ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa"

Transkriptio

1 ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa Osa 3: ICT:n käyttö, kehittäminen ja strategia 2012 suoritetun toimitusjohtajakyselyn mukaan, tietoteknologia on ensimmäisen kerran historiassa ohittanut ihmiset ja osaamisen ja noussut ykköseksi, yhtiöitä eniten lähivuosina muuttavien tekijöiden listalla.

2 Sisällys ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa. Osa 3 ICT:n käyttö, kehittäminen ja strategia. Julkaisusarjan tekijä BusinessOulu, TeollisuusForum. Julkaisuvuosi 2013 (pdf) ISBN ALKUSANAT... 3 TIIVISTELMÄ ICT:N KÄYTTÖ METALLITEOLLISUUDESSA Järjestelmätyypit Infrastruktuurit ja taustajärjestelmät Suunnittelun ja tuotannon tietojärjestelmät Sulautettu tietotekniikka ja elektroniikka Käytössä olevat järjestelmät Keskeiset välineet ja käyttöaste Suomen ja kilpailijamaiden vertailua ICT:n hyödyntämisessä ICT:n MAHDOLLISUUDET KEHITYKSEN PAINOPISTEILLE Myynti ja hankinta Myyntitoiminta Hankintatoimi Tuotetiedon hallinnan ja mallinnuksen kehittäminen Valmistusta tukeva tieto Elinkaarenaikainen tieto Tuotannonohjaus ja projektinhallinta Tuotannonohjaus ja toimitusketjun hallinta Projektinhallinta Laadunhallinta STRATEGIAPROSESSIN ALOITTAMINEN Asiakkuusstrategia Teknologia/osaamistrategia Verkostoitumisstrategia Investointistrategia Kehitysmalli

3 ALKUSANAT Metalliteollisuus on tärkeä osa teollisuutta lähes kaikissa maailman kansantalouksissa luvulla metalliteollisuudessa käynnistyi muutos, jossa alihankintatoiminta lisääntyi. Tuotteita oli tuohon saakka valmistettu raaka-aineista valmiiksi tuotteiksi yhden tehtaan sisällä luvulla internet mahdollisti liiketoimintamallien kehittymisen edelleen. Toimialan globalisoituminen jatkui vahvasti. Alihankintatoiminta ketjuuntui samalla kun välineet hallita lisääntyvää tietomäärää kehittyivät luvulla globalisaatio alkoi vaikuttaa koko teollisuuteen. Kaukoidän nouseminen talousmahdiksi on epäilemättä seurausta siitä. Suomen metalliteollisuus on epäilemättä taitekohdassa. Työn yksikkökustannukset ovat korkeita globaalia kilpailua ajatellen, ja Suomen teollisuus on lisäksi ollut sidottu laskevien lopputuotehintojen tuotteisiin, kuten paperi ja elektroniikka. Toisaalta, metalliteollisten investointihyödykkeiden hinnat globaaleilla markkinoilla eivät ole merkittävällä tavalla laskeneet. Tässä selvitystyössä pyritään antamaan tilannekuva metalliteollisuuden tilanteesta 2012 lopussa. Uusien ratkaisujen pohdinnan tueksi kuvataan metalliteollista toimintaympäristöä ja käsitellään selvityksen aikana havaittuja ratkaisumalleja, tilanteen parantamiseksi. Selvitystyön painopisteeksi valittiin lisäksi tarkastella, mikä on ICT-teollisuuden tarjoama tuki metalliteollisuudelle, erityisesti pienille pk-yrityksille. Selvitys on tehty BusinessOulun toimeksiannosta. Sen laatimisessa on hyödynnetty erityisesti Euroopan komission vuonna 2009 julkaisemaa selvitystä Euroopan metalliteollisuuden rakenteesta. Selvityksen yhteydessä on myös haastateltu Perämerenkaaren alueella toimivien metalliyritysten henkilöitä ja selvitetty eri toimijoiden näkökulmia metalliteollisuuden tulevaisuuteen. Kiitän kaikkia uusia näkökulmia ja mielipiteitä esittäneitä henkilöitä arvokkaasta tuesta selvityksen tekemisessä. Metalliteollisuus on ehkä taitekohdassa Suomessa, mutta sillä on myös tulevaisuus. Oulussa Jani Nurminen 3

4 TIIVISTELMÄ Euroopan talousalue on toistaiseksi ollut globalisaation yksi häviäjistä. Kahden viimeisen vuoden ajan, Euroopan talous on ollut päämarkkinoista ainoa, joka supistuu. Vuosina Euroopan komissio teki mittavan selvitystyön Euroopan metalliteollisuuden rakenteen kartoittamiseksi. Raportti nosti esille yhden sisämarkkinan tavoitteet (Single Market Iniative). Linjassa tämän poliittisen tavoitteen kanssa on kehitetty yhteisvaluuttaa ja SEPA-maksualuetta kaupankäynnin edistämiseksi. Haasteina ovat kuitenkin edelleen talousalueen sisäinen polaarisuus, kuten kulttuurierot suoritetun toimitusjohtajakyselyn mukaan, tietoteknologia on ensimmäisen kerran ohittanut ihmiset ja osaamisen ja noussut ykköseksi, yhtiöitä eniten lähivuosina muuttavien tekijöiden listalla. Jo neljännes globaalista talouskasvusta on ollut internetin luomaa tiedonhallinnan kehittymistä. Lisäksi Suomeen tehtävät investoinnit ovat muuntumassa voimakkaasti aineellisista investoinneista aineettomiksi, T&K-toiminnaksi ja muun muassa ohjelmistoiksi. Yhteiskunnallisten päätösten lisäksi, Suomen teollisuudessa toteutettavat liiketoimintamallit ovat pakottavassa muutoksessa. Tässä selvityksessä etsitään vastauksia siihen, millä keinoin yritykset voivat hyödyntää ICT:tä tässä muutoksessa. Yritykset ovat tilanteessa, jossa ne ovat joutuvat ottamaan itsenäisesti vastuuta oman kehityspolkunsa luomiseksi ulos taantumasta. ICT on keskeinen osa tätä polkua. Euroopan (EU 27) alueella toimii yli metallialan yritystä, joista valtaosa, 80 prosenttia, työllistää alle 10 henkeä. Toimiala on siis pirstaleinen ja pienten toimijoiden täyttämä. Suomen viennistä kaksi kolmasosaa on perinteisesti suuntautunut Euroopan markkinoille. On selvää, että Euroopan ongelmat heijastuvat myös Suomen metalliteollisuuteen. Haastavana aikana investointeja lykätään, ja investointiteollisten hyödykkeiden kysyntä hiipuu. Suomen vientiteollisuuden haasteet ovat monitahoisia. Pidemmällä aikavälillä, Suomen teollisuuden on lähes pakko muuttua. Vienti on perinteisesti ollut suuryritysten varassa, ja pk-yritysten oma kansainvälinen toiminta vähäisempää. Ulkomaisten suuryritysten sijoittuminen Suomeen on hiipunut, ja suomalaisten suuryritysten henkilöstö ulkomailla on kasvanut. Suomalaisilla metalliyrityksillä menee hyvin, mutta ei Suomessa. 4

5 1. ICT:n käyttö metalliteollisuudessa Erityisesti liiketoiminnan muutostilanteissa, pk-yritykset joutuvat tekemään päätöksiä myös liittyen informaatioteknologiaan, jota yritys voi hyödyntää liiketoiminnassaan. Tällaisia teknologioita ovat mm. matkapuhelimet, pöytätietokoneet ja kannettavat, kämmenmikrot, sähköposti, www-sivut, erilaiset tietojärjestelmät kuten esimerkiksi laskutus-, palkanlaskenta, varasto-, toiminnan ja/ tai työnohjaus-, raportointi-, sekä myynnin tukijärjestelmät. Yritykset pääsääntöisesti tietävät, että liiketoimintaprosesseja helpottavia järjestelmiä ja teknologioita on olemassa. Oikeanlaisten välineiden hankkimisessa tarvitaan kuitenkin usein ulkopuolista apua. Pk-yritysten tilannetta hankaloittaa myös se, että suurin osa alan palveluista ja tuotteista on suunniteltu ja hinnoiteltu suuria yrityksiä silmällä pitäen. Tutkimusten mukaan ICT:n paremmalle hyödyntämiselle pk-sektorilla on kaksi estettä. Järjestelmät ovat kalliita hankkia, ja niiden takaisinmaksuaika on pitkä. Lisäksi markkinoilla olevat järjestelmät kohtaavat heikosti yritysten todellista tarvetta. Tämä on osittain johtanut myös siihen, että IT-teollisuus ei koe enää mielekkääksi kehittää pirstaleiselle asiakaskunnalle tuotteita, joista asiakas ei lopulta halua maksaa juuri mitään. 1.1 Järjestelmätyypit Infrastruktuurit ja taustajärjestelmät Infrastruktuurilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä laitteita, jotka liittyvät yrityksen tietojärjestelmiin. Laitteista yleisimpiä ovat nykyään liiketoiminnan kannalta välttämättömät työasema- ja kannettavat tietokoneet sekä matkapuhelimet. Niiden lisäksi on olemassa suuri joukko laitteita, joita yritys tarvitsee toiminnassaan kuten esim. tulostimia, verkon aktiivilaitteita, palvelimia jne. Lisäksi infrastruktuuriin kuuluvaksi voidaan laskea jotkin valmisohjelmistot. Taustajärjestelmien sovellusalueita ovat mm. liiketoimintatiedon hallinta, toiminnanohjaus, taloushallinto, henkilöstöhallinto, myynti, asiakashallinta, sisällön ja dokumenttien hallinta, digitaalinen viestintä, sähköiset palvelut ja tietoturva. Vuoden 2010 jälkeen nopeasti yleistynyt pilviteknologia ja palvelinympäristöjen vuokraus on muuttanut tietojärjestelmäinvestointien luonnetta. Kalliin infrastruktuurin hankkiminen omaan käyttöön on edullisempaa, ja myös ohjelmistotuotteiden hankinnan ja käyttöönoton hintataso on laskenut. Järeätkin järjestelmäratkaisut ovat jo pk-yritysten saatavilla järkevillä kustannuksilla Suunnittelun ja tuotannon tietojärjestelmät Suunnittelun ja tuotannon tietojärjestelmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia tietoteknisiä apuvälineitä, joita käytetään tuotteiden ja tuotannon suunnittelussa, valmistuksen ja laadunvarmistuksen tukena sekä varastoinnin ja jakelun apuvälineinä. Tuotteiden suunnittelussa käytetään lähes aina CAD-ohjelmistoja. NC/CNC -koneiden ohjauksessa erilaisia CAM -ohjelmistoja, joilla tuotetaan työstökoneiden NC -koodit valmistuksen suorittamiseksi. Tuotetiedon hallintaa ja elinkaarenaikaisen tiedon kokoamista ja käsittelyä varten käytetään PDM/PLM -ohjelmistoja. Työnsuunnittelun ja tuotannonohjauksen välineinä käytetään vaihtelevasti toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) tuotanto-osioita, erillisiä työnsuunnittelun ohjelmistoja tai yleisiä tuottavuusohjelmistoja, kuten taulukkolaskentaa. 5

6 Varastojen hallinnassa ja ohjauksessa apuna käytetään toiminnanohjaukseen varastonhallintaa tai erillistä varasto-ohjelmaa, johon on kytketty viivakoodisto tai muu etätunnistuksen tarvitsema seuranta-tagi, kuten RFID Sulautettu tietotekniikka ja elektroniikka Sulautetuilla järjestelmillä toteutetaan nykyään paljon sellaisia järjestelmiä, jotka aiemmin toteutettiin elektroniikan erilliskomponenteilla ja sovelluskohtaisilla mikropiireillä. Sulautettuja järjestelmiä on runsaasti automaation eri sovelluksissa (venttiilit, anturit, ohjausjärjestelmät) ja jonkin verran metalliteollisuuden valmistamissa tuotteissa. 1.2 Käytössä olevat järjestelmät Keskeiset välineet ja käyttöaste Keskeisiä välineitä tyypeittäin luokiteltuina ovat muun muassa: Cad/Cam PDM/PLM ERP/Taloushallinto/palkanlaskenta/henkilöstöhallinto Tuotannonohjaus Tuottavuusohjelmistot Palvelimet/Tietokannat (DB) Sisällönhallintajärjestelmät (CMS) Toimitusketjun hallinnan välineet (SCM) Dokumenttienhallin/Intranet Asiakkuuksienhallinta (CRM) Liiketoimintaäly/analytiikka (BI) Lähes kaikissa metallialan yrityksissä on käytössä CAD-ohjelmisto. CAD-ohjelmistoihin liitettyjä tuotetiedon hallinnan ohjelmistoja (PDM/PLM) löytyy noin 20 prosentissa CAD-järjestelmää käyttävistä yrityksistä. (SolidWorks, 2010) CAM -ohjelmisto on käytännössä jokaisessa NC/CNC -koneita käyttävässä yrityksessä. ERP -järjestelmä löytyy noin kolmanneksesta suomalaisia metallialan pk-yrityksiä. Useimmiten ERP -järjestelmistä käytössä ovat ainakin asiakashallinto, tilausten käsittely ja laskutus, henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta, ellei toimintoja ole ulkoistettu. Varastonhallintaa käytetään kun se on tuotannon näkökulmasta järkevää, usein vakiokomponenttien hallintaan. Tuotannonohjausta käyttää yrityksistä alle puolet, jonka vuoksi ERP -järjestelmien hyödyt ulottuvat vain harvoin tuotantoon sikäli kuin sellaista yrityksessä on käytössä (Tuottavuus ja IT, Market-Visio, 2010). Enemmistöllä yrityksiä hallinnollisia toimia hoidetaan kevyemmällä taloushallinnon tai laskutusohjelmistolla, kuten Passeli. Tuottavuusohjelmistot, kuten Microsoft Office paketti, ovat selkeästi käytetyimpiä ohjelmistoja metalliteollisuudessa. Tuotteita käytetään toiminnan dokumentointiin, tarjouslaskentaan ja yksinkertaisten viestintämateriaalin luomiseen. Selvityksen perusteella, yritysten käyttämät tietotekniset taustajärjestelmät ovat siinä määrin puutteellisia, että niiden avulla on hyvin vaikeaa kehittää toimintaa eteenpäin. Liiketoimintamallin kehittämisen myötä yritysten tulisi kyetä valitsemaan ja investoimaan toimivampiin taustajärjestelmiin. Jos yrityksen toiminta ohjataan itse rakennetuin Excel-taulukoin, pohja kehittämiselle on heikko. Valtaosalle yrityksiä toiminnanohjauksen (ERP) ohjelmisto on ainoa ohjelmistotyyppi, joka tarjoaa valmiudet kaikkien toimintojen ohjaamiselle yhden ohjelmiston avulla. ERP-järjestelmien haasteina alihankkijoille on yleisimmin itse järjestelmien toiminnassa niiden nimikepohjaisuus. Kun osavalmistajalla nimikkeiden toistuvuus on alhainen, moni näkee nimikkeistön luonnin järjestelmälle tuottamattomana työnä. ERP onkin vahvimmillaan silloin, kun nimikkeissä on toistuvuutta. Toiminnanohjauksen käytön suurimmat haasteet tuotannollisessa yrityksessä liittyvät metallitoimialan projekti-luonteeseen. Kun yrityksillä ei ole omia valmistettavia tuotteita, toiminnanohjauksen perusajatus tuoterakenteisiin liittyvien ostotoimintojen automatisoitumisesta, varastonhallinnasta ja tuotannon-ohjauksesta, toimii huonosti. Kun lisäksi järjestelmän tuottamaa tietoa ei juuri kyetä hyödyntämään enää seuraavissa toimituksissa, ja järjestelmät 6

7 käyttöönottoineen ovat yrityksille kalliita investointeja, moni jättää projektin kokonaan aloittamatta Suunnittelu- ja mallinnusohjelmistojen (CAD) käyttö ja osaaminen ovat suomalaisissa yrityksissä hyvällä tasolla. Yritysten välisessä kommunikaatiossa käytössä olevat tuotemallit ovat usein pdf-muotoisia, jolloin toimittajalle syntyy tarve mallintaa tuote itse. CAM -ohjelmistojen käyttö ja osaaminen ovat keskimäärin hyvällä tasolla. Ohjelmistojen CAM-ohjelmistojen kohdalla niiden käytettävyys useimmiten rajoittuu muutamiin cad- ja NC-laiteohjaimiin. Vasta nyt markkinoille on tullut muutamia CAM-ohjelmia, jotka sopivat käytännössä kaikille CNC-laitetyypeille. Projektinhallinnan ja tuotannon ohjaamisen välineistössä on yrityksissä eniten puutteita. Käytännöt näiden suorittamiseksi vaihtelevat suuresti, ja useimmilla valmistusalihankkijoilla ei käytännössä ole lainkaan tuotannonohjausta Suomen ja kilpailijamaiden vertailua ICT:n hyödyntämisessä Suomea pidetään ICT:n hyödyntämisen mallimaana. Suomi on kuitenkin useiden mittareiden mukaan tippunut eri maita koskevissa vertailuissa kärkimaiden joukosta. Seuraavassa tarkastellaan Suomen metalliteollisuutta erityisesti CEE-alueella toimiviin metallialan yrityksiin, koska nämä maat toimittavat samoille eurooppalaisille päämarkkinoille kuin suomalainen teollisuus. IT -välineiden käytössä vauraat länsimaat ovat jonkin verran CEE -maita edellä. Ero on kuitenkin tasoittumassa, kun kansainväliset toimijat tuovat mukanaan oman, minimissään liiketoimintakriittisen IT -infrastruktuurin. Toisaalta runkoverkkojen toteutus ja laajakaistayhteyksien saatavuus on itäisessä Euroopassa vielä selvästi läntistä Eurooppaa alempana. Kuitenkin koko CEE -alueella 2mbit/s laajakaistayhteys on yritysten realistisesti saatavilla. Myös kuluttajien internetin käyttöaste kasvaa CEE -alueella voimakkaasti. Yleisimmät yrityksissä käytetyt ohjelmistot ovat samoja kuin läntisessä Euroopassa. Microsoft Office on käytetyin tuottavuusohjelmisto koko Euroopassa. Niin Suomessa kuin muuallakin, toiminnanohjaus-järjestelmien levinneisyys pk-sektorin teollisuuteen on varsin alhainen, 30 prosentista vain noin 15 prosenttiin. Metallitoimialalla ICT:n hyödyntäminen on varsin samanlaista eri maantieteellisillä alueilla. Tämä johtuu siitä, että kaikkialla maailmassa, metallitoimialalla valtaosa toimijoista toimii samalla tavoin kuluja karsien ja tarkasti käyttämisensä työkalujen hyötyjä arvioiden. Ohjelmistot mielletään laajalti tuottamattomiksi investoinneiksi, ja usein suurellakaan rahalla ei saa hankittua merkittävä kilpailuetua tietotekniikan avulla. 7

8 tuotteita valmisteta varastoon ja yrityksen ketteryys ja toimintakyky hallitsevat arjessa menestymistä. Kuva. Puolan valmistavassa teollisuudessa pk-sektorilla ICT:hen tehtävä panostus (PMR Market Research, Nesme Group 2010) Kuva 1. Eri ohjelmistojen käyttöasteita Puolan pk-sektorilla. (PMR Research, NESME 2012) Puolalainen pk-sektorin metalliyritys käyttää vuositasolla tietotekniikkaan keskimäärin zlotyä (noin euroa). 38 prosentissa puolalaisia yrityksiä käytössä on vain 0-5 tietokonetta. Oheisesta kuvasta nähdään, että esimerkiksi Puolassa, metalliteollisuuden käyttämä tietotekninen välineistö on pääsääntöisesti samanlaista kuin Suomessa. Hajontaa on kuitenkin Suomea enemmän, ja osassa yrityksiä tietotekniikkaa ei käytetä apuna juuri lainkaan. Silmiinpistävää tuloksissa on, että ERP-järjestelmien käyttö on vähäistä vaikka järjestelmätyyppi on teollisuuden pääjärjestelmä liiketoiminnan ohjaukselle. Tälle voi olla useita syitä, kuten järjestelmien korkeahko hintataso ja käyttöönoton hankaluudet. Virossa, joka on tietoteknisesti jopa Suomea hieman edellä, tietotekniikkaa pidetään yleisesti tuottamattomana investointina. (ERP and PLM resources in Estonian Sme s, Tähemaa 2010). Yksi syy on myös siinä, että Erp -järjestelmät soveltuvat parhaiten varasto-ohjautuvalle, toistuvien nimikkeiden tuotannolle. Tällöin järjestelmistä saatava dokumentaatio ja historiatiedot palvelee liiketoimintaa ja päätöksentekoa paremmin kuin tilanteessa, jossa nimikkeistössä ei ole juuri toistuvuutta, eikä 8

9 2. ICT:n mahdollisuudet kehityksen painopisteille Metallialan pk-sektorilla on siis tarpeita, joita ei ole kyetty nykyisillä kaupallisilla ohjelmistoilla tyydyttämään. Uusille ratkaisuille keskeistä on kyetä tarjoamaan houkutteleva mutta samalla myös uskottava arvolupaus siitä, miten asiakkaan liiketoiminta kehittyy ratkaisun avulla. Ratkaisun tulisi olla hyvin edullinen ja helposti käyttöön otettavissa. Lisäksi sen tulisi vastata käyttäjän todellisia liiketoiminnan sisäisiä ja ulkoisia tarpeita. Ratkaisun takaisinmaksuajan tulee olla hyvin lyhyt. Keskeisessä osassa ratkaisua on oltava asiakkaan liiketoiminnan syvä ymmärrys. Ratkaisun täytyy tukea alihankinnan kaupantekokeskeistä ja dynaamista luonnetta. Ratkaisuun täytyy sisältyä kaupankäynnin elementtien lisäksi syvälle meneviä insinööritiedon hyödyntämiseen liittyviä ominaisuuksia. Seuraavassa on esitetty muutamia pk-yritysten liiketoiminnan osia, joiden kehittämisessä ICT:n hyödyntämisellä on erityisen suuri merkitys. 2.1 Myynti ja hankinta Myyntitoiminta Nimikkeillä tapahtuvaa sähköistä kaupankäyntiä käytetään jo laajalti vähittäiskaupassa. Kauppapaikat ovat useimmiten internetissä sijaitsevia kauppaportaaleita eri tuotteisiin tutustumiseksi ja tuotevertailun suorittamiseksi. Osa portaaleista sisältää hintaneuvotteluihin tarkoitettuja lisätoiminnallisuuksia. Erilaisille toimittajayhteisöille on rakennettu ERP-järjestelmiin integroituvia, suljettuja sähköisiä kauppapaikkoja. Niillä pyritään ostohintojen tasoittamiseen läpi organisaation sekä ostotapahtuman helpottamiseen. Valmistusalihankinnan ja palvelukaupankäynnin suhteen markkina on huomattavasti tuoreempi. Palvelun tuottajien valmiuksien kehittyessä on lisäksi syntynyt eritasoisia sähköisiä, usein toimialakohtaisia avoimia, kansainvälisiä palvelukauppapaikkoja, joissa toimittajista esitetään syvällisempää tietoa kuin pelkkä nimi, osoite, liikevaihtoluokka ja esimerkiksi luottokelpoisuustiedot luvulla myös kehittyvien markkinoiden toimintatavat ovat kehittyneet lähemmäs avointa markkinataloutta, joka on avannut sähköisten kauppapaikkojen mahdollisuudet perinteisilläkin toimialoilla. Myyntitoiminnassa tarjouslaskennan kehittäminen on muodostunut osaksi kilpailukykyisten alihankkijoiden toimintaa. Myyntitoiminnan laadulle asetetaan voimakkaasti kilpailluissa toimitusketjuissa enemmän painoarvoa. Tarjoukset on kyettävä laskemaan nopeammin ja tarkemmin. Näkyvyyden osalta internet on keskeinen tiedonhaun väylä. Osana myyntiä ja näkyvyyttä, yritysten tulee huolehtia siitä että yrityksillä on www-sivut, tieto niissä on helposti löydettävää ja ajantasaista. Suurella osalla yrityksiä omat tuotteet ja palvelut ovat liian piilotettuja ja tieto staattisia. Julkisissa kaupankäynti-portaaleissa vian yleistietoja toimittajasta, jotka ohjataan www-sivuille, joiden tieto ei enää ajantasaista. Online-katalogit tarjoavat tuotevalmistajille useita myyntikanavia. Omien tuotteiden jakelussa jälleenmyyjät edellyttävät yleisesti tietoa myytävien tuotteiden ja varaosien saatavuudessa. Näissä tapauksissa tarjolla on web-pohjaisia ratkaisuja varastotasojen esittämiseen. Ratkaisut kuitenkin edel- 9

10 lyttävät joko tietojen manuaalista ylläpitoa tai kytkemistä yrityksen ERP -järjestelmään Hankintatoimi Tietojärjestelmien kehitys tarjoaa useita hankintatoimeen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen liittyviä mahdollisuuksia. Hankintatoimi on myynnin ohella keskeinen toiminto, jossa yritys kommunikoi ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sisäisesti tietojärjestelmät muun muassa ohjaavat organisaatiota toimimaan tietyillä periaatteilla, joka lisää hankinnan systemaattisuutta ja jatkokehittämistä. Hankintatoimen kehittäminen tietojärjestelmin voidaan jakaa karkealla tasolla kahteen osaan, 1) vakiokomponenttien hankinta ja 2) valmistusalihankinta. Vakiokomponenttien tapauksessa ratkaisu perustetaan yleensä laajempaan kokonaisuuteen. Tilaustoiminta perustuu tarvelaskentaan, eli tilausten sisältöön sekä vaihto-omaisuuden ja varaston hallintaan. Tarvelaskentaohjelma voi olla erillinen, jossa ostotilaukset määräytyvät tuotantosuunnitelman ja tuoterakenteiden (Bill of Materials) mukaan. Laajemmat toiminnanohjausjärjestelmät mahdollistavat useamman toiminnon yhdistämisen samaan tietojärjestelmään, jolloin kokonaisuuden hallinta helpottuu. Asiakassuhteiden näkökulmasta, toimittajalle voidaan esimerkiksi antaa rajattu käyttöoikeus yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Tällöin toimittaja näkee toimittamiensa tuotteiden varastosaldot reaaliajassa ja pystyy näin ennakoimaan paremmin toimitustarpeita. Sama periaate toimii myös toiseen suuntaan, jolloin yritys voi päästä tarkastelemaan toimittajan varastotilannetta ja voi siten reagoida tilanteisiin, joissa tilattua tuotetta ei ole varastossa toimituspäivän lähestyessä. (Hankintatoimen kehittäminen pk-yrityksessä, VTT 2013) Valmistusalihankinnan tapauksessa myös liiketoiminnan kulttuuri on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ennen suhteellisen staattisista toimittajasuhteista on tullut epästabiileja, toimittajia vaihdellaan ja kilpailutetaan entistä useammin. Tällöin uusien toimittajien arviointi kohoaa hankintatoimen laadun kriteereistä keskeiseksi. Toimittajat kootaan jo tarjousprojektille nopeasti kertaluontoiseksi tarjouskonsortioksi. Tällaisten äärimmäisen joustavien verkostojen tapauksessa, kiinteä osa hankintatoimen onnistumista liittyy toimitusketjuun ja sen hallintaan. Puutteellisin toimitusketjun hallinnan välinein, riskit toimitusten epäonnistumisesta kasvavat. Epäonnistunut toimitus voi laukaista raskaat sanktiot, ja asiakassuhde tilaajaan voi häiriintyä. Kuitenkin yritys, jolla on hyvät valmiudet kommunikoida ylä- ja alavirtaan joustavassa toimittajien verkostossa, yleensä on hinnaltaan staattista verkostoa kilpailukykyisempi. Tämän perusteella voidaan sanoa, että hankintoja tukeviin järjestelmiin kohdistuvat kehitystarpeet tähtäävät seuraaviin asioihin: - Järjestelmien ja toimintamallien yhdenmukaistamiseen - Läpinäkyvyyden ja reaaliaikaisuuden mahdollistamiseen - Tilausten, tilausvahvistusten ja laskujen käsittelyn yhtenäistämiseen - Ennustetiedon saatavuuteen - Tuotetiedon hallintaan ja saatavuuteen - Tiedonkulun sähköistämiseen Valmistusalihankinnan tarpeet ovat varsin erilaisia vakiokomponenttien hankintaan nähden. Kun vakiokomponenttien toimittamisessa tuotteita voidaan valmistaa ja varastoida ennakkoon, valmistusalihankinnassa useimmiten ei. Tällöin koko hankintatoimi on vähemmän määrämuotoista, ja tarjottavat/tilattavat kappaleet ja komponentit ovat uniikkeja piensarjoja. 10

11 2.2 Tuotetiedon hallinnan ja mallinnuksen kehittäminen Tietotekniikasta on tullut keskeinen työkalu tuotteiden, prosessien ja palveluiden suunnittelussa. Tuotemallintaminen, prosessien simulointi sekä elinkaaritekijöiden liittäminen suunnitteluun kytkevät suunnittelun, prosessin sekä ylläpidon toisiinsa tavalla, joka parantaa kokonaisuuden hallintaa. Tietotekniikan avulla suunnittelun laatua sekä nopeutta voidaan parantaa. Virtuaaliprototypoinnin avulla voidaan testata erilaisia käyttöskenaarioita tarvitsematta turvautua mekaanisiin prototyyppeihin tai pienoismalleihin. Tietoverkko mahdollistaa maantieteellisesti hajautetun suunnittelun. Koneen tai rakennuksen eri aspekteja kuvaavien simulointimallien yhteiskäyttö tietoverkon yli luo uusia mahdollisuuksia, mutta on myös varsin haasteellista. Tuotetiedon ja tuotteiden elinkaaren hallinnan välineet sijoittuvat tietoteknisesti ERP- ja CAD järjestelmien väliin. Tuotetieto on useimmiten linkitetty ERP -järjestelmän sisältämään nimikkeeseen ulkoisesta tietolähteestä, tässä tapauksessa PDM -järjestelmästä. Toimittaessa ilman PDM -järjestelmää, nimikkeisiin liitetty tuotetieto on irrallaan tietojärjestelmässä, yleensä hallitsemattomina versioina yrityksen tietokannassa. Markkinoilla olevat PDM/PLM ratkaisut sisältävät myös kollaboraatio-ominaisuuksia hajautetun tuotesuunnittelun tarpeisiin. Tuotetiedon ja nimikkeistön kehittyneellä hallinnalla on useita mahdollisia käyttökohteita. Tällaisia ovat muun muassa: - Geneerisen tuoterakenteen hallinta - Rakennenäkymien hallinta - Yksilörakenteiden hallinta - Version/Revision hallinta - Työnkulun hallinta - Muutosten hallinta - Dokumenttien hallinta - Täydellinen after-sales toimintojen tukeminen (MRO) - Tuotekonfiguraattori - 2D/3D-mallien katselu - 3D-mallien hyödyntäminen dokumentoinnissa Tuotetiedon hallinnan markkina jakaantuu kahteen osaan, joista toisen muodostavat suunnittelutiedon hallinnan ja toiset geneerisen tuotetiedon hallinnan ratkaisut. Markkina jakaantuu edelleen osittain mekaniikka-, elektroniikka- ja muilla toimialoilla käytettäviin ratkaisuihin. PDM -markkinan kokonaiskoko on ollut 2009 noin 13,0 miljoonaa käyttäjää (Lähde: Siemens PLM Software), painottuen tuotteita valmistavaan pk- ja suuryrityksiin sekä näiden alihankkijoihin. PDM -tuotteita käyttävien yritysten määrä on arviolta noin kpl (med. 250 henkeä). Tuotetiedon hallinnan kehittäminen on tärkeää erityisesti tuotepohjaista liiketoimintaa suorittavissa yhtiöissä. Myös osavalmistajia ja valmistusalihankkijoita, tuotetiedon hallinnan kehittämistä tulisi harkita Valmistusta tukeva tieto Yleinen haaste mallinnuksen kehittämisessä on, että suunnittelussa tuotettavat kuvat eivät anna riittävästi tietoa valmistukselle. Riittävällä osaamisella, suunnittelu kykenee tuottamaan valmistusta tukevaa informaatiota oikeanlaisesta/ halutusta valmistustavasta. Tällöin kyse on enää sitä, kuinka tuo tieto saatetaan valmistukselle. Yritysten tulisi pohtia, miten suunnittelun ja valmistuksen yhteistoimintaa voidaan kehittää. Yksi tapa on ottaa käyttöön tuotannon ja suunnittelun yhteinen tuotetiedon hallinnan (PDM) järjestelmä. Jos tuotekonfiguraattorien käyttö on mahdollista. ne vähentävät merkittävästi suunnittelun virheitä ja nopeuttavat tietojen vientiä valmistukseen Elinkaarenaikainen tieto Elinkaaren hallinnassa tieto- ja viestintätekniikalla on keskeinen rooli. Tuotteisiin ja palveluihin voidaan lisätä ominaisuuksia, joiden elinkaaritehokkuus tuo merkittäviä tuottavuuden lisäyksiä ja täysin uusia innovaatioita. Tieto- ja viestintätekniikka luo edellytykset elinkaaren aikana tuotteen tai tuotantojärjestelmän muunteluun, ominaisuuksien parantamiseen tai uusien ominaisuuksien lisäämiseen tai aktivointiin ohjelmistomuutoksilla tai -täydennyksillä, jotka voi- 11

12 daan toteuttaa tietoverkon kautta. (Suomen Akatemia, KITARA -tutkimusohjelma) Erityisesti tuotekehityspohjaisissa liiketoimintakonsepteissa, elinkaarenaikainen tieto palvelee muun muassa markkinoille tuloa (vaatimustenmukaisuuden osoittaminen), markkinointia (tuoteominaisuuksien esittäminen käytännön tilanteissa), tuotekehitystä (tunnistettujen käytönaikaisten vikojen korjaaminen) ja laadunhallintaa (osien jäljitettävyys). Arvoketjussa kohoamisen näkökulmasta, OEM-valmistus ja useat direktiivit ja tuotestandardit edellyttävät, että yrityksellä on keinot hallita elinkaarenaikaista tietoa, kattaen suunnittelun, valmistuksen ja käytön aikaisen seurannan. 2.3 Tuotannonohjaus ja projektinhallinta Tuotannonohjaus ja toimitusketjun hallinta Tuotannonsuunnittelu toteutetaan valmistavassa teollisuudessa pääsääntöisesti yrityksen itse luomilla paperi- tai excel-työkaluilla. Jos yrityksellä on kuitenkin käytössää ERP järjestelmä, käytetään siihen liitettyjä työnsuunnittelun lisämoduuleita. Tällöin, kun nimike on syötetty ERP -järjestelmään, sille määritetään hintojen perustaksi työvaiheet ja työvaihekohtainen valmistusaika. Lisäksi on mahdollista määrittää toistuvalle tuotteelle varastosaldon rajoituksia. Kun tällöin työnsuunnittelujärjestelmä on kytkettynä kapasiteetin hallintaan, valmistus voidaan suunnitella varaamalla kapasiteettia valmistukseen tulevien nimikkeiden tunnetuilla valmistusajoilla. Myös järjestelmäriippumattomia tuotannonsuunnittelun ratkaisuja on kehitetty. NETWORK MES-JÄRJESTELMÄT Verkoston MES -järjestelmillä tarkoitetaan yleensä vain vakioituneiden komponenttien tilaamista sopimustoimittajilta kotiinkutsuina. Toimittajat päättävät tällöin itse varastotasoistaan ja asiakaspalvelun vaatimusten täytymisestä. Projektoivan teollisuuden alihankkijoilla tilanne on kuitenkin tyystin erilainen, koska raaka-aineet tilataan ja tuote valmistetaan yleisesti vasta tilauksesta. Omaa kapasiteettia myös tarjotaan reilusti yli todellisen toimituskyvyn, joka on leimallista koko toimialalle. Tästä syystä toimitusvarmuudella on erittäin merkittävä rooli toimittajavalinnassa. Kannattavuuden kannalta keskeinen osa hinnanmuodostusta tapahtuu ostotoiminnoissa ja oman kapasiteetin käytön tehokkuudessa. Tuotannonsuunnittelun ratkaisuille on selkeä tarve, mutta ratkaisujen leviämistä rajoittavat niiden rakentuminen ERP ratkaisujen päälle. Lisäksi työnsuunnittelu nykyisin välinein koetaan liian kankeaksi yrityksissä, joissa tuotantosuunnitelmaa muutetaan toistuvasti. Verkoston tuotannonohjauksen tarve perustuu edellisestä poiketen tiedon liikuttamiseen toimitusketjun toimijoiden välillä ylä- ja alavirtaan. Oman kapasiteetin käytön kannalta on tärkeää saada mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tieto toimittajan viivästyksestä tai asiakastarpeen aikaistumisesta. Tarve korostuu entisestään yrityksen kansainvälistäessä toimintojaan ja on myös tunnistettu kaupankäyntiä rajoittava tekijä kehittymättömillä markkinoilla. Valmiita kaupallisia ratkaisuja ei ole käytössä. Tarjousten kautta toimivassa alihankintateollisuudessa perusongelma on, että työvaiheaikoja tuotetaan tarjouslaskennassa, mutta tarjousnimikkeitä ei tahdota varsinaisesti syöttää ERP järjestelmään, vaikka sellainen olisikin käytössä. Usein tähän syynä on se, että valtaosa tarjotuista nimikkeistä ei tule koskaan valmistukseen, ja tarjousnimikkeet lopulta tukehduttavat järjestelmän. 12

13 2.2.2 Projektinhallinta Yksi projektinhallinnan voimakkaasti kehittyvistä osa-alueista liittyy tuotetiedon jakamiseen. Lisääntynyt internet-teknologioiden hyödyntäminen on muuttamassa yritysten tapaa jakaa tuotetietoa, kehittää tuotteiden jäljitettävyyttä ja kerätä elinkaarenaikaista tietoa. Myös teollisuuden suurissa investointiprojekteissa jopa kokonaisia tehtaiden layout-malleja jaetaan toimittajien kesken, jolloin tilaaja jakaa tietoa kohteesta entistä avoimemmin. Tämän kehityssuunnan jatkaessa, on mahdollista että yhä suuremman osan investointiteollisuuden toimijoista on kyettävä liittymään tilaajan järjestelmään. Tällöin liityttävä järjestelmä ei kuitenkaan ole toiminnanohjaus (ERP) vaan tuotetiedon hallinnan järjestelmä. Usein ongelmana, ettei ole yhtenäisiä käytäntöjä projektiorganisaation sisällä. Yksilöt tekevät laadukasta työtä ja organisaatiot priorisoivat asiakkuuksia, mutta selkeä projektijohtamisen osaaminen kaipaa kehittämistä. 2.4 Laadunhallinta Laadunhallinnan markkinoilla olevissa ratkaisuissa pääpaino on ollut tuottaa sähköinen tallennuspaikka yrityksen omalle laatudokumentaatiolle ja poikkeamailmoituksille. Useimmat ERP -järjestelmät myös mahdollistavat eritasoisien laaturaporttien tuottamisen. Laadunhallinnassa on kuitenkin kaksi tasoa: (1) proaktiivinen oikein tekemisen tukeminen, ja (2) reaktiivinen virheiden dokumentointi ja korjaaminen. Yleisimmät haasteet laatuinformaation tuottamisessa liittyvät ilmoitusten. Laatujärjestelmien edellyttämät, käsin tehtävät ilmoitukset jäävät yleensä poikkeuksetta tekemättä. Hedelmällisin hetki tuottaa tietoa valmistuksen onnistumisesta, olisi tehdä se kunkin työvaiheen loppuessa, lopetuskuittauksen yhteydessä. Tämä kuitenkin onnistuu vain, jos yrityksessä on todella käytössään tuotannonohjausjärjestelmä tai minimissään sähköinen, työvaiheittainen työajanseuranta. Tällöin työntekijä kirjaa välittömästi valmistuneiden tuotteiden määrän lisäksi työn suorittamisessa aiheutuneet ongelmat, ennen kuin ongelmat unohtuvat. SEURANTAA VAI OHJAUSTA Tietoteknisin välinein ei tule pyrkiä korvaamaan työntekijän ammattitaitoa, vaan tukemaan sitä. Työntekijän kyetessä itsenäisesti ja nopeasti etsimään tarvitsemaansa tietoa eri lähteistä, työn virheettömyys paranee. Työn teknisesti oikeaa suorittamista koskevaa tietoa tuotetaan monissa lähteissä, muun muassa materiaalien valmistajilla, työstökoneiden valmistajilla, työkaluvalmistajilla, lisäainevalmistajilla, tutkimuslaitoksilla, yliopistoilla, teknologiakeskuksilla ja monilla muilla sidosryhmätoimijoilla. Yritysten tulisi pohtia, miten eri tahojen tuottamaa, oikeanlaista valmistusta koskevaa tietoa, voidaan saattaa tekijöiden saataville. Koulutus on luonnollisesti yksi tapa, mutta myös tietotekniikka tarjoaa tähän eri keinoja. 13

14 3.Strategiaprosessin aloittaminen Seuraavassa on esitetty suuntaviivat strategiatyölle. Vaikka strategiaa tulisi tarkastella useaan otteeseen, jotkin sen päälinjat on lukittava. Osaamispohjan vahvistaminen, yhteistyömuodot ja taloudelliset investoinnit edellyttävät erityisesti suuremmissa muutoksissa pitkäjänteistä suunnitelman toteuttamista ja uskoa asetettuihin tavoitteisiin. 3.1 Asiakkuusstrategia Taantumajohtamisen yksi kulmakivistä on huolehtia hyvin olemassa olevista asiakkaista, ja tunnistaa potentiaalisten uusien asiakkaiden tarpeet. Asiakkaalla voidaan tarkoittaa jotakin toimialan osaa, teknisesti erikoistunutta markkinan osaa tai jopa yksittäistä tilaajayritystä. Useiden kehitysprosessien tärkein elementti on löytää asiakkuudet, joihin panostamalla voidaan menestyä. Alihankintaketjujen ylävirrassa toimivat tilaaja-asiakkaat toimivat täysin globaalissa ympäristössä. Yritysten tulee huomioida, missä kilpailuympäristössä he toimivat. Vanhojen asiakkuuksien rinnalle on suuri tarve pohtia omia asiakkuuksiaan kriittisesti, kuinka oma kilpailukyky kestää asiakkaiden edelleen jatkaessa globalisoitumistaan. Asiakkaan tunnistamisessa yritys samalla pohtii omia vahvuuksiaan ja luo pohjaa päätöksille, jotka koskevat oman kilpailukyvyn ja vahvuuksien kehittämistä. Kilpailukyvyn kehittämiselle on vaikeaa asettaa enää muita tavoitteita, kuin menestyminen globaalissa toimintaympäristössä valitussa asiakassegmentissä. Asiakkuuksien valinta usein lähtee tietyistä avainasiakkaista, jotka luovat pohjan kehittämiselle. Tämän jälkeen kuvaan astuvat asiakkuuksien laajentaminen ja kehittäminen edelleen samojen asiakassegmenttien sisällä. 3.2 Teknologia/osaamistrategia Asiakkaan käsitteen tarkentamisen jälkeen, yrityksen tulee tuntea ja tunnistaa valitun asiakasryhmän tarpeet. Tarpeet voivat olla teknologisia, tai laajemmassa merkityksessä mitä tahansa arvoketjun osaa koskettavia tarpeita, joille saattaa olla myös muita kuin teknologisia ratkaisuja. Kaikki kehittäminen tulee olla asiakaslähtöistä, eikä yrityksissä tule olla ole toimintaa, joka ei ole asiakkuuksista lähtevää. Usein yritys investoi teknologiaan, jolle se uskoo olevan kysyntää. Usko perustetaan selvityksille ja mielikuville. Teknologialle tulee olla käyttökohde, joka samalla rajaa asiakkuuksia ja määrittää oman kilpailukyvyn lähtökohdat globaalilla tasolla. Samoin potentiaalisia asiakkuuksia rajaavat saatavilla oleva osaaminen, teknologia ja taloudelliset resurssit. Teknologia, erityisesti uusi teknologia ja sen valinta yrityksen vahvuuksien tukijaksi edellyttää systemaattista osaamispohjan kehittämistä. Vaikka monentyyppistä osaamista on yritykselle tarjolla, ensisijaista on tunnistaa valitun asiakkuusstrategian mukaista osaamista yrityksen toimintaympäristössä. Toisaalta yritys ei voi valita sellaista osaamista kilpailukykynsä kehittämiseksi, jota ei ole saatavilla. Usein asiakkuuksia pohditaan liian mustavalkoisesti yksin teknologialähtöisesti ja liiallista erikoistumista välttäen. Kovin usein jopa 80 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee asiakkuuksista, jotka ovat täysin sattumanvaraisia. Tämä kuitenkin usein johtaa siihen, että valtaosaa asiakkuuksista ei kyetä ohjaamaan millään tavalla. 14

15 3.3 Verkostoitumisstrategia Yritysten tulee pohtia, keiden kanssa toimien yritys vahvistaa asemaansa asiakkuuksissaan. Jollain kumppanilla voi olla olemassa oleva asiakassuhde valittuun asiakassegmenttiin, jolloin kumppanin ja omien vahvuuksien tuntemuksella luodaan periaatteellinen pohja verkostoitumiselle. 3.5 Kehitysmalli Seuraavassa on esitetty kehitysmalli, joka on sovitettu valittuihin kehityksen painopistealueisiin. Mallissa korostuvat haluttujen asiakkuuksien tunnistus, teknologiset päämäärät, kansainvälistymisen suunnittelu, henkilöstöjohtamisen tavoitteet sekä innovaatiotoiminta. Kumppanit muodostavat keskeisen osan yrityksen osaamisverkostoa, yhteistyön muodoista riippumatta. Yritysten tulee tunnistaa kaikki suoraan ja välillisesti vaadittu osaaminen valitussa asiakkuusstrategiassa. Erilaisia toimijoita on paljon, julkisista yksityisiin toimijoihin. Yritysten tulee tunnistaa, keiden kanssa ja millä tavoin toimien, parhaiten voidaan palvella valittuja asiakkuuksia. Voi myös olla, että keskeisen yhteistyön muodon kariutuessa, koko asiakkuusstrategia on pakko hylätä. Asiakkuuksia voi myös ostaa Uusin elementti verkostoitumisstrategiassa koskee matalan kustannustason alihankkijoiden käyttöä. Yhä useampien yritysten verkostoitumisstrategia lähtee siitä oletuksesta, että hintakilpailukyvyn turvaamiseksi, kansainvälinen verkostoituminen on elinehto. Verkostoituisen muotoja ovat tyypillisesti messut ja suorat kontaktit toimittajien eri puolilla maailmaa. Myös hankintatoiminta luo kontakteja yrityksiin, jolloin todennäköisyys saada toimittajasta ostava asiakas kasvaa. 3.4 Investointistrategia Kuva 2. Suomalaisen metallin pk-yrityksen mahdollinen kehitysmalli (Nesme 2012). Osana investointien suunnittelua yritysten tulee tunnistaa rahoituksellinen asemansa ja sisällyttää taloussuunnittelu strategian osaksi. Investoinnit edellyttävät suunnittelua ja rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä. Kun rahoitukselliset rajat on asetettu, seuraa investointiohjelman suunnittelu. Suunnitelmissa tulee huomioida riittävän realistisesti teknologioihin ja osaamiseen liittyvät panokset, niiden määrä ja tyyppi. 15

16 1. Ensimmäisessä vaiheessa yritys etsii itselleen asiakaskunnan, johon pyrkii kohdentamaan toimintojaan. Fokusointi voi tapahtua asiakkaaseen, toimialaan tai teknologiaan, joista kunkin tarpeet tulee tunnistaa kohdentamisen perustaksi. 2. Seuraavaksi yrityksen tulee pohtia, miten kansainvälistyminen tapahtuu. Eri osa-alueina ovat kansainvälinen hankinta ja myyntitoiminnan, jakelutien kehittäminen. Tavoitteena tulisi olla aina globaali vertailu; miten voidaan toimittaa omat tuotteet/palvelut minne päin tahansa maailmaa. Asiakas arvioi tätä joka tapauksessa globaalisti. 3. Yrityksen tulee arvioida asemaansa arvoketjussa ja hintakilpailukykyään siinä. Työvoimaintensiivisen työn siirtämistä sinne, missä sen teettäminen on edullisinta, tulee arvioida laadulliset tekijät huomioiden. 4. Yrityksen tulee seurata kannattavuuden kehittymistä. Kansainvälistymisen mukana usein seuraa kannattavuuden tilapäinen heikentyminen, kasvaneiden aloituskustannusten ja uusien toimintamallien myötä. Saavutetun, uuden kaupan nettomäärää tulee arvioida. 5. Henkilöstön asemaa muutoksessa tulee arvioida. Kansainvälistyminen ja mahdolliset ulkoistukset aiheuttavat henkilöstölle epävarmuutta. Yrityksen strategian viestintään tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uudet, usein nuoret osaajat aiheuttavat henkilöstön välille jännitteitä. 6. Muutos rasittaa henkilöstöä, ja usein muutokseen sitoutuneet avainhenkilöt väsyvät. Yrityksen tulee panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen, vaikka muutokset ovatkin käynnissä ja vievät resursseja. 7. Kun muutos on käynnissä, henkilöstöllä on usein uudessa tilanteessa näkemyksiä, miten asiat tulee järjestää. Näkemyksiä kannattaa kuunnella, henkilöstön tukea tarvitaan muutoksen läpiviennissä. 16

17

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Talousjohtaja vie perille. 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy

Talousjohtaja vie perille. 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy Talousjohtaja vie perille 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy 30.11.2011 Esityksen sisältö 1. Talousjohtajan tehtävät 2. Tilastoja taustaksi 3. Liiketoimintaa tukeva talousjohtaminen 4. Talousjohtamisen organisointi

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy Teollinen Internet konepajateollisuudessa Absent Oy Teollisuuden palveluliiketoimintajärjestelmät Aftersales

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot