Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 3/14. Hyväntekeväisyyskonsertti Muistiseminaari

Transkriptio

1 Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 3/14 Hyväntekeväisyyskonsertti Muistiseminaari

2 HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p , Toimistopäällikkö Jaana Jukarainen p , Muistineuvoja Jari Jokiluhta p , Muistineuvola Vastaava hoitaja Eija Säynevirta p Muistihoitaja Marja-Leena Keinänen p (ma-to klo 15-16) Päivätoimintaryhmien asiakaskoordinointi Anitta Rytilahti p , Päiväpaikka Lähihoitaja Lidija Tirkkonen Virikeohjaaja Mauri Sihvola Lähihoitaja, muistihoitaja Stina Hagfors Hoitaja Kadi Keks Hoitoapulainen Maie Kupponen p Lievästi muistisairaiden päivätoiminta - Vertaistukiryhmä Ohjaaja Kirsti Salin p (ke-to) nuoret@alzheimer-hki.com Keittiö Emäntä Saara Sainmaa p saara.sainmaa@alzheimer-hki.com Omaisten vertaistukiryhmät Tiedustelut toimistosta: p Ilona - projekti Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Satu Kalliomaa poissa asti Sijainen: Selma Lanaya p Muistiterveyttä ja verkostovoimaa - projekti Muistineuvoja Jari Jokiluhta p , jari.jokiluhta@alzheimer-hki.com Muistiklubi Anitta Rytilahti p anitta.rytilahti@alzheimer-hki.com Liikunnan iloa - projekti Projektivastaava Selma Lanaya p selma.lanaya@alzheimer-hki.com VUODEN 2014 HALLITUS Puheenjohtaja Risto Vahanen p risto.vahanen@vahanen.com Varapuheenjohtaja Markus Löfström p markus.lofstrom@kotiportti.fi 2 Hallituksen jäsenet Maija Anttila p , maija.anttila@kolumbus.fi Helena Ahlers p , helena.ahlers@folkhalsan.fi Satu Ahtiluoto p , satu.ahtiluto@fimnet.fi Sinikka Koivu p , sinikka.koivu@kolumbus.f Juha Lappalainen p , lappalainen.juha@kolumbus.fi Lauri Romppanen p , lauri.romppanen@seniorikodit.fi Ari Rosenvall p , ari.rosenvall@pp.fimnet.fi

3 ...Sisällysluettelo... Henkilökunnan ja hallituksen yhteystiedot... 2 Sisällysluettelo... 3 Pääkirjoitus... 4 Itsemääräämisoikeuslaki - perusteet muistisairaan ihmisen vapauden rajoittamiselle... 6 Kohtaamisen taito... 8 Hyvät käytännöt muistisairaan edunvalvonnassa... 9 Oikeudellisen toimintakyvyn arviointi Holhoustoimilain mukainen edunvalvonta ja sen solmukohdat Muistisairaudet ja työkyvyttömyyseläkeoikeus Kotona asuminen tavoitteena myös muistisairaalla Yhdistyksen toimintaa Ristikko Projektitoiminta Ristikon ratkaisu Numero 3/2014, 28. vuosikerta Painosmäärä 2000 kpl Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa helmi-, touko-, syys- ja joulukuussa Taitto Kannen kuva Paino Jaana Jukarainen Jaana Jukarainen Painotalo Miktor, Helsinki Seuraava lehti ilmestyy Aineisto mennessä Julkaisija Helsingin Alzheimer-yhdistys ry (HAY) Topeliuksenkatu 17 C 25, Helsinki p , faksi toimisto@alzheimer-hki.com Toimitusneuvosto Risto Vahanen, päätoimittaja Maarit Huovinen, Jaana Jukarainen Mediatiedot ja hinnat saatavissa toimistostamme: toimisto@alzheimer-hki.com 3

4 Pääkirjoitus Oma elämä omissa käsissä Tämän vuoden Alzheimer päivän teema Muistisairaan oikeuksien ja etujen valvonta on teemana vaativa. Etenkin, kun siihen liitetään pohdintaa itsemääräämisoikeudesta ja kotona asumisesta. Perimmältään jokainen meistä haluaa olla oman elämänsä Herra tai Rouva. Tahto hallita omaa elämää on voimakas. Sitä pitää myös kunnioittaa. Se on osa ihmisen arvokkuuden tunnustamista. Mutta entä silloin, kun taidot ovat kadonneet? Tuntuu, että on aivan hukassa. Kuka silloin auttaa? Tuleeko silloin itsemääräämisoikeudesta tai mahdollisimman itsenäiseen päätöksentekoon kehottavasta tavasta hallita omaa elämää kahle eikä avun antaja? Missä kulkee raja muistisairaan ihmisen todellisen oman elämän hallinnan mahdollisuudesta ja siihen liittyvästä itsemääräämisoikeudesta? Milloin omaisten tai viranomaisten on otettava ohjat käsiin, jotta muistisairas kykenee elämään sitä elämää, mihin sairaus antaa mahdollisuuksia eikä hänen oikeuksiaan poljeta tai hänen tilaansa hyväksikäytetä? Tämän seminaarin aiheet ovat siis vahvasti eettisiä ja asiantuntemusta edellyttäviä. Muistisairaan oman elämän hallinnan edellytyksiä pitää kunnioittaa ja vahvistaa mahdollisimman hyvin. Mutta silloin, kun se ei enää ole mahdollista, sairaan elämään puuttumisen on oltava moraalisesti ja eettisesti kestävää. Muistisairaan persoonallisuuden ja oman elämän hallinnan muutokset ovat usein niin suuri shokki omaisille, että myös heidät on otettava mukaan pohtimaan tätä isoa teemaa itsemääräämisoikeuden säilyttämisestä ja oman elämän hallinnan mahdollisuuksista. Se ei ole suinkaan helppoa. Etenkin jos se koskee ihmistä, joka on aina selviytynyt omin avuin. Miten sellaisen ihmisen elämään nyt pitäisi yht äkkiä puuttua! Nämä ovat elämää suurempia kysymyksiä! Mutta ihmisyyden nimissä meidän on kannettava huolta lähimmäisestämme, heitteille ei saa jättää ketään. Raja itsemääräämisoikeuden ja sen rajoittamisen välillä voi olla joskus hiuksen hieno ja perustelut kummallekin asialle löytyvät aina. Toivon, että seminaarilaiset saavat tästä päivästä eväitä pohtia elämää suurempia, elämän peruskysymyksiin ulottuvia asioita. Muistisairaan ihmisen ympärillä työskentelevät ihmiset joutuvat päättämään ja ottamaan kantaa todella vaikeisiin asioihin. Toivon viisautta, lämpöä ja rohkeutta asioiden hoitamisessa. Maija Anttila HAY:n hallituksen jäsen 4

5 5

6 Kuva: Atelier Nyblin Itsemääräämisoikeuslaki - perusteet muistisairaan ihmisen vapauden rajoittamiselle Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, Helsingin yliopisto Hallitus antoi esityksen laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä (nk. itsemääräämisoikeuslaki). Esityksen mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan Lakiesitys koskee tavallisessa laitoshoidossa olevien potilaiden ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja heihin kohdistettuja sallittuja vapauden rajoituskeinoja. Kysymys on säännöksistä, jotka soveltuvat lähinnä kehitysvammaisen, aivovamman saaneen tai toimintakyvyltään esimerkiksi muistisairauden vuoksi heikentyneen vanhuksen hoitoon ja hoivaan. Lisäksi lakiesitys sisältää ehdotukset kiireellisiä sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteita varten. Näitä säännöksiä ehdotetaan sovellettavaksi esimerkiksi ensihoito- ja päivystystilanteissa. Lakiesityksen rakennetta tarkasteltaessa siinä voidaan havaita kaksi vastakkaista juonnetta. Yhtäältä tulevasta laista käytetään lyhennettä itsemääräämisoikeuslaki ja puhutaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta. Toisaalta siinä säädetään sallituista itsemääräämisoikeuden rajoituskeinoista. Lakia voidaan toisin sanoen tarkastella niin itsemääräämisoikeuden vahvistamisen kuin rajoitustoimenpiteidenkin näkökulmasta. Lain tarkoituksena on muun ohella edistää asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeutta ja ennaltaehkäistä ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaalija terveydenhuollossa. Tavoitteidensa puolesta laki on siten kannatettava; pyrkimyksenä on itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden ennaltaehkäisy. Ne keinot, joilla tähän tavoitteeseen tähdätään, näyttäytyvät lakiesityksessä erilaisten laadittavien suunnitelmien muodossa. Tässä palvelun tuottaja on paljon vartijana ja isossa roolissa. Palvelun tuottaja nimittäin velvoitettaisiin laatimaan suunnitelma itsemääräämisoikeuden edistämisestä järjestämissään palveluissa. Tässä tehtävässään palvelun tuottajan olisi kiinnitettävä huomiota muun ohella työn johtamiseen ja organisointiin, henkilöstön perehdytykseen ja kouluttamiseen, käytettävissä oleviin työmenetelmiin sekä tilaratkaisuihin, kalusteisiin ja välineisiin. Suunnitelman laatiminen edellyttää siten laajaa tietämystä edellä mainituista kysymyksistä, eli siitä, millä eri toiminnan muodoilla voidaan päästä itsemääräämisoikeutta edistäviin ratkaisuihin. 6

7 Palvelun tuottajan laatiman itsemääräämisoikeussuunnitelman lisäksi lakiesityksessä ehdotetaan myös asiakkaalle/potilaalle laadittavaksi oma itsemääräämisoikeussuunnitelma. Tällainen suunnitelma voitaisiin laatia sen jälkeen, kun asiakkaan tai potilaan toimintakyvyn olisi arvioitu alentuneen pysyvästi tai pitkäaikaisesti niin, että hän ei kykenisi tekemään sosiaali- tai terveydenhuoltoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia. Olosuhteiden tulisi lisäksi olla sellaiset, että henkilö toimintakykynsä alentumisen vuoksi todennäköisesti vaarantaisi terveyttään tai turvallisuuttaan, muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta tai muuten kuin vähäisessä määrin vahingoittaisi omaisuutta. Kun puhutaan itsemääräämisoikeuslaista, herättää luonnos kuitenkin kysymään, missä ovat positiiviset, potilaan tai asiakkaan itsemääräämisoikeutta tukevat konkreettiset säännökset? Esityksessä, joka sisältää 50 pykälää, vain muutamassa ja niissäkin melko ohimennen mainitaan itsemääräämisoikeuden tukemisesta ehdottamatta säädettäväksi mitään konkreettista. Itsemääräämisoikeus positiivisena oikeutena toteutuu lähinnä vain sitä koskevissa suunnitelmissa. Jos lakiesitys itsemääräämisen vahvistamisen osalta kaipasi täsmällisiä ja tarkkarajaisia säännöksiä, rajoitustoimien näkökulmasta luonnosta tarkasteltaessa voidaan todeta, että niitä puolestaan löytyy. Lakiesityksessä on nimittäin liki 20 varsinaisia rajoitustoimia koskevaa säännöstä. Mahdollisia rajoitustoimenpiteitä olisivat muun ohella: kiinnipitäminen, rajoittavien välineiden ja asusteiden käyttö, erillään pitäminen, poistumisen estäminen hoitopaikasta, hygieniaan liittyvien toimenpiteiden suorittaminen, terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen, lääkityksen antaminen, omaisuuden haltuunotto ja tekninen valvonta. Tulevaa lakia onkin jo sen valmisteluvaiheessa kritisoitu siitä, että kysymyksessä on pakokeinolaki, joka on verhoiltu itsemääräämisoikeutta näennäisesti korostavaan asuun. Lakiesityksestä kuitenkin selkeästi näkyy pyrkimys rajoitustoimenpiteiden vähentämiseen ja esteiden luomiseen niiden käytölle. Tähän pyrittäisiin ensinnäkin ennakkotoimin, eli edellä mainituin itsemääräämisoikeussuunnitelmin. Toiseksi tähän tähdättäisiin jälkikäteistoimin rajoitustoimenpiteiden käytön jälkiselvittelyn, kirjaamisen, tilastoinnin ja valvonnan avulla. Lakiesityksessä toisin sanoen ehdotetaan rajoitustoimenpiteiden käyttö siinä määrin byrokraattiseksi, että se olisi omiaan ohjaamaan käytäntöjä vähemmän rajoittavien toimintatapojen etsimiseen. Tätä on pidettävä kannatettavana tavoitteena. Kuten Alzheimer Europe on tuoreessa raportissa muistisairaan ihmisen vapauden rajoittamisesta todennut, vapauden rajoittamista ei tule nähdä mahdollisuutena, se on aina epäonnistumista hyvän hoidon ja hoivan antamisessa. Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:14: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Vanhuksen henkilökohtainen vapaus ja rajoitustoimet. Teoksessa Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna Nieminen, Liisa (toim.). Vanhuus ja oikeus. Lakimiesliiton kustannus

8 Kohtaamisen taito Sirkkaliisa Heimonen PsT, toimialapäällikkö, Ikäinstituutti Hyvät kohtaamiset vahvistavat mielen hyvinvointia ja elämän tarkoituksellisuuden tunnetta. Arki muodostuu kohtaamisista, joille ihminen antaa yksilöllisiä merkityksiä. Hyvissä kohtaamisissa ihminen saa tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Hyvissä kohtaamisissa elää yhteisyyden tunne, kokemus arvostuksen saamisesta ja itsestä arvokkaana ihmisenä sekä tunne hyväksyttynä olemisesta. Kohtaamisen taito on monisyinen kokonaisuus tietoa, osaamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kohtaamisen taitoon tarvitaan avoimuutta, aitoutta, toisen ihmisen arvostamista, tasavertaisuutta ja läsnäoloa. Siihen liittyy myös kyky kuulla toista ihmistä, hyvä itsetuntemus ja oman haavoittuvuuden tunnistaminen. Kohtaamisen taitoa on olla ihminen toiselle ihmiselle. Toimintakyvyltään heikentynyt ihminen on haavoittuva. Haavoittuvuuden kohtaamisessa tarvitaan erityistä osaamista. Muistisairaan ihmisen kohtaamisen lähtökohtina ovat yksilölähtöisyys, voimavarakeskeisyys ja tarkoituksellisuuden tukeminen. Yksilölähtöisyys tarkoittaa ihmisen elämäntarinan tuntemista, hänen kokemustensa kuulemista sekä hänen näkemistään ainutkertaisena ihmisenä voimavaroineen ja erilaisine tarpeineen. Kohtaamisen taitoon liittyy muistisairautta sairastavan ihmisen toimijuuden tukeminen. Ihminen tulisi nähdä ennen kaikkea ihmisenä, ei ainoastaan sairautensa valossa. 8 Muistisairautta sairastavan ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa se, miten hän tulee kohdatuksi ja ymmärretyksi. Kansallisessa muistiohjelmassa kiinnitetään huomio yleisiin asenteisiin ja nostetaan esiin kannustavien ja hyväksyvien asenteiden merkitys. Muistisairaan ihmisen identiteettiä ja elämänlaatua tukeva hoito sekä arvostava kohtaaminen on ammattihenkilöstön osaamisen keskiössä. Kohtaamisen tilanteissa elävät valinnat, vastuu ja välittäminen. Ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen eivät ole vain sanoja, vaan ne tulevat eläviksi konkreettisissa teoissa. Kohtaamisen taito karttuu kohtaamisten kautta. Yksittäiset kohtaamiset sisältävät mahdollisuuksia oppia ja kasvaa ihmisenä, tulla osaavammaksi ja taitavammaksi. Kohtaamisen taitoon liittyy myös se, että arvostaa kohtaamisen hetkissä tarjoutuvia oppimisen mahdollisuuksia. Hetket haastavat pohtimaan, miten juuri nyt voin tukea kyseessä olevan ihmisen tunnetta elämän tarkoituksellisuudesta ja mielekkyydestä. Tähän kysymykseen kiteytyy olennaisin kohtaamisen taidosta.

9 Jari Jokiluhta, muistineuvoja Hyvät käytännöt muistisairaan edunvalvonnassa Jari Jokiluhta Erikoissairaanhoitaja, muistineuvoja Helsingin Alzheimer-yhdistys ry Muistisairauden varhainen diagnosointi antaa parhaat edellytykset varautua ja itse osallistua omien asioiden hoitamiseen. Usein ongelmana on, kun esim. Alzheimerin tauti diagnosoidaan, ihmiset ovat shokissa ja eivät halua alkaa pohtia tulevaisuuden asioita. Usein aletaan pohtia edunvalvonta-asioita vasta siinä vaiheessa kun niitä jo tarvitaan. Olisi tärkeää käydä tulevaisuuteen varautumista läpi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa heti diagnoosin jälkeen. Silloin toteutuu muistisairaan itsemäärämisoikeus ja pystyy itse vaikuttamaan siihen miten haluaa asioitaan hoidettavan ja nimetä haluamansa henkilön niitä hoitamaan. Erityisen tärkeää suunnitelmien tekeminen olisi muistisairaille, jotka asuvat yksin. Hoitotahdon ( tekemisellä on hyvä aloittaa. Muistiliiton malli on kaksiosainen. Ensimmäisessä osiossa on sitovat tahdonilmaukset. Siinä voi nimetä sijaispäättäjän, kenelle saa potilasasiakirjoja luovuttaa ja ilmaista elämän loppuvaiheeseen liittyviä päätöksiä. Toinen osio sisältää hoitoa ja hoivaa koskevia toiveita sekä taloudellisiin asioihin liittyviä toiveita. Tulevaisuudessa hoitotahdon voi lisätä Kelan ylläpitämään kanta.fi sivuille. Raha-asioiden hoitaminen voidaan järjestää puolison tai lapsen kanssa menemällä pankkiin ja laatimalla heille tilinkäyttöoikeus taloudellisten asioiden hoitamiseksi. Voidaan avata eläketilin rinnalle toinen tili, jolle siirretään sopiva summa rahaa vapaasti nostettavaksi. Kirjaa ei varsinaisesti tarvitse pitää, mutta kannattaa olla huolellinen. Kannattaa hankkia mappi, johon tallentaa tiliotteet, laskut ja kuitit. Käteisnostoja kannattaa tehdä vähän, maksut on hyvä hoitaa laskua vastaan verkkopankissa tai pankkikortilla. Puolisoiden kesken voi jatkaa raha-asioiden hoitamista entiseen tapaan tai siten kun niistä on sovittu kun käyttöoikeus annettiin. Yksi oikeudellinen keino ennakoida tulevaa vajaakykyisyyttä on valtuuttaa joku läheinen ja luotettu henkilö huolehtimaan valtuuttajaa koskevista asioista valtakirjalla. On päämiehestä itsestään kiinni, kuinka yksityiskohtaisen valtakirjan hän tekee. Valtakirjavaltuutuksen pätevyyden edellytyksenä on, että hän kykenee ymmärtämään valtakirjan sisällön ja merkityksen. Valtakirjavaltuutuksen ongelma on vajaakykyisyyden ennakoinnin näkökulmasta valvonnan puute. Pankit eivät välttämättä hyväksy valtakirjaa, jos on nähtävissä, että valtuuttaja ei enää ymmärrä, mitä hän on valtakirjassa määrännyt. Henkilö voi ennakoida omaa vajaakykyisyyttään myös tekemällä edunvalvontavaltuutuksen. Se on luotu vaihtoehdoksi valtakirjalle ja edunvalvonnalle. Valtuuttaja voi oikeuttaa toisen henkilö edustamaan itseään sekä taloudellisissa että henkilöään koskevissa asioissa, kuten terveydenhuollossa. Edunvalvontavaltuutukselle on säädetty tiukat muotovaatimukset ja viranomaiskontrollin läpäiseminen valtuutuksen voimaansaattamiseksi. Lisäksi maistraatin on valvottava valtuutetun toimintaa. Jos muistisairaan etuja ei saada turvattua esim. yhteisin pankkitilein, valtakirjalla tai edunvalvontavaltuutuksella voidaan hänelle määrätä edunvalvoja. Edunvalvojan määräämisestä säädetään holhoustoimilaissa. Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä kaikista taloudellisista asioista. Tuomioistuin voi laajentaa edunvalvonnan koskemaan myös henkilöä koskeviin asioihin, joiden merkitystä hän ei kykene ymmärtämään. 9

10 Oikeudellisen toimintakyvyn arviointi Kati Juva Neurologian dosentti Muistisairaudet heikentävät edetessään kykyä rationaalisen päätöksentekoon. Ymmärrykseen tehdä päätöksiä vaikuttaa ennen kaikkea päättelykyky eli kyky ymmärtää eri vaihtoehdot ja mitä niistä seuraa. Oikeudellisella toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä tehdä oikeudellisesti merkittäviä päätöksiä, kuten ostaa, myydä, lainata ja lahjoittaa sekä tehdä testamentti. Oikeudelliset toimet ovat siis käytännössä taloudellisia toimia. Myös avioliiton solmiminen on oikeustoimi. Oikeudellinen toimintakyky ei ole joko - tai kysymys. Muistisairauden edetessä heikkenee ensin kyky monimutkaisiin päätöksiin, kuten vaativaan sijoitustoimintaan tai kovin monia säädöksiä ja ehtoja sisältävän testamentin laatimiseen. Vaikeastikin muistisairas voi kyetä päättämään mitä päivittäistavaroita hän haluaa kaupasta ostaa, vaikka ei ehkä kykene ostoksia itsenäisesti tekemään. Oikeustoimikelpoisuuden arviointi liittyy yleensä edunvalvonnan tarpeen arvioimiseen. Toisinaan arviota tarvitaan myös testamentin tekemiseen, ja jo tehdyn oikeustoimen voi purkaa, jos voidaan osoittaa, ettei henkilö ole riittävästi ymmärtänyt asiaa, ja erityisesti jos tilanteeseen on liittynyt painostusta. 10 Edunvalvonnan osalta arvioidaan paitsi henkilön kykyä hoitaa taloudellisia asioitaan, myös virallisen edunvalvonnan tarve. Mikäli taloudelliset asiat hoituvat yhteisymmärryksessä esimerkiksi valtakirjalla, ei edunvalvontaa tarvita. Mikäli henkilön taloudelliset edut ovat vaarassa, on epäilyä hyväksikäytöstä tai hän toimii itse aktiivisesti ymmärtämättä asioita, on edunvalvonta usein tarpeen. Edunvalvonnan määrää maistraatti tai käräjäoikeus, ja käsittelyä varten tarvitaan aina lääkärintodistus. Maistraatti hankkii tarvittaessa myös muita selvityksiä. Lääkärinlausunto edunvalvonnan tarpeesta edellyttää, että lääkäri tapaa tutkittavan henkilökohtaisesti ja että juuri tästä asiasta keskustellaan. Lausunnon voi kirjoittaa tutkittavan hyvin tunteva terveyskeskuslääkäri, mutta toisinaan on geriatrin, neurologin tai psykiatrin kannanotto tarpeen. Epäselvissä tilanteissa on hyötyä neuropsykologisista tutkimuksista. Lääkäri arvioi oikeustoimikelpoisuutta ja edunvalvontaa monelta kannalta. Mikäli kyse on yksittäisestä toimesta kuten asuntokauppa, ennakkoperintö tai testamentti, on tämän sisältö oltava tiedossa. Yleisen edunvalvonnan osalta arvioidaan taloudellisten asioiden hoitoa kokonaisuutena. Toisinaan edunvalvonta voidaan laajentaa myös henkilökohtaisiin asioihin kuten asumisjärjestelyihin. Lääkärin arvioissa on tärkeää tietää muistisairauden diagnoosi ja vaikeusaste. Kognitiivinen arvio on välttämätön. Joskus MMSE riittää, mutta usein

11 CERAD tai jokin muu arvio on tarpeen. Taloudellisten asioiden hoidosta on tärkeää selvittää sekä tutkittavan oma näkemys asiasta että jonkun omaisen tai muun henkilön objektiivinen arvio siitä miten asiat ovat hoituneet. Muistisairaalla saattaa olla epärealistinen käsitys kyvyistään hoitaa asioitaan. Lääkäri pyrkii selvittämään tutkittavan oman käsityksen taloudellisesta tilanteestaan: paljonko ja mitä omaisuutta on, eläkkeen suurusluokka, onko muita tuloja, mitä menoja on ja riittävätkö tulot. Lisäksi selvitetään raha-asioiden käytännön hoito: laskujen maksamien, pankkikortin käyttö ja kaupassa käynti. Kykyyn hoitaa taloudellisia asioita vaikuttavat monet seikat. Muistin heikkous vaikeuttaa usein päivittäisten raha-asioiden hoitoa, mutta muistihäiriöistä huolimatta voivat suuren linjan päätöksen (kuten testamentti) olla mahdollisia, kun päätös tehdään tilanteessa, jossa kaikki tieto on saatavilla, ja henkilö päätyy samaan päätökseen toistetusti eli tahto on vakaa. Päätöksentekokyky edellyttää myös kielellisiä taitoja. Henkilön on kyettävä ymmärtämään usein kirjallisen päätöksen sisältö ja merkitys ja ilmaisemaan tahtonsa. Sen sijaan hahmotushäiriöt ovat harvoin este oikeustoimikelpoisuudelle. Toiminnanohjaus merkitsee kykyä asioiden arvioimiseen ja suunnitteluun, ja sen puute voi heikentää päätöksentekokykyä ratkaisevasti. Tehdessään arvioita oikeudellisesta toimintakyvystä lääkärin tulee aina haastatella tutkittavaa myös kahden kesken. Näin vähennetään riskiä johdatteluun ja painostukseen. Arvioinnin tavoitteena on turvata sairastuneen edut. On kuitenkin muistettava, että itsemääräämisoikeus on monelle hyvin tärkeä elämän laatua ylläpitävä seikka, jota tulee rajoittaa vain niin paljon kuin se on välttämätöntä. Myös muistisairaan täytyy saada tehdä epärationaalisia päätöksiä, jotka hän kokee tärkeiksi, mikäli näistä ei ole kohtuutonta haittaa. Edunvalvonnan tarkoitus ei ole turvata perillisten saatavia

12 Holhoustoimilan mukainen edunvalvonta ja sen solmukohdat Henna Nikumaa Sosionomi YAMK, projektijohtaja, Suomen Muistiasiantuntijat ry. Muistisairaan ihmisen etujen valvontaan on useita keinoja. Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä mahdollisimman pian, viimeistään diagnoosin varmistuttua, sillä nämä asiakirjat tulee laatia riittävän oikeustoimikelpoisina. Tähän liittyykin usein juuri edunvalvonnan ensimmäinen solmukohta, sillä usein, jos henkilö olisi riittävän terveenä ollessaan tehnyt ajoissa edunvalvontavaltuutuksen, ei hänelle olisi tarvittu määrätä edunvalvojaa vaan tarpeen sijaispäättäjästä tullessa edunvalvontavaltuutus olisi vahvistettu maistraatissa. Oikeudellisista ennakoinnin keinoista, kuten edunvalvontavaltuutuksesta tiedetään laajan yleisön keskuudessa vielä liian vähän, sen tekemiseen ohjataan ja rohkaistaan liian harvoin. Se usein myös sekoitetaan edunvalvontaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulisikin aktiivisesti ohjata ja rohkaista oikeudellisiin ennakoinnin keinoihin. Mikäli kuitenkaan henkilö ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta tai sen tekeminen on jo liian myöhäistä eikä sairastuneen etuja saada turvattua muilla keinoin, voidaan hänelle määrätä edunvalvoja. On tärkeää muistaa, että edunvalvojan määrääminen on viimesijainen keino eikä se ole välttämätöntä useillekaan muistisairaille, jos hänen asiansa esimerkiksi omaisten huolehtiessa hoituvat. Edunvalvonnan oikein kohdentuminen onkin yksi solmukohta, sillä usein edunvalvontaa toivotaan joko liian aikaisin, 12 jolloin sille ei ole vielä tarvetta tai sitten liian myöhään, jolloin jotain vakavaa on jo ehtinyt tapahtua. Henkilö voi hakea itse itselleen edunvalvojaa, mikäli ymmärtää asian merkityksen ja ehdottaa tietyn henkilön määräämistä hänen edunvalvojakseen. Tällöin maistraatti voi määrätä edunvalvojan eikä asia mene tuomioistuimeen asti. Jos kuitenkaan hakija ei kykene ymmärtämään edunvalvojan määräämistä, ei maistraatti voi päätöstä tehdä. Edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä voikin tehdä ilmoituksen maistraattiin, jolloin maistraatti selvittää edunvalvonnan tarvetta ja tarvittaessa hakee edunvalvontamääräystä lähimmältä tuomioistuimelta. Ilmoituksen tekeminen salassapitovelvollisuuden estämättä ei kuitenkaan ole riittävällä tavalla tiedossa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä ja usein solmukohdaksi muodostuvatkin tilanteet, joissa muistisairaan ihmisen edut eivät toteudu, mutta ilmoitusta maistraattiin ei tehdä. Syynä tähän voi olla tiedon puute ilmoituksen mahdollisuudesta mutta usein myös se, että ajatellaan ettei asiaan puuttuminen kuulu omaan työnkuvaan. Maistraatti selvittää huolellisesti edunvalvonnan tarvetta, missä lääkärintodistuksen rooli on merkittävä. Yksi selkä solmukohta onkin lääkärinlausuntojen sisältöjen vajavuus ja vaihtelevuus. Maistraattien ohjeet saatetaan kokea epäselviksi, juridinen

13 terminologia hankalaksi ja lausuntojen pyyntöihin liittyvät käytännöt vaihteleviksi. Lääkärille voi olla myös epäselvää, kirjoittaako hän lausuntoa edunvalvontavaltuutuksen liitteeksi, sen vahvistamiseksi vai kenties edunvalvonnan määräämistä varten. Usein edunvalvoja määrätään huolehtimaan taloudellisista asioista. Edunvalvojan tulee kuitenkin aina huolehtia siitä, että hänen päämiehelleen (eli henkilölle, jonka etuja hän valvoo) järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus. Edunvalvojan tehtävistä on kuitenkin usein erilaisia, jopa vääriä käsityksiä ja mielikuvia, mitä voidaan pitää selkeänä solmukohtana. Yleisillä edunvalvojilla voi olla myös erittäin runsaasti päämiehiä, jolloin edunvalvoja ei ehdi paneutua jokaisen päämiehensä asioihin yksityiskohtaisesti ja tavalla, jota esimerkiksi omaiset toivoisivat. Omaiset ja päämies saattavat myös kokea, että edunvalvojaa on hankala tavoittaa tai häneltä on vaikeaa saada tietoja päämiehen tilanteesta. Päämieheltä ei voida evätä tietoja, jotka koskevat hänen asioitaan, mutta omaisten on hyvä muistaa, että edunvalvojalla on vahva salassapitovelvollisuus. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden, maistraatin holhoustoimen sekä yleisen edunvalvonnan kesken on tärkeää muistisairaan ihmisen oikeusturvan toteutumisen kannalta. Yhteistyötä tehdään kuitenkin liian vähän ja yhteistyökäytäntöjen kehittämiselle on selkeä tarve. Myös kolmas sektori, pankkien pankkilakimiehet ja yksityiset lakitoimistot ovat merkittäviä toimijoita alueilla ja tulisi ottaa mukaan yhteistyökäytäntöjen kehittämiseen. Suomen muistiasiantuntijat ry:n projekti Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä kehittää yllä kuvattuja elementtejä yhteistyöverkostojen kanssa. Vieraile projektin sivuilla: fi/edunvalvontahanke. Lähteet: Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna. Dementoituvan henkilön oikeudellinen asema. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja Nro 241. Helsinki Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna & Nikumaa, Henna. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas. Ryynänen Virva (toim.) Muistiliitto ry Nikumaa, Henna & Koponen, Elina. Oikeudellinen ennakointi on vielä vierasta. Memo 1/2014, Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä kehittämishankkeen muistisairaan ihmisen etujen valvonnan solmukohtien kartoitukseen liittyvä materiaali. Suomen muistiasiantuntijat ry. 13

14 Muistisairaudet ja työkyvyttömyyseläkeoikeus Seppo Kettunen Ylilääkäri Seppo Kettunen, Ilmarinen Nimensä mukaisesti muistisairaudet aiheuttavat muistin toimintahäiriöitä. Niiden esiintyvyys alkaa kasvaa vanhuudessa. Kolmannes yli 65-vuotiasta kokee muistioireita. Lievää dementiaa sairastaa ja vaikeaa noin suomalaista. Uusia dementiatapauksia diagnosoidaan suomessa noin joka vuosi. Työikäisillä vaikeita oireita aiheuttavat muistisairaudet ovat harvinaisia. Arviolta työikäisellä on etenevä muistisairaus. Muistisairauksien oireita ovat muisti heikkenemisen lisäksi erilaiset tiedonkäsittelyn häiriöt. Muistisairaan kielelliset toiminnot voivat heikentyä, näönvarainen hahmottaminen vaikeutuu tai yleinen toiminnan ohjaus tekee muistisairaasta toimintakyvyttömän. Tavallisimpia muistiin vaikuttavia sairauuksia ovat Alzreimerin tauti, Aivoverenkiertosairaudet, Lewyn-kappale tauti, Parkinsonin tauti ja otsa- ja ohimolohkon rappeutumat. Muistisairauksien diagnostiikka perustuu muistitutkimuksessa havaittuun muistin toimintahäiriöön. Tarkentavina ja erotusdiagnostisina tutkimuksina tehdään erilaisia laboratoriotutkimuksia ja aivojen magneettikuvantaminen. Myös geenitestejä on käytössä eräisiin muistisairauksiin. Erotusdiagnostisesti tärkeitä muistihäiriöiden syitä ovat masennus, lääkesivuvaikutukset ja päihteiden käyttö. Ennen pysyvän työkyvyttömyyseläkeoikeuden arviointia muistisairautta pahentavat muut sairaudet on hoidettava asianmukaisesti. Samoin tulisi selvittää käytettävissä olevien lääkehoitojen vaikutus oireisiin. Lopullinen toimintakyvyn arvioiminen erilaisten testien avulla ja toimintaterapeutin arvioimana mahdollistaa toimintakyvyn ja muistisairauden vaikeusasteen luokittelun. Työkykyä arvioitaessa sairauden oireiden aiheuttama toimintakyvyn lasku suhteutetaan työn vaatimuksiin. Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä aiheutuu alkoholin aiheuttamasta dementiasta. Parkinsonin sairaus on toiseksi yleisin työikäisten dementoiva neurologinen sairaus. Altzheimerintauti on 2000-luvulla kasinkertaistunut työikäisten muistisairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden syynä. Varsinaiset dementiatasoiset muistisairaudet ovat yksittäistapauksia työeläkejärjestelmässä. Yleensä silloin kyseessä on nopeasti etenevä taudin muoto. Tavallisesti työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään perussairauden oireiden vuoksi jo ennen dementiavaihetta. Yleisimpiä työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveydenhäiriöt. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on pienentynyt viime vuosien aikana. Taustalla on todennäköisesti ikäluokkien koon pienentyminen, lääketieteen kehitys ja työeläkekuntoutuksen suosion lisääntyminen. Vuosittain työeläkejärjestelmän ja suomalaisen yhteiskunnan työkyvyttömyyseläkekustannukset ovat noin 2,3 miljardia euroa. 14

15 Kotona asuminen tavoitteena myös muistisairaalla Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri, osastopäällikkö Helsingin kaupunki, sosiaaali-ja terveysvirasto, sairaala-,kuntoutus- ja hoivapalvelut Jokaisella ihmisellä, myös muistisairautta sairastavalla, on oikeus päättää itse omasta elämästään, asua omassa kodissaan ja elää oman näköistään elämää. Näin sanottuna tämä periaate tuntuu itsestään selvältä, mutta valitettavasti se ei kuitenkaan aina toteudu. Liian usein muistisairaan oma ääni ei kuulu, vaan palveluista vastaavat ammattilaiset tai muistisairaan läheiset arvioivat muistisairaan elämää omista lähtökohdistaan. Kansallisen muistiohjelman neljä kivijalkaa ovat: 1. aivoterveyden edistäminen, 2. oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen, 3. hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin sekä 4. kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Aivan erityisesti asenneilmapiiriä on muutettava, jotta muistisairaat ihmiset voivat olla yhteiskunnan yhdenvertaisia jäseniä, elää mielekästä elämää ja saada ajoissa tarvitsemaansa tukea sekä kuntoutumista edistäviä hoitoa ja palveluja. Kaikkien meidän kannustavat ja hyväksyvät asenteemme vaikuttavat siihen, että muistisairaat ihmiset voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen on yhteiskunnan erityinen tehtävä. Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen on myös edellytyksenä ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle. Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (niin sanotun vanhuspalvelulain) tavoitteena on muun muassa edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja, tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja sekä edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin. Laki lähtee yksiselitteisesti siitä periaatteesta, että kotona asumista tukevat keinot ovat aina ensisijaisia ja muu kuin kotona asuminen on viimesijainen vaihtoehto. Muistisairaanakin on tärkeää ylläpitää ja jatkaa niitä asioita elämässä, jotka ovat olleet tärkeitä ennen sairastumista. Läheisten kannattaa antaa muistisairautta sairastavalle tilaa ja aikaa tehdä asioita itse, vaikka se ei enää olisikaan niin helppoa ja nopeaa kuin aiemmin. On viisasta olla auttamatta liikaa, ja muistisairaan omanarvontunnon ja itseluottamuksen kannalta arjessa onnistumiset ovat erityisen arvokkaita. Toimintakyvyn alentuessa ja avun tarpeen lisääntyessä on lukuisia keinoja tukea kotona asumista. Palvelukeskustoiminnan, omaishoidon, kotihoidon, päivätoiminnan, lyhytaikaishoidon ja muiden yleisesti käytettävissä olevien vaihtoehtojen lisäksi esimerkiksi kuntoutuksen, vapaaehtoistoiminnan tai teknologian mahdollisuuksia ei vielä tunneta ja hyödynnetä riittävästi. Muistisairaan kotona asumisen mahdollistamisessa on vielä paljon kehitettävää, ja kaikki mahdolliset voimat tuleekin kohdistaa tähän työhön. Kotoa ympärivuorokautiseen hoitoon muuttaminen on vain harvoin oikea ratkaisu muistisairaudesta johtuvien vaikeuksien hoitamiseksi! 15

16 16

17 KUTSU SYYSKOKOUKSEEN torstaina klo Sirkkalaan, Topeliuksenkatu 17 (käyn suoraan kadulta A ja B -rappujen välistä) Helsingin Alzheimer-yhdistys ry:n jäsenet kutsutaan yhdistyksen varsinaiseen syyskokoukseen, jossa käsitellään sääntöjen 9 :ssä mainitut asiat. TERVETULOA OSALLISTUMAAN JA PÄÄTTÄMÄÄN YHDISTYKSEN ASIOISTA! SYYSMYYJÄISET klo Toimintakeskuksessa Topeliuksenkatu 17 Leivonnaisia, ruokaa, kahvio, arpajaiset, kirjoja, kirppis, hyvää tunnelmaa ja mukavaa seuraa. Tervetuloa! Tuo o kokonaisuudessaan muis sairaiden ja heidän omaistensa hyväksi. Otamme vastaan myytäväksi sopivaa tavaraa ja järjestämme tarvi aessa kuljetuksen p tai Kansanedustaja, Muistiliiton varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vieraili päiväpaikassa Vierailun aikana keskusteltiin mm. aiheesta muistisairaan hyvä elämä. Sari Sarkomaa kuuli päiväpaikan asiakkaiden toiveita. 17

18 YHDISTYKSEN TOIMINTAA PÄIVÄPAIKKA Topeliuksenkatu 17 C 25 Muistisairaille tarkoitettu Päiväpaikkamme on avoinna arkisin klo Päiväpaikkamme tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa toimintaa ja virikkeellisen päivän kodikkaassa, turvallisessa ympäristössä ja antaa näin omaisille mahdollisuuden työssäkäyntiin tai lepoon. Päiväpaikan keittiössä valmistuu asiakkaille aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi. Päiväohjelmaan kuuluu ulkoilua lähiympäristössä, erilaisia tutustumiskäyntejä ja retkiä säästä ja vuodenajasta riippuen, erilaisia luovia toimintatuokioita asiakkaan kyvyt huomioon ottaen, musiikkia, tanssia, laulua, pelejä ja lukutuokioita sekä askartelua ja maalausta. Päiväpaikkaan voi tuoda asiakkaan myös yllättävissä tilanteissa muutamaksi tunniksi tai yhdeksi päiväksi. On syytä kuitenkin ottaa yhteyttä puhelimitse ennen tuloa sen varmistamiseksi, että Päiväpaikassa on tilaa ja osaamme varautua oikeaan ruokailijamäärään. Tilapäisen hoitopaikan hinta on 10 /tunti. Asiakkaaksi pääsyä voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p , , anitta.rytilahti@alzheimer-hki.com MUISTISAIRAIDEN PÄIVÄTOIMINTA Vertaistukiryhmä Sirkkala, Topeliuksenkatu 17. Työikäisenä muistisairauteen sairastuneille tarkoitettu vertaistukiryhmä. Ryhmä tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa sekä vertaistukea. Päiväohjelmassa on erilaisia teemoja, retkiä, liikuntaa ja ulkoilua sekä asiakkaiden toivomia aktiviteettejä. Ryhmiä on kaksi ja ne kokoontuvat kerran viikossa keskiviikkoisin tai torstaisin klo Toiminta on tarkoitettu lievässä muistisairauden vaiheessa oleville helsinkiläisille. Asiakkaaksi haetaan oman alueen sosiaalityöntekijän kautta. Hakemus löytyy myös sivustolta. Lisätietoja toiminnasta Kirsti Salin p (ke-to). Vapaita paikkoja voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p , , anitta.rytilahti@alzheimer-hki.com MUISTINEUVOLA Toimipisteet: - Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B, 1.krs, Helsinki - Syystien vanhustenkeskus (Malmi) Takaniitynkuja 3, 2.krs, Helsinki - Myllypuron palvelukeskus Myllymatkantie 4, 1.krs, Helsinki Muistineuvolan palveluja voivat käyttää kaikki helsinkiläiset. Muistineuvolassa voidaan alustavasti kartoittaa toimintakykyä haittaava, itseä tai omaisia huolestuttava muistihäiriö. Tarvittaessa tehdään muistitesti ja ohjataan jatkotutkimuksiin. Palvelemme suomeksi (ti-pe), ruotsiksi (to), viroksi ja venäjäksi (ma). Palvelu on maksuton. Ajanvaraus kaikkiin toimipisteisiin ja neuvonta ma-to klo numerosta p muistineuvola@alzheimer-hki.com Luennot, tilaisuudet ja yhteydenotot toiminnasta Eija Säynevirta p MUISTINEUVONTA Topeliuksenkatu 17 B 13 Muistineuvoja Jari Jokiluhdan puoleen voi kääntyä kaikissa muistisairauksiin liittyvissä asioissa. Hän antaa muistineuvontaa puhelimitse tai hänen kanssaan voi sopia tapaamisesta yhdistyksen tiloissa. Muistineuvoja tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Jari Jokiluhdan tavoittaa arkisin klo p tai jari.jokiluhta@alzheimer-hki.com OMAISTEN VERTAISTUKIRYHMÄT Maanantain iltapäiväryhmä klo , 30.9, 13.10, 27.10, 10.11, ja Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17. Tervetuloa! Ei ennakkoilmoittautumista. Työikäisten muistisairaiden omaisten iltaryhmä klo , 23.10, ja Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17. Tervetuloa! Ilmottautumiset toimistoon viimeistään edellisenä päivänä p

19 TERAPEUTIN VASTAANOTTO HANKALIIN PERHETILANTEISIIN Yhdistyksen ryhmät kokoontuvat toimintakeskuksessamme, Topeliuksenkatu 17, joka on Töölön kirjastoa vastapäätä. Muistisairaus herättää perheessä monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat liittyä menneeseen, tämän päivän haasteisiin tai kysymyksiin tulevasta. Jokainen perheenjäsen kokee muistisairauden eri tavalla. Arki sairauden kanssa on jokaisen kannalta eri tavalla haasteellista. Nämä erilaiset ajatukset ja tuntemukset voivat joskus aiheuttaa vakaviakin ristiriitoja. Vaikka perheessä ollaan läheisiä, ei näistä sairauden herättämistä tunteista ja haasteista aina ole helppoa puhua vaikka sitä haluaisikin. Jos perheessänne on muistisairauden myötä syntynyt ristiriitoja ja hankalia tilanteita, ja niistä puhuminen tuntuu omin voimin hankalalta, varatkaa maksuton keskusteluaika psykoterapeutille. Sanna Aavaluoma on erityistason pariterapeutti ja vaativan erityistason perheterapeutti. Hän on tehnyt perhetyötä muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa vuodesta Helsingin kaupungin rahoituksella perheille tarjotaan maksutta 1-5 keskustelua. Vastaanottoajat maanantaisin ja tiistaisin. Yhteydenotot Sanna Aavaluoma p Info * Info * Info ENSITIETOILLAT Sirkkala Topeliuksenkatu Helsinki Ensitietoillat ovat kaksipäiväisiä, toiseen iltaan ilmoittaudutaan ensimmäisessä tilaisuudessa. I osa klo Muistisairaudet ja hoito: Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall II osa klo Etuudet, muistisairaan kohtaaminen ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksen toiminta Osanottajamäärä rajoitettu. Ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeistään edellisenä päivänä yhdistyksen toimistoon p Kahvitarjoilu - MUISTI-ILTAPÄIVÄ Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B Helsinki Torstaina klo Neurologian erikoislääkäri, professori Timo Erkinjuntti: Muistipulmia: hoitoon vai huoltoon? Helsingin Alzheimer-yhdistys järjestää yhteistyössä Aivoliitto ry:n, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n ja Käpyrinne ry:n kanssa Muisti-iltapäivän. Toiminnan esittelyä, neuvontaa, materiaalia VAPAA PÄÄSY! 19

20 PROJEKTITOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan Ilona-projekti Kiinnostaako Sinua vapaaehtoistoiminta? Haluatko tuoda vuosien varrella hankkimasi elämänkokemuksen toisten hyödyksi? Vapaaehtoistoiminnan muotoja: * Myyjäisiin ja muihin tapahtumiin osallistuminen * Sairaistuneiden ja omaisten ryhmien ohjaaminen * Päiväpaikan toiminnassa mukana oleminen * Viriketuokioiden ohjaaminen: esim. laulu, musiikki, askartelu, lukeminen, käsityöt * Yhdistyksen retkillä mukana oleminen * Muistisairaiden avustaminen ulkoilussa, retkillä, tapahtumissa, jumpassa, kuntosalilla tai uimahallilla. * Leipominen yhdistyksen tilaisuuksiin ja myyjäisiin. Viikonloppupaikka Topeliuksenkatu 17 C, Helsinki Päiväpaikan tiloissa toimiva viikonloppupaikka on auki LAUANTAISIN klo Viikonloppupaikka maksaa 25 /henkilö/päivä. Hinta sisältää lounaan ja välipalan. Toiminnan tarkoitus on antaa omaisille mahdollisuus omaan vapaa-aikaan ja tarjota asiakkaille viihtyisä, turvallinen ja toiminnallinen ympäristö. Viikonloppupaikka on avoinna kaikille halukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toimintaa ohjaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut henkilökunta. Lisätiedot: Jari Jokiluhta p tai jari.jokiluhta@alzheimer-hki.com Vapaaehtoistoimintaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä joko sähköpostitse selma.lanaya@alzheimer-hki.com tai puhelimitse Liikunnan iloa Muistisairaiden kuntoutus liikunnan avulla Sonera Stadiumilla yhteistyössä HJK:n kanssa Projekti on tarkoitettu alle ja yli 65-vuotiaille, lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille. Tarkoitus on saada mukaan myös omaisia. Projektin ydinasioita ovat liikunta, kuntoilu, kunnon ylläpitäminen, yhdessäolo ja tekeminen, mielialan kohentaminen sekä ravintoon liittyvä opastus. Päämääränä on luoda toimintamalli, jossa Suomen vanhin muistiyhdistys ja Suomen johtava jalkapalloseura HJK luovat mallin muille muistiyhdistyksille ja urheiluseuroille. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Selma Lanayaan tai selma.lanaya@alzheimer-hki.com 20

21 Ristikon ratkaisu sivulla 22. MUISTIKAHVILAT KONTULAN PALVELUKESKUS Kontukuja klo Innostava aivojumppa: Tarja Kindstedt klo Ennalta ehkäisevä liikunta muistisairaan kannalta Fysioterapeutti Selma Lanaya klo Muistisairaudet Muistineuvoja Jari Jokiluhta TÖÖLÖN PALVELUKESKUS Töölönkatu klo Muistisairaudet Muistineuvoja Jari Jokiluhta klo Ennalta ehkäisevä liikunta muistisairaan kannalta Fysioterapeutti Selma Lanaya klo Muistisairaudet ja ravinto Ravitsemusterapeutti Tarja Puranen Tilaisuuksissa kahvitarjoilu! 21

22 Oletko omais- tai läheishoitaja? Vastaa kyselyyn! Helsingin yliopistossa tehdään Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimusta omais- ja läheishoivasta. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat kaikki sellaiset henkilöt, jotka huolehtivat perhe- tai lähipiiriinsä kuuluvasta henkilöstä, joka tarvitsee apua korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Yhteistyökumppanina on Suomen Omaishoidon Verkosto, jonka jäsen Muistiliittokin on. Keskeisenä kysymyksenä on selvittää, miten työpaikkojen käytännöt helpottavat työn ja hoivan yhteensovittamista. Jos et tällä hetkellä ole työelämässä esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen tai työttömyyden vuoksi, voit ohittaa työelämää koskevat kysymykset. Tutkijat ovat kiinnostuneita myös etähoivasta, eli tilanteista, joissa hoivattava asuu toisella paikkakunnalla, sekä teknologisten apuvälineiden mahdollisuuksista helpottaa hoivaa. Helsingin yliopiston tutkijoita sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Kaikki tulokset käsitellään tilastollisesti. Suoria tunnistetietoja, kuten nimi tai osoite, ei kysytä. Aineisto säilytetään Helsingin yliopiston e-lomakejärjestelmässä, joka on suojattu salasanalla. Vastaaminen kestää noin 20 minuuttia. Kysely löytyy osoitteesta tai Facebookin kautta Tutkimuksesta antaa mielellään tietoja tutkijatohtori Mia Silfver sähköpostitse tai puhelimitse puhelin ). Ris kon ratkaisu 22

23 MUISTISAIRAUKSIIN ERIKOISTUNEITA LÄÄKÄREITÄ Neurologian erikoislääkäri, LT Neurologian professori Ka Juva Timo Erkinjun Diacor Lääkärikeskus Aava, Helsinki Alppikatu 2, Helsinki Ajanvaraus Ajanvaraus Neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Yleislääke eteen erikoislääkäri professori Raimo Sulkava Ari Rosenvall vastaano o maanantaisin Lääkärikeskus Mehiläinen Lääkärikeskus Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki Runeberginkatu 47, Helsinki Ajanvaraus Ajanvaraus , Geriatrian erikoislääkäri, LT Geriatri, sisätau en erikoislääkäri Minna Raivio Sari Andersson Terveystalo Kamppi Lääkärikeskus Mehiläinen Jaakonkatu 3, Helsinki Ympyrätalo, Helsinki Ajanvaraus Ajanvaraus Helsingin Alzheimeryhdistyksen ruusuadressit Onnittelu- tai suruadressi 15,00 Tilaajan valitsemalla tekstillä 18,00 Adresseja voi ostaa yhdistyksen toimistosta: Topeliuksenkatu 17 C, Hki p arkisin klo

24 Kiitos tues tasi! Yhdistyksemme toimintaa voi tukea: FI Kiitos!