pienten lasten eli varhaiskasvatusikäisten 0 6 vuotiaiden määrä on ollut parina viime vuotena hienoisessa laskussa, mutta pysynee kutakuinkin ennallaan. Perusopetusikäisten 7 14 vuotiaiden määrä on pysynyt ennallaan, ja kasvanee hieman vuotiaita toisen asteen koulutuksen asiakkaita on entistä vähemmän. Työikäisten määrä laskee ja vanhusten määrä nousee. Taulukko. Kajaanin väestö ikäryhmittäin , ennuste Ikäryhmät Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Kuva. Kajaanin väestö ikäryhmittäin ja ennuste Lähde: Tilastokeskus Kajaanin väkiluku on vähentynyt 343 hengellä vuodesta 2009 vuoteen Väestön vähenemiseen vaikuttaa eniten muuttotappio. Kajaanin muuttotappio muihin kuntiin on kasvanut ja on yhteensä henkeä viimeisten viiden vuoden aikana. Tilanne on muuta maata ja vertailukaupunkeja Mikkeliä ja Kokkolaa heikompi. Muun Kainuun nettomuutto on vielä Kajaaniakin heikompi. Kajaanin väestökatoa muihin kuntiin korjaa maahanmuutto ja syntyvyys. Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaaniin on muuttanut ulkomailta 828 henkeä enemmän kuin täältä on muuttanut ulkomaille. Myös syntyvyys on kuolleisuutta korkeampaa. Viiden vuoden aikana on syntynyt 403 lasta enemmän kuin väestöä on kuollut. Vuosittain syntyy keskimäärin 445 lasta. Syntyvyys on kuitenkin hienoisessa laskussa, ja on ollut vuosina alle Tilastokeskuksen (2012) väestöennusteen. Kaupunginvaltuusto

14 Kuva. Kajaanin luonnollinen väestön lisäys (syntyvyys kuolleisuus) ja nettomuutto (kuntien välinen ja siirtolaisuus) ja ennuste Lapsiperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja yhden hengen asuntokuntien osuus on pysynyt ennallaan eikä eroja ole vertailualueisiin nähden. Muualla Kainuussa lapsiperheiden osuus on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin Kajaanissa. Koulutustaso on noussut. Se on muun maan ja vertailukaupunkien tasoa ja muuta Kainuuta korkeampi. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) 51,5 58,2 54,1 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2012) ,9 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta (2013) 11,1 7 9,2 Gini kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) 24,3 27,2 23,7 Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) 15,8 14,3 16,4 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) 50, ,8 Kajaanin äänestysaktiivisuus vuoden 2012 kuntavaaleissa oli 51,5 prosenttia (52,7 prosenttia vuonna 2008). Kajaanin äänestysaktiivisuus oli vähintään 10 prosenttia huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa tai Mikkelissä. Sairastavuusindeksi on pysynyt ennallaan. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosenttia huonompi, muihin alueisiin eroa ei ole. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on Kajaanissa vähintään 10 prosenttia suurempi kuin koko maassa tai Kainuussa, mutta samalla tasolla kuin Kokkolassa tai Mikkelissä. Poliisin arvion mukaan suurimpina syinä väkivaltarikosten taustalla ovat päihteiden väärinkäyttö, syrjäytyminen ja perheiden ongelmat. Gini kerroin ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Mitä suuremman arvon Gini kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kajaanissa Gini kerroin on pienentynyt vähintään 5 prosenttia, tulot ovat siis jakautuneet aiempaa tasaisemmin. Kajaanin tilanne on parempi kuin koko maassa keskimäärin, eroja ei ole muihin vertailualueisiin. Kajaanissa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluu suurempi osa väestöstä kuin koko maassa keskimäärin. Kainuuseen verrattuna eroa ei ole. Kaupunginvaltuusto

15 Terveydenedistämisaktiivisuus kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kohentunut vähintään 15 prosenttia verrattuna aiempaan. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kuitenkin 10 prosenttia huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen terveydenedistämisaktiivisuudessa ei ole eroa. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 9,7 8,4 9,7 Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 19,3 15,9 20,1 Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 13, ,8 Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 7,4 8,8 7,6 Turvallisuus: Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) 19,2 18,6 19,2 Asuminen ja ympäristö: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013) 27,2 29,3 29,1 Toimeentulo: Lasten pienituloisuusaste (2012) 16 14,3 16 Kuntalaisten palvelut: Kasvatus ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18 vuotiasta (2013) 87,8 74,1 97,2 Kajaanilaisista luokan oppilaista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Joka viides kokee myös vanhemmuuden puutetta. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 13 prosenttia ja laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran 7 prosenttia luokkalaisista. Joka 10:nnellä ei ole yhtään läheistä ystävää. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden luokkalaisten määrä on kasvanut viime vuosina, ja tilanne Kajaanissa on huonompi kuin koko maassa keskimäärin. Tosin ero on kaventunut. Vanhemmuuden puutetta ei koe enää niin moni kuin aiemmin. Laittomia huumeita kokeilleiden määrä on laskenut, ja Kajaanin tilanne on parempi kuin maassa keskimäärin. Myös tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien määrä on vähentynyt, mutta Kajaanin tilanne on huonompi kuin koko maassa tai Kokkolassa. Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 3 6,4 4,3 Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 6,9 7,5 6,9 Henkinen hyvinvointi: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä 0,9 0,9 1 väestöstä (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 17,1 16,4 16,1 Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 22,5 21,3 21,7 (2013) Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 17,9 19,6 18 Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 13,4 13,2 9,3 Kaupunginvaltuusto

16 Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Turvallisuus: Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Opiskelu ja työ: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Asuminen ja ympäristö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2011) 17,8 21,2 18, ,1 21,7 9,9 10,8 9,5 36,7 38,5 33,4 3,2 3,1 3,2 1 1,2 0,9 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista lähes joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja on ollut tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Laittomia huumeita ainakin kerran on kokeillut 13 prosenttia. Vuodesta 2011 huumeita kokeilleiden määrä on lisääntynyt vähintään 15 prosenttia. Kajaanin tilanne vastaa keskimäärin koko maan tilannetta, mutta on vertailualueisiin nähden huonompi. Lukiolaisista 37 prosenttia kokee, että koulun fyysisissä työolosuhteissa on puutteita. Lähes jokaisella lukiolaisella on vähintään yksi läheinen ystävä. Ystävätilanne on parantunut viime vuosina. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista useampi kuin joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana. 18 prosenttia on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran. Seitsemällä prosentilla ei ole yhtään läheistä ystävää. Laittomien huumeiden kokeilu on vähentynyt viime vuosina, ja tilanne on muuta Suomea parempi. Ystävätilanne on parantunut jonkin verran. Koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt joka kymmenes vuotias nuori. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut. Eroa ei ole koko maahan ja muualle Kainuuseen, mutta vertailukaupunkeihin nähden Kajaanin tilanne on huonompi. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saa kolme prosenttia nuorista eikä siinä ole tapahtunut muutoksia. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä on noin prosentti vuotiaista. Tilanne ei eroa muusta maasta, mutta verrattuna Kainuuseen ja vertailukaupunkeihin Kajaanin tilanne on parempi. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden määrä on vähentynyt vähintään 15 prosenttia aiemmasta. Työikäiset Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Henkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä (2013) 18,9 17,7 18,9 Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 10,3 8 12,6 Opiskelu ja työ: Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista (2013) 6,2 4,6 6,1 Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) 1,9 2,1 1,7 Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2012) 1,7 3,1 1,2 Työikäisistä vajaa 20 prosenttia on saanut sairauspäivärahaa mielenterveyden perusteella. Osuus on laskenut vähintään 15 prosenttia aiemmasta. Eroa ei ole verrattuna koko maahan ja Kainuuseen. Työkyvyttömyyseläkettä saa noin 10 prosenttia työikäisistä. Määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Koko maahan ja Kokkolaan verrattuna Kajaanissa on vähintään 10 prosenttia enemmän työkyvyttömyyseläkettä saavia. Kaupunginvaltuusto

17 Vaikeasti työllistyviä on noin kuusi prosenttia vuotiaista ja heidän osuutensa on kasvanut vähintään 10 prosenttia. Kajaanissa on vähintään 10 prosenttia enemmän vaikeasti työllistyviä kuin koko maassa keskimäärin. Kainuuseen verrattuna eroa ei ole. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita on noin kaksi prosenttia vuotiaista. Määrässä ei ole tapahtunut muutosta aiempaan. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on vähemmän toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia. Päihdehuollon laitoksissa on ollut hoidossa 1,7 prosenttia vuotiaista. Määrä on noussut vähintään 15 prosenttia aiemmasta. Ikäihmiset Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Henkinen hyvinvointi: Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) 133, ,3 Terveys ja toimintakyky: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 69,1 62,6 69,8 Asuminen ja ympäristö: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) 89, ,5 Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 2,3 2,6 2,9 Kuntalaisten palvelut: Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 11,2 11,9 12,3 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona yli 90 prosenttia ja säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 11 prosenttia. Tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta viime vuosina eikä vertailualueisiin ole eroja. Alzheimerin tautiin sairastuneita on keskimäärin 10 prosenttia enemmän kuin koko maassa. Kokkolaan, Mikkeliin ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on 69 prosenttia yli 64 vuotiaista. Täyttä kansaneläkettä saa 2,3 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Osuus on pysynyt aiemmalla tasolla ja on 10 prosenttia parempi kuin muualla maassa ja Kainuussa. Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna eroa ei ole. Täyttä kansaneläkettä saavat henkilöt, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän ansioeläkkeitä. Rakentaminen ja asuminen Rakentaminen on ollut melko voimakasta Kajaanissa 2010 luvun vaihteessa. Rakennuslupia on myönnetty keskimäärin 260 vuodessa. Vuonna 2013 rakennuslupia myönnettiin enää 213 ja vuoden 2014 syyskuun loppuun mennessä lupia on myönnetty 175. Asuntorakentaminen näyttää hiljentyvän. Asuntorakentamisen huippuvuosi oli 2012, jolloin valmistui 193 asuinhuoneistoa. Vuonna 2013 valmistui vain 81 huoneistoa. Erityisesti kerros ja rivitalojen rakentaminen tyrehtyi vuonna Rakennuslupia on haettu lähinnä omakotitalojen rakentamiseen, mutta niidenkin määrä on laskenut. Asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli Kajaanissa 10,84 euroa/m² vuonna Taso vastaa koko maan ja esimerkiksi Oulun, Kuopion ja Joensuun vuokratasoa. Sen sijaan uusien, vuoden 2001 jälkeen rakennettujen asuntojen vuokrataso on Kajaanissa selvästi korkeampi: Kajaanissa 13,27 euroa/m 2, koko maassa 12,84 euroa, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa 11,40 11,84 euroa. Asunto osakehuoneistojen keskimääräinen kauppahinta oli Kajaanissa euroa/m 2 vuonna Hinta oli huomattavasti alhaisempi kuin maassa keskimäärin (2 084 euroa/m 2 ) tai läheisissä aluekeskuksissa Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa ( euroa). Vuokralla asuu noin 30 prosenttia kajaanilaisista ja noin 70 prosenttia asuu omistusasunnoissa. Omistusasuminen on lisääntynyt hieman viime vuosina. Vähintään kahden hengen asuntokunnista asuu noin viisi prosenttia ahtaasti (henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti). Ahtaasti asuminen on vähentynyt hiljalleen. Kaupunginvaltuusto

18 1.2 Henkilöstö Suomessa on 320 kuntaa ja 130 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee noin henkilöä. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten hyvä työviihtyvyys ja työilmapiiri. Kuntatyönantajat irtisanovat tai lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna. Kunnalliset virka ja työehtosopimukset takaavat tasa arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla. Kunta alan virka ja työehtosopimukset KT:n valtuuskunta hyväksyi syksyllä 2013 työllisyys ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta alan virka ja työehtosopimuksista Kunta alan sopimukset ovat voimassa Palkantarkistus Ensimmäisen jakson toinen työllisyys ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 prosentin sopimuskorotus toteutetaan kunta alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta lukien. Kunta alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Sopimusjakso Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa Kunta alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta mennessä. Vuosilomamääräyksiin muutoksia sopimuksissa Kunta alan sopimuksissa on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulivat voimaan 1. maaliskuuta Henkilöstövoimavarojen johtaminen Kajaanin kaupungissa Henkilöstöohjelma Kajaanin kaupunginhallitus on hyväksynyt henkilöstöohjelman vuosiksi Henkilöstöohjelman yleinen osa antaa perusteet toimialueille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille) rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöitynä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia. Toimialojen ja liikelaitosten henkilöstöohjelmat laaditaan talousarvioprosessin yhteydessä. Vuosisuunnittelun yhteydessä laaditaan yksikkökohtaiset toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita vastaavat osaamisen kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmat jalkautetaan kehityskeskustelun yhteydessä henkilökohtaisiksi kehityssuunnitelmiksi. Työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Vastuu on jokaisella työyhteisössä, työntekijällä itsellään ja työkavereilla, mutta erityinen huolehtimisvelvollisuus on työnantajalla eli esimiehillä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimiesten pitää pystyä tunnistamaan työhyvinvointia ja työnkykyä heikentävät tekijät riittävän ajoissa ja ottamaan ne puheeksi sekä toimimaan jämäkästi tilanteen korjaamiseksi. Asiassa hyödynnetään työsuojelun toimintaohjelmaa. Henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on organisaation hyvä suorituskyky. Henkilöstötietoon ja sen tunnuslukuihin perustuva strategia ja toimintalähtöisen analyysien arvioinnin tavoitteena on saada aikaan kokonaiskuva henkilöstön tilasta ja kehityksestä sekä tunnistaa vastuut ja parannettavat alueet. Kaupunginvaltuusto

19 Tämä tapahtuu normaaliseurannan yhteydessä ja vuosittain tehtävässä henkilöstöraportissa sekä siitä tehtävissä johtopäätöksissä. Kajaanin kaupungin palveluohjelmassa määritellään, mitä palveluja kaupunki järjestää, miten ne järjestetään ja millaisilla henkilöstömäärällä palvelut tuotetaan. Henkilöstömäärää pyritään vähentämään. Kun henkilöstöä eläköityy tai lähtee pois kaupungin palveluksesta, jokaisen auki tulevan paikan kohdalla harkitaan, voidaanko se jättää täyttämättä. Mikäli päädytään siihen, että henkilö on palkattava, pyritään löytämään talon sisältä henkilö tai jakamaan jäljelle jääneet työtehtävät. Samaten on harkittava, voidaanko tehtävä jättää kokonaan tai osittain tekemättä. Tätä henkilöstösuunnittelutyötä tehdään normaalina toimintana osana johtamista ja lisäksi henkilöstösuunnittelutyöryhmänä toimii kokoonpano: hallintojohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, henkilöstöpäällikkö, kehityspäällikkö ja henkilöstösihteeri. Uusien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa kirjallisesti toimialajohtajalta. Yhtään uutta virka tai työsopimussuhdetta ei muodosteta, ellei siihen ole lainsäädännöstä tulevaa pakkoa. Toinen kriteeri on kuntalaisten ja työntekijöiden terveyden turvaaminen sekä omaisuusvahinkojen estäminen. Henkilöstöohjelma antaa perusteet toimialoille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille) rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöityinä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia. Pohjana toimialoille ja liikelaitoksille on seuraavat strategiset tavoitteet, vuositavoitteet ja mittarit/arviointikriteerit: Strategiset tavoitteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit Parannetaan tuloksellisuutta ja tuottavuutta panostamalla työhyvinvointiin ja osaamisen vahvistamiseen Varmistetaan muutoksessa yhteistoiminnallinen johtaminen, jossa henkilöstö osallistuu työnsä kehittämiseen Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Ikääntyvien ja osatyökykyisten työssäjaksamisen tukeminen Toimiala /liikelaitoskohtaiset henkilöstöohjelmat Prosessien kehittäminen, laatutyö Työ ja toimintatapojen uudistaminen Työsuojelun toimintaohjelmat päivitetty Henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat Työyhteisökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat Tasa arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen Tiedonkulun varmistaminen asioiden valmisteluvaiheessa Toimiva yt järjestelmä Säännölliset työpaikkakokoukset Kehityskeskustelut käyty Päivittäisjohtaminen Tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoittain/liikelaitoksittain Varhainen puuttuminen (hyväksytyn ohjeistuksen mukaan) Ohjelmat laaditaan toimenpidetasolle ajankohtaisista asioista, kuten koulutus, työsuojelun toimintaohjelma, perehdyttäminen Prosesseja kuvattu, % Sanallinen arviointi työpaikkakokouksissa ja johtoryhmissä Kehityskeskusteluissa asetettujen tavoitteiden seuranta Osaamiskartoitukset tehty Työyhteisöjen toimivuuskysely, työyksikköjen sanallinen itsearviointi Henkilöstöraportti/henkilöstökertomus Yhteistoimikunnan kokoukset, kehittämisryhmien kokoukset Uudelleen sijoitukset ja työtehtävien mitoitus Mentoritoiminnan määrä Kaupunginvaltuusto

20 Henkilöstösuunnitelma Kajaanin kaupungin henkilöstömäärä määräytyy palveluohjelmassa kaupungin omaksi työksi määriteltyjen tehtävien mukaan. Kaupungin henkilöstöä eläköityy vuosittain henkilöä aina vuoteen 2019 saakka. Vaikka henkilöstön poistumaa käytetään säästökeinona, rekrytointitarve on noin 80 prosenttia poistumasta. Kajaanin maine työnantajana ja vaivattoman arjen kaupunkina on keskeinen tekijä rekrytoinneissa. Hyvä työnantajan maine syntyy hyvistä teoista ja houkuttelee ja sitoo osaavia työntekijöitä. Työnantajakuva on osa Kajaanin kaupungin mainetta ja kaupunkikuvaa. Seuraavassa taulukossa oleva arvio eläköitymisestä vuodesta 2015 alkaen on tehty laskennallisen eläkeiän mukaan. Henkilöstöllä on kuitenkin halutessaan oikeus jatkaa työssä 68 vuotiaaksi. Arvio ei sisällä varhennetulle varhaiseläkkeelle eikä työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on noin 30 prosenttia kaikista eläkkeelle jäävistä. Taulukko auttaa hahmottamaan rekrytointitarvetta sekä säästömahdollisuuksia poistuman hyödyntämisessä Taulukko. Henkilöstön eläköityminen ja arvio Toteutunut Arvio Eläkkeelle Ei Eläkkeelle Ei Tulosalue/liikelaitos jääneet täytetty Säästö jäävät täytetä Säästö Kaupunginhallitus ja keskushallinto % % Varhaiskasvatus % % Perusopetus % % Kulttuurilaitokset % % Liikunta ja nuorisopalvelut % % Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaistoiminnat % % Kunnallistekniikka ja liikunta % % Tilakeskus % % Kainuun Pelastuslaitos % % Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos % % Kajaanin Mamselli liikelaitos % % Kajaanin Vesi liikelaitos % % Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos % % Yhteensä % % Kaupunginvaltuusto