Integraatio- ja palveluverkkoteemaryhmän väliraportti

Transkriptio

1 Integraatio- ja palveluverkkoteemaryhmän väliraportti

2 Sisältö 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Työryhmän kokoontumiset Aikataulutus kevät 2017 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Tuotantotapa ja palveluverkko Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Yhdyspinnat: muut teemaryhmät 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta

3 1. Työskentelyyn osallistuneet Hannu Maijala, Urjala (pj.) Juhani Grönlund, Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alue (vpj.) Auli Heinonen, Jämsä ( alkaen) Sisko Hiltunen, Tampere Doris Holmberg-Marttila, PSHP/Pete ( saakka), Kirsi Konola, KVPS Jussi Korkeamäki, Sastamala Vuokko Kuusiluoma, Parkano Leena Kuusisto, PSHP / Pete ( alkaen) Kristiina Laiho, Pikassos Toni Laine, Tampereen kaupunkiseutu Marika Lanne, Kangasala Petri Leiponen, Tampere Tuula Liehu, Jämsä-Kuhmoinen ( saakka) Sanna Luukkanen, Kuhmoinen ( alkaen) Seppo Miilunpalo, LSSAVI Anita Niemelä, PSHP Tarja Paulaniemi, TE-toimisto Nina Pirilä, Tampere (sihteeri) Hannu Päivä, PSHP Arto Ranta, Tampere Sanna Rautalammi, Valkeakoski Leena Saarela, PSHP Riitta Sauni, Suomen työterveyslääkäriyhdistys Petteri Taponen, KELA Eeva Torppa-Saarinen, Tampere Tessa Tuukkanen-Salovesi, Kangasala

4 1. Teemaryhmän työskentely ja resurssitarpeet Työryhmän kokoontumiset Aikataulutus kevät 2017: Sovittu 24.2., muut avoimia Resurssitarpeet 1/2017-3/2018 Teemaryhmän käyttöön erillinen osa-aikainen resurssi (2pv/vk, Sisko Hiltunen) järjestynyt ajalle Mahdollinen resursointi jatkosuunnitteluun ajalle 8/2017-3/2018 suunnitellaan loppuraportin valmistuttua väliaikaishallinnon budjetilla (VM rahoitus tms.)

5 1. Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Työsuunnitelmassa asetettu tavoite : Nykytilan tarkennettu kuvaus valmis Kartoittaa nykyiset meneillään olevat palveluverkkoa koskevat investointihankkeet ja sovittaa ne yhteen uudistamisen kanssa Teemaryhmän kokouksissa 11/2016-1/2017 on kartoitettu nykytila palvelukokonaisuuksittain: Sosiaalitoimi, Erikoissairaanhoito, Perusterveydenhuollon laitoskapasiteetti, Suun terveydenhoito, Työterveyshuolto, Tampereen kaupungin palvelumalli, Palveluiden integraatio ja segmentointimalli (PSHP/Pete) Jatkosuunnitelma 2/2017-5/2017: Palveluverkkoratkaisun periaatteet esitetään esivalmistelun johtoryhmälle ja hallitukselle 3-4/2017 Pirkanmaan palvelutarpeiden, palveluratkaisujen ja palvelujen käytön analyysi 2-5/2017 (valinnanvapauslainsäädännön vaikutukset) Palveluiden määrittely alue- ja asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi 5/2017 (STM ei ole vielä julkaissut palvelukokonaisuuksia) Eteneminen: Teemaryhmä on täsmentänyt nykytilaa palvelukokonaisuuksittain. Työtä jatketaan kevään 2017 ajan erillisen resurssin voimin. Palvelukokonaisuuksia lähestytään integraatio edellä (saumattomat kokonaisuudet, tiedon integraatio, tuotannollinen ja järjestämisen integraatio) Työ eriytetään avopalveluosioon, vuodeosasto-osioon ja erikoissairaanhoito-osioon Jatkoanalyysissa huomioidaan palvelutarpeet (väestöennuste, sairastavuus) ja nykyinen palveluverkko (kunto ja elinkaari, palvelujen käyttö, asiakasvirrat, investoinnit). Loppuraportti: Luodaan koonti nykyisen palveluverkon soveltuvuudesta palvelutuotantoon suhteessa optimiratkaisuun. Työ toteutetaan seutukunnittain ja yhdessä seutujen asiantuntijoiden kanssa

6 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palveluiden integrointi Sote-palveluiden yhteensovittaminen asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden kanssa monituottajamalli ottaen huomioon valinnanvapaus, asiakassetelit, maksusetelit ja henkilökohtainen budjetointi erityistason integrointi perustasoon Palveluverkko Tehtäväkokonaisuus kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (siinä määrin kuin kuuluu maakunnan vastuulle) palveluverkon kartoituksen, analyysin sekä optimoinnin Karttaharjoitukset Osallistamiset

7 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palveluiden integrointi Palveluketjujen integraatio: hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Edellyttää yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin Palveluiden integroimiseksi kartoitetaan so ja tepalveluiden yhtymäkohdat Tiedon integraatio edellyttää yhteentoimivia tietojärjestelmiä ja rekistereitä Pientyöryhmä: Työ tehdään yhteistyössä substanssiryhmien kanssa (Lape, I&O, PMT jne) Hyödynnetään PSHP/Pete-aineistoja Peilataan lakivalmisteluun Työtä varten perustetaan 3/2017 integraatiopientyöryhmä Palveluverkko Tuotannollinen integraatio Järjestämisen integraatio Pientyöryhmät (3/2017): substanssiteemaryhmiltä ehdotuksia ja syötteitä palveluverkon uudistamiseksi (alueen tarpeet asukkaiden näkökulmasta, keskeiset toiminnot ja saatavuus (henkilöstö, investoinnit substanssikohtaisesti) palveluiden järjestäminen kotiin vietäviin, lähi-, kuntakeskus-, seudullisiin, maakunnallisiin ja yhteistyöaluetasoisiin ja digitaalisiin palveluihin ehdotusten koontivastuut jaetaan pientyöryhmille: avopalvelut, vuodeosastopalvelut, erikoissairaanhoito Ryhmän asiantuntija: Palveluverkon kartoitus, analyysi ja optimointi suhteessa tulevaisuuden palvelutarpeisiin ja nykyisen verkon käyttömahdollisuuksiin Hyödynnetään keväällä 2016 laadittua aineistoa Pirkanmaan julkisista, yksityisistä ja 3. sektorin sote-toimipisteistä, sekä KELAn toimipaikkarekisteriä Kysyntä, tuotantokapasiteetti ja palvelutarve ohjaavat resursointia Asiantuntijat käyvät keväällä 2017 aineistot läpi seutukunnittain ja yhdessä seutujen asiantuntijoiden kanssa Kartoitetaan eri palveluntuottajat sekä kunnan ja maakunnan integraatioyhteydet (esim. kuntiin jäävät sos.palvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta)

8 Esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymäkohdista 8 Lähde: THL, Oper-yksikkö,2015

9 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi / palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Kuntaliiton esimerkki palvelukartasta Lähde: OmaHäme Pirkanmaan palvelukartan määrittely? Ikäryhmittäin Seudullisesti Maakunnan asukkaiden osallistaminen palveluverkon suunnitteluun!!! Lähde: Lähipalvelut-mitä nekin nyt ovat? Kuntaliitto,

10 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Pirkanmaan liitto kartoitti keväällä 2016 Pirkanmaan julkiset, yksityiset ja 3. sektorin sotetoimipisteet. Aineistoissa on jonkin verran puutteita; karttatietojen kattavuus on n. 95%. Yksityistä toimipisteistä on jätetty pois kotihoidon palveluntarjoajat. Julkiset: Kuntien ja PSHP:n omistamat sote- ja muut kiinteistöt, joissa sote-toimintaa Ulkoa vuokratut tai liisatut rakennukset ja osakehuoneistot Yksityiset ja yhdistykset (TOL2008): Sosiaalihuollon avopalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Terveyspalvelut

11 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi / tuotantotapa ja palveluverkko (Sitra, 2016)

12 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Perusterveydenhuolto Pirkanmaan 15 terveyskeskusta toteuttavat laeissa ja asetuksissa kunnille säädetyt perusterveydenhuollon tehtävät. Perusterveydenhuollon palveluita toteuttaa Pirkanmaalla lisäksi n. 700 yrityksen ja 10 järjestön (yhdistys tai säätiö) toimipaikkaa. Verorahoituksen ohella palveluita rahoittavat mm. Kela, asiakkaat itse, työnantajat työtulovakuutuksen kautta sekä asiakkaat yksityisten vakuutustensa kautta. Viisi kuntaa (n. 8 % Pirkanmaan väestöstä) hankkii lähes kaikki sote-palvelunsa kunnan ja yksityisen yhdessä omistamalta yhtiöltä, kaksi kuntaa kunnan itsensä omistamalta yhtiöltä (2 % väestöstä) ja kahden terveysaseman avosairaanhoitopalvelut ostetaan yksityiseltä (5 % väestöstä) Perusterveydenhuollon rajapinta kuntien sosiaalihuollon ja muiden toimialojen, erikoissairaanhoidon sekä yksityisen ja järjestösektorin toimintaan vaihtelee kunnittain ja toiminnoittain. Erikoissairaanhoito Pirkanmaan kunnat sekä Kuhmoinen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Punkalaidun kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Palveluverkkotyössä tulee tarkastella erityiskysymyksinä Punkalaidun, Jämsä, Kuhmoinen sekä Päijät-Häme. (Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla, 2016)

13 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Sosiaalipalvelut Pirkanmaan kunnat järjestävät pääsääntöisesti lähes kaikki sosiaalipalvelunsa joko omana tuotantonaan tai yhteistoiminta-alueensa puitteissa. Esim. Luoteis-Pirkanmaalla ja Pohjois-Pirkanmaalla palveluntuottajana toimivat yhteisyritykset tai kunnan omistama yhtiö. Lisäksi mm. Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunki vastaa isäntäkuntana Oriveden sosiaalipalveluista, Kangasala Pälkäneen sosiaalipalveluista ja Pirkkala Vesilahden palveluista. Sastamalan kaupunki puolestaan vastaa Punkalaitumen sosiaali- ja terveyspalveluista Yhteistyötä tehdään maakuntatasolla sosiaalipäivystyksessä, jota ylläpidetään Tampereella. Ohjausyksikkö Luotsi palvelee 11 kuntaa lastensuojelun sijaishuollon asioissa. Kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoito yhdistyivät yhdeksi maakunnalliseksi yksiköksi Keipeksi vuonna Lisäksi alueellista yhteistyötä tehdään sosiaaliasiamiestoiminnassa, missä hyödynnetään myös mm. yhdistyksiä sekä sosiaalialan osaamiskeskusta. Muiden viranomaisten kanssa yhteistyötä tehdään kunnissa laajalti ja joissain myös asiakaslähtöisesti tarjoamalla esimerkiksi Kelan ja TE- viranomaisten yhteispalveluita sosiaalipalveluiden yhteydessä. Sosiaalihuolto toimii lähes koko Pirkanmaalla hallinnollisesti yhdessä perusterveydenhuollon kanssa (ns. perusturva tai yhdistetty sosiaali- ja terveystoimi), mutta asiakasrajapinnassa sosiaali- ja terveydenhuolto ovat kunnissa pääosin erillään. Palvelujen laadun ja ammattilaisten erityisosaamisen ylläpitämiseksi tarvitaan uusia, maakunnallisia ratkaisuja, erityisesti sosiaalihuollon erityispalvelujen osalta. (Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla, 2016)

14 2. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Nykyinen palveluverkko (kunto ja elinkaari, palvelujen käyttö, asiakasvirrat, investoinnit) käydään läpi kevään 2017 aikana ja loppuraporttiin luodaan koonti nykyisen palveluverkon soveltuvuudesta, ongelmakohdista ja kehittämistarpeista tulevaisuuden tarpeisiin nähden Ratkaisu löydetty Akaan, Urjalan ja Valkeakosken alueella Ratkaisua haetaan tällä hetkellä Nokian tilanteeseen Päivystys vs kiireellinen palvelu maakunnassa Sosiaalipäivystys Terveydenhuollon päivystys vs kiirevastaanottotoiminta

15 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi / yhdyspinnat: muut teemaryhmät Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa/maakunnassa -> palveluverkon toiminnallinen integraatio Muut kuntiin jäävät sos.palvelut (esim. kuraattori, psykologi) Tiedolla johtaminen Tiedon integraatio: toimivien palvelukokonaisuuksien vuoksi tiedon tulee liikkua eri palveluntuottajien välillä yhteentoimivissa tietojärjestelmissä ja rekistereissä Digitalisaatio-teemaryhmä Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen palveluverkossa LAPE-teemaryhmä Integroidut so ja te- hoito- ja palvelukokonaisuudet Kotona asumisen kehittämisen teemaryhmä Integroidut so ja te- hoito- ja palvelukokonaisuudet Mielenterveys- ja päihdepalvelujen teemaryhmä Integroidut so ja te- hoito- ja palvelukokonaisuudet Tutkimus, opetus ja kehittäminen Maakunnan kehittämistoiminnan ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen esim. palvelukokonaisuuksien ja ketjujen suunnittelussa Valinnanvapaus ja kilpailutus Tuotannollinen integraatio verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia Henkilöstöteemaryhmä Henkilöstön saatavuus suhteessa maakunnan eri osien palvelutarpeisiin Kiinteistöryhmä mm. tilahankkeet, investointitarpeet Osallistumisen teemaryhmä asukkaiden osallistuminen palveluverkon kehittämiseen Alueen elinvoiman edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdyspinnat työllisyydenhoitoon, alueiden kehittämiseen ja kasvupalveluihin Monialainen yhteispalvelu, jatkuvuus? 15

16

17 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen: Arvio palvelutarpeesta, väestönkehitys v Väestönmuutos % Väestönmuutos %

18 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen: Arvio palvelutarpeesta, 65-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä % v

19 3. Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Pirkanmaan väkiluku kasvaa edelleen, mutta kasvu keskittyy Tampereen keskusseudun kuntiin reuna-alueiden väestön vähetessä Reuna-alueiden kuntien väestö ikääntyy, kun taas Tampereen keskusseudulla on suhteessa eniten lapsia -> tarve erilaisille palveluille eri alueilla (Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla, 2016) Maakunnassa hyviä, paikallisia, kustannustehokkaita, matalan kynnyksen toimintamalleja ja palvelurakenteita Henkilökunnan saatavuus maakunnan eri toimipisteissä ja osaamisen varmistaminen Yksityinen ja kolmas sektori palveluntuottajina -> tarjonta jakautuu epätasaisesti maakunnassa Tuotannollinen ja palveluketjujen integraatio edellyttävät yhteisiä tietojärjestelmiä So ja te -palvelut palvelut eivät muodosta asiakasrajapinnassa palvelukokonaisuutta

20 3. Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Palvelustrategia ja palvelulupaus suhteessa palveluverkkoon Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Yhteen sovitetut palvelut Lähipalvelut Harvoin tarvittavat palvelut Ensihoitopalvelu Palveluiden integraatio

21 3. Kartoitettuja lähipalveluvaihtoehtoja Yksi numero periaate: 112, kiireetön XXX ja netti Digitalisoidut palvelut Mobiilipalvelut Terveyskioski / perhekioski Omapalvelupisteet Lähitori ja apuvälinepalvelut Lapsi- ja perhepalvelut konsepti Ikäihmiset ja omaiset konsepti Palveluneuvojat Kiertävät lääkäri-sairaanhoitajaterveydenhoitaja tiimit Auton takakonttiin mahtuva hammashoitoyksikkö Ym. Apteekin sote palvelut? Kelan palvelut? Postin palvelut? Kirkon palvelut? Innovatiiviset konseptikilpailutukset tuottavat uusia innovaatioita

22 Asioita, jotka vaikuttavat keskeisesti valmisteluun Yhdenmukaisten palveluiden turvaaminen Lainsäädäntöön mahdollisesti vielä tulevat muutokset Säilyykö yhtiöittämisvelvoite julkisille sote-keskuksille Palvelukokonaisuuksien määrittely ja valtakunnallinen listaus Maakunnan yhtiöittämispolitiikka Erityispalveluissa (Sydänsairaala, Coxa tms., markkinoilla vai ei) Maakunnan Sote-keskusten liiketoimintasuunnitelmaselvitys kevät 2017 tulos Koska ja millä asioilla maakunta menee markkinoille (siirtymäkausi 2v) Markkinoiden avautuminen Yksityisen tahon ratkaisut (milloin ja minne maakunnassa) STM tukipalveluratkaisut Erityisesti sairaanhoidolliset Matkat korvataan lähimpään sote-keskukseen kustannukset vs. verkon optimointi Vaalien läheisyys

23 Digitalisaation mahdollisuudet ja työnjako teemaryhmittäin Herättely digitalisaatioon (digitalisaatio-ryhmä) -> substanssiryhmiltä ideat keinoista (lapset, ikäihmiset, vammaiset, päihde- ja mielenterveys-ryhmät) -> palveluverkon muodostaminen substanssiryhmien ideoiden pohjalta (integraatio- ja palveluverkko-ryhmä) -> painotus integraatiossa!

24

25 KELA:n korvaamat matkakustannukset

26 KELA:n korvaamat matkakustannukset

27 Liitteet Lainsäädännöstä poimittua

28 Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Maakunnat velvoitetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan palvelut asiakkaiden tarpeen edellyttämällä tavalla. Tarpeen määrittely perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädäntöön ja niissä säädettyihin periaatteisiin. Tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon sekä väestötasolla tarkasteltu tarve että myös yksilötason tarve. Maakunnan on varauduttava järjestämään sellaisia palveluja ja siinä laajuudessa kuin maakunnan asukkaiden ja muiden asiakkaiden objektiivisen tarpeen voidaan olettaa olevan. Toisaalta tarpeessa on edellä olevan mukaisesti otettava huomioon yksittäisten henkilöiden objektiivinen palvelujen tarve. Objektiivinen tarve tarkoittaa esimerkiksi vammaispalvelulain mukaista asiakkaan yksilöllistä tarvetta. Tämän perusteella maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu esimerkiksi harvinaisten sairauksien edellyttämän hoidon järjestäminen asukkailleen

29 Yhteen sovitetut palvelut (integraatio) Palvelut tulee toteuttaa yhteen sovitettuina kokonaisuuksina sekä lähellä asiakkaita. Yhteen sovitetuilla palvelukokonaisuuksilla tarkoitetaan erityisesti useita erilaisia palveluja tarvitseville asiakkaille järjestettävien palvelujen toiminnallista kokonaisuutta. Palvelut on toteutettava siten, että ne muodostavat asiakkaille toimivan kokonaisuuden, jossa yhteistyö palvelun tuottajien välillä ja siirtyminen palvelusta toiseen toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla ilman perusteettomia viiveitä tai katkoja. Yhteen sovitetut palvelukokonaisuudet tarkoittaa myös tarvetta muodostaa palvelujärjestelmä sellaiseksi, ettei maakunnassa ole kustannuksia perusteettomasti lisääviä päällekkäisiä palveluja

30 Yhteen sovitetut palvelut (integraatio) Palvelujen integraatio edellyttää käytännössä, että eri tuottajat toimivat yhteistyössä keskenään. Yhteistyö on erityisen tarpeellista perustason ja erityistason palvelun tuottajien ja vastaavasti sosiaalipalveluissa lähipalvelujen ja erikoistuneempien palvelujen välillä. Kun maakunnan palvelulaitoksella on vastuu maakunnalle järjestäjänä kuuluvasta maakunnan omasta tuotannosta ja siten laaja vastuu erikoistason palveluiden tuotannosta, on kaikkien perustason palvelun tuottajien toimittava yhteistyössä maakunnan palvelulaitoksen kanssa. Tässä yhteistyössä tehtävä konsultaatio ja oppiminen sekä muu tiedonsiirto vahvistavat perustason palveluja

31 Lähipalvelut Maakunnan on myös huolehdittava lähipalvelujen asianmukaisesta toteuttamisesta. Lähipalvelut ovat merkityksellisiä erityisesti paljon ja usein sekä pitkäaikaisesti palveluja tarvitseville asiakkaille, joiden on usein vaikea hakeutua etäällä oleviin palveluihin. Lähipalvelut ovat palveluja, joita asiakkaat käyttävät usein ja ainakin osa asiakkaista käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin, minkä vuoksi sellaisia palveluja on perusteltua saada läheltä. Myös harvoin tarvittavat ja keskitetysti tuotetut palvelut voivat olla asiakkaan luokse tai lähelle tuotavia lähipalveluja. Asiakkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina, lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavina palveluina tai liikkuvina palveluina. Lähellä tarjottavat palvelut voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluita, jotka jalkautetaan, vaikka palvelun tuottajan fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty. Olennaista ei olekaan fyysisen toimipisteen sijaitseminen vaan se, missä palvelu annetaan sitä tarvitsevalle asiakkaalle

32 Harvoin tarvittavat palvelut Palvelut, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Nämä palvelut on perusteltua koota suurempiin kokonaisuuksiin. Sillä voidaan varmistaa palvelujen hyvä laatu ja turvallisuus sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. Tarkoituksenmukainen palvelujen kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin voi myös mahdollistaa sen, että palveluja on saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla maata. Säännöksen mukaan palveluja kootaan suurempiin kokonaisuuksiin silloin kun siihen on lainkohdassa nimenomaisesti todetut perusteet. Ensimmäinen peruste liittyy palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseen. Palvelun tuottamista kootaan yhteen silloin kun saatavuus ja laatu edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja. Toisena erikseen mainittuna perusteena on palvelujen tarkoituksenmukaisen toteutuksen ja kustannusvaikuttavuuden ja tehokkaan tuottamisen asettamat vaatimukset

33 Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelun järjestäminen, toiminnan suunnittelu ja resurssien käyttö on tarpeen toteuttaa maakuntaa suuremmalla alueella. Vaativa ja laaja-alainen ympärivuorokautinen päivystys kootaan 12 laajaa ympärivuorokautista päivystystä ylläpitävään sairaalaan. Muut keskussairaalat jatkavat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystysyksikköinä. Päivystysverkosto suunnitellaan valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Tämä edellyttää kentällä liikkuvan ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelua ja resurssien tehokasta käyttöä yli maakuntarajojen. Sen vuoksi ensihoidon järjestämisvastuu ehdotetaan muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta poiketen määrättäväksi viiden maakunnan tehtäväksi. Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen maakunnat järjestävät ensihoidon yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueella. Viiden yliopistollisen maakunnan ensihoitokeskusten tehtävänä on toteuttaa ensihoitopalvelu vastuualueellaan siten, että se toimii maakuntien muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa hyvässä yhteistyössä ja asiakkaan näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena