VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vahvistettu ympäristöministeriössä

2 Kansikuva: Pirjo Niemi

3 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA) VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntavaltuuston hyväksymä ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

4 SISÄLLYSLUOTTELO 1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT KAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN (MRL) SEKÄ MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUKSEN (MRA) MUKAISTEN SISÄLTÖVAATIMUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOONOTTAMINEN MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN MUIDEN TAVOITTEIDEN JA STRATEGIOIDEN HUOMIOON OTTAMINEN KAAVAN SUHDE NAAPURIMAAKUNTIEN KAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE KOKONAISMAAKUNTAKAAVAAN KAAVOITUSPROSESSIN YLEINEN ARVIOINTI VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU VAIHTOEHTO ELI KOKONAISMAAKUNTAKAAVA VAIHTOEHTO 1 ELI VAIHEMAAKUNTAKAAVA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA LIIKENNETURVALLISUUTEEN VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ENERGIATALOUTEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN TUULIVOIMA-ALUEIDEN TOTEUTTAMISEN YHTEISVAIKUTUKSET POHJANMAAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 TOTEUTTAMISEN KOKONAISVAIKUTUKSET ARVIOITUNA MRA 1 :N MUKAISESTI Kuva 1: Näkymä Vaasan Sundomin kylästä. Kuva: Pirjo Niemi

5 Kuva 2: Tuulivoimala Sundomissa. Kuva: Pirjo Niemi Lyhenne MRL MRA YVA RKY W Wh V Selitys Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Ympäristövaikutusten arviointimenettely Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt Watti on tehon yksikkö (1 Kilowatti, kw = 1000 W, 1 Megawatti, MW = 1000 kw, 1 Gigawatti, GW = 1000 MW, 1 Terawatti, TW = 1000 GW) Wattitunti on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Voltti on jännitteen yksikkö Huomaa, että Torkkolan, Naarajoen, Moikipään, Arstun ja Västervikin tuulivoimapuistot jätettiin ympäristöministeriön päätöksessä vahvistamatta.

6 1 1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Tämä vaikutusten arviointi on kiinteä osa uusiutuvien energiamuotojen ja niiden sijoittumista koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisprosessia. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa suunnittelijoille, osallisille ja päättäjille tietoa kaavan toteuttamisen vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tukea kaavaratkaisun valmistelua ja valintaa. Maakuntatasolla vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon kaavan luonne, tehtävä ja tarkoitus. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä Pohjanmaan kaavayva-ryhmän kanssa. Ryhmässä on ollut edustus Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituksesta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI), Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä Pohjanmaan liitosta. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttöja rakennusasetus (MRA) ja näiden maakuntakaavalle asettamat tavoitteet, periaatteet ja vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida kaavan tarkoitus ja tavoitteet, aikaisemmat kaavat ja selvitykset sekä selvityksiin vaikuttavat tekijät. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty olemassa olevaa kaavoituksen tietoaineistoa, vaihekaavan lähtöaineistoksi laadittuja selvityksiä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ja Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset, laadittua selvitystä tuulivoima-alueiden vaikutuksista Natura alueisiin sekä tuulivoimapuistohankkeiden YVA-menettelyn yhteydessä syntynyttä aineistoa. Vaikutusten arviointi on ollut kiinteä osa Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaprosessia alusta lähtien. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on Vaikutusten arvioinnissa peilataan vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia ensisijaisesti vahvistettuun Pohjanmaan maakuntakaavaan, mutta myös nykyiseen maankäyttöön.

7 2 2. KAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) mukaisten sisältövaatimusten huomioon ottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 25 mukaan maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueidenkäyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Luvusta 2.2 käy ilmi, miten valtakunnalliset tavoitteet on otettu huomioon vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa. Miten muut tavoitteet ja strategiat on huomioitu, käsitellään luvuissa 2.3 ja 2.4. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana ovat maakunnan erityistarpeet. Mahdollisuuksien mukaan maakuntakaavoituksessa on otettu huomioon myös naapurimaakuntien kaavoitus varsinkin suunnittelualueeseen rajoittuvilla alueilla. Vaihemaakuntakaavan aluevaraukset on osoitettu valtakunnallisten tavoitteiden ja maakunnan alueidenkäytön tavoitteiden vaatimalla tarkkuudella. Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa on MRL:n mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kaavaselostus täyttää sisällöltään maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset esittäen selvityksen alueen oloista, suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot, yhteenvedon kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä, arvioinnin kaavan vaikutuksista, selvityksen kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin sekä kuntien suunnitteluun, suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenvedon kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä, valitun kaavaratkaisun keskeisen sisällön ja perusteet sekä selvityksen siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon, kaavan toteutuksen ajoituksen ja seurannan sekä yhteenvedon selostuksen pääkohdista. Maakuntakaavaa valmisteltaessa tulee MRL:n mukaan varmistaa, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kohtuullisuusharkinnassa on huomioitu vaihemaakuntakaavan toteuttamisen kokonaisvaikutukset. Täydellistä tasa-arvoa on vaikea saavuttaa, mutta vaihemaakuntakaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaava täyttää niin maakuntakaavan tarkoituksen kuin maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen asettamat sisältövaatimuksetkin.

8 3 2.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottaminen Maakuntakaavan tulee täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin ja jakautuvat yleisiin tavoitteisiin ja erillistavoitteisiin: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset (eivät koske tätä kaavaa) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko). Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Vaihemaakuntakaavaratkaisulla voidaan vähentää maakunnan riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä ja lisätä maakunnan omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna Vaihemaakuntakaava luo hyvät edellytykset saavuttaa tämä tavoite. Pohjanmaan rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat erinomaiset edellytykset tuulivoiman rakentamiselle koko maakunnan pituudelta. Kaavaratkaisu tukee omalta osaltaan tasapainoista maakunnan kehittämistä, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu verrattain tasaisesti koko maakunnan alueelle. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevan infrastruktuurin optimaaliseen hyödyntämiseen. Hyvät liikenneyhteydet, valtakunnan voimansiirtoverkko, alueelle sijoittuvat suurmuuntoasemat (Kristiinankaupunki ja Tuovila) ja olemassa olevat sähköasemat sekä ja rannikon suuret satamat luovat hyvät edellytykset tuulivoimapuistojen laajamittaiselle toteuttamiselle. Alueen yhdistävänä väylänä toimii valtatie 8, joka kulkee rannikon suuntaisena etelästä pohjoiseen. Maakunnan sähkönsiirtoverkon kannalta keskeiset suurjännitelinjat kulkevat myös rannikkoa pitkin. Tuulivoimaloiden alueita on kaavaratkaisussa osoitettu valtatien kummallekin puolelle. Tuulivoimaloiden alueiden painopiste on kuitenkin maakunnan eteläosassa. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, erityisesti Vaasan seudun energiateknologisen osaamisen keskittymään kuuluvien yritysten kilpailukykyä. Tuulivoimatuotanto myös monipuolistaa alueen elinkeinoelämää.

9 4 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyy. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Vaihemaakuntakaavaratkaisu parantaa edellytyksiä ottaa käyttöön uusiutuvia energiavaroja, etenkin tuulivoimaa. Alueella tuotettu tuulivoima lisää maakunnan energiaomavaraisuutta ja energiahuollon varmuutta. Myös tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyvät voimansiirtoverkostojen laajennukset ja uudet suurmuuntoasemat edesauttavat kohti energiatehokasta ja ekologisesti ja taloudellisesti kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisulla ei myöskään heikennetä nykyisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä, koska esim. metsätaloutta voidaan alueilla harjoittaa edelleen ja turkistarha-alueisiin on jätetty riittävä suoja-etäisyys. Tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyviä huoltotieverkostoja voidaan myös hyödyntää metsätaloudessa. Tuulivoimapuistojen vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat rakentamisen aikaisia kun taas tuulivoimapuistojen toiminnanaikaiset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimaloiden ääni sekä valon ja varjon vilkkuminen saattavat haitata lähimpien asuntojen käyttöä. Kaavaan otetut tuulivoimaloiden alueet on kuitenkin pääasiassa rajattu niin, että tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin jää riittävä suojavyöhyke. Talviaikana tietyllä säällä voimalasta irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimalan lähistöllä liikkujille. Tuulivoimaloiden alueiden sijainti asumattomilla, vähäisessä virkistyskäytössä olevilla metsäalueilla vähentää ihmisiin kohdistuvan onnettomuusriskin kuitenkin erittäin pieneksi. Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessaan tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta siltä osin kuin niiden avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energialähteitä.

10 5 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojeluverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyksen kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu tuulivoimatuotannon kannalta herkkien alueiden ja ristiriitaisten maankäyttömuotojen ulkopuolelle. Tuulivoimalaalueet on mm. rajattu niin, etteivät ne sijoitu tärkeille pohjavesialueille. Kaikki alueet on sijoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden alueiden ja suojeltujen avosoiden ulkopuolelle. Pohjanmaan kulttuurimaisema-alueet ovat pääasiassa avoimia jokilaaksojen viljelyalueita, joilla tuulivoimalat toteutuessaan näkyvät laajalti. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Kyrönjokilaaksoon, Närpiönjokilaaksoon ja Lapväärtinjokilaaksoon, koska näiden läheisyyteen sijoittuu useita tuulivoimaloiden alueita. Tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisen myötä osa alueiden luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Alueiden sisällä aiheutuu myös elinympäristöjen pirstoutumista huoltotieverkostosta ja voimajohdoista. Ekologisista vaikutuksista merkittävimpiä voivat olla tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin, erityisesti lintuihin.

11 6 Pohjanmaalla ja Merenkurkussa lintujen muuttoa ohjaa Pohjalahden rantaviiva, jota seuraillen muuttaa merkittäviä määriä lintuja vuosittain. Linnut muuttavat pääasiassa alavia maita seuraillen muuton painottuessa erityisesti etelä-pohjois-suuntaista meren rannikkoa pitkin. Linnustovaikutuksista törmäykset ovat merkittävimmät. Törmäysriskiä lisää tuulivoimaloiden alueiden sijoittuminen lintujen muuttoreteille. Kaavaa varten laadittu selvitys sisältää linnustoselvityksen, jossa on selvitetty merkittävät lintujen muuttoreitit ja levähdyspaikat sekä merikotkan ja kalasääsken reviirit, pesät ja ruokailualueet. Vaihekaavaa laadittaessa on erityisesti otettu huomioon merkittävät lintujen muuttoreitit sekä merikotkien ja kalasääskien pesät. Tuulivoimaloiden alueiden toteutuessa niiden päämaankäyttö (maa- ja metsätalousalue) säilyy. Alueita voidaan edelleen käyttää virkistykseen (ulkoiluun, luonnon tarkkailuun, metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen ja sienestykseen). Toimivat tuulivoimalat eivät näitä toimia estä, mutta voimaloiden näkyminen tai ääni voidaan kokea virkistyskäytölle häiritsevänä. Kaavaan otettujen tuulivoimaloiden alueille ei sijoitu vahvistetun maakuntakaavan virkistyskohteita tai - reittejä paitsi Laihian Rajavuorella. Muutamat tuulivoimala-alueet (Långskogen, Gunilack, Naarajoki, Kattiharju, Flatbergen, Långmarken, Peninkylä ja Kullen) sijoittuvat alueelle, jonne maakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Tuulipuiston toteuttamisen myötä alueen luonne luontoretkeilykohteena muuttuisi. Joillekin tuulivoimaloiden alueille voi vaihemaakuntakaavan toteutuksen alkuvaiheessa syntyä myös tuulivoimalamatkailua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimalinjojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset sekä vanhojen verkostojen parantamisen ja laajentamisen tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö, ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja - alueet sekä maiseman erityispiirteet. Vaihemaakuntakaava vastaa omalta osaltaan valtioneuvoston vuoden 2008 (päivitys 2012) ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin, kun kaava mahdollistaa tuulivoimapuistojen toteut-

12 7 tamisen maakunnassa. Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää korvaten muita energiantuotantomuotoja sähkömarkkinoilla. Suomessa tuulivoimatuotannon tavoitetasoksi on asetettu MW vuonna Pohjanmaan maakunnassa tavoitteeksi on asetettu olla energiantuotannon osalta omavarainen vuonna Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, mikä tarkoittaa, että maakunnassa tuotettaisiin MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 250 km 2 tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 430 km 2 tuulivoima-alueita, jotta vaihtoehdoille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää riittävästi pelivaraa. Kaavassa on osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat maatuulivoima-alueet. Tuulivoimaloiden alueet ovat pinta-alaltaan suuria, mikä mahdollistaa laajojen tuulipuistojen toteuttamisen. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon sekä olemassa olevat että suunnitellut suurmuuntoasemat ja voimansiirtojohdot. Lisäksi tuulivoimaloiden alueita on tarkasteltu kokonaisuutena, mikä mahdollistaa optimaaliset ratkaisut niin uusien sähköasemien sijoittamisen kuin kantaverkkoon liityntöjen osalta. Tuulivoimalat voivat korkeina rakenteina muodostaa lentoesteen ja olla vaaraksi lentoturvallisuudelle tai haitata lentoliikenteen sujuvuutta. Lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset tuulivoimarakentamiselle on otettu huomioon laatimalla lentoesteiden korkeusrajoitustasot koko rannikkovyöhykkeelle paikkatieto-mallinnuksella. Suunnittelumääräyksissä sanotaan myös, että lentoliikenteen toiminnasta aiheutuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Kuva 3: Nykyinen infrastruktuuri luo hyvät edellytykset tuulivoimapuistojen toteuttamiselle. Pirjo Niemi Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko) Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä.

13 8 Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Kaavaratkaisu ei vaaranna asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä maankohoamisrannikolla. Tuulivoimaloiden alueita rajattaessa on otettu huomioon rannikon kylien kasvusuunnat. Vaihemaakuntakaavaratkaisu ei estä maankohoamisrannikon luonnollista sukkessiota. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaavassa on otettu hyvin huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 2.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteiden huomioon ottaminen Maakunnan suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja alueellisen kehittämisohjelman eli maakuntaohjelman. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan kehittämistavoitteet. Maankäyttöä, rakentamista ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet toteutetaan mm. maakuntakaavan avulla. Tästä syystä maakuntasuunnitelma on yksi tärkeimmistä lähtökohdista laadittaessa maakuntakaavaa. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 Uuden energian Pohjanmaa - Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä on viisi strategista linjausta: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue. Maakuntasuunnitelma on hyvin laaja asiakirja ja se käsittää useita strategioita vision saavuttamiseksi. Seuraavassa kuvataan sitä, miten vaihemaakuntakaava edistää kunkin strategisen linjauksen keskeistä sanomaa. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen mahdollistaa Pohjanmaan energiaomavaraisuuden Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen mahdollistaa sen, että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä Uusiutuvan energialähteiden lisäämisellä ja korvaamalla niillä uusiutumattomia energialähteitä hillitään ilmastonmuutosta Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen lisää Vaasan seudun ja koko Pohjanmaan tunnettavuutta uusiutuvan energiateknologian arvostettuna osaamiskeskittymänä, mikä lisää seudun kilpailukykyä niin valtakunnallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla Pohjanmaa profiloituu uusiutuvan energian maakuntana, mikä vaikuttaa maakunnan imagoon positiivisesti

14 9 Vaihemaakuntakaava luo työpaikkoja uusille ammattiryhmille energia-alalla mm. tuulivoimateknologian kuljetuksiin ja tuulivoimaloiden asennus- ja huoltotöihin. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Kaavaratkaisu luo omalta osaltaan edellytyksiä tasapainoiselle aluerakenteelle, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu tasaisesti koko maakunnan alueelle. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi - Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen huippualue Vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, koska tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessa tuota lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä Vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energialähteillä (tuulivoima, bioenergia, jätteet, aurinkoenergia, geoterminen lämpö jne.) Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vie Pohjanmaata kohti hiilidioksidineutraalia tilaa sähkön ja lämmöntuotannon osalta Alueella toteutettavien uusiutuvia energialähteitä käyttävien energiantuotantojärjestelmien ansiosta Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteet. 2.4 Muiden tavoitteiden ja strategioiden huomioon ottaminen Suomen ilmasto - ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi (päivitys 2013) Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto-ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna Tuulivoiman osalta strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa asennettu kokonaisteho noin MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Vuonna 2012 tuulivoimatuotannon kapasiteetti Suomessa oli noin 250 MW. Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää vuositasolla tuulivoiman voimakasta lisärakentamista, MW/vuosi. Tämä vastaa noin 50 70:n 3 MW:n tuulivoimalayksikön käyttöönottoa vuosittain. Tavoitetaso on haasteellinen mutta mahdollinen, sillä tuulivoimasta kiinnostuneiden yritysten suunnittelemien rakennushankkeiden yhteenlaskettu tuulivoimakapasiteetti on moninkertainen asetettuun rakentamistavoitteeseen verrattuna. Vaihemaakuntakaava luo omalta osaltaan hyvät edellytykset Pohjanmaan näiden tavoitteiden saavuttamiselle. Pohjanmaan energiastrategia Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Pohjanmaan ilmastostrategiaa ollaan parhaillaan (v. 2014) laatimassa. Vaihemaakuntakaava luo hyvät edellytykset Pohjanmaan energiastrategian toteuttamiselle. Energiaselvitys Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla esitetään, miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotannon avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 240 km 2 alueita. Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakunta-kaavassa varaudutaan noin kaksinkertaiseen maatuulivoima-aluevaraukseen eli noin 500 km 2, jolloin vaihtoeh-

15 10 doille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää tilaa. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 430 km 2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta. Länsi-Suomen ympäristöstrategia Länsi-Suomen ympäristöstrategia (uuden ympäristöstrategian luonnos v alussa) on Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan liittojen sekä ELY-keskuksen yhteinen tulevaisuuden linjaus. Visio 2030 on olla eurooppalainen kestävän kehityksen esimerkkialue. Tavoitteena on saavuttaa tämä seuraaviin keinoin: vesien tilan vaaliminen monimuotoisuuden turvaaminen asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunta ympäristötietoisuuden edistäminen. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen edistää erityisesti ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen hillitseminen teemaan sisältyviä tavoitteita. Energiantuotannosta aiheutuvia ilmaan tulevia päästöjä voidaan minimoida, kun fossiilisia polttoaineita voidaan korvata uusiutuvilla energialähteillä. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Toimintavaiheessa tuulivoimalla tuotettu sähkö ei tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta. 2.5 Kaavan suhde naapurimaakuntien kaavoitukseen Pohjanmaan maakunnan rajamaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan I vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä , II vaihe ja III vaihe Keski-Pohjanmaalla tuulivoimaa koskeva kaavaluonnos on valmisteluvaiheessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Etelä-Pohjanmaan vaihekaavan I Tuulivoima luonnos oli nähtävillä kesällä Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotus oli nähtävillä , jolloin maakuntahallitus päätti jatkaa kaavaehdotuksen suunnittelun täydentämistä. Vaihemaakuntakaavassa on otettu huomioon naapurimaakuntien kaavoitus. Vaikutukset naapurimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten tuulivoima-alueiden maisemavaikutuksina. Maisemalliset yhteisvaikutukset ovat mahdollisia erityisesti maakunnan eteläosassa, jossa vaihemaakuntaka avoissa on osoitettu useita alueita maakuntien raja-alueelle.

16 11 MELLERSTA ÖSTERBOTTEN KESKI-POHJANMAA ÖSTERBOTTEN POHJANMAA SÖDRA ÖSTERBOTTEN ETELÄ-POHJANMAA SATAKUNDA SATAKUNTA Kuva 4: Pohjanmaan maakunta ja naapurimaakunnat. 2.6 Kaavan suhde kokonaismaakuntakaavaan Kaavaratkaisun suhde kokonaismaakuntakaavaan käy ilmi luvusta 3, jossa verrataan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kokonaismaakuntakaava edustaa vertailussa 0-vaihtoehtoa. 2.7 Kaavoitusprosessin yleinen arviointi Kaavoitusprosessin yleinen arviointi käsittää arvion yhteistyön toteutuksesta, viranomaistoiminnasta, nähtäville asettamisesta, lausunto- ja käsittelyprosessista sekä seurannasta. Kaavoitusprosessi on edennyt maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaisesti. Vaihemaakuntakaavaa koskeva ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin MRA:n 11 mukaisesti Viranomaisneuvottelussa oli läsnä edustajat ympäristöministeriöstä, Länsi- Suomen ympäristökeskuksesta, Vaasan tiepiiristä, Museovirastosta, Pohjanmaan museosta, Pohjanmaan kauppakamarista, Satakuntaliitosta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Geologisesta tutkimuskeskuksesta ja Länsi-Suomen merivartiostosta. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä , ja sen yhteydessä tiedotettiin niin kunnille kuin kuntien asukkaillekin. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta saatiin yhteensä 106 yksityisten henkilöiden mielipidettä ja 30 kuntien ja viranomaisten lausuntoa.

17 12 Kaavaa varten laadittu selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla aloitettiin vuonna 2009, ja se valmistui marraskuussa Selvitys laadittiin koko maakunnan kattavana ja siinä kartoitettiin, mitä uusiutuvia energiamuotoja Pohjanmaalla on mahdollista ottaa käyttöön ja niiden sijoittumista. Painopiste selvityksessä oli kuitenkin tuulivoimatuotannossa, ja siinä selvitettiin tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet. Tätä selvitystä täydennettiin kaavaehdotusvaiheessa lisäselvityksin. Lisäselvitys käsitti vireillä olevien hankkeiden ja kaavaprosessissa tulleiden uusien alueiden (20) arvioinnin, linnustoselvityksen, Naturaarvioinnin tarveharkinnan, selvitys Finavian lentoestealueista, maisema-analyysin sekä kaavaratkaisun veden alaisten, taloudellisten, yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin. Uudet alueet arvioitiin samoilla kriteereillä kuin vuoden 2009 selvityksessä. Tämä selvitys päivitettiin ja yhdistettiin lisäselvityksen kanssa yhdeksi raportiksi, joka valmistui joulukuussa Selvitys sisältää mm. kohdekortit kaikkiaan tutkituista 53 alueesta. Kesällä 2012 tehtiin näkymäanalyysit kaikista tutkituista alueista, syksyllä kaavan laatijat kävivät valokuvaamassa kaikki tutkitut tuulivoima-alueet. Vaihemaakuntakaavaluonnos valmistui vuoden 2011 aikana, ja maakuntahallitus päätti kokouksessaan asettaa sen julkisesti nähtäville. Maakuntakaavaluonnos oli MRA:n 12 mukaisesti julkisesti nähtävillä Lausuntoja pyydettiin MRA:n 13 mukaisesti. Kaavaluonnoksesta saatiin 59 lausuntoa ja mielipiteitä yhteensä 78. Lausunnoissa nousi esille merikotka, Natura, kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö, suojaetäisyydet asutukseen ja merikotkan pesäpuihin sekä sähkön siirto. Mielipiteissä nousi esille meluasia, suojaetäisyydet pysyvään asutukseen ja vapaa-ajanasutukseen, merikotka sekä uudet tuulivoimala-alueet. Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen , minkä jälkeen se maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan asetettiin julkisesti nähtäville Ehdotus lähetettiin MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestettiin ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros seutukunnittain. Nähtävilläoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus jättää muistutuksia vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Pohjanmaan liitolle. Natura-arvioinnin tarvehankinta osoitti, että 12:lla vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ehdotetuilla tuulivoima-alueilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen laadittiin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi, jossa tarkasteltiin tarkemmin 12 aluetta vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisältyvästä 33 tuulivoima-alueesta. Samanaikaisesti laadittiin myös tarkempi selvitys vaihemaakuntakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksista lintuihin. Natura-arviointi valmistui Natura-arviointi oli nähtävillä , jolloin Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksella ja alueiden haltijoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Natura-arvioinnista. Vuorovaikutusta on toteutettu julkisella nähtäville asettamisella ja tiedotustilaisuuksilla. Kaavoitusprosessin aikana on pidetty kokouksia kuntien kanssa ja yleisiä tiedotustilaisuuksia kuulemisvaiheessa. Koko prosessin ajan tietoa on ollut saatavilla sekä Pohjanmaan liiton verkkosivuilla että virastossa. Lisäksi on järjestetty epävirallisia työkokouksia sekä kuntien, ELYkeskuksen että ympäristöministeriön kanssa. Myös useiden tuulivoima-alan toimijoiden ja maanomistajien kanssa on neuvoteltu kaavaprosessin aikana järjestettiin kuntien päättäjille, viranhaltijoille ja yhteistyötahoille suunnattu tuulivoimaseminaari, jossa esiteltiin vaihemaakuntakaavaa varten laaditut selvitykset sekä alustava kaavaehdotusluonnos. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä kaava-yva-ryhmän kanssa. Ryhmässä on mukana edustajat Pohjanmaan liitosta (alueiden kehittämisen yksikkö ja alueiden käytön suunnittelun yksikkö), Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituk-

18 13 sesta, Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä AVI:sta. Kaava-YVA ryhmälle järjestettiin workshop Workshopissa arvioitiin vaihemaakuntakaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, energia- ja yhdyskuntatalouteen, energiahuoltoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä luonnonympäristöön rakentamisvaiheessa ja toiminnan aikana. Workshopin johtopäätöksenä oli, että suurimmat vaikutukset ovat rakentamisen aikana, mikä tukee arvioinnissa tehtyjä aikaisempia johtopäätöksiä. Merkittävimmiksi positiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset energia- ja yhdyskuntatalouteen ja merkittävimmiksi negatiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset maisemaan ja linnustolle. Kuva 5: Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto (v. 1991) Bredskärillä. Kuva: Pirjo Niemi

19 14 3. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU Varsinaisen kaavoitusprosessin aikana vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole laadittu. Tässä vertailussa vaihemaakuntakaava on vaihtoehto 1 kokonaismaakuntakaava 0-vaihtoehto vaihtoehto eli kokonaismaakuntakaava Vahvistetussa kokonaismaakuntakaavassa on osoitettu energiahuollon osalta seuraavat merkinnät: Voimansiirtojohdon yhteystarve Maakaasujohdon yhteystarve Energiahuollon alue Voimansiirtojohto Tuulivoimaloiden alue vahvistetussa Pohjanmaan maakuntakaavassa on 3 tuulivoimaloiden aluetta, joista 2 on merituulivoima-aluetta (Siipyyn edusta ja Korsnäsin edusta) ja yksi maatuulivoima-alue (Bergö). Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Raippaluodon tuulivoimaloiden alueen. 3.2 Vaihtoehto 1 eli vaihemaakuntakaava 2 Koska Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 työprosessi oli kestoltaan erittäin pitkä, nousi jo kaavoitusprosessin aikana esille tarve tarkistaa maakuntakaava energiahuollon osalta. Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Valtuuston tekemän ponnen mukaisesti päätettiin samalla ryhtyä laatimaan maakuntakaavaa, joka koskee koko maakuntaa mutta vain yhtä teemaa eli energiaa. Vaihemaakuntakaava 2 päivittää Pohjanmaan maakuntakaavaa energiahuollon osalta, ja sen tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavaratkaisu pohjautuu kaavaa varten laadittuun selvitykseen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavaan on otettu 30 maatuulivoimaloiden aluetta. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 430 km Vaihtoehtojen vertailu Verrattuna kokonaismaakuntakaavaan, jossa on osoitettu kaksi merituulivoimaloiden aluetta ja yksi maatuulivoimaloiden alue, vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 30 maatuulivoimaloiden aluetta. Näin ollen vaihemaakuntakaava luo kokonaismaakuntakaavaa paljon paremmat mahdollisuudet vastata asetettuihin tavoitteisiin tuulivoimatuotannon lisäämiseksi.

20 15 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutusten arviointi on lakisääteinen osa kaavoitusta. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 4.1 Vaikutusten arvioinnin toteuttaminen Vaikutusten arviointi on kiinteä osa kaavoitusprosessia, ja sitä on tehty koko kaavoitusprosessin ajan. Keskeisin vaihemaakuntakaavan taustaselvitys on Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla -selvitys (11/2010 ja päivitys 12/2012). Selvityksessä on pyritty löytämään teknistaloudellisesti soveliaita alueita, joilla merkittävien vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys olisi vähäisin. Kriteereinä on käytetty useita muuttujia siten, että tuulivoimalaalueiden rakentaminen ja käyttö aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriötä tai haittaa lähiympäristön asukkaille sekä asuin- ja luonnonympäristön erityisille arvoille. Aineistoja sekä käytettyjä menetelmiä on selostettu tarkemmin edellä mainitussa selvityksessä. Potentiaalisten tuulivoima-alueiden analyysissä käytettiin 1000 metrin suojavyöhykettä vakituisen asutuksen ja loma-asutuksen osalta ja 500 metrin suojavyöhykettä mm. Naturaalueiden, virkistysalueiden ja arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöjen osalta. Maankäyttöluokkien suojavyöhykemitoitus on esitetty seuraavassa taulukossa. PUSKURIN LEVEYS Natura-alueet Suojeluohjelma-alueet Harjut Pohjavesialueet Arvokkaat kalliot ja muut geologiset kohteet Maailmanperintöalue IBA ja FinIba Perinnebiotoopit Taajamat, kylät ja pienkylät (YKR) Asunnot em. ulkopuolella Valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaat maisema-alueet Arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY 2009) Virkistysalueet maakuntakaavassa Virkistyskohteet maakuntakaavassa Lentokentät ja niiden suoja-alueet 500 m m 100 m 100 m 100 m 500 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 500 m 500 m 500 m 500 m 500 m Vaihemaakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Pohjanmaan maakuntaan, joten arvioinnissa on keskitytty pääasiassa maakunnan alueelle kohdistuviin vaikutuksiin. Tämän vaihemaakuntakaavan aiheesta johtuen vaikutusalue voi kuitenkin olla maakuntaa laajempi. Erityisesti maakunnan eteläosaan voi syntyä maisemallisia yhteisvaikutuksia useiden laajojen tuulivoimala-alueiden toteutuessa maakuntien rajalla. Vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset samoin kuin kunkin tuulivoimala-alueen merkittävimmät vaikutukset on arvioitu ja raportoitu maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemien vaikutusten mukaisesti. Lähtökohtana vaikutusten arvioinnissa on ollut edellä mainittu selvitys, johon sisältyy tuulivoimala-alueiden kohdekohtainen vaikutusten arviointi sekä kaavaan valittujen tuulivoimaloiden alueiden (30 aluetta) kokonaisvaikutusten arviointi (Selvityk-

21 16 sen luku 9. Kokonaisvaikutukset). Selvityksessä on mm. linnustovaikutuksia, vaikutuksia lentoliikenteeseen sekä vaikutuksia aluetalouteen ja elinkeinoihin tarkasteltu seuraavassa esitettyä tarkemmin. Tarkastelunäkökulman laajentamiseksi vaihemaakuntakaavan toteuttamisen kokonaisvaikutuksia on lisäksi arvioitu MRA 1 :n mukaisesti. (Taulukko 2). 4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Rannikon hyvät tuuliolosuhteet ja sähkönsiirtoyhteydet mahdollistavat tuulivoimatuotannon koko maakunnan alueella. Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueita on osoitettu suhteellisen tasaisesti koko maakunnan alueelle painottuen kuitenkin maakunnan eteläosaan. Kaikki vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle eikä niillä siten ole merkittävää yhdyskuntarakenteellista vaikutusta. Niillä ei myöskään ole vaikutusta yhdyskuntien toimivuuteen, koska tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat taajamarakenteen ulkopuolelle. Epäsuorasti tuulivoimaloiden alueilla voi olla positiivinen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, jos ne estävät sellaisen maankäyttömuodon sijoittumisen alueelle, jolla on yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus. Kuva 6: Pjelax, Närpiö. Kuva: Pirjo Niemi Tuulivoimaloiden alueet tulevat muodostamaan uuden maisemallisen ja aluerakenteellisen elementin maakunnassa. Tuulivoimala-alueiden rakentaminen, toiminta ja käyttö muuttavat voimala-alueen aluerakennetta johtuen tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisesta. Tuulivoimarakentamiseen osoitetut alueet ovat laajoja, mutta voimaloiden ja muiden rakenteiden vaatima pinta-ala on melko pieni, vain 3-4 % tuulivoima-alueen pinta-alasta, mistä johtuen toiminnallinen muutos maankäytössä jää melko vähäiseksi. Alueiden toiminnallinen luonne muuttuu maa- ja metsätaloudesta teollisen energiatuotannon alueiksi, mutta tuulivoimaloiden alueet säilyvät kuitenkin päämaankäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena.

22 17 Tuulivoimala-alueen ulkopuolella voimalat voivat rajoittaa lähiympäristön maankäyttöä. Tuulivoimaloiden alueiden rajauksissa on kylien ja taajamien kasvusuunnat otettu huomioon, ja lisäksi tuulivoimaloiden alueiden ja niitä lähinnä olevien taajamien ja kylien väliin on jätetty kilometrin levyinen suojavyöhyke. Tuulivoimapuistojen toteuttamisella ei ole myöskään vaikutusta palvelu-, työpaikka- tai virkistysalueisiin, koska mm. tuulivoimaloiden alueet on rajattu niin, että niiden ja maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden väliin on jätetty puolen kilometrin levyinen suojavyöhyke. Siten suoria melu- tai välkevaikutuksia ja virkistysalueiden laadun merkittävää heikkenemistä ei ole odotettavissa. Tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat siten, että niiden toteuttamisessa voidaan pitkälti hyödyntää olemassa olevia tie- ja sähkönsiirtoverkostoja. Vaikka sähkönsiirtoverkoston toteuttamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa voimansiirtoverkkoa kuten Ulvila Tuovila Ventusneva 400kV:n kantaverkkoa pääsähkönsiirtoverkkona, niin tuulivoima-alueiden toteuttaminen edellyttää myös paikallisen sähkönsiirtoverkon kehittämistä ja uusia sähköasemia. Voimajohtoverkoston vahvistamisen vaikutukset kohdistuvat erityisesti maakunnan eteläosaan. Maakunnan eteläosassa, jonne tuulivoimaloiden alueet keskittyvät, korostuu valtatie 8:n rooli kuljetusreittinä. Maakunnan eteläosassa on valtatie 8:n lisäksi mahdollista hyödyntää merikuljetuksia sekä Kaskisten ja Kristiinankaupungin syväsatamia. Tuulivoimala- alueiden liikenteen järjestäminen ei todennäköisesti edellytä muutoksia päätieverkkoon, joten tulotieyhteyksien järjestämisellä ei ole merkittäviä maankäyttöön tai yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Valtatieverkkoa alempaa tieverkkoa kuten seudullista tieverkostoa ja metsäautotieverkostoa on mahdollista hyödyntää huoltotienä, mutta tiet vaativat todennäköisesti leventämistä ja kantavuuden parantamista. Kuva 7: Tuulivoimala muodostaa uuden elementin kulttuurimaisemassa. Kuva: Pirjo Niemi

23 18 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen Ihmisiin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista välkkyminen, varjostus ja melu rajoittavat tuulivoimaloiden lähialueen maankäyttöä vakituiseen asumiseen, loma-asumiseen ja vapaalle liikkumiselle/virkistykselle. Tuulivoimaloiden alueiden toteutuessa alueelle ei voida jatkossa osoittaa tuulivoimaloiden toiminnasta häiriintyvää maankäyttöä. Olemassa oleva asutus sijaitsee kuitenkin pääasiassa vaihemaakuntakaavassa olevien tuulivoimaloiden alueiden ulkopuolisilla alueilla. Kaavaan otetut tuulivoimaloiden alueet on pääasiassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden alueiden ja asutuksen väliin on jätetty puolesta kilometristä kilometriin levyinen suojavyöhyke. (Kohdassa 4.5 on kuvattu mm. vaikutuksia ihmisten viihtyisyyteen ja virkistykseen). Tuulivoimalat voivat heikentää paikallisesti merkittävien lähiulkoilukohteiden viihtyisyyttä. Todennäköisyyttä tällaisiin vaikutuksiin lisää voimaloiden sijoittaminen ympäröivästä maastosta kohoaville kalliokumpareille, joilla voi olla maisemallisina kohteina myös virkistyskäyttöarvoa. Etenkin asutuksen läheiset voimalat voivat rajoittaa tulevia voimaloille herkkiä alueidenkäyttömuotoja. Ne saattavat ehkäistä mm. asutuksen laajenemista muutoin otollisille laajenemissuunnille. Merkittävät vaikutukset voidaan todennäköisesti ehkäistä ottamalla huomioon tiedossa olevat maankäyttötarpeet voimaloiden sijoittelussa. Todennäköisesti tuulivoimalat on yksityiskohtaisessa suunnittelussa mahdollista sijoittaa niin, ettei esim. asuinkiinteistöjen arvoon muodostu merkittäviä vaikutuksia. 4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulivoimala-alueiden rakentamisvaiheessa. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana liikenteeseen kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu pääasiassa tuulivoimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavien laitteiden maa- ja merikuljetuksista. Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi maakunnan tiestöllä, erityisesti valtatie 8:lla, koska liikenteessä on suuri määrä erikoiskuljetuksia. Ne voivat hidastaa liikennettä ja vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen heikentävästi. Rakentamisaikainen läpikulkuliikenne voi aiheuttaa häiriötä asutuilla alueilla ja liikenneturvallisuuteen liittyviä riskejä. Maantieliikenteen haittoja voidaan kuitenkin vähentää ajoittamalla kuljetukset vähäliikenteiseen aikaan ja valitsemalla kuljetusreitit, jotka aiheuttavat vähiten haittaa muulle liikenteelle ja asutukselle. Kaikki vaihemaakuntakaavassa osoitetut alueet ovat kooltaan laajoja, joten niille on todennäköisesti mahdollista ohjata liikennettä usean eri liittymän kautta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset liikennevaikutukset liittyvät huoltokäynteihin alueella, ja niitä odotetaan olevan vain muutama vuodessa tuulivoimalaa kohti. Valtatie 8 on erikoiskuljetusten tärkein pääväylä pohjois- etelä suunnassa. Valtatie 8 soveltuu myös siltojen osalta hyvin erikoiskuljetuksille. Valtatie 8 yhdessä neljän satamayhteyden kanssa muodostaa hyvän erikoiskuljetusväylän tuulivoimalakuljetuksille samoin kuin valtatiet 3, 18 ja 19. Vuonna 2012 valmistuneessa selvityksessä Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset on Pohjanmaan tuulivoima-alueiden reittitarkastelut esitetty tarkemmin. Selvityksen mukaan tieverkostolle ei muodostu merkittäviä muutostarpeita. Nykyinen kantatie- ja paikallistieverkosto on kelvollinen massiivisten tuulivoimalakomponenttien kuljetuksille. Tuulivoimalaalueilla metsätieverkostolle koituu merkittävä parannus, koska metsätieverkostoa on vahvistettava ja rakennettava myös uutta huoltotieverkostoa runsaasti. Metsätieverkoston vahvistamisella on myönteisiä vaikutuksia, koska rakentamisvaiheen jälkeen huoltotieverkostoa voidaan käyttää sekä tuulivoimaloiden huoltotoimenpiteisiin että metsätalouden kuljetuksiin.

24 19 Liikenneviraston ohjeiden mukaan on suositeltavaa, että tuulivoimalat sijoitetaan yli 300 metrin etäisyydelle pääteiden keskiviivasta (Liikenneviraston ohjeita 8/2012). Vaihemaakuntakaavassa kaikki alueet sijoittuvat vähintään 500 metrin etäisyydelle valtateistä. Tuulivoimalaalueiden laajasta koosta johtuen liikenneturvallisuuden kannalta riittävät etäisyydet on mahdollista jättää myös valtateitä alempiasteisille teille ja rautatielle. Lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty tarkemmin seuraavassa kohdassa. Vaikutukset lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen Lentoliikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät vaatimukset voivat rajoittaa tuulivoimarakentamista lentokenttien, lentopaikkojen ja varalaskupaikkojen ympäristössä. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei pääsääntöisesti tule kysymykseen lentokenttien ns. esterajoituspinnoilla, jotka ulottuvat kansainvälisten ilmailumääräysten (AGA M3-6) mukaan kiitotien suunnassa 15 kilometrin etäisyydelle ja sivuilla kuuden kilometrin etäisyydelle lentokentästä. Esterajoituspintojen lisäksi ilmailu rajoittaa tuulivoimarakentamista myös laajemmilla alueilla. Näiden vyöhykkeiden tarkoitus on turvata lentoliikenteen sujuvuus ja säännöllisyys poikkeustilanteissakin. Kyseisillä niin kutsutuilla mittarilentopinnoilla tuulivoimaloiden rakentaminen ei ole täysin kiellettyä, mutta rakentamisessa on otettava huomioon sekä hankealueen maanpinnan korkeus että lentoliikenteen määrittelemät korkeusrajoitukset. Lentokenttien mittarilentopinta ulottuu Suomessa keskimäärin 40 kilometrin säteellä kenttien ympärille. Vaihemaakuntakaavassa kolme aluetta (Långskogen, Bobacken, Torkkola) sijoittuu Finavian paikkatietoaineistossa osoitetulle lentokenttien lähialueelle (AGA) sekä 10 aluetta lentoliikenteen turvallisuudesta vastaavan viranomaisen määrittelemille rajoitusalueille. Kaikilla näillä alueilla voimalan korkeuden rajoitukset ovat mahdollisia ainakin korkeimmilla maastonkohdilla. Kokonaisuutena ottaen vaihemaakuntakaavan vaikutukset lentoliikenteeseen ja muuhun ilmailun turvallisuuteen ja sujuvuuteen arvioidaan vähäisiksi. Kun huomioon otetaan esterajoituspintojen rajoitteet voimaloiden korkeudelle, ovat kaikki kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet lentoliikenteen näkökulmasta katsoen toteuttamiskelpoisia. Selvityksen luvussa 9.4 on edellistä tarkemmin selostettu tuulivoimala-alueiden toteuttamisen vaikutuksia lentoliikenteeseen. 4.4 Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Yritysten määrä on yli 140 ja yrityksissä on työntekijöitä noin , mikä on neljäsosa Suomen koko energia-alan työvoimasta. Tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella on sekä suoria että epäsuoria positiivisia vaikutuksia erityisesti Vaasan seudulle, koska alueelta löytyy monipuolista energia-alan osaamista ja resursseja vastata uusituvan energia-alan kuten tuulivoiman haasteisiin. Tuulivoimapuistot ovat merkittäviä rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen muun muassa työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Hankkeiden rakentamisaikaiset suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuria, mutta suurimman työllistävän vaikutuksen arvioidaan liittyvän kuitenkin hankkeiden elinkaaren aikaiseen huolto- ja kunnossapitoon. Hankkeet tuottavat alueen kunnille verotuloja ja tuulivoima-alueen maanomistajille vuokratuloja. Näin tuulivoimapuistojen toteuttamisella on suoria positiivisia vaikutuksia kunta- ja paikallistalouteen. Lisäksi tuulivoimapuistojen toteuttamisella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus kuntien imagoon.

25 20 Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu maanrakennustöistä, kuljetuksista, asennustöistä ja palveluista. Käytön aikainen työllisyysvaikutus liittyy pääasiassa huoltoon. Tuulivoima-ala voisi työllistää työvoimaa Pohjanmaalla henkilötyövuotta (Selvityksen taulukko 14), jos pitkän aikavälin tavoitteet (2000 MW) toteutuu. Tuulivoimahankkeiden kokonaistyöllistävyydestä voisi teoriassa parhaimmillaan jäädä alueelle noin %. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen vuotuinen kokonaistyöllistävyys olisi parhaimmillaan noin 1000 htv. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että alueelta löytyy runsaasti tuulivoimaosaamista ja että paikalliset yritykset pääsevät osalliseksi hankkeisiin. Paikallisille yrityksille avautuu mahdollisuuksia muun muassa maanrakennuksessa sekä tarvittavien sähkönsiirtoyhteyksien rakentamisessa, mutta myös voimaloiden toiminnanaikaisessa huollossa ja kunnossapidossa. Vaihemaakuntakaavan mahdollistama rakentamisen mittakaava luo edellytyksiä uuden tuulivoimatuotantoa palvelevan yritystoiminnan syntymiselle. Tuulivoimahankkeet (2000 MW) Projektikehitys ja asiantuntijapalvelu 200 Infrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen Voimaloiden valmistus, materiaalit, komponentit ja järjestelmät Käyttö- ja kunnossapito 20 vuotta Yhteensä henkilötyövuotta Kuva 8: Tuulivoimahankkeiden arvioitu kokonaistyöllistävyys pitkän tähtäimen tavoitteiden toteutuessa. (Selvityksen taulukko 14) Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa kunnalle, jonka alueella maa-alue sijaitsee. Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Lisäksi rakentamisen ja käytön aikana muodostuu tuloveroja hankkeen rakentajien tai projektille palveluja tuottavien työntekijöiden tuloista. Eri selvitysten perusteella vuotuisten verotulojen voidaan arvioida olevan euroa/mw. Yksi 3 MW:n voimala tuottaisi siten euron verokertymän lisäyksen vuositasolla. Noin 500 tuulivoimalan (3MW) rakentaminen merkitsisi 4,5 7,5 miljoonan euron vuotuisia verotuloja alueen kunnille. Maapohjan vuokraaja voi saada sopimuksesta riippuen kertakorvauksen, vuosivuokran ja/tai lisäksi osuuden tuotosta. Maan vuokraus tuulivoimatuottajalle voi olla merkittävä lisäansio esimerkiksi maanviljelijöille tai metsäomistajille. Yhdestä voimalasta saatava tulo maapohjan haltijalle saattaa hyvin olla useita tuhansia euroja vuodessa. Korvausta saatetaan maksaa myös vaikutusalueen maanomistajille, joiden kanssa vuokralainen tekee erilliset sopimukset. Lisäksi rakennettavista teistä ja sähkön siirtojohdoista maksetaan erilliset korvaukset. Kuva 9: Metsäautotieverkostoa voidaan hyödyntää (Poikel). Kuva: Pirjo Niemi

26 21 Tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat pääasiassa metsätalousalueille. Alueiden osoittamisella tuulivoimarakentamiseen soveltuviksi alueiksi ei ole merkittävää vaikutusta niiden metsätalouskäyttöön. Alueita toteutettaessa metsätieverkostoa joudutaan usein vahvistamaan ja laajentamaan, millä voi katsoa olevan myönteisiä vaikutuksia metsätalouden toimintaedellytyksiin. Vaikutukset maatalouteen jäävät vähäisiksi, koska peltoalueita ei ole osoitettu tuulivoimarakentamiseen. Voimaloilla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia joihinkin elinkeinoihin. Vaikutuksista turkiseläintuotannolle ei ole tarkempaa tutkimustietoa. Tiedossa on, että vain muutaman alueen sisäpuolelle sijoittuu turkistarhat. Niihin kohdistuvat vaikutukset on mahdollista ehkäistä jättämällä riittävät suojavyöhykkeet. Matkailuun voimala-alueet voivat vaikuttaa samaan tapaan kuin virkistyskohteilla muuttamalla luonnonympäristöön tai perinteiseen kulttuuriympäristöön tukeutuvia matkailualueita luonteeltaan teknistyneemmiksi. Rantatie, jonka Liikennevirasto hyväksyi vuonna 2010 valtakunnalliseksi matkailutieksi, on yhdistänyt länsirannikon jokisuiden kaupunkeja aina keskiajalta asti. Voimala-alueet sijoittuvat neljässä kohdin tien läheisyyteen, mutta peitteiset metsämaastot ehkäisevät useassa kohdin tehokkaasti visuaalisia vaikutuksia. Kuva 10: Kasvihuoneet ja tuulivoimalaitokset Töjbyssä. Kuva: Pirjo Niemi 4.5 Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ihmisen tuottamista päästöistä ilmastovaikutuksia aiheuttaa merkittävimmin hiilidioksidi, jonka osuus ilmastonmuutoksesta on arvioitu olevan noin 60 % (Tilastokeskus 2010). Näitä päästöjä syntyy palamisreaktioissa käytettäessä fossiilisia energialähteitä kuten hiiltä, öljyä ja maakaasua. Tuulivoimatuotannon edistämisen tavoitteena on korvata näitä sähköntuotantomuotoja, ja näin vähentää energiantuotannosta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Koska tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessaan tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä, voidaan tuulivoimala -alueiden toteuttamisella hillitä ilmastonmuutosta, mikäli tuulivoimalla tuotetulla sähköllä pystytään korvaamaan päästöjä synnyttäviä energialähteitä. Maakunnan tuulivoimatavoitteeksi asetettu MW tuulivoimaa tuottaa noin 5 TWh energiaa, mikä on noin puolet maakunnan energian kulutuksesta vuonna Selvityksessä on arvioitu hiilidioksidipäästöjen vähenevän noin 3 miljoonaa tonnia/v, mikäli tuulivoimalla

27 22 tuotetulla sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotetuttua sähköä. Kaavaratkaisu mahdollistaa vähintään edellä mainitun tuotannon, jonka seurauksena hiilidioksidipäästöt vähentyisivät esitetyn arvion mukaisesti. Kaava edistää näin merkittävästi valtakunnallisesti asetetun tuulivoimatavoitteen (6TWh vuonna 2020) toteutumista ja mahdollistaa maakunnallisesti asetetun tuulivoimatavoitteen (5TWh vuonna 2030) saavuttamisen. Tuulivoimalla on merkittävä rooli luotaessa energiaomavaraista maakuntaa. Tavoitteiden toteuduttua Pohjanmaan maakunta voi tuottaa energiatarpeensa kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Vuonna 2030 tuulivoiman osuus energian kokonaiskulutuksesta voi olla jopa puolet. 4.6 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimarakentamisen näkyvimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Voimaloiden korkeus ja roottoreiden pyöriminen tekevät rakennelmista hallitsevia maisemaelementtejä. Suurimpien Suomeen suunnitteilla olevien voimaloiden (4,5 MW) napakorkeus on noin 140 m ja kokonaiskorkeus yli 200 m. Vuonna 2012 Vaasan Sundomiin pystytetyn tuulivoimalan (3,6 MW) kokonaiskorkeus on 185 m. Tuulivoimaloiden koon vuoksi niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle alueelle. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttaa tuulivoimala-alueiden laajuus ja tuulivoimaloiden korkeus, maaston, kasvillisuuden ja rakennusten katvevaikutus sekä ilman selkeys ja valo-olosuhteet. Myös voimaloihin asennettavat lentoestevalot aiheuttavat visuaalista vaikuttavuutta. Kuva 11: Näkymä Närpiönjokilaaksosta. Kuva: Pirjo Niemi Selvityksen lähtökohtana olleet 3 MW:n voimalat ovat yli 180 metrin korkuisia rakennelmia. Rakennelmien hallitsevuus on riippuvainen alueen maisemallisesta luonteesta kuten avoimuudesta ja pienipiirteisyydestä. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elinoloja ja viihtyvyyttä heikentävinä tekijöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoiteltuna mieltää myös positiiviseksi maisemalliseksi elementiksi. Vaikutukset ovat vähäisimpinä silloin, kun voimalat sijoittuvat muiden korkeiden rakennelmien yhteyteen. Tasaisella Pohjanmaalla voimaloiden näkymiseen vaikuttavat keskeisimmin maaston peitteisyys ja peltoalueiden määrä. Täällä yli 10 kilometrin näkymiä on mahdollista katsella lähinnä vain laajimmilta peltolakeuksilta ja mereltä. Avoimilla jokilaaksojen viljelysalueilla voimalat näkyvät laajalti, mutta vesistöjen varsien puusto ja asutusta ympäröivä puusto rajaavat suurelta osin tuulivoimaloiden näkymistä.

28 23 Maisemavaikutuksia syntyy erityisesti maakunnan eteläosaan, jonne on osoitettu eniten tuulivoimalle soveltuvia alueita. Maisemavaikutukset voivat olla merkittäviä, koska laajat tuulivoimalahankkeet ulottuvat täällä yli maakuntarajojen. Maisemallisia merkityksellisiä yhteisvaikutuksia aiheutuu lisäksi tuulivoimala-alueiden liittämisestä kantaverkkoon sähkönsiirtolinjoilla, jos linjat rakennetaan ilmajohdoilla. Myös sähkönsiirtoverkoston rakentamisesta aiheutuvat maisemavaikutukset painottuvat maakunnan eteläosaan. Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueita ei ole osoitettu aivan rannikon rantaviivan tuntumaan, vaan pääasiassa ne sijoittuvat valtatie 8:n itäpuolelle tai valtatie 8:n länsipuolella tien tuntumaan. Valtatie 8:n länsipuolella tuulivoimaloiden alueet painottuvat valtatie 8:n ja Rantatien väliselle alueelle. Tuulivoiman vaikutukset rannikon loma-asutukselle jäävät pääosin vähäisiksi loma-asutuksen jäädessä tuulivoimaloiden näkymäalueen katvealueelle johtuen maaston pinnanmuodoista ja puustosta. Tuulivoimalat näkyvät kuitenkin merelle ja muuttavat nykyistä maisemakuvaa. Merkittävimmin rannikon saaristomaisemaa muuttavat rannikon läheiset tuulivoimala-alueet. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Maisemavaikutuksia voi pitää merkittävimpinä, mikäli ne kohdistuvat arvokkaaksi ja herkäksi luokiteltuihin maisemakohteisiin, joita ovat erityisesti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY), saaristomaisemat ja muut maisemallisesti eheät vesistömaisemat sekä erämaiset luonnonmaisemat kuten suojellut laajat avosuot. Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueita ei ole osoitettu näille alueille eikä UNESCONn maailmanperintökohteeseen tai sen lähialueelle. Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu siten, että valtaosa maisema-alueista ja Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloiden alueista, mikä ehkäisee merkittävimmät vaikutukset. Kaavan mukaisten tuulivoimala-alueiden läheisyyteen, alle 5 km:n etäisyydelle sijoittuu kuitenkin runsaasti arvokkaita maisema-alueita ja/tai valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kulttuurimaisema-alueet ovat lähes kaikki melko avoimia viljelysalueita, joten vaikutukset ovat mahdollisia useilla kohteilla. Etäisyydestä, puustoisuudesta ja paikallisista pinnanmuodoista johtuen vaikutukset jäävät kuitenkin todennäköisesti useimmilla kohteilla vähäisiksi. Suurimmat vaikutusriskit muodostuvat tuulivoimala-alueilla, jotka sijoittuvat Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen ja Närpiönjokilaakson ja Lapväärtin-Isojokilaakson kulttuurimaisema-alueiden läheisyyteen (selvityksen luku 9.2). Useilla vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla tuulivoimaloiden alueilla sijaitsee muinaismuistoja ja todennäköisesti muitakin historiallisia kohteita kuten kiviaitoja ja tervahautoja. Museoviraston rekisterissä on alueilta tiedossa yhteensä yli 80 muinaisjäännöskohdetta. Oletuksena on, että nämä kohteet on mahdollista huomioida yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kohteiden maisemakuva ja historiallinen ilme voivat muuttua tuulivoimarakentamisen seurauksena. Kuva 12: KuvasoviteTorkkolan tuulivoimapuistosta. Vähäkyrö, Vaasa. Copyright EPV Tuulivoima Oy.

29 24 Kuva 13: Vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet (vihreät alueet) ja arvokkaat kulttuurimaisemat (ruskeat alueet).

30 25 Vaikutukset luonnonmaisemaan Luonnonmaisemaan kohdistuvia vaikutuksia on lähtökohtaisesti pyritty ehkäisemään sijoittamalla tuulivoima-alueet pääosin sellaisille metsäalueille, jotka eivät ole virkistyskäytön, matkailun tai loma-asutuksen suhteen erityisen herkkiä. Laajempia tuulivoima-alueita ei ole myöskään sijoitettu rannikolle rantaviivan tuntumaan, vaan ne sijoittuvat sisämaahan. Korkeina rakennelmina lähimpänä rantaa sijaitsevat kohteet muuttavat kuitenkin myös saaristomaisemaa. Myös luonnontilaista suo- ja pienten järvien maisemaa voimalat muuttavat useilla tuulivoimala-alueilla nykyistä teknistyneempään suuntaan. Kaikkiaan kaavaratkaisun mahdollistama tuulivoimarakentaminen tulee muuttamaan maakunnan yleistä maisemakuvaa. Laajat tuulivoima-alueet muuttavat viljeltyjä jokilaaksoja, niiden välisiä metsäalueita ja rannikon saaristomaisemia. Hyvällä suunnittelulla yleiskaavoituksen yhteydessä voidaan lieventää tuulivoimaloiden haitallisia maisemavaikutuksia. 4.6 Vaikutukset luonnonympäristöön Tuulivoimapuistoja toteutettaessa osa tuulivoimaloiden alueiden luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Rakennettavilla alueilla puuston hakkuu ja muu tuulivoimaloiden alueiden toteuttamiseen liittyvä toiminta hävittää alueiden nykyistä luonnonympäristöä. Tuulivoimala-alueilla rakennettavaksi tuleva alue on vain 3 4 % koko alueen pinta-alasta. Tuulivoimalaitosten tarvitseman alan lisäksi luonnonympäristöön kohdistuva muutos kohdistuu huoltoteiden, maakaapeleiden johtokäytävien, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin sekä mahdollisiin rakennusaikaisiin varastoalueisiin. Rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuistojen rakentaminen aiheuttaa elinympäristöjen pirstoutumista. Tuulipuistoalueilla elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkostosta ja sähkönsiirtolinjoista. Luonnonympäristölle aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää hyödyntämällä huoltoteiden rakentamisessa mahdollisimman paljon olemassa olevaa metsätieverkostoa. Kaikki kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat laajoja (3 53 km 2 ) ja sisältävät runsaasti luonnonympäristön kannalta vähämerkityksellisiä metsätalousalueita, jotka soveltuvat hyvin tuulivoimarakentamiseen. Alueiden valinnassa on myös painotettu kohteita, joilla on mahdollisimman hyvä tieverkko ja jotka sijoittuvat edullisesti suhteessa muuhun infrastruktuuriin. Kokonsa puolesta kaikilla alueilla on mahdollisuuksia erilaisiin rakenteiden sijoitusratkaisuihin. Joillakin alueilla luonnonympäristön huomioon ottaminen voi kuitenkin merkittävästi vähentää tuulivoimarakentamiseen soveliaan alueen pinta-alaa. Ekologisista vaikutuksista merkittävimpiä voivat olla rakentamisen ja käytön vaikutukset uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin sekä lentäviin lintuihin. Tuulivoimala-alueilla mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat laji- ja luontotyyppiesiintymät selvitetään yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa, jolloin ne on mahdollista ottaa huomioon tuulivoimaloiden, huoltotiestön ja muiden rakenteiden sijoittelussa. Vaikutukset linnustoon Tuulivoimarakentamisen vaikutukset linnustoon jakaantuu sekä lintujen törmäyksiin tuulivoimaloihin että linnuston pesimis- ja elinympäristöihin kohdistuviin vaikutuksiin. Yleisesti lintujen törmäysriski tuulivoimaloihin on melko pieni. Normaaliolosuhteissa linnut väistävät tuulivoimalat, koska ne näkevät ja kuulevat tuulivoimalat jo kaukaa. Väistäminen tapahtuu jo satoja metrejä ennen voimaloita. Törmäysalttiita lajeja ovat päiväpetolinnut kuten merikotka ja kalasääski, joiden muutto ei ole niin suoraviivaista etenemistä kuin monilla muilla lajeilla.

31 26 Kuva 14: Joutsenten kevätmuutto. Kuva: Pirjo Niemi Maakuntakaavan valmistelussa lähtökohtana on ollut tuulivoimarakentamisen sijoittaminen linnustollisesti arvokkaiden alueiden ulkopuolelle paria poikkeusta lukuun ottamatta. Huomioon on otettu Natura verkoston SPA-alueet (lintudirektiivi), Finiba-, (Finnish Important Bird Areas), IBA-, (Important Bird Areas) ja lintuvesiensuojeluohjelman mukaiset alueet, selvityksessä tarkasteltujen petolintujen (maakotka, merikotka, muuttohaukka, kalasääski) pesät sekä tiedossa olleet merkittävimmät lintujen kerääntymisalueet. Kaikkiin edellä mainittuihin herkkiin linnustokohteisiin on jätetty etäisyyttä vähintään kilometri. Poikkeuksena on Suupohjan arvokkaiden metsien Finiba-alue, jolle sijoittuu kolme kaavaehdotuksen aluetta. Alueiden sijoittelussa on huomioitu myös maakunnan merkittävimmät muuttavien lintujen muuton tihentymät ns. muuton puollonkaulat. Näistä valtakunnallisesti merkityksellisin on Suupohjan eteläosan saareton rantaosuus, minkä kautta muuttavat monet huomioarvoiset lintulajit. Kuva 15:Kurjet kerääntyvät syksyisin Söderfjärdenille. Kuva: Pirjo Niemi

32 27 Tuulivoimaselvityksen mukaan Pohjanlahden rannikko on kansallisesti erittäin merkittävä muuttokäytävä useille lintulajeille. Meri pakkaa monien maalintulajien muuton rannikon läheisyyteen ja manner vastaavasti vesilintujen muuton rantaviivan läheisyyteen. Lintuvirtojen tiheys on suurimmillaan avoimilla rannikko-osuuksilla. Saaristot hajauttavat muuton laajemmalle alueelle. Mantereella linnustotiheydet ovat noin kymmenesosa lintujen päämuuttoreitin lintutiheydestä jo muutamien kymmenien kilometrien etäisyydellä rannasta. Muuttolintutiheydet ovat selvästi keskimääräistä suurempia maakunnan eteläosassa Suupohjan rannikolla. Lintumäärät ovat suuret myös Merenkurkussa, mutta johtuen laajasta saaristosta ja rannikon kaareutumisesta kohti Perämerta, lintutiheydet ovat useimpien lajien kohdalla matalampia kuin Suupohjassa. Muuttolinnuston kannalta riskialttiimpia alueita ovat maakunnan eteläosan rannikon läheisimmät alueet. Rannikolle on jätetty tuulivoimaloista vapaa vyöhyke, mikä vähentää muuttolinnustoon kohdistuvaa riskiä ja mahdollistaa voimaloiden kiertämisen molemmilta puolilta. Joitakin voimala-alueita sijoittuu kuitenkin muuttolinnuston kannalta riskialttiimmalle vyöhykkeelle kuten Monäs Uudessakaarlepyyssä sekä Rantatien varren tuulivoimala-alueet Molpe ja Poikel. Maakunnassa esiintyy useita huomattavia lintujen kerääntymisalueita. Tuulivoimaloiden sijoittamisen kannalta huomionarvoisia ovat etenkin hanhien, kurkien, joutsenten ja merikotkien kerääntymisalueet. Lintujen kerääntyminen tietyille seudulle ja mahdolliset ruokailu- ja lepäilypaikkojen väliset lennot voivat moninkertaistaa lintujen lentojen määrän joillakin alueilla verrattuna muuttolintumääriin. Törmäysalttiutta lisää lintujen liikkuminen kerääntymisalueilla myös pimeään aikaan ja huonoissakin näkyvyysolosuhteissa. Kaavaratkaisussa tuulivoimalaalueet on sijoitettu tiedossa olevien kerääntymisalueiden ulkopuolelle. Vaikutusten lepäileviin ja kerääntyviin lintuihin oletetaan jäävän melko pieniksi. Kuva 16: Joutsenten kevätmuutto Eteläisen kaupunginselän yli, Vaasa. Kuva: Pirjo Niemi Vaikutukset merikotkaan ja kalasääskeen Pohjanmaa on vahvaa merikotkan esiintymisaluetta. Maakunnassa tiedetään olevan noin 80 merikotkareviiriä, joista kullakin on 1 4 pesäpuuta. Merikotka on paikkalintu, joka asustaa valtaosan vuodesta muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä pesimisreviiriltään. Nuoret

33 28 linnut liikkuvat laajemmalla alueella ja kerääntyvät etenkin talvisin tietyille talvehtimisalueille. Selvityksen mukaan linnustosta merikotkaan kohdistuu suurin riski pienen populaatiokoon ja lajin erityisen törmäysalttiuden vuoksi. Mikäli mitoituksen mukainen tuulivoima sijoittuisi kotkien kannalta epäedullisimmalla tavalla, merkittävät vaikutukset olisivat mahdollisia. Tämä johtuu lajin törmäysalttiudesta, melko alhaisesta poikuekoosta, kannan pienuudesta ja kannan keskittymisestä tuulivoiman kannalta edullisimmalle rannikkokaistaleelle. Selvityksessä merikotkan kannalta riskialttiimmiksi paikoiksi arvioitiin pesäpaikat kahden kilometrin säteellä, pesimisreviirien merkittävimmät keskittymät edellä mainittua laajemmalla alueella, talvehtimisalueet, päämuuttoreitit sekä merkittävimmät ruokailualueet. Kaavaratkaisussa riskialttiit alueet on huomioitu melko hyvin. Tuulivoimala-alueita ei sijoitu tiheimmille merikotkan pesimiskeskittymille eikä pesimisreviirien ja niiden läheisten ruokailualueiden väliin. Muutamilla alueilla tuulivoimatuotanto voi kuitenkin muodostaa riskin pesiville merikotkille. Tuulivoimala-alueet Monäs ja Västervik sijoittuvat merikotkapesän läheisyyteen (<2km). Alueiden laajuudesta johtuen voimalat on kuitenkin näillä alueilla todennäköisesti mahdollista sijoittaa riittävän etäälle siten, ettei merkittäviä haittoja esiinny. Vaihemaakuntakaavan vaikutukset kalasääskeen oletetaan jäävän vähäiseksi. Kaavaehdotuksen tuulivoimala-alueista yhdelle alueelle (Metsälä-Norrviken) sijoittuu kaksi kalasääsken pesää. Tämän lisäksi kaksi aluetta (Söderskogen ja Peninkylä) sijoittuu tiedossa olevien kalasääskien pesimispaikan läheisyyteen (<2km). Kaikki alueet ovat kooltaan suuria ja pesäpaikan läheisyyteen on todennäköisesti mahdollista jättää lajin kannalta riittävät suojavyöhykkeet. Keväällä 2014 käynnistyi Närpiön tuulivoimahankealueilla linnuston tutkaselvitys, jonka tarkoituksena on selvittää alueen kautta muuttavaa linnustoa sekä selvittää lintujen käyttäytymistä tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen läheisyydessä. Molempien lajien osalla vaikutusten merkittävyyden arviointia hankaloittaa se, että lintujen liikkeistä ja tuulivoimaloiden vaikutuksista on vähän tutkimustietoa Suomen olosuhteissa. Käynnissä olevat kotkien satelliittiseurantatutkimukset tuonevat asiaan lisävalaistusta lähivuosina. Linnustovaikutuksia on käsitelty edellä esitettyä tarkemmin selvityksen kohdassa Linnusto. Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin Tuulivoimarakentamisella on rakentamisenaikaisia vaikutuksia maa- ja kallioperään. Vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia aiheutuen voimaloiden rakennuspaikkojen ja niiden lähiympäristön muokkaamisesta sekä tiestön rakentamisesta. Tuulivoimaloiden alueiden toteuttamiseen tarvittavan tiestön, tuulivoimalaitosten perustusten, maakaapelien johtokäytävien ja mahdollisesti uusien sähköasemien ulkopuolella ei tuulivoimala-alueiden toteuttamisella ole vaikutusta maaperään. Laajamittainen tuulivoimarakentaminen voi lisätä alueellisesti maa- ja kiviainesten kysyntää, ja niitä voidaan joutua tuomaan tuulivoima-alueiden ulkopuolelta. Vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet eivät sijoitu arvokkaille kallioalueille, moreenimuodostumille eikä ranta- ja tuulikerrostumille. Paikallisesti voimalat voivat heikentää esimerkiksi kylien läheisten, lähivirkistykseen soveltuvien kallioiden luonnontilaa.

34 29 Tuulivoimala-alueiden toteuttamisen vaikutukset pinta- ja pohjaveteen arvioidaan vähäisiksi. Kaikki vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet on rajattu niin, etteivät ne sijoitu tärkeille pohjavesialueille. Mahdolliset arvokkaat pienvedet kartoitetaan maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jolloin ne voidaan ottaa huomioon. Vaikutukset Natura verkoston alueisiin Tuulivoimapuistojen rakentamisesta ja käytöstä voi aiheutua vaikutuksia Natura-alueisiin ja muihin luonnonsuojelualueisiin. Ekologisista vaikutuksista merkittävimpiä voivat olla vaikutukset uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin sekä lentäviin lintuihin. Kaavaratkaisussa kaikki tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat kuitenkin Natura-alueiden ja muiden luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle. Vaihemaakuntakaavaan otettujen alueiden rajauksissa Natura-alueet on otettu huomioon siten, että tuulivoimaloiden ja Natura-alueiden ja muiden suojelualueiden väliin on jätetty vähintään puolen kilometrin levyinen suojavyöhyke, joten merkittävien vaikutusten todennäköisyys on melko pieni. Kaikki tuulivoimaloiden alueet sijoittunevat riittävän etäälle suojelualueista ehkäisemään teiden ja muiden rakenteiden suorat vaikutukset luontotyyppeihin. Joillakin alueilla vaikutuksia saattaa ilmetä suojelualueilla pesiviin tai kerääntyviin lintuihin mahdollisten törmäysten kautta. Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä arvioitiin, millä alueilla luonnonsuojelulain edellyttämä Natura-arviointi on tarpeellinen. Tämä ns. tarveharkinta perustui Naturatietokannassa olemassa olevaan sekä selvityksen yhteydessä kerättyihin tietoihin. Naturaarvioinnin tarveharkinnan tulokset ja perusteet on kuvattu kohdekuvausten yhteydessä. Luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi laadittiin vaihemaakuntakaavan valmistelun ehdotusvaiheessa seuraaville 12 alueelle: Monäs, Söderskogen, Bobacken, Rajavuori, Sidlandet, Molpe, Flatbergen, Poikel, Pilkbacken, Blaxnäs, Gillermossen ja Arstu. Natura-arviointi on maakuntakaavan liitteenä. Kuva 17: Eteläinen kaupunginselkä (Natura-alue). Taustalla Sundomin tuulivoimala. Kuva: Pirjo Niemi 4.7 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimarakentamisesta voi aiheutua ihmisten elinympäristön laatuun kohdistuvia vaikutuksia, jotka liittyvät tuulivoimaloiden maisemalliseen vaikutukseen sekä syntyvään meluun ja voimaloiden siipien liikkeen aikaansaamaan välkevaikutukseen.

35 30 Tuulivoimala-alueiden toteuttaminen voi heikentää elinympäristön koettua laatua maisemassa tapahtuvan muutoksen seurauksena. Maisemavaikutukset riippuvat tuulivoimala-alueen laajuudesta, tuulivoimalan korkeudesta ja käytettävästä voimalamallista sekä tuulivoimalaalueiden määrästä näkymäalueella. Vaikutus kestää koko tuulivoimalaitosten käytön ajan. Käytön jälkeen tuulivoimalat on mahdollista purkaa, jolloin viihtyisyyttä heikentäneet vaikutukset häviävät. Kaavaratkaisussa osoitettujen tuulivoimala- alueiden ja asutuksen väliin on jätetty riittävät, yli kilometrin suojavyöhykkeet ehkäisemään suorat melu- ja varjostusvaikutukset asutukseen ja maakunnallisesti tärkeisiin virkistysalueisiin. Vaikka tuulivoimala-alueet on lähtökohtaisesti sijoitettu riittävän etäälle asutusalueista, jää tuulivoimaloiden lähialueelle edelleen asuntoja. Kaavaratkaisun toteutuessa asuntojen määrä lähialueella (<2 km) arvioidaan sijoittuvan 2000:n ja 4000:n välille. Tuulivoimala-alueiden laajasta koosta johtuen vaikutuksia näille alueille on kuitenkin mahdollista ehkäistä yksityiskohtaisessa sijoitussuunnittelussa tehtävien melu-, varjostus- sekä maisema-arviointien perusteella. Tuulivoimalat voivat heikentää paikallisesti merkittävien lähiulkoilualueiden viihtyisyyttä. Todennäköisyyttä tällaisiin vaikutuksiin lisää voimaloiden sijoittaminen tyypillisesti ympäröivästä maastosta kohoaville kalliokumpareille, joilla voi olla maisemallisesti vetovoimaisina kohteita myös virkistyskäyttöarvoa. Vaihemaakuntakaavan toteuttamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä asutukseen kohdistuvia melu- tai varjostusvaikutuksia johtuen käytetyistä suojaetäisyyksistä. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elinoloja ja viihtyvyyttä heikentävänä tekijöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoitettuna mieltää myös positiiviseksi maisemalliseksi uudeksi elementiksi. Melu- ja välkevaikutuksista on kerrottu edellistä tarkemmin selvityksen kohdassa Melu ja välke. Kuva 18. Näkymä Sundomista. Kuva: Pirjo Niemi

36 31 Kuva 19: Vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet (vihreät alueet) ja asutus 2012 (keltaiset alueet).

37 Tuulivoima-alueiden toteuttamisen yhteisvaikutukset Vierekkäisillä tuulivoima-alueilla ja niihin liittyvillä sähkönsiirtoverkostoilla voi olla merkityksellisiä yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia kohdistuu etenkin maisemaan sekä luonnonympäristöön. Luonnonoloihin kohdistuvat yhteisvaikutukset kohdistuvat selvimmin lintuihin, jotka muuttavat rannikkoa seuraillen. Jotkin alueet sijoittuvat neljän eri tuulivoimala-alueen visuaaliselle lähialueelle (< 5km). Maakunnassa on noin km 2 alueita, jotka sijoittuvat vähintään kahden tuulivoimala-alueen lähialueelle. Yhteisvaikutusten ilmeneminen määräytyy sen mukaan, mitkä tuulivoimala-alueet aikanaan toteutuvat ja millaista maankäyttöä ja maisematyyppiä kohdealueilla esiintyy. Valtaosa voimala-alueiden välisistä alueista on peitteistä ja asumatonta metsämaata, mikä ehkäisee merkittävien yhteisvaikutusten esiintymisen. Joillakin viljelyalueilla vaikutuksia todennäköisesti kuitenkin muodostuu. Yhteisvaikutukset ovat mahdollisia etenkin Kristiinankaupungissa Tiukanjokilaaksossa ja Lapväärtinjokilaaksossa sekä Närpiönjokilaaksossa. Sähkönsiirtoverkoston rakentaminen aiheuttaa merkityksellisiä vaikutuksia. Vaikutus kohdentuu pääosin tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Alueiden sisäinen sähkösiirto toteutetaan tiestön yhteyteen rakennettavina maakaapeleina, mikä ehkäisee merkittävästi sähkön siirron vaikutuksia. Kaavaratkaisussa alueiden valinnan yhtenä kriteerinä on ollut nykyisen suurjännitelinjan tai sähköaseman läheisyys. Linjojen vaikutusten painopiste on maakunnan eteläosassa, missä mahdollisia tuulivoima-alueita on runsaasti ja etäisyydet sähköasemiin ovat keskimääräistä suuremmat. Sähkölinjojen keskeiset vaikutuskohteet ovat asutus, luonto ja maisema. Merkittävät vaikutukset on todennäköisesti mahdollista ehkäistä linjojen sijoittelulla sekä käyttämällä tarvittaessa maakaapelointia. Maisemavaikutuksiin on tarpeen kiinnittää huomioita etenkin kohteilla, missä mahdollisen kytkentäpisteen ja tuulivoimala-alueen väliin sijoittuu arvokkaita maisema-alueita. Yksityiskohtaisemmissa jatkoselvityksissä on tärkeää ottaa huomioon lähimmät jo toteutuneet ja toteutumassa olevat muut tuulivoimahankkeet. Vaikutukset naapurimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten ylimaakunnallisten tuulivoima-alueiden maisemavaikutuksina. Maisemallisia yhteisvaikutuksia syntyy erityisesti maakunnan eteläosaan, jonne on osoitettu eniten tuulivoimalle soveltuvia alueita. Maisemavaikutukset voivat olla merkittäviä, koska laajat tuulivoimalahankkeet ulottuvat täällä yli maakuntarajojen. Myös sähkönsiirtoverkoston rakentamisesta aiheutuvat maisemavaikutukset painottuvat maakunnan eteläosaan.

38 Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 toteuttamisen kokonaisvaikutukset arvioituna MRA 1 :n mukaisesti Vaihemaakuntakaavan 2 kokonaisvaikutusten arviointi Myönteiset vaikutukset Kielteiset vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimala-alueiden suoria melu- ja Tuulivoimalat voivat vaikuttaa viihtyisyyteen melun, varjostuksen ja maisemamuu- varjostusvaikutuksia on vähennetty jättämällä riittävät suojavyöhykkeet asutukseen ja loma-asutukseen. vuutta aiheuttavat voimaloihin asennettatosten kautta. Lisäksi visuaalista vaikutta- Tuulivoimala-alueet sijoittuvat pääasiassa vat lentoestevalot. metsätalousalueille. Alueilla voidaan edelleen jatkaa metsätaloutta lukuun ottanen melu ja erikoiskuljetukset voivat häiri- Tuulivoimala-alueilla rakentamisen aikaimatta tuulivoimaloiden ja sähköasemien tä alueen virkistyskäyttöä ja lähiasutusta. rakentamispaikkoja ja uusia huoltoteitä. Rakentamisen aikana myös ihmisten liikkumista alueella joudutaan rajoittamaan. Tuulivoimala-alueiden sijainti asumattomilla metsäalueilla vähentää ihmisiin Tuulivoimala-alueiden rakentaminen kohdistuvan riskin erittäin pieneksi. muuttaa alueiden metsäistä ympäristöä. Toiminnassa olevat tuulivoimalat eivät Mahdollisuus kokea luonnon rauhaa ja hiljaisuutta heikkenee. estä alueella liikkumista, luonnon tarkkailua, metsästystä eikä marjastusta. Asumisviihtyvyyteen voivat vaikuttaa Nykyistä metsäautotieverkostoa laajempaa ja parempikuntoisempaa huoltoset maisemassa. myös sähkön siirrosta aiheutuvat muutoktieverkostoa voidaan hyödyntää metsätaloudessa ja luonnossa liikuttaessa. tuvat eniten niihin lähiasukkaisiin, jotka Vaikutukset asumisviihtyvyyteen kohdis- Tuulivoimala-alueiden rakentamisaikaiset kokevat maisemavaikutukset tai tuulivoimaloiden äänen häiritseväksi. suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuria, mutta myös tuulivoimaloiden Lisäksi tuulivoimala-alueet voivat heikentää ihmisten viihtyvyyttä terveys- ja turval- toiminnan aikaiseen huolto- ja kunnossapitoon liittyvät työllistävät vaikutukset arvioidaan suureksi. sena. lisuusriskeihin liittyvien pelkojen seurauk- Tuulivoimala-alueiden toteuttamisesta on Tuulivoimaloista irtoava lumi ja jää voi merkittäviä myönteisiä taloudellisia vaikutuksia alue- ja paikallistaloudelle työlli- lähistöllä liikkuville. aiheuttaa pienen riskin tuulivoimaloiden syysvaikutusten ja verokertymien kautta. Rakennettaessa tuulivoimala-alueita lähialueelle, ihmiset voivat kokea, että tuuli- Hankkeet tuottavat alueen kunnille verotuloja ja tuulivoima-alueen maanomistajille vuokratuloja. asuinalueiden arvostusta ja alentavat kiinvoimalat heikentävät asuin- ja vapaa-ajan Vaihemaakuntakaavan mahdollistama teistöjen arvoa tuulivoimaloiden rakentaminen laajassa Tuulivoimala-alueiden toteuttamisesta voi mittakaavassa luo edellytyksiä uuden tuulivoimatuotantoa palvelevan yritystoimin- esim. siitä, kenen maille tuulivoimalat pys- aiheutua jännitteitä kyläyhteisöjen sisällä nan syntymiselle. tytetään ja kuka saa tuloja maa-alueensa Tuulivoimala-alueiden toteuttamisella on vuokraamisesta. merkittävä vaikutus seudun elinkeinoelämälle ja kylien elinvoimaisuudelle Hyvin sijoitettuna tuulivoimalat voidaan myös mieltää positiiviseksi uudeksi maisemalliseksi elementiksi.

39 34 Maa-ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Tuulivomala-alueiden toteuttamisesta Tuulivoimarakentamisella on rakentamisen aikaisia paikallisia vaikutuksia maa- ja aiheutuvat vaikutukset maa- ja kallioperään rajoittuvat tuulivoimaloiden ja sähköasemien rakennusaloille, maakaapelei- sähköasemien rakennuspaikkojen ja nii- kallioperään johtuen tuulivoimaloiden ja den johtokäytäville ja rakennettaville teille. maakaapeleiden asentamisesta ja tiestön den lähiympäristön muokkaamisesta sekä Alueilla kaivettavia maa- ja kallioperäaineksia voidaan osittain käyttää alueilla seen tarvitaan maa-aineksia myös tuuli- rakentamisesta. Lisäksi näiden rakentami- hyödyksi. Voimaloiden perustuksia tehtäessä poistettavien maa-ainesten käytettävoimala-alueiden ulkopuolelta vyys alueen muussa rakentamisessa riippuu sen ominaisuuksista. Tuulivoima-alueiden toiminnan aikana ei aiheudu vaikutuksia maa- ja kallioperään Tuulivoimala-alueiden toteuttamisesta ei aiheudu vaikutuksia pinta- eikä pohjaveteen. Kaikki tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolelle. Tuulivoimalla tuotettu sähkö on uusiutuvaa energiaa, joka ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä. Näin ollen vaihemaakuntakaavaan sisältyvien tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, mikäli niiden avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energialähteitä. Maakunnan tuulivoimatavoitteeksi asetettu MW tuottaa 5 TWh energiaa, mikä on noin puolet maakunnan energiakulutuksesta. Jos tämä tavoite toteutuu, niin hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Tuulivoimala-alueet eivät lähtökohtaisesti sijoitu luonnoltaan arvokkaille alueille Tuulivoimala-alueet ovat laajoja, mikä mahdollistaa luonnonympäristön huomioonottavat rakenteiden sijoitusratkaisut. Koska tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamiseen menee metsämaata vain pieni osa, koko tuulivoima-alueesta jäävät kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset kokonaisuutena katsottuna vähäisiksi. Alueiden mahdolliset arvokkaat kasvi- ja luontotyypit selvitetään yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä. Tuulivoimaloiden purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus voi kehittyä kohti Tuulivoimala-alueet sijoittuvat pääasiassa asumattomille metsäalueille, mikä tarkoittaa sitä, että laajojen luontokokonaisuuksien määrä vähenee jossain määrin. Tuulivoimala-alueiden luonnonympäristö muuttuu pieneltä osin rakentamisalueeksi, kun puusto ja pintamaa raivataan huoltotiestön, tuulivoimaloiden perustusten ja maakaapelien johtokäytävien alueelta. Tuulivoimaloiden, sähköasemien ja huoltoteiden rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimalaalueiden rakentamisesta aiheutuu elinympäristöjen pirstoutumista. Vaikutukset rakentamisalueilla esiintyvään

40 35 luonnonmukaisempaa tilaa. Alueet voivat palautua metsätalousalueiksi. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon rannikon merkittävä lintujen muuttokäytävä, lintujen muuton tihentymät ja linnustollisesti arvokkaat alueet. Erityishuomio on kiinnitetty merikotkaan, koska se on törmäysalttiimpia lajeja ja Pohjanmaa on vahvaa merikotkan esiintymisaluetta. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon merikotkan pesäpaikat ja niille 2 kilometrin suojavyöhyke, pesimisreviirien keskittymät edellistä laajemmalta alueelta, merkittävät ruokailu- ja talvehtimisalueet sekä päämuuttoreitit. kasvillisuuteen ovat pysyviä tuulivoimaloiden toiminta-ajan. Tuulivoimala-alueiden rakentaminen muuttaa vähäisessä määrin eläinten elinympäristöjä ja aiheuttaa ainoastaan väliaikaista häiriötä eläimistölle. Tuulivoimala-alueiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset mahdolliset haitalliset vaikutukset linnustolle jakaantuvat lintujen törmäyksiin tuulivoimaloihin sekä pesimisympäristöihin kohdistuviin vaikutuksiin.. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Tuulivoimala-alueet sijoittuvat erilleen Tuulivoimala-alueiden rakentamisen aikana kuljetukset voivat aiheuttaa häiriöitä muusta suunnitellusta yhdyskuntarakenteesta. asutukselle ja liikenteelle. Tuulivoimala-alueilla ei ole vaikutusta Tuulivoimala-alueiden toteutumista voi yhdyskuntien toimivuuteen, koska alueet hidastaa alueen ikääntynyt ja siirtokyvyltään alimittainen verkko, jos sitä ei saada sijoittuvat taajamarakenteen ulkopuolelle. korvattua uudella verkolla samanaikaisesti Tuulivoimala-alueiden rakentaminen ja tuulivoimala-alueiden toteuttamisen kanssa. tuotantotoiminta sekä sähkön siirto ja liikenneverkon toteuttaminen vaikuttavat merkittävästi seutujen ja kuntien yhdyskuntarakenteeseen sekä positiivisesti aluetalouteen. Lisäksi tuulivoima-alueiden toteuttamisella on positiivinen vaikutus kuntien imagoon. Kaavaratkaisulla voi olla yhdyskuntarakennetta eheyttävä vaikutus, jos tuulivoimalat estävät yhdyskuntarakenteen hajautumista aiheuttavan maankäytön syntymistä. Tuulivoimala-alueita toteutettaessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria kuten teitä, sähkönsiirtoverkostoja ja satamia. Suurin osa tuulivoimala-alueista sijaitsee lähellä kanta- ja valtatieverkostoa, alueiden painopiste sijoittuu valtatie 8:n varteen. Nykyinen tieverkosto on kelvollinen suurten tuulivoimalakomponenttien kuljetuksille. Sähkoverkon vahvistamisella luodaan tuulivoimalle joustava mahdollisuus liittyä kantaverkkoon.

41 36 Toiminnallinen muutos maankäytössä (metsätalousalueesta teollisen energiantuotannon alueeksi) jää melko pieneksi, koska tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden osuus on vain muutama prosentti tuulivoimala-alueiden kokonaispintaalasta. Muualla paitsi maa- ja metsätaloudesta poistuvalla alueella voidaan maa- ja metsätaloutta harjoittaa kuten ennenkin Metsätieverkoston laajentaminen hyödyttää metsätalouden harjoittamista ja puukuljetuksia. Työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien verotulot kasvavat. Lentoliikenteen näkökulmasta katsottuna kaikki kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat toteuttamiskelpoisia. *Maakunnan tuulivoimatavoite MW tuulivoimaa tuottaa 4 5 TWh energiaa, mikä on noin puolet maakunnan energiakulutuksesta. Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Taajamissa tuulivoimalaitokset eivät hallitse maisemaa, koska taajamissa on muita korkeita rakennelmia. Tuulivoimalaalueet sijoittuvat lähimmillään kilometrin etäisyydelle taajama- ja hajaasutusalueista. Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu siten, että valtaosa kulttuurimaisemista ja rakennushistoriallisesti arvokkaista kohteista sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle, mikä ehkäisee merkittävimmät vaikutukset. Kaavaratkaisussa tuulivoimala-alueita ei ole sijoitettu aivan rannikon rantaviivan tuntumaan. Tuulivoimaloiden näkyvyys taajamien ja kaupunkien lähimaisemassa sekä virkistysja kulttuuriympäristössä vaikuttaa alle 5 kilometrin etäisyydellä vaihtelevasti riippuen välialueen rakennetusta yhdyskuntarakenteesta ja peitteisyydestä sekä siitä, mistä kohtaa havainnoidaan. Hämärän ja pimeän aikaan voimalaitosten näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Kaavaratkaisun mukaisten alueiden läheisyyteen (alle 5 kilometrin etäisyydelle) sijoittuu kuitenkin runsaasti kulttuurimaisemia ja/tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Näillä kohteilla vaikutukset ovat mahdollisia, mutta etäisyydestä ja puustoisuudesta johtuen vaikutukset jäävät useimmilla laueilla todennäköisesti vähäisiksi. Näkyvyysanalyysin mukaan suurin vaikutusriski muodostuu tuulivoimala-alueista, jotka sijoittuvat Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ja Isojoen Lapväärtin kulttuurimaiseman läheisyyteen. Vaikka tuulivoimala- alueita ei ole sijoitettu aivan rantaviivan tuntumaan, muutta-

42 37 vat lähimmäksi rantaa sijoittuvat tuulivoimala-alueet kuitenkin myös saaristomaisemaa. Tuulivoimala-alueiden merkittävimmät yhteisvaikutukset ovat maisemavaikutuksia. Yhteisvaikutuksia syntyy myös tuulivoimala-alueista ja niihin liittyvistä voimajohdoista. Vaikutukset naapurimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten tuulivoima-alueiden maisemavaikutuksina. Kaikkiaan tuulivoimarakentaminen tulee muuttamaan maakunnan maisemakuvaa. Tuulivoimalaitosten rakentamisen vaikutukset liittyvät niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Maiseman muutoksen kokeminen on subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin.

43 38 Kuva 20: Historia kohtaa tulevaisuuden. Kuva: Pirjo Niemi