Kriisityön osaamista. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Dialoginen verkostopalaveri auttaa asiakasta määrittelemään itselleen hyvän tulevaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kriisityön osaamista. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Dialoginen verkostopalaveri auttaa asiakasta määrittelemään itselleen hyvän tulevaisuuden"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Dialoginen verkostopalaveri auttaa asiakasta määrittelemään itselleen hyvän tulevaisuuden Hyvinvointi ohjelman valmistelu etenee Professori tyrmää vaatimuksen nuorten vastikkeellisesta toimeentulotuesta Asetetaan kotoa ulospääsy vanhuspalveluiden tavoitteeksi Kriisityön osaamista sosiaalipäivystykseen

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 94. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) merja.moilanen@sosiaaliturva.fi toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) erja.saarinen@sosiaaliturva.fi toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) lea.suoninen-erhio@sosiaaliturva.fi Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Futureimagebank Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) toimisto@sosiaaliturva.fi Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Työpaikkailmoitukset puh. (09) faksi (09) toimisto@sosiaaliturva.fi Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy/Sanna Laaksonen puh. (09) sanna.laaksonen@bookers.fi Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Puitteet on luotava ihmisiä varten Aulikki Kananoja 4 5 ajankohtaiset kilpailuyhteiskunta, lastensuojelu, hyvinvointi ohjelma, koulutus uutisia lyhyesti 6 laina ja palaute Osa ihmisistä häviäisi harmaalle alueelle Petri Kinnunen Paloturvallisuus vaatii yhteistyötä Jaakko Ellisaari lainattua, saksittua 8 13 KÄRKITEEMA Päivystykseen tarvitaan kriisityön ammattilaisia Erja Saarinen Sosiaalipäivystys innostaa kehittämään koko sosiaalityötä Maija Pietiläinen & Annikki Pursiainen Sosiaalipäivystys on lähentänyt Etelä-Pohjanmaan kuntia Kati Männistö Päivystys nostaa lasten tarpeet esiin Kati Männistö Sosiaaliturva 17/06 postitetaan lukijoille 10. marraskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille näkökulma Kolumni Teemu Tiensuu Kotoa ulos pääsy vanhuspalveluiden tavoitteeksi Silva Tedre Afrikkalainen mies haluaa ompelijan paikan Eija Maarit Ojala työmenetelmät Verkostodialogissa tehdään yhdessä hyvä tulevaisuus Riitta-Liisa Kokko & Jukka Pyhäjoki vankilan sosiaalityö Vankilaan ja vapauteen suunnitelmallisesti ja saattaen Vuokko Karsikas juristin nurkkaus Toimeentulotuen myöntämisestä vastaa vakinainen oleskelukunta Tapio Räty Lakiuutisia Vireillä eduskunnassa 24 luottamushenkilö vastaa Kuopion kaupunginvaltuuston sote-lautakunnan puheenjohtaja Matti Mänttäri 26 kirjat, tutkimukset 16/06 seuraavassa numerossa 17/06 Kärkiteemana sosiaalihuollon johtaminen Uudet kunta- ja palvelurakenteet muuttavat sosiaalialan johtajien työtä. Eija Tolonen kertoo vanhuspalveluiden johtamisesta Kainuun maakunnassa. Tampereella ruorissa ovat pormestarit. 2 Sosiaaliturva 16/06

3 Pääkirjoitus 25. lokakuuta 2006 KANNESSA Sosiaalipäivystyksen pitää toimia koko maassa ensi vuoden alusta. Esittelyssä Mikkelin seudun ja Etelä- Pohjanmaan kuntien sosiaalipäivystykset. sivut 8 13 Puitteet on luotava ihmisiä varten Kunta- ja palvelurakennetta uudistava lakikokonaisuus antaa hyvät raamit kunnalliselle sosiaalipolitiikalle. Ihmisten elämään sovitetun sisällön rakentaminen kehyksiin on lähivuosien vaativa tehtävä. Uudistuksen tavoitteeksi on nostettu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden parantaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vain yksi keino väestön hyvinvoinnin varmistamisessa. Niiden laaja käyttö voi kertoa yhtä hyvin ihmisten pahoinvoinnista kuin hyvinvoinnista. Suuri osa hyvinvoinnin perustasta syntyy sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella. Yhteiskunnan elinvoimaa ovat toimintakykyinen ja terve väestö, turvalliset kasvuja elinympäristöt, yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi. Uudistuksen tulisi osoittaa selkeämmin suuntaa kohti laajaa hyvinvointivastuuta. Tarvitaan koko kuntaorganisaation panosta väestön hyvinvointiin ja hyviä yhteyksiä työhallintoon, poliisiin, seurakuntiin, kolmanteen ja yksityissektoriin. Palvelujen korkeakaan tuottavuus, suuri suoritemäärä matalin kustannuksin, ei välttämättä merkitse taloudellisuutta, jos toiminnan tarkoitus ei toteudu, jos ongelmat vain kasvavat ja palvelutarpeet pitkittyvät. Vaikuttavuus on tuottavuuttakin kestävämpi tulos, mutta se jää puitelaissa tyystin tuottavuuden varjoon. Oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi toimii ohjauskeinona paremmin kuin toimintaa standardoivat normit. Puitelain ehdotus sosiaali- ja terveyspalvelujen porrastamiseksi on perusteltu sekä asiantuntemuksen kehittymisen että järkevän työnjaon kannalta. Ehdotus kehitysvammaisten erityishuollon yhdistämisestä erikoissairaanhoidon kuntayhtymiin on kuitenkin huolestuttava. Kehitysvammahuoltoa ei voi eikä saa integroida erikoissairaanhoidon ja medikalisaation hallitsemaan toimintalogiikkaan. Kehitysvammaisten elämisen järjestelyt, jos mitkä, ovat sosiaalisia, yhteisöön integroivia, arkipäivän lähitukea, joskin myös vaativia lääkinnällisiä toimia tarvitaan. Sosiaalihuollossa porrastaminen ei läheskään aina merkitse vaativaa osaamista tarvitsevien asiakkaiden keskittämistä harvoihin yksiköihin. Tämän vuoksi porrastuksen tulee toimia myös siten, että erikoistunut asiantuntemus siirtyy paikallistasolle, koteihin ja perustason ammattilaisten tueksi. Keskitetyn asiantuntemuksen siirtäminen paikallistasolle koskee myös terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistämistä. Nykyistä selkeämpi rakenne laajaa väestöpohjaa edellyttäviin toimintoihin tarvitaan, mutta se ei voi perustua minkään sektorin ylivaltaan. Tässä on monipuolisemman valmistelun paikka. Kunnallisen sosiaalipolitiikan edustajien asiantuntemus ja aktiivinen panos ovat välttämättömiä uudistuksen jatkotyössä. Meidän on tarpeen tunnistaa ja tuoda esiin ne sosiaaliset tekijät, jotka tuottavat hyvinvointia. Pahin vaihtoehto on, että uudistettujen rakenteiden sisällä jatketaan entisiä toimintatapoja, palveluja tuotetaan tehokkaammin, mutta ihmisten elämää muutokset eivät paranna. Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Toimintavastuita pitää osoittaa koko kuntaorganisaatiolle. Paras-hanke mullistaa sosiaalihuollon johtamisen, uskovat kuopiolaistutkijat Vuokko Niiranen (vas.) ja Merja Sinkkonen- Tolppi. Onko kunta osallisuuden asialla? Rajoittavatko yksilöiden sosiaaliset oikeudet kunnallista itsehallintoa? Yhteisön ja yksilön suhde on länsimaisen poliittisen filosofan ydinkysymys. Juristin nurkkaus Lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena mistä asioista päättää huoltaja, mistä viranomaiset? Sosiaaliturva 16/06 3

4 ajankohtaiset Heikommassa asemassa olevien tilanteen parantaminen tulee palauttaa yhteiskuntapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Sakari Möttönen valtakunnallisilla päihdepäivillä syyskuussa Jyväskylässä KILPAILUYHTEISKUNTA Muutokset kunta- ja palvelurakenteissa ovat tarpeen, mutta niillä ei ratkaista kilpailuyhteiskunnan suurta yhteiskunnallista ongelmaa: kansalaisten eriarvoistumista, ongelmien kasautumista ja joidenkin väestöryhmien syrjäytymistä, muistuttaa kehitysjohtaja, dosentti Sakari Möttönen Jyväskylästä. Kilpailu on nostettu yhteiskuntapolitiikassa keskeiseksi tavoitteeksi. Kun palvelujärjestelmä oli aiemmin yhteiskuntapolitiikan tavoite, nyt se on taloudellinen ongelma, Möttönen karrikoi. Vaikka yleisillä mittareilla kansalaisten hyvinvointi on lisääntynyt, laman jälkeinen yhteiskuntapolitiikka on synnyttänyt suuren yhteiskunnallisen ongelman. Yhteiskunnalliset ongelmat kasaantuvat tietyille väestöryhmille. Samalla ne syrjäyttävät osan kansalaisista sellaisen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja toiminnan ulkopuolelle, josta valtaosa väestöstä pääsee osalliseksi. Kansalaisten eriarvoisuus on lisääntynyt ja hyvinvointierot kasvaneet. Pitkäaikaistyöttömiä on yhä paljon ja samalla köyhyys-, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kärjistyneet. Heikompiosaisten aseman parantaminen ei ole yleisessä yhteiskuntapolitiikassa keskeistä. Tämä näkyy myös palvelujärjestelmän kehittämistavoitteissa. Palvelujärjestelmän muutoksilla ei pyritä ensisijaisesti järjestelmän aukkojen tukkimiseen vaan tehostamaan palvelujen tuottamista. Kilpailuyhteiskunnan synnyttämän suuren yhteiskunnallisen ongelman ratkaisu vaatii Möttösen mukaan kilpailun sijasta kumppanuutta: sellaista hyvinvointipolitiikkaa, joka edistää yhteisöllisyyttä, vahvistaa ehkäisevää työtä ja rakentaa sosiaalista tukea. Tällöin merkittävässä asemassa ovat kansalaisjärjestöt sekä julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö. Kilpailuyhteiskuntaideologiassa järjestöjä pidetään palvelujen tuottajina ja erityistä huolta kannetaan siitä, että kunnat eivät aseta niitä palveluja hankkiessaan yrityksiä edullisempaan asemaan. Järjestöt eivät ole kilpailuttamisongelmien synnyttäjiä vaan toimijoita, jotka pystyvät tuomaan ratkaisuja kilpailuyhteiskunnan aiheuttamiin ongelmiin, Möttönen korostaa. Hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelujärjestelmä pitää nähdä kokonaisuutena, jossa sekä julkisella sektorilla että järjestöillä on oma vastuu- ja tehtäväalueensa. Lisäksi niillä on yhteinen alue, jossa on oleellista julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö, Möttönen summaa. Lea Suoninen-Erhiö kuva: Lea Suoninen-Erhiö LASTENSUOJELU Tampere antaa kiireellistä lastensuojeluapua 11 lähikunnalle. Samoille kunnille Tampere hankkii keskitetysti myös lastensuojelun sijaishuoltopaikat. Lokakuun alussa alkanutta yhteistyöhanketta rahoittaa Länsi-Suomen lääninhallitus. Kunnat ovat tehneet Tampereen kanssa lastensuojelun sosiaalipäivystystä koskevan yhteistoimintasopimuksen. Apu tulee Tampereelta sosiaaliasema Paussista. Kuntalaisten yhteydenottoväylänä on hätäkeskuksen numero 112. Sopimukseen kuuluvat myös nuorten selviämisasemapalvelut Paussissa viikonloppuisin ja kriisisijoituspaikan järjestäminen silloin, kun lapsi tai nuori on tarpeen ottaa kiireellisesti huostaan. Kiireellistä lastensuojelun sosiaalipäivystystä tarvitaan, jos lapsi on jäänyt tai jäämässä heitteille esimerkiksi vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmien tai perheväkivallan vuoksi. Myös lapsen tai nuoren väkivaltainen tai itsetuhoinen käyttäytyminen voi vaatia kiireellistä sosiaalityöntekijän puuttumista. Paussin työntekijöiden toimivalta sopimuskunnan lastensuojeluasioissa ulottuu seuraavaan arkipäivään asti, jolloin asia siirtyy asiakkaan kotikunnan sosiaalityön vastuulle. Päiväsaikaan lastensuojelupäivystys hoidetaan kuten tähänkin asti kunkin kunnan omassa sosiaalivirastossa. Hankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Nokia,Vesilahti,Ylöjärvi, Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Valkeakoski ja Viiala. Tampere on tehnyt samojen kuntien kanssa sopimuksen lastensuojelun sijaishuoltopaikkojen hankkimisesta keskitetysti. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupungin toimintoihin kuuluva Asiakasohjaus Luotsi. Se rekrytoi, valmentaa ja jatkokouluttaa myös hankekuntien uudet sijaisperheet. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että yhteistyöhön osallistuvien kuntien käytettävissä on riittävästi lastensuojelun sijaishuoltopaikkoja. Tarkoituksena on myös yhdenmukaistaa lasten sijoituksia koskevia toimintakäytäntöjä sekä parantaa sijaishuollon laatua ja palvelua. OIKAISU Sosiaaliturvassa 14/06 julkaistun kirjoituksen Lapsi mukaan vankilaan? (s ) kirjoittajia ovat Tarja Vierulan lisäksi Tarja Pösö ja Rosi Enroos. Pösön ja Enroosin nimet olivat jääneet pois lehdestä. 4 Sosiaaliturva 16/06

5 UUTISIA LYHYESTI HYVINVOINTI OHJELMA Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti 4. lokakuuta Hyvinvointi ohjelmasta ensimmäisen luonnoksen kommentoitavaksi. Ohjelma on osa parhaillaan meneillään olevaa Sosiaalialan kehittämishanketta. Ohjelmassa linjataan sosiaalialan tavoitteita vuoteen 2015 saakka. Sitä valmistellut työryhmä on arvioinut muuttuvan toimintaympäristön hyvinvointipolitiikalle asettamia muutoksia, esittänyt keinoja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Keskeisenä periaatteena luonnoksessa on yhteisvastuu ja osallisuuden takaaminen kaikille. Yhteisvastuun yhteiskunnassa julkinen valta luo edellytykset sille, että perheet, työ- ja lähiyhteisöt, yritykset ja järjestöt voivat kantaa vastuunsa ihmisen hyvinvoinnin edistämisestä. Työryhmä tarkastelee hyvinvointipolitiikan haasteita elämänkaariajattelun perusteella: Perheellistymistä ja varhaislapsuutta on tuettava ja estettävä ylisukupolvinen huono-osaisuus. kuvafutureimagebank Lähihoitajien ja sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä pitää lisätä, jos sosiaalialan työvoiman halutaan riittävän tulevina vuosina. Nuorten työmarkkinoille kiinnittymistä on helpotettava. Toimeentulon jatkuvuutta ja elämän suunniteltavuutta on edistettävä epävakaistuneilla työmarkkinoilla. Ikääntyvän väestön osallisuutta on parannettava ja toimintakykyä ylläpidettävä hoivakustannusten hillitsemiseksi. Ohjelmasta pyydettiin eri tahoilta kommentteja, joita tuli runsaalta 50 taholta. Hyvinvointi ohjelma valmistunee joulukuussa Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä on julkaissut ohjelmasta omat kommenttinsa. Asiantuntijaryhmä ihmettelee erityisesti sitä, että ohjelmaluonnoksessa ei käsitellä lainkaan todella isoja ja jännitteisiä kysymyksiä, kuten tavoitteiden toteuttamista kuntatoimijakentässä. Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän kommentit voi lukea Huoltaja-säätiön sivuilta KOULUTUS Vuosittain tarvitaan uutta lähihoitajaa, sosionomia (AMK) ja 250 sosiaalityöntekijää, jotta sosiaalialan henkilöstötarve pystytään tyydyttämään. Näillä koulutusmäärillä pitäisi selviytyä lähivuosina eläkkeelle lähtevien aiheuttamasta henkilöstötarpeesta, arvioidaan Sotenna-hankkeen loppuraportissa. Opetusministeriön, Euroopan sosiaalirahaston, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton yhteisessä hankkeessa ennakoitiin sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeita vuoteen 2015 asti. Jotta Sotennan tarpeellisiksi arvioimat työntekijämäärät saavutetaan, on lisättävä sekä lähihoitajien että sosiaalityöntekijöiden määrää. Lähihoitajia valmistuu nyt noin vuodessa ja sosiaalityöntekijöitä 150. Sosionomeja valmistuu ennakoidun tarpeen mukaiset Valmistuvien sosionomien työllistymisessä on tällä hetkellä kuitenkin kitkaa, koska alan tehtävärakenne ei ole vielä muotoutunut ennakoidun mukaiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa vielä tämän vuoden aikana suositukset sosiaalialan henkilöstön tehtävärakenteesta. Vuosia sitten annettu ohje sosiaalityöntekijästä asukasta kohden ei enää vastaa nykynäkemystä. Tilastokeskuksen kaikille avoin Kuntaportaali tarjoaa keskeiset tilastot kaikista kunnista. Tietokannassa voi myös vertailla haluamiensa kuntien tietoja. Koekäyttöön avattu portaali toimii myös Tilastokeskuksen tiedotuskanavana paikallishallinnolle. > Tuotteet ja palvelut > Kuntaportaali Sosiaaliporttiin on avattu sähköinen konsultointipalvelu yhteistyössä sosiaalialan eri toimijoiden kanssa. Palveluun voi lähettää kysymyksiä ja saada vastauksia valitsemaltaan konsulttiryhmältä. Palvelua voivat käyttää kaikki Sosiaaliporttiin rekisteröityneet sosiaalialan ammattilaiset. Palvelu on käyttäjälleen maksuton. Pääkaupunkiseudun Vinkki terveysneuvontapisteiden aukioloajat ja Diakonissalaitoksen liikkuvan terveysneuvontapisteen päivystyspaikat saa selville ilmaisella tekstiviestipalvelulla. Vinkit tarjoavat matalan kynnyksen palveluja huumeiden käyttäjille. Elämä on Parasta Huumetta ry:n ympärivuorokautinen tekstiviestipalvelu toimii numerossa: , tekstiviestiksi vinkki. Sosiaalialan kehittämishankkeen kokonaisarviointi alkaa tulla ajankohtaiseksi. Hommasta kiinnostuneet voivat osallistua sosiaali- ja terveysministeriön tarjouskilpailuun, joka päättyy Kokonaisarvion pitää olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Sateenkaariperheiden lasten aseman parantamisesta kiinnostuneet voivat osallistua hankkeeseen, jossa sosiaalija perhetyön ammattilaisille kehitetään työkaluja perheiden moninaisuuden asiantuntevaan kohtaamiseen. Sateenkaariperhe tarkoittaa lapsiperhettä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Kolmivuotisen projektin toteuttaa Seta ry Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Sosiaaliturva 16/06 5

6 laina ja palaute Osa ihmisistä häviäisi harmaalle alueelle TOIMEENTULOTUKI Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Simo Pokki vaati vuotiaiden toimeentulotuen muuttamista vastikkeelliseksi Demarin haastattelussa. Uutispäivä Demari Ei siitä tule mitään, että vuotiaat käyttävät aikaansa makaamalla kotona, Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja sanoo. Hyvinvointi-Suomeen on syntynyt harha, että yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia, että kaikkien elämä on kivaa ja onnellista. Vantaalla on alueita, missä kymmenen prosenttia vuotiaista on toimeentulotuella. Ne ovat karmaisevia lukuja, kun tiedetään, että tänä päivänä jokainen aktiivinen nuori saa työ- tai opiskelupaikan niin halutessaan. Pokki näkee, että nuorten ikäluokkien keskuuteen on syntynyt elämäntapaintiaanien joukko, jolle toimeentulotuki on keino olla menemättä töihin. Toimeentulotuki pitäisi muuttaa selkeästi vastikkeelliseksi niin, että nuorille todetaan, että teet tuota hommaa ja saat kuukausittain tämän korvauksen ja samaan aikaan etsit työtä tai opiskelupaikkaa ja me autamme sinua siinä, Pokki havainnollistaa. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Professori Petri Kinnunen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tarvitaan kannustusta, ei rangaistuksia. Suomalaisen sosiaalihuollon historia tuntee monia vastikkeellisia järjestelmiä. Vuonna 1852 annettua vaivaishoitoasetusta muutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1879 lisäämällä vaivaishoidon saamisen ehdoksi voimakas korvaavuusperiaate. Tätä perusteltiin sillä, että muuten vaivaishoito elättää laiskoja ja työtä vieroksuvia. Toisen maailmansodan jälkeen oli voimakas työlaitosjärjestelmä. Katsottiin, että jos ihminen ei kykene elättämään itseään ja perhettään ikään kuin omasta syystään, hänet voidaan pakottaa tekemään työtä. Työlaitoksiin sijoitettiin muun muassa alkoholisteja, irtolaisia ja niin sanotuja perhepinnareita, elatusmaksujensa laiminlyöjiä. Vapaudenriistoa ja tahdonvastaisia toimia sosiaalihuollossa alettiin arvostella rajusti 1960-luvun lopulla. Puhuttiin pakkoauttajista. Marraskuun liike kehotti ihmisiä pitämään puoliaan ja peräämään sosiaalisia oikeuksiaan. Pakkokeinojen äänekkäitä kriitikoita olivat muun muassa Ilkka Taipale ja Jacob Söderman. Vastikkeelliset järjestelmät ovat aina purkautuneet enemmän tai vähemmän sen tyyppiseen kritiikkiin, jossa yhteiskunnan on katsottu ottaneen liian holhoavan asenteen. Vastikkeellisuus ei ole koskaan osoittautunut kestäväksi ratkaisuksi aina on jouduttu ottamaan takaisin. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tukea pidä järjestää niille, joilla ei ole työllistymisen mahdollisuuksia. Mielestäni on vain hyvä, että tehostettua tukea tarjotaan työelämään siirtyville nuorille ja heille etsitään erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja yhdessä heidän kanssaan. Olennaista on, että ihminen osallistuu itse työllistymisen mahdollisuuksiensa kehittämiseen. Tukea ja kontrollia on painotettu eri tavalla erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa. Kontrollin ja vastikkeellisuuden vaatimukset ovat korostuneet yleensä yhteiskunnallisissa muutostilanteissa, jolloin ihmiset ovat joutuneet vaikeuksiin erilaisten rakenteellisten ongelmien kanssa. Olisiko niin, että muutosvaiheissa aktivoituu jokin vanha moraalirakenne? Käsitys elämäntapaintiaaneista ei sekään ole uusi: meillä on aina ollut kunniallisia ja kunniattomia köyhiä ihmisiä on pidetty köyhinä omasta tahdosta tai tahdottaan. Näitä tahdotta olevia on haluttu auttaa toisin kuin omasta tahdostaan ongelmaisia. Tällainen jaottelu on aikansa elänyt. Englannissa puhutaan sellaisesta nuorten joukosta kuin status zero. Nämä nuoret eivät ole viranomaisjärjestelmissä; tämä kasvava nuorten joukko on yhteiskunnan harmaalla saarekkeella heihin ei saada kosketusta eikä tiedetä, missä he ovat ja mitä tekevät. Tutkin itse 1990-luvulla pitkään työttömänä olleiden ihmisten viranomaisuria ja sitä, miten he tuottavat sosiaalisen tukensa silloin, kun viranomaisuralla on katkoksia. Kutsuimme katkoksia vapaanaoloajoiksi hyvinvointivaltiosta. Tuolloin ihmiset eivät olleet minkään tukien piirissä, mutta selvisivät kuitenkin jollakin tapaa majailivat ystäviensä luona, elivät jonkin aikaa naisystävänsä siivellä, ryyppäsivät. Vastikkeellisuus aiheuttaisi sen, että osa ihmisistä häviäisi harmaalle alueelle. Kun ihminen joutuu elämään pitkään viimesijaisen toimeentuloturvan varassa, hänelle on järjestettävä erilaisia aktiviteetteja, jotka estävät toimintakyvyn ja työkunnon rapautumisen. On kehitettävä uudenlaista palvelujärjestelmää. Pitää tarjota aktiviteetteja, jotka ovat luonteeltaan kannustavia ja palkitsevia, eivät kontrolloivia ja rankaisevia. 6 Sosiaaliturva 16/06

7 PALOTURVALLISUUS Kemijärvellä sattui tragedia, jossa poika puukotti äitinsä ja sytytti asunnon palamaan. Samalla kuoli myös naapuriasunnossa asuva liikuntarajoitteinen henkilö. Iltalehti Palaneen huoneen viereiseen asuntoon jäi kuitenkin loukkuun liikuntarajoitteinen iäkäs nainen, joka ei pystynyt omin voimin pelastautumaan palosta tai kiinnittämään palopaikalla olleiden huomiota. Kun liekit oli saatu hallintaan, palomiehet löysivät naisen viereisen asunnon keittiöstä, mutta mitään ei ollut tehtävissä. kuva: Satu Renko Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaalipalveluilla paloturvallisuuteen voidaan vaikuttaa vähän. Paloturvallisuus vaatii yhteistyötä Valtaosa liikuntarajoitteisista tai muistihäiriöisistä asuu kotonaan, hyvin suuri osa yksin. Sosiaalipalveluilla paloturvallisuuteen voidaan vaikuttaa vähän, ja myös sektorin ohjausvalta on muualla kuin meillä. Paloturva on suhteellisen pieni osa arjen turvallisuutta. Tulipaloissa menehtyneitä on vuosittain satakunta kun kaatumisissa kuolee tai pelkästään viina tappaa monin kerroin enemmän. Pelastustoimella vaikuttaa kunnissa olevan vahva linja, että sosiaalihuollon käytössä olevien talojen ja sen hallitsemien yksittäisten asuntojen pitää olla tarkemmassa paloturvaseurannassa, ja niihin edellytetään sprinkleri ainakin, jos kyse on vuokrahuoneistosta. Olen itse ollut hieman kriittinen tämän linjan suhteen, koska suurin osa riskiväestöstä on muita kuin sosiaalitoimen asiakkaita. Esimerkiksi kuntien vuokratalon asukasrakenne voi nykyisin olla sama kuin palvelutalossa. Noin sadasta vuosittaisesta palosurmasta sattuu ehkä yksi tai kaksi sosiaalitoimen yksikössä. Paloturvan tulisi kattaa koko riskiväestö asunnon hallintamuodosta ja asuntotyypistä riippumatta myös siksi, että on kuulunut, että esimerkiksi ikääntyneille tai muuten riskiasukkaaksi arvioiduille ei enää löydy vuokraasuntoa kunnalta. Ehkä vuokrataloissa pelätään, että vaatimus sprinkleristä ulotetaan joskus niihin? Toisaalta taas omistusasumiseen tällaisia vaatimuksia ei tietääkseni ole esitetty, vaikka riski voi olla sama. Myös senioritalot, joita myydään ikään kuin palvelutaloina, ovat jääneet huomiotta. Kaikin keinoin pitäisi välttää se, että osa väestöstä todetaan ympäristölleen vaaralliseksi eli nykytermein asumiskyvyttömäksi. Näin voi käydä, jos lisäturvaa saadaan vain sosiaalihuollon yksiköihin tai sen asiakkaille. Pelätty kustannusrasite on helppo kuvata liian suureksi asukasriskiksi. Kustannustehokkuuskin puhuu muiden sektoreiden puolesta. Kustannukset ovatkin ongelma. Kukaan ei haluaisi kustantaa palotarkastusten tihentämistä tai paloturvalaitteita. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Spek ry kouluttaa kotipalvelutyöntekijöitä havaitsemaan turvapuutteita, mutta kotipalvelun työ- ja vastuutaakka on kyllä melkoinen ilman tällaisia uusia aluevaltauksia. Kotisairaanhoidollekin on kyllä pohdittu asiantuntijaroolia turvallisuusasioissa, koska tapaturmatorjunta on nyt sisällytetty kansanterveyslakiin. Voisi myös ajatella, että taloyhtiöiden lakisääteinen pelastuspäällikkö saisi tällaisen roolin, tai nuohouspalvelu tarkistamalla ostopalvelusopimusta. Kunnissa on myös rakennustoimella asiantuntemusta asiassa. Joka tapauksessa sosiaalitoimi ei tässä asiassa voi olla yksin tai altavastaajana. LAINATTUA, SAKSITTUA Tommy Tabermann, Me 10/2006 En ole vielä nähnyt yhtäkään järjellistä todistetta siitä, että epätasa-arvo missään muodossa tuottaisi mitään hyvää. Ei se toimi ihmisten välisissä suhteissa, ei maiden eikä maanosien. Vain pölvästi saarnaa epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden sanomaa. Mutta millä saisi hyvin koulutetun pölvästin ymmärtämään, että tasa-arvoisina voisimme kaikki paljon paremmin? Pelkäisimme vähemmän, ja voisimme jopa olla onnellisia. Ari Ojapelto, Helsingin Sanomat Suomen toki tulee olla työpaikoista taisteltaessa itsekäs, mutta voivatko verorahoilla elävät tieteelliset tutkimuslaitokset rakentaa selviytymisstrategiansa ajatukselle, että suomalaiset ovat Jumalan valitsema herrakansa, joka onnistuu vastaamaan lähes yksinään koko maailman suunnittelusta ja tuotekehityksestä? Stakesin erikoissuunnittelija Victor Savtschenko, VATES-info 3/2006 Kun hyvinvointivaltiossa työvoima oli yrityksen tärkeä voimavara, kilpailukykyvaltiossa siitä on tullut menoerä, joka rasittaa kilpailukyvyn vahvistamista. Retoriikan tasolla, ja osin käytännössäkin, on vammaisten asemaa avoimilla työmarkkinoilla parannettu. Tämä on kuitenkin ristiriidassa kilpailukykyvaltion taloudellisen toiminnan peruslogiikan kanssa. Minun on vaikea uskoa, että tässä asiassa sosiaaliturva- ja työpolitiikka voisivat mennä yleispolitiikan ja erityisesti talouspolitiikan edelle. Kuopion yliopiston terveyshallintotieteen professori Juha Kinnunen, Premissi 1/2006 Muun muassa niukkenevan henkilöstöreservin rekrytoinnissa tullaan vielä näkemään traagisia vaiheita, kun organisaatiot yrittävät epätoivoisesti kilpailla vähenevästä nuorisojoukosta. Ihmiset ovat konkreettisesti työvoimavaltaisen ja tietointensiivisen palvelualan ohjausyksikkö, telat ja hihnat. Teppo Moisio, Helsingin Sanomat Pitääkö valtion taata, että jokaisella, siis aivan joka ikisellä sen alueella asuvalla ihmisellä on turvallinen, mukava koti? Yhä useampi asiantuntija on sitä mieltä, että kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattu oikeus asuntoon pitäisi mieltää yhtä velvoittavaksi kuin esimerkiksi vaatimus sananvapaudesta. Sosiaaliturva 16/06 7

8 kärkiteema Erja Saarinen Sosiaalipäivystyksien sijasta pitäisi perustaa sosiaali- ja kriisipäivystyksiä, sillä päivystyksestä apua hakevilla ihmisillä on todellinen hätä. Vaativaan työhön tarvitaan moniammatillista osaamista sosiaalityöntekijöiden rinnalle kriisityön ammattilaisia. Päivystykseen tarvitaan kriisityön ammattilaisia kuva: Futureimagebank Päivystystapauksista 90 prosentissa ei tarvita sosiaalityöntekijän hallinnollisia päätöksiä tai kiireellistä etuuspalvelua vaan kyseessä on ihmisen kriisi. Sirkka Rousua huolestuttaa se, että kuitenkin kuntiin luodaan sosiaalipäivystyksiä, jotka vastaavat vain sosiaalipalveluita koskevaan kiireelliseen avun tarpeeseen. Jos näin ajatellaan, työ sopii sosiaalityöntekijöille, joilla on viranomaisvaltuudet. Tällöin ei kuitenkaan ymmärretä päivystystyön luonnetta. Suomen Kuntaliitossa erityisasiantuntijana työskentelevästä Roususta päivystystyöhön on saatava erilaista osaamista: On tunnettava asiakkaan tarpeet ja osattava vastata niihin. Ihmisten hätään tulee vastata kriisityön taidoilla. Rousu toimi pitkään Helsingin sosiaalipäivystyksessä. Sinne on 45 vuodessa kertynyt 8 Sosiaaliturva 16/06 runsaasti tietoa asiakkaiden tilanteista tapauksia on noin tuhat kuukaudessa. Hän olisi toivonut, että esimerkiksi Helsingin kokemuksia olisi hyödynnetty enemmän, kun päivystysmalleja luodaan. Auttaja ei saa jäädä neuvottomaksi Rousu muistuttaa, ettei sosiaalityöntekijän peruskoulutus anna kriisityön valmiuksia. Siihen voi erikoistua täydennyskoulutuksessa. Tavanomaisessa sosiaalityössä eivät kartu kriisityön osaaminen ja rutiinit, koska siinä ei juuri kohdata akuutissa kriisissä olevia ihmisiä. Hätätapaus ei ole sama asia kuin kiireellinen asiakastapaus, joka on kiireellinen ehkä siksi, ettei työntekijällä ole muiden kiireidensä vuoksi ollut aikaa auttaa asiakasta ajoissa. Kun eteen tulee perheväkivaltaa kokenut lapsi tai ryöstetty vanhus, työntekijällä on ol- Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämistä toimintayksikön tavanomaisen aukioloajan jälkeen siten, että eri vuorokauden aikoina pystytään vastaamaan välittömiin avun tarpeisiin erilaisissa hätä- ja kriisitilanteissa. Kattava sosiaalipäivystys luodaan koko maahan vuoteen 2007 mennessä osana sosiaalialan kehittämishanketta. Opastusta sosiaalipäivystyksen järjestämiseksi tarjoaa sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton opas Kiireellinen sosiaalipalvelu. Sosiaalipäivystyksen järjestäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:8. > Julkaisut > Esitteet ja oppaat

9 tava rutiineja, miten toimia. Niitä syntyy vain tekemällä paljon kriisityötä ja luomalla eri tilanteisiin soveltuvia toimintamalleja. Jos päivystysvuoro on kerran vuodessa, sitä alkaa pelätä ja tositilanteessa jää neuvottomaksi. Pahinta on, jos kriisissä oleva ihminen kohtaa neuvottoman tai hössöttävän auttajan. Auttajan pitää tarjota mahdollisuus pysähtyä. Hänen tulee olla rauhallinen ja kokenut, jotta ihmiselle palautuu toimintakyky usko siihen, että tilanteesta selvitään. Virheet voivat maksaa ihmishengen. Päivystysten syntyä on hankaloittanut puute pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Rousu ihmettelee, miksei heidän rinnalleen haeta kriisityön osaajia: Jo sosiaalisen luonteeseen kuuluvat olennaisesti monet näkökulmat ja moniammatillisuus. Päivystysmallit olisivat voineet olla kumppanuusmalleja, joissa olisi kuntien kumppaneina esimerkiksi kriisityötä tekeviä järjestöjä. Tämä olisi tuonut mukanaan moniammatillisuutta ja lisää voimavaroja. Nyt toimijoina on vain kuntia. Virka-aikainen auttaminen kuntoon Roususta kunnat ovat liikaa lähteneet rakentamaan yksittäistä uutta palvelupalikkaa. Päivystyksen pitäisi kuitenkin rakentua osaksi olemassa olevaa palvelukokonaisuutta ja verkostoja. Ei pidä rakentaa palveluja, joista tulee asiakkaalle lisälenkki hakea kiireellistä apua, kun sitä ei saa virka-aikana. Pitää tarkistaa, että päiväaikaiset palvelut toimivat, jotta palvelutarve ei turhan takia ohjaudu päivystykseen. Päivystysasiakkaat tarvitsevat usein jatkoapua. Asiakkuuden pitäisi siirtyä nopeasti ja sujuvasti varsinaiseen palvelupisteeseen. Niissä on kuitenkin yleensä käytössä ajanvaraus. Päivystysasiakkaiden jatkohoitoon tulisi varautua erikseen. Palveluprosessin pitää olla mietitty alusta loppuun avun tarpeessa olevan ihmisen näkökulmasta. Päivystys on aina kallista sitä ei kannata pitää turhaan yllä, Rousu painottaa. Päivystykseen on hyvä kytkeä jo muutenkin ympärivuorokautisesti toimivat palvelut, kuten vanhainkodit tai päihdepalveluyksiköt. Päihdeosaamista tarvitaan usein hätätilanteissa. Sirkka Rousu ei pistäisi pahakseen, jos kunta- ja palvelurakenneuudistus synnyttäisi sosiaali- ja terveyspiirejä. Sosiaalipäivystys sopisi piirien laajaa väestöpohjaa edellyttäväksi erityispalveluksi. kuva: Erja Saarinen Kansalaisille suorat yhteydet päivystykseen Roususta kansalaisten olisi hyvä saada suoraan yhteys sosiaali- ja kriisipäivystykseen 112- hätänumeron rinnalla olisi sille suora numero. Tällöin päivystys perustuisi työntekijöiden aktiiviseen työaikaan eikä varallaoloon. Tällainen päivystys on Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Hän on pahoillaan siitä, ettei tällaisia malleja tunnu syntyvän muualle. Syynä on päivystysalueiden pieni väestöpohja. Sen pitäisi olla asukkaasta ylöspäin. Helsingissä se on noin puoli miljoonaa asukasta, mutta sielläkin on mietitty pääkaupunkiseudun yhteistä päivystystä palveluiden parantamiseksi. Pienen väestöpohjan mallit kuormittavat jo muutenkin kuormittuneita sosiaalityöntekijöitä päivystysvuoroilla. Suuremmilla väestöalueilla kunnat voisivat yhdessä palkata erityistyöntekijät päivystys- ja kriisityöhön niin sanotun aktiivityömallin mukaisesti. Nyt yleisimmin on käytössä vain yleinen hätänumero. Aiemmin hätäkeskuksilla oli sosiaalijohtajien koti- tai kännykkänumerot hätätapauksia varten. Kynnys ohjata soittajia heidän puheilleen oli korkea. Nyt sen pitäisi madaltua roimasti. Jos hätäkeskuspäivystäjästä yhtään tuntuu siltä, että soittajan olisi hyvä keskustella sosiaalipäivystäjän kanssa, hänet tulisi ohjata sinne. Voi kuitenkin mennä pitkään ennen kuin vanhoista käytännöistä päästään, Rousu pelkää. Suunnittelussa huomioitavaa Sosiaalipäivystys on parhaimmillaan sekä sosiaali- että kriisipäivystys. Päivystys on suunniteltu osaksi olemassa olevaa palvelukokonaisuutta ja verkostoja. Päivystyksessä hyödynnetään ympärivuorokautisesti toimivia yksiköitä. Asiakkaan koko palveluprosessi, myös normaalipalvelut, on analysoitu. Kiireellistä apua saa myös virka-aikana. Väestöpohja on asukkaasta ylöspäin. Päivystäjinä on moniammatillinen tiimi, jossa on kriisityön osaamista. Päivystäjät ovat töissä eivätkä varalla. Sosiaalipäivystäjällä on päätöksentekooikeus kaikkien kuntien puolesta. Asiakas voi itse soittaa suoraan päivystykseen. Päivystyksen johtamis-, kehittämisja koordinointivastuusta on sovittu. Sosiaaliturva 16/06 9

10 Päivystysasiakkaat tarvitsevat usein jatkoapua. Asiakkuuden pitäisi siirtyä nopeasti ja sujuvasti varsinaiseen palvelupisteeseen. Rousun mielestä tarvittaisiin myös valtakunnallinen sosiaalipäivystysnumero, joka yhdistäisi erilaiset päivystävät puhelimet. Teknisesti on mahdollista, että puheluihin vastaavat neuvojat eri puolilla maata. Yksi puhelinnumero, jossa on vaikkapa sata linjaa, riittäisi näin pienessä maassa. Jos tällaisessa palvelussa on huippuosaajia vastaamassa, monet ihmiset tulevat autetuiksi jo puhelimessa tästä on kokemuksia terveydenhuollosta. Päätöksentekovaltuudet kaikkiin kuntiin Monissa varallaoloon rakentuvissa päivystyksissä on sekä etu- että takapäivystys takapäivystys sen vuoksi, että päivystäjä voisi tehdä asiakkaan oman kunnan työntekijän kanssa yhdessä viranomaispäätöksiä. Tämä ei ole tarpeen hallinnollisten asiakaspäätösten vuoksi. Muut kunnat voivat antaa päätöksenteko-oikeuden suoraan etupäivystäjälle, jos hän on pätevä sosiaalityöntekijä. Jos muusta syystä on tarpeen, päivystäjän on voitava saada yhteys kunnan johtavaan työntekijään Useissa malleissa päivystää yksi ihminen kerrallaan. Tästä syntyy sekä henkisen että fyysisen työturvallisuuden ongelmia. Päivystäjä voi myös tarvita konsultaatioapua, jos tapaus on esimerkiksi sellainen, että se nousee julkisuuteen tai jos sen selvittäminen käy kalliiksi. Hänen täytyy myös olla valmis lähtemään liikkeelle. Tulee olla sovittuna, kenestä hän saa työparin. Tässä kannattaa hyödyntää muita eri vuorokauden aikoina avoinna olevia yksiköitä. Rousu muistuttaa, että harvaan päivystystilanteeseen kannattaa mennä yksin. Tilanne ei välttämättä ole vaarallinen, mutta yleensä se koskee monia ihmisiä ja siksi auttajiakin pitää olla useampia: joku huolehtii lapsista, toinen keskustelee aikuisten kanssa ja joku selvittää jatkohoitoa. Häntä hämmästyttää, ettei kaikilla sosiaalipäivystäjillä ole käytössään viranomaisradioverkko Virveä: Se on työturvallisuudelle välttämätön ja välttämätön viranomaisten yhteistoiminnalle. On omituista, ettei sosiaalityöntekijä ole yhteisillä keikoilla mukana viranomaisten välisessä viestinnässä. Sosiaali- ja terveyspiirit ovat tervetulleita Rousua huolestuttaa, että pian kaikkia kuntien palveluita tuotetaan eri tavoin. Päivystyksen isäntäkuntana voi olla yksi kunta ja seudullisen sijaishuollon isäntänä toinen. Jotain palvelua ostetaan yksityiseltä, toista tuottaa säätiö. Kuka pystyy koordinoimaan, johtamaan ja kehittämään kokonaisuutta ja huolehtimaan siitä, että se toimii kuntalaisen näkökulmasta hyvin ja on veronmaksajille kustannustehokas? Jokaista palvelua varten ei kannata tehdä omia sopimus- ja johtamisjärjestelyjään. Yhteinen kuntayhtymä, sosiaali- ja terveyspiiri voisi olla järkevä. Se huolehtisi alueen kaikista erityispalveluista. Poliittiset päättäjät ja toimialajohtajat ovat ylityöllistyneitä sopimusviidakon hallitsemisessa. Tätä suuntausta ei pitäisi lisätä vaan purkaa. Kuntien yhteistyössä asiat jäävät viime kädessä isäntäkunnan vastuulle, jos joku muu kunta haluaa vain poimia rusinat pullasta. Tämä ei ole kestävä malli veronmaksajat osoittavat nopeasti tyytymättömyyteensä asiaan. Vaikka Sirkka Rousulla on kriittistä sanottavaa päivystysmalleista, hän on kuitenkin onnellinen siitä, että päivystyspalvelut ovat kehittyneet ja laajentuneet: Kun tulin kymmenen vuotta sitten Helsingin sosiaalipäivystyksestä Kuntaliittoon kehittämään sosiaali- ja kriisipäivystyspalveluja neljällä hätäkeskuskokeilualueella, lähdimme liikkeelle melkein nollasta. Nyt valtaosassa maata on päivystysjärjestelyt, joihin kansalainen saa yhteyttä 112-hätänumeron kautta. Sosiaalipäivystys käytännössä Maija Pietiläinen & Annikki Pursiainen Mikkelin seudun sosiaalipäivystys Ympärivuorokautinen päivystys, joka kattaa kaikki sosiaaliset hätätilanteet. Mukana ovat Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Pieksänmaa, Puumala, Rantasalmi ja Ristiina. Väestöpohja noin asukasta. Perustuu kuntien sopimukseen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä. Alkoi 2005 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Sitran rahoittamalla hankkeella. Sen loputtua kunnat jatkoivat päivystystä omalla kustannuksellaan. Päivystysviikot on jaettu kuntien kesken asukasluvun suhteessa. Kukin kunta vastaa omista päivystysvelvoiteviikoistaan. Kolmella kunnalla ei ole omaa päivystäjää. Ne ostavat päivystysviikkonsa päivystysrenkaalta. Varallaoloringissä 15 kuntien sosiaalityöntekijää, joilla on valtuudet toimia koko alueella. Päivystäjä päivystää matkapuhelimessa virka-ajan ulkopuolisena aikana viikon kerrallaan päivätyönsä ohella. Päivystysvuoro alkaa perjantaina neljältä ja päättyy viikon päästä perjantaina aamukahdeksalta. Päivystyksellä on oma, vain viranomaiskäyttöön tarkoitettu puhelinnumeronsa. Mikkelin seudun sosiaalipäivystyksen työntekijöiden korvaukset ja päivystyksen kustannukset verkossa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueellisen sosiaalipäivystyksen kehittämishankkeen loppuraportti > Kehittämistoiminta > Kehittämishankkeet Maija Pietiläinen toimi sosiaalipäivystyskoordinaattorina sosiaalipäivystyksen kehittämishankkeessa. Nyt hän työskentelee projektityöntekijänä Viola-väkivallasta vapaaksi ry:n Miesten asema -hankkeessa. Annikki Pursiainen on Mikkelin keskussairaalan johtava sosiaalityöntekijä. Hän toimi projektivastaavana Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueellisen sosiaalipäivystyksen kehittämishankkeessa. 10 Sosiaaliturva 16/06

11 Mikkelin seudulla 12 kunnan sosiaalipäivystys on koonnut sosiaalityöntekijöitä päivystysrenkaaseen. Päivystystehtävät ovat vahvistaneet etenkin lastensuojelun osaamista ja innostaneet työntekijöitä muuhunkin ylikunnalliseen yhteistyöhön. Sosiaalipäivystys innostaa kehittämään koko sosiaalityötä Kunnista löytyi päivystysrenkaaseen 15 vapaaehtoista sosiaalityöntekijää päivystämään oman työnsä ohella. He ovat kaikki päteviä, joten takapäivystäjiä ei tarvita. Sosiaalityöntekijöille päivystysryhmän parasta antia on ollut se, että lastensuojelun ja yleensä sosiaalityön osaaminen on vahvistunut. Osaamistaan pystyy myös ryhmän avulla pitämään yllä. Päivystäjien kesken on syntynyt ja on syntymässä muutakin ylikunnallista yhteistyötä. Viranomaisten kanssa on ollut entistä helpompi verkottua: tuttuus puolin ja toisin avartaa näköaloja ja mahdollistaa uudenlaiset yhteistyötavat. Varallaoloringin sosiaalityöntekijöistä muodostettiin viime keväänä sosiaalipäivystyksen kehittämistyöryhmä. Sen toiminta liitettäneen osaksi laajempaa sosiaalityön kehittämistä Etelä-Savossa. Tukena päivystyksen koordinaattori Sosiaalityöntekijöillä on tukenaan seudun sosiaalipäivystyskoordinaattori Jaana Pynnönen. Hän pitää heihin yhteyksiä, järjestää työkokoukset ja työnohjauksen sekä päivystää itsekin. Hän on Mikkelin palkkaama, mutta kaikki kunnat maksavat hänen työpanoksestaan. Ennen päivystyksen aloittamista päivystäjät saivat koulutusta päivystystä koskevasta lainsäädännöstä, kriisityöstä ja työturvallisuusasioista. Heille koottiin tietopaketti, joka sisältää muun muassa kuntakohtaiset ohjeet päivystystilanteita varten. Päivystäjät saavat ryhmätyönohjausta kerran kuukaudessa. Siinä käydään tapauksia läpi ja pohditaan omaa toimintaa sekä tapausten synnyttämiä tunteita. Ohjeet löytyvät ekstranetistä Mikkelin seudulle otettiin mallia jo kymmenen vuotta toimineesta Salon seudun sosiaalipäivystyksestä sekä Ylivieskan ja Hämeenlinnan seutujen vastaavasta mallista. Savolainen lisä malliin on Etelä-Savon sairaanhoitopiirin verkkosivuille päivystäjien käyttöön luotu ekstranet, johon he pääsevät vaikkapa kotikoneeltaan salasanan avulla. Ekstranet sisältää kuntakohtaiset ohjeet ja päivystyksessä tarvittavat lomakkeet. Sieltä löytyy myös raportointilomake, jonka avulla tehdään tilastot päivystystapahtumista sähköisessä muodossa. Päivystäjien työtä helpottaisi mahdollisuus lukea asiakastietoja yli kuntarajojen. Atk-järjestelmien kirjavuuden vuoksi tämä ei vielä ole mahdollista. Lapsiperheiden ongelmat työllistävät Päivystys alkoi heinäkuussa Yhteyttä on otettu keskimäärin neljä kertaa viikossa, joinain viikkoina ei kertaakaan. Yhteydenotot ovat koko ajan lisääntyneet. Eniten niitä on tullut hätäkeskuksesta. Myös poliisista ja terveydenhuollon päivystyksestä otetaan yhteyttä. Yhteydenotoista kaksi kolmesta koskee lapsiperheitä ja loput aikuisasiakkaita. Myös muutamia vanhusten hoitojärjestelyjä koskevia ongelmatilanteita on tullut päivystäjien tietoon. Aikuisilla päihde- ja mielenterveysongelmat sekä perheväkivalta kasautuvat ja kietoutuvat vankasti yhteen. Viime vuonna lapsiperheillä yleisin yhteydenoton syy oli vanhempien päihtymys. Nyt yleisin syy on perheväkivalta. Useimmat tilanteet ovat hoituneet viranomaiskonsultaatioina. Kotikäyntejä on tehty jonkin verran. Kiireellisiä huostaanottoja päivystäjät tekivät yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana kuusi. Yhteydenotot kasaantuvat viikonloppuihin, mutta viime aikoina tiistai-ilta on ollut yhtä vilkas kuin perjantai-ilta. Aktiivityötunteja kertyi yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 147. Raportointi tukee seurantaa ja kehittämistä Päivystäjät täyttävät jokaisesta päivystystapahtumasta sähköisesti tilastoituvan Webropol-lomakkeen. Tapahtumatietojen kirjaamisen lisäksi siinä arvioidaan alueen palvelurakenteen puutteita kyseisen tilanteen pohjalta sekä tapahtuman henkistä kuormittavuutta ja viranomaisyhteistyön sujuvuutta. Näin saadaan arvokasta tietoa sosiaalityön kehittämiseksi. Päivystyksessä on tullut esille kriisiasunnon, vanhusten tilapäismajoituksen ja yömajan puute. On myös havaittu, että asiakkaan kotikunnan sosiaalityöntekijöitä on vaikea tavoittaa virka-aikana. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, tarvittaisiinko päivystysjärjestelmä myös virka-ajalle. Päivystystiedot ovat päivystäjien luettavissa reaaliajassa ja päivystystilanteista menee välittömästi tieto kuntiin. Lisäksi kunnat saavat neljännesvuosittain tilastoraportin päivystystapahtumista. Terveydenhuollon ammattilaisia työpareiksi Ensikokemusten perusteella järjestelmä on toimiva. Aluksi päivystäjillä ei ollut mahdollisuutta saada työparia, mutta nyt he voivat kutsua toisen sosiaalityöntekijän apuun päivystysringistä. Päivystäjät haluaisivat varmistaa myös virka-avun saamisen. Aina pariksi ei tarvita poliisia vaan usein eniten apua olisi terveydenhuollon tai kotipalvelun ammattilaisesta etenkin, kun autetaan vanhuksia tai mielenterveysongelmaisia ihmisiä. Nyt kotipalvelun tai kotisairaanhoidon yöpartiolta saa vain satunnaisesti apua. Toistaiseksi ei ole ollut työturvallisuusongelmia, mutta vaaratilanteet ovat mahdollisia. Vastaisuudessa päivystäjille hankitaan Virve-puhelimet. Yhteistyötä ja työnjakoa muun muassa kriisikeskuksen ja kriisivalmiusryhmien kesken on syytä tarkentaa. Sosiaalityöntekijät eivät sen enempää päivystysvuorollaan kuin virka-ajallakaan tee varsinaista kriisityötä. Sosiaalipäivystäjä huolehtii siitä, ettei kriisissä olevaa jätetä yksin ja varmistaa, että kriisiapua on saatavissa mahdollisimman pian. Tiedottamista tarvitaan paljon Sosiaalipäivystyksestä on tiedotettava paljon. Alun varovaisuuden jälkeen muut viranomaiset ovat oppineet käyttämään sosiaalityön asiantuntija-apua. Tiedottamista on kuitenkin jatkettava, jotta hyvin alkanut päivystys vakiintuisi ja asettuisi omalle paikalleen sosiaalipalveluketjussa. Päivystäjien arvion mukaan muutama prosentti yhteydenotoista on ollut sellaisia, että ne olisi huoletta voinut jättää odottamaan virka-aikaa. Tiedottamisella voitaneen vaikuttaa tähänkin asiaan. Aiemmin Etelä-Savossa oli sosiaalipäivystys vain Mikkelissä ja sielläkin vain osan viikonloppua. Sosiaalisissa hätätilanteissa hätäkeskus ja poliisi tavoittelivat sosiaalijohtoa henkilökohtaisista puhelinnumeroista. He joutuivat olemaan koko ajan hälytysvalmiudessa. Sosiaalijohtajat ovat olleet tyytyväisiä, koska virkaajan ulkopuolinen jatkuva päivystysvastuu on jäänyt pois niin sosiaalijohtajilta kuin sosiaalityöntekijöiltä. Voi olla rauhallisin mielin, kun tietää, että ammattitaitoinen sosiaalityöntekijä päivystää. Työ ja vapaa-aika eivät enää mene sekaisin. Päivystysalueen pitkät välimatkat enimmillään noin 150 kilometriä eivät toistaiseksi ole olleet ongelma, koska kotikäyntejä edellyttäviä tilanteita on ollut vähän. Päivystyksen kustannukset ovat varsin kohtuulliset, noin euroa vuodessa, ja siksi mietitäänkin päivystyksen laajentamista maakunnalliseksi. Sosiaaliturva 16/06 11

12 Sosiaalipäivystys käytännössä Kati Männistö Maakunnan laajuinen sosiaalipäivystys alkoi Etelä-Pohjanmaalla viime keväänä. Se on täydentänyt sosiaalipalvelujärjestelmää sekä lisännyt kuntien keskinäistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Sosiaalipäivystys on lähentänyt Etelä-Pohjanmaan kuntia Tie monen kunnan yhteiseen päivystykseen ei ollut vaivaton. Välillä näytti siltä, että jotkut kunnat jättäytyisivät päivystyksen ulkopuolelle, mutta nyt kaikki 26 kuntaa ovat mukana. Jo vuonna 2003 Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA kartoitti sosiaalipäivystyksen tarvetta Pohjanmaan maakunnissa. Sen jälkeen Etelä-Pohjanmaan päivystystä valmisteltiin sosiaalijohdon tapaamisissa. Seuraava vaihe oli sosiaalipäivystyshanke, jonka tuloksena päivystys alkoi keväällä Toimintamallin luominen vaati paljon kokoontumisia ja neuvotteluja erilaisilla kokoonpanoilla. Hankkeen alkuvaiheessa päivystysideoita arvosteltiin kovastikin. Päivystyksen pelättiin entisestään lisäävän sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa. Myös monien kuntien pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä synnytti epäilyjä siitä, miten Kati Männistö toimi projektivastaavana Etelä-Pohjanmaan sosiaalipäivystyshankkeessa. Nyt hän työskentelee Etelä-Pohjanmaan sovittelutoimistossa vastaavana sovittelun ohjaajana. päivystys pystyttäisiin toteuttamaan. Hanke etsi kompromisseja, jotka tyydyttäisivät niin yhteistyökumppaneita kuin päivystyksen toteuttajia. Yhteistyö etenkin hätäkeskus- ja poliisiviranomaisten kanssa vahvistui. Myös terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen työntekijät olivat tärkeitä kumppaneita. Sosiaalityöntekijät ajoissa mukaan suunnitteluun Hankkeen onnistumista auttoi tehtävään sitoutunut ohjausryhmä. Siihen kuului yksi sosiaalihuollon edustaja jokaisesta alueen viidestä seutukunnasta ja hätäkeskuksen sosiaali- ja terveysalan asiantuntija. Tärkeää oli myös se, että hankehakemusvaihe oli suunniteltu hyvin ja hankkeelle oli laadittu hyvin konkreettiset tavoitteet. Hanke olisi ollut vaivattomampi, jos päivystyksen toteuttajat, kuntien sosiaalityöntekijät, olisi otettu tiiviisti suunnitteluun ja valmisteluun mukaan jo ennen kuin hanke alkoi. Osassa kuntia asiasta tiedotettiin heille niukasti eikä heitä otettu suunnitteluun mukaan. Osa sosiaalityöntekijöistä tunsi, että sosiaalipäivystys tuli kuin pommi niskaan. Kehittämistyössä on erittäin tärkeää tiedottaa asioista avoimesti ja varmistaa työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet. Ongelmana pula pätevistä työntekijöistä Hankkeen aikana järjestettiin kunnittaiset henkilöstön kuulemistilaisuudet. Niissä käytiin läpi päivystäjän palkkausta ja tehtäviä sekä selvitettiin työntekijöiden halukkuutta osallistua päivystykseen. Päivystäjiä saatiin riittävästi, eikä Etelä-Pohjanmaan sosiaalipäivystys 26 kunnan maakunnallinen sosiaalipäivystysjärjestelmä. Koskee kaikkia sosiaalisia hätä- ja kriisitilanteita. Hälytykset välittyvät sosiaalipäivystäjälle hätäkeskuksen kautta. Maakunnassa on kaksi päivystysaluetta. Kummallakin on varallaolona päivystävä yksi sosiaalityöntekijä. Toisella alueella on 11 kuntaa ja lähes asukasta, toisella 14 kuntaa ja lähes asukasta. Kuntien välinen sosiaalipäivystyssopimus on tehty vuodeksi. Sen aikana kerätään kokemuksia mallista. Jokaisella viidellä seutukunnalla on sosiaalipäivystysvastaava. Hän koordinoi oman seutukuntansa päivystystoimintaa, tekee tilastot päivystystapahtumista ja kerää sosiaalityöntekijöiden palautteen. ketään tarvinnut määrätä päivystystehtäviin. Pätevyysvaatimukset tuottivat kuitenkin päänvaivaa useassa kunnassa. Ongelma saatiin ratkaistua siten, että muutaman kunnan välille tehtiin ostopalvelusopimus, jonka mukaan toinen kunta myi päivystysviikon sellaiselle kunnalle, jolla oli pulaa päivystäjistä. Päivystäjille järjestettiin useampia koulutuksia. Ensimmäinen seminaari avasi päivystyksen sisältöä, tehtäviä ja yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Sosiaalipäivystys toteutetaan viranomaisverkossa, joten työntekijöille järjestettiin sen käyttökoulutusta. Työntekijät perehdytettiin myös kriisitilanteiden kohtaamiseen ja he saivat työkaluja äkillisten päivystystehtävien hoitamiseksi. Erikseen käsiteltiin sosiaalitoimen roolia lapsen huolto- ja tapaamisriita-asioissa. Koulutusten lisäksi käytiin tutustumassa Pohjanmaan hätäkeskukseen. Lastensuojelu työllistää Ensimmäisten kahden ja puolen päivystyskuukauden aikana sosiaalisia hätä- ja kriisitilanteita välittyi sosiaalipäivystykseen 46. Suurin osa koski lastensuojelua. Kerran tehtävä johti lapsen kiireelliseen huostaanottoon. Huoltoriidat ovat olleet toiseksi yleisin syy. Päivystäjän apua tai konsultaatiota on tarvittu myös perheväkivaltatilanteessa, äkillisessä kuolemantilanteessa, onnettomuudessa, alaikäisen poliisikuulustelussa ja itsetuhoisen ihmisen auttamisessa. Viranomaiskumppaneista poliisi on ottanut useimmin yhteyttä. Lähes yhtä usein hätäkeskus on välittänyt tehtävän päivystäjälle suoraan kuntalaisen tekemästä hälytyksestä. Yleisin päivystäjän toimintatapa on ollut jonkin viranomaistahon konsultoiminen. Usein asiakasta on autettu suoraan puhelimitse. Noin viidesosassa tehtävistä päivystäjä on lähtenyt tapahtumapaikalle, useimmiten yhdessä poliisin kanssa. Yleisimmin tehtävät on hoidettu nopeasti, noin puolessa tunnissa. Päivystystehtävät ovat painottuneet viikonloppuun, erityisesti lauantaihin. Niitä on melko tasaisesti eri vuorokauden aikoina, eniten kuitenkin iltaisin. 12 Sosiaaliturva 16/06

13 Kati Männistö Päivystys nostaa lasten tarpeet esiin Lastensuojelussa saadaan sosiaalipäivystyksen avulla päivänvaloon sellaisia asioita, jotka eivät arkityössä tule esiin, sanoo Seinäjoen kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä Päivi Luoto. Alueen laajuus tuo päivystykseen omat vaatimuksensa. Seinäjokelaista Päivi Luotoa jännitti se, että hänen pitäisi ehkä lähteä muualle maakuntaan, kuntiin, joita hän ei kovin hyvin tunne. Poliisin palaute oli erittäin positiivista. Heille on helpotus, että nyt on selvää, keneen voi ottaa yhteyttä sosiaalisissa hätätilanteissa kaikkina vuorokaudenaikoina. Moni juttu pulpahtaa pintaan, kun tehdään akuuttia työtä. Se parantaa lapsen asemaa, Luoto toteaa. Hän on tehnyt ensimmäisten joukossa viikon päivystysvuoron sosiaalipäivystäjän tehtävässä. Luoto pitää päivystyksen merkittävimpänä hyötynä sitä, että se voi avata sellaisia tilanteita, joihin ei muuten päästäisi käsiksi ja joista sosiaaliviranomaiset eivät välttämättä muutoin saisi lainkaan tietoa. Moni asia on saattanut pitkään mietityttää viranomaisia: yksi päivystystehtävä voi antaa vastauksen avoimiin kysymyksiin. Päivätyö kevyemmäksi päivystysviikolla Kun sosiaalityöntekijä päivystää vapaamuotoisena varallaolona, arkityö vaatii suunnittelua. Sen on oltava tavanomaista kevyempää, jotta päivystystehtävät pystyy hoitamaan. Esimerkiksi maanantaista suuri osa kuluu viikonlopun päivystystehtävien hoitamiseen ja eteenpäin ohjaamiseen. Myös oma yksityiselämä rajoittuu päivystysviikon aikana, Luoto kertoo. Ehkä eniten jännitti viranomaisradioverkon, Virven käyttö. Sitä mietti, miten uutta tekniikkaa ja välinettä oppii käyttämään. Päivystystehtävissä kuitenkin huomasi, että kyllä sen kanssa selviää, vaikka ongelmia onkin. Kuuluvuus saattaa olla huono ja yhteys pätkiä. Rutiinia ei pääse syntymään Päivystysvuoro tulee kullekin päivystäjälle keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Tämä on Luodon mielestä sekä hyvä että huono asia. Toisaalta on hyvä, ettei päivystys rasita liikaa. Toisaalta vuoro on niin harvoin, ettei rutiinia synny. Päivystysvuoro varmaan jännittää joka kerta. Päivystysalueen laajuus tuo omat vaatimuksensa. Jännitti se, että pitäisi ehkä lähteä jonnekin maakuntaan, sillä en oikein tunne muita kuntia. Luoto ei kuitenkaan pidä vieraita asiakkaita ja uusia tilanteita ongelmana. Teen sen, minkä sillä hetkellä ja niillä tiedoilla katson oikeaksi. Myöhemmin voi toki ilmetä seikkoja, joiden perusteella olisin ehkä toiminut toisin. Ei siinä kuitenkaan kauheasti voi metsään mennä, jos ihmistä kuuntelee ja antaa sillä hetkellä sen tuen ja avun, minkä pystyy. Sitä toimii parhaansa mukaan asiakasta ja omaa etiikkaansa kunnioittaen. Keskustelu on tärkein työväline Luodon päivystystehtävät ovat koskeneet lastensuojelua ja lapsen huolto- ja tapaamisriitaa. Keskustelu on molemmissa tilanteissa ollut tärkein työväline. Pitää olla valmis ottamaan kriisi vastaan, kuunnella ja antaa toisen puhua. Kerran hän on lähtenyt tapahtumapaikalle, kun puhelimessa annettu apu ei riittänyt. Työpariksi lähti poliisi. Poliisin palaute oli erittäin positiivista. Heille on helpotus, että nyt on selvää, keneen voi ottaa yhteyttä sosiaalisissa hätätilanteissa kaikkina vuorokaudenaikoina. Sosiaaliturva 16/06 13

14 näkökulma kolumni Jälleen näkeminen Teemu Tiensuu on Namibiassa syntynyt sosiaalityöntekijä ja työnohjaaja, joka toimii Yrjö ja Hanna-säätiön palvelujohtajana. Hän on porvarillistunut ex-radikaali, viinin, ruoan ja liikunnan ystävä. Kollegani jäi hiljattain leskeksi. Se sai minut miettimään jälleennäkemistä. Useimmat meistä uskovat tapaavansa läheisensä kuoleman jälkeen taivaassa, mikä lohduttaa kriisin keskellä. Kun pidämme aistimme, mielemme ja tunteemme avoinna, voimme nähdä suuria jälleennäkemisiä myös maan päällä arkisessa elämässä. Poikani läheinen ystävä, Mauno Mato, harmaa käsintehty huoparulla katosi mökkimatkalla pari vuotta sitten. Mauno oli hänelle tärkeä monesta syystä. Se oli pehmeä, ainutlaatuinen ja hän oli saanut sen läksiäislahjaksi vaihtaessaan päiväkotia avioeromme yhteydessä. Sinne jäi kaverit ja yhteinen koti. Mauno toi sentään vähän lohtua ja turvaa. Monet rentouttavat naurut naurettiin yhdessä nukkumaan mennessä Maunon hulvattomien seikkailujen parissa. Katoaminen nosti kyyneleet lapsen silmiin monta kertaa. Vaikka itse askarreltu Mauno Kakkonen toikin lohtua, ei se tietenkään voinut korvata aitoa. TOIMITUKSELTA Nyt netissä Sosiaaliturvan nettigallupissa kysyttiin pitääkö koulukuraattorilta vaatia sosiaalityöntekijän maisteritutkintoa. Vastaajien niukka enemmistö, 52 prosenttia, ei edellyttäisi kuraattorilta sosiaalityöntekijän koulutusta. Tulos on täysin epätieteellinen. Vastaajista emme tiedä mitään. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on ehdottanut kuraattorin koulutusvaatimusten laventamista maisterin tutkinnosta myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön, Talentian mielestä kuraattori on nimenomaan koulun sosiaalityöntekijä, jolta on vaadittava sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Kesän viimeisen mökkireissun alkajaisiksi Mauno ihmeeksemme löytyi. Kahden vuoden ero on lapsen elämässä valtava aika. Ei ihme, että koululaisen silmät kostuivat ja hartiat nykivät Maunon löydyttyä. Eikä ihme, että isän silmät kostuivat poikaa katsellessa. Mikä jälleennäkeminen! Akillesjänteeni katkesi muutama vuosi sitten sulkapallossa. Palasin kentälle kymmenen kuukautta myöhemmin. Sillä välin olin siirtynyt Järvenpään sosiaalisairaalan palkolliseksi. Juuri Sosiaalisairaalan liikuntahallin takakentän vasen nurkka oli koitunut jänteeni kohtaloksi. Olin pelannut jo kuukauden ja työskennellyt Sosiaalisairaalassa yli kolme kuukautta, kun uskalsin ensi kertaa käydä onnettomuuspaikalla. Mikä jälleennäkeminen! Kilpailu hyvistä työntekijöistä, etenkin työn tekijöistä, kiristyy. Jälleen nähdään samoja merkkejä kuin Raimo Ilaskiven houkutellessa hoitajia Helsinkiin televisiomainoksessa 80-luvun lopussa. Työntekijät arvioivat työpaikkaa ja työyhteisöä monilla eri mittareilla, näkyvillä ja näkymättömillä. Kilpailussa menestyy työnantaja, joka osaa motivoida ja sitouttaa parhaat työntekijät tiimiinsä. Se, joka rakentaa työyhteisöön hyvän hengen, osaa vaatia, mutta myös palkita. Se, joka osaa kehittää, osaa arvioida ja seurata edistymistä ja osaa antaa siitä palautetta. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen akilleen kantapäänä on seuranta ja arviointi. Hanke toisensa jälkeen tukehtuu hyvän alun jälkeen vain siksi, ettei alussa ole muistettu sopia, miten edistymistä seurataan ja arvioidaan. Millä organisaatiolla on varaa tuhlata niin paljon resursseja? Tämän päivän johtajalta kaivataan jälleen näkemistä. 14 Sosiaaliturva 16/06 Eija Maarit Ojala Afrikkalainen mies haluaa ompelijan paikan Olisi kiintoisaa tietää, mitä konkreettista työvoimaviranomaiset tekevät maahanmuuttajien työllistämiseksi. Kouluttavatko he työnantajia ja tiedottavatko yrityksille pätevistä maahanmuuttajista? Tekevätkö he yhteistyötä oppilaitosten kanssa? Missä on lobbaus maahanmuuttajien puolesta työvoimapulasta kärsivien alojen työnantajille? Onneksi sentään maahanmuuttajia itseään koulutetaan. Tosin sellainen koulutus, josta olisi myös hyötyä, on resurssien puutteesta retuperällä. Esimerkiksi suomen kielen kursseille saa odotella ja jonotella. Usein onkin niin, että maahanmuuttajien parissa tehdystä työstä on eniten hyötyä ei maahanmuuttajille itselleen, vaan kantasuomalaisille. Maahanmuuttoasiat kun työllistävät suomalaisia. Monen tuttavapiirimme kongolaismiehen ensimmäinen koulutusmahdollisuus Suomessa oli erikoinen; heistä tehtiin täällä ompelijoita. Tietääkseni ompeleminen on Afrikassa arvostettu taito ja perintei-

15 LUKIJOILTA Kotoa ulos pääsy vanhuspalveluiden tavoitteeksi Avohuolto, avopalvelut, kotona asumisen tukeminen, kotihoito. Siinä iskusanoja, joilla suomalaisen vanhustenhuollon laitosrakennetta on kevennetty. Kotona asumista vanhustenhuollon kulmakivenä on vaikea kiistää, sillä se on yhtä aikaa taloudellinen ja iäkkäille ihmisille mieluinen vaihtoehto. Mutta mitä kotona asumisen tukeminen vanhustenhuollossa tarkoittaa? Joskus tuntuu, että se tarkoittaa sisälle sulkemista. Vanhuus on epämääräinen ikävaihe, joka tuntuu merkitsevän ainakin sitä, että ihminen lakkaa olemasta kansalainen kansalaiselle kuuluvine perusoikeuksineen. Hunnutettujen naisten sulkemista kodin seinien sisälle ei yhteiskuntamme hyväksy. Sen sijaan en ole kuullut juuri kannetun huolta siitä, että tässä maassa asuu vanhoja ihmisiä, jotka asunnon tai laitoskodin seinät sulkevat sisälleen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ajattelua ohjaa tätä nykyä hoidon ja palveluiden vieminen kotiin. Huolta kannetaan aiheellisesti siitä, että palveluita ei ole riittävästi. Haluan kääntää näkökulmaa 180 astetta. Eikö jokaisen ihmisen perusoikeus ole kotoa ulos pääsy, olipa kotina sitten yksityisasunto tai laitos. Ulosmenon syyt vaihtelevat elämäntavan mukaan, mutta ulos mennään muustakin syystä kuin hoitoa saamaan; osallistumaan, vaikuttamaan, asioille, rentoutumaan, nauttimaan. Älkää sanoko, etten ole käynyt laitoksissa enkä tiedä, että vanhat ihmiset siellä ovat huonokuntoisia. Olen käynyt ja tiedän kyllä. Vanhusten huonokuntoisuuteen vetoamisella vesitetään monet hyvät ideat. Sen seurauksena puhe typistyy keskusteluksi hoidon tarpeista, henkilökuntapulasta, hoitohenkilökunnan ajan riittämättömyydestä, henkilökunnan rajoittuneista mahdollisuuksista vastata vanhusten henkisiin tarpeisiin jne. Samalla rakennetaan kenties huomaamatta maailmaa, jossa vanhuuden ainoa suhde on suhde hoitohenkilökuntaan nykyisin myös omaisiin ja jossa osallistumisen oikeus korvataan virikepuheella. Kaukana takana ovat ne ajat, jolloin kunnallisen kotipalvelun työntekijä kotiavustaja tai kodinhoitaja otti iäkkään ihmisen mukaansa kauppa- ja pankkiasioille valitsemaan ja tekemään päätöksiä paikan päällä. Silloin toimintatapaa perusteltiin itsemääräämisellä, mutta myös omatoimisuuden tukemisella ja ennaltaehkäisyllä. EU:n direktiivien mukaan lehmällä on oikeus päästä ulos vähintään 60 päivänä vuodessa. Tiedän iäkkäitä vanhoja ihmisiä, jotka eivät ole pistäneet päätään ulos laitostai yksityiskodistaan kuukausiin. Tästä ei nouse poliittista mekkalaa, sillä vanhuus näyttää liittävän ihmisen kiinteästi yksityiseen elämänpiiriin, perheeseen ja kotiin. Vanhuudessa ihmistä lakataan ajattelemasta yhteiskunnan ja muiden yhteisöjen kuin perheen jäsenenä. Jako senioreihin ja vanhuksiin, kolmanteen ja neljänteen ikään tulee vahvistaneeksi tätä ajatusta, kun kolmatta ikää tarjoillaan aktiivisuuden, neljättä ikää taas riippuvuuden aikana. Samalla vanhuus ajatuksena yksilöi ja eristää yhteiskunnasta. Tätä ajattelutapaa tukevat myös ne vanhenemisen teoriat, joissa vanhuus nähdään irtautumisen ja luopumisen tai henkistymisen aikana. Vanhuuspolitiikan ja vanhustenhuollon lähtökohtana ei mielestäni voi olla oletus asuntoon sulkeutuvasta ihmisestä. Lähtökohtana tulee olla oletus ulos haluavasta ihmisestä. Oikeus sisään jääminen voi olla vain, jos on mahdollisuutta valita myös toisin. Silva Tedre, YTT, dosentti, professori (ma.) Joensuun yliopisto, Yhteiskuntapolitiikka sesti miesten työtä, mutta tuskinpa suomalaiset viranomaiset ovat olleet siitä perillä. Sitä paitsi nyt ollaan Suomessa. Meillähän tekstiiliala on erittäin naisvaltaista, joten osaamistaan tarjoavalle miehelle kuin miehelle naurettaisiin varmasti makeasti, saati sitten mustalle miehelle. Kaiken huipuksi tuntemani kongolaiset olivat opiskelleet alaa 1990-luvulla, jolloin koko tekstiiliala oli jo massiivisissa vaikeuksissa. Kuten miehelläni muutama vuosi sitten, näillä kongolaisillakaan ei ollut runsaudenpulaa koulutuksestaan päättäessään: sai valita joko ompelijakoulutuksen tai ei koulutusta ollenkaan. Miehelläni oli sentään enemmän onnea opintojensa suhteen kuin näillä 1990-luvun turvapaikanhakijoilla. Hän opiskelee alalle, jolla jo nyt kärsitään työvoimapulasta. Odotankin mielenkiinnolla niitä satoja työmahdollisuuksia, jotka hänelle pian avautuvat hänen valmistuessaan. Ompelijakoulutuskukkaselle tuskin muuta selitystä löytyy kuin se, että näin täytettiin velvollisuus tarjota koulutusta maahanmuuttajille. Tai ehkäpä koulutus oli osa niin sanottua maahanmuuttajan kotouttamisohjelmaa. Varsinaista kotoutumista yhteiskunnassa, jossa kaikki, myös ihmisarvo, on riippuvainen työpaikasta! Eräänkin ystäväperheemme kongolaisen ompelijamiehen suomalainen avovaimo oli soitellut työnantajille kysellen miehelleen töitä Vaasan seudulla 1990-luvun puolessa välissä. Että mitä että! Afrikkalainen mieskö haluaa ompelijan paikan? Tiedä sitten onko maahanmuuttajille suunnattu kotouttamiskoulutus vieläkään kovin kaksista. Vielä äskettäin eräässä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien kotouttamisseminaarissa oli nimittäin painotettu, että jos työ alkaa kello kahdeksan aamulla, niin se tarkoittaa sitten sitä, että työpaikalla on oltava viimeistään kello kahdeksan. Seminaariin osallistuneet maahanmuuttajat olivat kaikki täysissä ruumiin ja sielun voimissa olevia Suomessa jo vuosia asuneita aikuisia opiskelijoita. Silti heille puhuttiin kuin kouluja käymättömille lapsekkaille alkuasukkaille suoraan savannilta. Eija Maarit Ojala on kulttuurintutkija ja vapaa kirjoittaja. Hänellä on suomalais-angolalainen perhe: mies ja kolmevuotias lapsi. Sosiaaliturva 16/06 15

16 työmenetelmät Riitta-Liisa Kokko Jukka Pyhäjoki Verkostodialogissa tehdään yhdessä hyvä tulevaisuus Dialogisessa verkostopalaverissa asiakas määrittelee itse hyvän tulevaisuutensa. Läheiset ja työntekijät kertovat, miten he tukevat sen saavuttamista. piirros: Heikki Pälviä Olen toiminut sosiaalityöntekijänä lastensuojelussa, vanhustenhuollossa, terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa. Kuntoutuksen moniammatillista yhteistyötä ja verkostotyötä olen tutkinut erityisesti asiakasnäkökulmasta. Tätä ennen olen toiminut monissa psykososiaalisen työn perustehtävissä; lastensuojelussa, perhetyössä, oppilashuollossa ja päihdepalveluissa. Erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko on tutkinut ja kehittänyt Stakesissa Varhaisen puuttumisen hankkeessa ennakointidialogeja ja tulevaisuuden muistelu -palavereja. Hän on koonnut niistä asiakkaiden kokemuksia syksyllä 2006 julkaistuun kirjaan Tulevaisuuden muistelu. Kokko tutki tulevaisuuden muistelu -palavereja asiakkaiden kokemina. Tutkimusta varten haastateltiin 30 henkilöä yhteensä 18 perheestä. Palaverin aiheet koskivat koulukiusaamista, huoltajuuskiistoja, tulehtuneita perhe- ja lähisuhteita, päiväkoti- ja kouluyhteistyötä, vammaispalvelun toteutusta, vanhusten hoitojärjestelyjä ja päihdekuntoutusta. Asiakkaat muistivat käymänsä tulevaisuuden muistelu -palaverin vahvana kokemuksena vielä kuukausienkin kuluttua. Suunnittelija Jukka Pyhäjoki työskentelee Stakesissa Varhaisen puuttumisen ja verkostotyön kehittämis-, koulutus- ja koordinointityössä. Hän koordinoi valtakunnallisesti verkostokonsulttitoimintaa. 16 Sosiaaliturva 16/06

17 Perinteisessä, hierarkkisessa yhteistyökokouksessa ammattilaiset määrittelevät usein tilanteen ja asiakas on kuultavana. Tarjottu tuki ei aina tavoita asiakkaan arkea, eikä moniammattillinen yhteistyökään suju asiakkaan parhaaksi. Yhteistyön hankalissa tilanteissa ja umpikujissa asiakkaan verkostojen kutsuminen mukaan tuo työskentelyyn lisää voimavaroja. Verkostodialogit tai ennakointidialogit ovat verkostotyön menetelmä, jolla voi purkaa asiakkaan, ammattilaisten ja verkostojen välisiä jännitteitä ja ristiriitoja sekä luoda toimivaa ja hedelmällistä vastavuoroisuutta. Ennakointidialogit verkostotyön menetelmänä Verkostomaisia, dialogisia työmuotoja ja joustavaa verkostointia on kehitetty ja tutkittu Tom Arnkilin ja Esa Erikssonin johdolla Stakesin Verkostotutkimus- ja kehittämismenetelmät ryhmässä yhteistyössä kuntien kanssa. Ennakointidialogeja voidaan käyttää silloin, kun asiakkaan ja työntekijän tai verkoston yhteistyösuhteet ovat ajautuneet törmäyskurssille tai jumiin. Ne sopivat lukkiutuneisiin ja monimutkaisiin tilanteisiin, joissa tarvitaan selkeyttä, Ennakointidialogi työtapana: vuoropuhelu, jossa kaikki saavat puhua ja kaikki tulevat kuulluiksi muiden näkemysten kuunteleminen on yhtä tärkeää kuin omien näkemysten esittäminen, keskinäisen ymmärryksen rakentaminen voimavarakeskeinen vuoropuhelu avaa uusia näköaloja eri osapuolten (perhe ja ammattilaiset) työn- ja vastuunjaon selkiyttäminen konkreettisen tukisuunnitelman laatiminen perheelle ulkopuoliset verkostokonsultit ohjaavat palaverin kulkua vuoropuhelurakenne varmistaa moniäänisen, voimavarakeskeisen ja tasavertaisen keskustelun uusia avauksia ja suunnitelmallista yhteensovittamista. Dialogisia verkostopalavereja kutsutaan ennakointidialogeiksi ja tulevaisuuden muistelu -palavereiksi. Dialogien ideana on ennakoida ja suunnitella asiakkaan tai perheen hyvää tulevaisuutta. Menetelmä on asiakaslähtöinen ja asiakkaita kuunteleva. Ongelmia ei lainkaan määritellä, vaan asiakkailta ja perheenjäseniltä kysytään, millainen on heille hyvä tulevaisuus. Asiakkaat saavat itse määritellä hyvän tulevaisuuden ja jokaisen kuulluksi tuleminen on varmistettu. Läheisiltä ja työntekijöiltä puolestaan kysytään, mitä he tekivät ja millaista tukea he antoivat asiakkaille näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Dialogissa osallistujia rohkaistaan puhumaan omasta näkökulmastaan. Palavereissa ulkopuoliset, koulutetut vetäjät ohjaavat vuoropuhelua ja palaverin kulkua. He toimivat ikään kuin ukkosenjohdattimina ja purkavat osallistujien keskinäisiä ja tilanteeseen liittyviä jännitteitä. Osallistujat eivät puhu toisilleen, vaan vetäjälle. Palaverin lopussa laaditaan esille nousseiden asioiden pohjalta konkreettinen suunnitelma asiakkaan, perheen ja ammattilaisten toiminnan tueksi. Rohkaisevia tuloksia ennakointidialogeista Ennakointidialogia on käytetty yli kymmenen vuoden ajan hyvin tuloksin erilaisissa yhteistyön yhteyksissä. Niitä on käytetty varhaisen puuttumisen lasten, nuorten ja perheiden tilanteissa Varpu-hankkeessa sekä aikuisväestön ja vanhusten pulmatilanteissa. Dialogeja on toteutettu niin kuntoutuksessa, opetustoimessa, päihdehuollossa, mielenterveystyössä, vanhustenhuollossa kuin vammaispalvelussa. Asiakkaat ovat innokkaampia osallistumaan ennakointidialogeihin kuin perinteisiin yhteistyöpalavereihin. Asiakaspalautteen mukaan palaverit ovat niin intensiivisiä ja kiinnostavia, että aika menee niissä siivillä ja asiakkaat kokevat, että aika loppuu kesken. Verkostodialogin jälkeen asiakkaat toivovat, että muutkin palaverit järjestetään dialogisena palaverina. Katse menneestä tulevaisuuteen Palavereissa ei katsottu menneisyyteen, vaan tulevaisuuteen. Ongelmista puhumisen sijaan etsittiin voimavaroja ja ideoitiin uusia tapoja toimia. Asioiden sanominen ääneen verkoston Asiakkaiden kokemuksia ennakointidialogista: Vuorotellen puhuminen oli hyvä asia. Vetäjät olivat tärkeitä. Pitivät koko palaverin koossa. Vanhemmat ei ees ymmärtäny, että minkälaisessa huolessa minä elän. Tuli vähän semmosta vahvuutta itellekin. Ei tarvii enää salailla. Joutu sitten miettiin, että mitä mä haluan. Mitä minä voin tehdä, että tämä (tavoite) toteutuu? Huomasin sanoneeni, että mä haen kouluun. Sai päämääriä elämälleen ja pysty asettamaan realistisia tavoitteita. Mun piti ite alkaa suunnittelemaan ja toimimaan, että se oli sitten kuitenkin parasta. Sitä tukiverkostoa tuli. Kyllä minä oon toiveikas apua varmasti saan. Kokonaisuus kaikkinensa antoi sen voimakkaan vaikutelman. Siitä jäi hyvä maku, tiesi, että ei ole yksin ei tässä tilanteessa. Tehdään se ruusunen kuva, sitten tullaan takas tähän systeemiin. Niistähän tuli sitten yhteenveto, niistä lapuista. Tämmönen suunnitelma meillä oli ja aika hyvin se toteutuikin. Meidän osalta on toteutunut kaikki, mitä silloin sovittiin. Lasten hyvinvointi on nyt parempi. Sosiaaliturva 16/06 17

18 Palaverissa voimavarat ja verkoston tuki tulevat näkyviksi verkosto asettuu asiakkaan ja työntekijän tueksi. Jo lähes 50 kunnassa verkostokoordinaattori Stakesin Verkostotutkimus ja kehittämismenetelmät -ryhmä on kehittänyt ja levittänyt dialogisuuteen perustuvia verkostotyön menetelmiä yhteistyössä kuntien kanssa. Menetelmien kehittäjinä ovat erityisesti toimineet Tom Arnkil, Esa Eriksson ja Robert Arnkil. Lähes 50 kunnassa toimii verkostokoordinaattori, joka organisoi paikallisesti verkostomaisiin menetelmiin liittyvää toimintaa. Stakesin yhteistyökuntien verkostokoordinaattoreilta voi tilata verkostokonsultit vetämään ennakointidialogin monitoimijaisiin asiakastilanteisiin. kuullen sitoutti ja antoi osallistujille uutta ymmärrystä tilanteesta. Luottamus asioiden järjestymiseen ja omaan selviytymiseen vahvistui. Erityisesti verkostodialogi tuntui parantaneen ja kuntouttaneen suhteita perheen sisällä, läheisten ja työntekijöiden kanssa. Vuorovaikutussuhteet alkoivat toimia. Varsinainen muutos liittyi kuitenkin siihen, kun asiakkaat kertoivat löytäneensä itselleen tavoitteita ja oivalsivat voivansa vaikuttaa asioihin ja elämänsä kulkuun. Joillekin palaveri muodostui oman elämän näköalapaikaksi, jopa käännekohdaksi vaikeassa elämäntilanteessa. Omien oivallusten tekeminen ja flow-kokemukset kantoivat pitkälle arkipäivään. Palaverin keskeisin hyöty ja yllätys asiakkaille oli, että tehdyt suunnitelmat olivat muutaman kuukauden kuluttua palaverista suurelta osin toteutuneet. Muutama asiakas oli hämmästynyt, että yksi palaveri saattoi aukaista toivottomalta tuntuneen ja monta vuotta jumissa olleen tilanteen. Verkoston voimavarat, perheenjäsenten, läheisten ja työntekijöiden tuki ja konkreettiset teot tulivat näkyviksi ja verkosto sitoutui yhteiseen suunnitelmaan. Asiakkaat kokivat saaneensa palaverista monenlaista hyötyä: konkreettista apua, toimintasuunnitelman, oivalluksia uusista arkielämän toimintatavoista ja mahdollisuuksista, kokemuksia lähisuhteiden ja verkostojen vahvistumisesta sekä selkeyttä elämän näköaloihin ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Koettu hyöty liittyi myös laajempiin käsitteisiin, kuten valtaistumiseen, sosiaaliseen pääomaan, yhteisöllisyyteen ja toiveikkuuteen. Lisätietoja: puh. (09) Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Jaakko Seikkula & Tom Erik Arnkil: Dialoginen verkostotyö. Stakes Riitta-Liisa Kokko: Tulevaisuuden muistelu. Ennakointidialogit asiakkaiden kokemina. Stakes Verkosto tuli Matin avuksi 18 Sosiaaliturva 16/06 Osallistuin tulevaisuuden muisteluun yhdessä asiakkaani Matin kanssa. Matti kävi yksilöterapiassa. Työskentelyn aikana huolestuin Matin tilanteesta ja hänen pelostaan retkahtaa päihteiden käyttöön. Erityisesti pulmia oli auttajatahojen kanssa sekä suhteissa sukulaisiin. Kyetäkseni auttamaan Mattia paremmin omassa hoitosuhteessani ehdotin hänelle verkostopalaveria, johon kutsuttaisiin hänen elämäänsä liittyvät tärkeät ihmiset, sukulaiset ja viranomaistahot. Kerroin, että minua huoletti hänen mahdollinen retkahtamisensa, elämäntilanteen sekavuus ja että tarvitsin kokonaistilanteen selkiytymistä. Aluksi Matti kieltäytyi ehdotuksestani, koska hänen aikaisemmat kokemuksensa verkostopalavereista olivat huonot: häntä ei kuunneltu ja hänen ylitseen puhuttiin. Kerroin, että kyseessä on erilainen verkostopalaveri ja lupasin, että hän saisi puhua rauhassa omat ajatuksensa. Tämän jälkeen Matti suostui. Tilasimme kaksi verkostokonsulttia ohjaamaan palaverin kulkua. Teimme kirjalliset kutsut, jossa kerroimme palaverin tarkoituksesta ja työtavasta. Yhdessä mietimme, keiden ihmisten pitäisi olla paikalla. Mattia arvelutti kutsua vanhempiaan ja isovanhempiaan palaveriin, koska suhteet heihin olivat huonot. Häntä myös jännitti, tuleeko palaverissa riitaa sukulaisten kesken. Paikalle kutsuttiin kuitenkin vanhemmat, isovanhemmat, sosiaalityöntekijä, tukihenkilö ja A-klinikan sairaanhoitaja. Varsinaisen verkostopalaverin alussa jokainen esitteli itsensä ja kertoi, miten liittyi Matin tilanteeseen. Itse kerroin avoimesti huoleni, joka oli puhuttu Matin kanssa, ja miksi olimme pyytäneet Matille tärkeät ihmiset koolle. Tämän jälkeen vetäjät ottivat tilaisuuden johtaakseen, kertoivat lyhyesti menetelmästä ja veivät meidän vuoden päähän tulevaisuuteen, josta käsin he haastattelivat aluksi Mattia. Ensiksi vetäjät kysyivät, millainen tilanne on nyt siis vuoden päästä nykyhetkestä, kun asiat ovat Matin kannalta hyvin. Toiseksi he kysyivät, mitä Matti itse on tehnyt saavuttaakseen tämän hyvän tilanteen ja mistä hän on saanut tukea. Kolmanneksi Matilta kysyttiin, mikä häntä huolestutti ja mitkä teot vähensivät hänen huoliaan. Tämän jälkeen vetäjät kysyivät läheisten ja työntekijöiden teoista, tuesta ja huolista. Toinen vetäjistä haastatteli osallistujia, toinen kirjoitti paperitaululle jokaisen puhujan ajatukset, joiden pohjalta koottiin lopuksi yhteinen suunnitelma seuraavista askelista. Palaveri huojensi kokemaani huolta huomatessani, että Matti pystyi puhumaan läheistensä kanssa ja heidän välilleen syntyi yhteenkuuluvuutta ja yhteisymmärrystä. Palaverissa puhuttiin avoimesti Matille vaikeista ja tärkeistä asioista ja suhteista. Palaveri selkiytti myös työntekijätahojen rooleja Matin kasvun ja elämän tukemiseksi hänen kerrottuaan, millaista tukea hän eri tahoilta ja työntekijöiltä odotti. Matti itse oli erityisen tyytyväinen palaveriin ja siihen, että sai puhua rauhassa omat ajatuksensa muiden kuunnellessa häntä. Tärkeänä hän piti sitä, että pystyi puhumaan sukulaisille asioiden oikeista laidoista. Matti koki saaneensa palaverista tavoitteita ja kiinnekohtia, joita kohti kulkea. Palatessamme hoitosuhteessamme vuoden kuluttua katsomaan verkostodialogissa kirjattuja muistiinpanoja, Matti oli todella yllättynyt, sillä kaikki asiat, joita hän oli suunnitellut, olivat käytännössä toteutuneet. Jopa hänen haaveensa tyttöystävän löytymisestä.

19

20 vankilan sosiaalityö Vuokko Karsikas Kuntien sosiaalitoimen yhteistyötä tarvitaan sekä vankien rangaistusajan suunnitelmaa tehtäessä että vapautusta valmisteltaessa. Vankilaan ja vapauteen suunnitelmallisesti ja saattaen Lokakuun alussa tuli voimaan uusi vankeuslainsäädäntö. Se edellyttää vankien valmiuksien lisäämistä rikoksettomaan elämäntapaan sekä rikosten estämistä rangaistusaikana. Vankeuslain (767/2005) 4. luvun 7. edellyttää yhteistyötä vankilan ja kotipaikkakunnan viranomaisten kesken vangin niin halutessa sekä rangaistusajan suunnitelmaa että vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa. Automaattisesti tietoa henkilön vankilaan tulosta ja vapautumisesta eikä yhteiskunnan palveluiden käytöstä voida vaihtaa eri viranomaisten välillä, vaan se perustuu vangin suostumukseen. Vankilan tulee olla aktiivinen yhteistyön käynnistämisessä. Yhteistyömallia vankeinhoidon ja kuntien sosiaalitoimen kesken on suunniteltu sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, jonka mietintö Rikoksista rangaistujen tuen tarve valmistui keväällä. Sijoittajayksikössä tehdään rangaistusajan suunnitelma Lain tavoitteita palvelee vankeinhoitolaitoksen uusi organisaatio, johon kuuluu viisi aluevankilaa ja valtakunnallinen terveydenhuoltoyksikkö. Vanki sijoitetaan kotipaikkansa mukaiseen aluevankilaan, jossa on erilaisia vankilayksiköitä. Aluevankilan sijoittajayksikössä Vapaus alkaa valvottuna Koevapauden aikana vanki voi harjoitella rikoksetonta ja päihteetöntä elämää vankilan ulkopuolella vankilan valvonnan alaisena. kuva: Futureimagebank Vapauttamisvaihetta helpottavana uutena mahdollisuutena vankeuslainsäädännössä on valvottu koevapaus. Se tarkoittaa sitä, että henkilö voidaan päästää valvotusti vapauteen aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. Koevapauden kautta pääsy ehdonalaiseen vapauteen tapahtuu suunnitelmallisesti, henkilön elämänhallintaa ja rikoksetonta elämää vahvistaen. Valvotun koevapauden yhtenä tarkoituksena on ollut korvata ne ehdonalaisen vapauttamisen aikaistamisperusteet, jotka liittyvät sosiaalisiin, terveydellisiin ja koulutuksellisiin seikkoihin. Koevapaus voidaan kuitenkin peruuttaa henkilön rikkoessa koevapauden ehtoja. Valvotun koevapauden edellytykset: Koevapaus edistää vangin rangaistusajan suunnitelman toteutumista, jonka tavoitteena on valmiuksien saaminen rikoksettomaan elämään. Koevapauden ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä vangin käyttäytymisen, muun muassa jo vankila-aikaisen päihteettömyyden, ja muiden tietojen perusteella. Vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita ja dopingaineita. Hän sitoutuu myös päihteettömyyden valvontaan sekä noudattamaan yhteydenpitovelvoitetta ja muita koevapauden ehtoja. Koevapauden ehtojen noudattamista voidaan soveltuvin tavoin valvoa vankilasta. Vanki suostuu siihen, että vankeinhoitoviranomaiset ovat yhteydessä henkilön asuin- tai kotikunnan viranomaisiin ja muihin tarpeellisiin tahoihin selvittäessään koevapauden edellytyksiä ja valvoessaan ehtojen noudattamista. 20 Sosiaaliturva 16/06

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaalipäivystys uhka vai mahdollisuus?

Sosiaalipäivystys uhka vai mahdollisuus? Sosiaalipäivystys uhka vai mahdollisuus? Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa 14.9.2017 Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Lisätiedot

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11. TERVETULOA Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.2007 Alueellinen lastensuojelun sosiaalipäivystys Yhteistoimintasopimus

Lisätiedot

Valvovan viranomaisen odotukset sosiaalipäivystystoiminnalle

Valvovan viranomaisen odotukset sosiaalipäivystystoiminnalle Valvovan viranomaisen odotukset sosiaalipäivystystoiminnalle Maija Pelkonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja 1.9.2011 1 Puheenvuoron runko Aluehallintoviraston tehtävät Sosiaalipäivystyksen valtakunnalliset

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MONITOIMIJAPÄIVYSTYS/ SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS

Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MONITOIMIJAPÄIVYSTYS/ SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS Essote 2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MONITOIMIJAPÄIVYSTYS/ SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS Pirjo Kirvesmies 6.6.2017 Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Kuntayhtymän hallinto

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke

Lisätiedot

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Erityisasiantuntija Virva Juurikkala Helsinki 1 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystyksestä sekä välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue

TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, 4.9.2017 Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue TERVEYSSOSIAALITYÖ Sosiaalityötä terveydenhuollossa potilaan terveyden,

Lisätiedot

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Erityisasiantuntija Virva Juurikkala Lapin sosiaali- ja terveysturvan Syyspäivät 8.9.2017 1 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystyksestä sekä

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS

ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys, puh 040-517 4194, toimii vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden.

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Turku 26.4.2017 1 26.4.2017 Kirsi Kaikko Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon

Lisätiedot

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PÄIVYSTYKSEN INTEGRAATIO LAURILA JENNI MATTINEN ANU NURMELA ANNA SIIRI-VALOVIRTA KATRI VUORINEN HANNALEENA

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PÄIVYSTYKSEN INTEGRAATIO LAURILA JENNI MATTINEN ANU NURMELA ANNA SIIRI-VALOVIRTA KATRI VUORINEN HANNALEENA SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PÄIVYSTYKSEN INTEGRAATIO LEVONEN MARI, PJ. AHONEN PETRA, SIHT. ESKELINEN TUIJA LAURILA JENNI MATTINEN ANU NURMELA ANNA OJANSUU TIINA SIIRI-VALOVIRTA KATRI VUORINEN HANNALEENA SOSIAALIPÄIVYSTYS

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö sosiaalihuollon vaikuttaja. Kunnallista sosiaalipolitiikkaa ihmisten hyväksi ihmisten toimin

Huoltaja-säätiö sosiaalihuollon vaikuttaja. Kunnallista sosiaalipolitiikkaa ihmisten hyväksi ihmisten toimin Huoltaja-säätiö sosiaalihuollon vaikuttaja Kunnallista sosiaalipolitiikkaa ihmisten hyväksi ihmisten toimin Alpo Komminaho, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja V Bruno Sarlin -seminaari 26.11.2009

Lisätiedot

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Oulu

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Oulu Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa 14.9.2017 Oulu Mahdollisuudet ja haasteet alueella Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö Rovaniemen kaupunki Lapin maakunta Laajan päivystyksen

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

SOSIAALIPÄIVYSTYS OSANA UUDISTUVAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA. Ohjaus ja täytäntöönpano

SOSIAALIPÄIVYSTYS OSANA UUDISTUVAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA. Ohjaus ja täytäntöönpano SOSIAALIPÄIVYSTYS OSANA UUDISTUVAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA Ohjaus ja täytäntöönpano Ylitarkastaja Elina Uusitalo, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Haikko 16.5.2017 1 12.5.2017 Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija,

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija, Haasteita on, mutta selviämme niistä kehittämällä luovasti sosiaalipäivystyksen käytäntöjä moniammatillisellayhteistyöllä asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella il i ll

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Sosiaalipäivystys Suomessa -nykytilanne ja uudistamistarpeet

Sosiaalipäivystys Suomessa -nykytilanne ja uudistamistarpeet Sosiaalipäivystys Suomessa -nykytilanne ja uudistamistarpeet Sosiaalipäivystyksen järjestämisvelvollisuus Kuntien on järjestettävä sosiaalipäivystys sosiaalihuoltolain 29 :n nojalla seuraavasti: Sosiaalipäivystys

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen yleisesittely Uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Turussa Kooste päivien annista ISO-verkostoille Päivi Malinen Helmikuu 2018

Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Turussa Kooste päivien annista ISO-verkostoille Päivi Malinen Helmikuu 2018 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Turussa 31.1.-1.2.2018 Kooste päivien annista ISO-verkostoille Päivi Malinen Helmikuu 2018 Juha Luomala, sosiaalineuvos, STM Isoja muutoksia rakenteisiin tulossa,

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Tampereen sosiaalipäivystys

Tampereen sosiaalipäivystys Tampereen sosiaalipäivystys Sorinkatu 12 D p. 0500 625 990 sosiaalipaivystys@tampere.fi 1 Sosiaalipäivystys 29 Sosiaalihuoltolaki järjestettävä ympärivuorokautisesti, palveluun yhteys Sospä toimittava

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa

Lisätiedot

29 koskee sosiaalipäivystystä. Kunnan olisi huolehdittava sosiaalipäivystyksen järjestämistä. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan

29 koskee sosiaalipäivystystä. Kunnan olisi huolehdittava sosiaalipäivystyksen järjestämistä. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaki (1.4.2015) 29 koskee sosiaalipäivystystä. Kunnan olisi huolehdittava sosiaalipäivystyksen järjestämistä. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

SOPIMUS 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE. Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5

SOPIMUS 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE. Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5 1 (5) SOPIMUS Perusturvalautakunta 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5 1. Sopimuksen sisältö Hailuodon kunta,

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Oulun seudullinen sosiaalipäivystys Marja Salonen, palveluesimies, Oulun kaupunki, keskitetyt perhepalvelut ja sosiaalipäivystys

Oulun seudullinen sosiaalipäivystys Marja Salonen, palveluesimies, Oulun kaupunki, keskitetyt perhepalvelut ja sosiaalipäivystys Oulun seudullinen sosiaalipäivystys 14.9.2017 Marja Salonen, palveluesimies, Oulun kaupunki, keskitetyt perhepalvelut ja sosiaalipäivystys Oulun seudullinen sosiaalipäivystys Oulun sosiaalipäivystys toimii

Lisätiedot

VAIHTOEHDOT MAAKUNNALLISEN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI

VAIHTOEHDOT MAAKUNNALLISEN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI Riitta Varkemaa 21.11.2008 Kanta-Hämeen kriisityön hanke VAIHTOEHDOT MAAKUNNALLISEN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI Kanta-Hämeen kriisityön hanke toimii ajalla 1.8.2007-31.7.2009. Kyse

Lisätiedot

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot