Mjösundin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Kemiönsaaren

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 10/2010/2 Dnro ESAVI/188/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Mjösundin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Kemiönsaaren kunta Mjösundin Vesihuolto Oy Tiileritie MJÖSUND LAITOS JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupaa haetaan Kemiönsaaren kunnan Mjösundin kylässä sijaitsevalle, laajennettavalle jätevedenpuhdistamolle, kiinteistöllä Norrgård RN:o 1:13, osoitteessa Tiileritie 1. Hakija on toimittanut hakemuksen Lounais-Suomen ympäristökeskukseen ja täydentänyt hakemustaan sekä Hakemus koskee Mjösundin kylän (Mjösundin Vesihuolto Oy:n) viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa jätevedenpuhdistamossa (yksi WehoPuts 95 panospuhdistamo) ja puhdistamon laajentamista (kolme rinnakkaista WehoPuts 95 panospuhdistamoa) sekä puhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamista avo-ojaan ja siitä edelleen mereen Mjösundin lahteen Kemiönsaaren kunnassa. Yhtiö hakee myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen (laajentamiseen) muutoksenhausta huolimatta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki

2 2 MERKINTÄ Ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 a ja 5 :n 1 momentin kohta 13 a Lupaviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Jätevedenpuhdistamoa koskeva ympäristölupa Kaavoitustilanne Kemiön kunnan (nykyisin Kemiönsaaren kunta) kunnanrakennusmestari on rakennuslain ja sen nojalla annettujen asetusten perusteella myöntänyt haetun luvan Mjösundin Vesihuolto Oy:lle (yksi WehoPuts 95 panospuhdistamo) sekä vahvistanut esitetyt suunnitelmat noudatettaviksi seuraavin ehdoin: - kaikkien jätevesijärjestelmien osien on oltava käyttötarkoitukseen valmistettuja ja ne on asennettava laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti, - puhdistamoon saa johtaa korkeintaan 19 loma- tai vakituisessa asumiskäytössä olevan talouden jätevedet, - puhdistamolle on oltava voimassa oleva huoltosopimus laitevalmistajan hyväksymän ja koluttaman huoltajan kanssa, - tyhjennyksistä, tarkastuksista ja muista toimenpiteistä on pidettävä kirjaa, - jos käy ilmi, että kyseinen jätevesijärjestelmä ei täytä voimassa olevia puhdistusvaatimuksia, on puhdistamon omistajan omalla kustannuksellaan tehostettava järjestelmää tai korvattava järjestelmä niin että puhdistusvaatimukset täyttyvät, - ympäristösihteerille tulee ilmoittaa asennustöistä vähintään seitsemän vuorokautta ennen jätevesijärjestelmän asennustöiden alkua, jotta asennus voidaan tarkastaa ja hyväksyä. Päätöksen mukaan lupa on voimassa kolme (3) vuotta päätöksen antamisesta. Lupa raukeaa, mikäli voimassaoloaikaa ei erityisestä syystä pidennetä. Kemiönsaaren kunnan Mjösundin kylässä olevan Norrgård -tilan alueella on voimassa vuonna 2001 hyväksytty rantayleiskaava. Puhdistamoalue on

3 rantayleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Puhdistamoalueen lounaispuolella on kyläkeskuksen alue (AT). Mjösundin Vesihuolto Oy:n vesihuoltoverkosto palvelee puhdistamosta lounaaseen noin 1,5-2 km:n etäisyydellä sijaitsevaa Vestparkin uutta asemakaava-aluetta, johon tullaan rakentamaan 55 asuinkiinteistöä (AO asemakaavamerkintä). Asemakaava-alueen sijainnin ja sen ympäristön perusteella voidaan arvioida, että merkittävä osa rakennettavista kiinteistöistä tulee olemaan vapaa-ajan asutuksen luonteisia. PUHDISTAMOALUEEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Vesialueen yleiskuvaus Mjösundin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamo rakennetaan (laajennetaan) Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajamasta noin 16 km länteen sijaitsevaan Mjösundin kylään. Puhdistamon rakennuspaikka sijaitsee Mjösundintien pohjois- ja Tiileritien itäpuolisessa kulmauksessa lähellä Mjösundin lahden pohjukkaa, Kemiön Tiili Ay:n omistamalla kiinteistöllä Norrgård RN:o 1:13, kiinteistötunnus: , osoite: Tiileritie 1, 2570 Mjösund. Tämän kiinteistön alueella sijaitsee myös em. kiinteistönomistajan tiilitehdas. Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa ovat: N , E Jätevedenpuhdistamon lounaispuolella noin 200 metrin etäisyydellä on lähin omakotitalo. Tästä etelään Kuokkamaantien varrella on omakotikiinteistöjä puhdistamosta noin 500 m säteen sisällä 10 kpl. Puhdistamon ja Mjösundin lahden pohjukan välisellä alueella em. säteen sisällä on muutama vapaa-ajan kiinteistö. Puhdistamo sijaitsee loivasti itään viettävällä maalla Tiileritien ja sen itäpuolella olevan valtaojan välisellä alueella. Puhdistamoalueella ei ole ollut maaperää likaavia toimintoja. Puhdistamon tontin maaperä on pääasiassa savista silttiä. Puhdistamon tontilla ei ole tehty havaintoja pohjaveden tilasta. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon vieressä olevaan valtaojaan ja siitä mereen Mjösundin lahteen noin 400 m puhdistamon koillispuolelle. Purkupaikan koordinaatit (yhtenäiskoordinaatisto) valtaojassa ovat: N , E Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien purkupaikan lähettyvillä ei ole luonnonsuojelukohteita. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan avo-ojaan, joka laskee Mjösundin lahteen Kemiön saaren luoteisosassa. Lahden itäpuolella on Halikonlahden ja Peimarin yhdistävä kapeahko salmi. Kemiön saaren ja tarkasteltavan merenlahden pohjoispuolella sijaitsevan Santasaaren välillä on ruopattu uoma, jota pitkin lahdelta on myös yhteys Peimarille. Mjösundin lahti on matala, veden syvyys on pääosassa lahtea noin 2 metriä. Ulompa- 3

4 na salmessa veden syvyys on 9-11 metriä. Salmessa on voimakas virtaus, salmi on ollut monina talvina ainakin osittain sula. Lahteen tai sen lähialueelle laskee Kemiön saaren puolelta muutamia pelto-ojia, joiden valuma-alueella sijaitsee myös viemäriverkostoon liittymätöntä asutusta. Asutusta on lisäksi salmen koillispuolisella alueella. 4 Vesistön kuormitus Veden laatu Vesistön kuormitusta on arvioitu jäljempänä päätöksen kohdissa: - Päästöt vesistöön ja päästöjen vaikutukset / Puhdistamon arvioidut päästöt vesistöön - Lupahakemuksen käsittely / Hakijan kuuleminen ja vastine. Lounais-Suomen ympäristökeskus on seurannut Halikonlahden ja Peimarin yhdistävän salmen vedenlaatua viimeksi 1990-luvulla noin 1,8 km:n päässä purkuojan suulta sijaitsevassa syvänteessä. Kyseinen havaintopaikka (HALA 232) jäi 2000-luvun alussa pois seurantaohjelmasta. Peimarin vedenlaatua on tutkittu vuosittain. Mjösundin lahden perukan vedenlaadusta ei ole tarkempaa tietoa. Tarkasteltavan alueen vesi ei näyttäisi olemassa olevan tulosaineiston (Hertta tietojärjestelmä) perusteella juurikaan kerrostuvan lämpötilan suhteen. Veden happitilanne on ollut salmen syvänteessä useimmiten hyvä kalojen viihtyvyyden kannalta, joskin pohjanläheisessä vedessä on havaittu ajoittain loppukesällä tehdyissä tutkimuksissa selvä hapenvajaus. Salmen veden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet 1990-luvun lopulla keskimäärin reheville rannikkovesille ominaisia. Vedenlaatu on Peimarilla ja idässä Halikonlahden tarkkailututkimusten havaintopaikoissa ollut viime vuosina varsin samankaltaista. Vesialueen veden käyttökelpoisuus on ollut lähinnä tyydyttävä. Kalasto ja kalastus Vesistön muu käyttö Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja kalastosta eikä kalastuksesta merialueella. Hakemuksessa ei ole kiinteistötietojen lisäksi esitetty tietoja vesistön muusta käytöstä. Mjösundin lahden rannalla on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. PUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus puhdistamosta Alueella on toiminnassa yksi WehoPuts 95 panospuhdistamo. Hakemuksen mukaan alueelle rakennetaan olemassa olevan puhdistamon viereen vielä kaksi samanlaista yksikköä. Puhdistamon asukasvastineluku tulee olemaan näillä kolmella yksiköllä yhteensä 285. WehoPuts pienpuhdistamo on biologis-kemiallinen talousjätevesien puhdistusjärjestelmä, joka on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. Puhdistamoon ohjataan kaikki jätevedet ilman erillistä esikäsittelyä tai saostusta.

5 Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Puhdistettu vesi voidaan johtaa suoraan purkupaikkaan ilman jälkikäsittelyä. WehoPuts puhdistamo toimii panosperiaatteella, eli puhdistamo käsittelee ja puhdistaa tietyn kokoisen annoksen (panoksen) jätevettä yhdellä kerralla. Puhdistusprosessi jakaantuu eri vaiheisiin: ilmastus, kemikaalin syöttö (saostus), hapeton vaihe, selkeytys ja tyhjennys. Mahdollisen sähkökatkoksen jälkeen puhdistamo jatkaa automaattisesti prosessia keskeytyneestä vaiheesta. Mikäli varastosäiliöön ei ole kertynyt panoksen verran vettä edellisen puhdistusprosessin loputtua, siirtyy puhdistamo automaattisesti lepotilaan, jossa aktiivilietteen mikrobikanta pidetään elävänä ilmastamalla. Jäteveden käsittelyvaiheet puhdistamossa ovat: 1. Käsittelemätön jätevesi johdetaan puhdistamoon. 2. Pumppusäiliöstä vesi siirretään varastosäiliöön. 3. Varastosäiliöstä jätevesi siirretään prosessisäiliöön, mikäli puhdistusprosessi ei ole käynnissä. 4. Kun jätevettä on kertynyt panoksen verran prosessisäiliöön, puhdistusprosessi käynnistyy. 5. Jätevettä ilmastetaan. 6. Jäteveteen syötetään WehoPuts liuos (ferrisulfaattia %) 7. Selkeytysvaiheessa liete laskeutuu prosessisäiliön pohjalle. 8. Puhdistettu vesi pumpataan suoraan purkupaikkaan ilman jälkikäsittelyä. 9. Ylijäämäliete tyhjennetään prosessisäiliöstä lieteautolla puhdistamon antaman hälytyksen mukaan. Puhdistusprosessin aikana puhdistamoon kertyy ylijäämälietettä, joka täytyy säännöllisesti tyhjentää. Tyhjennyksen voi tehdä minkä tahansa prosessivaiheen aikana. Puhdistamon mitoitus: - Asukasvastineluku (AVL) Mitoitusvirtaama (q mit ) 6 m 3 /h - Keskivirtaama (Q kesk ) 42,8 m 3 /d - Enimmäisvirtaama (q maks ) 9 m 3 /h - BHK 7 -kuorma 20 kg/d Hakemuksen mukaan laajennetun puhdistamon toiminta oli suunniteltu aloitettavaksi Mjösundin Vesihuolto Oy:n vesihuoltoverkosto palvelee puhdistamosta lounaaseen noin 1,5-2 km:n etäisyydellä sijaitsevaa Vestparkin uutta asemakaava-aluetta, johon tullaan rakentamaan 55 asuinkiinteistöä. Asemakaava-alueen sijainnin ja sen ympäristön perusteella voidaan arvioida, että merkittävä osa rakennettavista kiinteistöistä tulee olemaan vapaa-ajan asutuksen luonteisia. Mjösundin kylän vanhat asuinkiinteistöt, noin 20 kpl, 5

6 ja myöhemmin rakennettavat uudisrakennukset tullaan myös liittämään Mjösundin Vesihuolto Oy:n vesihuoltoverkostoon. Kemiön Tiili Ay:n tiilitehtaan sekä Mjösundin kyläkoulun jätevedet tullaan johtamaan puhdistamolle. Tehtaalla ei ole sellaisia prosesseja, joista syntyy jätevesiä, vaan jätevedet ovat työntekijöiden sosiaalitiloista lähtöisin. Mjösundin vesihuoltoverkostoon liitettävät kiinteistöt ovat: 1. Vestparkin uusi asemakaava-alue: Asemakaava-alueelle on suunniteltu 55 kpl erillispientalojen tontteja. Asemakaava-alueen sijainnin ja sen ympäristön perusteella voidaan arvioida, että merkittävä osa rakennettavista kiinteistöistä tulee olemaan vapaa-ajan asutuksen luonteisia. Vakinaiseen asuinkäyttöön tulee arviolta 5-10 kiinteistöä. Keskimäärin asukkaita arvioidaan olevan 3 as/kiinteistö. Myös veden ominaiskulutuksen/asukas voidaan tässä tapauksessa arvioida olevan keskimäärin noin 100 l/as/vrk. 2. Kuokkamaantien vanhat asuinkiinteistöt: Kiinteistöt on rakennettu pääasiassa tiilitehtaan työntekijöitä varten. Niitä on noin 20 kpl ja ne ovat yksiasuntoisia omakotikiinteistöjä. Asukkaita em. kiinteistöissä on yhteensä noin Mjösundin kyläkoulun ala-aste: Koulussa on oppilaita ja henkilökuntaa yhteensä 20. Koulu on käyttämättömänä välisenä aikana. Koululta syntyvät jätevedet ovat sosiaalitilojen jätevesiä. Koulussa on jakelukeittiö, jossa ei valmisteta kouluaterioita. 4. Tiilitehdas: Tiilitehtaan työntekijämäärä on keskimäärin 15. Tehtaan tuotannossa ei ole sellaisia prosesseja, joista muodostuisi jätevesiä. Tehtaalta tulevat jätevedet ovat ainoastaan sosiaalitilojen jätevesiä. Tehdas on suljettuna vuosittain noin kuukauden vuosilomatauon aikana. Arvio puhdistamolle tulevan jäteveden määrästä: Kohde Kiinteistöjä Asukkaita Arvioitu jätevesimäärä m 3 /vrk Vestparkin asemakaava-alue ,5 Kuokkamaantien ,0 vanhat asuinkiinteistöt Mjösundin kyläkoulu ,0 Tiilitehdas ,5 Yhteensä ,0 6

7 7 Energia ja polttoaineet WehoPuts jätevedenpuhdistamon käyttöohjeen mukaan yhden puhdistamoyksikön (WehoPuts 95) sähkönkulutus käyttöasteella % on KWh/vuosi. Kolmen puhdistamoyksikön kokonaissähkönkulutus käyttöasteella % on noin KWh/vuosi. Kemikaalit WehoPuts jätevedenpuhdistamon käyttöohjeen mukaan kemikaalin (WehoPuts liuos, ferrisulfaattia %) kulutus on noin 0,2 l/m 3 jätevettä. Arvioidun jätevesimäärän (keskimäärin 32 m 3 /vrk) perusteella kemikaaliliuoksen kulutus on noin l vuodessa. PÄÄSTÖT VESISTÖÖN JA PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET Puhdistamon arvioidut päästöt vesistöön Hakemuksen mukaan WehoPuts puhdistusprosessin puhdistustulokset täyttävät jätevesiasetuksen (valtioneuvoston asetus 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) mukaiset laatuvaatimukset: Puhdistamon tulokuormitus Päästö käsitellystä Käsittelyteho vähintään g/as/vrk jätevedestä on enintään % g/as/vrk BHK Fosfori (P) 2,2 0,33 85 Typpi (N) 14 8,4 40 Puhdistamon (kolme WehoPuts 95 puhdistamoyksikköä) toimiessa mitoituskuormituksella, käsitellyn jäteveden aiheuttamat päästöt avo-ojaan ovat enintään: Jätevesimäärä BHK 7 Fosfori (P) Typpi (N) Käsitellyn jäteveden aiheuttama päästö avo-ojaan on enintään 43 m 3 /vrk 1,4 kg O 2 /vrk 94 g P/vrk 2,4 kg N/vrk Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy toteaa antamassaan lausunnossa, että käsitelty jätevesi kulkee avo-ojassa useiden satojen metrien matkan ennen merenlahtea, jolloin varsinkin kesäaikana ojan pohjalle ja kasvillisuuteen voi parhaimmillaan sitoutua merkittäviä määriä happea kuluttavaa ainesta ja ravinteita.

8 Jätevesien leviämistä ja vaikutuksia merenlahdessa on vaikea olemassa olevan tiedon perusteella varmuudella arvioida. Käsitellyssäkin jätevedessä on jäljellä orgaanista ainesta ja ravinteita. Purkuojan kautta tuleva happea kuluttava aines tuskin vaikuttaa oleellisesti merialueen happitilanteeseen, avoveden aikana tuulen sekoittava vaikutus ulottuu todennäköisesti pohjaan asti ja täydentää veden happivarantoa. Talvella lahden mataliin osiin voi syntyä hapenvajausta, mutta siihen vaikuttaa enemmän lahden vesikasvillisuudesta lähtöisin olevan aineksen luonnollinen hajoaminen kuin jätevesien happea kuluttava aines. Jätevesien ravinteet vaikuttavat osaltaan mm. alueen kasviplanktonin määrään, mutta on todennäköistä, että veden vaihtuvuuden ja muun kuormituksen vaikutukset huomioon ottaen muutokset eivät ole yleisesti käytettävillä menetelmillä havaittavissa. Alue ei ole vedenlaadultaan ja rehevyystasoltaan eikä mitä ilmeisimmin vesieliöstöltäänkään mitenkään poikkeava tai herkkä, joten siltä osin ei jätevesien toisaalle kuljettaminen tai pumppaaminen olisi perusteltua. 8 Päästöt ilmaan ja melu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamoliete ja muut jätteet Hakemuksen mukaan puhdistamo ei aiheuta päästöjä ilmaan. Puhdistamo ei aiheuta merkittävää melua eikä tärinää. Puhdistamolle on vain vähän liikennettä. Kemikaalin tuonnista ja lietteen pois viennistä aiheutuu 4-8 raskaan ajoneuvon käyntiä vuodessa. Puhdistamon hoitaja käy laitoksella 1-2 kertaa viikossa. Puhdistamo on tehdasvalmisteinen uusi panospuhdistamo. Puhdistamo ei aiheuta päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Mikäli jätevettä kertyy mahdollisessa vikatilanteessa (esim. putkirikko) hetkellisesti mitoitusta enemmän, se ohjataan ylivuotoputken kautta sopivaan purkupaikkaan. Jokaisessa puhdistamoyksikössä on hydraulisen ylikuormitustilanteen varalta ylivuotoputki. Puhdistamon mahdollinen ylivuoto johdetaan takaisin puhdistamoja edeltävään kokoomasäiliöön. Myös kokoomasäiliössä ennen puhdistamoja on ylivuotomahdollisuus. Kokoomasäiliön ylivuodossa on T-haara, jota kautta kokoomasäiliön ylivuodot johdetaan samaan purkuojaan kuin puhdistettu jätevesi. Puhdistamolla ei ole ylijäämälietteen tiivistyskäsittelyä. Ylijäämäliete tyhjennetään prosessisäiliöstä lieteautolla puhdistamon antaman hälytyksen mukaan. Hakemuksessa arvioidaan poistettavan ylijäämälietteen määräksi yhteensä 4 8 autokuormaa (10 m 3 /kuorma) vuodessa. Liete kuljetetaan lähiseudun kuntien jätevedenpuhdistamoille jatkokäsiteltäväksi. Puhdistamolla ei muodostu muita jätteitä.

9 9 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA WehoPuts pienpuhdistamot suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa suomalaisiin olosuhteisiin ja ne täyttävät kotimaiset jäteveden käsittelyvaatimukset. WehoPuts puhdistamot edustavat jätevesien käsittelyn kehittyneintä tekniikkaa. Automatisoidun toimintansa ansiosta Weho-Puts puhdistamot ovat helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä. Puhdistuksen kannalta kaikki tarvittava on suunniteltu ja asennettu valmiiksi tehtaalla. Puhdistamossa käytettävien komponenttien valintakriteereinä on käytetty huoltovapautta, pitkäkestoisuutta sekä energiatehokkuutta. LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Hakemuksen täydennykseksi on ympäristökeskukseen toimitettu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tekemä, päivätty Kemiön kunnan Mjösundin kylän jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelma. Tämän ohjelman mukaisesi esitetään seurattavaksi Mjösundin kylän jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä vesistöön (ojaan) johdettavien jätevesien laatua ja määrää. Kuormitustarkkailu Puhdistamon kuormitustarkkailu tehdään kaksi kertaa vuodessa. Kuormitustarkkailu käsittää puhdistamoilta (3 kpl) lähtevän jäteveden tarkkailun. Tarkkailua tehdään tammi-maaliskuussa ja heinä-syyskuussa siten, että tarkkailuajankohtien väliin jää puoli vuotta. Näytteenotto tulee ajoittaa siten, että puhdistamot toimivat täydellä kapasiteetilla tai 50 % kapasiteetilla, jolloin vuorokauden aikana tapahtuu vähintään yhden panoksen purku/puhdistamo. Näytteenoton hoitaa puhdistamonhoitaja, joka on koulutettu KWH Pipen toimesta näytteenottoa varten. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä puhdistamon purkaessa (purku kestää min) puhdistetun jätevesipanoksen. Kokoomanäyte kerätään pyrkien mahdollisimman edustavaan näytteenottoon käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Puhdistamokohtainen näyte voidaan kerätä käsin otettavilla kertanäytteillä, jotka kootaan yhdeksi puhdistamokohtaiseksi kokoomanäytteeksi. Kertanäyte otetaan puhdistamon jälkeiseen näytteenottokaivoon tulevan putken suulta. Kokoomanäyte voidaan kerätä myös jättämällä puhdas näytteenottoastia näytteenottokaivon suojaan keräämään näytevettä, jolloin ylimääräinen vesi valuu astiasta ylivuotona näytteenottokaivon pohjalle ja edelleen kohti purkupaikkaa. Näin saatu ämpäriin kerääntynyt kokoomanäyte korostuu tarkkailun loppuajan vedellä, mutta sitä voidaan pitää riittävän edustavana.

10 Puhdistamoilta kaksi kertaa vuodessa otettavista lähtevän veden kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset: 10 Määritys ph BOD 7 ATU Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kiintoaine Lähtevä jätevesi x x x x x x Määritysmenetelmät Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit suoritetaan standardimenetelmien ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti. Valvontatutkimuksissa käytetään SFS-EN -standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puuttuessa ISO -standardien mukaisia määritysmenetelmiä, taikka sellaisia menetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavat vähintään näitä menetelmiä. Jos käytetään muita kuin edellä mainittuja standardimenetelmiä, on tarkkailua suorittavan vesilaboratorion ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle (Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle). Kokoomanäytteet toimitetaan tarkkailua hoitavaan valvovan viranomaisen hyväksymään vesitutkimuslaitokseen tutkittaviksi. Tarvittaessa myös vesitutkimuslaitoksen edustaja voi tehdä puhdistamokäynnin ja noutaa kokoomanäytteet puhdistamolta. Näytteenoton yhteydessä kirjataan ylös päästötarkkailua varten näytepäivätiedot, jotka annetaan tiedoksi tarkkailua hoitavalle vesitutkimuslaitokselle. Näytepäivätietoja ovat mm. näytteenottotiedot (näytteenottoaika, näytteenottaja, näytteenottotapa), virtaamatiedot (näytepäivän sekä näytteenottoajan käsitelty jätevesimäärä, mahdollinen ohitus/ylivuotomäärä), prosessiin syötettyjen kemikaalien määrät sekä kaikki tavanomaisesta poikkeava. Kolmen puhdistamon kokoomanäytteiden tuloksista saadaan laskennallinen vesistöön johdettu kokonaiskuormitus. Mikäli vaadittuja puhdistustuloksia ei saavuteta, pyritään syy huonoon tulokseen selvittämään tarkkailutulosten ja -käyntien perusteella. Tällöin voidaan myös tehdä ylimääräisiä tarkkailukäyntejä ja suppeita laboratoriotutkimuksia. Lisäksi näytteenottokertoja voidaan lisätä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai toiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailussa, näytteiden otossa, säilytyksessä ja analysoinnissa noudatetaan valvontaviranomaisten ohjeita.

11 11 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailulla tarkoitetaan puhdistamon hoidosta ja huollosta vastaavan henkilön tekemää puhdistusprosessin seurantaa. Käyttötarkkailua tehdään velvoitetarkkailua suorittavan julkisen valvonnan alaisen vesitutkimuslaitoksen ohjeiden mukaan. WehoPuts pienpuhdistamon toimintaa ohjaa automatiikalla toimiva ohjauskeskus. Puhdistamon merkkivalo yhdessä ohjauskeskuksessa olevan GSM-modeemin kanssa antavat jatkuvaa tietoa puhdistamon tilasta. GSMmodeemi mahdollistaa etävalvonnan ja etähallinnan yhden tai useamman matkapuhelimen avulla. Puhdistamon hoidosta vastaava henkilö tarkkailee säännöllisesti puhdistamon toimintaa seuraamalla ohjauskeskuksen ja puhdistamon merkkivalon ilmoituksia. Seuraavat toimenpiteet kuuluvat vähintään viikoittain tehtävään tarkkailuun: - Puhdistettujen jätevesipanosten määrät ja jätevesimäärä (kpl, m 3 ) - WehoPuts -kemikaaliliuoksen määrän tarkkailu - Ohjauskeskuksen näytön ja merkkivalon ilmoitusten tarkistaminen - Kompressorin toimivuuden seuraaminen - Ilmastuksen toiminta (mm. prosessisäiliön vedenpinnan tarkkailu) - Ylijäämälietteen määrä prosessisäiliössä - Hajuhavainnot puhdistamon välittömässä läheisyydessä Tarpeen vaatiessa tehdään seuraavia toimenpiteitä ja tarkistuksia: - Kemikaalisäiliön täyttö - Ylijäämälietteen tyhjennys - Ohjauskeskuksen vikavirtasuojakytkinten tarkistus (vähintään kerran vuodessa) Käyttötarkkailuun kuuluu tarvittaessa myös seuraavia mittauksia ja havainnointeja: - Prosessialtaan aktiivilietteen ½ h laskeutuskoe - Liukoinen fosfori lähtevästä jätevedestä - Lämpötilat tulevasta ja lähtevästä jätevedestä - ph tulevasta ja lähtevästä jätevedestä Käyttötarkkailulla pyritään myös selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluita ja etsimään näiden aiheuttajat. Lisäksi käyttötarkkailu käsittää puhdistamon käyttöön ja hoitoon käytettyjen työtuntien selvittämisen, puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten sään, sähkökatkojen havainnointi. Myös lähtevän jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön (väri, sameus, kiintoaine) tai hajun aistinvarainen havainnointi kuuluu normaaliin käyttötarkkailuun.

12 Käyttötarkkailutulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan, joka toimitetaan vuosittain velvoitetarkkailua suorittavalle vesitutkimuslaitokselle ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaisille. Viemäriverkoston ylivuotojen tarkkailu Viemäröintialueella on kaksi jäteveden pumppaamoa ja kaksi paineviemärin purkukaivoa sekä jätevedenpuhdistamoja edeltävä kokoomasäiliö, joista käsittelemätöntä jätevettä voi päästä ylivuotona ympäristöön. Puhdistamoilla tapahtuvasta ylivuodosta tulee hälytys puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen. Tällöin ylivuotomäärä arvioidaan tapahtuneen ylivuodon keston ja keskimääräisen vuorokaudessa käsitellyn jätevesimäärän avulla ja ylivuodot kirjataan ylös käyttöpäiväkirjaan Tulosten käsittely Puhdistamon päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle ja Lounais- Suomen ympäristökeskukselle (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle). Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä myös sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. Raporteissa tarkastellaan saavutettua tulosta ja pyritään antamaan ohjeita mahdollisesti virheellisten ajotapojen korjaamiseksi. Päästötarkkailun tuloksista laaditaan valvontaviranomaisten ohjeiden mukainen vuosiyhteenveto, jossa puhdistustulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenvedossa huomioidaan myös mahdollisten viemäriverkostossa ja/tai puhdistamolla tapahtuvien ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Vuosiyhteenvedossa selvitetään puhdistamolta poistetun ylijäämälietteen määrä, poistamisajankohdat sekä lietteen käsittely- ja sijoituspaikat. Vuosiyhteenvetoon liitetään myös selvitys vuoden aikana tehdyistä puhdistamon sekä viemäriverkoston huolto- ja kunnostustoimenpiteistä. Vuosiyhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle sekä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle). 12 Vaikutustarkkailu Luvan hakija esittää, ettei vaikutustarkkailua (vesistötarkkailu, kalataloustarkkailu) määrättäisi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen täydennykseksi toimitetussa, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tekemässä jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa todetaan, että mikäli jätevettä kertyy mahdollisessa vikatilanteessa (esim. putkirikko) hetkellisesti mitoitusta enemmän, se ohjataan ylivuotoputken kautta sopivaan purkupaikkaan. Jokaisessa puhdistamoyksikössä on hydraulisen ylikuormitustilanteen varalta ylivuotoputki. Puhdistamon mahdollinen ylivuoto johdetaan takaisin puhdistamoja

13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen edeltävään kokoomasäiliöön. Myös kokoomasäiliössä ennen puhdistamoita on ylivuotomahdollisuus. Kokoomasäiliön ylivuodossa on T-haara, jota kautta kokoomasäiliön ylivuodot johdetaan samaan purkukohtaan kuin puhdistettu jätevesi. Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa , Kemiönsaaren kunnassa ja Sauvon kunnassa Kuuluttamisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen ilmoitettu tiedossa oleville asianosaisille. Kuulutuksesta on lisäksi tiedotettu Annonsbladet - Ilmoituslehti -nimisessä sanomalehdessä. 13 Lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselta, Kemiönsaaren kunnanhallitukselta, Kemiönsaaren kunnan ympäristövalvonnalta, Sauvon kunnanhallitukselta sekä Sauvon kunnan tekniseltä toimelta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta. 1) Kemiönsaaren kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta katsoo lausunnossaan , että hakemuksessa on merkittäviä puutteita, koska siitä puuttuu ainakin seuraavat tiedot: - asianmukaista tietoa purkuvesistöstä, sekä valtaojasta että Mjösundin lahdesta; - asianmukaista tietoa käsitellyn veden koostumuksesta; - riittävää tietoa jäteveden käsittelystä mahdollisissa käyttöhäiriötilanteissa. Hakemusta on täydennettävä ainakin yllä mainituilla tiedoilla ennen käsittelyn jatkamista. Koska hakemuksesta puuttuu olennaista tietoa, rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta ei voi tässä vaiheessa ottaa kantaa suunnitellun jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutuksista tai valtaojan ja Mjösundin lahden sopivuudesta sen kuormituksen vastaanottajiksi, minkä suunniteltu jätevedenpuhdistamo aiheuttaisi. Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta pyytää mahdollisuutta saada antaa lausuntonsa hakemuksesta, kun sitä on täydennetty.

14 Muistutukset ja mielipiteet Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta toteaa yleisesti, että se suhtautuu hyvin myönteisesti tämän tapaisiin hankkeisiin, missä keskitetysti ja tehokkaalla tekniikalla puhdistettaisiin jätevesiä. 2) Sauvon kunnan tekninen ja ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan (33 ), ettei haettua ympäristölupaa tule myöntää. Perustelunaan lautakunta esittää, että jätevesien purku matalaan Mjösundin lahteen on huono vaihtoehto verrattuna siihen, että jätevedet johdettaisiin Peimarin puolelle syvempään veteen ja laajempaan vesialueeseen. 3) Sauvon kunnanhallitus on antamassaan lausunnossa (129 ) yhtynyt kunnan teknisen- ja ympäristölautakunnan tässä asiassa antamaan em. lausuntoon. Kunnanhallitus on merkinnyt, että Liedon kunnan ympäristöhuolto on antanut asiasta teknisen- ja ympäristölautakunnan lausunnon mukaisen lausunnon. 4) AA ja BB (kiinteistön Kesäranta, kiinteistörekisteritunnus omistajat) ovat jyrkästi vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä jätevedenpuhdistamolle ja kyseenalaistaneet myös Kemiön kunnan myöntämän luvan olemassa olevalle puhdistamolle (yksi WehoPuts 95). Jätevesien johtaminen Mjösundin lahteen on heidän mielestään ekologisesti kestämätöntä ja haitallista ympäristölle. Mjösundin lahti on erittäin matala ja osittain jo nyt rehevöitynyt. Lahdessa on paljon kasvillisuutta ja heinää ja lahden keskisyvyys on kahden metrin luokkaa. Syvimmät kohdat lahdessa ovat noin kolme metriä syviä. Lahden veden vaihtuvuus ja virtausolosuhteet ovat erittäin heikkoja, sillä lahden erottaa Mjösundin kannaksen toisella puolella olevasta Peimarista hyvin kapea ja matala oja, jossa on siltarumpu. Peimarilla sen sijaan vesialueet ovat syviä ja veden vaihtuvuus on erittäin hyvä. Panospuhdistamojen puhdistuskyky esimerkiksi fosforin osalta on suurimmillaankin vain 90 % ja typen osalta vain noin 50 %. Siten on väistämätöntä, että jätevedenpuhdistamo hyvällä hyötysuhteella toimiessaankin aiheuttaa Mjösundin lahdessa merkittävää rehevöitymisen kiihtymistä. On myös kyseenalaista, miksi jätevedet johdetaan ylämäkeen pois Porto Westin (55 tontin) asuinalueen suunnasta, kun ne voitaisiin huomattavasti lyhyempää reittiä ja alamäkeen laskea Peimarille. Mjösundin Vesihuolto Oy:n hallituksen puheenjohtaja omistaa ja myy myös Porto Westin tontteja, joten hänellä on asiassa selkeä intressiyhteys saada jätevedet mahdollisimman kauas myytävistä tonteista. Kyseinen intressiyhteys tulee ehdottomasti huomioida lupa-asian päätöksenteossa. 14

15 Mjösundin lahden rantakiinteistöjen omistajilla maksatettiin vuonna 2005 Mjösundin kannaksen läpi virtaavan ojan suun avartamisesta veden virtauksen ja vaihtuvuuden parantamiseksi 6 euroa/rantametri. Ojan suun avartamisessa ei kuitenkaan sanottavasti onnistuttu, koska kaivinkoneella ei päästy kyseisessä maastossa tarpeenmukaisesti etenemään. Toimenpiteiden seurauksena veden virtaus ja laatu eivät ole parantuneet. Jätevedenpuhdistamon rakentaminen ja jätevesien laskeminen Mjösundin lahteen on täysin veden parantamisen eteen tehtyjen investointien vastaista. Mjösundin lahden rannalla sijaitsevien kiinteistöjen arvon suurin yksittäinen tekijä on meri. Puhdistamon rakentaminen ja jätevesien johtaminen lahteen tulee huonontamaan merkittävästi veden laatua ja siten laskemaan myös kiinteistöjen arvoa. Muistuttajan mukaan on täysin perusteetonta johtaa jätevedet matalaan, jo osittain rehevöityneeseen lahteen, kun jätevedet voitaisiin johtaa virtaukseltaan ja veden syvyydeltään aivan toista luokkaa olevalle Peimarille. Muistuttajat vastustavat jyrkästi ympäristöluvan myöntämistä kyseisessä tilanteessa. Lisäksi he katsovat, että mikäli hakijalle myönnetään ympäristölupa, on luvan edellytyksenä ehdottomasti oltava jätevesien johtaminen Peimarille. Kunnan viranomaisella on oikeus hyväksyä jätevedenpuhdistamon perustaminen, kun sen piiriin kuuluu alle 100 asukasta. Kyseisessä tilanteessa täytyy ihmetellä, miksi puhdistuskapasiteetin tarve on muuttunut jo nyt, hyvin lyhyen ajan kuluttua pienemmän puhdistamon luvan hakemisesta Kemiönsaaren kunnalta ja toiminnan käynnistämisestä. Alueen infrastruktuuria suunniteltaessa on täytynyt tietää, että lopullinen jätevedenpuhdistamokapasiteetin tarve on yli 100 henkilölle. Näin ollen kyseisellä menettelyllä, hakemalla lupaa pienemmälle laitokselle kunnan viranomaiselta, on selkeästi kierretty ympäristönsuojelulain ja - asetuksen ratiota. Puhdistamoa koskeva lupahakemus olisi jo alun alkaen tullut käsitellä ympäristönsuojelulain 28 :ssä tarkoitetulla tavalla Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Muistuttajat katsovat, että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (Etelä-Suomen aluehallintoviraston) on otettava tutkintaan myös jo toiminnassa olevaa jätevedenpuhdistamoa koskeva ympäristölupa. Samoin he katsovat, että jo toiminnassa olevan jätevedenpuhdistamon osalta jätevedet tulee johtaa muualle kuin matalaan ja huonosti vettä vaihtavaan Mjösundin lahteen ja siten jo myönnetylle luvalle ei ole edellytyksiä. Lisäksi he katsovat, että mikäli hakemuksen perusteella kuitenkin myönnettäisiin ympäristölupa, ei ole olemassa ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisia perusteltuja syitä, joiden perusteella hakija voisi aloittaa toiminnan muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. 15

16 Hakijan kuuleminen ja vastine 5) Sandön osakaskunta (puheenjohtaja CC) ja DD (kiinteistön Eerola, kiinteistörekisteritunnus omistaja) ovat yhteisessä muistutuksessaan lausuneet seuraavaa: 1. Puhdistamon jätevedet on hakemuksessa esitetty johdettavaksi matalaan ja luonnonsuojelullisesti herkkään Mjösundin lahteen, vaikka ne voitaisiin johtaa Peimarin puolelle purkuputkella syvään veteen. 2. Yleisen oikeustajun vastaista on, että mahdolliset haitat aiheutettaisiin toiselle puolelle saarta, vaikka hyötyjät ovat pääosin toisella puolella. 3. Mjösundin lahti on matala, jolloin haitat korostuvat juuri korkeimman kuormituksen aikana, koska veden vaihtuvuus on tällöin pienimmillään. 4. Hakija on velvoitettava käynnistämään vaihtoehtoisen suunnitelman laatiminen, jossa purkuputki johdettaisiin Peimarin puolelle. 5. Kiinteistöjen arvon aleneminen sekä kalastus- ja virkistyskäyttöhaitat on korvattava täysimääräisinä, mikäli lupa kuitenkin myönnetään. Korvausvaatimukset tullaan yksilöimään ja esittämään myöhemmin. 6. Luvassa on määrättävä kiintoaineen pitoisuuden ylärajaksi 20 mg/l ja puhdistustehon vähimmäisraja-arvoksi 90 % sekä määrättävä myös typelle puhdistustehon raja-arvo, koska Mjösundin lahti on luonnonsuojelullisesti herkkää ja virkistyskäytöltään tärkeää aluetta. 7. Muistuttajat katsovat, että esitetyn kaltaisen luvan myöntämiselle ei ole perustetta, lupaa ei siten tule missään tapauksessa myöntää. 8. Nykyinen puhdistamo on otettu käyttöön viime syksynä (syksyllä 2008) ja laajennusta haetaan jo nyt, eli alueen todellinen suunnittelu on alun alkaen perustunut yli 100 avl:n kokoiseen puhdistamoon. 9. Paras tapa on johtaa jätevedet Kemiön kunnan keskuspuhdistamoon, jolloin voidaan hyödyntää parasta mahdollista puhdistustekniikkaa. 10. Muistuttajat pidättävät oikeuden lausua myöhemmin lisää tästä hankkeesta. Mjösundin Vesihuolto Oy on toimittanut Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vastineenaan Ramboll Finland Oy:n tekemän, päivätyn asiantuntijalausunnon lupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista sekä Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tekemän, päivätyn lausunnon Halikonlahden ja Peimarin välisen merialueen tilasta ja Mjösundin kylän jätevedenpuhdistamolta johdettavan vesistökuormituksen vaikutuksista purkuvesistön vedenlaatuun. Kemiönsaaren kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan lausunnon osalta Ramboll Finland Oy toteaa vastineessa, että karttatarkastelun perusteella purkuvesistö, Mjösundin lahti on matalan veden aluetta ja rannat ovat kasvillisuuden peitossa. Käytettävissä ei ole vedenlaatutuloksia lahtialueelta. Tämä vaikeuttaa tulevan tilanteen arviointia. 16

17 17 Sauvon kunnan teknisen- ja ympäristölautakunnan lausunnon osalta Ramboll Finland Oy toteaa, että Mjösundin lahden tilaa, rehevyyden aiheuttajia ja virkistyskäyttökelpoisuutta tarkasteltaessa on huomattava, että valuma-alueelta mainittuun lahteen on jo pitkään kulkeutunut ja kulkeutuu kiintoainesta ja ravinteita hajakuormituksena. Tämä on mataloittanut lahden perukkaa ja samalla heikentänyt virtausolosuhteita. Lietteen kasautuminen pohjalle puolestaan on luonut hyvät olosuhteet runsaan kasvillisuuden kehittymiselle ranta-alueilla. Näin ollen lähtötilanteessa, jossa samaan vesialueeseen kohdistuu melko voimakasta hajakuormitusta, tehokkaasti puhdistettujen jätevesien merkitys rehevyyden ylläpitäjänä tai voimistajana, kuormituksen tasosta ja vesistön tilasta riippuen, ei yleensä ole merkittävä. Päävirtaus pitkässä ja kapeassa merenlahdessa, jonka sivulahdeke Mjösundin lahti on, ohittaa kyseisen vesialueen. Kuitenkin aivan lahden perukasta johtaa uoma Peimarille. Uomaa on aiemmin pyritty avaamaan virtauksen parantamiseksi, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Karttatarkastelun perusteella samalla lähivaluma-alueella, jossa puhdistamon tontti sijaitsee, on noin 20 ha peltoa, josta pintavalunta suuntautuu kohti Mjösundin lahtea. Alueen nykyisestä maankäytöstä ei ole tietoja. Olettaen, että pellot ovat viljelykäytössä, ko. pinta-alalta voidaan olettaa kulkeutuvan kiintoainesta ja ravinteita (ominaiskuormituslukujen perusteella arvioituna) suuruusluokkana seuraavasti: - kiintoaine kg/a - fosfori 28 kg/a - typpi 260 kg/a Vastaavat kuormitusluvut hakemuksen mukaisista jätevesistä ovat: - kiintoaine 400 kg/a - fosfori 25 kg/a - typpi 780 kg/a Kuormituslukujen vertailu osoittaa, että hajakuormituksena vesistöön kulkeutuva kiintoainekuormitus on moninkertaista tarkasteltavaan pistekuormitukseen verrattuna. Sen sijaan ravinnekuormitus tulee olemaan samaa luokkaa tai typen osalta suurempaa kuin pelloilta tapahtuva kuormitus. On myös huomioitava, että jätevesien fosforista, pelloilta tulevaan kuormitukseen verrattuna, suurempi osuus on suoraan levien kasvuun käytettävissä. Vaikka näiden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että ravinnekuormitus lahtialueelle tulee kasvamaan, tämä ei todennäköisesti ainakaan merkittävästi muuta purkuvesistön jo nyt rehevää luonnetta. Käsitellyt jätevedet johdetaan valtaojassa noin 400 m matka ennen päätymistään Mjösundin lahden perukkaan. Jo tällä matkalla osa vesissä vielä olevista ravinteista sitoutuu vesikasvillisuuteen tai laskeutuu uoman pohjal-

18 le. Sitoutumista tapahtuu myös rannoilla olevaan vesikasvillisuuteen. Kesällä osin jo laskuojassa, mutta lähinnä lahtialueella, typpeä poistuu vedestä myös vapautumalla ilmakehään (denitrifikaatio). Nämä mekanismit poistavat tehokkaasti ravinteita vedestä ja samalla planktonlevästön ulottuvilta. Suurin vaikutus jätevesien johtamisesta tulee Mjösundin lahdessa näkymään laskuojan lähiympäristössä, jossa korkeampi kasvillisuus (makrofyytit) voi runsastua lisäravinteiden ansiosta. Tästä ei arvioida aiheutuvan erityistä ylimääräistä haittaa esim. rantojen virkistyskäytölle. Aikaa myöten vapaa vesialue vähentyy luontaisesti, kun kasvillisuusvyöhykkeet laajenevat. Jätevesien johtaminen voi kiihdyttää ko. prosessia. Ongelmaksi ranta-asukkaiden keskuudessa yleensä koetaan jo pelkkä tietoisuus jätevesien johtamisesta. On huomattava, että käsiteltyjen jätevesien johtaminen lahtialueelle ei vaaranna ihmisten terveyttä tai estä vesien nykyistä virkistyskäyttöä kuin korkeintaan aivan purkuojan lähiympäristössä. On mahdollista, että täällä voi etenkin vähävetisenä aikana esiintyä veden laadun hygieenistä heikkenemistä. Seuranta ja haittojen minimointi Puhdistamon kuormitustarkkailun yhteydessä on syytä seurata jätevesien vaikutuksia Mjösundin lahdessa. Näin menetellen saadaan tutkittua tietoa pistekuormituksen vaikutuksista veden laatuun ja biologiaan. Tarvittaessa jätevesien käsittelyä voidaan edelleen tehostaa esim. perustamalla laskeutusallas / kosteikko laskuojan suulle. Tällöin valtaosa ravinteista pidättyy ennen lahtialuetta. Reheville vesialueille tyypillistä umpeenkasvua voidaan torjua kasvillisuuden niitolla ja pyrkimällä parantamaan virtausolosuhteita. Mjösundin lahden perukasta Peimarille johtavan uoman avaaminen kalustolla, joka pystyy työskentelemään kyseisessä maastossa, olisi umpeenkasvun hidastamisen kannalta tärkeätä. Veden vaihdon lisääminen lahtialueella hidastaisi myös mataloitumiskehitystä. Jätevesien johtaminen Peimarille Tämä johtamisvaihtoehto vaatisi erillisen purkupumppaamon ja noin 2 km pituisen putkilinjan rakentamisen. Näiden investointien alustava kustannusarvio on (alv. 0 %). Edellä johtamisen vesistövaikutuksista lausuttuun viitaten, voidaan arvioida, että purkupaikan siirtämisestä aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttoman korkeat suhteessa siitä saavutettavaan hyötyyn nähden. 18 Sandön osakaskunnan tekemän muistutuksen osalta vastineessa viitataan Sauvon kunnalle jätevesien vesistövaikutuksista esitettyyn vastineeseen ja todetaan, että mikäli voidaan osoittaa, että kyseinen pistekuormitus on aiheuttanut erityistä haittaa rannan tai vesialueen omistajille, siitä mak-

19 setaan lain edellyttämät korvaukset. Jätevesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuvat haitat ja niistä määrättävät korvaukset tulee käsitellä eri toimituksessa. Jätevesien johtaminen Kemiön keskuspuhdistamolle ei ole, ko. suhteellisen pieni jätevesimäärä huomioiden, taloudellisesti realistinen vaihtoehto, koska se vaatisi noin 17 km pitkän siirtoviemärin rakentamisen. Tämän investoinnin kustannusarvio on luokkaa (alv 0 %). Muistutuksessa vaadittu käsitellyn jäteveden kiintoainepituus, 20 mg/l, on kohtuuton ja sen saavuttaminen vaatisi merkittäviä lisäinvestointeja puhdistamoon. Tässä yhteydessä kiintoaineen poistolle ei ole tarpeellista asettaa erityisiä puhdistusvaatimuksia, koska fosforin poistovaatimusten saavuttaminen jo sinällään edellyttää korkeaa kiintoaineen erotusta. Lisäksi, kuten edellä on osoitettu, puhdistamolta vesistöön johdettava kiintoainekuorma on hajakuormituksen tasoon verrattuna niin pieni, ettei sillä ole suurta merkitystä vesistön mataloitumisen kanalta. Hakemuksessa on esitetty typenpoistolle raja-arvo 40 %. AA ja BB:n tekemän muistutuksen osalta vastineessa viitataan Sauvon kunnalle jätevesien vesistövaikutuksista esitettyyn vastineeseen ja todetaan, että nykyisellä toiminnalla on virallisesti vahvistettu lainvoimainen lupa. Toiminnassa olevan puhdistamon laajentamisella on yleishyödyllistä merkitystä, jonka vuoksi aloituslupa hankkeelle on perusteltu mahdollisesta valituksesta huolimatta. Mikäli lainvoimaista lupaa ei lopulta saataisikaan, siihen mennessä tehdyillä töillä ei aiheuteta ympäristölle sellaista haittaa, ettei olosuhteita voitaisi palauttaa ennalleen. Kyseisellä jätevedenpuhdistamolla on käytössä Suomessa yleisesti käytetty jätevesien rinnakkaissaostukseen perustuva biologis-kemiallinen puhdistusprosessi, joka on varmatoiminen, tehokas, teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen sekä nykyaikaiset käsittelyvaatimukset täyttävä prosessi. Menetelmällä voidaan tehokkaasti vähentää jätevesistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Kaikki puhdistamolla käytössä olevat koneet, laitteet ja mittarit ovat puhdistamokäyttöön suunniteltuja, kestäviä, hyväkuntoisia ja varmatoimisia. Edellä mainitut tekijät huomioimalla hakija katsoo, että puhdistamo edustaa kokonaisuudessaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, ja että laitoksen toiminta vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Mahdollisten haittojen korvaamisesta viitataan edellä Sandön osakaskunnalle asiasta annettuun vastineeseen. Hakija on liittänyt vastineeseen myös Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n antaman lausunnon Halikonlahden ja Peimarin välisen merialueen tilasta ja Mjösundin kylän jätevedenpuhdistamolta johdettavan vesistökuormituksen vaikutuksista. Lausuntoa on siteerattu tämän päätöksen edellä olevissa kohdissa: - veden laatu - vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön. 19

20 20 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää Mjösundin Vesihuolto Oy:n hakemuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittely rakennetussa jätevedenpuhdistamossa (yksi WehoPuts 95 puhdistamoyksikkö) ja siinä käsiteltyjen jätevesien johtaminen avo-ojaan sekä siitä edelleen Mjösundin lahteen voi jatkua Kemiön kunnan (nykyisin Kemiönsaaren kunta) kunnanrakennusmestarin myöntämän lupapäätöksen mukaisesti päätöksessä annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Luvan voimassaoloaikaa tulee hakea pidennettäväksi. Mjösundin ja Santasaaren länsipuolella oleva Peimari on huomattavasti avoimempi merialue ja sen virtausolosuhteet jätevesien sekoittumisen kannalta oleellisesti paremmat, kuin Mjösundin ja Santasaaren itäpuolella oleva matala Mjösundin lahti. Tästä johtuen jätevesien vaikutukset Peimarilla olisivat pienemmät kuin Mjösundin lahdessa. Ympäristönsuojelulain 4 :n 1 momentin mukaan: "Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1) haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate)." Edellä oleva on otettava huomioon mm. jätevesien purkupaikan valinnassa. Pääosa hakemuksen tarkoittamasta, hakijan viemärilaitoksen jätevesikuormituksesta muodostuu Peimarin puoleisella rannalla, joka kuuluu Peimarin valuma-alueeseen. Puhdistamohanke on mahdollista kohtuullisin kustannuksin toteuttaa rakentamalla puhdistamo kokonaisuudessaan tai sen laajennusosa (2/3 -osa puhdistamosta) Peimarin puoleiselle alueelle ja siitä purkujohto Peimarille taikka rakentamalla käsiteltyjen jätevesien purkupumppaamo nyt suunnitellun puhdistamon yhteyteen ja siitä purkujohto Peimarille. Jätevesien purkupumppaamon ja purkujohdon rakentamiskustannus (vastineessa esitetyn arvion mukaan (alv 0 %)) ei ole kohtuuton verrattuna hankkeen kokonaiskustannuksiin ja vastineessa esitettyjen, jätevesihaittoja Mjösundin lahdessa kompensoivien mahdollisten toimenpiteiden (laskeutusallas / kosteikko laskuojan suulle, kasvillisuuden niitto, virtausolosuhteiden parantaminen Mjösundin lahdessa) kustannuksiin, joita ei ole arvioitu. Jätevesihaittoja Mjösundin lahdessa kompensoivien mahdollisten toimenpiteiden ratkaiseminen hakemuksessa ja hakijan vastineessa esitettyjen tietojen perusteella ei ole mahdollista.

21 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Olemassa olevan jätevedenpuhdistamon (yksi WehoPuts 95 puhdistamoyksikkö) kapasiteetti riittänee viemäriverkkoon nyt liitettyjen kiinteistöjen jätevesien käsittelemiseen. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon hylkäämällä hakemus. Ympäristönsuojelulaki 4 8, 41, 42, 53, 54, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 16-19, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 ja 5 Käsittelymaksu on 2190 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan jätevedenpuhdistamon, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 2190 euroa. Asetuksen 4 :n 2 momentin mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään samansuuruinen maksu, jollei liitteenä olevassa maksutaulukossa toisin määrätä. 21 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mjösundin Vesihuolto Oy

22 22 Tiileritie MJÖSUND Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kemiönsaaren kunnanhallitus Kemiönsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sauvon kunnanhallitus Sauvon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen sekä Kemiönsaaren ja Sauvon kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Annonsbladet Ilmoituslehti nimisessä sanomalehdessä.

23 23 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mikko Anttalainen Risto Lehtoranta Asian on ratkaissut vanhempi insinööri Mikko Anttalainen ja esitellyt vanhempi insinööri Risto Lehtoranta. RL/ts