YRITYSTEN JA JULKISTEN ORGANISAATIOIDEN TIETOISUUS SEPA:STA JA SIIHEN VALMISTAUTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSTEN JA JULKISTEN ORGANISAATIOIDEN TIETOISUUS SEPA:STA JA SIIHEN VALMISTAUTUMINEN"

Transkriptio

1 i ANNE-MARI NIEMELÄ YRITYSTEN JA JULKISTEN ORGANISAATIOIDEN TIETOISUUS SEPA:STA JA SIIHEN VALMISTAUTUMINEN Tietojohtamisen erikoistyö TITA-6400 Tietojohtamisen erikoistyö

2 i SISÄLLYS SISÄLLYS...i 1. JOHDANTO SEPA SINGLE EURO PAYMENTS AREA SEPA:n toiminta ja siihen siirtyminen SEPA:n mukanaan tuomat hyödyt TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tiedon ja teknologioiden omaksuminen TULOKSET Tutkimukseen vastanneiden yritysten ja organisaatioiden taustatiedot Mitä tutkimuksessa saatiin selville? Yritysten ja organisaatioiden SEPA-tietoisuus Mitä SEPA:n koetaan tarjoavan? Yritysten matka kohti SEPA-valmiutta Yritysten toteuttamat toimet SEPA-valmiuden saavuttamiseksi Yritysten ja organisaatioiden SEPA-valmius Vastaajien suhtautuminen SEPA:an Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä Vertailu pk-yritysten ja suurten yritysten välillä Pk-yritysten ja suurten yritysten suhtautuminen SEPA:an...21

3 ii 4.5. Mikä vaikutus on sillä, kuinka suuri osuus yrityksen maksuliikenteestä suuntautuu muihin SEPA-maihin Yritysten asenteet SEPA-siirtymässä YHTEENVETO Jatkokehitysajatuksia ja kyselyn onnistuminen...26 LÄHTEET...28

4 1 1. JOHDANTO Euroopan talousalueen rahoitusmarkkinat ovat yhdentyneet hiljalleen vuosien saatossa. Vuonna 1958 perustettiin Euroopan talousyhteisö, mikä käynnisti yhdentymisen. Näkyvimpiä muutoksia on ollut euron käyttöönotto, kun se ensin otettiin käyttöön tilivaluuttana vuonna 1999 ja lopulta euro-setelit ja -kolikot otettiin käyttöön vuonna (Euroopan Keskuspankki 2006, s. 6.) Pelkkä euroon siirtyminen ei kuitenkaan ollut riittävä toimenpide Euroopan sisäisten markkinoiden tehostamisessa, sillä maksaminen maasta toiseen vei usein paljon aikaa ja oli myös hankalaa. Yritykset, joilla oli paljon toimintaa eri maissa ympäri Eurooppaa ja jotka joutuivat suorittamaan paljon maksuja maasta toiseen, ovat joutuneet pitämään pankkitilejä ympäri euroaluetta, jotta maksuliikenne olisi mahdollista. Myös eri maiden kansalliset säännöt ja poikkeukset loivat haasteita yritysten toiminnalle Euroopan laajuisesti. (Euroopan Keskuspankki 2006, s. 10.) Vuonna 2002 perustettiinkin Euroopan maksuneuvosto (European Payments Council, EPC) toteuttamaan haastavaa hanketta, jonka tarkoituksena oli laatia uudet säännöt ja menettelytavat euromaksuja varten. EPC:n tehtävänä oli siis helpottaa tilannetta luomalla yhteisiä standardeja, maksukäytäntöjä ja sääntöjä ja yhdentää näin Eurooppaa yhtenäisellä euromaksualueella. Suunnitteluun pyrittiin tuomaan ideoita niin EU-maista kuin myös Islannista, Liechtensteinista, Sveitsistä sekä Norjasta. Tuloksena syntyi SEPA eli Single Euro Payments Area, jonka siirtymäaika alkoi vuonna (Euroopan Keskuspankki 2006, s. 6.) Siirtymäajasta on nyt vuosi kulunut, joten yritysten voisi kuvitella olevan ensinnäkin tietoisia SEPA:sta sekä myös aloittaneen toimenpiteet SEPA-valmiuden saavuttamiseksi. Yleisen käsityksen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Tämä tutkimus on toteutettu, jotta saataisiin ensinnäkin selville, mikä on suomalaisten yritysten ja organisaatioiden todellinen tietoisuus SEPA:sta ja pohtia, onko tietoa ollut riittävästi saatavilla. Kiinnostavaa on myös se, mistä yritykset ovat tietoa saaneet. Toisaalta tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia toimia yrityksissä on toteutettu SEPA-valmiuden saavuttamiseksi ja kuinka paljon näitä toimia on toteutettu sekä mikä on yritysten SEPA-valmius tällä hetkellä ja koska yritykset tulevat lopullisesti olemaan SEPA-valmiudessa. Työssä vertaillaan yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita keskenään, sekä pyritään etsimään riippuvuussuhteita erilaisten tekijöiden kuten yritysten kokoluokan ja näiden SEPA-valmiuden välille. Tarkoitus on tarkastella myös sitä, mitä yritykset kokevat SEPA:n tarjoavan niille sekä millainen suhtautuminen ja asenteet yrityksillä on SEPA:a kohtaan.

5 2 Tämä työ on toteutettu Tietojohtamisen erikoistyönä ja työssä on tarkoitus pohtia hieman tiedon kulkua yrityksissä. Tutkimuksen avulla on tarkoitus etsiä vastauksia siihen, mistä yritykset ovat saaneet tietoa SEPA:sta ja miten tietoa jaetaan kohdeyrityksissä. Työssä käsitellään ensin hieman SEPA:a yleisesti ja tarkennetaan muutamia siihen liittyviä seikkoja. Tämän jälkeen tarkastellaan käytettyä tutkimusmenetelmää sekä sen toteuttamista. Työn pääosassa ovat tutkimuksen tulosten tarkastelu ja analysointi ja lopulta tehdään vielä yhteenveto käsitellyistä teemoista sekä pohditaan hieman saatuja tuloksia. Tutkimuksen toteuttamiseksi lähetettiin kysely satoihin yrityksiin ja ilman heidän vastauksiaan tätä työtä ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Kiitos siis kaikille tutkimukseen osallistuneille ja sen toteuttamiseen vaikuttaneille henkilöille.

6 3 2. SEPA SINGLE EURO PAYMENTS AREA Kuten johdannossa todettiin, luotiin EPC suunnittelemaan yhtenäisiä maksukäytäntöjä, standardeja ja sääntöjä, joilla yhtenäistettäisiin Euroopan talousaluetta yhtenäisellä euromaksualueella. EPC:n työn tuloksena syntyi SEPA (Single Euro Payments Area Euroopan yhtenäinen maksualue), joka kattaa kaikkiaan 31 maata eli EU-maat, ETA-maat (Islanti, Liechtenstein ja Norja) sekä Sveitsin. SEPA-alueella on kaikkiaan 9000 pankkia, joista 4472 on ilmoittanut olevansa SEPA-tilisiirtovalmis. SEPA-alueella asuu 504 miljoonaa asukasta ja toimii noin 25 miljoonaa erikokoista yritystä. (EPC 2009a, 2009b.) 2.1. SEPA:n toiminta ja siihen siirtyminen SEPA-alueella on siis paljon erilaisia toimijoita ja SEPA-siirtymän jälkeen kaikki toimijat kuluttajista yrityksiin ja muihin talouden toimijoihin tulevat maksamaan ja vastaanottamaan euromääräisiä maksuja siten, että kaikkia koskevat samat perusehdot, oikeudet ja velvollisuudet. Sillä, missä päin maksualuetta maksaja tai maksun saaja on, ei tulevaisuudessa ole merkitystä. (Euroopan Keskuspankki 2006, s. 7.) Lisäksi myös euroalueen ulkopuolelta on mahdollista päästä mukaan euroja käyttäviin maksujärjestelmiin ottamalla käyttöön SEPA:n standardit ja menettelyt (Euroopan Keskuspankki 2006, s. 6). SEPA tuo siis pankeille mukanaan uusia standardeja, käytäntöjä ja sääntöjä sekä muuttaa jonkin verran infrastruktuuria. Maksujen välitysnopeus kasvaa SEPA:n myötä (Euroopan Keskuspankki 2006, s. 12) ja asiakkaiden kannalta SEPA tuo uudet maksustandardit ja liikennöintitavat (Euroopan Keskuspankki 2006, s. 14). SEPA myös nopeuttaa valtioiden rajat ylittäviä maksuja, halventaa niitä sekä mahdollistaa prosessien tehostamisen ja kehittämisen (Euroopan Keskuspankki 2006, s. 13). Käytännössä SEPA mahdollistaa sen, että yritys voi jatkossa halutessaan hoitaa koko SEPA-alueen maksuliikenteen yhdestä maasta ja/tai yhdestä pankista. Yksi standardi ja samat ehdot koko alueella myös helpottavat yrityksen toimintaa (Euroopan Keskuspankki 2006, s.7). Muutoksia yritysten taloushallinnon ja maksuliikenteen järjestelmiin, joissa käsitellään yritysten tilitietoja (esim. palkanmaksu ja reskontra), aiheuttavat maksuliikenteessä käytettävä XML-standardi, IBAN ja BIC (Finanssialan Keskusliitto 2008). SEPA-siirtymä toteutetaan asteittain siten, että ensimmäinen vaihe eli suunnitteluvaihe alkoi vuonna Käytännössä suunnitteluvaiheen aikana suunniteltiin mm. uusien tilisiirto- ja suoraveloitusjärjestelyitä sekä infrastruktuureita. Vuoden 2006 puolivälissä

7 4 alkoi seuraava vaihe eli toteutusvaihe, jonka aikana valmisteltiin SEPA-maksuvälineiden, standardien ja infrastruktuurien käyttöönottoa sekä testattiin näiden toimivuutta. Siirtymävaihe SEPA:an alkoi vuoden 2008 alusta ja päättyy , jolloin kaikkien yritysten tulisi olla SEPA:ssa. Siirtymäajan aikana vanhat kansalliset maksuvälineet ja SEPA-maksuvälineet toimivat rinnakkain, mutta yritysten tulisi pyrkiä on omaaloitteisesti ottamaan SEPA-järjestelyt käyttöönsä vuoden 2010 loppuun mennessä. (Euroopan Keskuspankki 2006, s. 14.) Keski-Nisulan arvion mukaan (2009a) siirtymäaika tulee kuitenkin venymään alkuperäissuunnitelmasta, sillä on havaittavissa, että organisaatiot eivät ole toteuttaneet siirtymän vaatimia toimenpiteitä riittävällä nopeudella. Yksi SEPA:n maksupalveludirektiivin vaikutuksista koskee esimerkiksi tilisiirron välitysnopeutta. Käytännössä siirtymäajan loppuun mennessä välitysnopeuden tulee olla sellainen, että maksu on kolmen päivän kuluessa maksusuorituksesta vastaanottajan tilillä, riippumatta eri toimijoiden sijainnista SEPA-alueella tai heidän käyttämistään pankeista. Lisäksi välitysnopeuden on tarkoitus pienentyä yhteen päivään vuoteen 2012 mennessä. (Oikeusministeriö 2007.) 2.2. SEPA:n mukanaan tuomat hyödyt SEPA:n tavoitteena on edistää Euroopan kilpailukykyä ja toisaalta myös palvelutasoa, sekä mahdollistaa tehokkaammat ja edullisemmat maksutavat. Kilpailun lisääntyminen Euroopan sisämarkkinoilla on mahdollista, kun eri tahojen toiminta koko euroalueella helpottuu, maksujen käsittely nopeutuu ja on mutkattomampaa, kun koko SEPA-alueella on standardoidut maksu. Tätä kautta toiminta on aikaisempaa edullisempaa ja joustavampaa kaikille SEPA-alueen toimijoille. (Euroopan Keskuspankki 2006, ss. 7, ) SEPA:n merkitys erityisesti suurille yrityksille syntyy maksuliikenteen rationalisoinnin kautta, jolloin yritysten on mahdollista tehostaa taloushallintoaan ja saada sen myötä kustannussäästöjä. Käytännössä nämä säästöt syntyvät, kun yrityksien on mahdollista hoitaa koko SEPA-alueen maksuliikenne samoilla standardeilla, samoilla järjestelmillä sekä tarvittaessa yhdestä pankista, yhden tilin kautta, yhdestä maasta. (Finanssialan Keskusliitto 2008). Yrityksillä, joilla on vain vähän toimintaa Suomen ulkopuolella, hyödyt jäävät tällöin pienemmiksi, mutta nähdäkseni luovat kuitenkin uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Uudistukset eivät kuitenkaan synny ilmaiseksi, vaan niistä syntyy kustannuksia. Käytännössä kuitenkin prosessien automatisointi ja sähköistäminen tulevat vähentämään maksamisesta ja maksujen vastaanottamisesta aiheutuvia kuluja (Euroopan Keskuspankki 2006, s. 8). Täyden hyödyn SEPA-siirtymästä tulee saamaan irti kuitenkin vasta sitten, kun koko euromaksualue on SEPA-valmis.

8 5 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimus toteutettiin JKN Consulting Oy:n Juha Keski-Nisulan pyynnöstä, jotta selvitettäisiin suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden SEPA-tietämystä sekä heidän valmistautumistasoaan SEPA-siirtymässä. Yleinen käsitys on ollut, että yritykset ovat toistaiseksi valmistautuneet heikosti, joten tutkimuksen avulla oli tarkoitus selvittää todellista tilannetta. Tilanteesta on aikaisemmin tehty ainakin ulkomaisia tutkimuksia, joten nyt oli tarkoitus tarkastella Suomessa vallitsevaa tilannetta. Sittemmin muun muassa ohjelmistoyhtiö Basware Oyj (Lahti 2009) on tutkinut tilannetta asiakkaidensa keskuudessa. Tutkimus päätettiin toteuttaa verkkokyselynä, jonka vastaajakunnaksi valittiin yli 10 miljoonan euron liikevaihdolliset yritykset. Kyselyyn vastaajat valikoitiin JM Tieto Oy:n Päättäjät ja Vaikuttajat -tietokannasta saatujen yritysten yhteyshenkilöistä. Valikoinnissa pyrittiin huomioimaan vastaajien valmiudet vastata kyselyyn, eli käytännössä kysely pyrittiin lähettämään yritysten taloudesta vastaaville tai siitä muutoin enemmän tietäville henkilöille. Vastausprosenttitavoitteeksi asetettiin noin 20 %, jotta tulosten voitaisiin katsoa olevan mahdollisimman luotettavia ja kattavia. Korkeamman vastausprosentin saamisen ei katsottu olevan realistista TTY:lla toteutettujen erilaisten kyselyiden vastausprosenttien perusteella. Ennen kysymysten laadintaa tutustuttiin ensinnäkin erilaisiin SEPA:sta tehtyihin informaatiomateriaaleihin kuin myös Deloitten (2008) toteuttamaan tutkimukseen yritysten ja julkisten organisaatioiden SEPA-tietoisuudesta ja -valmiudesta. Varsinaisen kyselyn laadinnassa tehtiin yhteistyötä Keski-Nisulan kanssa. Kysely perustui pääosin monivalintakysymyksiin, sillä kvantitatiivisen tiedon saaminen koettiin tässä yhteydessä tärkeäksi. Monivalintakysymyksiä täydennettiin vielä tarpeen mukaan avoimilla kysymyksillä lisä- ja tarkentavan tiedon ja kvalitatiivisen tiedon saamiseksi. Kysely päätettiin toteuttaa Ideakone Oy:n tarjoamalla Kyselykone-palvelulla, joka mahdollisti kyselyn toteuttamisen, sähköpostilähettämisen sekä vastaajien verkossa vastaamisen melko joustavasti. Kyselykoneen avulla myös tiedonkeruu oli mahdollista toteuttaa melko tehokkaasti siten, että vastausdata saatiin jäsenneltyä hyödynnettävään muotoon ilman raskaita toimenpiteitä. Kyselykone-palvelua pystyttiinkin siis hyödyntämään tulosten käsittelyssä ja tulkinnassa sekä kuvaajien laadinnassa. Toteutunut kysely löytyy tämän työn liitteestä 2.

9 6 Tässä työssä on käytetty Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) (2004) tekemää luokitusta yrityskoosta liikevaihdon mukaan. KTM:n (2004) mukaan makroyrityksiä ovat enintään 2 miljoonan euron liikevaihdolliset yritykset, pieniä yrityksiä enintään 10 miljoonan euron liikevaihdolliset yritykset sekä keskisuuria enintään 50 miljoonan euron liikevaihdolliset yritykset. Näitä yrityksiä nimitetään työssä pieniksi- ja keskisuuriksi yrityksiksi (pk-yritys). Suuria yrityksiä ovat vastaavasti yli 50 miljoonan euron liikevaihdolliset yritykset. Kyselyn kohderyhmänä olivat yli 10 miljoonan euron liikevaihdolliset yritykset, joten makroyrityksiä ei tässä tutkimuksessa ollut laisinkaan. Muutama yritys ilmoitti liikevaihdokseen alle 10 miljoonaa euroa ja joukossa oli myös selkeästi suurempia kuin 50 miljoonan euron liikevaihdollisia yrityksiä. Näin ollen tutkimuksessa puhutaan sekä pk-yrityksistä että suurista yrityksistä Tiedon ja teknologioiden omaksuminen Tietoa SEPA:sta on ja on ollut saatavilla monista lähteistä, joista yritykset ovat tietoa voineet itselleen hankkia. Muun muassa Finanssialan Keskusliitto, Euroopan keskuspankki sekä suomalaiset pankit ovat verkkosivuillaan jakaneet tietoa SEPA:sta ja siihen siirtymisestä. Myös erilaiset konsulttiyritykset ja ohjelmistotoimittajat tiedottavat SE- PA-siirtymästä ja tarjoavat tietoa ja koulutusta siihen liittyen. Se, missä vaiheessa esimerkiksi pankit ovat itse olleet SEPA-valmiita, on tietenkin toinen asia, joka pitäisi selvittää kyselyllä pankkeihin. Kun uutta tietoa on saatavilla, voidaan havaita, että tietoa omaksutaan kuvan 3.1. oppimiskäyrän mukaisesti.

10 7 0,2-2,5 % Innovaattorit 9,5-20% Aikaiset käyttöönottajat % Aikainen enemmistö 29-32% Myöhäinen enemmistö % Skeptikot Kuva 3.1. Oppimiskäyrä. (Mukailtu lähteestä Mäkinen & Nokelainen 2006.) Murto osa tiedon omaksujista on innovaattoreita, jotka ottavat ensimmäisinä käyttöön uudet teknologiat. He ovat erityisen kiinnostuneita uusista teknologioista, seuraavat tekniikan kehittymistä aktiivisesti ja kokeilevat uusia teknologioita mielellään sekä etsivät ja hyödyntävät uusinta saatavissa olevaa tietoa. Teknologisen tietotaitonsa ja valveutuneisuutensa avulla he pystyvät myös ehdottamaan uusia ratkaisuita ja teknologioita ongelmien ratkaisemiseksi. (Mäkinen & Nokelainen 2006.) Aikaiset käyttöönottajat puolestaan eivät ole yhtä tietoisia uusimmista tekniikoista ja sovelluksista kuin innovaattorit, mutta he ovat kuitenkin nopeasti valmiita ottamaan uudet tekniikat ja sovellukset käyttöönsä. Toisin kuin innovaattorit, aikaisilla käyttöönottajilla ei ole valmiuksia teknologioiden kehittämiseen eikä vankkaa tietämystä erilaisista teknologioista ja näiden sovelluksista. (Mäkinen & Nokelainen 2006.) Kolmas oppimiskäyrän segmentti on aikainen enemmistö eli pragmaatikot. Aikainen enemmistö ei halua olla tuotteiden ensimmäisiä käyttäjiä, he välttävät riskejä ovat hintatietoisempia kuin aikaiset käyttöönottajat ja innovaattorit sekä haluavat edellisiä ryhmiä valmiimpia ratkaisuita. He osaavat kyllä käyttää erilaisia teknologioita, mutta odottavat, kunnes tuotteet ovat lähes täydellisiä ja toimivat ennen kuin hankkivat niitä. (Mäkinen & Nokelainen 2006.)

11 8 Konservatiiviseksikin kutsuttu myöhäisen enemmistön ryhmä vuorostaan ei ole erityisen teknologiatietoinen tai -valveutunut. He saattavat jopa hieman vastustaa muutoksia, mutta ennen kaikkea he välttävät riskejä ja yllätyksiä. Heidän teknologiantuntemuksensa rajoittuu perusasioihin eli lähinnä siihen, mitä tuotteen käytettävyys edellyttää ja he haluavat helppoja ratkaisuita. (Mäkinen & Nokelainen 2006.) Viimeisenä ryhmänä oppimiskäyrällä ovat skeptikot, jotka ottavat uudet teknologiat käyttöönsä viimeisenä. He vastustavat muutoksia, riskejä sekä yllätyksiä mutta ovat kuitenkin aktiivisia vertailemaan markkinoilla olevia teknologioita ja niiden sovelluksia. He myös uskovat, että heidän valitsemansa tekniikat ovat parempia kuin muut markkinoilla olevat tekniikat. (Mäkinen & Nokelainen Leinonen (2008) on yhdistänyt oppimiskäyrän ja maksutapojen suuret muutokset 30 vuoden ajalta toisiinsa kuvan 3.2 osoittamalla tavalla. Kuvaajan vaaka-akselilla voidaan seurata, millaisia maksutapamuutoksia Suomessa on kulloisenakin ajankohtana tapahtunut. Pysty-akselilla vuorostaan on kuvattu oppimiskäyrästä tuttu jaottelu innovaattoreista skeptikoihin. Kortit ja automaa tit Maksuja yrityspä ätteet Tiliote tositte ena Yksityisas iakkaiden verkkopan kki Elektorine n lasku, verkkolas ku SEPA?? Skeptikot Myöhäinen enemmistö Aikainen enemmistö Aikaiset Innovaattorit Kuva 3.2. Maksutapojen suuret muutokset Suomessa viime vuosikymmeninä. (Mukailtu lähteestä: Leinonen 2008.) Suuret muutokset vaativat useimmiten toteutuakseen useamman vuoden aikajakson, mikä on kuvasta 3.2:kin havaittavissa. Uudet maksutavat otetaan tuon aikajakson aikana käyttöön vaiheittain siten, että aluksi muutokseen tarttuvat innovaattorit, minkä jälkeen aikaiset käyttöönottajat uskaltavat seurata innovaattoreiden esimerkkiä. Kun tekniikka

12 9 on jotakuinkin vakautunut, ottaa aikainen enemmistö sen käyttöönsä ja heitä seuraa myöhäinen enemmistö. Näiden kahden enemmistöryhmän aikana käyttöönotossa tapahtuu eniten kehitystä. Lopulta skeptikotkin uskaltautuvat tarttua uuteen tekniikkaan. Kuvaan 3.2 on alkuperäisestä kuvasta poiketen lisätty suureksi maksumuutokseksi korttien ja automaattien, verkkolaskujen ja muiden 30 vuoden aikana tapahtuneiden muutosten jatkoksi myös SEPA, sillä sen voi katsoa olevan seuraava suuri maksumuutos kuvassa käsiteltyjen muutosten jälkeen. Se, toteutuuko SEPA-muutos samanvaiheisella oppimiskäyrällä kuin aiemmat muutokset, voidaan varmuudella todeta vasta sitten, kun muutos on toteutunut. Voidaan kuitenkin epäillä aikaisempien kokemusten perusteella, että muutos tullee noudattamaan samaa kaavaa, jossa innovaattoreiden otettua uudet toimet ja järjestelmät käyttöönsä muut seuraavat hiljalleen perässä ja SEPA-siirtymä saadaan toteutettua.

13 10 4. TULOKSET Etukäteisarvio kyselyn tuottamasta vastausprosentista osui hyvin kohdalleen: Kysely yritysten SEPA-valmiudesta lähetettiin kaiken kaikkiaan lähes 1600 osoitteeseen, joista vastauksia tuli lopulta 280 kappaletta eli vastausprosentti oli lähes 18 %. Osa osoitteista osoittautui käytöstä poistuneiksi ja osa kyselykutsun saaneista siirsi vastausvastuun eteenpäin organisaatiossaan SEPA:sta ja siihen liityvistä toimista enemmän tietäville henkilöille. Jonkin verran kyselypyynnön saaneet myös pahoittelivat työtehtäviensä kiireitä todeten, etteivät ehdi vastaamaan minkään tahon kyselyihin. Nämä tapaukset kattavat kuitenkin vain muutaman prosentin kaikista vastaamatta jättäneistä. Näin ollen vastaamatta jättäneiden 80 %:n kohdalla joudutaan pohtimaan syytä vastaamatta jättämiselle. Osan näistäkin kattaa varmasti yritysten ja niiden toimihenkilöiden kiireellisyys, jolloin muutaman minuutin nipistäminen tuottavasta työstä saattaa olla mahdotonta, mikäli tällaisia muutaman minuutin vieviä tehtäviä sattuu olemaan useita. Mutta tämä tuskin on suurin syy vastaamatta jättämiseen. Voisiko todellinen syy piilläkin siinä, että yritykset eivät ole riittävän tietoisia SEPA:sta ja sen vaatimista toimenpiteistä ja niiden toteutuksesta? Keski-Nisulan (2009a) mukaan koulutustilaisuuksissa, joissa paikalla on useiden yritysten edustajia, keskimäärin 50 % ei tiedä SEPA:sta mitään ja alle 10 % on tehnyt sen eteen jotain. Tämän perusteella voidaan olettaa, että vastaamattomuuden suurin syy on mahdollisesti nimenomaisesti yritysten tietämättömyydessä, mikä nostaa vastauskynnyksen korkeaksi. Jos siis oletetaan, että 50 % kohdeyrityksistä jätti vastaamatta tietämättömyyttään, voidaan pohtia, vaikuttaako se tutkimuksen tärkeimpien tulosten arviointiin? Tuloksia tarkasteltaessa on myös huomioitava, että osa vastanneista tahoista kuuluu konserniin, jossa maksukäytännöt ja niihin liittyvät toimet suunnitellaan ja toteutetaan konsernitasolla eli organisaatio kuuluu konsernin keskitettyyn maksuliikenteeseen. Tällöin kaikilla vastanneilla tahoilla ei välttämättä ole tarvetta selvittää SEPA-siirtymän vaikutuksia kovinkaan tarkasti, jolloin myös heidän tietämyksensä aiheesta saattaa olla puutteellinen näistä syistä. Myös maksuliikenteen ulkoistaminen saattaa olla osasyy puutteellisiin tai virheellisiin arvioihin ja vastauksiin Tutkimukseen vastanneiden yritysten ja organisaatioiden taustatiedot Kyselyyn vastasi yrityksiä hyvin moninaisilta toimialoilta aina tuotantoyrityksistä palveluita tuottaviin yrityksiin sekä myös runsaasti julkisen sektorin yrityksiä (liite 1.1).

14 11 Selkeästi suurin osa vastanneista yrityksistä oli tuotantoalan yrityksiä (yli 25 %), kun julkisen sektorin osuus vastanneista oli seuraavaksi suurin (20 %). Kolmanneksi suurin vastaajaryhmä oli tukku- ja vähittäiskaupan yritykset (16 %). Vastanneiden yritysten pääasiallinen toiminta keskittyi Etelä- (42 %) ja Länsi-Suomen (25 %) lääneihin. Itä-Suomesta ja Oulun-läänistä vastauksia tuli lähes yhtä paljon, kun Lapin ja Ahvenanmaan läänien osuus oli selkeästi pienin (liite 1.2). Liikevaihdoltaan mitattuina suurin vastanneiden ryhmä oli miljoonan euron liikevaihdolliset yritykset, mutta vastanneita oli tasaisesti aina yli miljardin euron liikevaihdollisiin yrityksiin sekä myös yrityksiä, joiden liikevaihto oli alle 10 miljoonaa euroa (liite 1.3). Vientitoimintaa vastanneista yrityksistä oli 50 %:lla ja tuontia 62 %:lla yrityksistä. Vastanneista yrityksistä 27 %:lla oli emoyhtiö SEPA-alueella, tytäryhtiö 23 %:lla sekä sisaryhtiö 13 %:lla. Lähes puolella (47 %) vastanneista yrityksistä tulevasta ja menevästä maksuliikenteestä muihin SEPA-maihin suuntautuu alle 10 %. 14 % vastanneista ilmoitti maksuliikenteestä yli 60 % suuntautuvan SEPA-maihin, 30 %:lla suuntautuminen oli 10 60% ja loput eivät osanneet sanoa (liite 1.4). Suurin osa vastanneista (81 %) yrityksistä hoitaa maksuliikenteensä itse ja pienempi osa (15 %) yrityksistä kuuluu konsernin keskitettyyn maksuliikenteeseen. Muutama yritys on myös ulkoistanut maksuliikenteensä tilitoimistolle. Vastanneilla yrityksillä on käytössään kymmeniä erilaisia järjestelmiä, joista SAP on yleisin taloushallinnon järjestelmistä Mitä tutkimuksessa saatiin selville? Yritysten ja organisaatioiden SEPA-tietoisuus Vallitsevan käsityksen mukaan suomalaiset yritykset eivät vielä juurikaan ole valmistautuneet SEPA:an. Ilahduttavaa olikin siis havaita, että SEPA ei ole ainakaan täysin tuntematon käsite yrityksille, vaan 98 % vastaajista oli kuullut siitä jotakin kautta. Avoimeksi jäi kuitenkin, olivatko vastaajat kuulleet SEPA:sta ennen kyselyyn vastaamista ja kuten jo aiemmin todettiin, vastaamatta jättäneissä yrityksissä oli todennäköisesti mukana runsaasti sellaisia, jotka eivät olleet kuulleet SEPA:sta aikaisemmin. Se, mistä yritykset ovat tietoa saaneet, selviää kuvasta 4.1. Puolet vastaajista oli saanut tietoa SE- PA:sta pankiltaan, minkä lisäksi konsulttiyrityksiltä tietoa oli saanut 14 % kaikista vastaajista sekä muilta tahoilta 28 %. Näitä muita tahoja vastaajien mukaan ovat pääsääntöisesti olleet erilaiset tiedotusvälineet, ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajat, koulutus- ja kurssimateriaalit ja tilaisuudet sekä valtiokonttori, joka keskittää maksatusta. Valtiokonttori vaikuttaa kuitenkin vain valtion hallinnossa.

15 12 Kuva 4.1. Mistä yritykset ovat kuulleet SEPA:sta. Suurin osa (80 %) yrityksistä on vastausten perusteella myös itse kysellyt SEPA:sta ja hankkinut siitä lisätietoa. Pankit ovat kyselyiden suurin kohde (41 %), mutta myös konsulttiyrityksiltä tietoa on kyselty jonkin verran (14 %). Yritykset ovat hankkineet tietoa myös mm. järjestelmä- ja ohjelmatoimittajiltaan, seminaareista, muista yrityksistä, kollegoiltaan sekä valtiokonttorista. Suurelle osalle vastaajista jokin taho on myös tarjonnut erilaisia SEPA-ratkaisuita. 41 % vastanneista kertoi, että tarjonneena tahona on toiminut pankki, kun taas 50 %:lle pankki ei ollut tarjonnut mitään ratkaisuita. Lisäksi 63 % vastanneista kertoi jonkin muun tahon lähestyneen asian tiimoilta. Muut tahot olivat käytännössä samoja, joista yritykset olivat saaneet tietoakin Mitä SEPA:n koetaan tarjoavan? Yritykset eivät toistaiseksi vaikuta kovin tietoisilta SEPA:n todellisuudessa mukanaan tuomista muutoksista (liite 1.5). Parhaiten tiedossa on se, että SEPA tuo mukanaan uudet maksustandardit (27 % prosenttia vastaajista) sekä se, että se tulee nopeuttamaan valtion rajan ylittäviä maksuja SEPA-alueella (26 %). Lisäksi SEPA mahdollistaa koko SEPA-alueen kattavan maksuliikenteen yhdestä pankista (16 %) ja yhdestä maasta (12 %). SEPA myös mahdollistaa prosessien keskittämisen ja tehostamisen (10 %). Toisaalta vain hyvin pieni osa vastanneista oli sitä mieltä, että SEPA ei tarjoa yrityksille yhtään mitään tai ei ainakaan oleellisia parannuksia, mikä kertoo siitä, että pääsääntöisesti SE- PA:n koetaan tuovan mukanaan erilaisia asioita, mutta mitä kaikkea, se ei vielä ole selvillä. Toisaalta yritykset, joilla ei ole valtion rajat ylittävää toimintaa kokevat, että SEPA ei tarjoa heille mitään. Positiivisista vaikutuksista vastaajat myös nostivat esille, että SEPA tulee toivottavasti lisäämään läpinäkyvyyttä pankkien hinnoittelussa, mikä vastaavasti tuo yrityksille kus-

16 13 tannushyötyjä. SEPA:n koetaan myös helpottavan emo- ja tytäryhtiöiden maksuliikenteenhallintaa. Maksuliikenteen toivotaan myös nopeutuvan selkeästi siirtymän myötä. Yritykset olivat myös huolissaan siitä, että SEPA saattaa heikentää kotimaan maksuliikennettä ja mm. suoraveloituksen loppuminen koettiin ikäväksi. SEPA-siirtymä myös aiheuttaa yrityksille paljon kustannuksia ja työtä mm. järjestelmämuutoksien myötä, jolloin etenkin pelkästään Suomessa toimivat organisaatiot eivät nähneet SEPA:n tuovan mitään etuja mukanaan. Huolta aiheutti myös se, heikentääkö SEPA ja sen vaatimat maksustandardit ja muut toimet tietoturvallisuutta Yritysten matka kohti SEPA-valmiutta Nähdäkseni huolestuttavaa on se, että vain 38 % vastanneista yrityksistä oli luonut strategian SEPA-valmiuden saavuttamiseksi. Osa yrityksistä kuitenkin ilmoitti, että strategia on parasta-aikaa valmisteilla. Hieman suuremmassa osassa yrityksistä (45 %) oli kuitenkin määritetty henkilö kartoittamaan SEPA-siirtymän vaatimia toimenpiteitä, eli suunta on tältä osin käsittääkseni oikea. Prosessimuutoksen mukanaan tuomia kuluja ja investointitarpeiden suuruutta pystyi vastausten mukaan määrittelemään 45 % yrityksistä (liite 1.6). Tällöin epätietoisia oli suurin osa vastanneista (17 % ei osannut sanoa ja 38 % ei tiennyt kulujen suuruutta). Mielenkiintoista onkin se, että kuitenkin suurin osa (68 %) on arvioinut SEPA:n vaatimien investoinnin suuruuden. Kuvasta 4.2. voidaan havaita, että 21 % vastanneista yrityksistä arvioi SEPA:n vaatimien investointien suuruudeksi euroa. 14 % vastanneista arvioi investointien suuruudeksi euroa ja 15 % yrityksistä arvioi kustannusten kohoavan yli euroon. Nämä arviot vaikuttavat melko realistisilta suhteessa erilaisten järjestelmämuutosten ja koulutusten kustannuksiin. Kuva 4.2. Yritysten arvio SEPA:n vaatimien investointien suuruudesta.

17 14 Arviot alle euron kuluista viittaavat kuitenkin todennäköisesti siihen, että organisaatioilla ei ole riittävästi tietoa määrittää SEPA:n aiheuttamia investointitarpeita. Toisaalta kyseessä voi olla tilanne, jossa yrityksen ohjelmistotoimittaja vaihtuu, jolloin SE- PA:n aiheuttamia kuluja saattaa olla hankala erotella ohjelmistotoimittajamuutoksen aiheuttamista muista kuluista. Se, että investointien suuruutta ei osattu määrittää, johtunee monista erilaisista syistä. Ensinnäkin maksuliikenne muutokset ja järjestelyt saatetaan toteuttaa konsernitasolla, josta yritykset saavat suoraan ohjeistukset ja muut tarvitsemansa tiedot. Toisaalta useat yritykset valittelivat sitä, että järjestelmätoimittajat eivät pyynnöistä huolimatta ole vielä toimittaneet aikatauluja ja kustannusarvioita ja pankit eivät vielä kykene kertomaan kaikkia siirtymän aiheuttamia muutoksia mm. maksuliikenteeseen. Investointien suuruuden arviointiin on useissa yrityksissä vaikuttanut myös se, että yrityksissä uusitaan siirtymän yhteydessä järjestelmiä yleisemminkin, mikä lisää kustannuksia, ja kuluja ei pystytä välttämättä suoraan kohdistamaan SEPA-siirtymään. Vastanneet yritykset kritisoivat jonkin verran sitä, että järjestelmä- ja ohjelmistotoimittajien koetaan pyrkivän rahastamaan siirtymän aiheuttamilla muutoksilla. IT-viikko uutisoi maaliskuussa (Lahti 2009) Basware Oyj:n tutkimuksesta, jonka mukaan yritykset eivät usko ERP-toimittajien SEPA-valmiuksiin. Valmiudet oli arvioitu tutkimuksessa heikoiksi, sillä vain viidesosa tutkimukseen vastanneista piti ERP-toimittajiensa valmiuksia hyvinä. Basware Oyj:n mukaan (Lahti 2009) valmistelut muualla Euroopassakaan eivät ole sujuneet suunnitelmien mukaisesti, mikä tukee myös tähän tutkimukseen vastanneiden kokemuksia asiasta. Myös kyselyyn vastanneiden mielipide siitä, että suomalaiset pankit eivät ole vielä SEPA-valmiita sai vahvistusta Basware Oyj:n lausumasta. Yrityksissä ei juuri ollut tehty laskelmia SEPA:n mahdollisesti mukanaan tuomista eduista ja tuotoista tai ainakaan vastanneet tahot eivät niistä olleet selvillä. Vain 7 % vastanneista oli näitä laskelmia tehnyt ja oli niistä selvillä, 90 % vastanneista myöntäessä, että selvityksiä ei ollut tehty Yritysten toteuttamat toimet SEPA-valmiuden saavuttamiseksi Kaiken kaikkiaan vain puolet (48 %) vastanneista yrityksistä olivat aloittaneet konkreettiset toimenpiteet SEPA-valmiuden saamiseksi. Toimet, joita yrityksissä oli toteutettu, koskivat niin koulutusta, maksuliikennejärjestelmiä kuin myös taloushallinnon ostoreskontraa. Tässäkin kohtaa on kuitenkin huomioitava se seikka, että osalla yrityksistä kaikki siirtymään liittyvät toimet ovat jonkin ohjelmistotoimittajan tai vastaavan takana, jolloin kaikki koulutuksesta järjestelmämuutoksiin hoidetaan heidän toimestaan. Tällöin yritys ei itse pysty juurikaan vaikuttamaan siihen, minkä verran yrityksessä on tehty siirtymän eteen. Toisaalta useat yritykset kertoivat kartoitusten eri toimien osalta olevan parasta-aikaa käynnissä, ja näiden selvitysten ohessa yrityksissä myös selvitetään inves-

18 15 tointien ja muiden toimien aiheuttamia kustannuksia mm. tarjouspyynnöin. Useilla yrityksillä oli myös tarkoitus osallistua eri tahojen järjestämiin koulutuksiin alkuvuodesta 2009, minkä jälkeen yrityksissä määritetään tarvittavat toimenpiteet. Useiden toimien osalta yrityksillä oli selvitykset ja toimenpiteet kyselyn aikana parhaillaan käynnissä ja osa yrityksistä oli ehtinyt toteuttaa useita toimenpiteitä jo ennen kyselyn toteuttamista. Toteutetussa kyselyssä tiedusteltiin muutamien toimenpiteiden kohdalta erikseen, koska niitä on tarkoitus toteuttaa. Koulutuksen osalta 41 % vastanneista ei osannut vielä sanoa, koska koulutus on tarkoitus yrityksessä toteuttaa. 45 % yrityksistä oli sen sijaan suunnitellut järjestävänsä koulutukset vuoden 2009 loppuun mennessä. Loput yrityksistä aikoivat järjestää koulutukset 2010 aikana tai sen jälkeen. Vastaajat myös kertoivat, että koulutuksia on järjestetty tarpeen vaatiessa sitä mukaa, kun järjestelmiä ja toimintamalleja on uudistettu. Yritykset myös odottelevat sitä, että pankit ja muut sidosryhmät pystyvät vastaanottamaan aineistoja, minkä jälkeen toteutetaan koulutukset. Aikatauluja myös päätetään sitä mukaa, kun muut selvitykset aiheeseen liittyen valmistuvat. Maksuliikennejärjestelmien osalta oli hieman vähemmän epätietoisia kuin koulutuksen osalta, eli 35 % ei vielä osannut sanoa, koska maksuliikennejärjestelmät tulevat olemaan kunnossa. 52 % uskoi maksuliikennejärjestelmien olevan kunnossa vuoden 2009 aikana ja 9 % vuoden 2010 aikana. Muutama prosentti ennakoi järjestelmän olevan kunnossa vasta vuoden 2010 jälkeen. Vastaajat kertoivat odottelevansa pankin valmiutta, ja toteuttavansa muutoksia sen jälkeen. Toisaalta yritykset myös odottavat järjestelmätoimittajiensa toimituksia ja päivityksiä. Myös valtionkonttorin ohjeita odotellaan. Taloushallinnon (ostoreskontra) osalta 50 % vastanneista uskoi järjestelmien olevan kunnossa vuoden 2009 aikana, 10 %:n kertoessa tavoitteekseen vuoden Epätietoisia oli tässäkin ryhmässä 35 % ja vuoden 2010 jälkeen muutoksia tekee muutama prosentti. Taloushallinnon järjestelmien osalta yritykset myös vielä hieman odottelevat järjestelmätoimittajiensa valmiuksia ja kykyä toimittaa järjestelmiä. Osalla yrityksistä oli myös tulossa kokonaan uusia järjestelmiä lähivuosien aikana, jolloin myös SEPA:n osalta toteutuvat tarvittavat päivitykset. Palkkajärjestelmän osalta 33 % vastaajista uskoi kaiken olevan kunnossa vuoden 2009 loppuun mennessä ja 14 % vuoden 2010 loppuun mennessä. Epätietoisia oli peräti 49 % vastaajista. Useat vastaajat kertoivat, että palkkajärjestelmän muutokset tulevat olemaan toteutettavien toimien listassa viimeisenä. Monilla tämä sektori oli myös ulkoistettu, jolloin yritykselle itselleen ei aiheudu toimenpiteitä. Yritykset myös hieman kartoittavat tilannetta, odottelevat järjestelmätoimittajiltaan tietoja sekä pankkien valmiutta. Kaikkein eniten epätietoisia oli kuitenkin matkalaskujärjestelmän osalta eli peräti 57 % ei vielä tiennyt, koska matkalaskujärjestelmä tulee olemaan kunnossa. Tämä kuitenkin johtui useilla yrityksillä siitä, ettei heillä ole erillistä matkalaskujärjestelmää tai että heillä ylipäänsä kerry matkoja. Osa vastaajista myös odotteli tälläkin saralla järjestelmä-

19 16 toimittajansa päivityksiä. 30 % vastanneista uskoo matkalaskujärjestelmän kuitenkin olevan kunnossa vuoden 2009 ja 10 % vuoden 2010 aikana Yritysten ja organisaatioiden SEPA-valmius Tarkasteltaessa sitä, koska yritykset tulevat olemaan täysin SEPA-valmiita, tilanne näyttää kohtuullisen hyvältä, sillä suurin osa yrityksistä (n.70 %) tulee saavuttamaan valmiuden ennen siirtymäkauden loppua (eli vuoden 2010 loppua), kuten kuvasta 4.3. voidaan havaita. Ilahduttavasti osa yrityksistä on jo nyt valmiina ja yli puolet vastanneista yrityksistä uskoo olevansa valmiita kesään 2010 mennessä. Havaittavissa on selkeä trendi, jonka mukaan SEPA-valmiuden saavuttaminen tulee olemaan vilkkaimmillaan vuoden 2009 heinä-joulukuun ja vuoden 2010 tammi-kesäkuun aikana. Kuitenkin lähes kolmasosa vastanneista ei vielä tiedä, koska yritys tulee olemaan valmis. Vain muutama prosentti vastanneista epäili kuitenkin olevansa SEPA-valmiudessa vasta vuoden 2010 jälkeen, mikä sinänsä vaikuttaa hyvältä. Myös tähän vaikuttaa selkeästi se, että osa yrityksistä on täysin riippuvaisia järjestelmätoimittajiensa aikatauluista ja toisaalta se, että yrityksissä ei vielä muuten ole kartoitettu yrityksen kohdalla vaadittavia toimenpiteitä, jolloin valmiusajankohdan määrittäminen ei vielä kyselyn aikana ollut mahdollista. Edes pankit eivät yritysten vastausten perusteella tunnu olevan vielä täysin tilanteen tasalla. Tilanne koettiin ikäväksi niissä yrityksissä, joita ongelma koskee ja jotka kuitenkin haluaisivat olla paremmin valmistautuneita. Vastausten perusteella osa järjestelmätoimittajista lupaa SEPA-päivityksiä ja versioita vasta syksyllä 2009, mikä vaikuttaa osaltaan yritysten valmistautumiseen. Osa toimittajista ei ole antanut mitään aikataulua. Yritykset myös luottavat etenkin toiminnanohjausjärjestelmien toimittajien sekä pankkien huolehtivan SEPA-siirtymään liittyvistä toimenpiteistä. Kuva 4.3. Yritysten arvio siitä, koska ne ovat/olivat SEPA-valmiita.

20 17 Vastaajat kommentoivat kiitettävästi edustamiensa yritysten tilannetta, ja vastauksista kävi ilmi, että yrityksissä on vielä epätietoisuutta vaadittavista toimenpiteistä ja näitä selvitetään yhdessä laite- ja järjestelmätoimittajien kanssa. Se, että nämä toimittajat eivät tiedä vielä omistakaan aikatauluistaan ja toisaalta tarjonnastaan, heijastuu palveluita tarvitseviin yrityksiin ja heidän tietämyksensä ja valmiutensa tasoon. Toisaalta ongelmaksi koettiin se, että vaikka yrityksen oma valmius olisikin jo kunnossa, etenkin keskieurooppalaisten sidosryhmien valmius on usein kaukana heidän tasostaan, eikä näin ollen hyötyjä ole odotettavissa vielä pitkään aikaan. Käytännössä siis koko ETA-alueen yritysten tulee olla SEPA-valmiita, jotta SEPA:n hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön. Tämä myös vaikuttaa yritysten omiin valmisteluihin. Suoraveloituksen lopettaminen koetaan myös valitettavana asiana, ja mielenkiintoista onkin seurata, millaisia ratkaisuja pankit tarjoavat sen tilalle tulevaisuudessa. Vastaajien keskuudessa oli havaittavissa myös epätietoisuutta siitä, mitä SEPA todella edellyttää ja toisaalta miten se vaikuttaa yritysten toimintaan. Havaittavissa oli, että yritykset ovat kyllä kuulleet useastakin lähteestä SEPA:sta puhuttavan, mutta kokonaisvaltainen kuva oli jäänyt saamatta. Toiveena olikin, että jokin taho ottaisi tiedotusvastuun SEPA:sta ja todella kertoisi siihen liittyvistä asioista laajemmin Vastaajien suhtautuminen SEPA:an Tarkasteltaessa yritysten suhtautumista SEPA:an ja siihen siirtymiseen käytettiin numeerista asteikkoa 1-5 (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) (liite 1.7). Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneiden suhtautuminen vaikutti melko neutraalilta. Yrityksistä noin 40 % suhtautui liittymiseen positiivisesti, reilun 40 %:n ottaessa neutraali kanta ilman asettumista puolesta tai vastaan. Vain noin 10 % vastanneista suhtautui SEPA-siirtymään negatiivisesti. Siihen, tuleeko SEPA helpottamaan yritysten liiketoimintaa, eivät vastaajat ottaneet kovin vahvaa kantaa. Yli 45 % vastaajista ei kallistunut kannassaan puoleen taikka toiseen, mikä kertoo siitä, että yritysten SEPA-tietämyksessä on vielä parannettavaa. On hankala määrittää SEPA:n mahdollisia hyötyjä tai haittoja liiketoiminnan kannalta, mikäli käytettävissä ei ole tarpeeksi tietoa asiasta. Liiketoiminnan helpottumiseen ainakin jossain määrin uskoi 30 % vastaajista, epäilevien ollessa pienin osa vastaajien joukossa. Eniten yhteneviä mielipiteitä vastaajilla oli siirtymäajan pituudesta eli melkein 60 % koki siirtymäajan olevan ainakin lähes sopivan mittainen. Kantaansa empi hieman alle 30 % vastaajista, jolloin tyytymättömien osuus jäi noin 10 %:in. Organisaatioiden suhtautumista tarkasteltaessa on myös hyvä muistaa, että kyselyn kohderyhmänä olivat yli 10 miljoonan euron liikevaihdolliset yritykset. Näistä yrityksistä vientitoimintaa oli 50 %:lla ja tuontitoimintaa 62 %:lla. Kun siis huomioidaan se tosiasia, että kohderyhmän yritykset toimivat laajasti SEPA-alueella, on helppo ymmärtää melko positiivinen suhtautuminen SEPA-siirtymään ja sen tuomiin helpotuksiin SEPA-

21 18 alueen maksuliikenteessä. Negatiivinen suhtautuminen vastaavasti selittyy, mikäli tällaista SEPA-alueen toimintaa on vähän tai ei ollenkaan, jolloin kuluja kuitenkin syntyy SEPA-valmiuden saavuttamisesta Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä Julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei ole havaittavissa kovin merkittäviä eroja SEPAtietämyksen tai -valmiuden osalta, mutta joitakin eroja kuitenkin. Ensinnäkin yksityisen puolen yritykset ovat kyselleet selkeästi enemmän SEPA:sta kuin julkisen sektorin organisaatiot. Yksityisen sektorin yrityksistä vain 17 % ei ollut kysellyt tietoa mistään (liite 1.8), kun julkisen sektorin organisaatioista 39 % ei ollut hankkinut tietoa (1.9). Yksityisen sektorin yrityksistä 43 % oli luonut jonkinlaisen strategian SEPA-valmiuden saavuttamiseksi, kun julkisen sektorin toimijoista vain 18 % oli luonut strategian. Hieman useampi julkisen sektorin organisaatioista (32 %) oli kuitenkin nimennyt SEPA-yhteyshenkilön kartoittamaan tilannetta ja vaadittavia toimenpiteitä, joskin yksityisistä yrityksistä 49 % oli nimennyt yhteyshenkilön. Suhde konkreettisten toimenpiteiden osalta on melko sama, kuin yhteyshenkilön nimeämisen osalta: yksityisistä 50 % on aloittanut konkreettiset toimenpiteet SEPA-valmiuden saavuttamiseksi ja julkisen sektorin organisaatioista 36 %. Suhtautumisessa SEPA-siirtymään oli myös havaittavissa pieniä eroja. Julkisen sektorin organisaatioista peräti 71 % ei osannut sanoa, suhtautuvatko he SEPA:an liittymiseen positiivisesti vai negatiivisesti (liite 1.10), kun yksityisen sektorin toimijoista vain 38 % empi kantaansa (liite 1.11). Vastaavasti positiivisesti suhtautui vain 16 % julkisen sektorin organisaatioista kun yksityisistä 49 % piti liittymistä ainakin jokseenkin positiivisena. Huomattavasti pienempi ero oli kuitenkin siinä, uskovatko organisaatiot SEPA:n helpottavan liiketoimintaansa. Kantaansa empivien osuus oli lähes sama (julkinen 49 %, yksityinen 46 %), mutta yksityinen sektori oli huomattavasti positiivisempi muutoksen helpottavasta vaikutuksesta: 34 % yksityisen sektorin yrityksistä uskoo SEPA:n helpottavan liiketoimintaansa ainakin jossain määrin (liite 1.12), kun julkisen sektorin organisaatioista 38 % ei uskonut liiketoiminnan helpottumiseen (liite 1.13). Eroa selittää se, että julkisella sektorilla on huomattavan vähän vientiä tai tuontia verrattuna yksityiseen sektoriin, jolloin myös SEPA:n mukanaan tuomat hyödyt jäävät julkisella sektorilla pienemmiksi. Tätä tukee myös se, että yli 80 %:lla julkisen sektorin organisaatioista alle 10 % tulevasta ja menevästä maksuliikenteestä suuntautuu muihin SEPA-maihin (ks. kuva 4.4.), yksityisellä puolella vastaava luku on 40 % (ks. kuva 4.5.). Yksityisellä puolella siis yli 60 %:lla yrityksistä SEPA-maiden välillä kulkevaa maksuliikennettä on yli 10 % organisaation kaikesta maksuliikenteestä, parhaimmillaan jopa yli 80 %. Mikäli yli 50 % tulevasta ja menevästä maksuliikenteestä on SEPA-maiden välistä, kyseessä voidaan katsoa olevan merkittävä osuus

22 19 Kuva 4.4. Kuinka suuri osa julkisen sektorin maksuliikenteestä suuntautuu muihin SE- PA-maihin. Kuva 4.5. Kuinka suuri osa yksityisen sektorin maksuliikenteestä suuntautuu muihin SEPA-maihin Vertailu pk-yritysten ja suurten yritysten välillä Kun verrataan pienien ja keskisuurien yrityksien tilannetta suurien yritysten tilanteeseen, on havaittavissa muutamia selkeitä eroja yritysten SEPA-valmiudessa sekä suhtautumisessa SEPA:an. Ensinnäkin pk-yrityksistä vain 29 % on luonut SEPA-strategian (ks. kuva 4.6.), kun taas suurista yrityksistä strategia on 50 %:lla, kuten voidaan tarkas-

23 20 tella kuvasta 4.7. Suurista yrityksistä 63 %:lla on nimettynä SEPA-yhteyshenkilö, joka kartoittaa SEPA:n liittyviä toimenpiteitä, kun pk-yrityksistä vain 30 % yhteyshenkilö on nimettynä. Suuret yritykset pystyvät myös määrittelemään pk-yrityksiä paremmin prosessimuutosten mukanaan tuomia kuluja ja investointitarpeita. Luonnollisesti suuret yritykset ovat myös arvioineet investointitarpeiden rahallisen määrän suuremmaksi (liite 1.14), kuin mitä pk-yritykset (liite 1.15): neljäsosa suurista yrityksistä arvioi investointeihin kuluvan yli euroa. Kuva 4.6. Pk-yrityksellä on SEPA-strategia luotuna. Kuva 4.7. Suurella yrityksellä on SEPA-strategia luotuna. Konkreettiset toimenpiteet on aloitettu 59 % suurista yrityksistä, kun pk-yrityksistä vain 39 % on aloittanut toimenpiteet. Vastaajien arviot siitä, koska yritykset tulevat olemaan SEPA-valmiita, eivät eronneet kovinkaan paljon pk- ja suurten yritysten kesken. Suuret yritykset olivat kuitenkin hieman varmempia valmiuden saavuttamisajankohdasta.

24 Pk-yritysten ja suurten yritysten suhtautuminen SEPA:an Kun verrataan suurten ja pk-yritysten suhtautumista SEPA:an, voidaan havaita, että suurten yritysten suhtautuminen on hieman positiivisempaa kuin pk-yritysten suhtautuminen. Kysyttäessä yritysten suhtautumista SEPA:an liittymisestä, lähes 50 % pk-yrityksistä ei ota kantaa positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan ja alle 40 % suhtautuu liittymiseen positiivisesti. Suurista yrityksistä varovaisen kannan otti noin 40 % vastanneita ja puolet vastanneista (49 %) suhtautui SEPA:an liittymiseen positiivisesti. Liiketoiminnan helpottumiseen SEPA:n myötä uskoo neljäsosa pk-yrityksistä kun puolet vastanneista ei osaa ottaa kantaa suuntaan tai toiseen. Suurista yrityksistä 34 % uskoo liiketoiminnan helpottuvan ja 42 % ei ota kantaa. Ero suurten ja pk-yritysten asenteiden välillä ei siis liiketoiminnan helpottumisen kohdalla ole kovin suuri. Siirtymäajan pituus koetaan suurissa yrityksissä lievästi sopivamman mittaiseksi kuin pk-yrityksissä. Se mikä osaltaan selittää pk-yritysten ja suurten yritysten suhtautumiseroa SEPA:n on niiden kanssakäyminen SEPA-alueen toimijoiden kanssa. Ensinnäkin pk-yrityksistä vientiä on 49 %:lla ja tuontia 62 %:lla vastanneista yrityksistä kun suurten yritysten vastaavat luvut ovat vientiä 53 %:lla ja tuontia 64 %:lla yrityksistä. Eroa tuonti- ja vientilukujen välillä pk- ja suurissa yrityksissä ei siis ole kovin paljon, mutta kuitenkin suhteessa saman verran kuin on eroa suhtautumisessakin. Vahvemmin positiivisen suhtautumisen eroa pk- ja suurten yritysten välillä voisikin selittää se, minkä verran yrityksillä on emo-, sisar- ja tytäryhtiöitä SEPA-alueella. Pk-yrityksistä 53 %:lla on jokin edellä mainituista kun suurilla yrityksillä vastaava luku on peräti 70 %. Hienoista suhtautumiseroa voidaankin siis nähdäkseni selittää sillä, että mitä enemmän yrityksellä kanssakäymistä muiden SEPA-alueen toimijoiden kanssa, sitä positiivisemmin se myös suhtautuu SE- PA-siirtymään ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin Mikä vaikutus on sillä, kuinka suuri osuus yrityksen maksuliikenteestä suuntautuu muihin SEPA-maihin Vastaustuloksien perusteella on havaittavissa, mitä suurempi osuus yrityksen maksuliikenteestä suuntautuu muihin SEPA-maihin, sitä tietoisempia SEPA:sta yritykset ovat ja myös suhtautuminen SEPA:n on positiivisempaa. Verrattaessa lähellä toisiaan olevia prosenttiosuuksia, oli havaittavissa vain muutaman prosenttiyksikön vaihtelevuuksia. Kun verrattiin alle 10 % - yli 40 % (ryhmä A) maksuliikenneosuuksia yli % (ryhmä B) osuuksiin, havaittiin jonkin verran eroja. Nämä yritykset olivat kuulleet ja kyselleet SEPA:sta suunnilleen yhtä paljon, mutta pankit olivat tarjonneet selkeästi enemmän ratkaisuja B-ryhmän yrityksille (64 %) kuin A-ryhmän (38 %) yrityksille. Muiden tahojen tarjonnassa ei sen sijaan ollut merkittäviä eroja. SEPA-strategian luonnissa ei myöskään ollut havaittavissa suuria eroja, mutta sen sijaan A-ryhmän yrityksissä yhteyshenkilö selvittämään SEPA:n liittyviä toimenpiteitä oli ni-

25 22 metty 44 % yrityksistä, kun taas B-ryhmän yrityksistä 59 % oli nimennyt yhteyshenkilön. SEPA:n tuomista mahdollisista tuotoista B-ryhmässä oli tehty hieman enemmän laskelmia kuin A-ryhmässä, mutta merkittävää eroa ryhmien välillä ei ollut. Konkreettiset toimenpiteet oli aloitettu 46 % A-ryhmän yrityksistä ja B-ryhmässä toimenpiteet oli käynnistetty 62 % yrityksistä. Selkeimmät erot ryhmien välillä olivat suhtautumisessa SEPA:an. Positiivisesti liittymiseen suhtautui 40 % A-ryhmän yrityksistä ja 69 % B-ryhmän yrityksistä. Liiketoiminnan helpottumiseen ainakin jossain määrin uskoi A-ryhmän yrityksistä vain 26 %, kun B-ryhmän yrityksistä 56 % uskoi liiketoiminnan helpottuvan. Siirtymäajan pituus on pääsääntöisesti sopivan mittainen kaikkien vastaajien mielestä: 58 % A-ryhmän yrityksistä ja 77 % B-ryhmän yrityksistä suhtautuu siirtymäajan pituuteen positiivisesti Yritysten asenteet SEPA-siirtymässä Kuvassa 4.8. on kuvattu yritysten asennetta SEPA:a kohtaan. Yritysten asenne on kuvattu kolmiona, jonka pohjan muodostaa välttämättömien toimien toteuttaminen eli aluksi on toteutettava pakolliset toimet SEPA-siirtymässä. Kolmion seuraavassa kerroksessa kehitetään omaa toimintaa SEPA:n avulla ja hyödynnetään nykyisiä ratkaisuita liiketoiminnan eri osa-alueilla. Kolmion huipun muodostaa strateginen mahdollisuus eli SEPA voidaan nähdä strategisena mahdollisuutena liiketoimintakentässä. Strateginen mahdollisuus Nykyisten ratkaisuiden hyödyntäminen. Esim. keskittämisen kehittäminen Vain pakolliset muutokset SEPA:n toteuttamiseksi Kuva 4.8. Yritysten asenne SEPA:a kohtaan. (Mukailtu lähteestä Keski-Nisula 2009b).

26 23 Kuvan voidaan ajatella havainnollistavan tilannetta, joka asenteellisesti vallitsee yritysten keskuudessa. Kaiken pohjana on se, että jokaisen yrityksen on pakko toteuttaa tietyt muutokset SEPA-valmiuden saavuttamiseksi. Useimmilla yrityksillä ei ole tahtoa, kiinnostusta eikä tarpeita kehittää toimintaansa tällä sektorilla tämän enempää vaan toimet SEPA:n hyväksi ja sen hyödyntämiseksi jätetään perustasolle. Seuraavalle tasolle ponnistaa siis harventunut joukko yrityksiä pohjatasoon nähden. Näiden yritysten tavoitteena on kehittää toimintaansa ja SEPA-ratkaisuitaan yli vaadittavan tason. Erilaisia SEPA-ratkaisuita on tarkoitus hyödyntää liiketoiminnassa laajemmin kuin perustasolla ja yritykset tavoittelevat mittavampia SEPA:n tarjoamia hyötyjä. Yrityksillä löytyy siis tahtoa ja asennetta hyötyä investoinneistaan, joita on toteutettu SEPA-valmiuden saavuttamiseksi. Viimeiselle tasolle tavoittelee enää muutama yritys, jotka näkevät SEPA:n strategisena mahdollisuutena liiketoiminnalleen. Ne pyrkivät ottamaan irti kaiken hyödyn investoinneistaan ja panostuksestaan SEPA:an sekä myös mahdollisesti luoda uutta liiketoimintaa tai laajentaa vanhaa liiketoimintaansa SEPA:n avulla. Pohdittaessa yritysten suhtautumista SEPA-siirtymään voidaan kuvata asenteiden noudattelevan kolmion jakoa kolmeen osaan. Ensinnäkin osa yrityksistä ei koe SEPA:n tuovan hyötyä liiketoiminnalleen vaan sen koetaan vain tuovan kustannuksia yritykselle tai organisaatiolle. Tällöin SEPA:n edellyttämät muutokset ja valmistelut toteutetaan, koska ne on pakko toteuttaa. Yrityksillä ei välttämättä tällöin ole myös mitään kiirettä toimien toteuttamisessa, vaan asian jatkuvaa käsittelyä ja toimien kiirehtimistä pidetään tarpeettomana. Nämä yritykset ovat tutkimuksen mukaan usein pienemmän kokoluokan toimijoita, joilla ei ole kovin paljon maksuliikennettä muualle SEPA-alueelle. Siirtymään huomattavasti positiivisemmin suhtautuvilla sen sijaan on enemmän toimintoja SEPA-alueella, jolloin he myös kokevat saavansa selkeitä hyötyjä ja etuja SEPA:n ansiosta. Näillä yrityksillä on tahtoa pyrkiä edistämään toimintaansa ja käyttää SEPA:n tuomia mahdollisuuksia hyväkseen. SEPA:n edellyttämät muutokset toteutetaan tällöin todennäköisemmin hyvässä hengessä ja hieman rivakammassa tahdissa kuin organisaatioissa, joissa SEPA:sta ei koeta saatavan hyötyjä. Viimeisenä ryhmänä ovat organisaatiot, joilla on erittäin paljon toimintaa ja maksuliikennettä SEPA-alueella. Yrityksillä saattaa ennen SEPA:a olla tilejä useissa pankeissa ympäri Eurooppaa ja toimien hallinnointi on haastavaa. SEPA:n myötä toiminnot helpottuvat, ja yritys pystyy hyödyntämään SEPA:n tuomia muutoksia myös strategisesti hyväkseen, esimerkiksi operoimalla koko SEPA-alueen maksuliikenteet yhdestä pankista. Toisaalta myös erilaisten palveluiden tuottaminen SEPA-alueella helpottuu. SEPA-siirtymässä on mukana erilaisia yrityksiä ja organisaatioita, joilla on erilaiset intressit SEPA:n suhteen. Tämä voi myös olla ongelmallista siirtymän alkuvaiheessa, kun eri toimijoilla on erilaiset tavoitteet, jolloin myös aikataulut saattavat erota radikaalisti

27 toisistaan. Tällöin hyötyjen saaminen SEPA-investoinneista pitkittyy ja kanssakäyminen muiden toimijoiden kanssa on haastavaa. 24

28 25 5. YHTEENVETO Tutkimuksen useiden aihealueiden osalta on havaittavissa, että useat yritykset ja organisaatiot odottivat kyselyyn vastatessaan järjestelmätoimittajien ja muiden sidosryhmiensä SEPA-valmiutta ja sen vaatimia päivityksiä. Osittain vaikuttaakin siltä, että vaikka yrityksillä itsellään olisi halukkuutta SEPA-valmiuden saavuttamiseen ja SEPA:an valmistautumiseen, joutuvat he kuitenkin odottamaan, että heidän sidosryhmänsä ovat valmiita, jotta toimenpiteitä päästään toteuttamaan. Toisaalta vastanneet tahot valittelivat sitä, että vaikka he itse olisivat jo valmiita, pääsevät he hyödyntämään valmiuttaan vasta sitten, kun heidän sidosryhmänsäkin ovat valmiita. Esimerkiksi muualla Euroopassa sijaitsevien yhteistyöyritysten keskeneräiset toimet SEPA-siirtymässä vaikeuttavat yritysten toimintaa ja SEPA-siirtymässä toimimista. Koska yritykset tulevat saamaan täyden hyödyn SEPA-siirtymästä sitten, kun koko EU on SEPA-valmiudessa, viivästyttävät yritykset myös omia toimiaan kohti siirtymäajan loppuvaihetta. Tutkimustuloksista voidaan havaita, että ne noudattelevat jossain määrin luvussa 3 esiteltyä oppimiskäyrää (Mäkinen & Nokelainen 2006). Osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli ehtinyt toteuttaa valtaosan SEPA-siirtymän edellyttämistä toimenpiteistä, jolloin heidän SEPA-valmiutensa oli erittäin korkealla tasolla, jolloin heitä voidaankin kutsua innovaattoreiksi. Vastanneissa oli myös aikaisia käyttäjiä, jotka pyrkivät toteuttamaan valmistelut mahdollisimman nopeasti sekä aikainen enemmistö, joka pyrkii toteuttamaan muutokset hyvissä ajoin ennen siirtymäajan loppumista. Myös myöhäinen enemmistö tavoittelee SEPA-valmiutta siirtymäajan puitteissa, kun skeptikoilla ei vielä ole mitään suunnitelmia SEPA-valmiuden saavuttamiseksi. Jako ei todellisuudessa ole ehkä näin yksinkertainen, mutta suuntaa-antava joka tapauksessa. Tutkimuksen avulla voidaan kuitenkin havaita, että SEPA-muutos tulee todennäköisesti noudattamaan samaa trendiä aikaisempien suurten maksutapamuutosten kanssa. Yrityksillä on myös erilaisia huolia SEPA-siirtymän vaikutuksista. Suoraveloituksen loppuminen nykyisessä muodossa mietityttää eikä e-laskun käyttöönotostakaan ole vielä täysin selvää kuvaa. Toisaalta epäilykset uusien ohjelmistojen ja järjestelmien lastentaudeista saavat lykkäämään omia valmisteluita. SEPA-siirtymän ja uusien järjestelmien ja standardien vaikutukset tietoturvallisuuteen mietityttävät yrityksiä myös. Toisaalta muutama vastanneista kokee, että SEPA:n vaikutuksia pidetään liian tärkeinä, ja että SEPA:an siirtymisessä ei ole sellaista kiirettä kuin annetaan ymmärtää. Toisaalta kaikille vastaajille ei ollut aivan selvää, mitä SEPA edellyttää yrityksiltä tai miten se vaikuttaa yritysten toimintaan. Vaikka tietoa SEPA:sta ja siihen siirtymisestä

29 26 pitäisi olla tarjolla runsaasti eri lähteistä, on kokonaisvaltainen kuva SEPA:sta jäänyt hataraksi. Riittävän ja ehdottoman varman tiedon saaminen on myös vaikuttanut haastavalta. Jos tieto ei ole kulkenut riittävästi yritysten suuntaan, voidaan pohtia, eikö oikeanlaista tietoa ole saatavilla vai eikö se vain kulje oikeille tahoille. Kyseessä voi myös olla se tilanne, että tietoa ei osata etsiä oikeasta paikasta tai ei osata etsiä oikeanlaista tietoa. Ongelmana voikin siis osittain olla myös se, että tietoa on tarjolla liian paljon liian monista lähteistä. Vastaajat toivoivatkin, että jokin taho ottaisi SEPA:sta kokonaisvaltaisen tiedotusvastuun, mikä todettiin myös luvussa Luvussa 4 oletettiin, että iso osa tutkimuksen kohdeyrityksistä jätti todennäköisesti vastaamatta kyselyyn tietämättömyyttään. Tämän merkitystä tutkimusten tärkeimpien tulosten arviointiin voidaan vain arvailla, koska todellista tietoa kyseisten yritysten tilanteesta tai kaikista vastaamatta jättämispäätösten syistä ei ole. Nähdäkseni voidaan kuitenkin olettaa, että vastaamatta jättäneiden ryhmällä olisi saattanut olla hyvinkin paljon merkitystä tutkimuksen tuloksiin, sillä kyseessä oli kuitenkin suurin osa niistä tahoista, joille kyselypyyntö toimitettiin. Arvioni mukaan tutkimuksen tulokset ilman vastanneita ovat positiivisemmat SEPA-tietämyksen ja -valmiuden kannalta, kuin mitä ne olisivat olleet, mikäli useampi taho olisi ottanut osaa tutkimukseen. Näin ollen tutkimus antoi nähdäkseni vain suuntaviivat sille, millainen tilanne SEPA-tietämyksen ja -valmiuden suhteen on Suomessa tällä hetkellä, mutta täysin todellista kuvaa tämän tutkimuksen avulla ei kuitenkaan saada Jatkokehitysajatuksia ja kyselyn onnistuminen Jos kysely toteutettaisiin nyt, voisi muutamia asioita toteuttaa toisin. Ensinnäkin yksi erittäin mielenkiintoinen kysymys olisi ollut se, kuinka suuri osa vastaajista oli kuullut SEPA:sta ennen tätä kyselyä ja kuinka monelle koko asia tuli täysin uutena kyselyn muodossa. Osittainhan tätä voidaan päätellä vastausprosentin perusteella, kuten luvun 4 alussa pohdittiin, eli vastaamatta jättäneissä tahoissa oli todennäköisesti useita sellaisia, jotka eivät SEPA:sta olleet aikaisemmin kuulleet. Toisaalta taustatietoja kartoittaneessa osuudessa kysyttiin sitä, millä toimialalla vastannut organisaatio toimii. Kyselyn toimialajakoa olisi kysymysten suunnitteluvaiheessa voinut vielä ehkä hieman hioa, sillä kaikille vastanneille ei ollut aivan selkeää, minkä vaihtoehdon heidän tulisi valita. Esimerkiksi kaikki palvelualan yritykset eivät tunnistaneet itseään palveluyritykseksi eivätkä kaikki selkeästi julkisen sektorin toimijat itseään julkisen sektorin organisaatioiksi. Myös muutaman muun kysymyksen asettelussa olisi ollut pientä hiomista, jotta ne eivät olisi olleet pienimmässäkään määrin tulkinnanvaraisia. Tämä olisi kuitenkin ollut vain pientä hiontaa, millä ei tulosten kannalta kuitenkaan olisi ollut suurta merkitystä. Muutama vastaaja kuitenkin luonnehti kyselyä hyvin toteutetuksi ja erityisesti muutamat vastaajat kiittelivät sitä, että tällainen tutkimus toteutetaan. Aihetta kuvattiin tär-

30 keäksi ja tutkimuksen tuloksia jäätiin odottamaan mielenkiinnolla. Kaiken kaikkiaan voidaankin siis todeta, että kyselyn toteutus onnistui hyvin ja tällaiselle tutkimukselle oli tarvetta. 27

31 28 LÄHTEET Deloitte & Atos Consulting SEPA Survey A Study on the Awareness of and Readiness for SEPA amongst Corporates and Public Organisations in the Euro area. Euroopan Keskuspankki Eurojärjestelmä. Yhtenäinen euromaksualue (SEPA): yhteiset pienten maksujen markkinat. [Saatavissa: [Luettu: ]. EPC (European Payments Council). 2009a. [Saatavissa: [Luettu: ] EPC (European Payments Council). 2009b. About SEPA. [Saatavissa: [Luettu ] Finanssialan Keskusliitto Mitä SEPA merkitsee yrityksille. (Päivitetty ). [Saatavissa: VID=default&SID= &S=2&A=closeall&C=31831]. [Luettu ]. Keski-Nisula, J. 2009a. Käydyn keskustelun mukaan. Keski-Nisula, J. 2009b. JKN Consulting Oy. Kauppa- ja teollisuusministeriö TE-keskusten/KTM:n vuonna 2004 myöntämä yrityskohtainen rahoitus yrityskoon mukaan. Suomenkiel_yritystukikalvot_2004_korjattu1. [Saatavissa: yritystukikalvot_2004_korjattu1.pdf -]. [Luettu ]. Lahti, J Yrityksissä ei uskota erp-toimittajien sepa-kykyihin. IT-viikko [Saatavissa: [Luettu: ]. Leinonen, H Payment habits and trends in the changing e-landscape Expository studies. Helsinki, Multiprint Oy. 262s. Mäkinen, S. & Nokelainen, T Näkökulmia teknologisen toimintaympäristön analysointiin. Tampereen teknillinen yliopisto, Tuotantotalouden osasto. 159s. Oikeusministeriö Työryhmä yhtenäistämään maksujen välitystä EU-alueella. [Saatavissa: [Luettu: ].

32 LIITTEET (2 kpl) LIITE 1: Kyselyn vastauksia graafisesti Liite 1.1. Vastanneiden yritysten pääasialliset toimialat.

33 Liite 1.2. Yritysten pääasiallisen toiminnan sijainti. Liite 1.3. Vastanneiden yritysten (konsernien) vuotuinen liikevaihto.

34 Liite 1.4. Kuinka suuri osa yritysten tulevasta ja menevästä maksuliikenteestä suuntautuu muihin SEPA-maihin.. Liite 1.5. Mitä SEPA tarjoaa yrityksille.

35 Liite 1.6. Yritys kykenee määrittämään SEPA:n liittyvien prosessimuutoksien mukanaan tuomat kulut ja investointitarpeet Liite 1.7. Yrityksessä suhtaudutaan SEPA:an liittymiseen positiivisesti (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä).

36 Liite 1.8. Mistä yksityiset yritykset ovat kysyneet SEPA:sta. Liite 1.9. Mistä julkisen sektorin organisaatiot ovat kysyneet SEPA:sta.

37 Liite Julkisen sektorin suhtautuminen SEPA:an liittymiseen. (Organisaatiomme suhtautuu liittymiseen positiivisesti: 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä.) Liite Yksityisen sektorin suhtautuminen SEPA:an liittymiseen. (Yrityksemme suhtautuu liittymiseen positiivisesti: 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä.)

38 Liite SEPA helpottaa/tulee helpottamaan yksityisten yritysten liiketoimintaa ( 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). Liite SEPA helpottaa/tulee helpottamaan julkisten organisaatioiden liiketoimintaa (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä).

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Finanssialan Keskusliitto Syyskuu 2011 Kysymyksiä ja vastauksia Mistä SEPA:ssa on kyse? SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata

Lisätiedot

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Mikä SEPA? Mikä SEPA? SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE 32 maata Euroopassa: EU-maat, ETA-maat (Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco) ja Sveitsi Yhtenäinen infrastruktuuri, säännöt ja

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue SEPA

Yhtenäinen euromaksualue SEPA Yhtenäinen euromaksualue SEPA Miten maksaminen muuttuu ja kehittyy 1 Euro on paras asia EU:ssa Ostovoima säilyy vaikka liikutaan rajojen yli. Hintoja on helppo verrata. Ei rahanvaihto- tai siirtelykuluja.

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan?

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan? Tervetuloa! Tilaisuuden aiheet Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Tilisiirrot, maksukortit, e-laskut Miten yritys valmistautuu SEPAan? Taloushallinnon

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA TAMPEREEN TILITOIMISTO OY Täyden palvelun tilitoimisto Kaikki taloushallinnon palvelut PK-yrityksille Kirjanpidot Palkanlaskennat

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011

Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011 SEPA seurantakysely kesällä 2011 Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011 Seurantakysely: SEPA-valmiudet organisaatioissa Kahdeksas kysely kesällä 2011 Toteutettiin web-kyselynä Yhteensä 297 vastausta

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Mikko Kalliovaara. SEPA virtaviivaistaa

Mikko Kalliovaara. SEPA virtaviivaistaa Heeros Systems Oy Tilitoimistoristeilyi i t i t 2010 Mikko Kalliovaara SEPA virtaviivaistaa SEPA ja Heeros - SEPA yleisesti (FKL) - SEPA siirtymäaikataulu (FKL) - SEPA Heeroksen sovelluksissa - Identa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SEPA-siirtymäkauteen liittyviä näkökohtia

SEPA-siirtymäkauteen liittyviä näkökohtia Finanssialan Keskusliitto SEPA-foorumi SEPA-siirtymäkauteen liittyviä näkökohtia 18.5.2009 Harry Leinonen 1 End-date ulottuvuuksia Aikaulottuvuus Start-date Siirtymäaika End-date Maksutavat Osapuolet Alueellisuus

Lisätiedot

Maksujärjestelmien tuleva kehitys

Maksujärjestelmien tuleva kehitys Maksujärjestelmien tuleva kehitys Suomen Pankki Harry Leinonen 12.10.2004 E-mail:etunimi.sukunimi@bof.fi Mitä on maksaminen 4 Maksaminen on korvauksen tai velan suorittamista 4 Rahalla maksaminen korvasi

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia SEPA-muutoksista. Hannu Katila, Basware Oyj

Käytännön kokemuksia SEPA-muutoksista. Hannu Katila, Basware Oyj Käytännön kokemuksia SEPA-muutoksista Hannu Katila, Basware Oyj SEPA on suurempi muutos kuin euroon siirtyminen 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % joulu 07 kesä 08 tammi 09 elo 09 tammi 10

Lisätiedot

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Basware Käyttäjäpäivät 21.9.2011 Riku Louho Liiketoiminnan kehittäminen Sampo Pankki Viritä talousprosessit huippukuntoon 1)

Lisätiedot

Tampereen kaupunki. SAP - SEPA projekti. Mervi Lindstedt Hallintopalvelukeskus, projektipäällikkö 25.4.2012

Tampereen kaupunki. SAP - SEPA projekti. Mervi Lindstedt Hallintopalvelukeskus, projektipäällikkö 25.4.2012 Tampereen kaupunki SAP - SEPA projekti Mervi Lindstedt Hallintopalvelukeskus, projektipäällikkö 25.4.2012 SAP Tampere Tampereen kaupungilla on käytössä tällä hetkellä versio 5.0 joka tullaan päivittämään

Lisätiedot

Suoraveloituskatsaus. Baswaren suoraveloituskatsaus ja kyselytutkimus SEPA-foorum ydinryhmä 18.09.2013. Matti Luoto, Vice President Basware Oyj

Suoraveloituskatsaus. Baswaren suoraveloituskatsaus ja kyselytutkimus SEPA-foorum ydinryhmä 18.09.2013. Matti Luoto, Vice President Basware Oyj Suoraveloituskatsaus Baswaren suoraveloituskatsaus ja kyselytutkimus SEPA-foorum ydinryhmä 18.09.2013 Matti Luoto, Vice President Basware Oyj Australia Denmark Finland France Germany Netherlands Norway

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi COUNTRY PAYMENT REPORT 16 Suomi Country Payment Report 16: SUOMI Maksutaparaportti on Intrum Justitian tuottama. Intrum Justitia kerää tietoa tuhansista yrityksistä Euroopassa muodostaakseen kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 A Basware Presentation Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 Yhteenveto tuloksista Baswaren kysely ennustamisen tärkeydestä Toteutettiin sähköpostilla ja webbipohjaisella kyselylomakkeella Lokakuussa

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä TUTKIMUKSET

Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä TUTKIMUKSET Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä TUTKIMUKSET SISÄLLYSLYETTELO Tiivistelmä tuloksista... 3 Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä...4 1. Maksuliikenteen

Lisätiedot

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa?

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa? Kysely-yhteenveto Virtuaalihevosharrastajien ikä- ja osaamiskyselyn tulokset Kysely julkaistiin 4.10.2012, ja se suljettiin kuukauden kuluttua 4.11.2012 jolloin siihen oli vastannut 420 harrastajaa. Vertailulukuna

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Tilituki Pro ohjelman varsinainen Sepa-päivitys tehtiin versiossa 2011.2. Siirtymäkauden pankkisiirrot ja joitakin muita Sepa-muutoksia on otettu käyttöön jo aiemmin.

Lisätiedot

Suoraveloituksesta automaattiseen maksamiseen. Ohjelmistotoimittaja-ryhmä Markku Havukainen, Antti Alsela ja Vesa Kalliokoski 8.

Suoraveloituksesta automaattiseen maksamiseen. Ohjelmistotoimittaja-ryhmä Markku Havukainen, Antti Alsela ja Vesa Kalliokoski 8. Suoraveloituksesta automaattiseen maksamiseen Ohjelmistotoimittaja-ryhmä Markku Havukainen, Antti Alsela ja Vesa Kalliokoski 8. syyskuu 2011 Alustus Suoraveloituskonversio Toimeksianto FKL: toimesta Ohjelmistotoimittajaryhmän

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä!

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Heli Merivirta Transaction Banking, Cash Management Products 21.9.2012 Suoraveloitukselle löytyy useita korvaavia palveluita Kotimainen suoraveloitus päättyy

Lisätiedot

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 1 KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 2 1 Yleistä... 3 2 Kaupintatilin käyttö... 3 2.1 Toimeksiantojen toteuttaminen ja kaupintatilin käyttö kaupan

Lisätiedot

SEPA-asiaa pankin näkökulmasta

SEPA-asiaa pankin näkökulmasta SEPA-asiaa pankin näkökulmasta Sampo Pankki Manu Kauppila 30.09.2009 Sisältö 1. SEPA:n eteneminen ja maksupalvelulaki 2. SEPA:n vaikutuksista tilisiirtoihin, suoraveloitukseen ja kortteihin 3. Sampo Pankin

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI?

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? Juha Eerikäinen Head of Cash Management Process Development Finland Nordea Pankki Suomi Oyj 1 2 MITEN SEPA ETENEE - TILASTOTIETOJA MAKSAMISESTA JA VERKKOLASKUISTA

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin

SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin SEPA SEPA on Euroopan yhteinen maksualue, jota eurooppalaiset pankit (European Payment Council = EPC), Euroopan keskuspankki sekä Euroopan komissio ovat luomassa.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot