Ulvilan kaupungissa toteutetun opetustoimen ja varhaiskasvatuksen laatutyön kuvaukset. sivu 1. Johtamisjärjestelmä... 3

Transkriptio

1

2 2 Ulvilan kaupungissa toteutetun opetustoimen ja varhaiskasvatuksen laatutyön kuvaukset Sisällysluettelo: sivu 1. Johtamisjärjestelmä Kunnan laadunhallintaan liittyvä järjestelmä Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen laadunhallintamallit 5 4. Laatutyön toteuttaminen Perusopetuksessa case Friitalan koulu Lukiokoulutuksessa case Ulvilan lukio Varhaiskasvatuksessa Laatutyössä esille tulleet hyvät käytänteet Laadunhallinnan soveltuminen opetustoimeen ja varhaiskasvatukseen Johtopäätökset Liite: Ulvilan kaupunkistrategia vuosille

3 3 1. Ulvilan kaupungin johtamisjärjestelmä Ulvilan kaupungin johtamisjärjestelmä perustuu kuntalakiin. Ohessa kaavio, jossa on sekä luottamushenkilö- että virasto-organisaatio.

4 4 Ulvilan kaupungin johtosääntö on viimeksi uudistettu Tällöin perustetulle opetusja kasvatuslautakunnalle siirrettiin sekä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen asiat. Ulvilan sosiaali- ja terveyspalvelut (paitsi ympäristöterveydenhuolto ja edellämainittu päivähoito) siirtyivät Porin perusturvan yhteistoiminta-alueelle. Ulvilan kaupungin strategia on päivitetty vuosiksi valtuuston kokouksessa Kunnan laadunhallintaan liittyvä järjestelmä Ulvilan kaupungissa ei ole varsinaista laadunhallintajärjestelmää käytössä. Valtuusto on hyväksynyt Ulvilan kaupunkistrategian elokuussa Kaupunginhallitus laatii jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi tuottavuus- ja toimenpideohjelman strategian toteuttamisesta. Asiaa on käsitelty johtoryhmässä syyskuussa Kaupunginhallitus antaa tuottavuus- ja toimenpideohjelman valmisteluohjeet ja aikataulun kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille. Varsinainen tuottavuus- ja toimenpideohjelma valmistellaan kaupunginjohtajan johdolla. Kaupunginhallitus hyväksyy ohjelman ja seuraa sen toteutumista. Toimenpiteet konkretisoituvat tulevan vuoden talousarviossa ja suunnitelmassa. Valtuusto arvioi toimenpideohjelman toteutumista vuosittain. (Liite: Ulvilan kaupunkistrategia vuosille ).

5 5 3. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen laadunhallintamallit Ulvilan kaupungin opetustoimessa on vuodesta 2004 lähtien toteutettu uuden lukuvuoden suunnittelua pohjautuen kaupunkistrategiaan. Kaupunkistrategiasta on johdettu koulutoimen menestystekijät ja painopistealueet. Painopistealueet ja menestystekijät ovat uuden lukuvuoden työsuunnitelman perusta. Koulujen tehtävänä on laatia lukuvuosittain toimenpiteitä, miten nämä tekijät otetaan opetuksessa ja kasvatuksessa huomioon. Näiden lisäksi opetus- ja kasvatuslautakunta määrittää lukuvuodelle arvioinnin painopistealueet, jotka vaihtelevat lukuvuosittain. Jokainen koulu on määritellyt arvonsa opetussuunnitelmissaan ja nämä arvot näkyvät jokapäiväisessä koulutyössä. Koulujen työsuunnitelmat hyväksyy lautakunta.

6 6 Lukuvuoden lopuksi koulut arvioivat omaa toimintaansa, tekevät siitä yhteenvedon ja toimittavat sen lautakunnalle tiedoksi. Kaikki rehtorit yhdessä arvioivat lukuvuoden toteutumista ja keskustelevat tulevan lukuvuoden painopistealueista. Rehtoreiden esitys menee lautakunnan hyväksyttäväksi. Arviointien pohjalta koulut kehittävät omaa toimintaansa. Vuoden 2010 alusta Ulvilan koulutoimi ja varhaiskasvatus yhdistyivät muodostaen opetusja kasvatushallinnonalan. Tämän yhdistymisen myötä on tullut tarve yhtenäistää varhaiskasvatuksen ja opetustoimen vuosittaista suunnittelua ja toiminnan arviointia. Koulujen ja päiväkotien johtamista määrittelevät lait ja asetukset sekä opetus- ja kasvatustoimen johtosääntö ja taloudelliset resurssit. Yksiköillä on käytössään omat budjetit ja henkilöstö- ja taloushallinnon päätösvaltaa on delegoitu esimiehille. Johdon tietojärjestelmät (Primus, Wilma, Sympa, Dynastia, Proeconomica) ovat kaikkien esimiesten käytössä. Varhaiskasvatukseen on hankittu syksyllä 2010 uusi tietohallintojärjestelmä Effica. Taloudellista johtamista seurataan kuukausittain, toteutumaraportti tehdään lautakunnalle 4 kertaa vuodessa.

7 7 4. Laatutyön toteuttaminen Ulvilan kaupungin opetus- ja kasvatustoimi lähti mukaan Kuntaliiton opetustoimen ja varhaiskasvatuksen laadunhallintahankkeeseen tammikuussa Hankkeen toimintasuunnitelmassa on huomioitu erikseen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallintamallien käyttöönotto tai vaihtoehtoisesti valmiiden laadunhallintamallien käyttäminen ja asiakaskyselyn tekeminen. Ulvilan kaupungin osalta päädyttiin käyttämään CAF- mallia apuna määriteltäessä Ulvilan opetus- ja kasvatustoimen laatua. Varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja lukiossa toteutetaan laadun itsearviointia perustuen joko hankkeen aikana tehtyjen kriteereiden tai perusopetuksen laatukriteeristöön nojaten. Ulvilan kaupungin opetus- ja kasvatustoimen laatutyöryhmä suoritti arvioinnin johtajuus arviointialueelta koskien koko toimialuetta. Ryhmä pisteytti aihepiirit ja kävi konsensuskeskustelun sekä päätti kehittämiskohteet. Ulvilan kaupunki toteutti loppukeväästä perusopetuksen asiakaskyselyn yhdessä muiden Kuntaliiton hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa. Varhaiskasvatuksen ja lukion osalta asiakaskyselyt toteutettiin alkusyksystä. 4.1 Laatutyön toteuttaminen perusopetuksessa case Friitalan koulu Kuvaus arviointiryhmästä ja arvioinnin toteuttamisesta Friitalan kouluun perustettiin syksyllä 2010 laaturyhmä, jonka tehtävänä on suorittaa lukuvuosittain laadun itsearviointi, kirjata arvioinnista syntyvät toimenpide-ehdotukset ja koota laadunhallinnasta vuosiraportti. Laaturyhmän tuottaman itsearviointiraportin pohjalta toimenpide-ehdotukset sekä parantamiskohteet käsitellään opettajienkokouksessa. Ehdotusten pohjalta valitaan muutamia kehitysalueita, joille laaditaan toiminnalliset tavoitteet seuraavaksi lukuvuodeksi. Toiminta hakee vielä lopullista muotoaan, mutta tarkoituksena on kehittää olemassa olevaa arviointijärjestelmää tuomalla perusopetuksen laatukriteerit osaksi oppilaitoksen itsearviointia. Friitalan koulun laaturyhmään lukuvuonna kuuluvat kolme luokanopettajaa, koulunkäyntiohjaaja, koulusihteeri ja rehtori. Laaturyhmä kokoontui syksyllä kaksi kertaa suorittamaan laadun itsearvioinnin nojautuen perusopetuksen laatukriteereihin. Pisteytyksessä käytettiin apuna CAF 2006 pisteytysmallia Pisteytys on kaikkien kriteereiden keskiarvo, joka voi joskus johtaa harhaan. Varsinkin, kun välillä aihealueiden sisällä on kriteereitä, joita ei ole edes suunniteltu (>10) ja toisaalta hyvinkin suunniteltuja, käyttöönotettuja, ja toimintaa on myös arvioitu ja kehitetty (71-90). Pisteytys onkin suuntaa antava, joskin havainnollinen. Tässä raportissa laatualueet on lueteltu samassa järjestyksessä kuin perusopetuksen laatukriteerit -oppaassa.

8 Johtaminen 55 pistettä Koulu on määritellyt toiminta-ajatuksen ja arvopohjan opetussuunnitelmassaan. Toimenpiteet näiden toteuttamiseksi kirjataan lukuvuosittain tehtävään koulun työsuunnitelmaan. Työsuunnitelman toteutumista arvioidaan lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden arvioinnista tehdään yhteenveto ja se toimitetaan lautakunnalle tiedoksi. Arvioinnin pohjalta laaditaan seuraavan lukuvuoden tavoitteet ja painopistealueet. Ulvilan kaupunkistrategia on uudistettu syksyllä Strategiasta johdetut toiminnalliset tavoitteet on määritelty opetuksen järjestäjän taholta ja ne on kirjattu työsuunnitelmaan. Koululla on käytössä riittävä tuntikehys ja pätevät opettajat sekä sijaiset. Koulun johto tekee jatkuvaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Koululla on kehittämisryhmä, joka kantaa huolta opetuksen suunnitteluun liittyvistä asioista, kodin ja koulun yhteistyöstä, turvallisuudesta (mm. kiusaaminen) sekä juhlista, teemoista ja tapahtumista. Koulun johtamista arvioidaan vuosittain kehityskeskusteluissa, opettajien suoralla palautteella sekä neljän vuoden välein tehtävässä henkilökuntakyselyssä, jossa yhtenä osa-alueena on johtaminen. Koulun rehtori kehittää omaa osaamistaan osallistumalla ajankohtaisiin koulutuksiin ja perehtymällä alan kirjallisuuteen sekä seuraamalla yhteiskunnallista keskustelua. Koululla on käytössä uusien opettajien perehdyttämissuunnitelma sekä kuukausikokouskäytäntö. Jokaisesta opetusluokasta löytyvät ajanmukaiset opetusvälineet sekä tarvittavat työkalut opetuksen järjestämiseksi. Koulun johtamisessa tarvittavat suunnitelmat ovat suurelta osin ajan tasalla. Koulu järjestää vanhempainiltoja ja jokainen oppilas ja huoltaja osallistuvat oppilaan/vanhempainvarttiin. Lisäksi koululla on käytössä oppilasta ohjaava oppilaan vartti. Opettajan oman työn kehittymistä tuetaan järjestämällä tarve lähtöistä koulutusta Osaava Satakunta hankkeen tiimoilta. Pedagogisen johtamisen kehittämiseksi selkiytetään koko henkilökunnalle käsitettä pedagoginen johtaminen, jonka jälkeen valitaan vuosittainen pedagoginen teema, jota kehitetään. Nyt koulun pedagogista johtamista tapahtuu paljon suunnittelematta esim. keskusteluina koulun käytävillä, opettajahuoneessa jne. Pedagogisen johtamisen järjestelmällinen seuranta ja arviointi puuttuvat. Jatkossa johtamista kehitetään suunnittelemalla ja seuraamalla pedagogista keskustelua. Lisäksi yhteisen yt -ajan käytön seurantaa tullaan kehittämään. Osa ydinprosesseista toimii, esim. 1. luokan nivelvaihe koetaan onnistuneeksi, sen sijaan 6. luokan niveltä olisi kehitettävä seurannan ja arvioinnin osalta. Tärkeäksi tekijäksi muodostuvat prosessien kuvaaminen, jolloin sovitaan myös yhteiset toimintatavat. Kehittämiskohteet: Pedagogisten porinoiden ja yhteisen yt-ajan seurannan kehittäminen. Ydinprosessien (esim. nivelvaiheet) kuvaaminen ja kehittäminen Henkilökuntakyselyn toteuttaminen Suunnitelmien päivittäminen

9 Henkilöstö 75 pistettä Koulun opetushenkilökunta muodostuu 17 luokanopettajasta ja kahdesta A1-kielen (englanti) opettajasta sekä kolmesta koulunkäynninohjaajasta. Lisäksi tänä lukuvuonna koululla on käytettävissä kaksi koulunkäynninohjaajaharjoittelijaa. Kaikki opettajat täyttävät kelpoisuusvaatimukset. Koululla työskentelee lisäksi 5 h päivässä koulusihteeri sekä muuta henkilökuntaa; siivoajat, keittäjät ja talonmies. Koulun henkilökunnan rakenne ja ikäjakauma on tasapainoinen. Henkilöstösuunnitelmaa ei ole laadittu. Se on ollut rehtorin päässä. Jatkossa on tarkoitus laatia henkilöstösuunnitelma, jonka avulla varaudutaan tulevaisuuden henkilöstö tarpeisiin. Koulun käytettävissä on oma terveydenhoitaja kolmena päivänä viikossa (ma, to ja pe) sekä Yhteiskoulun terveydenhoitaja jokaisena arkipäivänä. Koululla työskentelee kasvatusohjaaja kahtena ja puolena päivänä viikossa sekä tarvittaessa saamme psykologin palveluita ostopalveluna. Raportin kirjaamishetkenä koulupsykologia ei ole, vaan paikka on julkisessa haussa. Friitalan kouluun on laadittu perehdyttämissuunnitelma, jota toteutetaan aina uusien henkilöiden astuessa palvelukseen. Lisäksi kaikki sijaiset saavat perehdytyksen ennen koulupäivän alkua. Kaikki ulkopuolinen työvoima allekirjoittaa vaitiolovelvollisuussopimuksen. Henkilökunnan kehittämiseksi koulutoimi osallistuu Osaava Satakunta -hankkeeseen, jossa opettajat itse voivat vaikuttaa annettavaan koulutukseen. Muuhun koulutukseen pääsystä tarvitsee neuvotella erikseen. Henkilökunnalla on käytössään ajanmukaiset laitteet ja välineistöt luokissaan. Uusimpana ohjelmana otetaan käyttöön Wilma reissuvihko-ohjelmisto kaikissa alakouluissa. Ohjelmalla helpotetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Koulun henkilöstö käy koulun rehtorin kanssa vuosittain kehityskeskustelut, joissa laaditaan ja sovitaan seuraavan vuoden kehittymisohjelma. Henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista seurataan neljän vuoden välein toteutetussa henkilöstön hyvinvointikyselyssä ja terveystarkistuksissa. Näiden pohjalta laaditaan tarvittavat kehittymiskohteet. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on sujuvaa, vaikka resurssit ovat välillä niukat. Vähäisten resurssien käytön tehostamiseksi kehitetään laaja-alaisten erityisopettajien toimintaa sekä laaditaan ydinprosesseista tarkemmat kuvaukset, (kuka tekee milloinkin ja mitä). Koulun tapana on ollut pitkään viettää perjantaina klo 12 välitunnilla yhteistä kahvi- ja pullahetkeä. Uutena viihtyvyyden ja yhteisöllisuuden lisääjänä ovat tulleet yhteiset tykyillat, yksi syksyllä ja yksi keväällä. Lisäksi lukuvuosi on kahdesti käynnistetty jossakin muualla kuin koulussa. Lukuvuoden suunnittelun lisäksi siihen on liittynyt yhteistä toimintaa. Kehittämiskohteet: Laaja-alaisten erityisopettajien resurssin tehokkaampi käyttö Henkilöstösuunnitelman tekeminen

10 Taloudelliset resurssit 63 pistettä Friitalan koulun saamat taloudelliset resurssit ovat riittävät ja niillä taataan perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukainen opetus jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä. Tarkempi suunnitelma resurssien käytöstä on koulun toimintasuunnitelmassa, joka laaditaan vuosittain ja sen toteutumista arvioidaan keväisin. Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti. Friitalan koulussa esim. budjetissa opetusvälineiden hankintaan annettu rahasumma on jaettu tasan eri oppiaineiden välille. Näin takaamme oppiaineiden tasapuoliset taloudelliset kehittymismahdollisuudet. Myös muissa hankinnoissa noudatetaan suunnitelmallisuutta. Talouden seurantaa suoritetaan kuukausittain. Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetus- ja kasvatustyölle. Friitalan koulussa oppilaskohtainen hinta on vuonna 2010 noin /oppilas. Koko Ulvilassa se on n /oppilas. Näin ollen Friitalan koulussa annettava opetus on taloudellisesti tehokasta. Friitalan koulun oppilaalla on käytettävissä kaikki hänen tarvitsemansa tukitoimet niin oppilashuoltoryhmän, terveyspalveluiden kuin sosiaalipalveluidenkin muodossa. Oppilaiden turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Friitalan koululta puuttuu varsinainen kestävän kehityksen suunnitelma. Asia on kuitenkin huomioitu toimintasuunnitelmassa vuosittain ja sen toteutumista arvioidaan keväisin. Kehittämiskohteet: Kestävän kehityksen suunnitelma Arviointi 79 pistettä Ulvilan kaupungissa lukuvuoden arviointi tapahtuu työsuunnitelman pohjalta vertaamalla tapahtunutta toimintaa suunniteltuun. Arviointi tapahtuu itsearviointina. Koulut arvioivat omaa toimintaansa ja kaupungin tasolla rehtoreista muodostettu arviointiryhmä arvioi kaupungin tasolla toteutunutta lukuvuotta. Lukuvuoden arvioinnin pohjalta määritellään seuraavan lukuvuoden painopistealueet, jotka lautakunta hyväksyy elokuun kokouksessa. Jokainen koulu päättää omat koulukohtaiset tavoitteet oman itsearvioinnin pohjalta. Syksyllä koulut laativat työsuunnitelmat, joihin määritellään painopistealueiden toiminnalliset tavoitteet. Lisäksi kaupunkistrategiasta johdetaan toimenpiteitä lukuvuodelle. Friitalan koululle on laadittu vuonna 2005 arviointisuunnitelma, jonka päivittäminen on ajankohtaista. Käyttöönotetut laadunhallinnan kriteeristöt toimivat jatkossa itsearvioinnin pohjana. Laadunhallinnan kautta määräytyvät seuraavan lukuvuoden kehittämiskohteet. Kerran neljässä vuodessa suunnataan koteihin kysely opetuksen laadun toteutumisesta. Viimeksi kysely suoritettiin keväällä Friitalan koulun saama palaute oli positiivista. Kyselyn mukaan Friitalan koulua pidettiin hyvänä kouluna. Siellä on asiansa osaavat pätevät opettajat, jotka antavat hyvää opetusta. Suurinta huolta aiheutti ruoka sekä koulun viihtyvyys. Vapaissa kommenteissa koulun piha-alueelle toivottiin parannusta. Vastausprosentti jäi varsin alhaiseksi (n.20%), joten suurempia päätelmiä kyselyn pohjalta ei kannata tehdä.

11 11 Henkilökunnalle suunnattua arviointi suoritetaan Ulvilassa joka neljäsvuosi, henkilöstökyselyllä sekä vuosittain kehityskeskusteluiden yhteydessä. Syksyllä 2010 suoritetaan henkilökuntakysely. Oppilaiden arviointia tapahtuu kahdesti lukuvuodessa väli- ja lukuvuosiarviointina. Lisäksi läpi lukuvuoden on kokeita, testejä ja itsearviointeja. Oppilaat saavat suorituksestaan suullista palautetta, ja jokaiselle oppilaalle pyritään järjestämään ohjauksellinen oppilaan vartti. Oppilaan vartin lisäksi on vanhempainvartti, johon osallistuvat oppilaan huoltaja, oppilas ja opettaja. Kehittämiskohteet: Arviointisuunnitelman päivittäminen Henkilökuntakyselyn suorittaminen Arviointijärjestelmän (työsuunnitelma/laatukriteerit) kehittäminen ja käyttöönotto Käytöksen arviointikriteereiden tarkentaminen Opetussuunnitelman toteuttaminen 35 pistettä Ulvilan kaupungin ja Friitalan koulun opetussuunnitelmat on laadittu vuonna Tämän jälkeen niihin on tehty pieniä tarkennuksia. Oppiainesisällöt on laadittu kahdessa erässä; 1-2 luokat lukuvuonna ja 3-9 luokat lukuvuonna Tämän jälkeen niihin on tullut pieniä muutoksia ja tarkennuksia. Paikalliset opetussuunnitelmat pohjautuvat valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan, joka on annettu vuonna Opetussuunnitelmat ovat tulleet voimaan vaiheittain viimeistään vuonna 2006 kaikilla luokka-asteilla. Opetussuunnitelmia laadittaessa koulun opetushenkilöstö oli tehtävässä osallisena. Oppiainesisältöjä tehtäessä kunnan opettajista muodostettiin ainekohtaisia ryhmiä, jotka tekivät tarkemmat sisällöt. Muita sidosryhmiä ei ole osallistunut opetussuunnitelmatyöhön tulee voimaan uusi perusopetuslaki ja sen myötä uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Tältä pohjalta on kuntien ja koulujen laadittava uudet opetussuunnitelmat. Samassa yhteydessä harkitaan kuinka muita sidosryhmiä ja mahdollisesti oppilaita kuullaan opetussuunnitelmatyössä. Friitalan koulussa ei ole tehty opetussuunnitelman jatkuvaa kehitystyötä vaan opetussuunnitelma on kerran tehty ja sen jälkeen siihen ei ole tehty suurempia muutoksia. Jatkossa on tarkoitus suunnitella ja arvioida sekä kehittää opetussuunnitelmatyötä prosessin omaiseksi, jolloin kehitystä tapahtuu jatkuvasti. Pedagogisten porinoiden aiheet pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Kehittämiskohteet: Opetussuunnitelman päivittäminen uuden lainsäädännön mukaiseksi Pedagogisten porinoiden hyödyntäminen Hyvän osaamisen kriteeristön käyttö oppilasarvioinnissa

12 Opetus ja opetusjärjestelyt 82 pistettä Opetuksen järjestäjällä eli kunnalla on merkittävä rooli opetuksen ja opetuksen järjestelyiden laadukkaaseen toteutumiseen. Ulvilassa tilanne on ollut opetustuntien osalta hyvä viime vuosina, mutta taloustilanteen tiukentuessa leikkauksistakin on alettu puhua. Tärkeimpänä kustannusten karsimisessa on pidetty kouluverkon kriittistä tarkastelua. Kunnan alakoulujen kunto ja puitteet eivät vastaa nykyaikaiselle opetukselle vaadittavaa tasoa. Tilanteen korjaamiseksi opetuksen järjestäjän tulee laatia pidemmän aikavälin suunnitelma kaikkien alakoulujen peruskorjaamiseksi ja eriyttävien ja nykyaikaista oppimiskäsitystä tukevien tilojen aikaansaamiseksi. Friitalan koulun käytössä oleva tuntikehys lukuvuonna on riittävä (503h, josta A2-kielen osuus 3h). Keskimääräinen luokkakoko on 23 oppilasta, ja suurin yksittäinen luokka on 26 oppilasta. Koulu käyttää jakotunteja alkuopetukseen 5 vvh/ luokka, englannin ryhmien puolittamiseen, käsityöryhmien puolittamiseen sekä 5. ja 6. luokkien liikuntaryhmien jakamiseen. Koulun käytössä on kolme palkattua koulunkäynninohjaajaa, joista jokainen toimii tätä kirjoitettaessa oppilaan henkilökohtaisena avustaja. Lisäksi koulun käytössä on kaksi koulunkäynninohjaajaharjoittelijaa. Koulu laatii oppilaille tarvittaessa hoppeja. Kuluvana lukuvuonna HOJKS oppilaita koulun eri luokilla opiskelee 5 kpl. Lisäksi Friitalan koulu tekee tiivistä yhteistyötä Ulvilan kaupungin erityiskoulun (Olavin koulun) kanssa, joka sijaitsee fyysisesti samassa rakennuksessa integroimalla oppilaita joustavasti erityisopetuksen ja yleisopetuksen luokkiin. Vuosien varrella myös Friitalan koulussa on tehty opetuksen järjestämiseksi toisella tavalla kokeiluja. Osa kokeiluista on ollut onnistuneita, osa ei. Koulun oppilaiden käytössä on joka päivä läksyparkkitoiminta, jossa heillä on mahdollisuus ohjattuun läksyjen tekoon koulupäivän jälkeen. Fyysiset opetustilat eivät vastaa ajanmukaisia vaatimuksia eriyttämisen osalta eivätkä tue nykyaikaista oppimiskäsitystä. Koulurakennus on suunniteltu ja rakennettu 70-luvulla ja se on peruskorjattu 2000-luvun taitteessa sisätiloiltaan. Kouluun jäi tuolloin pääasiassa käytävää ja luokkatiloja. Toisaalta ongelmana on ollut oppilasmäärän kasvu tiloihin nähden, jolloin suunniteltujen tilojen vastaisesti, kuten kuvataideluokka, tilat on jouduttu ottamaan opetuskäyttöön ja varastotiloista on tehty eriyttämistiloja. Käynnissä olevana lukuvuonna tilanne helpottui jonkin verran Olavin koulun luokkien muuton yhteydessä. Lisäksi koulun iltapäiväkerhotoiminta vaatii luokkatilan käyttöönsä. Kaikista koululuokista löytyvät ajanmukaiset ATK-varusteet. Kouluvälineiden hankintaa tehdään suunnitelmallisesti ja niiden käyttämisestä, säilyttämisestä, korjaamisesta ja huoltamisesta huolehditaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kehittämiskohteet: Säilytysjärjestelmän kehittäminen ja yhtenäistäminen Hankitaan uusia kirjoja (eläinkirjat) Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman koulujen ajanmukaistamiseksi ja peruskorjaamiseksi sekä hakee valtion apua korjausten toteuttamiseksi.

13 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 85 pistettä Koulutuksen järjestäjä on kehittänyt järjestelmällisesti opettajien taitoja mahdollistamalla koulutukseen osallistumisen. Myös kelpo-kehittämistoiminta on ollut osa Ulvilan kaupungin toimintaa jo useamman vuoden. Friitalan koulu on tehnyt yhteistyötä Olavin erityiskoulun kanssa integroimalla oppilaita erityisopetuksen ja yleisopetuksen ryhmiin jo useamman vuoden ajan. Kouluun on laadittu pelastautumis- ja turvallisuussuunnitelma, josta löytyvät toimintamallit erilaisten ongelmatilanteiden varalle. Koulu tiedottaa, suunnittelee, arvioi sekä kehittää oppilashuollon toimintaa vuosittain. Koulun toiminnanarviointia suoritetaan neljän vuoden välein ja samalla suoritetaan myös kouluruokailun arviointi. Viimeksi kysely suoritettiin keväällä Kyselyssä huoltajat olivat melko tyytyväisiä kouluruokailuun, mutta vapaissa kommenteissa ruoan laatua kritisoitiin. 1. luokan nivelvaihe koetaan onnistuneeksi, sen sijaan 6. luokan niveltä olisi kehitettävä seurannan ja arvioinnin osalta. Lisäksi prosessikuvaukset puuttuvat. Ulvilan kaupungilla on käytössä oppilashuollon suunnitelma. Tämän pohjalta koulu on laatinut oman oppilashuollon suunnitelman. Friitalan koulussa oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain aina maanantaisin. Lisäksi tarvittaessa useamminkin. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä, vaikuttaa kouluyhteisön myönteiseen ilmapiiriin ja turvallisuuteen, tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa, seurata, arvioida ja kehittää oppilashuoltoa sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään oppilaiden vaikeuksia. Koulussa toteutetaan oppilaan ohjausta suorittamalla vanhempainvartit jokaisella luokalla vähintään kerran vuodessa. Vanhempainvarttiin osallistuvat opettaja, oppilas ja huoltaja. Lisäksi pidetään erikseen ns. oppilaan vartti, jossa opettaja ohjaa oppilasta opinnoissaan. Myös koko lukuvuoden ajan oppilaiden kanssa käydään keskustelua opintojen etenemisestä. Kehittämiskohteet: Jokaiseen luokkaan toiminta ongelmatilanteissa -kansio Tehostetun ja erityisen tuen suunniteltu kehittäminen Osallisuus ja vaikuttaminen 80 pistettä Arviointikyselyiden ja vanhempainyhdistyksen palautteen perusteella koulun toimintakulttuuri on avointa, vuorovaikutteista ja oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistumista arvostavaa. Friitalan koulussa on toiminut oppilaskunta vuodesta 2007 lähtien. Koulun oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat ja heitä edustavat heidän valitsemansa 3-6 luokkien oppilaat. Oppilaskunta laatii toimintasuunnitelman lukuvuodelle ja arvioi sen toteutumista vuosittain. Oppilaskunnan kautta oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulutyöhön ja sen suunnitteluun. Kaksi koulun oppilasta kuuluu valtakunnalliseen Suomen Lasten Parlamenttiin. Viime keväänä koulun oppilaskunta kutsui Ulvilan kaupungin oppilaskunnat vieraikseen. Kokouksessa lapset toivat omia ehdotuksiaan koulujen parantamiseksi. Kokouksen muistio toimitettiin kaupunginjohtajalle tiedoksi. Toimintaa on tarkoitus kehittää Ulvilan lastenparlamentin suuntaan.

14 14 Oppilaskuntaa ohjaa koulun vararehtori, joka saa korvauksen koulun kehittämisrahasta. Oppilaskuntatoiminnan lisäksi luokissa opettajat ohjaavat ja osallistavat lapsia edistämään koulun kokonaisvaltaista toimintaa. Koululla toimii välituntiviihtyvyyden parantamiseksi koulun luokkien oppilaista muodostettu välkkäritoiminta. Kehittämiskohteet: Ulvilan lasten parlamentin istunnon järjestäminen Mainoselokuvan tekeminen oppilaskuntatoiminnasta Vertaissovittelun käynnistäminen Kodin ja koulun yhteistyö 70 pistettä Koulun opetussuunnitelmassa todetaan Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu tukee huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten tasa-arvoisuus. Koulu huolehtii opetussuunnitelmaa ja opetuksen järjestämistä koskevasta tiedottamisesta koteihin. Yhteistyömuotoina koulu käyttää vanhempainiltoja ja yhdessä järjestettyjä tapahtumia, vanhempien ja opettajien henkilökohtaisia tapaamisia ja arviointikeskusteluja. Koulun vanhempainyhdistys on kiinteä osa koulun toimintaa. Yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia, se voi antaa lausuntoja ja sen kokouksiin osallistuu säännöllisesti opettajia tarvittavissa määrin. Koulussa toimii vanhempainyhdistys sekä luokkatoimikuntia. He järjestävät erilaisia tapahtumia ja osallistuvat retkien ja leirikoulujen järjestelyihin. Tätä kautta on saatu rahoitusta mm. kirjallisuuden ja opetusvälineiden hankkimiseen. Vanhemmille koulu järjestää vanhempainiltoja, henkilökohtaisia tapaamisia ja keskusteluja. Tavoitteena on, että ainakin kerran lukuvuodessa opettaja, oppilas ja huoltaja tapaavat henkilökohtaisen keskustelun merkeissä. Kuluvan lukuvuoden aikana otetaan käyttöön Wilma reissuvihko-ohjelma kaikissa alakouluissa. Toistaiseksi yhteydenpito kanavina koulu on käyttänyt www-sivuja, sähköpostia, puhelinta, reissuvihkoa ja erilaisia tiedotteita reppupostina. Opettajille on varattu resurssia YT- ajankäytössä, jota on kolme tuntia viikossa. Tarvittaessa opettajat saavat koulutusta kohtaamaan erilaisia vanhempia. Kehittämiskohteet: Wilman käyttöönotto Strukturoitu lomake vanhempainvarttiin Luokkapuhelimet

15 Fyysinen oppimisympäristö 45 pistettä Opetuksen järjestäjä on vastuussa, että oppimis- ja työympäristö on terveellinen ja edistää viihtymistä. Friitalan koulussa on tehty kartoituksia ja arvioita kosteusvaurioista, joita on vuotavasta katosta ja ikkunoista johtunut. Koulun katon ja julkisivun peruskorjaamiseksi on laadittu hankesuunnitelma ja sitä on lähdetty toteuttamaan suunnittelulla. Katto on tarkoitus uusia ja muuttaa harjakatoksi vuoden 2011 aikana ja julkisivu vuoden 2012 aikana. Opetuksen järjestäjältä puuttuu suunnitelmallinen koulurakennusten peruskorjaussuunnitelma ja suunnitelma kalusteiden vuosikorjauksesta/uusimisesta. Opetuksen järjestäjä on huolehtinut, että tieto- ja viestintätekniset ratkaisut vastaavat ajanmukaista tasoa. Koulussa on tehty sisätiloissa remontti luvun taitteessa. Remontin suunnittelussa on koulun opettajien toiveet huomioitu. Nykyisen katto- ja julkisivuremontin yhteydessä opettajien vaikutusmahdollisuudet ovat jääneet vähäisiksi. Koulun tiloja voidaan jonkin verran muutella eri toimijoita ajatellen, mutta eriyttämistä varten varatut tilat puuttuvat lähes kokonaan. Kuluvaksi lukuvuodeksi koulu sai käyttöönsä kirjaston ja musiikkiluokan. Kirjastossa voidaan opetusta eriyttää sekä järjestää pienimuotoisia näyttelyitä. Musiikkiluokkaa ei ole suunniteltu musiikkikäyttöön, vaan kyseessä on koulun kuvataideluokan muuttaminen musiikkiluokaksi. Friitalan koulussa on suoritettu riskien kartoitus keväällä 2010 ja sen pohjalta on ryhdytty toimenpiteisiin. Varsinkin kesän 2010 aikana saatiin koulun ilmastointi korjattua kaikilta osin vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Kuitenkin koulun katto vuotaa yhä ja odottaa korjausta. Pihan telineet ja liikuntalaitteet ovat hyvässä ja turvallisessa kunnossa. Kalusteet tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa ja niiden kunnosta ja tarvittavista toimenpiteistä laaditaan suunnitelma kaupungin tekniselle toimelle. Kokonaisuudessaan piha-alue kaipaa edelleen perusparannusta sekä suunnitelmaa, jossa otettaisiin huomioon koulujen tarpeet. Katto- ja julkisivuremontin yhteydessä on tarkoitus parantaa rakennuksen salaojitusta. Samalla olisi hyvä toteuttaa myös piha-alueen kokonaisvaltaista perusparannusta. Asfaltoinnin paikkausta on suoritettu viimeisinä vuosina pienissä erissä. Asfaltointia tulisi jatkaa varsinkin pihalla olevien koripallotelineiden alta. Kalustojen alle on tuotu salaojahiekkaa ja keinut on uusittu pari vuotta sitten. Näiltä osin laitteet ovat kunnossa. Koulurakennukseen on asennettu valvontakamerat kesällä Viime vuonna kameroita lisättiin valvomaan pyörätelineitä, jotka palautettiin vanhalle paikalleen koulurakennusten väliin. Samalla aluetta laajennettiin ja sen ympärille tehtiin aita kolmelle sivulle. Salaojituksen uusiminen odottaa edelleen ja sen tähden sadevesi tekee lammikoita pihaalueelle. Koulun tilat ovat tehokkaassa iltakäytössä, varsinkin liikuntasali. Koululta puuttuu kestävän kehityksen suunnitelma. Kuitenkin kestävän kehityksen periaatetta on noudatettu luokissa siivoamalla aina työn jäljet sekä tarvittaessa oppilaat ovat kunnostaneet koulun omaisuutta, mikäli ovat sitä itse vahingoittaneet. Esim. pulpettien hionta.

16 16 Kehittämiskohteet: Kestävän kehityksen suunnitelma Kalusteiden korjaussuunnitelma ja kesätyöntekijän palkkaaminen kaluston korjaukseen yhdessä Vanhankylän koulun kanssa Katto- ja julkisivuremontin toteuttaminen Pihasta lähiliikuntapaikka -hankesuunnitelma Oppimisympäristön turvallisuus 85 pistettä Opetuksen järjestäjä on vastuussa, että oppimis- ja työympäristö on terveellinen ja edistää viihtymistä. Koulun katon ja julkisivun peruskorjaamiseksi on laadittu hankesuunnitelma ja sitä on lähdetty toteuttamaan suunnittelulla. Katto on tarkoitus uusia ja muuttaa harjakatoksi vuoden 2011 aikana ja julkisivu vuoden 2012 aikana. Koulun sisätiloissa on tehty peruskorjaus luvun taitteessa. Friitalan koulussa on suoritettu riskien kartoitus keväällä 2010 ja sen pohjalta on ryhdytty toimenpiteisiin. Kesän 2010 aikana saatiin koulun ilmastointi korjattua kaikilta osin vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Kuitenkin koulun katto vuotaa yhä ja odottaa korjausta. Koululle on laadittu pelastautumis- ja turvallisuussuunnitelma ja sitä on päivitetty ja käytännössä kokeiltu vuosittain. Koulun järjestyssäännöt päivitettiin lukuvuoden aluksi syksyllä 2010, mutta oppilaat eivät osallistuneet päivitykseen. Koulun käyttäytymisen arviointi odottaa päivitystä. Koulun järjestyssääntöjä ja käyttäytymisen kriteereiden toimivuutta arvioidaan vuosittain. Kehittämiskohteet: Katto- ja julkisivuremontin toteuttaminen Pihasta lähiliikuntapaikka -hankesuunnitelma Järjestyssääntöjen ja käytöksen arvioinnin tarkennus yhdessä oppilaiden kanssa Kokonaisvaltainen kiusaamisen vastaisen toimintamallin suunnitteleminen (vrt. Lions Quest) Kuvaus asiakaskyselyn toteuttamisesta ja tuloksista Ulvilan kaupungin ja samalla Friitalan koulun asiakaskysely suoritettiin lukuvuoden päätteeksi keväällä Kysely valmisteltiin Kuntaliitossa osana laadunhallintahanketta. Kysely suoritettiin web-pohjaisena sovelluksena. Tiedotteet kyselystä huoltajille lähetettiin huhtikuun puolessa välissä paperilla ja julkaistiin koulun ja kaupungin kotisivuilla. Muistutus kyselystä lähetettiin huoltajille vielä viikkoa ennen kyselyn umpeutumista Kyselyyn oli mahdollista vastata kahden viikon ajan. Toiveenamme oli, että kyselyyn vastaisivat huoltajat yhdessä lapsen kanssa.

17 17 Tiedottamisesta huolimatta Friitalan koulun asiakyselyyn tuli vain 62 vastausta. Tämä on noin 20% koulun arvioidusta huoltajien määrästä. ts. vastausprosentti jäi alhaiseksi. Neljä vuotta aiemmin suoritetussa vastaavanlaisessa asiakaskyselyssä saimme 82 vastausta, joten siihen verraten vastausprosentti pieneni. Tulokset ja yhteenveto kyselystä esiteltiin opettajakunnalle syksyn suunnittelupäivän yhteydessä Analyysissä tarkasteltiin aluksi viisi lähes tai täysin saanutta kysymystä ja sen jälkeen viisi lähes tai täysin eri olevaa väittämää. Lopuksi analysoimme vielä vapaat kommentit (20kpl) Lähes tai täysin järjestyksessä 1. Lapsemme kokee olonsa koulussa turvalliseksi 56,50 % Lapsemme kokee olonsa koulussa turvalliseksi. (ka: 1,5; yht: 62) 40,30 % 1,60 % 0 % 1,60 % 0 % Täysin Lähes En osaa sanoa Lähes eri Täysin eri En tunne asiaa 2. Olemme tyytyväisiä lapsemme saamaan opetukseen Olemme tyytyväisiä lapsemme saamaan opetukseen. yht: 62) 50 % 45,20 % 1,60 % 1,60 % 1,60 % 0 % Täysin Lähes En osaa sanoa Lähes eri Täysin eri En tunne asiaa

18 18 3. Lapsellamme on ollut mahdollisuus päästä kouluun, joka sijaitsee turvallisen matkan päässä kotoa 75,80 % Lapsellamme on ollut mahdollisuus päästäkouluun, joka sijaitsee turvallisen matkan päässä kotoa. (ka: 1,355; yht: 62) 19,40 % 1,60 % 0 % 3,20 % 0 % Täysin Lähes En osaa sanoa Lähes eri Täysin eri En tunne asiaa 4. Olemme tyytyväisiä kuntamme tarjoamiin peruspalveluihin Olemme tyytyväisiä kuntamme tarjoamiin perusopetuspalveluihin. yht: 62 51,60 % 43,50 % 0 % 3,20 % 1,60 % 0 % Täysin Lähes En osaa sanoa Lähes eri Täysin eri En tunne asiaa

19 19 5. Koulussa on asiansa osaavat opettajat Koulussa on asiansa osaavat opettajat. (ka:1,71; yht: 62) 50 % 38,70 % 6,50 % 1,60 % 1,60 % 1,60 % Täysin Lähes En osaa sanoa Lähes eri Täysin eri En tunne asiaa Lähes tai täysin eri järjestyksessä Myös näissä vastauksissa enemmistö vastanneista oli täysin tai lähes väittämän kanssa 1. Olen tyytyväinen lapsemme saamaan kouluruokaan Olen tyytyväinen lapsemme saamaan kouluruokaan. (ka: 2,5; yht: 62) 43,50 % 21 % 22,60 % 6,50 % 6,50 % Täysin Lähes En osaa sanoa Lähes eri Täysin eri En tunne asiaa 0 %

20 20 2. Koulu tarjoaa toimivan ja viihtyisän oppimisympäristön Koulu tarjoaa toimivan ja viihtyisän oppimisympäristön. (ka: 2,23; yht: 61) 47,50 % 26,20 % 19,70 % 4,90 % 1,60 % 0 % Täysin Lähes En osaa sanoa Lähes eri Täysin eri En tunne asiaa 3. Lapsellamme on mahdollisuus saada tarvittaessa koulukuraattori ja psykologipalveluita Lapsellamme on mahdollisuus saada tarvittaessa koulukuraattori ja psykologipalveluja. (ka: 2,323; yht: 62) 37,10 % 32,30 % 8,10 % 9,70 % 9,70 % 3,20 % Täysin Lähes En osaa sanoa Lähes eri Täysin eri En tunne asiaa

21 21 4. Tietotekniikkaa käytetään oppimisen tukena monipuolisesti Tietotekniikkaa käytetään oppimisen tukena monipuolisesti. (ka: 2,82; yht: 61) 29,50 % 26,20 % 18 % 13,10 % 8,20 % 4,90 % Täysin Lähes En osaa sanoa Lähes eri Täysin eri En tunne asiaa 5. Opetusryhmät on muodostettu tarkoituksen mukaisella tavalla Koulun opetusryhmät on muodostettu tarkoituksenmukaisella tavalla. (ka: 2,581; yht:62) 38,70 % 24,20 % 12,90 % 12,90 % 9,70 % 1,60 % Täysin Lähes En osaa sanoa Lähes eri Täysin eri En tunne asiaa Vapaat kommentit 1. koulukiusaaminen jopa jo ykkös luokalta lähtien huolestuttaa,sekä kova liikenne koulun lähellä. 2. Oppilaan oma opettaja on pitänyt hyvää huolta ekaluokkalaisistaan. 3. Joidenkin opettajien kohdalla olisi toivomisen varaa oppilaiden tasaveroisessa ja oikeudenmukaisessa kohtelussa.

22 22 4. Oppilaskuntatoiminta on hienoa ja kehittävää. 5. en mitään 6. KOULURUOKA ON ASIA, JOSTA MEILLÄ PUHUTAAN LÄHES JOKA KOULUPÄIVÄN JÄLKEEN, KOSKA SE EI MAISTU HYVÄLTÄ JA SUURIMMISTA OSISTA PÄIVIÄ HE (TOINEN TÄSSÄ KOULUSSA, TOINEN YLÄKOULUSSA) EIVÄT OLE SYÖNEET JUURIKAAN MITÄÄN. PERUNAT OVAT USEIMMITEN SE MIKÄ EI KELPAA, OVAT NAHKEITA JA LÄHES MUSTIA! EN OLE TÄSSÄ HAUKKUMASSA KETÄÄN, MUTTA IHMETTELEN VAAN ASIAA JA AJATTELIN SEN TUODA TÄHÄN ESILLE... JOSKUS ON PÄIVIÄ, KUN ON JOTAIN HAETTU LISÄÄKIN, SE ON AINA ILO KUULLA! KOTONA KANNUSTETAAN SYÖMÄÄN KOULURUOKA PÄIVITTÄIN JO IHAN JAKSAMISEN KANNALTAKIN!! 7. Uusi koulu tarvittaisiin nopeasti. Homeongelmaa ja liian suuri koulu muutenkin! Pienet koulut takaisin! 8. Nuoremman lapsen(2:lla) kohdalla asiat ERITTÄIN hyvin!!!ekalla luokalla hän pääsi pienluokkaan ja siitä oli paljon apua ja tällähetkellä hänellä on LOISTAVA opettaja, isossa luokassa. Kumpa sama opettaja saisi jatkaa vielä!!!vinkki REHTORILLEVanhemman kohdalla tuntuu olevan mukavasti myös, lukihäiriöön toivoisin apua jatkoja ajatellen. Tyttö 5:llä ja tuntuu olevan vaikeuksia englannin kielen opiskelussa.. joskus olen kuullut, että lukihäiriö vaikeuttaa myös kielen opiskelua ja jotenkin siihen on mahdollista saada apua/helpotusta. Hieman pelottaa jatko opinnot. Tyttö ei itse valita, koska on hiljainen ja arka. Äitinä huolestuttaa..ajatuksena on ottaa englannin opettajaan yhteyttä lähiaiokoina, josko voisi auttaa asiassa jotenkin. 9. lisää atk aineita 10. opettajat on ollut hyviä ja ovat osanneet opettaa, ihan mukavia ovat olleet. 11. Käytännön asioista ja erilaisista tapahtumista tiedotetaan hyvin reppupostissa, muuten mitä kouluun kuuluu tai miten oma lapsi koulussa pärjää ei saa mitään tietoa. Silloin tällöin jonkunlainen viesti koulusta, miten lapsella menee olisi kiva. Koulun opettajien tai opetuksen tasosta ei myöskään ole kotona mitään tietoa. Koulukuraattorin tai koulupsykologin palveluita koulussa ei ilmeisesti ole tarjolla ollenkaan ja häirikköoppilaat häiritsevät koko luokan oppimista, koska riittävästi koulunkäyntiavustajia ei koulussa ole. 12. Varsinkin ruoan laatu tuntuu laskeneen viimeisen vuoden aikana. 13. "koulussa on kivoja aineita, ainakin käsityö" :) 14. Pienryhmä lapsille jotka eivät pysty keskittymään ja osallistumaan koulutyöhön häiritsemättä muita. Lapseni koulunkäyntiä tällaiset tapaukset välillä häiritsevät. Vahinkoja sattuu koulussa varmasti päivittäin. Käsittääkseni terveydenhoitajan tavoittaminen on ollut ajoittain vaikeaa. Toivottavasti tälle asialle on tehtävissä jotain. Esim. yläasteen ja friitalan koulun terveydenhoitajan pitäisi tehdä tarpeeksi yhteistyötä jotta jompi kumpi olisi tavoitettavissa eikä niin että molemmat ovat tavoittamattomissa samana päivänä. 15. Kouluruokailuun käytettävissä oleva aika on liian lyhyt. 16. Koulun homeongelma lisännyt allergia ja astmaoireita lapsillamme. Koulukirjoja pitäisi saada omaksi, ainakin esim. englanti,äidinkieli...kouluterveydenhoitaja tulisi olla paikalla JOKA PÄIVÄ!!!! Pihaan voisi vähän enemmän panostaa, melkoista velliä vähänkin märällä säällä. 17. Kaikki liput ja laput muuttuvista koulupäivistä tulee liian myöhään, ainakin meille koska lapsi käy taksilla koulussa, on vaikea alkaa niitä sitten setvimään edellisiltana, kun seuraavana päivänä on joku muutos, koulun alkamis tai päättymis kellonajasta. 18. Luokkakoko on liian suuri koska oppilasmateriaali on varsin kirjava. Henkilökohtaista avustajaa käytetään välillä paikkaamaan sijaistarvetta. Erityitystä tukea tarvitsevan lapsen hänelle kuuluvista

23 23 oikeuksista pitää vanhempien huolehtia. Hyvä että koulukiusaamiseen ja huonoihin käytösmalleihin puututaan heti koulussa ja vanhemmille niistä tiedotetaan. 19. Ekaluokkalaisen lapseni sanoin: tykkään ihan hirvittävästi opettajastani! Vanhempana toivon parannusta koulun liikennejärjestelyihin, sekavaa ja vaarallisen näköistä! 20. Toivon lisää panostusta koulun omien opettajien jaksamiseen ja omien voimavarojen hankintaan. Opettajakaan ei jaksa jokaista päivää, mikäli luokalla mukana käytöshäiriöinen lapsi tai useampi ja varsinkin kun luokan oppilasmäärät ovat korkeat näissä luokissa. Lapsilta tullut valitusta kouluruokailusta, monesti on jäänyt nälkäiseksi kun ruokakoko on määrätty ennalta (liikkuva lapsi tarvitsee ravintoa oman määränsä eli ravinnon tarve eri lapsilla vaihtelevaa).. muuten ruoan suhteen erittäin tyytyväisiä. Lapsen vaatteet haisevat usein ns. ummehtuneelta koulupäivän jälkeen. Voisiko panostaa tuuletukseen tms Yhteenveto asiakaskyselystä Yhteenvetona koulun toiminnasta voidaan todeta huoltajien olevan varsin tyytyväisiä koulun toimintaan. Lapset kokevat olonsa koulussa turvalliseksi ja huoltajat ovat tyytyväisiä opetuksen laatuun sekä opettajien opetukseen. Vastavuoroisesti kouluruuan laatu aiheuttaa nurinaa. Friitalan koulu siirtyi syksyllä 2009 keskuskeittiöjärjestelmään, millä voi olla osuutta asiaan. Kuitenkin opettajakunnan mielestä ruuanlaatu on parantunut keskuskeittiöjärjestelmään siirryttäessä. Toinen negatiivinen asia on koulun viihtyvyys. Koulussa on todettu jo usean vuoden ajan vesivuotoja niin katossa kuin ikkunoissa. Näitä on yritetty korjata laihoin tuloksin. Kunta on nyt käynnistänyt koulun katto- ja julkisivukorjaushankkeen, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2012 aikana. Toisena kouluviihtyvyyteen vaikuttavana seikkana on ollut koulussa ollut tungos. Siihenkin on tänä syksynä saatu parannusta, kun samassa kiinteistössä sijaitsevasta Olavin koulusta siirtyi kaksi ryhmää pois. Näin saimme oppilaille myös eriyttävää tilaa käyttöön. Kolmantena ongelmana viihtyvyyden suhteen on ollut koulun piha-alue, jossa sade tekee lammikoita, eikä motivoi harrastamaan. Olemme kouluna yrittäneet kehittää pihaa tuomalla maaleja, maalaamalla leikkipaikkoja asfalttiin jne. Piha kuitenkin kaipaisi laajempaa suunnitelmaa. Viihtyvyysongelma näkyy myös vapaissa kommenteissa. Myös tiedottamista tarvitsisi huoltajien mielestä parantaa. Pääsääntöisesti koulun tiedotuskanavana on toiminut reppuposti ja koulun kotisivut. Nyt olemme ottamassa käyttöön Wilma-reissuvihko-ohjelmiston, jolloin toivottavasti myös viestit menevät perille. Mitään suurempia johtopäätelmiä ei kuitenkaan tämän kyselyn pohjalta voi vetää, koska vastausprosentti jäi melko alhaiseksi. Suuntaa antava kysely toki on, varsinkin vapaat kommentit ovat huomion arvoisia.

24 Laatutyön toteuttaminen lukiokoulutuksessa Yleistä prosessista Ulvilan kaupungin opetus- ja kasvatustoimi lähti mukaan Kuntaliiton opetustoimen ja varhaiskasvatuksen laadunhallintahankkeeseen tammikuussa Hankkeen toimintasuunnitelmassa huomioidaan erikseen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallintamallien käyttöönotto tai vaihtoehtoisesti valmiiden laadunhallintamallien käyttäminen ja asiakaskyselyn tekeminen. Ulvilan lukio osallistui hankkeen aikana lukiokoulutuksen laadunhallintamallin valmistelevaan työryhmään ja Ulvilan kaupungin opetus- ja kasvatustoimen laatutyöryhmän työskentelyyn. Tämän lisäksi lukion opettajakokous antoi olemassa olevalle lukion sisäiselle arviointiryhmälle laadunhallinnan arviointitehtävän. Kuntaliiton lukiokoulutuksen laadunhallintamallin valmisteleva työryhmä muokkasi yhteisestä arviontimallista CAF:sta (Comon Assesment Framework) oman sovelluksen itsearvioinnin viitekehykseksi. Itsearvioinnin viitekehyksestä valmisteleva työryhmä muokkasi puolestaan lukiokoulutuksen laadunhallintamalliin liittyvät valtakunnalliset arviointikohteet. Lukiokoulutuksen laadunhallintamalliin liittyvät arviointikohteet 1. Johtaminen 1.1. Oppilaitoksen johdolla on tukenaan koulutuksen järjestäjän linjaukset lukiokoulutuksen

25 25 roolista ja merkityksestä paikkakunnalla Oppilaitoksella on yhteisesti hyväksytty ja selkeästi kirjattu tulevaisuuteen suuntaava strategia Oppilaitoksen johtaminen luo edellytykset oppimiselle, opettamiselle ja opetuksen kehittämiselle Oppilaitoksen johtamisessa suositaan jaettua, osallistavaa ja vuorovaikutteista johtajuutta. 2. Henkilöstö 2.1. Henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat toiminnan tarpeita Lukion henkilöstön työilmapiiri tukee opetustyötä ja oppimista Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään jatkuvasti. 3. Taloudelliset resurssit 3.1. Lukiokoulutukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle opiskelijalle jokaisena koulupäivänä Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä on riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetustyölle ja oppimiselle Varataan taloudellisia resursseja toiminnan kehittämiselle. 4. Opetussuunnitelmatyö 4.1. Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resurssoitua Opetussuunnitelmatyön kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön Lukion henkilöstö, opiskelijat ja opiskelijoiden huoltajat tuntevat opetussuunnitelman sisällön ja opetussuunnitelma ohjaa toimintaa Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan ja sitä päivitetään säännöllisesti. 5. Opetuksen toteuttaminen 5.1 Kurssitarjonta on monipuolinen 5.2 Valinnat toteutuvat pääsääntöisesti 5.3 Opiskelijalla on valittavissa useita opiskelumuotoja 5.4 Kurssiarviointi on monipuolista ja kannustavaa 6. Oppimisen tuki 6.1 Lukiossa on toimiva ohjausjärjestelmä. 6.2 Lukiolla on oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet 6.3 Opiskelijalla on käytettävissään opiskelijahuollon palvelut 6.4 Kodin ja koulun välillä on toimiva yhteistyö. 7. Osallisuus ja vaikuttaminen 7.1 Lukiossa on toimiva oppilaskunta, jota edustaa oppilaskunnan hallitus 7.2 Lukiossa on avoin toimintakulttuuri: Kaikilla on mahdollisuus opiskelu- oppimisympäristön kehittämiseen. 7.3 Lukiossa korostuu yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen 7.4 Lukion henkilökunta on valmis opiskelijan yksilölliseen kohtaamiseen. 8. Yhteistyö ja kumppanuudet 8.1 Lukio tekee kiinteää yhteistyötä seutukunnan muiden erityisesti toisen asteen oppilaitosten kanssa. 8.2 Lukio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin. 8.3 Lukio tekee yhteistyötä paikkakunnan yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. 8.4 Lukio kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen esimerkiksi kansainvälisten

26 26 yhteistyöhankkeiden kautta. 9. Oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin 9.1 Opiskelija etenee ja menestyy opinnoissaan suunnitelman mukaisesti. 9.2 Ylioppilaskirjoituksissa saavutetaan hyvät tulokset opiskelijoiden lähtötaso huomioon ottaen 9.3 Opiskelijat voivat antaa muita näyttöjä, kuten lukiodiplomeja ja valtakunnallisia kokeita 9.4 Oppilaitoksella on toimiva seurantajärjestelmä jatko-opintoihin sijoittumisesta 9.5 Opiskelijat sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin Ulvilan kaupungin opetus- ja kasvatustoimen opetus- ja kasvatustoimen laatutyöryhmä, jossa Ulvilan lukio oli osallisena, puolestaan suoritti arvioinnin johtajuus -arviointialueelta koskien koko toimialuetta. Ryhmä pisteytti aihepiirit ja kävi konsensuskeskustelun sekä päätti kehittämiskohteet. Aihepiireinä oli Organisaation toiminnan suuntaaminen Organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Organisaation henkilöstön motivoiminen ja tukeminen sekä roolimallina toimiminen Yhteydenpito poliitikkoihin ja muihin sidosryhmiin Kuvaus arviointiryhmän kokoonpanosta ja arviointipäivän toteuttamisesta Ulvilan lukion sisäinen arviointiryhmä sai tehtäväkseen maaliskuussa 2010 laatia koulukohtaiset arviointikohteet soveltaen valtakunnallisia arviointikohteita. Kohteet hyväksyttiin toukokuun opettajakokouksessa. Tavoitteena on valita työsuunnitelmaan lukuvuosittain 1-2 arviointikohdetta lukuvuosittaisen työsuunnitelman painopisteiden mukaisesti. Sovittiin, että lukuvuoden osalta omaa kyselyä ei toteuteta, vaan osallistutaan syksyllä Kuntaliiton kyselyyn. Ulvilan lukion laadunhallintamalli ja arviointikohteet Johtaminen 1.1. Oppilaitoksen johdolla on tukenaan koulutuksen järjestäjän linjaukset lukiokoulutuksen roolista ja merkityksestä paikkakunnalla. - lukiokoulutuksen turvaaminen tulevaisuudessa kaupungin ja koulutoimen strategioissa 1.2. Oppilaitoksella on yhteisesti hyväksytty ja selkeästi kirjattu tulevaisuuteen suuntaava strategia. - Ulvilan koulutoimen strategian toteutuminen - lukion lukuvuosittaisen työsuunnitelman toteutuminen 1.3. Oppilaitoksen johtaminen luo edellytykset oppimiselle, opettamiselle ja opetuksen kehittämiselle. - arviointikyselyt 1.4. Oppilaitoksen johtamisessa suositaan jaettua, osallistavaa ja vuorovaikutteista johtajuutta. - kehityskeskusteluissa johtamisen osuus - työryhmien toiminta 2. Henkilöstö 2.1. Henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat toiminnan tarpeita. - henkilöstön pätevyys - henkilöstön ikärakenne

27 Lukion henkilöstön työilmapiiri tukee opetustyötä ja oppimista. - arviointikyselyt 2.3. Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. - täydennyskoulutukseen osallistuminen 2.4. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään jatkuvasti. - työhyvinvointikyselyt 3. Taloudelliset resurssit 3.1. Lukiokoulutukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle opiskelijalle jokaisena koulupäivänä. - kaupungin talousarvion sitovien tavoitteiden toteutuminen - lukion talousarvion toteutuminen 3.2. Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä on riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta. - taloudelliselta kannalta optimaalisen opiskelijamäärän toteutuminen 3.3.Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetustyölle ja oppimiselle. - lukioresurssin jako 3.4. Varataan taloudellisia resursseja toiminnan kehittämiselle - ulkopuolisten avustusten ja tukien hakeminen ja saaminen - nykyvaatimusten mukaisen oppimisympäristön kehittäminen 4. Opetussuunnitelmatyö 4.1 Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resurssoitua. - opetussuunnitelmatyöryhmän resurssit ja toiminta 4.2. Opetussuunnitelmatyön kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. - verkostoituminen sidosryhmien kanssa opetussuunnitelmatyössä 4.3. Lukion henkilöstö, opiskelijat ja opiskelijoiden huoltajat tuntevat opetussuunnitelman sisällön ja opetussuunnitelma ohjaa toimintaa. - opetussuunnitelman julkisuus ja tiedotuksen tehostaminen 4.4. Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan ja sitä päivitetään säännöllisesti. - vuotuiset opetussuunnitelman arvioinnit ja päivitykset - turvallisuussuunnitelman päivitykset ja toteutuminen 5. Opetuksen toteuttaminen 5.1. Kurssitarjonta on monipuolinen - syventävien kurssien toteutuminen - soveltavien kurssien määrä ja toteutuminen sekä lukuvuosiajoitus - lukiodiplomien toteutuminen 5.2. Valinnat toteutuvat pääsääntöisesti - kunkin kurssin opiskelijamäärän määrittäminen 5.3. Opiskelijalla on valittavissa useita opiskelumuotoja - etäopetus - verkkokurssit - yhdistelmäopiskelu 5.4. Kurssiarviointi on monipuolista ja kannustavaa - opiskelijoiden tekemä kurssiarviointi 6. Oppimisen tuki 6.1. Lukiossa on toimiva ohjausjärjestelmä. - luokkamuotoisen opinto-ohjauksen toteutus eri ikäluokilla - opintojen ohjaus eri ikäluokilla - ryhmänohjauksen määrä 6.2. Lukiolla on oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet - fyysisten tilojen toimivuus