Koulukodista yhteiskuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulukodista yhteiskuntaan"

Transkriptio

1 Suomen koulukotijärjestelmä Koulukodista yhteiskuntaan PsT, erikoistutkija Marko Manninen Olemassa oleva tutkimustieto Mitä me emme tiedä? Johtopäätökset EFCAP 1 EFCAP 2 Suomalaisnuorten rikollisuus vs muut maat Saman verran rikoksia kuin muissa Pohjoismaissa Euroopan näkökulmasta arvioiden nuorisorikollisuus keskitasoa tai sen alapuolella Jengiytyminen vähäistä Henkirikollisuus vähäistä - suomalaisten länsieurooppalaisittain korkea väkilukuun suhteutettu henkirikollisuustaso ei koske nuoria EFCAP 3 Nuorisorikollisuuskysely: 9.luokan oppilaat EFCAP v rikosoikeudellisia lievennyksiä Suomessa vähän alaikäisiä vankeja Ei tuomita ehdottomaan vankeuteen, elleivät painavat syyt sitä vaadi (RL 6:9). Ehdoton vankeus yleensä vain silloin, kun rikoksesta määrätty rangaistus on pitempi kuin kaksi vuotta vankeutta Tuomiot lievennetyn rangaistusasteikon mukaan eikä elinkautista vankeutta ole mahdollista tuomita (RL 6:8). Syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen edellytyksiä on laajennettu (ROL 1:7 ja RL 6:12). EFCAP 5 EFCAP 6 1

2 Koulukotiin sijoitetut nuoret Vaikeahoitoiset lapset ja nuoret Lastensuojelulain avo-, sijais-, ja jälkihuolto Kuntoutus > rankaisu 5 valtion kk, 2 yksityistä Koulukotiopetus Peruskoulu (100%!) Ammatillinen koulutus tai sen tukeminen Myös mt-palveluja N=~300 (<2% sijoitetuista) Poikia 63% sijoitusikä 15 v. 84% perheistä sosiaalihuollon piirissä Sijoitetuilla yleensä aiempia tukitoimia: kujan pää Sijoituksen syy 4/5 lapseen liittyvä, 1/5 muu Kitinoja. M (2005). Kujan päässä koulukoti EFCAP 7 EFCAP 8 Koulukotiin sijoituksen syitä % Kk-nuorilla psykiatriset oireet yleisiä % Kouluongelmat 90 Jokin mt-häiriö 89 käytöshäiriö 76 Käytösongelmat 83 oppimisvaikeuksia 57 Päihteiden käyttö 56 mielialahäiriö päihdehäiriö Rikollisuus 49 kielellisiä puutoksia 31 IM-oireilua 25 Vanhemmilla päihteiden liikakäyttöä 71 toiminnanohjauksen ongelmia Kitinoja. M (2005). Kujan päässä koulukoti Lehto-Salo P (2011). Koulukotisijoitus nuoren toinen mahdollisuus? EFCAP 9 EFCAP 10 Koulukotien henkilökunnan tuntuma Ok mitä heille tapahtuu koulukodin jälkeen? JATKAA LAITOS- KIERRETTÄ 1/3 TULEE TOIMEEN YHTEISKUNNAN TUKITOIMIEN AVULLA OMILLAAN TOIMEEN TULEVIA EFCAP 11 EFCAP 12 2

3 Koulukodeista on olemassa vain vähän tutkimustietoa 1. Psykiatriset oireet: koulukotinuorilla on huomattavan paljon oireilua Sosiaalitieteiden näkökulma Vanhat, pienet aineistot Kvalitatiiviset menetelmät Oma psykologian vk (2013) 1. Psykiatriset oireet 2. Tunteiden käsittely 3. Rikollisuus 5-v seuranta 4. Psykoosit EFCAP 13 EFCAP 14 Eksternalisoivat oireet ovat yhteydessä myös muihin oireisiin Aiempi väkivaltainen käytös enemmän kaikkia psykiatrisia oireita Taustatietojen / pkvanhemman havaitsema väkivaltaisuus korreloi tarkkaavuuden ongelmat psykiatrinen hoito osastohoito itsetuhoisuus Eksternalisoiva oireilu peittää poikien masennusoireet 2. Tunteiden käsittelyn ongelmat yleisiä Aleksitymia = vaikeudet tunnistaa ja prosessoida tunteita, ulkokohtainen ajattelu Mahdollisesti kaksi alatyyppiä: geneettinen ja opittu Aiempi tutkimus: aleksitymia yhteydessä Uniin joissa vv-sisältöjä Muiden ihmisten tunnetilojen tunnistamisen vaikeuteen KK: Kliinisesti merkitsevää oireilua M/F 14% / 33% (vs 7/10) Sekä TAS-20 summa että DIF-alaskaala korreloivat aggressiivisen käyttäytymisen kanssa EFCAP 15 EFCAP Rikollisuus 5-v seurannassa 75% pojista uusi RR-merkintä 50% pojista uusi RR-merkintä väkivaltarikoksesta (30x verrokit) Kkoti M>F RR 5x, vv-rikokset 10x Rikollisuutta (odotetusti) paljon, voidaanko ennustaa? Oireet eivät ennusta, taustatiedot eivät ennusta Sanavarasto-tehtävä ennustaa sekä RR että vv-rr <15 pistettä: kaikilla myöhempi vv-rr >23 pistettä: kenelläkään ei myöhempää merkintää Verrokkipoikien ka Psykoosit Viiden vuoden seurannassa 4 psykoosia (N=52) Esiintyvyys 8% (vs perusväestö 1%) 2/4 päihdepsykooseja Paljon esipsykoottisia oireita Suuntaa-antava tulos: pieni N & lyhyt seuranta kk-nuoret ovat erityisen korkean psykoosiriskin ryhmä esipsykoottiset oireet jäävät helposti piiloon, jolloin niitä ei myöskään hoideta EFCAP 17 EFCAP 18 3

4 VK yhteenveto kliiniseltä kannalta Käytösoireilevan lapsen väkivaltaisuus on merkki laajaalaisista psykiatrisista ongelmista Eksternalisoivat oireet peittävät helposti internalisoivat oireet Komorbidi kh + masennus huonoin ennuste 1 masennuksen hoitaminen parantaa kh-ennustetta 2 Tunteiden käsittelyn ongelmat yleisiä Heikko sanallinen suoriutuminen ennustaa Rikollisuutta yleensä Väkivaltarikollisuutta 1. Sourander et al. (2007). Who is at greatest risk for adverse long-time outcomes? 2. Hilton et al. (2013). Impact of treatments for depression on comorbid anxiety, attentional, and behavioral symptoms on adolescents with selective serotonin reuptake inhibitor-resistantdepression. Mielenkiintoisia tuloksia, mutta entäpä pieni N aineisto yhdestä koulukodista itsetäyttölomakkeiden luotettavuus lukuisat muut mielenkiintoiset outcome-mjat EFCAP 19 EFCAP 20 PI Marko Manninen, 2011 Koulukodin jälkeen - tutkimus Jaana Suvisaari (THL), Mika Gissler (THL), Mikko Aaltonen (KRIMO), datamanager Marjut Grainger (THL) + various artists Rekisteritutkimus Haastattelututkimus - Interventiotutkimus Useita opinnäytetöitä 1. Rikosrekisteri koko elämän ajalta THL Koulukotiin sijoitetut nuoret Kohortit 1991/1996/ 2001/2006/2011 (N=1159, M/F 749/410) Puolustusvoimat 1. Reseptilääkerekisteri: psyykelääkitys 2. Kuntoutus- ja terapiakorvaukset KELA 1. Lastensuojelurekisteri 2. Hoitoilmoitusrekisteri HILMO 3. SosiaaliHILMO 4. Raskaudenkeskeytysrekisteri 5. Syntyneiden lasten rekisteri 6. Toimeentulotukirekisteri 7. Tartuntatautirekisteri 8. Epämuodostumarekisteri Oikeusrekisterikeskus Väestörekisterikeskus 1. Palvelusluokkatieto 2. Tieto palveluksen mahdollisesta keskeyttämisestä 1. Kuolemansyyrekiste ri 2. Suoritetut tutkinnot 3. Tiedot ammatista ja koulutuksesta Tilastokeskus 1. Demografiatiedot 2. Kaltaistetut verrokit ikä / sp / syntymäpaikka (N=5678, 5:1) EFCAP 21 EFCAP 22 Rekisteritutkimuksen kv-julkaisut Kuolleisuus Lisääntymisterveys Rikollisuus Psykoosit (tba) Väkivaltarikollisuus (tba) KV1: Ennenaikaiset kuolemat N=885. M/F=594/291, kontrollit N=4316 Verrataan koulukotitaustaisia verrokkeihin Verrataan 1991, 1996, 2001 & 2006 kohortteja toisiinsa Selvitetään Sukupuolierot Kuolinsyyt Riskin ikäprofiili Manninen M, Pankakoski M, Gissler M, Suvisaari J. (2015). Adolescents in a residential school for behavior disorders have an elevated mortality risk in young adulthood. Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health, 9:46. EFCAP 23 EFCAP 24 4

5 Ennenaikaiset kuolemat: kk vs verrokit Poikien suurin riski ~25 v Kuolemariski vs ikä Tyttöjen suurin riski ~33 v Ero muodostuu täysi-ikäisyyden myötä ja jatkuu tasaisena KK-taustaiset: 1991-kohortissa eniten kuolemia Mortality hazard functions for residential school population and controls by sex (N=5201). Globally optimal estimates. EFCAP 25 EFCAP 26 KKpojat& päihteet POJAT: koulukoti vs verrokit Kuolinsyyt vertailua KOULUKOTI: pojat vs tytöt Onko kohorteissa eroja? Table xxx. Mortality rate for reform school subjects and controls by gender and cohort. RS=Reform School. Verrokkipojat &sairaudet KK-tytöt & kuolemat ulkomailla Cohort Males Females All RS Controls RS Controls RS Controls 1991 N % % 1.40 % 8.30 % 1.70 % % 1.50 % 1996 N % 7.70 % 1.60 % 7.80 % 0.60 % 7.80 % 1.30 % 2001 N % 7.00 % 1.10 % 0.00 % 0.30 % 4.60 % 0.80 % 2006 N % 1.90 % 0.80 % 1.00 % 0.00 % 1.50 % 0.50 % Total N % 8.20 % 1.20 % 3.40 % 0.50 % 6.70 % 1.00 % EFCAP 27 EFCAP 28 Kuolleisuus - yhteenveto Koulukotitaustaisilla 7x enneaikaisen kuoleman riski (HR 6.95) Ero syntyy heti koulukodista lähdön jälkeen ja suurenee tasaisesti Pojilla suurin riski n. 25 v iässä, tytöillä n. 33 v. Kuolinsyyt päihteet (24x) itsemurhat (7x) liikenne (5x) Vain yksi henkirikoksen uhri: kulttuurin vaikutus Spesifi kansanterveydelllinen ongelma Ennaltaehkäisevä työ / jälkihuolto painopisteet Päihdetyö Mielenterveyspalvelut KV2: Synnytysterveys N=291 (kaikki naisia), kontrollit N=1425 Verrataan koulukotitaustaisia verrokkeihin 1991, 1996, 2001 & 2006 kohortit Kohortti 2011 ei mukana, koska tapauksia liian vähän Selvitetään Abortit Synnytykset Vauvan terveys Äidin taustatiedot Lehti, Gissler, Suvisaari, Manninen (2015). Induced abortions and birth outcomes of women with a history of severe psychosocial problems in adolescence. European Psychiatry (6), EFCAP 29 EFCAP 30 5

6 Teiniäitiys (% synnyttäneistä) Synnytys <20v Total Case Control Total Case 23.4 % 24.2 % 38.0 % 70.4 % 35.2 % Control 5.5 % 2.6 % 9.4 % 56.7 % 7.2 % p<0.001; OR 7.04 ( ) Synnytys <18v Total Case Control Total Case 4.3 % 1.1 % 11.4 % 14.8 % 6.9 % Control 0.6 % 0.8 % 0.7 % 6.7 % 0.9 % p<0.001; OR 8.22 ( ) Tuloksia joissa merkitsevät erot Single mother Total Case 31.9 % 30.8 % 44.3 % 37.0 % 35.5 % Control 12.7 % 15.1 % 20.1 % 50.0 % 16.3 % Preterm delivery Case 6.5 % 17.8 % 9.1 % 5.6 % 10.2 % Control 4.7 % 2.7 % 4.3 % 6.7 % 4.0 % Low birth weight Case 5.4 % 10.0 % 9.1 % 3.7 % 7.3 % Control 4.7 % 1.1 % 5.0 % 0.0 % 3.4 % Smoking Case 70.2 % 79.1 % 86.1 % 77.8 % 78.0 % Control 14.4 % 17.7 % 36.0 % 63.3 % 21.3 % EFCAP 31 EFCAP 32 Äidin tupakointi raskauden ensimmäinen kolmannes 6x Raskaudenkeskeytyksiä 4-7x verrokkeja useammin % (N) Kohortti KK 42.1 (25) Verrokit 10.7 (46) 42.5 (29) 11.0 (47) 68.4 (37) 15.5 (52) 73.7 (33) 11.7 (29) YHT % (n) RR 54.8 (124) (174) EFCAP 33 EFCAP 34 Yhteenveto synnytysterveys KV3: Aikuisiän rikollisuus Äidit nuorempia Äidit useammin sinkkuja Apgar-pisteissä ei eroja Ennenaikaisia synnytyksiä enemmän kuin verrokeilla Keskenmenojen riski ~1.5 x Raskauden keskeytyksiä 4-5 x Vauvat pienempiä Tupakointi raskauden aikana erityisongelma Trendi kuitenkin hyvään suuntaan N=861, M/F 576/285 Verrataan koulukotitaustaisia verrokkeihin 1991, 1996, 2001 & 2006 kohortit Kohortti 2011 ei mukana, koska tapauksia liian vähän Selvitetään Rikosten määrä aikuisiällä Mahdolliset kohorttierot Eri rikostyypit Manninen, Suvisaari, Marola, Aaltonen (2017). Adult criminality among residential school population. Criminal Behavior and Mental Health, epub ahead of print. EFCAP 35 EFCAP 36 6

7 KK rikollisuus molemmat sp RS Controls OR Ikä ja rikollisuus ( ACC ) Mikä tahansa tuomio 65.7 % 12.5 % 13.4 Omaisuus 47.0 % 3.1 % 27.3 Väkivalta 47.5 % 4.2 % 18.1 Huumeet 31.7% 2.3 % 19.7 Ratti 37.9 % 5.5 % 10.5 Liikenne 40.8 % 6.3 % 10.3 Pojat: noin 10x jokaisessa ikäpisteessä Tytöt: aluksi sama, mutta laskee n. 28v EFCAP 37 EFCAP 38 Onko kohorteissa eroja (5-v seuranta)? Rikollisuus vähenee tilastollisesti merkitsevästi: Kaikki tuomiot: molemmat sp & pojat KK: 16 henkirikosta (vs. kontrollit yksi) 14 tekijää, joista 13 miehiä M/F 2.3% / 0.4% Henkirikos-ryhmässä paljon myös muuta rikollisuutta Väkivalta: molemmat sp & pojat Ratti: Pojat Molemmat sp melkein merkitsevä EFCAP 39 EFCAP 40 Rikollisuus - johtopäätökset Rikollisuus on koulukodin jälkeen varsin yleistä Pojat>tytöt (80% vs 40% jokin tuomio) Suurin osa tekee useita rikoksia 3/5 pojista tekee vähintään yhden väkivaltarikoksen 2.3% henkirikoksen Erityinen rikollisuuden ennaltaehkäisy koulukodeissa & jälkihuollossa tarpeellista Kriittinen ikä 18 v Päihteiden rooli Aggressio: tutkimusnäyttöä BT, CBT, MST Integroituminen yhteiskuntaan KV4: Aikuisiän skitsofreniariski Verrataan HILMOn skitsofreniadiagnooseja Gradu PsM Reetta Latvala N=1124, verrokit N=5562; seuranta 3-23 vuotta Kohortit 1991, 1996, 2001, 2006, 2011 Selvitetään Kokonaisriski Sairastumisikä Kohorttierot Ennustavatko sijoitusmuuttujat sairastumista? Manninen, Latvala, Torniainen-Holm, Suvisaari, Lindgren. Prevalence of schizophrenia among Finnish reform school adolescents. Review-käsittelyssä. EFCAP 41 EFCAP 42 7

8 Päätulokset Skitsofreniariski 8x (8.1% vs. 1.1% kontrollit) KK-taustaiset sairastuvat nuorempina Ei merkitsevää eroa kohorttien välillä Ei merkitsevää eroa pojat/tytöt (8.4% / 7.9% vs 1.3% / 0.6% verrokit) Varhainen ensimmäinen sijoitus tai sijoitusten lkm eivät ole yhteydessä myöhempään skitsofreniariskiin KV5: Sijoitusmuuttujat vs väkivaltarikollisuus Analysoidaan väkivaltarikollisten sijoitushistoriaa Gradu PsM Emma Peltomaa N=847, kontrollit N=4185; seuranta enimmillään 22 vuotta Kohortit 1991, 1996, 2011, 2006 Selvitetään Miten väkivaltariski muuttuu iän myötä Ennustavatko sijoitusmuuttujat väkivaltarikollisuutta Viimeistelyvaiheessa: submit loppusyksy 2017 EFCAP 43 EFCAP 44 Number of convictions on violent crimes Probability of violent conviction Age 5 p < p < p < p < p < Residential school youth Control group Residential school youth Control group youth Male Female KK: Sukupuoli OR 3.14 Sijoitus-mjat eivät ennusta! Sukupuoli VV- Tuomio 1. Sijoitus vanhempana KK: VVtuomioiden lkm Verrokit: Sukupuoli OR 5.21 kk-sijoitus nuorena muiden sijoitusten keskipituus ***P<.001 EFCAP 45 EFCAP 46 Interaktio sijoitusten lkm väkivaltatuomiot erilainen pojilla ja tytöillä Päätulokset VV-tuomion riski 14x vs verrokit Riski on suurimmillaan heti koulukodista vapautumisen jälkeen Poikien ja tyttöjen profiilit erilaiset Pojat: lukuisat sijoitukset indikaattori mt-ongelmista? Tytöt: lukuisat sijoitukset yleisempi ongelmien merkki Väkivalta on erityisongelma, joka edellyttää laaja-alaista lisäpanostusta Väkivaltariskin arviointi Kohdennetut interventio-ohjelmat Moniammatillinen yhteistyö EFCAP 47 EFCAP 48 8

9 Tulevia julkaisuja rekisteriaineistosta 2018 Psykiatrinen kokonaissairastavuus Pro gradu Jenny Koivukangas KV-artikkeli KELAn rekisterit Toimeentulotuki Lääkekorvausrekisteri Kuntoutustuki Heli Talaslampi erityispedagogiikan vk: Koulutus Työllistyminen Mielenkiintoisia tuloksia, mutta entäpä antaako negatiivisiin outcome-mjiin keskittyminen oikean kokonaiskuvan tilanteesta? Osaammeko tämän tiedon perusteella kehittää hoitoa? EFCAP 49 EFCAP 50 Vakava nuoruusiän käytösoireilu ei automaattisesti johda huonoon aikuisuuteen 2/3 lapsista, joilla 7-v vakavia käytösoireita, oireet häviävät murrosikään tultaessa 30-70% rikollisista poliisin nuorisorikollisuus-rekistereissä = 70-30% ei ole Myös suurin osa aikuisista rikollisista lopettaa rikosten tekemisen Riskikorimalli: mikään yksittäinen riski ei aiheuta käytöshäiriötä, vaan paras yksilöennuste saadaan ottamalla huomioon sekä riski- että resilienssitekijät Odgers (2008): Female and male antisocial trajectories: From childhood origins to adult outcomes EFCAP 51 EFCAP 52 Resilienssi: suojaavat tekijät Kognitiivinen kyvykkyys 1 Kielellinen, muistisuoriutuminen, tarkkaavuuden ylläpito Hyvä asumistilanne, vähäinen ympäristön rikollisuus 1 Lapsikeskeinen kasvatus 2 Isän kanssa vapaa-ajan vietto Oma prososiaalinen käytös 2 Hyvä tunneimpulssien hallinta 2 Rikostyypeittäin Väkivalta: koulusuoriutuminen, äidin ikä+, kaverisuhteet 2 Vakavat omaisuusrikokset: matala psykopatiataso, koulusuoriutuminen, vanhempien sinnikäs ohjaus 2 Loeber (2007): Do cognitive, physiologicaland psychologicalrisk and promotive factors predictdesistancefrom delinquencyin males? Kokko (2000): Aggression in childhood and long-term unemployment in adulthood Vaihe 2: Resilienssitutkimus Mitkä tekijät liittyvät kk-nuorten hyvään aikuisiän tilanteeseen? N=30, M/F 13/17, aineisto kerätty Osallistujat valikoitu 2001&2006 kohorteista Viimeiset 5v: Ei RR-merkintää, ei vakavia mt-häiriöitä Yksilöhaastattelu, CD-RISC kysely, lyhyt NPS testaus Haastattelut litteroitu, analysointi käynnissä EFCAP 53 EFCAP 54 9

10 Mikä koulukodissa toimii? Rutiinit tarpeellisia Positiivinen palaute tärkeää Koulukodin koulu +++ Retket, urheilukilpailut, harrastusmahdollisuudet Monelle erittäin tärkeä joku tietty työntekijä ohjaaja on nyt lapseni kummi koulunkäyntiavustajat pelastivat minut, tsemppasivat, uskoivat minuun Hankaluuksia Eristäminen kova paikka Yksityisyyden puuttuminen Tunne, ettei tule kuulluksi Tunne, ettei omalla toiminnalla ole mahdollista vaikuttaa Psykologi/psykiatritapaamiset ajanhukkaa, no pääsi pois tunneilta ja röökille tylsää ei oikein sovi nuorelle miehelle pakottivat syömään lääkkeitä ja käymään terapiassa en käynyt tosissani lääkitystä annettiin liikaa mulle ei oo ikinä puhuminen ja istuminen toiminut terapeutti tuli ulkopuolelta, oli ok tyyppi kuuntelivat nuorta oikeasti tuli oivallusvaihe EFCAP 55 EFCAP 56 Tosi paljon hyötyä Jälkihuolto Käytännön jutut, tuet, asunto Hyvää: neuvoja, tietoa, MT ryhmä Tapaamismahdollisuuksia ja tukea voisi tarjota enemmän, vaikka nuori ei osaa pyytää Enemmän asiallista päihdeneuvontaa Jälkihuolto voisi olla pidempi [useita vastaajia] Miksi olet pärjännyt? Sinnikkyys [useita vastaajia] Päättäväisyys Selviytymisvietti Perhe / lapsen hankkiminen Koulutuksen loppuun saaminen Päihteettömyys Elämänarvot Kiitollisuus siitä, mitä on saanut [järjestelmä, koti, ohjaaja ] EFCAP 57 EFCAP 58 No mitä pitäisi tehdä? Oirekartoitus ja seuranta Tunteiden käsittely Aktiivinen hoidon tarjoaminen Matalan kynnyksen ovi Konkretia Systemaattinen riskiarvio Strukturoitujen menetelmien käyttö ja seurantatutkimus Uudet hoitomuodot Psykiatrinen hoito Väkivaltainterventiot Päihteet Osallisuuden kokemus Varhainen puuttuminen Seuranta Tarpeen sekä kkaikana että jälkihuollossa Läpinäkyvät prosessit Oikeudenmukaisuus Yksityisyys Palkinto>rankaisu Harrastukset, taide(terapia) EFCAP 59 EFCAP 60 10

11 Tulevaisuus Uusi avaus 1: Rikos ja rangaistus teatterityöpaja 01-04/2018 Yhteistyö Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö & Valtion koulukodit / Vuorela & THL 8 nuorta, 13 työpajatapaamista Vapaa, osallistava tila ilman tulosvastuuta Teatteriharjoitteet Keskustelu esityksen teemoista Tutustuminen teatterimaailmaan Vaikuttavuustutkimus Päivi Känkänen & MM Haastattelut alussa, lopussa, 6kk seuranta: nuori, ohjaaja, pajojen vetäjät Hypoteesi: tunteiden käsittely paranee (TAS- 20) EFCAP 61 EFCAP 62 VR terapia on lupaava väline monien tilanteiden harjoitteluun Uusi avaus 2: Virtuaalitodellisuus Hyviä tuloksia mm. fobiat, sosiaalinen ahdistuneisuus, paranoia, PTSD Motivaatio, immersio, konkretia Kiitos! Aggression hallinta Tilanteiden tulkinta Impulssikontrolli Rahoitusta haetaan, alustava suunnitelma + yhteistyötahojen suostumus ok Miyahira (2010): Use of immersive virtual reality for treating anger. EFCAP 63 EFCAP 64 11

Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia

Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna PsT, tutkija Marko Manninen 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 1 Koulukotijärjestelmä Vaikeahoitoiset

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2. MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet,

Lisätiedot

Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa

Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa Teemu Kaskela & Tuuli Pitkänen Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 28.-29.11.2018 Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa 5.12.2018

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset Antti Väisänen, tutkija, VTM THL / CHESS 26.4.2012. Sosiaalitaito, Hyvinkää Esitys Aiempi tutkimus riskitekijöistä

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

ONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander

ONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander ONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander 27.11.18 Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus LAPSET TUTKIMUS Seuranta-aikana Itsemurhat, kuolleisuus Psykiatriset häiriöt Sairaalahoito

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan

Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Baanalle-seminaari Helsinki 5.11.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Petri Hilli 8.5.2017 Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Ôº ½ Sisältö 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Ôº ¾ 1. Tilastollinen malli Suomen

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29 Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto... 14 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 14 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä... 23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa... 24 Psykologiset selitysmallit...

Lisätiedot

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus

Nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus 11.10.2018. Nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus Nuorten KOMPASSI verkkointerventio tavoitteena nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta Noona Kiuru PsT, professori

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys

Lisätiedot

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

RISKIARVIOON POHJAUTUVA

RISKIARVIOON POHJAUTUVA VIHA- JA VÄKIVALTAONGELMAISEN NUOREN HOITO RISKIARVIOON POHJAUTUVA HOITOSUUNNITELMA TAMPERE, 2014 Monica Gammelgård Psykologi Vanhan Vaasan sairaala RISKIARVIOINTIPROSESSI Tiedonkeruu: Yksilö Vanhemmat

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt?

Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt? Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Tays nuorisopsykiatrian palveluiden kysyntä

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Mitä rekisterit kertovat sijoitettujen lasten pärjäämisestä?

Mitä rekisterit kertovat sijoitettujen lasten pärjäämisestä? Mitä rekisterit kertovat sijoitettujen lasten pärjäämisestä? Marianne Johnson Rekisteritutkimuksen tukikeskus (ReTki) Pohjoismaista rekisteritutkimusta Clausen & Kristofersen (2008): Barnevernsklienter

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi

Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi 2014:33 Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi Elise Haapamäki, Pekka Borg, Stina Högnabba, Sanna Ranto, Liisa Törmäkangas, Reija Paananen ja Mika Gissler Kannen kuvitus: Lotta Haglund.

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin

Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomi oli vuonna

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ

NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ Pullo, puukko ja paha mieli Pohjolan pojasta mieheksi -seminaari, Kokkola 11.3.2008 OTK, tutkija Henrik Elonheimo Oikeustieteellinen tdk, Turun yliopisto henelo@utu.fi NUORISORIKOLLISUUDEN

Lisätiedot

Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin

Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689

Lisätiedot

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo

Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo WHO: EI TERVEYTTÄ ILMAN MIELENTERVEYTTÄ MIELENTERVEYS ON JOTAIN MUUTA KUIN SAIRAUDEN PUUTTUMINEN

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Niilo Mäki Instituutti

Niilo Mäki Instituutti Lastenneurologian juhlasymposium 19.5.2017 Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan toimintaa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Monitieteinen oppimisvaikeuksien tutkimus-

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti Kasvatusohjaaja koulun arjessa Minna Lahti 25.10.2017 Taustaa OPS:in perusteet: Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi Pisa-tutkimus: Oppilaiden kouluviihtyvyys huono Kasvavat haasteet koulun arjessa Kasvatusohjaajan

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Neuropsykologin tutkimus päihdehäiriöiden yhteydessä

Neuropsykologin tutkimus päihdehäiriöiden yhteydessä Neuropsykologin tutkimus päihdehäiriöiden yhteydessä Neuropsykologin tutkimuksen merkitys ja ajoittaminen päihdeongelmien kontekstissa Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Vastaa kyselyyn tiedossasi olevien tai terveystarkastuksessa esiin tulleiden tietojen pohjalta.

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot