Soiialisiin mietteitä. 0 0 Hjan varrelta.

Transkriptio

1 f;.1 li, l.jlll ililiiww^wpiwwwi) Soiialisiin mietteitä 0 0 Hjan varrelta. 3 iiri. <L K $. P o r i s f a, Otto Hnderiin in husfannuhsella. u &tn t a 50 prici. ; I

2

3 A^Ti» *&> t? 'l i \È 'firàf&m*:n?;-$fiíl i- *.»ti-o«rfisp* &»/«J'*' f>' u^rï.< JL «ertfe1908» t>suibctfitfit;firiat». i ^-j -\?iê Ê~5~ mmfî r»f /?f * s &*«&' # K» *\.«v**jr- i^ti s-*,vsrï,' 'ïîi«' '-P «. * */** *'*#<*'. v }i > B ÍlÍ Vvïf 9! 1* SmÊÊm

4 *2Iifaiftmpia historian maineita mpöten on talouöet Sitten taistelu ollut fäqnnisfä tijmtsimtnan lesfuubesfa. Ullijaifempaan afemaan ma j onnut ofa, jota aina on ollut 1uurilufuifempi,on taistelulla pprfinpt roapautumaan pii* maitoisten fortajienfa ifeestä. ofiaalifet fgfgntgtfet omat nxpötäänfä nrirethä otteet milloin pienemmästä tnil= /loin, fuuremma )a määräsi ä, ja aita ajoin ne omat fäpneet pättoän polttaroitfi, futen npfgaifanafin. 3oi = Selitä roahroemman fortoa roastaan on menneinä aitoina fäqtg famatla fitfegöellä luin ttteibänoifana, ja roäfjitetien omat fortajat jääneet raäistpä ja pellittää. Siina omat ujapauben ja hutnaanifuuben tuuiahbufjet pääsfeet lopulta auoitotle, puhaltamaan raitista ilmaa tufeijbuttaroiin oloihin- Sufuifia mäfimaltaifia fotia ja rnpös rauhallifia, roerettömiä luoiiataisteluita omat forretut ja fortajat festenään fägneet pijä uubisturoiila ieiuoiha. Sorretut omat mahoittaneet uufia aloja, ja omatpa jo foaroutetun itäni^oifeuöen amuha fiirtäneet taistelun tanfojen ebu = tuntiin, parlamentteihin. Släin on jo täpnpt meiöänetn.tnaasfamme, ja taistelu foto linjalla on alfanut faaba

5 4 pf)ä fatferamman muobon. Siuinta polion tähän nee fppnä liiallinen iprffpps Ja afiain harfttfemattomuus niiir ipifeua tuin toifellafin puolen, fitä tahtoo tämä firiöttus lotjaltaan felnritellä. 2JtontIutuifia oraat olleet ne aatteet ia aatefuunnatr Jotta tanfoien tesiuubesfa oraat mittailleet, ia Joiben raaifutuffesta ia hetättäminä oraat olojen huonoubestai fätfineet p^bistpneet roopautuaifem otjuuben iteestä. ehaifena aatteena ja ihmifpgipprintönä Ja parhaimpina; niistä on pibettp IriStinuStoattn. SDiUJoonat forretut fanfalaifet fen raaifutuffesta Ja herätpffestä oraat 9$ ^ tpneet taisteluun onnehifemman tuleroaifuuben puolesta, tähtien tällä puolen, ohatfecn fitten terran turraatut onnela lifuubesta tohtien tuolla puolenfin. paljon onfristinusfom raoitto= Ja ebistpsfulusta uötottu, toiraottu Ja riemuittui foituraan hptoppttä ia oileutta tähän futun Ja murheen; laatfoon, tosta IriStinopin perusteena on lähimmihfen raffaus. StfeStään fuutuifi lähimmäifen ratfauteen näu Iäisten rupffintinen, repaleisten maatettaminen, fairaibett parantaminen, onnettomain lohbuttaminen. Dnto Qee* Jutfen opin pbintä feurattu, jäätöön luntin mietittämäffi- iebämme raaan maailman oleman roielä fehatfesfa' tilas«* Ja, ettei f e moi fulattaa fuuria aatteita puhtaina ia eheinä,. raaan tofoo niihin aina itfefcäitä pppteitä. Sltintuin on täpnpt IriStinuSton, niin on fäpnptr monen muun jalon aatteen. SRitä IaojemmaHe oraat Ie= roinneet Ja tunfaammin taunattaiia faaneet, fitä ntufaaoit itfehäifppttä ilmaantunut. Saloja aatteita omate = aan ihmifet omat mpö toenneet hnonoia Ja fiten roai^ Inttäneet turmiodifesti hptnitn ebistyspprinnöihin. Dtji«tpijet itfeltäät oman ebun taraottetiiot oraat taiffinei

6 5 <aifoina ja fatlisfa paitoisfa roaituttaneet mafentamasti ia hi&aftnttamasti q^teifitn hgnriht rientoihin, maitta omatlin monasti otteet enfimmäifiä niitä eteenpäin'mie» mäsfä. Kuroaaroana efimerlfinä ottoon mainittu, mähim= päin joulosta, ointulatjet piimiä taro oitteteroine itjcm= leineen, jotta räifeä itfetfäifops oli ottmtut polroelulieenfa, miutta joita toifet eiroät jatfaneet tägtöffeffä ja htt^ät* igmifettä feurata. (Suuri tanfeemus ja h<mö tuli uut* lerain ponnistusten perästä, Safitten taas noiben Eris» laloituneiben ihanteinen päälle uufi ottama toiminta fe= lamasi a taantumutfettifesfa hengesfä. itä löptpp niin.paljon main nimi=aatteettif uutta. 3fa fentähben on riennois» ia niin paljon heittoutta ja mastaffaifuutfia. $ a phben» armoifuuben pprtimgtfet jäämät pitfäfle tuleroaifuuben»ajtoiffi. Siitämme tapahtumista näemme, että phtcisfuntia ija ijärjestelmiä uubistaroat perinnöt omat läpneet ghä.roaltamammiffi. tuhannet ja miljoonat alhaisempaan ^ajemaan joutuneista tanif ai orjista taititta maailman ää= rittä, ei. enää pietiisfä pitceisfä maan pht^neinä tanfain«mäteinä liitteinä maatimat fetä inhimittijiä oifeulfia että «elämän mahbottifuutfta, joita he omat mailla otteet, mutta joita toifitta on ollut etuoifeutfina ja forcon roälttappa= leina- SBaltaman elementin roointatta mpörpp taistelu uoapauben, meljeqben ja ghbenarmoifuuben faarouttami» fefft Sanfojen h^ämteisjä pohjaterroffisia uhluu moi» utafas ptjrintö fuuriin maltiottifiin ja taloubettifiin uu= ätistulfiin. Soteutuneeto aitamme matheisfa h^htuuianittnoss luffen herättämät totmeet ja juurien ponnistusten pää» määrät? Säheneetö tällä aitataubetta päämaaltaan

7 6 monien tyfymysten rattatfu, jolle on tietä rälroattu at= neettifesti ja IjenfifeSti? yntyneefö ajollamme yhben^ arrooifuuben ja onneltifuuben tuhatmuotinen maltalunta? SBai pettymystäfö tulee takautumista ja muhisiutfistä rifas aitamme jättimaailmalle tuottamaan futen omat tehneet ebellifet aitafaubet, joina on obotettu tuhaimuotifen maltafunnan tuloa? ISun cbehä olemme luoneet pitaifen filmägtfen ebe * menneihin maiheifiin, on tarpeellista ja terroeehistä janoa arroosteleroa jana niistä riennoista ja puuhista, jotta; fofialististen aatteiben fannattamina omat täejbätt>t jot)= lamaan telmitystä fofialistifeen yhteistuntoon taistelujera ja temmellysten tantta ponoarittifen järjestelmän malittfemalia pohjalla. Haiftialla misfä aliluotan nimeä tantaroa fanfau pohjaterros on fofiaalifen herätystyim moitutnlfesta päästyt feltoille niinistä paremman elämänjärjestetmän malj-' bollifuubesta, on fe famada aitonut lii lehtiä jooimatfaasti toteuttaatfeen fofiaiismin opista opittua ohjelmaa. SJtutte fantasia fe on järfyttänyt nytyistä järjestelmää, ja faa* nut mastustajat hereille ja järjestymään etuoiteutfiaan puolustamaan. ipääafiahifimpana teinona ja ohjelman mutaifena funnnitelmana manhan huonotfi täytteen yhtei tunta--jar^ jestelmän iutttoamifeffi ja uuben paremman aitaan faamifetji on luotfataistelu maltiottifine ja amma= tihifine ilmiöineen, paljon on luottatäistelulla tietä autoistu. SRahamaHcn forrosta lärfiroiin ontin mäntiä mataumus juurtunut tämän teinon pöteroyybestä, ja fiitö, että ohjelman mutainen fuunniteima tafa*armoi^ festa yhteisfuntajärjestyffestä on toteutuma ja että forta= jät häuiiämät famaöa tertaa tuin huippuunfa teljittynyt

8 fapitalistinen hirmuaifalaufi fjuffuu omaan maljbotto** muttteenja.! ämmöijet fäfitytjet ja mataumuffet omat EgHä hymiö ja (oiibuttaroia töybälistöffe. Mutapa fapitalistijen järjestelmän polfeenataijista muuta niin perin hartaasti toirooijifaan tuin rafjaroattan {jämiätö. Dn fuiteniin feittoja maailman tapahtumisia, jotta Ijämärtämät näitä täfitytjiä ja roataumutfia ja ojottaroat ne pintapuolijifji.' iiätfellesfamnte ilmiöitä ajan mateella, näemme tuinfm fuutesja määräsfä on toiminnan puutetta ja tietämät«tömyyttä, ja main Riutan moi fuolemainen ^aroaintonfa ja maistonja aroulla määritellä, miljin maailmateljityfiett tultu johtaa. ' Onhan fapitalisteihafin eitä main töyhä«itstöhä fuunnitelmanfa tulemaijuubesta. SJiifään mah= bottomuus ei moi olla, että fapitalistijen järjestelmää tilalle fen hämitesfä iullfi laiffea muuta tuin jojialistinen maailma. Staupuntien ja fuurmupuntien hirmuinen fas«maminen, roäfilumun fuunnaton Ikääntyminen ja tämäit oljesfa föghälistön rappeutuminen omat pahoja jo nyfyifet yhbenarmoijuubenharrastueiet joutumat iuolfaharrastuejiefi roä^emmähe fanfan ojalle perältälint oimottaroastt ei näin tule tapat)tumaan, itä umrten täytyy huomiota tiinnittää jäljen fuuntaatt etteimät mitfään luotfaljarrastuifet fofialistifisja ypis* tylfisfä ja riennoisja jaiji jalan jijaa, ja että niistä taitti jorto jeurauf jineen tittettäijiin aitanaan pois juuria myö= ten. illä jortamisijalu Eairoertäa itfenjä ejiin fiinätin rnisjä jitä taitin moimin mastustetäan. StäStä ailjeu* tuutin, etteimät, jortajat tjäroiä näyttämöitä niin pilan päin, maittapa tapitaalinen järjestelmä Ijäroiäijiiin. or* ron yenti on yteenfä lujasti piintynyt ihmifiin ja tulee näfyroiin niin pienisjä tuin juutisjaein tapahtumisia. 7

9 8 liflmäjohtuu luonnohifesti toifelta puolen fapitalistifen järjestelmän lasmatutfeäta, jonla lasmatteia nplginen futupolml on, Ja tnifetta puolen plfipuoltfesia fofialisti» iestä lasmatiilfesta, ionia lasmatteia io ioljonttn määrin ollaan. ofialisttnen r^teistuntaoppi fghä fumastuu ttuben»elieutfen ia taja»atrooifen p^teisiunnan joubut» taiana ia fpnngttä}änä Ja fejömäestö äärimmäijenä uuiistuspuolueena puuni ti ee ja foettelee läptännösfä fofia» HStifia aatteita. Suutta lun mastustus toifeha puolen on niin lieroa Ja lomaa, niin fen näfee tuleroatjuus, faamutetaanlo päämäärä ptfinomaan näitä odelman ntulaifia aatteita ajamalla. SBoimme fpfgä, onlo fofia HSrniHa fentmoijena fuinfitä on opittu ia miniä mutaan on toimittu, fitä maltatoaa moimaa, Jota tarmitaan niin juureen tgöljön luin pljteislumtan uubesti luominen. Uljetaanlo tpöroäen afiaa ja io^betaanlo erittäinfin am» matillista Hilettä fihä tarooin, että npt lapitalistifen mailan aitana tgömäen afema ebes pillu parannusten lautta foabaan roäljän fiebettämämmälfi, lunnes nptgi» nen järjestelmä itfestään lulistuu, iota pljteisluntatie» 'teilijät ennustamat, ia iota fiis on opittu oboltamaan? $os fiis tuo ennustettu futistus ia muutos ta» paatuu, niin tuleelo uuft pljteislunta»elämä iobeda pe» alistumaan fopufoinnulle ia meljenifelle raöaubelle, laioamatlo ihmisten leslinäifet rltbat ia ottelut, onlo Molfena olema pienten faisien ^groinmointi roai me lääfö uujtlin olojen, järjestys petäsfään perinnölji jaman taistelun luoljunnan maniasta järjestelmästä, losla jinne mennesjä on niin pation riitaa, miljaa ja latlcruutta? S ämä fietää miettimistä Jo tiellä oltaisfa ia rngös ajtan» mutaista toimintaa, ettei pettgmgs matlan perillä olifi liian juuri.

10 9tafjamaltainen pottoarihifuus on fe muuri, jota ort fanfanpoijjalerrostenfitt mailta fen päälliftä ioarustutfia ma taan fittä paljoa moiteta, maitta porroarlhista maljtia toetetaan faktaa päältä päin, fmt ci jämättä ioljbisteitt tgötä fifimpiht pc* rustutfiin. äntä jos mitään on fgpnä fii^en, että tgö= mäen ppriimplfet parempaan päin niin IjitaaSti ebistg= mät ja että faitfiatta on maan fama!alterouu ja epä» marmuus ebesfä, maitta hurjasti toimitaan ja paljon maimaa näfjbään ja matoja talutetaan; ä tä on lufuifia näytteitä oman maamme tgö* mäen liitteen alalta, mutta marfinttn ultoinäilta, man= Remmistä fofialismin feijitgsmatsta, joisfa tgöroäen liitettä jo pitemmän ajan on ollut olemasfa. alfa tulfoon täsfä huomioon otetulfi, fe antaa tuman mui= Sentin matben oloista tällä alatta. SaffaSfa tieteellinen fofialismi on ollut mar inaifesti totiutuneena mitben= tummenen rouoben maideilla. Sämä aita on täptettp tulifeen ebistgstgö&än fofialismin ijproäffi. alfasta onfofiatismi fuumtannut tiertofultunfa muiljinfin maidin. Ulospäin joijoettuna filtä on tunniatas menneifgps ja lu= paattia tulemaifuus, mutta fifään on jäänet paljon onttoa, alfasta läfinomat fofialistreoreitifotja tietetiijät uutta pljteisfuntaoppia julistaneet taiftiin maidin, ja fatfataisten ohjelman mutaan ön muittenlin maitten tpöroäeno^jetmat iaabittu. alfan ebuslunnasfa omat fofiolistifet ebustajat tpöstennelleet neljäntpmmenen muoben maideilla, ajaen föpijälistön afiaa maltioqifeua toiminnatta, ja järtpttäen pormarittifia fuorafanaifuubeqa. paljon omat tällä pit= tähä toiminnan ajalla inuutotfia aitaan faaneet ja afiain

11 10 menoon ro asuttaneet, niin että tgöroäen afenta on josjäin määrin turtoattu äärimmäiseltä forroita., SofialiSmin perättömänä on rootfinainen fanfa laa= jalti rgljtyugt rooitiohifen mailan tatooitteluun. ätär ofottaa pataiten fe juuri roalitfijain tutu, mitä alfan fofiaalibemoftaatifeha puolueella on ollut, roaitfei mielet ole gleistä äänioiteuttafaan. Suinfa roarntaa ja pgfg= mäistä tämä ebistys tulee olemaan, on roaifea fanoar fosta roiime maaleista tafeasfelia otettiin, $orroarit> lifet tietysti ponnistamat roastaan laifiäa matiboiiiftea j a mafibottomiha teinoillaan. StyHä fofialistifet ebus* tajat omat maltiopäiroihä ponteroasti tuoneet efihe ianfant taipeet j[a roaatfmutfet, mutta Reillä ei maan ole ollut fitä maitatusmaltäa, että olifiroat rooineet lain laahin* naha faaba tafatuffi etuja tai oiteammin jiirretyffi pot= matein etuja työ mäelle, $uroää tahtoa ei ole puuttunut eilä mgös pitiiä, tulifia puheita ja mäittetyitä. SJIeibänJtn ebuslunnasfa nätymät nuo tut anpäi= roäifet pitfät ja mönestiroatlan jarruttamat riistat faa^ man jalanfijao. 3fa futnfas muuten, tögtygljän fitä: näyttää ulospäin ulfomaitten efintetffiä! v. SJiitä lyötyä fanfahe näistä taroantafaa uubisiu* mistä riistoista mahtanee olla, on roaifea päättää. (SU mät taiba itf?t johtamat ^enrilötfään tietää, iroätaina* faan ole fityen fen fuutempaa huomiota panneet, perästä päin on aina main fuulunut: Itymän puljeen piti 9Hin janotaan fummahalin puolen omilta tjenfifjeimolaifista.- Ytymme, mitä on fggnä jiiljen, ettei etemäin fofu älistipolittfoitfiiain. Ijgroät puheet" ebusfunnisfa, meillä enempää.! tuin, nutuauaiaan, ole fen paremmin roairitt» täneet potroäretyin ja jjeibän politi!oitfijoi infa. ggnät

12 n oit ufein liiallinen fiipoifuös ja mieletiömps. SJIutta filmiin pistäroimpänä fppnä on fe feilfet, ettei joulot ole putjujaintaiana filfä tarmolla luin fe pffiti riitä, että äänestää ja maltuuttca, tarmiiaan fti^erc nmutafin, ennenfuin pormarit usforoat, että on mäittä* mätöntä teijbä mitä maobitaan. $ämän tietämät pormarit aila Ijpmin. $e eimät anna fuurtafaan meriitistä fihe feilahe, että lanfan joulot omat pintdpuoiifesti järjestyneet luo! fataisteluure roaltlohifefla ja taloubeuifella alatta. $eihä on ieinot. tätä mastaän, ja ijetöän lägtettäminään olemat joulot: omat monin metroin taisteluluntoif empiä. 3 a Ijeifläi' on foto joulot ja poliifimoima.' SJlutta fgmimpänä fiintfe fiifjen, että fofialistijoljto jäin puheet omäi niin telotte» mia pormaretyin näijben, ott fe feilfo, että työroäest5> patannuffia maatiesfoan ei ole, famaha tarmohä ja r o ^ leubeha luin luollätaisteluun, rgijtynit läfilfi mäorälii* fimpaan ja mielfaimpaan miijöllifeenfä, foiben lautta malta ppftty pormatien läfisfä, 'nimittäin pa^eifiin ja: tapainturmelulfeeu. Elämät johtamat alennuffeen ja omat; aina työmäen ebistyspprmnöitä mastasfa paljon lujetn»- maha manilla luin on luultu. paljetta ja tapoin turmelusta mäailma iähaantatta fuofislel&e ja fuofittälee,. ja niihin tartutaan mäfjäälään ajattelematta feuräulfia. 3 os työroäcstöiiä itf eliöön olifi läfitteet tästä Itimo* nmasta fifäifestä rotyoiiifestaan p^tä felmillä' luin ut= lonaifesta ja famäha tarmohä taistelifimat tätä fifäis# lalmamaa roiiiollistaan mastaan luin nllonäista, nitrt ijotel

13 12 ficliä neumospöytäin ääresfä tehtäijiin, iättäifi pyfyroäm» apää jdtfeä, eitä horfritfi jofaijert hyötylaineen tosfetutfesta. 3Iifa maatii aatteitatäytännösjä toteuttamaan, jo Tttielitään ia pystytään luomaan jotain pyfyroäistä ja tofi fjqöbyllistä. SRgt roaabttaan ebehytyffiä, ennen» luin myönnetään maatimuffia. e että fofialtstein lufumäätä lastetaan ufeisfa maisfa faboilft tuhanfitji jopa miljoonttfifin, ojottaa, että joutot omat malmeilta. ofiaitsttopettfa ja tapitalismin liristyffeuä on faatu nämä joutot järjestymään maiti» ohifiifi ja ammatiuifitfi Ifttotffi. Stäittä tiettömättä on olema mertitytfenjä taistelumoimona yhteishintaa uubis» laroisfa tapahtumisia. Sotutta näiben juurten joukojen lasmatus fofiaiismiin on jäänyt fuurimmalft ofafft fyr» iään, hm ladotaan foftalismtn jaloa periaatetta ja perus» mppta. jjdhtetäfunnautsten laitosten uubistaminen femmot» lenaan ei roie yhteishinnan uuöistumtfeen, fiitä pttätfi olla fyhitfi totemusta. (Samalla pitää tapahtua yhteis» lunnan jäfenten, yhtiöitten uubistuminett. Stun ytjilöt mubistumat ja roieraantumat pois fiitä mitä on roanljaa ja pahaa, niin jitä fuurempi mahbohijuus on faaba ai» loan laitosten uubistus ja niistä mieroittaa pois mitä ton manhaa ja pahaa, katteet ja riennot omat täsfö erinomaifia tetijöitä, tun niitä fäytännösja harjaannutaan moubattamaan. Suonet pettymytjet ja tatieruubet 'Cimät ole omanneet lauttojen filmiä nätemään, että epä» lahtien parantaminen ipoibaan alfaa omasta itjestäru» meten. $un fe jieltä läjin alfaa, fitä patnamammtnfe mmiluttaa niihin ugonaiftin olojen parannutjiin, joita myt niin hartaasti ja innotfaasti oletetaan tuleman.

14 131 Sffhttta tätä fetffaa on meillä ja munana pibettp roäpä= pätöifenä ja roäpän tuottamana foftalistifihe perinnöille- fppstä Päätin, että fe on muta. porroarteisten maa= itmanparahtajain oppia, jota jarruttaa oifean tietoifuubeii ja toiminnan peräämistä. SDlipin joptaa ptppuoitaen ia pinnaeinen toiminta,.. liitä on eftaterlfinä pffi monista räiteimmistä tapotta tapina. Dfa tpöroäestä äbinäifen tiiplori roailututfesta?. ia mitään patti tfematta antautuu taisteluun rapatoaean plintä muuria roastaan, fiinä roaproasfa usfosfa, että npt jotain ennen tuulumatonta romaptaa alas. futata Ippptnäföistä ia feroettä perintöä! SSairoaa näfemättp,- ppbeeä täben fäänteeeä luueaan faataroan rooitto, jopon ei oea ebes roatmistuttu. Säroä tapaus puolestaan ofottaa, futata on paljon latetinlqöle {a fpriäeteite tgö= mäen tofi fasroatusta fofiatismin aatteifiin. 6 itö olifi patioa ebueifempaa ia roaarattomampaa» läpbä taistelua raupaeifin feinota raparoaean etitroarus» tuffia roastaan, fuin antautua tuottaifiin mimmatuipin feitfailuipin, joista ei tiebä mitä titaee tutifi, JoS niiniini färoifi, että moitto fieä fertaa faataiftin. 3ioS meibäntin maamme tpöroäestö, jota rapa* roaean rautaifesta fomuubesta färfii Ja maatii ebuet*- fempaa olotilaa, olifi fiitä pitain tuta fe petäfi epälop» bat puomaamaan, rpptpnpt fieä tarmoea taistelemaan raparoaean roaaraeiftata maptia roastaan popjaa mpö= Ien Iitin fe antautui ebeeä mainittuun ja tnuipinfta epä«- tietöifiin etujen roaeoitulftin, niin roaituttaifi fe meibän otoisfa ja pataaroästi porroaristoon ja mafentaifi roit=

15 14 SpömäeStöri perimiljollinett on etupääsfä mäeijuo» 'tn at, Jotla omat pormarien EäjiSfä. SuomalaEEo oli lattiallamme ia erittäin fgmt0ä.rinteinä piettä joueeoiilaifuutena alfaa pohtia mgötert tmfiintumaan. puhumatta EaiEeSta fiitä toiminnasta, mitä raitttustgöllä on ennemmin ja iälemmin aitaan» la a tu. $ämä laffo on ja olifi ollut g^tä tätleä ja ma» faroa fatin monet uinut lafot, Joita tekään juottojen palfeofen parantamifeefi ia epamaiaifen toimeentulon -ebutfi cittäin huomioon otettaroa juomalaeosfa oli fe, ettei fiinä oleminen Egfgngt rahallista uhrausta, aoaan päittroastoin aitoi monelleein tuottaa runfasta taistelun paheiota. QoS tobella juomalaefo olifi toteu» lettu fillä harrastuefella Euinfe enfi ^eteellä nägtti mie» lei mallaaman, niintofiaan ei olifi meibän maamme lögijä* listöqä fggtä maieeroiba roäeiiuomien tuottamaa EirbuSta, niineuin ngt roaieeroibaan. i niin Euminaa olifi mei» bän maasfa tapahtunut, että porroarit mgrifgjuoman ieittäfinö ia Eauppaajina olifimat EenenEään fuuhun ru» menneet mätiiuomia Eäatamaan laeon tuottamien feu» tausten rouoefi. itä filloinen fäätgebuseunta, maieea oli fuuresti riippumainen olut» Ja miinapatruunoista, olifi moinnt moista laeiafäätää. SuSEinpa heillä itfel» lääneään olifi mäeijuomain fäilqttämifeen pitemmältä halua ollut. SKätriä mainittu EanfaSfa heränngt iuomalaeon into Ja ponnistus olifi marmimmin Ja pätemimmin malmts* tanut tietä EieltolgiHe. jsun on ngfgifehe Sannalle fou» ibuttu ia iuomalaeeo Jätettg, on rateaifu maatinut niin palfon uhrausta Ja riitaifuutta eri Sannalla olemien -puolueihmisten rnälihä, QoS iuomalaeeo olifi Jattnnut

16 15. ja leminngt, niin Ijuomaa tgpeunfhr, ettei fidoin olifi iarmtnnut pormatittisten ja mätijuonialaisten mielipi* ieitä ja ohjelmia himota, ajafoot fieltolafia tafji ei; niinfuin npt on faatu te^bä moneen lertaan. illoin olifi fieitolafi faatu roarmasti ja ppfproäifesti, mutta uptnä&jg jitä estämän SRanSfan lauppafoptmuffet ja muut f en femmoifet pormarittisten mehfeet, maitia onfin ebusfunnasfa faatu fieitolafi läroitfe. Saitaa perältäfin jääbä tämä fieitolafi hpmäff»}* mätiä iorfeimmasfa paifasfa, fun ei fanfan pobjafertof* fisfa herännet juomalaifo ole enää fitä fannattamasfa ja ebettgttämäsfä. 3 a jos juomalaffoliifettä töbetta olifi ppritiptote* Tittamaan ja liiifeen rimejä laajennetiu ja roahmistettu, niin marinaan roiinatehtailijat ja oluenpanijat ja fatfen iarmaifet Eapafoitfijat olifimat otteet pafotetut liitteitään fupistamaan ja fulfemttanfin iti ajoiffi, ttiiniuin Eanfa näfgi tahtoman, fittä onhan fanfan tahto janottu oleman forfein ole tpöroäestön, fanfan pobjaferroffen, jota enin färjti mäfijuomain turmeluffesta, jpqtä:;. huomata, mistä feinot omat löubettämisfä mäfijuomain.firausta mastaan. -Ke omat lögbettäroisfä ihmifestä mitään tppbpftämää faaba aitaan ilman omaa ponnis= lusta ja toimintaa, e pitää paiffanfa täefä futen muis=> jätin elämän monimutfaifisfa mttihetsfa. i ole fqptä luutta Suomen fanfan maipuneen juoppouspaheen iti orjaffi, fosfa ofaftn on näottänpt moimanfa mapautua fen EahletSta, Emt maan fägttää tahtoaan ja tarmoaan. paljon on taajaa tähän jo» bettu raittiusliiffeen toiminnatta. 3 fämä Janoa, että /

17 16 fojialistit omat tätä pitäneet roäbäpätöifenä Ja jääneet toimettomina maatimaan gläluollalaifflta julluja. mäftjuomatulmatte. Sättaifef mootimuffet näyttämät Uttiin titfaagti tuottaman mielä tulosta, iosfo perästälään, fosta ebetteen annetaan maffanpitäjiffe aihetta felittää, ettei lanja maabi juttuja, fe tahtoo ebetteen lägttää mä* fijuomia, Jota of ottaa f e millä halutta ja innolla niitä mielä lägtetään. SBaatimulfet omat paljasta fiibottajain tgötä. ifatf olaamme maan Siomoje SSremjan jelitgtfiä J a mieiiataa SBenäjällä ngigifin,josta, olemme paljon tlippmnaifia. $a ofaaroat ne mastustglat pmasfalin maasjamme lögtää fgitä jos tetofgitätin. /> $os uomesja olifi raiitiusliile menngt ja ebis» tgngt pohjia myöten, niintuin moni on fgbämesiään totmonut, niin tollohan pörmaristo, jolla mäeijuoma* oileulfia on, fanfan raitistuttua julteiji ja Jebtaifi jimis» tglfeenfä ttäbben tungesfeffa mätijuomaa lanfalle ja pubua mätijuomaliitteen tatpeehifuubesta? QuomalaiEp on elämän jufupolmen tuoreesfa rauistosfa, mutta maan pettgmglfenä. i?utnfa muuten, fun f e ei tahtonut fitä ebistää J a laajentaa. en fijaan foimataan porroareita ebetteen mälijuontain turmioni* fuubesta ja lerslutaan ottaman fieltolain lannalla. SQoibaan janoa, että metoominen juomalaftoon on aiheeton ja manbentunut, lun ei fitä Iraan jeu* taltu. Olioonpa niiniin, mutta totena pgfgg, ettei mitään; aitaan faaba ilman perinpohjaista toimintaa. Sait jem» moifina Iitin {moitettaan eimät ole mabbottijia tulemaan ilman lägtännöttistä alustaa, iitä pitäifi otto {olemusta ailain tapahtumista.

18 17 SöyyäliStön ntmeä tantaroan!<mfan ojan, jota ot» juutta tietäfi lärfineenfä Ja rafjaroatian iestä lattioillaan lantaa, tarmitfee färjttää firoeeccifiä roointiaan, JoS mielii fen forrosta riitä main järjestyminen Uittoihin ia puoluelain, fitlä fe on magia ytfi ofa fitä tetjtä» mää, Jota yhteinen yijbigtämä aate futfuu täyttämään. Qo* laifen ytfilöntin on omagfa elämästään fjarjaannuttama nonbattamaan fimeehistä elämän maatimugta. Äaifigfa fuumtitelluisfa pyrtimytfisfä ottoon enfi tyfymytfenä yffilöin firoeehifyyg, ia ennen tatitta etu* timin peniilöiben fupteen, Joihin taittein tatfeet ttintymät ia jotben efimerttiä niin paljon feurataan ottoon pyroään tatji paljaan päin. Sf«fitä myöten myös tatarimeisfä. SärjeStyneefeen työmäieen Juuri latfotaan, tuhtia f e elää. nemmän pontta ia painoa on pantama tunnot lifuubelte Ja fjymälte elämän fäytöffeue, Ja paheita ma g* taan on taisteltaroa niin ytfityigten tesfuubegfa tuin toto iäriegtöigfätfn. Spaljeifiin mättetään pormariltifuuben upottaneen onyffifuutimpia fyitä alennustilaan. Stytyinen aita ei ote enää pimeybeneitä tietämät» tömyyben aita. Seroitetäänyän niinpalion liriattijuutta maligtutfetri ia pibetään puheita, joigfa ainafin perus* fämeleenä taituu fimeetufen elämän maatimugta jamcr* fitystö. Söiutta fanoa täytyy, että on paljon huonoa tirjattifuutta ia lelmottomia puheita pibetään, jotfa fuo* rastaan johtamat litytymistilaan marfiniitt perttiä ia nuorifoa. SOiutta huonoja oppaitatin mastaan on tais* teltama. Saybittomuutta ja fymättifemmän ymmätrytfen puutetta on ilmestynyt niigfä pyrinnöistä, jotta omat ' v. 2.

19 18 jääneet eteenpäin pgrtimän töpälistön elottoman fan» itatittfen. Sämä tulee parhaiten nätpmita jiinä f un niin ptfipuotifesti a m äpsjä taääräsfä on marultaubuttu aatteita lägtännösfä toteuttamaan. Sotmotui juuret parannulfet eimät ptttita aitoihin toteutat, jos p ä ebel= leen rpbptään ponoifjin a prtitf emottomiin teloihin. Sälä malaifetoia tapautfia on monta. Sultoon mainitulfi eräs faupuntiemme luffotapauifia, Jolloin tu= pnfia tgölätfiä tuli taion tai jutun talia estetgiffi tpstä. >eti roebottiin potiifiprrotijta Ja fumetnöötita, että ful= letoöt mäfijuomamggntäläi ja tapatat, maitia tgltä ennalolta tiebettiin, tainta tu rp a niihin metoaminen on tältaifisfa tapautfisfa. Difeutfienfa pohemifetfi jelittämät jen tapafoitfiiat. Min on iäänpt melteta iofaterta iur* mion pefäpailat auti, ja niisfä menetetään aineellista ja pntistä omaifuutta fireämmädä ajalla. Sutata paljoa ebuttifempaa ja marmempaa tähaifisfa tapautjisfa oiiji mebota omitarooimtta ja tuntea luottamusta omaan itfeenfä J a toto iärjest^neefeen ioultoon. SJiutta fel= laista luottamusta ei ole, tosta jitä ei ole pprlttg prättämääntään. Siaatuutta ia papntamaa elämäntapaa mastaan sbn noustama itfe, tosia omat epämarmoja ne toimen* piteet, iöiljin lullotatta näätään mebottamän. SaStaan* janomaton totuus on, että malistus ja pm ät elämän lamat ihmistä nostamat ja topttamat ja tuottamat tun* nioitusta eimättä futataan alenna ja pimennä. Sietoi* ftaa tästä pitäifi luntin tanfalaifen noubattaa tutfu* mustaan elämän tebtämisfä. $0 taulifi ajan oleman, «ttä tiebosta ofaeetfilfi tulteisfa fpmisfä rimeisfä ei olifi montataan fettaisto, iotta altaalla tphä anfaitfemanfa

20

21 30 ifjmifen uutteruuben Ja työn oljella. SGBuoben maitjeet; tulemat \ a menemät tartoitutfen mufaifesfa jjärjeät^e^ fesfä if)mifitle ole mitään työtä im«tista j[a pakotetta Saitfinatfuuben Itymää antoa. SBiia. on itjmifisfä iifesfään. Särieiniä fiis otifi täyttää ng= fgistä aitaa ratfaistatfemme, miten Eaiiii päöfifitdöt Emistä antimista ofattifitfi, ettei tenenfään tarmttfifi niistä riihettä. Qn^imittifen ätyn piiäifi fuitya faiifi ebistyifem harrastaiat inhimillisten aifomusten toteuttomifeen. ijseri* aatteiben" ghtyiäifoijttä on tasmatettama. 3pr!tää puo^ tuemimmaa on hihittämä eitä tafaperoista trjötä ebis=* tettämä. Emme teot uuben ajan tulosja olemia tyty^ nnjfjiä rattaista mäfimaltaifiha roaffanfumoulfilla. SJteitteon tehitytfen portit amoinna, fiis tätä tietä on mae)bol=tifuus ebiftyä fifättä }a päältä päin. (SbuSfunnan työ Ja toiminta tultoon anrostelum ataifetfi, tosia fanfan elmtytymolfet nätymät joutuman puoluemimman raabeltamitfi. e ajatus taufuttatoom täsfä fulti, että fofialtbemofraattifen puolueen ebustaiat marntimmin ajaifimat työmäen lärteimmät afiat tämitfe OhteiStoiminnaQa pormartltisten ebustaiain fansfa. Sari» tää mastatohtaifuutta on molemmin puolin hihittämä.: Styt fun terran on faatu fanfan ebustunta, tulifi fiinä. toimia otmaltifesti ia armoffaasti. Stömän Iimlifi fuu» tuman afiaan, eimätfä miltään pahan hengen roaifutti» mei faifi fitä estää. Slfiattifuubelta töpbettäifim ohtymätohtia fa yhbenmufaifuutta. HeStitien tautia otifi fuutempi mahbottifuus faamuttaa fipeimmin latmattamia reformeia. parempi mätjän terralla tuin ei mitään, iitä» hän fitten otifi tie amoinna fuurempiin uubistulfiin.

22 21 Olioon f anottu, että lögtgg äärlmmäifiä taantu» mutfeltifia, iotta eimät*antta tinfiä etuoiteutfistaan nti» tään muuta iutn muotofeiftoiaffanfatt hmoätit eimättä _ loimu antamaan fofialistifihe maathnuifihe tunnustusta, taittein mähimmin äänestäroät heibän ehbotutfiaän. SJtut» la niin on totfettatin puolen äätimmäifiä, ioiben litinä» iöifgubehe pormari ia pormarten humättin IjattaStuSfet omat tau^istus. SJtetltä on Jo tofiaan totuttu fii^en, -että porroareisfa nähbään taittea muuta luin ggroää. "Sätä en fano pormatein puolustulfetfi, maan fapon puo» lueettomasti mitä on totta. Stäiben tahben äärimmälf ggben mätinä fgttä lögtgg g^tgmäto^tia, os maan tögtgg fgttttfi tjpujää tahtoa ^a annetaan oman mataumulfen maituttaa eitä aina paltaan puoluehengen ia puoluelomettnon. Dlifihan tämä ghbgsmaifutus taunis turnaus (Suomen nuoresta ia aiot» -telemasto ebustunnasta ulfopuotettettn tfänutaamme rafo» ia. itä fuintaan SBenäiättätään fuomifgöitttä olifi niin fuurta huolta Ja maimaa maamme ajioista, fun näfifimät gtfimieltfen ebusfuratan tofi toimesta. SgämäeStä ontgttä äänettäästi oppinut lumoamaan otemaifen iäriestelmän. Sitonet tgmmenet iopa fabattin terrat on totoutfisfa Ijuubettu: irti porroareista! SJtutta ioistatfetfi nämä ääneltäät huubof eiroät ote fuurtalaan «taanfaaneet $ästä on ainafin maltstunein ofa fet» -miltä, että fe otettaan taiffia mietenpurtautfia hgmätfg» ttg t SBaltiotlirien äänioileutemme on tgttä tärteä faa» mutus. en enfi toiios ei ole tuitentaan iohtanut irti pormaretsta. 3 a petättämää olifi okuttin, fos niin hui» tusti olifi fitfi, ettei tgömäestö olifi faannt i 2gHätfeen»ormareista. SBaan fitji, että olifi

23

24 23 löinä aina toimineet. Siitä fanoifi efim. SBeBel tästä? _ Suo phtfemätön tiiljfeä ääni lienee Johtunut rnpök fiitä!un porvaristo harjoittaa tgömäestm toetaan for* toö ia roäärggttä t)iftpuoitfe ti laabittujen latien turmisfa, eläen tuitenttn itfe gleetstä elämää. Sotfaalta on taas luottamilla ollut fitä fgtgttämäsfä. Suoifamiliatla outin meibän maasfa tuten tai muuattatin oma htstorianfa. äreikä on totuttu leimaamaan rniljattamiift pormareitfi taitfta, Joilla mädätin on poittemoia mielipiteitä. Pfinpä tgömäti nimittää toifiaan pormareitfi Ja Muutelee alas. tun ei aina ojaa puljua famaöa tapaa tun puolue tästee. Dnljan erotus fortopormarien ia niiben mälthä, iotfa aminattinfa ia toimeentulonfa muotfi hoitamat liitettään, mutta ebistämät tgömäen afiaa ios Eoljta ei niin tarioin gtjbettmufaifesti. Sätä tulee puolueemmelin ottaa Ijuo» mioon, fillä porroateiijin fostee aiheeton fggtös g tä ijtjmin tuin mui^inftn iljmifiin. uurlatfo toi muasfaan timeifjimme uufia tulot* taita, ja ne olimat enfi JjuumauffeSfaan, nuo StarraStuun fofialiitit, mielestään EelmoHifet ottömaanioljbon iäfiinfä. Siirin oiifi ioubuttuiaan, ios fe otifi Reille onnistunut! ittenfin on tghitfi poitettu mallattomuuefiin ia teloi* ijin, jotta omat tpömäenliitfeen armolle ma^ingohifia. pataamme roielä EoSfettelemaan ^ahinnonifia feit* to ja ja maalien tulosta. Dii pation fofiaalibemotraatteja, Jotta pelolla tatfelimat maalien tultua että Jos fofia!is= tit otifimat pääsfeet enemmistöefi ebustuntaan Ja fiis ratfaisfeet afiat ia laatineet lait Ja mielä jääneet hallitus* roattantin täjiinfä. gmin armeluttamiöe potuille pltft moitu mennä, maitta tietysti oliji ollut Jofin raja hai Iitfi}an puolelta, kapitalistit ja porroarit fgrjään Jää*

25 24 neinä eiroöt maanaan olifitatfefleel afiatn menoa tau» Ijasfa maan antara fota olifl nostettu. 3 a iofialtstinen hallitus, Jota iäben f äänteellä ott nostettu, olifi pian leitonnettu ja tulistettu. 3 a tähatfct teifatibutfet eiroät futataan olifi maallemme eitä enfintään fen työmäehe orotelfi. Sun ebehä fanoin, että luottamia ali a on maa = famme oma fjtstorianfa, niin täytyy tätä roäljän felmi» teliä. ofialisteja ja työmäteä on tästä fgytettg, maitia Iuotfanri aa on ollut ennen ia fihä on fymät ia iaumas ulottumat iuurenfa. SJtuiStettatoon maan, tutata muutamia aitoja tala» perin peräti mäfjän armoa annettiin työroäehe fimisty» neeh fääbgn puolelta. Stgömäteä Juuri pibettiin luotta» miijan alaifena. 9töy teästt j a IjalroelfiroaStt tiusfuttiin työläis jijmtfille Ja taifellaisien nöyryytysten ataifitfi fjeiiä painettiin, ifäänfuin eimät olifi ifjmifiä otteettaan. SioStatanfa" oli ^ciece iamatttaen nimitys {a fatarat" eibän lapfiheen. SouIuiSfafin io tehtiin tuntumaa erotusta parempain" Ja luonorapata" ihmisten lasten mälillä. ristettyinä, ne muutamiin aina omat olleet raataiatn lapfet. 3 a pienotaifet jo artaostelemat itfeään ifienfä fuuruuben mutaan., SJtttä muuta tuin luottamaan lietfomista oli uo«malaifen ia Stuoifalaifen puolueen mältaen taistelu? ttttuistettaloon maan, tutata pittähe fiinä mentiin. uo» matoinen puolue oli fihoin ijyöttääroö puolue ia toetti ajaa pyljää aftaanfa" iuuri y tö mieijättämöttä luotto» mitalia tuin nyt fofiaalibemotraattinen puolue. SJtutStaa ei tätä taljbota nyt tunjtfe oqaan afeman lettoina. SfäStä taistelusta on työmäti tuotfami an olleet oppi» /

26 f 25 uut, ja fitä omat otteet opettamasfa maisterit ja pro» fegforit ia muut oppineet Slfjtaatte fiinä pantiin tois» fieltfet Iftuotfitt fanaa ei fallittu, ien fitä Sägttl, fe oli Sofjta mtpflinen. Koulupojat SeStenään tappeliroat fa» moista afioista, mistä ifät tafjbo tätiä te^bä arraoitomaffi lanfanmattaifuuben Ja fuomalaifuu» ben juurta taistelua; olen maan tuonut efilfe nuo po= n oi emot, joista piili luotiaroifja. SproäeStö on jätteen» päin Suin Siiljfo on mennpt oljf, oppinut antamaan Suniin Sieielle armonfa eitä fiis ole tältä Sannalta pitä» ugt mireiqä IuolSarotpa. 3 gömäfi afattetee, ettei taito j ole taafalfi, maissapaofaa toistafin SotimaiSta tieltä. SuolEamipn maiiutus }a pnfep fiaufonsintapaljs! tumisfa omat otteet tefijöinä. 5Raa asti ia tglptf on alustalaifia lapettu, niinfuin eimät olifi paljon eläimiä i paremmat herrat Soreistaan pitämät futtrempaa p olta I tuin raatajistaan. '! fimeriteia olifi paljon, mutta jääfööt nämä ma= i laifemaan SrpmgStä misfä luoöamtpn Juuret piilemät < i ole lumma, jos tuo roip npt ilmenee rairootfana iotfeha puolen. Stälgg toteutuman raamatun, fana: millä mitalla "te mittaatte, pitää teitte taiaifin mitatta» I matt. 3 a p ap SöStaa itfenfä.. paljon tarrattaan pleraää mielenmalttta ja itfe» tiettömistä enneniuin luottamipn telemät pam at omat umpeen parannetut Sägän parantamistoimeen ei ole raielä rgppttg. anontalepisfä on raäliin launiita pupita pmistä Oileista, mutta famatta pöfätäön Po ostopuolen Simppuun puoluemimmasfa. Kägtäratötti» iettä alatta famaa melslettä, lasfoia, fulsuja, rauljatto»

27 26 muuffia, testinätstä fertoa. Mäntän päättä fttten mat* tiellinen taitoas utytaamana. jrautaifetta lujuitbetta rengastuu matttifema ja omistama tuotta omistamattomia luottia mastaan. mäti nägttää liittoutumifetta {a qtfipuolifetta järjestä» mifellään opettaneen ja patottaneen roastusfajanfa jär= jestpmään, ja fai«)at etupääsfä tuotannon mälitappalten omistajat ja mälittäjät forottantaan eiintarpeitten pinnat monenfertaifestt/jos fofyta täljän on ollut muitaiin fgitä. SgömäeStö luottaa ammatillifen liitteen moimaan maltiohifen liiifeen rinnatta, feuraten utfomaifia efimert* Iejä, jotta eiroät meille jota tojjbasfa fotot. Sttutta f en fijaan tpämäestö ei ole fuuremmatta innotta rpljtgnot ajan»atieisfa oloisfa iäryttämään fjpmätfeen folmatta matfuttamaa feinoa, ofuustoimintaliifettä. 33eIgtaSfa on ammatittinen liite maurastunut moimattaatfi ofuusliiffeen lautta, nglannin tpismfiti allot ofuustoiminnatta te» IjottaaSti afemaanfa parantaa ja fitten toasta ammatilli» nen tiiie aitoi troitnistua. irocljbaien {anturien efu nterki on rnalaifema. Sttitä tofiaan Ipöbpttää, maitta memerottaifimme tutnta torteiffa to eroitta itfeämme ammatittifetta alatta, tun m eihän puuhamme on niin raäfjän tuottamaa. $al= Iän plennptfet, joita on lotoitta ja muitta teinoinfaatu aitaan, ei ole paljonfaan tpömäen fättä lämmittänet, e on faanut liireimmän tantta luorouttaa näätä Iifä= poltat toifen lautta omistamien ja mälittäjien EjgmäEfi. taltan glennpffiin on tullut mastapaino tulutustgrpei* ben pintojen noufusfa. Sttgtginen hila rafittaa paina? masti juuri föpljälistöä etupääsfä.

28 27 Sffht mälijuomatn pinnat omat falltstuneet jtr tamara huonontunut, juopot jiitä omat toti jiinä määrin, että laeeaijimat juomasta. STamatonta mälinpitämättömppttä meillä on ojo^ tettu ojuustoimintaa lohtaan juuri fittä tahotta,-josf a fe olifi mälttämätön elämän maiieisfa oloisfa. Dn iiteafft paljon luotettu maltiottijeen ja ammaiihifeen toi* miniään, jota ei iuitenlaan pijinään metele jo roähän^ Iin pitemmälle latfoo. Ammatillinen liite femmoifena luin fe meihäkn ilmenee torleine meroineen, rajoittuu: harmain malalfi lopulta, $itäifihän fiitä jo olla lole* mufta, ettei fatftha ole maroja niihin juuriin uhraulfiin^ joita ammatillinen liite nielee mastatafjeen ebes josjain määrin tqrlotustaan. Suinfa paljon fortoa, määrin^ iäptästä ja hojaannusta ilmenee täsjä, mailla pitäifr laikien pljbistpä jaman lipun alle. Djotteena on nuo» loisiasmit, jotta eri nimijinä tpömäen liittoina ja ph* bistplfinä omat jarruttamasja mastustajien juurelr mie» Ien iloifi. w Ammatillinen liile on taisteluliife ja jillä on IjpöE* läpsailanja, joita nielemät maroja. SBaStuStajat moimat mpös hpöfätä etujaan rnatmomaan, joista hoihän ott tireenä aitana täptpnpt luopua. ttftutta ofuustoiminta* liile on aina marntemmatta pohjalla. Aina täptpp tu= luttaa, ja Jututtajilta omat fauppiaatiin rilfautenja loonneet ja laupan jelä teollijuubett alatta ojaiephtiönjä perustaneet kauppa on maailman fuurimpia mahteja,».. SJlifäs olla ofuustoiminnan amuffoi itje lauppiäana ja tututtojanajja jiten jaaba hpätq omaan pusfiin. SttuttaojuuStoiminnan aate et fijoitu pfjin faupan alatte. ABaill : meillä on totuttu tpptpmään tamattijeen jofuri* ja Iah*=

29

30 29 0 n tobeha Jo rnentt) niin pitfätte nutfnfurifesfceä tgöroäen JohbannoSfa, ettei igömäett totolla tahbotas pteifemmin haluhaasti feurata efitelntiä QfuuS=aatteeSta.. SRieluumniin lummettaan oifein Jännttgtfenä j[o harmia naifetta tartfuubetta faiienloifia repäiferoiä puheita Ja; fertomutfia, Joita i»gmä tt tottuneet puhujat IaStettete= mat f ottajista Ja tapitalisteista. tthintuin ei tgömäfi itfe iieiäift omasta tofemuffesta, että he omat forron Jo olifi mihboin aita Jättää tuohaifet repäi*- femöt palopuheet, fuileluubet Ja räifeät tirjoitustamat: rnuinaismuisoitfi. niillä mitäänhpäbpteiä. SBcifitä noutuintoa muutentin ptfä pitää, Jos fiiijen niin fuurtn taipumusta näpäää oleman, 2pi5mäen festen onfgl* lästptti) firfoisfa aina uuhestaan tuultuihin Ja muoti* fotoja manhoihin puheifiin, Joille nauretaan päälle, minpä näfpmät tpömäeopuhujat fpmätte tatf ahtaneen iirlon tattiiltaan, tosta petin ntaäiroat manhoja Ja tu= luneita puheenpatfia, maitia eimät otettaan firtolte Jafen opitte fuofiottifia. PfuuSaatteen lunnetutfitefemifeen tarmitaan mält*. tämättä äänenfannattaja. Sotainen tietää tuhtia Juuri mertitps telmottifetta fanomalehbettä on. DfuuStoiminta* alalta on melfein totonaan puuttunut marjinaifesti fitä? alaa felmittelemä fanomalehti. Sota mähänfin hatuaifi laajemmin tutustua ofuustoiminnan periaatteifiin Ja iägtäntiöttifiin puoliin, tietää fanomalehben tarpeettifuu* ben. Sfluo terran, pari fuusfa ilmestpmät piffu lehbet eimät mastaa taxfoitnsta. Suinta ontaan täsfä niin' tafapojulle Jäätp. Dnto tiimaasfa puolue taistelusi., latfottu fettainentehti tarpeettomatfi, mai ontomuut mai=

31 30 futtimet fitä e tämäs futataan liene fppnä fel» laifen lepben fannattamattomuus. Stannattamatpan nutuilta lepbet DfuuSlaupat oman letjben parhaita Ie» mittäjiä nltftmat, lemittämätpän muitalta lehtiä. Eipä jolifi liialft, mailla tpömäen ppbistpífet teiifimät famoin. pömäen juuri etupöäsfä tutifi ofuustoimtataan perep» tpä ja fitä oppia ppmälfeett jo huomautimme of uus toiminnan meriitistä ammatittifen liitteen rinnalla. Savomme mielä miitaia, mitä merlitps ofuustoimtanatta" on fojialismin toteut» tamifelfe. Öfuustoiminta on alotetta taloubettifette fofialis» mide, lamoin luin maltiotttaen toiminta maltiottifette ibfialismitte ja tunnollinen toiminta lunnahtsfofialis» mille. ofialismia on jo paljon opittu, mutta «äijän jos taintaan elettp. DfuuStoiminta tarjoo täpän ttlai» -fuutta ṫuotannon mälitappalten liittämistä lanfan täfita tältä ebistetään. SJtttä meitä palottaa noita luluifia roättläftä pitämään partioittamme muu luin oma mä» Itapttämättömpptemme ja pituutemme, SJtiitä poista» matta ebistämme omaa potastamme, harjaannumme ppteistoimirtnattifeen tatoubettifeen elämäänenftanä pie» nemutattä alatta. SäStä aletaan pprtiä laajemmalle. DlfitpiStä omistus=oileutta ofuustoiminnahafin rajoite» taan ja mttlmistetaan ftis maaperää ofiatismitte. a» matta fe antaa fäptännöttistä näptettä tuotannon mä» lifappalten ppteisomistutfen ppäbphifppbestä. emal» mistaa maiben ja tuotannon mälilappalten joutumista -Janfan läfiin roaltiottifetta omi tus»oileubetta. ; Staitfan lesluubesfa on monta ppmää ja fen pa»

32 31 t a ä t a t a r l o t t a r o a a p e r i n t ö ä. 9 t i i b e n l ä g t ä n n ö S f ä t o t e u t = l ä n t i n e n m ä h e n t ä i j i p a l j o n e l ä m ä n l o m a a o n n e a. Ö l i f i m a a n J ä r i t p e r ä i f e S t i t o i m i t t a m a, p a l j a a t t o i r o o m u f f e t j a o b o t t e l u t e h l ä i f e m ä t ^ a r a n n u t f e t e t r o ö t t u l e i t j e s» t ä ä n» f i i t ä p i t ä i f i o l l a t o t e u t u s t a. S u n l a t m i n l g ö m i f i ä o n n i i n p a l j o n t a r t t u n u t, e t n i i t ä p ^ b e S j ä t ä b e n t ä ä n = t e e S f ä o l e l o r r o a t t u, m a a n t a r r a t t a a n f i t t e ä t ä t o i m i n t a a j a p a l j o n m a l i S h t S t a, f i H ä t i e t ä m ä t t ö m g i S o n p a h i m p i a j m i f o j a j a e s t e i t ä i a i i l i a H a. p a l j o n n u r i n a a p i b e t ä ä n p o r r o a r i t t i s t e n h a l l i n t o a j a t e l m o t o n t a j ä r j e s t e l m ä ä m a S t a a n. S J t t i n o i l e u t e t t u a l u i n t ä l l a i n e n n u r i n a o n l i n i ö p p i i s t ö n p u o l e l t a, n i i n o n t ö g l j ä l i S t ö S f ä i t f e S f ä t t n p a l j o n f a n t ä j ä l j e n a j t a f n = t i l a a n m i t ä o n o l e m a S f a. S ö p h ä l i S t ö i t ä n i m i t t ä i n p u u t t u u i t f e n f ä h a t t i t f e m i f e n t a i t o a, j a f e n m u o t f i o n o l t u a o H a a n p l ä l u o t a n I j a H i t t a m a n a. 3 a t u i t e n l i n j u u r i! i t f e n f ä ^ a U i t f e m i f e n t a i t o o l i f i t ä r t e i n t ä j e l ä n i t p i j g p» t e e n e t t ä t u l e m a i f u u t e e n r t ä ) b e n. S u u t t a n ä g t t ä ä j i l t ä - e t t e i i ö i p l i s t ö n p p r i n n ö i s f ä o l e p a n t u j u u r i m i t ä ä n p a i n o a j a p o n t t a i l j e n i ä ^ a l l i t j e m i f e l t e, m a i l l a t a h b o t a a n ; t i u f i a n ^ t e i s l u n t a a. S a u l e t a a n t i l i ä p o n i e r o a S t i m o i m a * l a u l u n Q n t e r n a t j i o n a l e n j a n o j a : e i m u u t a j o h t a j a a l u i n i ä n j a l a i l t i m a l t i a S. S u u t t a m i t ä ä n p e r u s t a a e i t ä S j ä o l e e t t ä o l e p ä ä s t i j a n o j a t a u m e m m a l f i. «S i l m i i n p i s t ä m i m p i ä i l m i ö i t ä, m i t t ä o j o t t a r o a t i t» f e n j ä i a Q i t f e m i j e n p u u t e t t a f ö g p l i S t ö n e r i p l f i i ö i b e n t e S t u u b e S j a, o m a t n u o j o t a p ä i m ä i f e t t a p p e l u t j o p a m u r = i t j a t f t n, j u o p o t t e l u, M u n a t, j a l a p e r ä i j e t t e o t, h u o n o t a p a i» t i e n «l ä n t ä, e p ä j i m e e l t i j i p b e n t j a r j o i t u l f e t, m ä l i n p i t ä m ä t * t ö m p p S j a h u o l i m a t t o m u u s p a r e m p i i n p i r t t m g t f i t t t m ä p e n. 99 t ä h ä n o n m i i m e a i t o i n a t o t u t t u p a n e m a a n 4

33 f 32 totonaan porraarein nigfoihe, Ije tun pteig tuntoa f)at=litegfaan pitämät gm feffaiöta jörjegtelmää. Valion on fpgtötfegfä perää, fogta pormartt oraat firaigtgtfen etu* raartijoita Ja tjeibän olifi firoigtgneiben lamoin tefjtäroä potljaanfa epäfobtain poigtamifegfa. Sllutta tghä air ioifefta puolen mgög fggtä gtfilöigfä, jotta antauraat alentamiin tetniljin. iparaneeto afia fihä, että aina ja» noiaan: fe on porraarien fgg, tapafjtutoon mitä fetjuoja teloja tapnfa. Ratasta on pillitä itfeään jatoettaar rooimtenfa xnuiaan raalmiätaa enftn itfegfäön raoitto= tultua fille aatteelle, jota on fjänet roaltaanfa temmon* nut, ja fitten mgög raaituttaa muiljiniin. anotaan, että gmpärigtö pahentaa, mutta nteibän tägtgg, jo&- mielimme föpljäligtön afiohe raoiltoa, foettaa tagroattaa jotainen fellaigta gmpärigtöä, jofa ei pahenna maanja* Ipgtaa. Suutun toifinaon Ijgroin painogtamalta, tun feffaifet, jotta oraat tulleet jo paremmagta tiebögta ofai=lifitft, efimetfidään näpttämät fjuonoja taipumutfia pm» päätölleen, tun ip n päin magioin j obottaifi Jjeibän omalla ejimetfthään opastaman totfiofm poig taifegta teljnoubesta. 3og näin tefjtäifiin, ei fietohi tieto ja taitojäift plentfgggtaroaraffi, jolla iutbanaitaii.^h fomeit* taiftin exi titaifuutfigfa, eitä tietoleiraigiä tulifx u.-raijatt fätfetpfji QärjeStelmä on fellainen ja ppfgg fetlaifena iuitt ifymifet fen itfe tefemät, ituinta fuuri raoirna tantan enemmigtötlä, jota järjegtelmän piioista färfii, olifi muuttaa ja parantaa fitä, josiutin gtfilö fifältäpäin itfeään jiraeehtfegti jalogtaifi, famalla tertäa tun joutoihab luetetaan päältä päin oloja parantaa* Suinta paljon raäpmmän tarraittaifiin raagtunt*

34 tornia tapitaaiin mitlahercoja ja,turtnpitäjiä,ios tutin turitifi omasfa toijbasfaan mastuunalaifuutta ja turin«pitoa itfcnfä pii ja omistaift itfenfä pttttfetmfett laihon I 0 n liialfi paljon loimuttu [pettämään hakitf eroaa ^ luottaa faifesta, mitä: tottuu atemmatle tuolaee roahtro gofft. SRiiniuin föppiistö itfe ei enftnfään olifi ollut attjeuttamasfa fitä tilaa tm fä on. ^Paljon tofiaanolifi ornisfa iohbtsf amme parannutfia tepämä ja turihpitoa järjeätettäroä, ettei pqitferoitta ja furmpttäjitfä olifi niin paljon tetemistä töpälistöön nähben. : pptä on tohbistaa huomiota tpöroäen järjestöin fucinpito= ja baöitfemisfeiff olijin,!o ta niisfä näptään mentäroän pippuolifuuteen, tulen porroareintin hallitus* menoisfa. fimetliifi talon rifiureita lohtaan ollaan alttaria, rangaistuffetfi tuomitaan ufein juuria rahoja!» Joja, tietietään latffi'luottamus ja arroonanto tomerien feilen jopa patoietaan jättämään ipäpaifta. öimaleino IpHä rtltureiee ja pettureille, mutta fe'olifi nlotettama ntpös muihin feuaifiin, jotta tpöroäen ajialle teteroät roahinloa, nimittäin juoppoihin ja unetfostajiin g. m. SRtlloifia aatteen ajajia fehaifet tomerit faattaroat oqa, jotta fuluttaroat ailanfa ja rahanfa forttlpelisfä ja huö* nosfa etämäsfä, atentaroaifisfa ja fjuilenteleroisfa %vu> roeisfa. $os pituööalaifet niin tetemät niin tehlööt, fun ei heitä paremmat pprlimgtfet innosta, maan haiti jaaha plöeifgpbesfä mäsfätä j a firoeettömgpesfä. ofialistein armolle tämä ei foroi. Yleinen mieliala ort fiis tehitet» tämä fellcifetfi, että alljaifet taipumutfet tuomitaan m^ös omasfa tesfunbesfomme. On roaabittnroa arroolasta jätöstä taififta. anomölehtien^roelrootlifuus on täsfä

35 34 toljben tehbä tarmotasta uubistustyötä. On mebet» tämä päimän matoon laitti ne Runnoi taipumuffet, Joiben tahteisfa (uutin ofa JoutoiSta mietä on. 3outfoiaSma= tus on tyttä Ijyn>ä iofjbaflaatt, mutta filti ei pibä pie= «empiä piiriä Jättää huomioon Iuutifi enää tätiä maistuneella ajalla niiben festuubesfa, Jolla omat itfetietoifuuteen pääsfeet, oleman fehaifia, Jotta työpaitottta Ja muuattattn, ruotaitu» Ja iepoaifoina an» tautumat fjatpamaifiin testustetuatnetfiin, Jauhaen ufein mitä ruofottomimpia juttuja. i ihme, että (itä tetee nuortfo temytmietifyybesfään, fun (itä tetee manljem* mätiin. Sparannutfia naistentln afemasfa odaatt malmiit maatimaan Ja myöntämään, mutta ei filti ofoteta at» mottuutta heitä toetaan niintään paljoa, että Jätettäisi«naista Ijäpäifemät puljeet miesten testuubesfa. juopot* telu Ja tappelu eimät ote pimenneet mietä ebes työ» maitta, ^yttä fiis on paljon tofttyötä tehtämä mietä omasfa tesfuubesfamme, ennenfuin pörmarit Ja ijeibän fanomate^tenfä takaamat faamasta fyytös»aihetta työ» mäestöä mastaan. oftaalibemotraattifert opin tunnus» tajien^ tulift antaa moimatas näytös itfestään, että omat fifästään puhtaampia Ja ulospäin mattifetpoif empiä tuin potmariyffilöt. Oima opetus otifi fe niille, Jotta lauman omatiterstuneet (anoisfa forfeasta (imistytfestään, maif» lei fitä teotsfa lähimaillaan ilmene, pörmarit Ja fapi» latistit eimät ote fanfaue otteet (uinfaan hyn>äin Ja puh» täitten elämäntapojen efitumana. SJhitta tyttä piin aitanaan tulemat fofiatismin maitututfesta faamaan Jalompaa Ja ihmifeltifempää pirteä. QoS nimittäin fo» fiaalibemofratia moi tetjittyä periaatteiben mutaan, niin» tuin (e teteetin, Jos (itä tobenpetään tatmollaasti aje» taan hebet«tiillifeett upntaa«.

36 35 Vanhenneita fgmmenennellä»uofifabaha,»aion ia faifftnatfen ebistgffen ajalla tooifi jo obottaa tgötä* I tefemän föpälistön igfenemän fiinä määrin itfeänfä Ijallitfemaan, että rtittäifi ebes puolet ngfgifestäärt noita fattispalfiaifla järjestyen pitäjiä. D«totuttu»otwöt tamaan, että menee fanfan matoja miljoonia marffoja paljaafeeri järjestyen malmontaan»uofittain. Olifi tästäfin»älttämättä jotain opittama, fiiljen fatfoen tun fanfan enemmistö pprfit uubestt luomaan pljteisfuntaa. nfimmäinen eljto fttijen mennesfä on itfenfä fjadttfemt* j neu. ihm fiiljen opittatff, ei fihoin tarroitjlfi miljooneja marffoja rnaffaa IjerroiHe puttfemifesia., SBuonna 2000=nimtfen firjan ftrjotttaja ellamp I romaanistaan $Ijbenat»oifuuS fabottöa fäälintunteenfa I 19 mnofifaban fögpiistöä foljtaan, fogfa fen pllusfa fofo ajan oli pttituffen»alinta ja olifi fiis päättämänä j ja/pffimielifenä milloin tafjanfa fpennpt tefemöän lopun fiitä forrosta, jota»alitteli. SJhttta föpälistöön fuulu*»at ei»öt olleet ainoastaan tätä tefemättä,»aanfettt* ttroät fggffi, miniä täfjbm orjuutta färftmät, fen että pibän»apautenfa joutuifi maataan, ellei piittä olifi»astuunalatfuubesta»apatia prtoja pitamasfa Ijeibän etujaan, ja että jos p itfe p olta pttätftmät omista afioistaan, niin pibön fapeettomuutenfa olifi maatasfa. Särnä SBeRamgn fitjoitus»tittaa fiipn, ettei fanfa to* ben perään pgriffään fiipn mistä fe jo fongastuffen näfee»aan pitää fitä ebetteenfiit laulaifena päämäärä*! nään. e ; Dpeisfuntaa uubistamatta luolalla et ele fägtettä»»änä forfeita fouluja, joista fe fatfen maailman tiebon ja taibon ammentaifi. en tägtp olojen pafosta tptpä