Ruokojärven ja Ruoko-ojan kunnostaminen ruoppaamalla ja valmistelulupa hanketta varten, Kankaanpää

Transkriptio

1 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 226/2012/2 Dnro ESAVI/50/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ruokojärven ja Ruoko-ojan kunnostaminen ruoppaamalla ja valmistelulupa hanketta varten, Kankaanpää HAKIJA Kankaanpään kaupunki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Kankaanpään kaupunki on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain mukaista lupaa Ruokojärven ja Ruoko-ojan kunnostamiseen ruoppaamalla Air-Ix Ympäristö Oy:n laatiman ja päivätyn Ruokojärven vesistön kunnostussuunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti sekä lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Kankaanpään kaupungissa Kankaanpään kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 7) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Yleiskuvaus hankkeesta Kankaanpään kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt, että Kankaanpään kaupunki toimii Ruokojärven kunnostushankkeen rahoituksen hakijana ja toteuttajana. Ruokojärven osakaskunta, joka hallinnoi suunniteltujen ruoppausten kohteena olevaa yhteistä vesialuetta , on ylimääräisessä osakaskunnan kokouksessa päättänyt osallistua Ruokojärven kunnostusprojektiin ja sen rahoittamiseen osuusmaksuilla ja muilla kokouksessa päätetyillä tavoilla. Nyt kysymyksessä olevaan lupahakemukseen sisältyvät kunnostustoimet rajoittuvat Ruokojärven ja Ruoko-ojan ruoppauksiin. Pääosa rantojen omistajista on antanut suostumuksensa kunnostushankkeelle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Vesilain mukaista lupaa haetaan Ruokojärven ja Ruoko-ojan vesialueiden ruoppaamiseen. Näiden vesialueiden tila on huono johtuen mataluudesta ja veden vähäisestä vaihtuvuudesta. Talvella vesialueilla on happikatoa, joka aiheuttaa kalojen kuolleisuutta. Ruopattavien vesialueiden pinta-ala on yhteensä noin m 2 ja ruoppausmassojen määrä yhteensä noin m 3 ktr. 2 Vesistötiedot Karvianjoen vesistöalueeseen kuuluva Ruokojärven valuma-alue saa alkunsa Kankaanpään Lavian maantien varrella olevilta soilta, mistä vesi virtaa Aumanojaa myöten Ruokojärveen. Ruokojärvi sijaitsee Kankaanpään kaupungissa välittömästi keskustan eteläpuolella kantatien nro 44 Kauhajoki Äetsä vieressä. Ruokojärven lasku-uoma Ruoko-oja laskee runsaan 2 km:n etäisyydellä luoteessa Kankaanjärveen. Kankaanjärvestä vedet virtaavat edelleen Pitäjänojaa myöten Karvianjokeen Paattikosken yläpuolelle. Veden keskimääräinen viipymä Ruokojärvessä on noin 170 vuorokautta ja Ruoko-ojassa noin 4 vuorokautta. Keskialivirtaamalla veden keskimääräinen viipymä Ruoko-ojassa on noin 40 vuorokautta. Ruokojärven valuma-alueen pinta-ala Ruokojärven luusuassa on noin 14 km 2 ja järvisyys 6,6 %. Ruokojärven valuma-alueesta on peltoja noin 30 %. Lähivaluma-alueella peltojen osuus on noin 50 %. Rannoista suurin osa on peltoa. Pieni osa Ruokojärven rannoista on rakennettua. Ruokojärven syvyys kantatien puoleisella osalla on noin 4 m, keskisyvyys noin 1,9 m, pinta-ala vedenkorkeudesta riippuen 0,93 1,15 km 2 ja tilavuus 1,65 2,45 milj. m 3. Kankaanjärven valuma-alueen pinta-ala on noin 12 km 2 ja siitä on peltoa noin 50 %. Kankaanjärven pinta-ala on noin 10 ha ja syvyys 0,5 1,5 m. Ruoko-ojan altaan yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 18 km 2. Patoaltaan oman valuma-alueen pinta-ala on noin 4 km 2 ja patoaltaan oman valuma-alueen järvisyys 5,6 %. Ruoko-ojan valuma-alueesta vain pieni osa on peltoa. Suurin osa valuma-alueesta on taajama-aluetta. Ruoko-ojan rannat ovat suurimmaksi osaksi virkistysaluetta ja osittain rakennettua aluetta. Ruoko-ojan altaan syvyys syvänteen alueella on noin 4 m (vanha ojan pohja), pinta-ala vedenkorkeudesta riippuen 0,014 0,058 km 2 ja tilavuus 0,009 0,094 milj. m 3. Ruoko-ojan kokonaispituus on noin 2,8 km. Ruokojärvi on ilmeisesti laskettu noin 1800-luvun puolivälissä. Ruoko-ojaa on perattu 1900-luvun alussa, jolloin Ruokojärven vedenpintaa on ilmeisesti jälleen laskettu. Vuonna 1935 Ruoko-ojassa on suoritettu puhdistusperkauksia. Ruoko-ojan alapuolella oleva Pitäjänoja on perattu vuonna Perkaus on ulotettu koskemaan myös Ruoko-ojan alapäätä. Säännöstelypato ja tekojärvi (Ruoko-oja) ovat valmistuneet vuonna Tässä yhteydessä Ruoko-ojan yläosa on perattu ja veden alle jäänyt notko on raivattu. Ruokojärven Katiskalahtea ja Seppälänlahtea on pengerretty 1970 ja luvuilla. Alavimpia alueita on pengerretty jo aikaisemmin. Ruokojärven pohjoispäätä on ruopattu ja ranta on kunnostettu vuonna Ruokojärvellä, Seppälänlahtea lukuun ottamatta, on tehty laajoja kasvillisuuden niittoja 1990-luvun puolessa välissä.

3 3 Hydrologiset tiedot Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellään nro 60/1978 B Kankaanpään kaupungille Ruokojärven säännöstelyyn ja Ruoko-ojan patoamiseen myöntämän luvan mukainen Ruoko-ojan säännöstelypadon suurin sallittu juoksutus on 1,8 m 3 /s ja Ruokojärven tulva-aikainen keskiylivedenkorkeus enintään noin N ,20 m. Vedenkorkeus pyritään yleensä pitämään vyöhykkeessä +76,00 76,10 m. Säännöstelypadon kynnysten ja tulva-aukkojen purkauskyky on mitoitusylivedenkorkeudella noin 1,8 m 3 /s ja hätäylivedenkorkeudella noin 2,1 m 3 /s. Juoksutuksen tulee olla aina vähintään 10 l/s. Säännöstelyn mukaiset vedenkorkeudet ovat (N 43 + m): Ruoko-oja Ruokojärvi teknillinen NW 74,40 75,10 talvi NW 75,80 75,90 kesä NW 75,80 HW 76,20 tulva HW 76,20 76,20 hätä HW 76,70 76,70 Ruokojärven virtaamille on arvioitu seuraavat ääri- ja keskiarvot: - kerran 20 vuodessa toistuva ylin virtaama (HQ 1/20 ) 1,3 m 3 /s - keskiylivirtaama (MHQ) 0,7 m 3 /s - keskivirtaama (MQ) 0,14 m 3 /s - alin virtaama (NQ) 0 m 3 /s Vedenlaatu Ruokojärven suurin kuormittaja on hajakuormitus, joka aiheutuu pääosin maataloudesta. Ruoko-ojan kuormitus aiheutuu taajama-asutuksen hulevesistä. Ruokojärven valuma-alueen vedenlaatua tutkittiin ottamalla vesinäytteet Ruokojärven luusuasta, Kankaanjärven yläpuolelta ja alapuolelta, Aumanojasta, Seppälänlahdesta, Järventaustasta, Kirkko-ojasta, Kankaanpäästä, Kooninjärvestä ja kahdesta tulo-ojasta. Vedenlaadun kokonaiskuvan saamiseksi vesinäytteet otettiin vuosina neljä kertaa eri vuodenaikoina. Ruokojärveen laskevat ojavedet olivat eroosion samentamia ja runsasravinteisia. Myös hygieeninen likaantuminen oli ajoittain voimakasta. Puhtaimpia olivat keskustan suunnasta laskevat ojat, joihin tulee lähinnä hulevesikuormaa. Ruokojärvi oli talvella vähähappinen ja kesällä erittäin rehevä. Veden yleislaatu on välttävä. Rehevyys johtuu järveen laskevien ojien runsasravinteisuudesta, johon on syynä lähinnä hajakuormitus. Jätehuollon puutteista kertoo myös ojavesien voimakas hygieeninen likaantuminen. Ruoko-ojan vedenlaatu oli heikko jo yläjuoksulla eikä laatu heikentynyt alajuoksua kohti. Kankaanjärven happitilanne oli talvella tyydyttävä ja kesällä vesi oli sameaa, runsasravinteista ja laadultaan heikkoa. Pohjan laatu Pohjalietteen laadun selvittämiseksi otettiin sedimenttinäytteet talvella 2005 Ruokojärveltä (2 kpl) sekä Ruoko-ojasta ja Kankaanjärvestä (1 kpl). Sedimentit olivat varsin kiinteitä saviliejuja (vesipitoisuus %) ja orgaanista ainesta oli melko vähän. Pohjalietteiden fosforipitoisuudet olivat alhaisempia kuin luonnontilaisessa normaalissa järvisedimentissä ja korkein ar-

4 vo oli Ruoko-ojassa. Pohjalietteiden typpipitoisuudet olivat alhaisempia kuin luonnontilaisessa normaalissa järvisedimentissä lukuun ottamatta Kankaanjärveä, jossa pitoisuus oli normaalilla tasolla. Pohjasedimentit olivat siten vähäravinteisia, vaikka itse Ruokojärvi on rehevöitynyt. Tilanne saattaa olla se, että ravinteet eivät kerry pohjalietteeseen ajoittain heikon happitilanteen takia, vaan joutuvat vesimassaan ja edelleen ravinnekiertoon tuottamaan runsasta uutta levämassaa. Järvien pohja on mataluuden takia ns. eroosiopohjaa, jota läpivirtaus huuhtelee jatkuvasti. Sedimentaatio jää näin ollen vähäiseksi eikä pohjalle kerry ravinnepitoisia lietteitä. Raskasmetallit määritettiin Ruokojärven eteläpäästä, jossa sedimentin raskasmetallipitoisuudet olivat kaikkien tutkittujen metallien osalta luonnontasolla, joten minkäänlaista kuormittumista ei ollut havaittavissa. Lietteen laatu ei aseta esteitä peltolevitykselle tai muulle hyötykäytölle. Kasvillisuus ja linnusto Irtokellujia on runsaasti vain Ruoko-ojan tekoaltaan luoteisessa osassa. Irtokellujat ottavat kaiken tarvitsemansa suoraan vedestä, joten ne voivat kasvaa vain korkean ravinnepitoisuuden omaavissa vesissä. Tähän osaan tekoallasta tulee jostain ravinteita erittäin runsaasti. Irtoleijujia on kuitenkin suhteellisen vähän ja pääasiassa vain Ruokojärven Seppälänlahdella. Vesisammalia on runsaasti vain Seppälänlahdella. Vesistö ei ole ylirehevöitynyt, koska vesisammaleet eivät viihdy sellaisissa vesistöissä. Pohjalehtiset kärsivät veden sameudesta ja muiden kasvien varjostuksesta. Näitä kasveja ei vesistöstä löytynyt. Vaikka vesi on tummaa, niin vesisyvyydeltään matalalla Seppälänlahdella ja Kankaanjärvessä kasvoi melko runsaasti uposlehtiskasveja. Kelluslehtisiä kasvaa runsaasti kaikilla matalilla vesistön osilla, koska ne eivät kärsi rehevöitymisestä. Kaikki kelluslehtiset kasvit ovat pehmeällä pohjalla kasvavia lajeja eikä yhtään karun vesistön kasvia löytynyt. Ilmaversoisista ruohoista järviruokon, järvikaislan ja varsinkin sarojen runsaus kertoo pitkälle edenneestä umpeenkasvusta. Osmankäämien risteymää esiintyi erityisesti ihmisen muuntelemilla alueilla kuten ojien suissa. Ruokojärven Seppälänlahti on erittäin arvokasta linnuston pesimäaluetta. Pesimälinnustosta mainittakoon laulujoutsen, kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Ruokojärven Narvilahti ja pääallas sekä Kankaanjärvi ovat lintujen muutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita. 4 Kalatalous Ruokojärvi kuuluu Ruokojärven osakaskunnan alueeseen. Kalastusta harjoitetaan lähinnä kotitarve- ja virkistyskalastuksena. Kalaston selvittämiseksi Ruokojärven vesistössä suoritettiin koekalastus syksyllä Kalabiomassa oli Ruokojärvellä ja Kankaanjärvellä korkea ja yksilömäärä erittäin korkea. Särkikalojen osuus biomassasta oli Ruokojärvellä 67 % ja Kankaanjärvellä 88 %, mikä on korkea rehevillekin järville. Kalaston koostumus on suoritetun koekalastuksen perusteella vinoutunut särkikalavaltaiseksi. Hauen osuus oli Ruokojärvellä kohtalainen.

5 5 Vesistön käyttö Ruokojärven rannalla on vakituista asutusta lähinnä järven pohjoispäässä ja Kankaanjärvellä etenkin Pohjanmaan tien itäpuolella. Ruoko-ojan altaan itäranta rajoittuu tiealueeseen ja länsirannalla on runsaasti asutusta. Kankaanpään kaupungin viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen määrä 300 metrin etäisyydellä rannasta on Ruokojärvellä noin 40, Ruoko-ojalla 1 ja Kankaanjärvellä 7. Ruokojärvellä on 8 loma-asuntoa mutta Ruoko-ojalla ja Kankaanjärvellä ei yhtään. Ruokojärvellä ja Ruoko-ojalla ei ole vesiliikennettä lukuun ottamatta vähäistä suotuveneilyä. Kaavoitus Ruokojärven ja Ruoko-ojan alue kuuluvat Kankaanpään taajamien osayleiskaavan alueeseen. Alue kuuluu osittain asemakaava-alueeseen. Taajamien osayleiskaavassa merkintöinä Ruokojärven alueella ovat virkistysalue, jolla ympäristö säilytetään (V/s), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, (VU) pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään (AP/s), lähivirkistysalue (VL), julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), pientalovaltainen asuntoalue (AP-2), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU), sekä loma-asuntoalue (RA). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet on osoitettu maakuntakaavassa. Taajamien osayleiskaavassa merkintöinä Ruoko-ojan alueella ovat lähivirkistysalue (VL), tieliikenteen alue (LM), pientalovaltainen asuntoalue (AP- 2), kerrostalovaltainen asuntoalue (AK-1), pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään (AP/s), palvelujen ja hallinnon alue (P), teollisuusja varastoalue (T), julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) ja maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Suojelualueet Hankealueella ei ole Natura verkostoon kuuluvia kohteita tai muita suojelualueita eikä suojelua vaativia luontoarvoja tai luonnonsuojeluasetuksen liitteen 5 eläinlajeja. Ruoppaus- ja läjitystyöt Vesialueiden ruoppauksen tavoitteena on pääasiassa rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Lisäksi ruoppauksella pyritään parantamaan Ruokojärven pohjoispään virtausolosuhteita. Ruopattavat alueet on pyritty suunnittelemaan niin, että ne ovat vallitsevan virtaussuunnan mukaisesti etelästä pohjoiseen päin. Lisäksi on pyritty siihen, että ruopatuilla alueilla on luonnollinen yhteys vesialueen päävirtauskenttään. Näin pyritään estämään virtauksen mukana kulkeutuvan aineksen eli sedimentin kasaantuminen ruopatuille alueille, jolloin ruoppauksesta saatava hyöty jää mahdollisimman suureksi ja pitkäaikaiseksi. Ruoppausalueet ruopataan vedenvirtaussuunnan mukaisessa järjestyksessä. Ruokojärveä on suunniteltu ruopattavaksi 15 eri alueella R1 R8, R20 R21 ja R23 R27 sekä Ruoko-ojaa eteläosalla alueella R9, jotka kaikki sijaitsevat Ruokojärven osakaskunnan hallinnoimalla yhteisellä vesialueella Ruopattavilla alueilla R1 ja R9 ruoppauksella pyritään virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamisen lisäksi parantamaan veden vir-

6 Hankkeen vesistövaikutukset tausolosuhteita. Ruopattavien vesialueiden pinta-ala vaihtelee alueittain välillä m 2 ja on yhteensä noin m 2. Ruoppausmassojen määrä vaihtelee alueittain välillä m 3 ktr ja on yhteensä noin m 3 ktr. Ruoppaussyvyys on kaikilla alueilla noin 0,5 m rantakasviston juurakkokerroksen ja kuolleiden kaislamattojen poistamiseksi. Alueella R27 Seppälänlahden perällä ruopataan yhteys avovesialueelle ja lisäksi ojansuun pienellä laskeutusaltaalla ruoppaus tehdään syvyyteen vähintään 2,0 m. Ruoko-ojan ruoppausalueella R9 varsinaista ruoppausta tehdään alueen pohjoispäässä ja muilta osin oja perataan. Ruoppausmassojen läjitysalueista on tehty jokaisen kiinteistön omistajien kanssa sopimukset. Läjitysalueita on yhteensä 29, niiden pinta-ala vaihtelee alueittain välillä m 2 ja alueiden pinta-ala on yhteensä noin 17,25 ha. Läjitettävä massamäärä vaihtelee alueittain välillä m 3 itr ja massamäärä on yhteensä noin m 3 itr. Läjityskerroksen paksuus on kaikilla alueilla noin 0,5 m. Ruoppausmassat läjitetään pääasiassa ruopattavan alueen välittömään läheisyyteen. Läjitysalueet pengerretään siten, etteivät massat pääse valumaan takaisin vesistöön. Läjitettävillä massoilla nostetaan ranta-alueella olevien peltojen maanpinnan korkeutta. Läjitysalueista ei makseta korvauksia maanomistajille. Ruoko-ojan ruoppausmassat voidaan kuljettaa kaupungin omistamille maa-alueille erikseen sovittaviin kohteisiin. Ruoppausmenetelmänä käytetään ruoppausta kaivinkoneella rannalta sekä jään päältä. Kaivinkoneruoppausta puoltavat ruopattavien alueiden läheisyys rannasta, pohjasedimentin laatu, veden vähäinen syvyys, läjitysalueen tilantarve, läjitysalueiden läheinen sijainti ja taloudellisuus. Ruoppaustyön yksikkökustannukset riippuvat mm. ruopattavien massojen laadusta ja määrästä, käytettävästä työmenetelmästä sekä läjitysalueen sijainnista ja etäisyydestä. Ruoppauskustannusten on arvioitu vaihtelevan alueittain välillä 4 6 /m 3 ktr. Samentumisen ja muiden ruoppauksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ruoppaustyöt suoritetaan virkistyskäyttökauden ulkopuolella. Ruoppaustyöt pyritään tekemään välisenä aikana. Ruoppaukset parhaana loma-aikana tiheillä mökkirannoilla ovat vesilain vastaisia. Arvokkailla lintuvesialueilla ruoppauksia ei saa tehdä lintujen pesintäaikana, joka kestää huhtikuusta elokuuhun lajista riippuen. Ruopattavien alueiden laajuuden vuoksi ruoppausajankohdaksi soveltuu parhaiten talviaika, jolloin jää ja maapohja kantavat parhaiten kaivumassojen kuljetuskaluston. Ruoppaustöiden ansiosta Ruokojärven vesitilavuus kasvaa suunnitelman täydennyksen mukaisella ruoppausmassojen kokonaismäärällä noin m 3 eli noin 3 % nykyiseen vesitilavuuteen verrattuna. Ruopattavilla alueilla järven syvyys kasvaa, jolloin alueiden virkistyskäyttömahdollisuudet (esimerkiksi veneily) paranevat. Ruopattavilla alueilla veden vaihtuvuus paranee pitäen kasvillisuuden kurissa ja veneväylän avoimena. Ruoppauksen yhteydessä poistettavan sedimentin mukana poistuu ravinteita, jolloin ve- 6

7 denlaatu paranee järven fosforivaraston pienentyessä. Ruopattavilta alueilta poistuu ruoppauksen yhteydessä vesikasvillisuus. Ruoko-ojan ruoppauksella ja perkauksella parannetaan vedenvirtausta uomassa, jolloin siinä pystytään johtamaan myös tulva-aikojen mukainen vesimäärä. Vesistössä tapahtuvat rakennus- ja ruoppaustyöt lisäävät aina kiintoaineen huuhtoutumista eli sedimenttiä sekoittuu veteen, jolloin veden sameus lisääntyy. Myös pohjakasvillisuus ja -eläimistö häiriintyvät. Veden samentuminen saattaa huonontaa vesistön virkistyskäyttöoloja pidemmän aikaa. Laskeutuva kiintoaine voi tukehduttaa vesistön pohjaan ja kasvillisuuden sekaan lasketun kalojen mädin. Kalanpoikasten ja rapujen kidukset tukkeutuvat herkästi hengitysveden mukana tulevasta kiintoaineesta. Lisäksi ruoppausten aiheuttama melu, virtaukset ja samentuminen karkottavat kaloja. Pohjasedimentin käsittely saattaa liikkeelle myös pohjaan laskeutuneet ja sitoutuneet ravinteet. Seurauksena voi olla kasvillisuuden runsastuminen, jos kiintoaine pääsee sekoittumaan veteen tai massat valuvat takaisin järveen. Ruoppausten laajuuden vuoksi ruopattavien alueiden alapuoliseen vesistöön saattaa kertyä hienojakoista maa-aineista. Ruoppaukset pyritään suorittamaan talviaikaan, jolloin virtaamat ovat pienimmillään ja maa jäässä, ja tällöin ruoppauksen aiheuttama maa-aineksen ja veden sekoittuminen on vähäisintä. Vesikasvillisuuden poistuminen laajoilta alueilta ruoppausten yhteydessä saattaa huonontaa Ruokojärven vedenlaatua, sillä rantavyöhykkeen kasvillisuus sitoo valuma-alueelta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Ruoppausten yhteydessä poistuva vesikasvillisuus voi korvautua vaikeammin torjuttavilla kasvilajeilla, jolloin useimmiten kyseessä on joku uposkasvi. Ruoppausten ja kasvillisuuden niiton myötä vesikasvillisuuden väheneminen aiheuttaa veden virtauksen voimistumista ja tätä kautta ravinteiden uudelleenvapautumisen lisääntymistä. Näistä syistä veden sameus kasvaa ainakin väliaikaisesti. Hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelulain vastaisia vaikutuksia eikä hanke aiheuta pysyvää haittaa vesistön muulle käytölle tai luonnonarvoille. Hankkeen vaikutusalueella ei aiheudu vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. 7 Valmistelulupa Suunnitelmaan sisältyvien ruoppaustöiden aloittamiseen haetaan lupaa ennen varsinaisen lupapäätöksen voimaan tuloa, jotta rahoituksen järjestäminen ja työt voitaisiin tehdä voimassa olevalla EAKR-rahoituskaudella HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kankaanpään kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen

8 hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä kalatalouspalveluilta, Kankaanpään kaupungilta ja Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 8 LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Karvianjoen alaosan vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tyydyttävä. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila nykyisillä vesienhoidon toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Hakemussuunnitelman mukaisen ruoppaushankkeen toteuttaminen Ruokojärvessä ja Ruoko-ojassa ei vaikuta tavoitteeseen pääsyyn. Vastuualue on katsonut, että Ruokojärven ja Ruoko-ojan ruoppauksiin voidaan myöntää lupa ja valmistelulupa. 2) Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalvelut Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena on puoltanut hakemusta. MUISTUTUKSET 3) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue on esittänyt huomautuksenaan, että maantie ( ) tiealueella ei saa operoida ilman tienpitoviranomaisen lupaa. 4) AA (Lähdekumpu ) on todennut, että hanke on kannatettava ja tarpeellinen. Kunnostuksen yhteydessä on kuitenkin huolehdittava siitä, että alajuoksulla sijaitsevan miltei umpeen kasvaneen Kankaanjärven kunto ei entisestään huonone. Valitsemalla otollisin ruoppausajankohta ja käyttämällä järkevästi Vuohiniityntien patoluukkuja voidaan vaikuttaa siihen, ettei vähäistäkään määrää lietemassaa pääse valumaan Kankaanjärveen. Kankaanjärven tila on huolestuttava. Se madaltui entisestään, kun ratapenkka sortui ja soramassat vyöryivät järven eteläpäähän. Rehevöityminen ja kasvillisuuden lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että järvessä on vapaana lainehtivaa vettä vain kasvukauden ulkopuolella ja tulva-aikoina. Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin tarkastuksessa todettiin, että Pitäjänojaan rakennettu pohjapato on liian matala ja Kankaanjärven vedenpinnan pitäisi vähävetisinäkin aikoina olla vähintään +68,80 m. Ruokojärven ja Ruoko-ojan kunnostuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että Kankaanjärven kuormitus ei entisestään pahene eikä sen vedenpinta enää alene.

9 9 HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntojen ja muistutusten johdosta hakijalta selityksen. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä todennut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen muistutuksesta, että Ruokojärven reitin kunnostussuunnitelman mukaisten ruoppaus- ja läjitystöiden toteutus ei edellytä toimintaa tiealueella. Mikäli tarvetta tiealueen käyttöön tulee, vastaa Kankaanpään kaupunki hankkeen toteuttajana asianmukaisten lupien hankkimisesta tienpitoviranomaiselta tai kaupunki velvoittaa hankkeen toteutuksesta vastaavan urakoitsijan hankkimaan asianmukaiset työn toteutuksen edellyttämät luvat. Hakija on todennut AAn muistutuksesta, että kunnostussuunnitelman mukaan ruoppauksia tehdään Ruokojärvellä ja Ruoko-ojassa noin 580 m etäisyydelle Ruoko-ojan eteläpäästä eli lähimmillään noin 1 km etäisyydellä Vuohiniityntien padosta ja noin 2 km etäisyydellä laskuojan päästä Kankaanjärven rannassa. Ruoppaukset ulotetaan noin 0,5 m syvyyteen kasvillisuuden juurakkojen poistamiseksi. Ruoppausmassat läjitetään Ruokojärven ranta-alueille pengertämällä siten, etteivät ruoppausmassat pääse valumaan vesistöön. Ruoppaustyöt aiheuttavat jonkin verran veden samentumista, mikä on kuitenkin kestoltaan lyhytaikaista. Ottaen huomioon Kankaanjärven sijainnin suhteessa ruopattaviin alueisiin ja samentumisen rajallisen keston, ei ruoppaustöillä katsota olevan Kankaanjärven vedenlaatua heikentäviä vaikutuksia. Kunnostushankkeen tavoitteena on osaltaan parantaa Ruokojärven ja Ruoko-ojan vedenlaatua ravinnekuormitusta vähentämällä, millä on myös Ruokojärven alajuoksulla sijaitsevan Kankaanjärven vedenlaatua parantavia vaikutuksia. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kankaanpään kaupungille luvan Ruokojärven ja Ruoko-ojan kunnostamiseen ruoppaamalla yhteistä vesialuetta Ruokojärvellä 15 eri alueella R1 R8, R20 R21 ja R23 R27 sekä Ruoko-ojaa eteläosalla alueella R9 hakemukseen liitetyn päivätyn Ruokojärven vesistön kunnostussuunnitelman ja sen täydennykseen liitetyn päivätyn piirustuksen nro 1/2012 Ruokojärven ruoppaus ja läjitysalueet (mittakaava 1:5 000) mukaisesti Kankaanpään kaupungissa Kankaanpään kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppaustyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti vesistön virkistyskäyttökauden ulkopuolella siten, että töistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Arvokkailla lintuvesialueilla ruoppauksia ei saa tehdä lintujen pesintäaikana.

10 2) Ruoppausmassat on läjitettävä sellaisille maa-alueille, joiden omistajien kanssa on sovittu läjityksestä, ja siten, että massat eivät pääse valumaan vesialueelle, minkä estämiseksi läjitysalueet on tarvittaessa pengerrettävä. Massojen kuivuttua läjitysalueet on tasattava ja maisemoitava alueen käyttöön ja ympäristöön sopivalla tavalla. 3) Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 4) Luvan saajan on ennen ruoppausta selvitettävä alueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 5) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 6) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 7) Työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 8) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä ruoppausalueiden sijaintia vesialueella osoittava kartta. 10 Perustelut Ruokojärven ja Ruoko-ojan matalien vesialueiden ruoppaus on tarpeen rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksien ja Ruokojärven pohjoispään virtausolosuhteiden parantamiseksi. Hankkeen toteuttaminen parantaa veden vaihtuvuutta ja veneilyolosuhteita ruopattavilla vesialueilla. Ruoppaukset pyritään suorittamaan talviaikaan, jolloin virtaamat ovat pienimmillään ja ruoppauksen aiheuttama maa-aineksen ja veden sekoittuminen on vähäisintä maan ollessa jäässä. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu veden samentumista. Kun ruoppaustyöt suoritetaan lupamääräyksen 1) mukaisesti vesistön virkistyskäyttökauden ulkopuolella, niistä ei aiheudu merkittävää haittaa vesistölle tai sen käytölle. Ruoppausmassat läjitetään sellaisille maa-alueille, joiden omistajien kanssa on sovittu läjityksestä. Ruokojärven osakaskunta, joka hallinnoi ruoppausten kohteena olevaa yhteistä vesialuetta , on ylimääräisessä osakaskunnan ko-

11 kouksessa päättänyt osallistua Ruokojärven kunnostusprojektiin ja sen rahoittamiseen. Hankealueella ei ole Natura verkostoon kuuluvia eikä muita suojelualueita. Hanke ei ole alueella voimassa olevan kaavoituksen vastainen. Karvianjoen alaosan vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan tyydyttävä. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila nykyisillä vesienhoidon toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Hankkeen toteuttaminen ei vaikuta tavoitteeseen pääsyyn. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ja yleiseltä kannalta arvioituna hankkeesta yleisille ja yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille ja yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat siten olemassa. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5 ja 6 sekä 11 luvun Valmistelulupa Perustelut Aluehallintovirasto hylkää Kankaanpään kaupungin hakemuksen hakijan oikeuttamiseksi ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvassa tarkoitetut laajat ruoppaustyöt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen oloja ei voida olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Sovellettu säännös Vesilain 3 luvun 16 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa lausunnot ja muistutukset huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen vesialueen ruoppausta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa, kun ruopattava massamäärä on yli m 3 ktr.

12 12 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kankaanpään kaupunki Jäljennös päätöksestä Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalouspalvelut (sähköpostitse) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kankaanpään kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Raija Aaltonen Esko Vähäsöyrinki Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen (puheenjohtaja) ja Esko Vähäsöyrinki (esittelevä jäsen). EV/sl

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.