ESPOON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ Ympäristölautakunnan kokoonpano Ympäristölautakunnan kokoukset Lautakunnan koulutus Ympäristökeskuksen organisaatiorakenne ja henkilöstö Ympäristötoimen koulutus YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA Talousarvion toteutuminen Espoo-strategian toteutuminen Lautakuntasopimuksen toteutuminen Espoo edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen torjuntaan Vesistöjen suojelu ja vesiriskien hallinta Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen Tuottavuus- ja tulopohjahankkeet Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen Lupapäätösten käsittelyaika Meluilmoitusten sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten käsittelyaika Lupapäätösten lukumäärä ja kustannukset Valvottujen kohteiden lukumäärä Annettujen lausuntojen lukumäärä Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteet YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄT Ympäristönsuojelun valvonta Ympäristöluvat Jätehuolto Laitosvalvonta Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen valvonta Roskaantuminen Lumenkaatopaikat Muu jätehuollon valvonta Meluntorjunta... 13

2 3.5. Ilmansuojelu Vesiasiat Vesistötutkimus vuonna Vesistökunnostus vuonna Pilaantuneen maaperän kunnostus Nitraattiasetuksen valvonta Ilmastonsuojelu LUONNONSUOJELU Espoon luontovuosi 2012 ja Rusetti-Espoon Keskuspuisto Luonnonsuojeluun ja yleiseen ympäristönsuojeluun liittyvät tutkimukset ja selvitykset YMPÄRISTÖVALISTUS, YHTEISTYÖ, LUONTORETKET, TIEDOTUS JA JULKAISUT Yleinen ympäristövalistus Yhteistyö ja työryhmät Luontoretket Luontopolut Tiedotus ja julkaisut YMPÄRISTÖOHJELMA Ympäristöjohtaminen ja ekotuki Ilmastonmuutos Hankinnat VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO Yleistä Luontokoulu Vaihtuvat näyttelyt Tapahtumat Uikunpesä Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelma Villa Elfvikin luontotalon aukioloajat vuonna Villa Elfvikin kahvila Villa Elfvikin ystävät - Villa Elfviks vänner ry

3 1. YLEISTÄ Ympäristölautakunta ohjaa ympäristökeskuksen toimintaa. Ympäristökeskus on itsenäinen hallintokunta teknisen ja ympäristötoimen johtajan alaisena. Espoon ympäristölautakunta on toiminut vuodesta 1978, jolloin se perustettiin vapaaehtoisesti. Lainsäädäntö edellytti toimintaa vasta vuodesta Ympäristölautakunta huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (1986/64) mukaan muun muassa ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilaissa hoidettaviksi säädetyistä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä. Lisäksi tulee huolehtia ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä, ympäristönsuojelun tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta sekä edistää kaupungin yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Lautakunta antaa myös lausuntoja, tekee esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille sekä suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan ympäristölautakunnan tehtävänä on 1. toimia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena 2. huolehtia kaupungin ympäristönsuojelusta, laatia ehdotus kaupungin ympäristönsuojeluohjelmaksi ja seurata sen toteutumista 3. huolehtia kunnalle luonnonsuojelulain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä antaa lain 24 :n ja 27 :n mukaiset kunnan lausunnot hakemuksista. Lisäksi lautakunta päättää luonnonsuojelulain 26 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja 28 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamisesta. Ympäristökeskuksen toiminta-ajatuksena on maailmanlaajuisista, kansallisista ja paikallisista näkökohdista paikallisesti toimien turvata ympäristön elinkykyisyys sekä omalta osaltaan huolehtia edellytysten luomisesta viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin- ja elinympäristön varmistamiseksi myös tuleville sukupolville. Käytännön työtä ohjaamaan ympäristökeskuksessa on valmisteltu laatukansio, jonka päivitystä koordinoidaan ympäristökeskuksen laatutiimissä. 1.1 Ympäristölautakunnan kokoonpano Lautakunnan kokoonpano ja jäsenten osallistuminen kokouksiin vuonna 2011 (suluissa vuoden 2010 osallistuminen): Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Pursula Tiina, Vihr. pj/ 7 (6) Tiippana Hanna, Vihr, 0 (1) Karimäki Johanna, Vihr. pj 3 (4) Kuusela Pirkko, SDP, varapj. 8 (8) Suontio Sinikka, SDP 2 (0) Berglund Marjo, SFP 9 (10) Haeggström Eeva, SFP 2 (1) Erävuoma Asso, Kok. 9 (2) Havu Isto, Kok. 2 (6) Granqvist Veikko, PerusS/Sit. 11 (10) Pirttimäki Jouko, PerusS/Sit. 0 (1) Kosonen Riina, Kok. 11 (9) Karatmaa Raili, Kok. 0 (2) Lehtonen Matti, Kok. 10 (10) Karas Jaakko, Kok. 1 (0) Rahkonen Jarkko, SDP 10 (10) Metsäranta Matti, SDP 1 (0) Saarelma Mia, PerusS/Sit. 10 (8) Lehtonen Maija, KA 1 (3) Peura Markus, Vihr. 8 (8) Stambej Ville, Vihr. 3 (1) Salo Seppo, Kesk. 10 (11) Käri-Zein Päivi, Kesk. 1 (0) Uusivuori Ville, Vas. 10 (11) Vepsäläinen Hannu, Vas. 1 (0) Vahervuori Hilkka, Kok. 7 (10) Vihra Sisko, Kok. 4 (0) 3

4 Kaupunginhallituksen edustaja Jääskeläinen Jarmo, Kok. 9 (9) Luomaranta Ritva-Liisa, Kok. 0 (0) Nuorisovaltuuston edustaja Vuornos Henrik 4 (9) Kanerva Jutta 0 (0) Johanna Karimäki toimi ympäristölautakunnan puheenjohtajana maaliskuun kokoukseen asti, minkä jälkeen Tiina Pursula palasi ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi. Kaupunginhallituksen edustajana ympäristölautakunnassa on Jarmo Jääskeläinen, Kok. ja varaedustajana Ritva-Liisa Luomaranta. Vuonna 2011 nuorisovaltuuston edustajana oli Henrik Vuornos ja varaedustajana Jutta Kanerva Ympäristölautakunnan kokoukset Ympäristölautakunta kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 104 asiapykälää. Vastaavat luvut edellisiltä vuosilta olivat: Vuonna kokousta 111 asiaa Vuonna kokousta 153 asiaa Ympäristölautakunta piti sisäisen toimintaseminaarin Lautakunnan koulutus Lautakunnan jäsenille ja varajäsenille järjestettiin tutustumiskäynti Fortumille ja Finnoon lintualtaalle. Lisäksi lautakunnalle järjestettiin erilaisia puolen tunnin mittaisia tiedotustilaisuuksia ennen varsinaisen kokouksen alkua: projektikoordinaattori Mervi Romppainen kertoi 4 V -hankkeesta energiainsinööri Tiina Sekki kertoi KETS-työstä kaupunginsihteeri Riitta-Liisa Kammonen esitteli sähköistä kokousmenettelyä RCE-koordinaattori Mari Nuutinen kertoi RCE Espoosta Lautakunnalle oli varattu mahdollisuus tutustua eduskuntaan Ympäristökeskuksen organisaatiorakenne ja henkilöstö Ympäristökeskusta johtaa MMM Tuula Hämäläinen-Tyynilä. Ympäristökeskuksessa on seuraavat yksiköt (suluissa kokopäiväiset työntekijät ): Valvontayksikkö (yhdeksän henkilöä, kaikki vakinaisia) Valvontayksikköä johti valvontapäällikkö FM Kari Kavasto ja siinä työskentelivät: ympäristötarkastaja FM Harri Anttila, ympäristötarkastaja MMM Tommi Paavilainen, ympäristötarkastaja FM Lea Salonpää ympäristötarkastaja DI Katja Ohtonen, ympäristötarkastaja DI Niko Torvela, virkavapaalla , sijaisena MMM Lasse Kämpe ympäristötarkastaja DI Armi Tukia, limnologi FM Ilppo Kajaste ja ympäristönsuojeluinsinööri Tapio Åkerman. 4

5 Ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikkö (neljä henkilöä, kaikki vakinaisia) Ympäristön ja luonnonsuojelujaosta johti johtava ympäristötarkastaja FM Kalevi Hiironniemi ja siinä työskentelivät: ympäristötarkastaja FM Leena Sjöblom, ympäristötarkastaja FM Tia Lähteenmäki, Limnologi FM Eeva Nuotio ( alkaen) Hallintoyksikkö (kuusi henkilöä, joista neljä vakinaisia, yksi virka täyttämättä ja yksi määräaikainen) Hallintoyksikköä johti kehittämispäällikkö TkT Sari Soini ja siinä työskentelivät: hallintolakimies OTM Erja Tiihonen, media-assistentti Hilkka Leander, kanslisti Anita Korsumäki, toimistosihteeri Silja Liimatainen (jäi eläkkeelle , jonka jälkeen virka täyttämättä) ja määräaikaisena Julia hankkeessa ympäristöasiantuntija FM Tuija Stambej. Villa Elfvikin luontotalo (viisi henkilöä, joista kaikki vakinaisia) Luontotaloa johti MMM Riitta Pulkkinen ja hänen lisäkseen työskentelivät: ympäristökasvattaja FM Sara Oja, näyttelysihteeri FM Katri Luukkonen, ympäristönhoitaja Antti Mikala ja toimistonhoitaja Leena Käyhkö. Villa Elfvikissä tuntipalkkaisina oppaina ovat toimineet koko vuoden fil. yo Sini Lilja ja fil. yo Salla Manner. Uusina oppaina aloittivat fil.yo Anniina Kuusijärvi ja fil.yo Joose Lassila työhön perehtymisensä. Ympäristökeskuksessa oli vuoden lopussa 24 vakanssia. Vakinaisista henkilöistä oli naisia 16 ja miehiä 8. Tilapäinen henkilöstö MMM Lasse Kämpe, ympäristötarkastajan sijaisena saakka ja harjoittelijana Projektisihteeri Katrin Aia jatkoi luontopolkuihin ja luontovuosi 2012-projektiin liittyvissä tehtävissä Elisa Vainio, kesätyöntekijänä Villa Elfvikin luontotalossa ajalla Rosa Honkanen, kesätyöntekijänä Villa Elfvikin luontotalossa ajalla Joona Lehtinen, luontokouluavustajana Villa Elfvikin luontotalossa asti Vesa Vuori, luontokouluavustajana Villa Elfvikin luontotalossa alkaen Lauri Kleemola, luonnonsuojelualueiden hoitaja ajalla Taru Kukkonen, ympäristönhoitaja ajalla Samu Piha, ympäristönhoitaja ajalla Noora Korri, projektisihteeri Markus Seppälä, projektisihteeri Ympäristötoimen koulutus Koulutukseen käytettiin noin vuonna Ympäristökeskuksen yhteinen kehittämispäivä pidettiin Wee-Gee talossa, teemana mm. kaupungin tekemä vesiensuojelutyö ja EU-projektit. 5

6 2. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA 2.1. Talousarvion toteutuminen Käyttötalouden menoihin budjetoitiin 2,3 milj. euroa. Menojen toteuma joulukuun lopussa oli 2,0 milj. euroa (88 %). Valtuusto hyväksyi määrärahankorotuksen euroa Solvallan luontokeskuksesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Menoalitus oli 0,276 milj. euroa. Henkilöstömenoihin varattiin 1,511 milj. euroa. Toteuma oli 1,399 milj. euroa, (92,6 %). Ympäristökeskukseen perustettiin ympäristötarkastajan ja limnologin vakanssit lukien. Ympäristötarkastajan vakanssi täytettiin vuoden 2012 alusta lukien. Asiantuntijapalveluihin budjetoitiin 0,325 milj. euroa. Määrärahaa käytettiin 0,273 milj. euroa (84,1 %). Tuloja budjetoitiin euroa. Toteuma joulukuun lopussa oli euroa (137,9 %). Tulot ylittyvät euroa budjetoidusta. Tuloylitys kertyi Julia ja Cobweb -hankkeiden osalta tehdyistä tulojäämäkirjauksista. Myynti- ja maksutulot alittuvat euroa budjetoidusta Espoo-strategian toteutuminen Espoo-strategian tulostavoitteista raportoitiin 4 kertaa vuoden aikana. Espoo-strategian tavoitteiden toteutumista vuonna 2011 on kuvattu tarkemmin ympäristölautakunnan seurantaraportti II:ssa (käsitelty ympäristölautakunnassa ) Lautakuntasopimuksen toteutuminen Espoo edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen torjuntaan Lautakunta asetti vuodelle 2011 seuraavia tavoitteita: Ilmastostrategian toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin tulosten perusteella ehdotus toimenpideohjelman päivitystarpeista. Toimenpideohjelma on päivitetty ja ollut laajalla lausuntokierroksella. Päivitys valmistuu hyväksyttäväksi huhtikuussa Yhteistyön tiivistäminen muiden kaupungin hallintokuntien ja sidosryhmien kanssa ilmastonmuutoksen torjunnan edistämiseksi. Ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä on perustettu ja sen on vastannut toimenpideohjelman päivityksestä. Ryhmässä on jäseniä kaikilta toimialoilta ja konserniesikunnasta. Yhteistyö pkskaupunkien välillä ja HSY:n kanssa on tiivistä. Ilmastonmuutoksen edelläkävijyyteen vaadittavien toimenpiteiden konkretisointi eri sektoreilla. Päivitetyssä toimenpideohjelmassa esitetään ilmastotyön keskittymiskohteet seuraavina vuosina Vesistöjen suojelu ja vesiriskien hallinta : Huolehditaan yhteistyössä muiden kaupungin hallintokuntien kanssa hulevesiohjelman, valuma-alueselvitysten ja tulvariskikartoituksen huomioinnista kaikessa kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. 6

7 Hulevesiohjelmaan liittyvä valuma-alue selvitys on tehty ja hulevesityöryhmän aloitti toimintansa syksyllä : Espoonjoen ja virtavesien suojelusuunnitelmaa toteutetaan lautakunnan hyväksymien linjausten mukaisesti. Uomien muokkaamiseen liittyvä opas on laadittu ja yhteistyö Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa on aloitettu tavoitteena Espoonjoen alaosaan kalataloudelliset kunnostussuunnitelmat ja toteutus : Järvien suojelua vahvistetaan pohjautuen toimissa ja kiireellisyysjärjestyksissä uusimpiin selvityksiin. Bodominjärven kunnostussuunnitelma ja toteuttamiseen tarvittava projektisuunnitelma laadittu Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen : Riittävien ekokäytävien ja viheraluekokonaisuuksien varmistaminen mm. kehittämällä yhteistyötä kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa ja suojelemalla arvokkaita luontokohteita. Luontopolkuja kunnostetaan ja kehitetään. Toimintavuonna ympäristökeskuksessa käynnistettyyn Espoon arvokkaiden luontokohteiden päivitystyöhön otettiin mukaan tarkastelu arvokkaimmista ekologisista yhteyksistä. Samalla kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksikön kanssa on sovittu, että tarkastelua tehdään yhteisesti yleiskaavapuolen ekologiset yhteydet ja virkistysyhteydet - selvityksen kanssa. Luontopolkujen kehittämistyötä jatkettiin Espoon luontovuosi 2012 ja Keskuspuisto-Rusetti -WDChankkeisiin liittyen Tuottavuus- ja tulopohjahankkeet Espoo-strategiaan ei sisältynyt erityisesti ympäristölautakuntaa koskevia tuottavuus- ja tulopohjahankkeita Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen Neuvottelutoimikunta ei tehnyt ympäristölautakuntaa koskevia pöytäkirjamerkintöjä Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen on kuvattu tarkemmin ympäristölautakunnan kokouksessa käsitellyssä ympäristölautakunnan seurantaraportti II:ssa. Arvioitaessa valvontayksikön toimintaa on otettava huomioon, että lasketusta normaalityöajasta käytettiin vain 86 %. Tämä johtui yllättävistä pitkistä sairaslomista, lakisääteisistä lyhyemmistä työajoista ja tyhjillään olevasta vakanssista. Kustannuksien seurannassa on käytetty vuosittain tehtävien mukaan hivenen vaihtelevia prosenttiosuuksia. Vuonna 2011 ympäristökeskuksen ajasta meni osa muuhun, kuin lukuina ilmoitettavien indikaattorien (esim. luvat, lausunnot, valvontakohteet) työstämiseen. Tästä syystä euromääräiset arviot ovat vain summittaisesti verrattavissa edellisiin vuosiin. Ympäristökeskus uusii mittareitaan v ja tässä yhteydessä mietitään uusiksi myös taloudelliset kuvaajat. 7

8 Lupapäätösten käsittelyaika Ympäristöluvat ja vesiasiat valmistellaan neljässä kuukaudessa, ellei hakijan kanssa sovita muunlaisesta käsittelyaikataulusta. Aika lasketaan asian vireille tulosta lautakunnan ensimmäiseen käsittelyyn. Toteutuminen: Vuoden aikana käsiteltiin kaksi ympäristölupahakemusta ja 97 vesiasiaa. Ympäristölupien käsittelyajat olivat 3,5 kk ja 4 kk, vesiasioiden käsittelyaika oli keskimäärin 2,5 kk Meluilmoitusten sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten käsittelyaika Meluilmoitukset sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteista koskevat ilmoitukset valmistellaan päätettäväksi kahden viikon kuluessa niiden vireille tulosta, mikäli hakijan kanssa ei sovita pidemmästä aikataulusta. Jos toiminnan mahdollisesti aiheuttamista haitoista joudutaan kuulemaan ympäristön asukkaita, valmisteluaika on yksi kuukausi. Toteutuminen: Meluilmoituspäätöksiä tehtiin 57 kpl ja niiden käsittelyajat vaihtelivat parista päivästä viiteen viikkoon, keskimääräisen käsittelyajan ollessa noin kaksi viikkoa. Yli kaksi viikkoa käsittelyaika oli 13 meluilmoituksessa täydennystarpeiden vuoksi Lupapäätösten lukumäärä ja kustannukset Ympäristölupatulot olivat euroa vuonna Ympäristöluvat Poikkeukselliset tilanteet Meluilmoitukset Maastoliikenne Vesi- ja vesihuoltolain mukaiset asiat Muut Yhteensä Menot ( / lupapäätös) Valvottujen kohteiden lukumäärä Valvontayksikössä tavoitteena oli tarkastaa 600 kohdetta. Yksikkö valvoo mm. lupavelvollisia ja ilmoituksenvaraisia toimintoja, pilaantuneiden maiden kunnostamista, ympäristön roskaantumista sekä jätevesien johtamista ja käsittelyä. Tavoitteena ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikössä oli 150 kohteen valvonta. 8

9 Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikkö valvoo arvokkaita luontokohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä, uhanalaisia lajeja, luontopolkuja yms. Valvottavia kohteita on yhteensä noin 450 kpl. Luonnonsuojelun valvonta Erityislakien mukainen valvonta Yhteensä Menot ( / valvottu kohde) Annettujen lausuntojen lukumäärä Lausuntopyyntöihin pyrittiin vastaamaan määräajassa. Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikön osalta tähän on kaupungin uuden käytännön mukaan laskettu mukaan myös sähköisesti annetut kannanotot Valvontayksikkö Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikkö Yhteensä menot euroa / lausunto Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteet Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteita olivat: - Luontotalon kävijämäärä, hlö - Luontokoulupäivät 116 päivää Tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Luontokoulun käyttö, hlö Luontokoulupäivät Luontotalon kävijämäärä, hlö * * Käyttökulut ( /kävijä) 12,91 15,15 12,16 * vuodesta 2010 lähtien Villa Elfvikin kävijämääriin lasketaan ympäristökeskuksen kaikille retkille osallistuneiden määrä, sillä retket hoidetaan VE:stä käsin 9

10 3. YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄT 3.1. Ympäristönsuojelun valvonta Ympäristökeskuksen valvontayksikön tehtävänä on huolehtia kunnallisena valvontaviranomaisena ympäristönsuojelu-, vesi-, vesihuolto- ja jätelaissa määritellyistä valvontatehtävistä ympäristöhäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi. Valvontayksikkö tallentaa valvontatiedot Tekla GIS järjestelmän ympäristövalvontasovellukseen. Tekla GIS oli aiemmin nimeltään Xcity. YtBoss-järjestelmä on edelleen käytössä vanhojen (ennen 05/2010) tietojen selailua varten Ympäristöluvat Ympäristölupia myönnettiin vuonna 2011 kaksi - Ämmässuon siirtoajoneuvovarastolle ja Matinkylän kierrätyskeskukselle. Ympäristölupamääräysten muutoshakemuksia käsiteltiin neljä kappaletta Jätehuolto Laitosvalvonta Vuonna 2011 tarkastettiin yhteistyössä HSY Veden kanssa Hannuksenpellon teollisuusalueella ja Suomenojalla toimivia laitoksia ja yrityksiä. Tarkastukset jatkuvat vuoden 2012 alkupuolella. Tarkastuksilla kiinnitettiin huomiota kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin, jätehuollon järjestelyihin, ilmapäästöihin, jätevesipäästöihin, energiansäästöön sekä ilmastoinnin jäähdytyksessä käytettyihin kylmäaineisiin. Havaituista puutteista annettiin toimintaohjeita kiinteistöjen haltijoille ja kiinteistöillä toimiville yrityksille. Valvontatarkastuksella käytiin lisäksi 70 muussa kohteessa, jotka ovat mm. yrityksiä, joille ympäristölautakunta tai Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen valvonta Espoossa on 45 toimijaa, joilla on voimassa oleva ympäristölupa jätteen laitosmaiselle käsittelylle tai hyödyntämiselle. Joukossa on pohjoismaiden suurin kaatopaikka ja kaatopaikkakaasulaitos, kaupungin maantäyttöalueet sekä mm. mullan valmistusta, jätemateriaalin hyödyntämistä, maantäyttöä sekä metalliromun, sähkö- ja elektroniikkaromun ja ongelmajätteiden keräystä harjoittavia yrityksiä. Lähes kaikille toimijoille on määrätty raportointi- tai vesientarkkailuvelvoite. Näiden laitosten toimintaa valvottiin tarkastuskäynnein sekä vesientarkkailu- ja toimintaraporttien avulla. Ämmässuo-Kulmakorpi Suurin toimintakokonaisuus on Ämmässuon - Kulmakorven alue, jossa v oli 22 ympäristöluvan perusteella toimivaa laitosta. Alueen suurimpien toimijoiden ympäristöluvat (Rudus Oy:n louhinta ja murskaus, kaupungin maantäyttöalueet, Hyvinkään Tieluiska Oy:n mullan valmistus) on tarkistettu vuosien aikana. Vireillä aluehallintovirastossa on HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen kolme lupahakemuksen muutosta (sekajätteen käsittely oheistoimintoineen, suljetun kaatopaikan osan viimeistely stabiileilla jätteillä sekä biojätteiden käsittely). 10

11 Alueelle on määrätty laajavesientarkkailuvelvoite sekä usealle laitokselle ilmansuojelua, melua ja hajua koskevia mittausvelvoitteita. Kaikki alueen ympäristöluvan perusteella toimivat laitokset tarkastetaan vuosittain joko laitostarkastuksella tai vuosi- ja päästöraporttien avulla. Alueella tehtiin 32 tarkastus- tai valvontakäyntiä tai valvonnallista neuvottelua vuonna Alueen merkittävin ongelma, hajuhaitat ovat vähentyneet viime vuosina ja ympäristökeskus sai vain yksittäisiä valituksia häiritsevästä hajusta vuonna Alueen ilman laatua (hengitettävät hiukkaset ja haisevat rikkivedyt) seurataan ajantasaisen seurantajärjestelmän välityksellä internetissä, jolloin poikkeamat voidaan havaita nopeasti. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoa jätteenkäsittelykeskuksen sääaseman havainnoissa. Ohjearvo on 10 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten PM 10 vuorokausikeskiarvo ylitti ajoittain ohjearvon 50 µg/m 3. Ylitys rajoittui jätteenkäsittelykeskuksen alueelle eikä vaikutus ulottunut asutusalueille. Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ole sattunut tarkasteluvuoden aikana poikkeavia tilanteita. HSY:llä on biojätteiden käsittelyssä sattuvien poikkeustilanteiden varalta toimitussopimukset Forssalaisen Envor Group Oy:n ja Lahtelaisen Kujalan Komposti Oy:n kanssa. Jätteidenkäsittelykeskuksessa toimii HSY:n laaduntarkastusryhmä. Ryhmä mm. tarkkailee tulevia jätekuormia. Jos kuormissa havaitaan huomautettavaa, tapauksesta lähetetään tieto sen kunnan ympäristökeskukseen, josta kuorma on tullut. Espoon ympäristökeskukseen tuli vuoden 2011 aikana tieto 15:stä puutteellisesti lajitellusta jätekuormasta (vuonna kpl). Huomautuksen syynä oli esimerkiksi se, että sekajäte- tai rakennusjätekuormassa oli ongelmajätteitä, kodinkoneita tai merkittävä määrä hyötyjätettä. Puutteita havaittiin myös asbestijätteen kuljetuksessa, kuorman merkitsemisessä ja lajittelussa. Jätteenkäsittelykeskuksesta lähetettiin Espoon ympäristökeskukseen lisäksi tieto kaikista, myös muualta kuin Espoosta tuoduista, portilla käännytetyistä tai kääntyneistä kuormista. Kuormia käännytettiin tai kääntyi portilla vuonna 2011 yhteensä 6 kpl (vuonna kpl). Syynä kääntymiseen oli mm. vetisen biojätteen tai asbestijätteen tuonti klo 15 jälkeen. Ämmässuon vanhan kaatopaikan kunnostus Ämmässuon kaatopaikan vanha osa suljettiin marraskuussa 2007 ja sen kunnostus alkoi keväällä Vanhalle osalle rakennetaan kaasunkeräysjärjestelmä ja tiivis pintarakenne. Kaatopaikan pinta-alasta on peitetty noin 80 %. Kaatopaikan vanhan osan suotovesien kierrätysjärjestelmä ja pumppuasema valmistuivat. Järjestelmällä kaatopaikan sisäistä vettä palautetaan ylläpitämään jätteen hajoamiselle suotuisia olosuhteita jätetäytössä. Kaatopaikkakaasun hyödyntämiseksi tarkoitetun kaasumoottorivoimalaitoksen rakentaminen käynnistyi keväällä 2009 ja laitos aloitti toimintansa toukokuussa Laitos tuottaa tällä hetkellä sähköä 17 MW teholla ja lämpöä 8 MW. Kaatopaikkojen kunnostus Mankkaan kaatopaikan kunnostus alkoi keväällä 2009 ja se jatkui koko vuoden Alueelle on rakennettu puhtaiden pintavesien, kaatopaikan sisäisten suotovesien sekä kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmät. Kaatopaikalle rakennetaan vettä läpäisemätön pintakerros. Kunnostuksen valmistuttua vuonna 2012 kesällä alueelle rakennetaan golf -kenttä. Kentän mahdollistavasta asemakaavasta saatiin päätös korkeimmalta hallinto-oikeudelta Päätöksessä asemakaavasta esitetyt valitukset hylättiin. Muiden kaatopaikkojen (käytöstä poistetut kaatopaikat sekä toimivat maantäyttöalueet, 11 kpl) valvontaa tehtiin vesientarkkailun, maastotarkastusten ja vuosiraporttien avulla. 11

12 Roskaantuminen Ympäristökeskus ottaa vastaan ilmoituksia ympäristön roskaantumisesta ja huolehtii tarvittaessa roskaantumistapausten selvittelystä ja siivouttamisesta. Roskaantumistapauksia hoiti kolme ympäristötarkastajaa sovitun aluejaon mukaisesti. Vuoden aikana ympäristökeskukseen tuli 114 roskaantumisilmoitusta. Ilmoitukset koskivat mm. aluekeräyspisteitä, hylättyjä kodinkoneita ja huonekaluja sekä rakennus- ja puutarhajätteitä. Osa ilmoitetuista kohteista havaittiin tarkastuksella jo siivotuiksi tai sellaisiksi, etteivät ne edellyttäneet toimenpiteitä. 109:ssa tapauksessa ympäristökeskuksesta otettiin yhteyttä siivousvelvolliseen tai ryhdyttiin muihin tarvittaviin toimiin. Jos roskaajaa ei ollut tiedossa ja roskaantuminen oli kaupungin omistamalla maalla, asiasta ilmoitettiin Siisti Espoo -projektille tai kohteesta vastaavalle kaupungin yksikölle. Romuajoneuvoista ja hylätyistä autoista ilmoitettiin kaupungin tekniseen keskukseen. Joissakin kohteissa täytyy tehdä useita tarkastuksia ennen kuin ne saadaan siivotuiksi. Ympäristölautakunnan käsiteltäväksi ei viety puhdistamismääräyksiä. Yhdessä tapauksessa ympäristökeskuksesta oltiin yhteydessä poliisiin. Sekä tietoon tulleiden että toimenpiteitä edellyttäneiden roskaantumiskohteiden määrät olivat vuonna 2011 hieman kohonneet verrattuna edelliseen vuoteen 2010, jolloin ympäristökeskukseen ilmoitettiin 102 roskaamistapausta, joista 92 edellytti toimenpiteitä Lumenkaatopaikat Espoon lumenkaatopaikat sijaitsevat Sinimäentien varrella Mankkaalla ja Hyljetien varrella Suomenojalla. Runsaslumisina talvina on ollut käytössä myös tilapäisiä läjitysalueita. Alueet on siivottu lumien sulettua ja niiden siisteys on tarkastettu kevään kuluessa. Vuonna 2011 oli poikkeuksellisen runsasluminen talvi ja lumet Mankkaan läjitysalueella sulivat vasta kesällä. Sulamisvedet eivät kuormittaneet lähialueen ojia ja puroja merkittävästi. Alueiden ylläpitäjä, kaupungin tekninen keskus, siivosi alueet lumien sulettua Muu jätehuollon valvonta Rakennus- ja purkulupahakemusten liitteenä luvan hakijat laativat jäteselvityksen. Rakennusvalvontakeskuksen ympäristökeskukseen toimittamat jäteselvitykset tarkistetaan. Tarvittaessa hakijalle soitetaan, hakijalta pyydetään lisäselvityksiä ja hakijaa neuvotaan jätteiden käsittelyssä. Vuonna 2011 valvottiin tarkemmin esimerkiksi haitta-aineselvityksiä pyytäen 10 rakennus- /purkutyömaata, joista yhdellä tehtiin tarkastus. Ympäristökeskukseen ilmoitetut maanalaisten lämmitysöljysäiliöiden käytöstä poistot olivat lisääntyneet mm. maalämpöön liittymisen johdosta. Öljysäiliön poisto valvottiin 21 kohteessa. Pääsääntöisesti kohteeseen tehtiin tarkastuskäynti, jolla tarkastettiin maaperän puhtaus. Yhdessä kohteessa maaperä jouduttiin kunnostamaan öljyllä pilaantumisen johdosta. Käytöstä poistetun öljysäiliön maahan jättäminen hyväksyttiin viranhaltijapäätöksellä 18 kohteessa. Vuoden 2011 aikana ympäristökeskus hyväksyi ympäristönsuojelumääräysten 11 :n mukaisesti kirjeellään viidessä tapauksessa asfaltti-, betoni- ja/tai tiilijätteen sijoittamisen maaperään korvaamaan luonnonkiviainesta. Ympäristökeskuksen hyväksynnällä sijoitetun jätteen kokonaismäärä oli 5100 tonnia. Ympäristökeskukseen ilmoitettiin 12 ympäristövahinkoa, mm. hydrauliikkaöljyvuotoja ja ainepäästöjä puroihin ja ojiin. Ympäristökeskus valvoi osaltaan kohteiden puhdistusta ja selvitti vahingon aiheuttajia yhdessä pelastuslaitoksen, Uudenmaan ELY-keskuksen ja HSY Veden kanssa. 12

13 3.4. Meluntorjunta Meluntorjuntaa käsiteltiin kaavalausunnoissa, joissa painotettiin säännönmukaisesti meluntorjunnan huomioonottamista jo kaavoitusvaiheessa. Ympäristökeskukseen tehtiin vuonna 2011 noin 50 meluvalitusta, jotka enimmäkseen koskivat tilapäisiä töitä. Myös lentomelu aiheutti jonkin verran valituksia. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupapäätös annettiin elokuussa 2011 ja päätökseen on lautakunta hakenut muutosta. Ympäristönsuojelulain edellyttämiä melupäätöksiä erityisen häiritsevästä tilapäisestä melusta tehtiin 57 kappaletta. Meluilmoituksia tehtiin ennen muuta louhinta-, murskaus- ja paalutustöistä. Huomattavia meluilmoituksen perusteella valvottavia kohteita olivat mm. liikennejärjestelyihin liittyvät rakennustyöt Leppävaarassa Vantinportissa, Tapiolassa ja Suurpellossa. Länsimetron rakennustöiden valvontaan käytettiin v huomattavasti työaikaa. V jatkettiin yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Liikenneviraston kanssa EUdirektiivin mukaista meluselvitystyötä, joka valmistuu kesällä V aloitettiin myös direktiiviin perustuvan meluntorjunnan toimintasuunnitelman valmistelu Ilmansuojelu Ilmanlaadun seurantaa jatkettiin yhteistyössä HSY:n kanssa. Pysyvät, jatkuvatoimiset mittausasemat olivat Leppävaarassa ja Luukissa. Lisäksi Ämmässuon kaatopaikalla mitattiin säätietoja, hengitettäviä hiukkasia (PM10), pienhiukkasten (PM2,5) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta. Siirrettävä mittausasema oli Matinkylässä Länsiväylän eteläpuolella Gräsanlaaksonimisen tien varressa. Ns. passiivikeräimin kartoitettiin typpidioksidipitoisuuksia vilkkaiden väylien tai teiden lähellä sijaitsevien espoolaisten päiväkotien ja koulujen pihoilla. Tutkimusten tulokset HSY raportoi vuosiraportissaan, joka valmistuu touko-kesäkuussa Vuoden 2010 ilmanlaaturaportti esiteltiin lautakunnalle elokuussa Espoon kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2010 aikana raportoitiin ympäristölautakunnalle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja ympäristöministeriölle kevään 2011 aikana. Espoon kaupungin eri yksiköiden edustajista koottu ilmanlaaturyhmä kutsuttiin koolle kahdesti vuoden 2011 aikana. Kokouksissa kerättiin tietoja ilmansuojelun toimintaohjelmasta ja toimenpiteiden toteutumisesta sekä kerättiin ideoita ohjelman päivittämiseksi ja kehittämiseksi. Kehittämistyön tuloksesta 7:ää toimenpidettä uudistettiin ja aloitettiin yhden uuden toimenpiteen seuranta. Vuonna 2010 valmistunutta varautumissuunnitelmaa pääkaupunkiseudun ilmanlaadun heikkenemisen varalle testattiin pöytäharjoituksessa maaliskuussa Harjoituksessa oli mukana useita ympäristökeskuksen työntekijöitä. Varautumissuunnitelman jatkotyönä syntynyt viestintäsuunnitelma valmistui toimintavuoden aikana. Ympäristökeskuksen edustaja oli mukana valmistelutyössä. Ilmanlaatuun kiinnitettiin huomiota myös kaavalausunnoissa ja muussa yhteistyössä kaavoittajien kanssa, sillä usein kaavoitettavat kohteet sijaitsevat vilkkaiden väylien varrella. Yhteistyön kehittämiseksi perustettiin epävirallinen Espoon kaavoitus ja ilmansuojelu-verkosto, johon kutsuttiin osanottajia asemakaavayksiköstä, rakennusvalvontakeskuksesta, Espoon Seudun ympäristöterveydestä ja ympäristökeskuksesta. Verkosto kokoontui ensimmäisenä vuotena kaksi kertaa. Lisäksi on pidetty kaavakohtaisia ilmanlaatukokouksia ja annettu neuvontaa kaavoittajille sähköpostitse ja puhelimitse. 13

14 Ilmansuojelun tutkimushankkeet Espoon ympäristökeskus on mukana vuoden 2011 alussa alkaneessa nelivuotisessa, osin EUrahoitteisessa (Life+) Redust-hankkeessa. Redust-hankkeen tavoitteena on löytää parhaat talvikunnossapidon keinot, joilla katupölyä voidaan vähentää, sekä edesauttaa näiden keinojen käyttöönottoa. Hankkeen koordinaattori on Helsingin ympäristökeskus. Hankkeen myötä ovat jatkuneet Nuuskija-autolla tehtävät katupölymittaukset mm. Espoon reiteillä Vesiasiat Vesiensuojelussa käsiteltiin vesien tutkimus- ja kunnostusasioita sekä ojituksiin, jätevesiin, meriläjitykseen ja vesistö rakentamiseen liittyviä päätös- ja lausuntoasioita. Asiat kuuluvat ympäristönsuojelulain, vesihuoltolain ja vesilain piiriin. Lautakunnassa käsiteltiin jätevedenpuhdistamoiden, vesistötarkkailujen sekä Ämmässuo-Kulmakorven alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedot. Vesihuoltolain mukaisia päätöksiä vapautushakemuksista tehtiin 52 kpl. Erityisesti hulevesien käsittelyyn on pyritty kiinnittämään huomiota myös kaavalausunnoissa. Espoon hulevesiohjelma-luonnos valmistui v lopulla ja vuoden 2011 syksyllä perustettiin hulvesityöryhmä, jossa on edustajia kaupungin eri hallintokunnista. Hulevesityöryhmän tavoitteena on hulevesiohjelman toteuttamisen edistäminen Espoossa Vesistötutkimus vuonna 2011 Vesitutkimuksia jatkettiin ohjelman puitteissa. Vesitutkimuksen teki Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja MetropoliLab. Kaikkiaan tutkimuksia tehtiin seuraavilla järvillä: Pitkäjärvi Lippajärvi Luukinjärvi Bodominjärvi Matalajärvi Kalajärvi Hannusjärvi Tutkimuksia tehtiin myös seuraavilla joilla ja puroilla: Espoonjoki Glimsjoki Glomsjoki Lambrobäcken Mankinjoki Gumbölenjoki Monikonpuro Finnoonoja Lisäksi vuonna 2011 seurattiin Matalajärven kuormitusta tutkimalla vedenlaatua järveen laskevissa neljässä ojassa. Merialueella tehtiin yhteistyötä Suvisaariston asukkaiden kanssa ja koordinoitiin näkösyvyysmittauksia edellisten vuosien tapaan. Tuloksista laadittiin yhteenveto Sommaröseuran vuosikirjaan

15 Vesistökunnostus vuonna 2011 Vesistökunnostuksista pääkohteena ovat olleet Pitkäjärvi ja Lippajärvi keskeisen merkityksensä vuoksi. Lisäksi ilmastetaan Luukinjärveä, jossa on esiintynyt happikatoa sekä kesäisin että talvisin. Pitkäjärveä hapetettiin talvella yhdellä ja kesästä lähtien kahdella Mixox-hapettimella (Vesi-Eko Oy). Syksyllä käytettiin lisäksi ympäristökeskuksen Mixox-hapetinta. Pitkäjärveä hoitokalastettiin rysillä kesäheinäkuussa. Pääasiassa särkikalaa ja pieniä ahvenia poistettiin kg (26 kg/ha). Lippajärveä hapetettiin keväästä syksyyn Mixox-hapettimella ja talvella Visiox-ilmastimella (Vesi-Eko Oy). Lippajärveä hoitokalastettiin rysillä heinä- ja elokuussa. Pääasiassa särkikalaa poistettiin 860 kg (15 kg/ha). Luukinjärveä hapetettiin kolmella Airit 70 -ilmastimella (Waterix Oy) talvella viisi kuukautta ja kesällä kolme. Hannusjärven kunnostukseen osallistuttiin yhteistyössä Hannusjärven suojelu ry:n kanssa. Kunnostustoimenpiteet olivat hapettaminen, vesikasvien niitto ja hoitokalastusta nuottaamalla. Särkikalaa poistettiin 200 kg. Natura verkostoon kuuluvan Matalajärven itäosaan laskevan Kulloonsillanpuron laskeututuskosteikko valmistui toimintavuoden alussa. Kosteikon toimintaa tullaan jatkossa seuraamaan ottamalla vesinäytteitä. Matalajärveä hapetettiin yhdellä Airit 70 -ilmastimella (Waterix Oy) kolme kuukautta. Matalajärven kosteikkoa esiteltiin pellonpiennarpäivänä alueen viljelijöille. Bodominjärvellä järjestettiin keväällä yleisötilaisuus, jossa kerrottiin Bodominjärven tilasta sekä valmistuneesta Anne-Marie Hagman (Ely-keskus) laatimasta Espoon Bodominjärven kunnostussuunnitelmasta. Kunnostussuunnitelman pohjalta tehtiin projektisuunnitelma luonnos yhteistyössä Pro Bodomjärvi yhdistyksen kanssa. Syksyllä valmistui Tommi Malisen (HY) Bodominjärven sulkasääskiselvitys. Virtavesien hoitoyhdistyksen (VIRHO ry) kunnostustalkoita avustettiin Finnoonojan Sunassa Pilaantuneen maaperän kunnostus Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) tuli voimaan Asetuksessa on liitteenä yleisesti esiintyvien maaperän haitallisten aineiden kynnysja ohjearvot maaperässä kokonaispitoisuutena kuiva-ainetta kohti. Kynnysarvon ylittäminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. Luontainen taustapitoisuus voi joskus ylittää kynnysarvopitoisuuden. Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt Espoon taustapitoisuudet ja täydentänyt tietoja julkaisemalla raportin Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuuksista. Ympäristökeskuksen ylläpitämässä mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden luettelossa on tällä hetkellä 250 kiinteistöä, joiden maaperän on todettu tai epäillään olevan pilaantunut haitta-aineilla (öljy, raskasmetallit, torjunta-aineet). Vuonna 2011 maaperää kunnostettiin mm. tienrakennus ja - perusparannushankkeiden yhteydessä. Yksi huoltoasemakiinteistö, yksi polttonesteen jakelupisteen alue, kaksi entistä kauppapuutarhaa, yksi korjaamokiinteistö ja osa entisen sahan alueesta kunnostettiin toiminnan loppumisen jälkeen. Öljysäiliön täytön yhteydessä tapahtuneiden onnettomuuksien tai öljysäiliön rikkoontumisen johdosta puhdistettiin maaperää muutamassa kohteessa. Yhdessä vanhassa öljypilaantumiskohteessa, jossa pilaantuminen on levinnyt usealle asuinkiinteistölle, jatkui maaperän biologinen puhdistus in situ -menetelmällä. Ympäristökeskus valvoi omalta osaltaan kunnostushankkeiden toteutusta. 15

16 Kaupungin omistamien pilaantuneiden kohteiden kunnostuksessa ympäristökeskus on mukana asiantuntijana. Mankkaan kaatopaikan kunnostaminen jatkui Nitraattiasetuksen valvonta Valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi, ns. nitraattiasetus, edellyttää, että kotieläinsuojien lantavarastoon tulee mahtua koko vuoden aikana muodostuva lanta lukuun ottamatta eläinten laitumelle jättämää lantaa. Poikkeamisesta lannan varastointitilalta vaadittavasta tilavuudesta ja lannan varastoinnista patterissa on tehtävä etukäteen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuonna 2011 ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtiin neljä valvontailmoitusta. Yhdeksän tallia tarkastettiin. Nitraattiasetuksen valvonnan yhtenäistämiseksi pääkaupunkiseudulla Helsingin, Vantaan ja Espoon ympäristökeskuksissa nitraattiasetusta valvovat henkilöt tapaavat vuosittain Ilmastonsuojelu Ympäristökeskuksen energianeuvonnasta vastaava ympäristötarkastaja käytti puolet työajastaan kaupungin energiansäästötoimien kehittämiseen ja muiden hallintokuntien aktivointiin energiansäästötavoitteiden toteuttamiseksi. Ympäristötarkastaja antaa energiansäästöön liittyvää asiantuntija-apua kaupungin yksiköille. Pohjoismaisena ilmastopäivänä järjestettiin kaupungin henkilöstölle yleisöluento, jonka teemana oli ilmastoasiat uudesta näkökulmasta. Päästölaskennat osoittivat, että kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene aivan tavoitteen mukaisesti. Vähennys vuodesta 2009 vuoteen 2010 oli 2,3 %, kun tavoite on 3,4 %. Vuoden 2011 päästölaskelmat valmistuvat loppukeväästä Covenant of Mayors -ilmastosopimukseen liittyvä kestävän energiankäytön toimenpideohjelma valmistui kesäkuussa ja sen toimitettiin EU komission arvioitavaksi. Keväällä perustettiin ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä, jossa on jäsenet kaikilta toimialoilta ja konserniesikunnasta. Ryhmän ensimmäisenä tehtävä oli ilmastostrategian toimenpideohjelman päivitys edellisenä vuonna tehdyn arviointityön tulosten pohjalta. Päivitetty ohjelma oli laajalla lausuntokierroksella syksyllä ja se valmistuu hyväksyttäväksi keväällä Päivitystyötä on ohjannut myös poliittinen ohjausryhmä, jossa jäseninä ovat ympäristö- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajat sekä kaupunginhallituksen edustaja. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat muodostivat ilmastoverkoston ja sitoutuivat näyttämään suuntaa vähähiiliselle toiminnalle. Elokuussa 2011 annettuun yhteiseen kannanottoon liittyy kuuden aloitteen edistäminen: - Paikallinen energiaviisaan rakentamisen tiekartta - Rakennusvalvonnan kehittäminen ennakoivan laadunvalvonnan suuntaan - Ilmastoneuvonnan verkottaminen - Ilmastovaikutuksen budjettiin - Ekotukitoiminnan levittäminen - Matkustustarpeen vähentäminen Vuosi 2011 oli kolmivuotisen Julia life+ -hankeen viimeinen vuosi. Hankkeen tarkoituksena oli tukea ilmastostrategian toteuttamista. Vuonna 2011 keskityttiin ekotukihenkilöverkoston laajentamiseen, ekotukihenkilöiden jatkokouluttamiseen sekä heidän työnsä tukemiseen. Hankkeen aikana Espooseen koulutettiin 305 ekotukihenkilöä. Hankkeen pilottikiinteistöissä pyrittiin energiansäästöön käyttötottumuksia muuttamalla. Lisäksi hankintapalveluiden käyttöön kehitettiin kriteereitä 16

17 ilmastomyötäisille hankinnoille. Julia- hankkeen tuloksista on kerrottu lautakunnalle laajemmin Keväällä osallistuttiin edellisvuoden tapaan WWF:n Earth hour -kampanjaan. Espoolaiset kauppakeskukset olivat jälleen mukana ja lisäksi edellisenä vuonna toteutetun julistekilpailun sato oli esillä Villa Elfvikin luontotalossa. Pyöräilyä edistettiin osallistumalla kilometrikisaan. Mukana oli yli 30 Espoon kaupungin joukkuetta eri työyksiköistä. Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietettiin lokakuussa, jolloin yhdessä Tilakeskuksen kanssa aktivoitiin ekotukihenkilöitä ja heidän työyhteisöjään säästämään energiaa. Ilmastoinfo jatkoi toimintaansa hankerahoituksella. Se auttaa kaupunkilaisia pienentämään hiilijalanjälkeään kokoamalla tietoa ja tarjoamalla käytännönläheisiä ohjeita asukkaille ja pk-yrityksille. Ilmastoinfossa ovat mukana Espoo, Helsinki, Vantaa, HSY, HSL ja Helsingin energia. Hankevaiheen päätyttyä sovittiin Ilmastoinfon toiminnan jatkumisesta osallistujatahojen yhteisrahoituksella vuoden Ilmastoinfo järjesti Espoossa mm. Ilmasto pelissä tapahtuman Sellossa Kuntien energiatehokkuussopimuksen toimeenpano eteni toimintasuunnitelman mukaan. Sopimuksen toteuttamiseksi on perustettu 12 toimintayksikkökohtaista energiatehokkuustyöryhmää, jotka suunnittelevat ja toteuttavat energiankäytön pysyvään alentamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä raportoivat säännöllisesti toteutuneista toimenpiteistä. Ympäristökeskus vetää koulutus ja tiedotus - työryhmää ja ympäristökeskuksesta on edustaja maankäytön ryhmässä. 4. LUONNONSUOJELU Espoossa on 75 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta, joista 37 on kaupungin omistuksessa. Vuonna 2011 Espoossa tuli vireille 2 uutta luonnonsuojelualuetta. Nämä olivat kaupunginvaltuuston virtavesiensuojelualoitteen ( ) mukaiset Mynttilänkosken jokilaakson 2,2 ha ja Jahtimetsän lehtopurolaakson 4,9 ha laajuiset virtavesien suojelualueet. Nuuksiossa osa entisistä luonnonsuojelualueista on liitetty kansallispuistoon. Nuuksion kansallispuiston pinta-ala oli toimintavuoden alussa noin hehtaaria, josta Espoon alueella oli noin hehtaaria. Lisäksi ympäristökeskus seuraa: - 53 luonnonmuistomerkin tilaa - 32 luontotyypin tilaa (yht. n. 31 ha). Suojellut luontotyypit on perustettu luonnonsuojelulain 29 :n mukaan (Espoossa pähkinäpensaslehdot, jalopuumetsiköt, merenrantaniityt, tervaleppäkorvet). Rajauspäätöksen tekee Uudenmaan ELY-keskus, mutta Espoon ympäristökeskus on osallistunut kohteiden rauhoitusperusteiden varmistamiseen maastokäynneillä sekä päätösten hallinnolliseen valmisteluun Espoossa. - Viittä luonnonsuojelulain 27 :n mukaista erityisesti suojeltavan lajin elinaluetta. Alueet ovat meriuposkuoriaisen rauhoitusalueet Saunalahdessa, Kivenlahden Marinsatamassa ja Espoonlahden Kallvikissa, purohyrrän rauhoitusalue Bembölessä sekä Suomen ainoa tunnettu turvetorvijäkälän esiintymispaikka (1,9 ha) Mankkaan Turvesuolla. Rajauspäätöksen tekee Uudenmaan ELY-keskus, mutta Espoon ympäristökeskus on tehnyt rajauspäätöksen edellyttämät paikallisen viranomaisen tehtävät. Luonnon monimuotoisuuden suojelun toimenpideohjelmaa alettiin valmistella Espoon ympäristökeskuksen luonnon monimuotoisuuden perusteet ja priorisointi -työn pohjalta. Työn tarkoituksena on kirjata ohjelmaksi käytännön toimenpiteet, joilla kaupunki voi parhaiten turvata luonnon monimuotoisuutta alueellaan. 17

18 Ympäristökeskus oli aloitteellinen kun ympäristöministeriöltä päätettiin hakea kuntien METSO-rahoitusta Espoon metsien monimuotoisuuskohteiden inventointiin sekä metsien luonnonarvojen säilyttämistä tukevaan metsien käytön suunnitteluun. Rahoituksella on tarkoitus kartoittaa kuntien omistuksessa olevia metsiä ja etsiä niistä METSO-kriteerit täyttäviä kohteita. Käytännön työtä maastossa tekivät kesäharjoittelijat, jotka huolsivat ja uusivat luonnonsuojelukohteiden ja luontovalistusrakenteiden merkintöjä. Vuonna 2011 harjoittelijat tekivät myös tehokkaasti perinnemaisemien hoitotöitä mm. Kauklahden kallionaluskedon luonnonsuojelualueella ja 14 muulla kohteella. Toukokuun ajaksi palkattiin lisäksi yksi työntekijä merkitsemään uusia 550- luonnonsuojelualueita merkkipaaluilla maastoon Espoon luontovuosi 2012 ja Rusetti-Espoon Keskuspuisto Vuonna 2012 ympäristökeskuksessa vietetään kahta teemavuotta. Espoon Luontovuosi 2012 tuo luonnon lähemmäs asukkaita luontopolkujen, näyttelyiden, retkien ja talkoiden muodossa. Luontovuoden tapahtumia on eri puolilla Espoota. Rusetti-Espoon Keskuspuisto on World Design Capital Helsinki statuksen saanut hanke, jossa Espoon Keskuspuistoa nostetaan esiin asukkaiden yhteisenä virkistyskeitaana. Vuoden 2011 suoritettiin hankkeisiin liittyviä valmisteluja. Hankesopimus Kansainvälisen Design-säätiön kanssa solmittiin kesäkuussa Yhteistyössä Laurea Ammattikorkeakoulun ja Omnian Ammattiopiston Koulii-hankkeen kanssa järjestettiin Laurean ja Omnian opiskelijoille suunnattu Keskuspuiston logon ja luontoporttien suunnittelukilpailu. Yhdessä teknisen keskuksen kanssa valmisteltiin porttien rakentamista ja pystyttämistä maastoon. Myös Espoon luontovuoden suunnittelu käynnistettiin mm. kokoamalla tapahtumakalenteria ja suunnittelemalla mm. talkoita ja muita tilaisuuksia. Espoon keskuspuistoa ja Rusetti-hanketta esiteltiin laajasti mm. Helsingin Sanomissa ja joka kotiin jaettavissa Liikkuva Espoo-lehdissä Luonnonsuojeluun ja yleiseen ympäristönsuojeluun liittyvät tutkimukset ja selvitykset Luk. Markus Seppälä Helsingin yliopistosta teki 2011 Espoon vieraskasvilajien kartoituksen. Raportti sisältää kartoituksen tulosten lisäksi laajan tietopaketin vieraslajiasiasta. Vieraskasvilajien kartoitusprojekti on laajin vieraslajiselvitys, mitä yksittäisessä kunnassa on tehty. MMM Noora Korri teki laajan ja kattavan päivityksen Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit -raportista. Uuden valtakunnallisen uhanalaisarvioinnin valmistuttua 2010, myös Espoon uhanalaislajistoon tuli suuria muutoksia; uhanalaisten lajien määrä mm. kasvoi yli puolella. Espoon arvokkaat luontokohteet -kokonaisraportin 1987 kattava päivitystyö aloitettiin vuoden lopulla. Työtä tekemään valittiin Enviro Oy. Ornitologi Matti Luostarinen jatkoi Espoon saaristolinnuston pesimäkantojen seurantaa. Ympäristökeskus on osallistunut tutkimuskuluihin. FL Jack Barkman teki Matalajärven vuoden 2011 kunnostuskertomuksen. 18

19 5. YMPÄRISTÖVALISTUS, YHTEISTYÖ, LUONTORETKET, TIEDOTUS JA JULKAISUT 5.1. Yleinen ympäristövalistus Ympäristökeskuksen keskeinen tehtävä on asiantuntijatiedon välittäminen kaupungin organisaatiossa, kuntalaisille ja yrityksille esim. erimuotoisin lausunnoin, kannanotoin ja materiaalein. Ympäristökeskuksen julkaisuista useimmat ovat saatavissa myös internetistä. Vuonna 2011 ympäristökeskuksessa ylläpidettiin tärkeimpiä luonto- ja ympäristötietoja Mapinfossa ja Xcitypaikkatietojärjestelmässä, jossa ne ovat webmap-sovelluksen kautta kaikkien kaupungin yksiköiden käytössä. Ympäristökeskus järjesti ympäristöpolitiikan koulutussarjassa luonnonsuojeluun liittyen kaksi kaupungin sisäistä, pääasiassa kaupunkisuunnittelijoille suunnattua seminaaritilaisuutta; keväällä luonnon monimuotoisuus -seminaarin ja syksyllä kansainvälisen lepakkovuoden teemassa lepakko- ja uhanalaiset lajit -seminaarin. Kansainvälisen metsävuoden toimintana ympäristökeskus julkaisi joka kuukausi lehtijutun yhdestä 550- metsiensuojelukohteesta, sekä tiedotteita mm. lahopuun merkityksestä Yhteistyö ja työryhmät Ympäristökeskuksen henkilökunta oli vuonna 2011 mukana mm. seuraavissa työryhmissä: 6-pack kestävän kehityksen indikaattori- ja raportointiryhmä Kuntien ilmastonsuojelutyöryhmä Tutkijaverkosto Hankintatyöryhmät Energiatehokkuussopimuksen työryhmät (kets-työryhmät) Eetvartti toimituskunta Espoon kaupungin hulevesityöryhmä Länsimetro ympäristöryhmä EU:n ympäristömeludirektiivin toimeenpanoa pääkaupunkiseudulla valmisteleva työryhmä Espoon kaupungin melutyöryhmä 6-pack melutyöryhmä Suvisaariston tilan ohjausryhmä HSY:n ilmansuojelu -työryhmä Pääkaupunkiseudun valvontatarkastajien yhteistyöryhmä HSY Ämmässuon alueen asukkaiden sidosryhmä Kulmakorven louhintahankkeen asukkaiden sidosryhmä Jersinmäki - Takapelto louhintahankkeen seurantaryhmä Kulmakorven maantäyttöalueiden ohjausryhmä Mankkaan kaatopaikan kunnostuksen seurantaryhmä Tapiola Golf -hankkeen ohjausryhmä PETITE (perustietotekniikka) seurantaryhmä paikkatieto seurantaryhmä HSY:n kaavoitus ja ilmansuojelu-työryhmä Espoon kaupungin ilmansuojelutyöryhmä Pääkaupunkiseudun ympäristöhallinnon yhteistyötä valmistelevat työryhmät Kehä I välillä Kalkevalantie-länsiväylä ohjausryhmä Espoonväylän ja Suomenlahdentien yleissuunnitelman tarkistamisen ohjausryhmä Suurpellon kaavoitusta seuraava työryhmä Kauklahdenväylän parantamisen hankeryhmä Kaavoitukseen liittyviä luontoselvitysten ohjaustyöryhmiä ja kaavojen ohjausryhmiä 19

20 Träskändan hoitotyöryhmä Matalajärvi-työryhmä Kaupunkiekologinen yhteistyöfoorumi Finnoon maankäytön seurantatyöryhmä Lukupuron valuma-alueen hulevesien hallintasuunnitelman ohjausryhmä Hulevesien hallintasuunnitelmien laatimista koordinoivat ohjausryhmät Finnoon keskuksen asemakaavan ohjausryhmä Matinkylä-Kivenlahti metron hankesuunnitelman projektiryhmä Vt 1Turvesolmun eritasoliittymän tiesuunnitelman hankeryhmä Vt 1 parantaminen välillä Nihtisilta-Tuomarila, tiesuunnitelman hankeryhmä Kehä III parantaminen välillä Mankki-Muurala, aluevaraussuunnitelman hankeryhmä Espoo-Salo-radan ympäristövaikutusten arvioinnin ja alustavan yleissuunnitelman seurantaryhmä Kehä I välillä Kalevalantie-Länsiväylä ohjausryhmä Uudenmaan liiton ympäristöryhmä Aurauslumien sijoittaminen ohjausryhmä Bodominjärven säännöstelyn muuttaminen ohjausryhmä (Ely-keskus) Kirkkojärven teknis-taloudellinen selvitys suunnittelutyöryhmä Keskuspuisto II luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman ohjausryhmä RCE Espoo, kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen verkoston ohjausryhmä EU:n Interreg Central Baltic IV A -ohjelman COBWEB-hanke, ohjausryhmän jäsenyys ja muu työskentely Julia 2030 EU Life hankkeen ohjaus- ja projektiryhmät 4V-hankkeen kestävän kehityksen kasvatuksen ja kiinteistöjen pääsuunnitteluryhmät Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II Espoon kestävän kehityksen kasvatuksen toimintaryhmä ja neuvotteluryhmä Pääkaupunkiseudun luontokoulujen kurssisuunnittelu Sillanrakentajat-ryhmässä Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen luontoretkikalenteri Kompostointineuvonnan suunnittelu/hsy Vihreän lipun Hanska - toiminnan suunnitteluryhmä/sykse Pääkaupunkiseudun ympäristöpäälliköt Kuutoskaupunkien ympäristöpäälliköt Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus OY:n hallitus Lisäksi ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikkö osallistui useisiin kaavoitusta koskeviin maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukaisiin viranomaisneuvotteluihin. Valvontayksikkö on antanut neuvontaa ja asiantuntija-apua mm. pilaantuneiden maa-alueiden huomioon ottamisessa kaavoituksessa, rakentamisessa ja maankäytössä. Pääkaupunkiseudun ympäristöhallinnon yhteisten palvelujen kehittämisessä (PARAS -hanke) Espoon ympäristökeskuksella oli vetovastuu neljästä selvityshankkeesta. Valvontayksikkö veti kahta hanketta, jotka olivat asiakirjojen yhdenmukaistaminen sekä yhteiset esitteet ja lomakkeet. Villa Elfvikin luontotalo vastuulla olivat näyttely-yhteistyö ja luontokoulujen yhteiskäyttö. Kaikkiaan palvelutarjonnan kehittämishankkeita on 14. Uudenmaan ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmä perustettiin Uudenmaan ELYkeskuksen asettamispäätöksellä Tässä ryhmässä on edustus Espoon ympäristökeskuksesta. Muista yhteistyöhankkeista on kerrottu tarkemmin aina kyseistä aihepiiriä käsittelevässä kohdassa, esim. jätehuoltoon liittyvästä yhteistyöstä kerrotaan luvussa