Koulukodista yhteiskuntaan
|
|
- Anna Karoliina Niemi
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen koulukotijärjestelmä Koulukodista yhteiskuntaan PsT, erikoistutkija Marko Manninen Olemassa oleva tutkimustieto Mitä me emme tiedä? Johtopäätökset EFCAP 1 EFCAP 2 Suomalaisnuorten rikollisuus vs muut maat Saman verran rikoksia kuin muissa Pohjoismaissa Euroopan näkökulmasta arvioiden nuorisorikollisuus keskitasoa tai sen alapuolella Jengiytyminen vähäistä Henkirikollisuus vähäistä - suomalaisten länsieurooppalaisittain korkea väkilukuun suhteutettu henkirikollisuustaso ei koske nuoria EFCAP 3 Nuorisorikollisuuskysely: 9.luokan oppilaat EFCAP v rikosoikeudellisia lievennyksiä Suomessa vähän alaikäisiä vankeja Ei tuomita ehdottomaan vankeuteen, elleivät painavat syyt sitä vaadi (RL 6:9). Ehdoton vankeus yleensä vain silloin, kun rikoksesta määrätty rangaistus on pitempi kuin kaksi vuotta vankeutta Tuomiot lievennetyn rangaistusasteikon mukaan eikä elinkautista vankeutta ole mahdollista tuomita (RL 6:8). Syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen edellytyksiä on laajennettu (ROL 1:7 ja RL 6:12). EFCAP 5 EFCAP 6 1
2 Koulukotiin sijoitetut nuoret Vaikeahoitoiset lapset ja nuoret Lastensuojelulain avo-, sijais-, ja jälkihuolto Kuntoutus > rankaisu 5 valtion kk, 2 yksityistä Koulukotiopetus Peruskoulu (100%!) Ammatillinen koulutus tai sen tukeminen Myös mt-palveluja N=~300 (<2% sijoitetuista) Poikia 63% sijoitusikä 15 v. 84% perheistä sosiaalihuollon piirissä Sijoitetuilla yleensä aiempia tukitoimia: kujan pää Sijoituksen syy 4/5 lapseen liittyvä, 1/5 muu Kitinoja. M (2005). Kujan päässä koulukoti EFCAP 7 EFCAP 8 Koulukotiin sijoituksen syitä % Kk-nuorilla psykiatriset oireet yleisiä % Kouluongelmat 90 Jokin mt-häiriö 89 käytöshäiriö 76 Käytösongelmat 83 oppimisvaikeuksia 57 Päihteiden käyttö 56 mielialahäiriö päihdehäiriö Rikollisuus 49 kielellisiä puutoksia 31 IM-oireilua 25 Vanhemmilla päihteiden liikakäyttöä 71 toiminnanohjauksen ongelmia Kitinoja. M (2005). Kujan päässä koulukoti Lehto-Salo P (2011). Koulukotisijoitus nuoren toinen mahdollisuus? EFCAP 9 EFCAP 10 Koulukotien henkilökunnan tuntuma Ok mitä heille tapahtuu koulukodin jälkeen? JATKAA LAITOS- KIERRETTÄ 1/3 TULEE TOIMEEN YHTEISKUNNAN TUKITOIMIEN AVULLA OMILLAAN TOIMEEN TULEVIA EFCAP 11 EFCAP 12 2
3 Koulukodeista on olemassa vain vähän tutkimustietoa 1. Psykiatriset oireet: koulukotinuorilla on huomattavan paljon oireilua Sosiaalitieteiden näkökulma Vanhat, pienet aineistot Kvalitatiiviset menetelmät Oma psykologian vk (2013) 1. Psykiatriset oireet 2. Tunteiden käsittely 3. Rikollisuus 5-v seuranta 4. Psykoosit EFCAP 13 EFCAP 14 Eksternalisoivat oireet ovat yhteydessä myös muihin oireisiin Aiempi väkivaltainen käytös enemmän kaikkia psykiatrisia oireita Taustatietojen / pkvanhemman havaitsema väkivaltaisuus korreloi tarkkaavuuden ongelmat psykiatrinen hoito osastohoito itsetuhoisuus Eksternalisoiva oireilu peittää poikien masennusoireet 2. Tunteiden käsittelyn ongelmat yleisiä Aleksitymia = vaikeudet tunnistaa ja prosessoida tunteita, ulkokohtainen ajattelu Mahdollisesti kaksi alatyyppiä: geneettinen ja opittu Aiempi tutkimus: aleksitymia yhteydessä Uniin joissa vv-sisältöjä Muiden ihmisten tunnetilojen tunnistamisen vaikeuteen KK: Kliinisesti merkitsevää oireilua M/F 14% / 33% (vs 7/10) Sekä TAS-20 summa että DIF-alaskaala korreloivat aggressiivisen käyttäytymisen kanssa EFCAP 15 EFCAP Rikollisuus 5-v seurannassa 75% pojista uusi RR-merkintä 50% pojista uusi RR-merkintä väkivaltarikoksesta (30x verrokit) Kkoti M>F RR 5x, vv-rikokset 10x Rikollisuutta (odotetusti) paljon, voidaanko ennustaa? Oireet eivät ennusta, taustatiedot eivät ennusta Sanavarasto-tehtävä ennustaa sekä RR että vv-rr <15 pistettä: kaikilla myöhempi vv-rr >23 pistettä: kenelläkään ei myöhempää merkintää Verrokkipoikien ka Psykoosit Viiden vuoden seurannassa 4 psykoosia (N=52) Esiintyvyys 8% (vs perusväestö 1%) 2/4 päihdepsykooseja Paljon esipsykoottisia oireita Suuntaa-antava tulos: pieni N & lyhyt seuranta kk-nuoret ovat erityisen korkean psykoosiriskin ryhmä esipsykoottiset oireet jäävät helposti piiloon, jolloin niitä ei myöskään hoideta EFCAP 17 EFCAP 18 3
4 VK yhteenveto kliiniseltä kannalta Käytösoireilevan lapsen väkivaltaisuus on merkki laajaalaisista psykiatrisista ongelmista Eksternalisoivat oireet peittävät helposti internalisoivat oireet Komorbidi kh + masennus huonoin ennuste 1 masennuksen hoitaminen parantaa kh-ennustetta 2 Tunteiden käsittelyn ongelmat yleisiä Heikko sanallinen suoriutuminen ennustaa Rikollisuutta yleensä Väkivaltarikollisuutta 1. Sourander et al. (2007). Who is at greatest risk for adverse long-time outcomes? 2. Hilton et al. (2013). Impact of treatments for depression on comorbid anxiety, attentional, and behavioral symptoms on adolescents with selective serotonin reuptake inhibitor-resistantdepression. Mielenkiintoisia tuloksia, mutta entäpä pieni N aineisto yhdestä koulukodista itsetäyttölomakkeiden luotettavuus lukuisat muut mielenkiintoiset outcome-mjat EFCAP 19 EFCAP 20 PI Marko Manninen, 2011 Koulukodin jälkeen - tutkimus Jaana Suvisaari (THL), Mika Gissler (THL), Mikko Aaltonen (KRIMO), datamanager Marjut Grainger (THL) + various artists Rekisteritutkimus Haastattelututkimus - Interventiotutkimus Useita opinnäytetöitä 1. Rikosrekisteri koko elämän ajalta THL Koulukotiin sijoitetut nuoret Kohortit 1991/1996/ 2001/2006/2011 (N=1159, M/F 749/410) Puolustusvoimat 1. Reseptilääkerekisteri: psyykelääkitys 2. Kuntoutus- ja terapiakorvaukset KELA 1. Lastensuojelurekisteri 2. Hoitoilmoitusrekisteri HILMO 3. SosiaaliHILMO 4. Raskaudenkeskeytysrekisteri 5. Syntyneiden lasten rekisteri 6. Toimeentulotukirekisteri 7. Tartuntatautirekisteri 8. Epämuodostumarekisteri Oikeusrekisterikeskus Väestörekisterikeskus 1. Palvelusluokkatieto 2. Tieto palveluksen mahdollisesta keskeyttämisestä 1. Kuolemansyyrekiste ri 2. Suoritetut tutkinnot 3. Tiedot ammatista ja koulutuksesta Tilastokeskus 1. Demografiatiedot 2. Kaltaistetut verrokit ikä / sp / syntymäpaikka (N=5678, 5:1) EFCAP 21 EFCAP 22 Rekisteritutkimuksen kv-julkaisut Kuolleisuus Lisääntymisterveys Rikollisuus Psykoosit (tba) Väkivaltarikollisuus (tba) KV1: Ennenaikaiset kuolemat N=885. M/F=594/291, kontrollit N=4316 Verrataan koulukotitaustaisia verrokkeihin Verrataan 1991, 1996, 2001 & 2006 kohortteja toisiinsa Selvitetään Sukupuolierot Kuolinsyyt Riskin ikäprofiili Manninen M, Pankakoski M, Gissler M, Suvisaari J. (2015). Adolescents in a residential school for behavior disorders have an elevated mortality risk in young adulthood. Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health, 9:46. EFCAP 23 EFCAP 24 4
5 Ennenaikaiset kuolemat: kk vs verrokit Poikien suurin riski ~25 v Kuolemariski vs ikä Tyttöjen suurin riski ~33 v Ero muodostuu täysi-ikäisyyden myötä ja jatkuu tasaisena KK-taustaiset: 1991-kohortissa eniten kuolemia Mortality hazard functions for residential school population and controls by sex (N=5201). Globally optimal estimates. EFCAP 25 EFCAP 26 KKpojat& päihteet POJAT: koulukoti vs verrokit Kuolinsyyt vertailua KOULUKOTI: pojat vs tytöt Onko kohorteissa eroja? Table xxx. Mortality rate for reform school subjects and controls by gender and cohort. RS=Reform School. Verrokkipojat &sairaudet KK-tytöt & kuolemat ulkomailla Cohort Males Females All RS Controls RS Controls RS Controls 1991 N % % 1.40 % 8.30 % 1.70 % % 1.50 % 1996 N % 7.70 % 1.60 % 7.80 % 0.60 % 7.80 % 1.30 % 2001 N % 7.00 % 1.10 % 0.00 % 0.30 % 4.60 % 0.80 % 2006 N % 1.90 % 0.80 % 1.00 % 0.00 % 1.50 % 0.50 % Total N % 8.20 % 1.20 % 3.40 % 0.50 % 6.70 % 1.00 % EFCAP 27 EFCAP 28 Kuolleisuus - yhteenveto Koulukotitaustaisilla 7x enneaikaisen kuoleman riski (HR 6.95) Ero syntyy heti koulukodista lähdön jälkeen ja suurenee tasaisesti Pojilla suurin riski n. 25 v iässä, tytöillä n. 33 v. Kuolinsyyt päihteet (24x) itsemurhat (7x) liikenne (5x) Vain yksi henkirikoksen uhri: kulttuurin vaikutus Spesifi kansanterveydelllinen ongelma Ennaltaehkäisevä työ / jälkihuolto painopisteet Päihdetyö Mielenterveyspalvelut KV2: Synnytysterveys N=291 (kaikki naisia), kontrollit N=1425 Verrataan koulukotitaustaisia verrokkeihin 1991, 1996, 2001 & 2006 kohortit Kohortti 2011 ei mukana, koska tapauksia liian vähän Selvitetään Abortit Synnytykset Vauvan terveys Äidin taustatiedot Lehti, Gissler, Suvisaari, Manninen (2015). Induced abortions and birth outcomes of women with a history of severe psychosocial problems in adolescence. European Psychiatry (6), EFCAP 29 EFCAP 30 5
6 Teiniäitiys (% synnyttäneistä) Synnytys <20v Total Case Control Total Case 23.4 % 24.2 % 38.0 % 70.4 % 35.2 % Control 5.5 % 2.6 % 9.4 % 56.7 % 7.2 % p<0.001; OR 7.04 ( ) Synnytys <18v Total Case Control Total Case 4.3 % 1.1 % 11.4 % 14.8 % 6.9 % Control 0.6 % 0.8 % 0.7 % 6.7 % 0.9 % p<0.001; OR 8.22 ( ) Tuloksia joissa merkitsevät erot Single mother Total Case 31.9 % 30.8 % 44.3 % 37.0 % 35.5 % Control 12.7 % 15.1 % 20.1 % 50.0 % 16.3 % Preterm delivery Case 6.5 % 17.8 % 9.1 % 5.6 % 10.2 % Control 4.7 % 2.7 % 4.3 % 6.7 % 4.0 % Low birth weight Case 5.4 % 10.0 % 9.1 % 3.7 % 7.3 % Control 4.7 % 1.1 % 5.0 % 0.0 % 3.4 % Smoking Case 70.2 % 79.1 % 86.1 % 77.8 % 78.0 % Control 14.4 % 17.7 % 36.0 % 63.3 % 21.3 % EFCAP 31 EFCAP 32 Äidin tupakointi raskauden ensimmäinen kolmannes 6x Raskaudenkeskeytyksiä 4-7x verrokkeja useammin % (N) Kohortti KK 42.1 (25) Verrokit 10.7 (46) 42.5 (29) 11.0 (47) 68.4 (37) 15.5 (52) 73.7 (33) 11.7 (29) YHT % (n) RR 54.8 (124) (174) EFCAP 33 EFCAP 34 Yhteenveto synnytysterveys KV3: Aikuisiän rikollisuus Äidit nuorempia Äidit useammin sinkkuja Apgar-pisteissä ei eroja Ennenaikaisia synnytyksiä enemmän kuin verrokeilla Keskenmenojen riski ~1.5 x Raskauden keskeytyksiä 4-5 x Vauvat pienempiä Tupakointi raskauden aikana erityisongelma Trendi kuitenkin hyvään suuntaan N=861, M/F 576/285 Verrataan koulukotitaustaisia verrokkeihin 1991, 1996, 2001 & 2006 kohortit Kohortti 2011 ei mukana, koska tapauksia liian vähän Selvitetään Rikosten määrä aikuisiällä Mahdolliset kohorttierot Eri rikostyypit Manninen, Suvisaari, Marola, Aaltonen (2017). Adult criminality among residential school population. Criminal Behavior and Mental Health, epub ahead of print. EFCAP 35 EFCAP 36 6
7 KK rikollisuus molemmat sp RS Controls OR Ikä ja rikollisuus ( ACC ) Mikä tahansa tuomio 65.7 % 12.5 % 13.4 Omaisuus 47.0 % 3.1 % 27.3 Väkivalta 47.5 % 4.2 % 18.1 Huumeet 31.7% 2.3 % 19.7 Ratti 37.9 % 5.5 % 10.5 Liikenne 40.8 % 6.3 % 10.3 Pojat: noin 10x jokaisessa ikäpisteessä Tytöt: aluksi sama, mutta laskee n. 28v EFCAP 37 EFCAP 38 Onko kohorteissa eroja (5-v seuranta)? Rikollisuus vähenee tilastollisesti merkitsevästi: Kaikki tuomiot: molemmat sp & pojat KK: 16 henkirikosta (vs. kontrollit yksi) 14 tekijää, joista 13 miehiä M/F 2.3% / 0.4% Henkirikos-ryhmässä paljon myös muuta rikollisuutta Väkivalta: molemmat sp & pojat Ratti: Pojat Molemmat sp melkein merkitsevä EFCAP 39 EFCAP 40 Rikollisuus - johtopäätökset Rikollisuus on koulukodin jälkeen varsin yleistä Pojat>tytöt (80% vs 40% jokin tuomio) Suurin osa tekee useita rikoksia 3/5 pojista tekee vähintään yhden väkivaltarikoksen 2.3% henkirikoksen Erityinen rikollisuuden ennaltaehkäisy koulukodeissa & jälkihuollossa tarpeellista Kriittinen ikä 18 v Päihteiden rooli Aggressio: tutkimusnäyttöä BT, CBT, MST Integroituminen yhteiskuntaan KV4: Aikuisiän skitsofreniariski Verrataan HILMOn skitsofreniadiagnooseja Gradu PsM Reetta Latvala N=1124, verrokit N=5562; seuranta 3-23 vuotta Kohortit 1991, 1996, 2001, 2006, 2011 Selvitetään Kokonaisriski Sairastumisikä Kohorttierot Ennustavatko sijoitusmuuttujat sairastumista? Manninen, Latvala, Torniainen-Holm, Suvisaari, Lindgren. Prevalence of schizophrenia among Finnish reform school adolescents. Review-käsittelyssä. EFCAP 41 EFCAP 42 7
8 Päätulokset Skitsofreniariski 8x (8.1% vs. 1.1% kontrollit) KK-taustaiset sairastuvat nuorempina Ei merkitsevää eroa kohorttien välillä Ei merkitsevää eroa pojat/tytöt (8.4% / 7.9% vs 1.3% / 0.6% verrokit) Varhainen ensimmäinen sijoitus tai sijoitusten lkm eivät ole yhteydessä myöhempään skitsofreniariskiin KV5: Sijoitusmuuttujat vs väkivaltarikollisuus Analysoidaan väkivaltarikollisten sijoitushistoriaa Gradu PsM Emma Peltomaa N=847, kontrollit N=4185; seuranta enimmillään 22 vuotta Kohortit 1991, 1996, 2011, 2006 Selvitetään Miten väkivaltariski muuttuu iän myötä Ennustavatko sijoitusmuuttujat väkivaltarikollisuutta Viimeistelyvaiheessa: submit loppusyksy 2017 EFCAP 43 EFCAP 44 Number of convictions on violent crimes Probability of violent conviction Age 5 p < p < p < p < p < Residential school youth Control group Residential school youth Control group youth Male Female KK: Sukupuoli OR 3.14 Sijoitus-mjat eivät ennusta! Sukupuoli VV- Tuomio 1. Sijoitus vanhempana KK: VVtuomioiden lkm Verrokit: Sukupuoli OR 5.21 kk-sijoitus nuorena muiden sijoitusten keskipituus ***P<.001 EFCAP 45 EFCAP 46 Interaktio sijoitusten lkm väkivaltatuomiot erilainen pojilla ja tytöillä Päätulokset VV-tuomion riski 14x vs verrokit Riski on suurimmillaan heti koulukodista vapautumisen jälkeen Poikien ja tyttöjen profiilit erilaiset Pojat: lukuisat sijoitukset indikaattori mt-ongelmista? Tytöt: lukuisat sijoitukset yleisempi ongelmien merkki Väkivalta on erityisongelma, joka edellyttää laaja-alaista lisäpanostusta Väkivaltariskin arviointi Kohdennetut interventio-ohjelmat Moniammatillinen yhteistyö EFCAP 47 EFCAP 48 8
9 Tulevia julkaisuja rekisteriaineistosta 2018 Psykiatrinen kokonaissairastavuus Pro gradu Jenny Koivukangas KV-artikkeli KELAn rekisterit Toimeentulotuki Lääkekorvausrekisteri Kuntoutustuki Heli Talaslampi erityispedagogiikan vk: Koulutus Työllistyminen Mielenkiintoisia tuloksia, mutta entäpä antaako negatiivisiin outcome-mjiin keskittyminen oikean kokonaiskuvan tilanteesta? Osaammeko tämän tiedon perusteella kehittää hoitoa? EFCAP 49 EFCAP 50 Vakava nuoruusiän käytösoireilu ei automaattisesti johda huonoon aikuisuuteen 2/3 lapsista, joilla 7-v vakavia käytösoireita, oireet häviävät murrosikään tultaessa 30-70% rikollisista poliisin nuorisorikollisuus-rekistereissä = 70-30% ei ole Myös suurin osa aikuisista rikollisista lopettaa rikosten tekemisen Riskikorimalli: mikään yksittäinen riski ei aiheuta käytöshäiriötä, vaan paras yksilöennuste saadaan ottamalla huomioon sekä riski- että resilienssitekijät Odgers (2008): Female and male antisocial trajectories: From childhood origins to adult outcomes EFCAP 51 EFCAP 52 Resilienssi: suojaavat tekijät Kognitiivinen kyvykkyys 1 Kielellinen, muistisuoriutuminen, tarkkaavuuden ylläpito Hyvä asumistilanne, vähäinen ympäristön rikollisuus 1 Lapsikeskeinen kasvatus 2 Isän kanssa vapaa-ajan vietto Oma prososiaalinen käytös 2 Hyvä tunneimpulssien hallinta 2 Rikostyypeittäin Väkivalta: koulusuoriutuminen, äidin ikä+, kaverisuhteet 2 Vakavat omaisuusrikokset: matala psykopatiataso, koulusuoriutuminen, vanhempien sinnikäs ohjaus 2 Loeber (2007): Do cognitive, physiologicaland psychologicalrisk and promotive factors predictdesistancefrom delinquencyin males? Kokko (2000): Aggression in childhood and long-term unemployment in adulthood Vaihe 2: Resilienssitutkimus Mitkä tekijät liittyvät kk-nuorten hyvään aikuisiän tilanteeseen? N=30, M/F 13/17, aineisto kerätty Osallistujat valikoitu 2001&2006 kohorteista Viimeiset 5v: Ei RR-merkintää, ei vakavia mt-häiriöitä Yksilöhaastattelu, CD-RISC kysely, lyhyt NPS testaus Haastattelut litteroitu, analysointi käynnissä EFCAP 53 EFCAP 54 9
10 Mikä koulukodissa toimii? Rutiinit tarpeellisia Positiivinen palaute tärkeää Koulukodin koulu +++ Retket, urheilukilpailut, harrastusmahdollisuudet Monelle erittäin tärkeä joku tietty työntekijä ohjaaja on nyt lapseni kummi koulunkäyntiavustajat pelastivat minut, tsemppasivat, uskoivat minuun Hankaluuksia Eristäminen kova paikka Yksityisyyden puuttuminen Tunne, ettei tule kuulluksi Tunne, ettei omalla toiminnalla ole mahdollista vaikuttaa Psykologi/psykiatritapaamiset ajanhukkaa, no pääsi pois tunneilta ja röökille tylsää ei oikein sovi nuorelle miehelle pakottivat syömään lääkkeitä ja käymään terapiassa en käynyt tosissani lääkitystä annettiin liikaa mulle ei oo ikinä puhuminen ja istuminen toiminut terapeutti tuli ulkopuolelta, oli ok tyyppi kuuntelivat nuorta oikeasti tuli oivallusvaihe EFCAP 55 EFCAP 56 Tosi paljon hyötyä Jälkihuolto Käytännön jutut, tuet, asunto Hyvää: neuvoja, tietoa, MT ryhmä Tapaamismahdollisuuksia ja tukea voisi tarjota enemmän, vaikka nuori ei osaa pyytää Enemmän asiallista päihdeneuvontaa Jälkihuolto voisi olla pidempi [useita vastaajia] Miksi olet pärjännyt? Sinnikkyys [useita vastaajia] Päättäväisyys Selviytymisvietti Perhe / lapsen hankkiminen Koulutuksen loppuun saaminen Päihteettömyys Elämänarvot Kiitollisuus siitä, mitä on saanut [järjestelmä, koti, ohjaaja ] EFCAP 57 EFCAP 58 No mitä pitäisi tehdä? Oirekartoitus ja seuranta Tunteiden käsittely Aktiivinen hoidon tarjoaminen Matalan kynnyksen ovi Konkretia Systemaattinen riskiarvio Strukturoitujen menetelmien käyttö ja seurantatutkimus Uudet hoitomuodot Psykiatrinen hoito Väkivaltainterventiot Päihteet Osallisuuden kokemus Varhainen puuttuminen Seuranta Tarpeen sekä kkaikana että jälkihuollossa Läpinäkyvät prosessit Oikeudenmukaisuus Yksityisyys Palkinto>rankaisu Harrastukset, taide(terapia) EFCAP 59 EFCAP 60 10
11 Tulevaisuus Uusi avaus 1: Rikos ja rangaistus teatterityöpaja 01-04/2018 Yhteistyö Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö & Valtion koulukodit / Vuorela & THL 8 nuorta, 13 työpajatapaamista Vapaa, osallistava tila ilman tulosvastuuta Teatteriharjoitteet Keskustelu esityksen teemoista Tutustuminen teatterimaailmaan Vaikuttavuustutkimus Päivi Känkänen & MM Haastattelut alussa, lopussa, 6kk seuranta: nuori, ohjaaja, pajojen vetäjät Hypoteesi: tunteiden käsittely paranee (TAS- 20) EFCAP 61 EFCAP 62 VR terapia on lupaava väline monien tilanteiden harjoitteluun Uusi avaus 2: Virtuaalitodellisuus Hyviä tuloksia mm. fobiat, sosiaalinen ahdistuneisuus, paranoia, PTSD Motivaatio, immersio, konkretia Kiitos! Aggression hallinta Tilanteiden tulkinta Impulssikontrolli Rahoitusta haetaan, alustava suunnitelma + yhteistyötahojen suostumus ok Miyahira (2010): Use of immersive virtual reality for treating anger. EFCAP 63 EFCAP 64 11
Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia
Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna PsT, tutkija Marko Manninen 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 1 Koulukotijärjestelmä Vaikeahoitoiset
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotMITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.
MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet,
LisätiedotKoulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa
Teemu Kaskela & Tuuli Pitkänen Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 28.-29.11.2018 Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa 5.12.2018
LisätiedotSyrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?
Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,
LisätiedotSyntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla
Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotNuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?
Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset
Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset Antti Väisänen, tutkija, VTM THL / CHESS 26.4.2012. Sosiaalitaito, Hyvinkää Esitys Aiempi tutkimus riskitekijöistä
LisätiedotLasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?
Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotVahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret
Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander
ONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander 27.11.18 Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus LAPSET TUTKIMUS Seuranta-aikana Itsemurhat, kuolleisuus Psykiatriset häiriöt Sairaalahoito
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotMiksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotSisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28
LisätiedotKoulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan
Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Baanalle-seminaari Helsinki 5.11.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan
LisätiedotAdolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort
Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,
LisätiedotSisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus
Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Petri Hilli 8.5.2017 Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Ôº ½ Sisältö 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Ôº ¾ 1. Tilastollinen malli Suomen
LisätiedotMitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto
Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotAikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?
Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien
LisätiedotSisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29
Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto... 14 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 14 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä... 23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa... 24 Psykologiset selitysmallit...
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotNuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus
11.10.2018. Nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus Nuorten KOMPASSI verkkointerventio tavoitteena nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta Noona Kiuru PsT, professori
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotPaha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotVäkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto
Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän
LisätiedotNuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin
LisätiedotRattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä
LisätiedotSukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys
LisätiedotLapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena
Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotVäestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa
Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus
LisätiedotMiten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari
Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret
LisätiedotRISKIARVIOON POHJAUTUVA
VIHA- JA VÄKIVALTAONGELMAISEN NUOREN HOITO RISKIARVIOON POHJAUTUVA HOITOSUUNNITELMA TAMPERE, 2014 Monica Gammelgård Psykologi Vanhan Vaasan sairaala RISKIARVIOINTIPROSESSI Tiedonkeruu: Yksilö Vanhemmat
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotVakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,
LisätiedotVOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus
VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ
LisätiedotLisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt?
Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Tays nuorisopsykiatrian palveluiden kysyntä
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotMitä rekisterit kertovat sijoitettujen lasten pärjäämisestä?
Mitä rekisterit kertovat sijoitettujen lasten pärjäämisestä? Marianne Johnson Rekisteritutkimuksen tukikeskus (ReTki) Pohjoismaista rekisteritutkimusta Clausen & Kristofersen (2008): Barnevernsklienter
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotVuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi
2014:33 Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi Elise Haapamäki, Pekka Borg, Stina Högnabba, Sanna Ranto, Liisa Törmäkangas, Reija Paananen ja Mika Gissler Kannen kuvitus: Lotta Haglund.
LisätiedotONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa
LisätiedotSuomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin
Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomi oli vuonna
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotNUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ
NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ Pullo, puukko ja paha mieli Pohjolan pojasta mieheksi -seminaari, Kokkola 11.3.2008 OTK, tutkija Henrik Elonheimo Oikeustieteellinen tdk, Turun yliopisto henelo@utu.fi NUORISORIKOLLISUUDEN
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotSuomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu
Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotKäytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä
LisätiedotKainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011
Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotMikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus
Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65
LisätiedotForskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö
Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo
Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo WHO: EI TERVEYTTÄ ILMAN MIELENTERVEYTTÄ MIELENTERVEYS ON JOTAIN MUUTA KUIN SAIRAUDEN PUUTTUMINEN
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotMitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?
Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs
LisätiedotNiilo Mäki Instituutti
Lastenneurologian juhlasymposium 19.5.2017 Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan toimintaa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Monitieteinen oppimisvaikeuksien tutkimus-
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotKasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti
Kasvatusohjaaja koulun arjessa Minna Lahti 25.10.2017 Taustaa OPS:in perusteet: Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi Pisa-tutkimus: Oppilaiden kouluviihtyvyys huono Kasvavat haasteet koulun arjessa Kasvatusohjaajan
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
LisätiedotNeuropsykologin tutkimus päihdehäiriöiden yhteydessä
Neuropsykologin tutkimus päihdehäiriöiden yhteydessä Neuropsykologin tutkimuksen merkitys ja ajoittaminen päihdeongelmien kontekstissa Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotTerveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!
Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Vastaa kyselyyn tiedossasi olevien tai terveystarkastuksessa esiin tulleiden tietojen pohjalta.
LisätiedotEtsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä
Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotNuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
Lisätiedot