ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa"

Transkriptio

1 ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa Osa 3: ICT:n käyttö, kehittäminen ja strategia 2012 suoritetun toimitusjohtajakyselyn mukaan, tietoteknologia on ensimmäisen kerran historiassa ohittanut ihmiset ja osaamisen ja noussut ykköseksi, yhtiöitä eniten lähivuosina muuttavien tekijöiden listalla.

2 Sisällys ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa. Osa 3 ICT:n käyttö, kehittäminen ja strategia. Julkaisusarjan tekijä BusinessOulu, TeollisuusForum. Julkaisuvuosi 2013 (pdf) ISBN ALKUSANAT... 3 TIIVISTELMÄ ICT:N KÄYTTÖ METALLITEOLLISUUDESSA Järjestelmätyypit Infrastruktuurit ja taustajärjestelmät Suunnittelun ja tuotannon tietojärjestelmät Sulautettu tietotekniikka ja elektroniikka Käytössä olevat järjestelmät Keskeiset välineet ja käyttöaste Suomen ja kilpailijamaiden vertailua ICT:n hyödyntämisessä ICT:n MAHDOLLISUUDET KEHITYKSEN PAINOPISTEILLE Myynti ja hankinta Myyntitoiminta Hankintatoimi Tuotetiedon hallinnan ja mallinnuksen kehittäminen Valmistusta tukeva tieto Elinkaarenaikainen tieto Tuotannonohjaus ja projektinhallinta Tuotannonohjaus ja toimitusketjun hallinta Projektinhallinta Laadunhallinta STRATEGIAPROSESSIN ALOITTAMINEN Asiakkuusstrategia Teknologia/osaamistrategia Verkostoitumisstrategia Investointistrategia Kehitysmalli

3 ALKUSANAT Metalliteollisuus on tärkeä osa teollisuutta lähes kaikissa maailman kansantalouksissa luvulla metalliteollisuudessa käynnistyi muutos, jossa alihankintatoiminta lisääntyi. Tuotteita oli tuohon saakka valmistettu raaka-aineista valmiiksi tuotteiksi yhden tehtaan sisällä luvulla internet mahdollisti liiketoimintamallien kehittymisen edelleen. Toimialan globalisoituminen jatkui vahvasti. Alihankintatoiminta ketjuuntui samalla kun välineet hallita lisääntyvää tietomäärää kehittyivät luvulla globalisaatio alkoi vaikuttaa koko teollisuuteen. Kaukoidän nouseminen talousmahdiksi on epäilemättä seurausta siitä. Suomen metalliteollisuus on epäilemättä taitekohdassa. Työn yksikkökustannukset ovat korkeita globaalia kilpailua ajatellen, ja Suomen teollisuus on lisäksi ollut sidottu laskevien lopputuotehintojen tuotteisiin, kuten paperi ja elektroniikka. Toisaalta, metalliteollisten investointihyödykkeiden hinnat globaaleilla markkinoilla eivät ole merkittävällä tavalla laskeneet. Tässä selvitystyössä pyritään antamaan tilannekuva metalliteollisuuden tilanteesta 2012 lopussa. Uusien ratkaisujen pohdinnan tueksi kuvataan metalliteollista toimintaympäristöä ja käsitellään selvityksen aikana havaittuja ratkaisumalleja, tilanteen parantamiseksi. Selvitystyön painopisteeksi valittiin lisäksi tarkastella, mikä on ICT-teollisuuden tarjoama tuki metalliteollisuudelle, erityisesti pienille pk-yrityksille. Selvitys on tehty BusinessOulun toimeksiannosta. Sen laatimisessa on hyödynnetty erityisesti Euroopan komission vuonna 2009 julkaisemaa selvitystä Euroopan metalliteollisuuden rakenteesta. Selvityksen yhteydessä on myös haastateltu Perämerenkaaren alueella toimivien metalliyritysten henkilöitä ja selvitetty eri toimijoiden näkökulmia metalliteollisuuden tulevaisuuteen. Kiitän kaikkia uusia näkökulmia ja mielipiteitä esittäneitä henkilöitä arvokkaasta tuesta selvityksen tekemisessä. Metalliteollisuus on ehkä taitekohdassa Suomessa, mutta sillä on myös tulevaisuus. Oulussa Jani Nurminen 3

4 TIIVISTELMÄ Euroopan talousalue on toistaiseksi ollut globalisaation yksi häviäjistä. Kahden viimeisen vuoden ajan, Euroopan talous on ollut päämarkkinoista ainoa, joka supistuu. Vuosina Euroopan komissio teki mittavan selvitystyön Euroopan metalliteollisuuden rakenteen kartoittamiseksi. Raportti nosti esille yhden sisämarkkinan tavoitteet (Single Market Iniative). Linjassa tämän poliittisen tavoitteen kanssa on kehitetty yhteisvaluuttaa ja SEPA-maksualuetta kaupankäynnin edistämiseksi. Haasteina ovat kuitenkin edelleen talousalueen sisäinen polaarisuus, kuten kulttuurierot suoritetun toimitusjohtajakyselyn mukaan, tietoteknologia on ensimmäisen kerran ohittanut ihmiset ja osaamisen ja noussut ykköseksi, yhtiöitä eniten lähivuosina muuttavien tekijöiden listalla. Jo neljännes globaalista talouskasvusta on ollut internetin luomaa tiedonhallinnan kehittymistä. Lisäksi Suomeen tehtävät investoinnit ovat muuntumassa voimakkaasti aineellisista investoinneista aineettomiksi, T&K-toiminnaksi ja muun muassa ohjelmistoiksi. Yhteiskunnallisten päätösten lisäksi, Suomen teollisuudessa toteutettavat liiketoimintamallit ovat pakottavassa muutoksessa. Tässä selvityksessä etsitään vastauksia siihen, millä keinoin yritykset voivat hyödyntää ICT:tä tässä muutoksessa. Yritykset ovat tilanteessa, jossa ne ovat joutuvat ottamaan itsenäisesti vastuuta oman kehityspolkunsa luomiseksi ulos taantumasta. ICT on keskeinen osa tätä polkua. Euroopan (EU 27) alueella toimii yli metallialan yritystä, joista valtaosa, 80 prosenttia, työllistää alle 10 henkeä. Toimiala on siis pirstaleinen ja pienten toimijoiden täyttämä. Suomen viennistä kaksi kolmasosaa on perinteisesti suuntautunut Euroopan markkinoille. On selvää, että Euroopan ongelmat heijastuvat myös Suomen metalliteollisuuteen. Haastavana aikana investointeja lykätään, ja investointiteollisten hyödykkeiden kysyntä hiipuu. Suomen vientiteollisuuden haasteet ovat monitahoisia. Pidemmällä aikavälillä, Suomen teollisuuden on lähes pakko muuttua. Vienti on perinteisesti ollut suuryritysten varassa, ja pk-yritysten oma kansainvälinen toiminta vähäisempää. Ulkomaisten suuryritysten sijoittuminen Suomeen on hiipunut, ja suomalaisten suuryritysten henkilöstö ulkomailla on kasvanut. Suomalaisilla metalliyrityksillä menee hyvin, mutta ei Suomessa. 4

5 1. ICT:n käyttö metalliteollisuudessa Erityisesti liiketoiminnan muutostilanteissa, pk-yritykset joutuvat tekemään päätöksiä myös liittyen informaatioteknologiaan, jota yritys voi hyödyntää liiketoiminnassaan. Tällaisia teknologioita ovat mm. matkapuhelimet, pöytätietokoneet ja kannettavat, kämmenmikrot, sähköposti, www-sivut, erilaiset tietojärjestelmät kuten esimerkiksi laskutus-, palkanlaskenta, varasto-, toiminnan ja/ tai työnohjaus-, raportointi-, sekä myynnin tukijärjestelmät. Yritykset pääsääntöisesti tietävät, että liiketoimintaprosesseja helpottavia järjestelmiä ja teknologioita on olemassa. Oikeanlaisten välineiden hankkimisessa tarvitaan kuitenkin usein ulkopuolista apua. Pk-yritysten tilannetta hankaloittaa myös se, että suurin osa alan palveluista ja tuotteista on suunniteltu ja hinnoiteltu suuria yrityksiä silmällä pitäen. Tutkimusten mukaan ICT:n paremmalle hyödyntämiselle pk-sektorilla on kaksi estettä. Järjestelmät ovat kalliita hankkia, ja niiden takaisinmaksuaika on pitkä. Lisäksi markkinoilla olevat järjestelmät kohtaavat heikosti yritysten todellista tarvetta. Tämä on osittain johtanut myös siihen, että IT-teollisuus ei koe enää mielekkääksi kehittää pirstaleiselle asiakaskunnalle tuotteita, joista asiakas ei lopulta halua maksaa juuri mitään. 1.1 Järjestelmätyypit Infrastruktuurit ja taustajärjestelmät Infrastruktuurilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä laitteita, jotka liittyvät yrityksen tietojärjestelmiin. Laitteista yleisimpiä ovat nykyään liiketoiminnan kannalta välttämättömät työasema- ja kannettavat tietokoneet sekä matkapuhelimet. Niiden lisäksi on olemassa suuri joukko laitteita, joita yritys tarvitsee toiminnassaan kuten esim. tulostimia, verkon aktiivilaitteita, palvelimia jne. Lisäksi infrastruktuuriin kuuluvaksi voidaan laskea jotkin valmisohjelmistot. Taustajärjestelmien sovellusalueita ovat mm. liiketoimintatiedon hallinta, toiminnanohjaus, taloushallinto, henkilöstöhallinto, myynti, asiakashallinta, sisällön ja dokumenttien hallinta, digitaalinen viestintä, sähköiset palvelut ja tietoturva. Vuoden 2010 jälkeen nopeasti yleistynyt pilviteknologia ja palvelinympäristöjen vuokraus on muuttanut tietojärjestelmäinvestointien luonnetta. Kalliin infrastruktuurin hankkiminen omaan käyttöön on edullisempaa, ja myös ohjelmistotuotteiden hankinnan ja käyttöönoton hintataso on laskenut. Järeätkin järjestelmäratkaisut ovat jo pk-yritysten saatavilla järkevillä kustannuksilla Suunnittelun ja tuotannon tietojärjestelmät Suunnittelun ja tuotannon tietojärjestelmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia tietoteknisiä apuvälineitä, joita käytetään tuotteiden ja tuotannon suunnittelussa, valmistuksen ja laadunvarmistuksen tukena sekä varastoinnin ja jakelun apuvälineinä. Tuotteiden suunnittelussa käytetään lähes aina CAD-ohjelmistoja. NC/CNC -koneiden ohjauksessa erilaisia CAM -ohjelmistoja, joilla tuotetaan työstökoneiden NC -koodit valmistuksen suorittamiseksi. Tuotetiedon hallintaa ja elinkaarenaikaisen tiedon kokoamista ja käsittelyä varten käytetään PDM/PLM -ohjelmistoja. Työnsuunnittelun ja tuotannonohjauksen välineinä käytetään vaihtelevasti toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) tuotanto-osioita, erillisiä työnsuunnittelun ohjelmistoja tai yleisiä tuottavuusohjelmistoja, kuten taulukkolaskentaa. 5

6 Varastojen hallinnassa ja ohjauksessa apuna käytetään toiminnanohjaukseen varastonhallintaa tai erillistä varasto-ohjelmaa, johon on kytketty viivakoodisto tai muu etätunnistuksen tarvitsema seuranta-tagi, kuten RFID Sulautettu tietotekniikka ja elektroniikka Sulautetuilla järjestelmillä toteutetaan nykyään paljon sellaisia järjestelmiä, jotka aiemmin toteutettiin elektroniikan erilliskomponenteilla ja sovelluskohtaisilla mikropiireillä. Sulautettuja järjestelmiä on runsaasti automaation eri sovelluksissa (venttiilit, anturit, ohjausjärjestelmät) ja jonkin verran metalliteollisuuden valmistamissa tuotteissa. 1.2 Käytössä olevat järjestelmät Keskeiset välineet ja käyttöaste Keskeisiä välineitä tyypeittäin luokiteltuina ovat muun muassa: Cad/Cam PDM/PLM ERP/Taloushallinto/palkanlaskenta/henkilöstöhallinto Tuotannonohjaus Tuottavuusohjelmistot Palvelimet/Tietokannat (DB) Sisällönhallintajärjestelmät (CMS) Toimitusketjun hallinnan välineet (SCM) Dokumenttienhallin/Intranet Asiakkuuksienhallinta (CRM) Liiketoimintaäly/analytiikka (BI) Lähes kaikissa metallialan yrityksissä on käytössä CAD-ohjelmisto. CAD-ohjelmistoihin liitettyjä tuotetiedon hallinnan ohjelmistoja (PDM/PLM) löytyy noin 20 prosentissa CAD-järjestelmää käyttävistä yrityksistä. (SolidWorks, 2010) CAM -ohjelmisto on käytännössä jokaisessa NC/CNC -koneita käyttävässä yrityksessä. ERP -järjestelmä löytyy noin kolmanneksesta suomalaisia metallialan pk-yrityksiä. Useimmiten ERP -järjestelmistä käytössä ovat ainakin asiakashallinto, tilausten käsittely ja laskutus, henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta, ellei toimintoja ole ulkoistettu. Varastonhallintaa käytetään kun se on tuotannon näkökulmasta järkevää, usein vakiokomponenttien hallintaan. Tuotannonohjausta käyttää yrityksistä alle puolet, jonka vuoksi ERP -järjestelmien hyödyt ulottuvat vain harvoin tuotantoon sikäli kuin sellaista yrityksessä on käytössä (Tuottavuus ja IT, Market-Visio, 2010). Enemmistöllä yrityksiä hallinnollisia toimia hoidetaan kevyemmällä taloushallinnon tai laskutusohjelmistolla, kuten Passeli. Tuottavuusohjelmistot, kuten Microsoft Office paketti, ovat selkeästi käytetyimpiä ohjelmistoja metalliteollisuudessa. Tuotteita käytetään toiminnan dokumentointiin, tarjouslaskentaan ja yksinkertaisten viestintämateriaalin luomiseen. Selvityksen perusteella, yritysten käyttämät tietotekniset taustajärjestelmät ovat siinä määrin puutteellisia, että niiden avulla on hyvin vaikeaa kehittää toimintaa eteenpäin. Liiketoimintamallin kehittämisen myötä yritysten tulisi kyetä valitsemaan ja investoimaan toimivampiin taustajärjestelmiin. Jos yrityksen toiminta ohjataan itse rakennetuin Excel-taulukoin, pohja kehittämiselle on heikko. Valtaosalle yrityksiä toiminnanohjauksen (ERP) ohjelmisto on ainoa ohjelmistotyyppi, joka tarjoaa valmiudet kaikkien toimintojen ohjaamiselle yhden ohjelmiston avulla. ERP-järjestelmien haasteina alihankkijoille on yleisimmin itse järjestelmien toiminnassa niiden nimikepohjaisuus. Kun osavalmistajalla nimikkeiden toistuvuus on alhainen, moni näkee nimikkeistön luonnin järjestelmälle tuottamattomana työnä. ERP onkin vahvimmillaan silloin, kun nimikkeissä on toistuvuutta. Toiminnanohjauksen käytön suurimmat haasteet tuotannollisessa yrityksessä liittyvät metallitoimialan projekti-luonteeseen. Kun yrityksillä ei ole omia valmistettavia tuotteita, toiminnanohjauksen perusajatus tuoterakenteisiin liittyvien ostotoimintojen automatisoitumisesta, varastonhallinnasta ja tuotannon-ohjauksesta, toimii huonosti. Kun lisäksi järjestelmän tuottamaa tietoa ei juuri kyetä hyödyntämään enää seuraavissa toimituksissa, ja järjestelmät 6

7 käyttöönottoineen ovat yrityksille kalliita investointeja, moni jättää projektin kokonaan aloittamatta Suunnittelu- ja mallinnusohjelmistojen (CAD) käyttö ja osaaminen ovat suomalaisissa yrityksissä hyvällä tasolla. Yritysten välisessä kommunikaatiossa käytössä olevat tuotemallit ovat usein pdf-muotoisia, jolloin toimittajalle syntyy tarve mallintaa tuote itse. CAM -ohjelmistojen käyttö ja osaaminen ovat keskimäärin hyvällä tasolla. Ohjelmistojen CAM-ohjelmistojen kohdalla niiden käytettävyys useimmiten rajoittuu muutamiin cad- ja NC-laiteohjaimiin. Vasta nyt markkinoille on tullut muutamia CAM-ohjelmia, jotka sopivat käytännössä kaikille CNC-laitetyypeille. Projektinhallinnan ja tuotannon ohjaamisen välineistössä on yrityksissä eniten puutteita. Käytännöt näiden suorittamiseksi vaihtelevat suuresti, ja useimmilla valmistusalihankkijoilla ei käytännössä ole lainkaan tuotannonohjausta Suomen ja kilpailijamaiden vertailua ICT:n hyödyntämisessä Suomea pidetään ICT:n hyödyntämisen mallimaana. Suomi on kuitenkin useiden mittareiden mukaan tippunut eri maita koskevissa vertailuissa kärkimaiden joukosta. Seuraavassa tarkastellaan Suomen metalliteollisuutta erityisesti CEE-alueella toimiviin metallialan yrityksiin, koska nämä maat toimittavat samoille eurooppalaisille päämarkkinoille kuin suomalainen teollisuus. IT -välineiden käytössä vauraat länsimaat ovat jonkin verran CEE -maita edellä. Ero on kuitenkin tasoittumassa, kun kansainväliset toimijat tuovat mukanaan oman, minimissään liiketoimintakriittisen IT -infrastruktuurin. Toisaalta runkoverkkojen toteutus ja laajakaistayhteyksien saatavuus on itäisessä Euroopassa vielä selvästi läntistä Eurooppaa alempana. Kuitenkin koko CEE -alueella 2mbit/s laajakaistayhteys on yritysten realistisesti saatavilla. Myös kuluttajien internetin käyttöaste kasvaa CEE -alueella voimakkaasti. Yleisimmät yrityksissä käytetyt ohjelmistot ovat samoja kuin läntisessä Euroopassa. Microsoft Office on käytetyin tuottavuusohjelmisto koko Euroopassa. Niin Suomessa kuin muuallakin, toiminnanohjaus-järjestelmien levinneisyys pk-sektorin teollisuuteen on varsin alhainen, 30 prosentista vain noin 15 prosenttiin. Metallitoimialalla ICT:n hyödyntäminen on varsin samanlaista eri maantieteellisillä alueilla. Tämä johtuu siitä, että kaikkialla maailmassa, metallitoimialalla valtaosa toimijoista toimii samalla tavoin kuluja karsien ja tarkasti käyttämisensä työkalujen hyötyjä arvioiden. Ohjelmistot mielletään laajalti tuottamattomiksi investoinneiksi, ja usein suurellakaan rahalla ei saa hankittua merkittävä kilpailuetua tietotekniikan avulla. 7

8 tuotteita valmisteta varastoon ja yrityksen ketteryys ja toimintakyky hallitsevat arjessa menestymistä. Kuva. Puolan valmistavassa teollisuudessa pk-sektorilla ICT:hen tehtävä panostus (PMR Market Research, Nesme Group 2010) Kuva 1. Eri ohjelmistojen käyttöasteita Puolan pk-sektorilla. (PMR Research, NESME 2012) Puolalainen pk-sektorin metalliyritys käyttää vuositasolla tietotekniikkaan keskimäärin zlotyä (noin euroa). 38 prosentissa puolalaisia yrityksiä käytössä on vain 0-5 tietokonetta. Oheisesta kuvasta nähdään, että esimerkiksi Puolassa, metalliteollisuuden käyttämä tietotekninen välineistö on pääsääntöisesti samanlaista kuin Suomessa. Hajontaa on kuitenkin Suomea enemmän, ja osassa yrityksiä tietotekniikkaa ei käytetä apuna juuri lainkaan. Silmiinpistävää tuloksissa on, että ERP-järjestelmien käyttö on vähäistä vaikka järjestelmätyyppi on teollisuuden pääjärjestelmä liiketoiminnan ohjaukselle. Tälle voi olla useita syitä, kuten järjestelmien korkeahko hintataso ja käyttöönoton hankaluudet. Virossa, joka on tietoteknisesti jopa Suomea hieman edellä, tietotekniikkaa pidetään yleisesti tuottamattomana investointina. (ERP and PLM resources in Estonian Sme s, Tähemaa 2010). Yksi syy on myös siinä, että Erp -järjestelmät soveltuvat parhaiten varasto-ohjautuvalle, toistuvien nimikkeiden tuotannolle. Tällöin järjestelmistä saatava dokumentaatio ja historiatiedot palvelee liiketoimintaa ja päätöksentekoa paremmin kuin tilanteessa, jossa nimikkeistössä ei ole juuri toistuvuutta, eikä 8

9 2. ICT:n mahdollisuudet kehityksen painopisteille Metallialan pk-sektorilla on siis tarpeita, joita ei ole kyetty nykyisillä kaupallisilla ohjelmistoilla tyydyttämään. Uusille ratkaisuille keskeistä on kyetä tarjoamaan houkutteleva mutta samalla myös uskottava arvolupaus siitä, miten asiakkaan liiketoiminta kehittyy ratkaisun avulla. Ratkaisun tulisi olla hyvin edullinen ja helposti käyttöön otettavissa. Lisäksi sen tulisi vastata käyttäjän todellisia liiketoiminnan sisäisiä ja ulkoisia tarpeita. Ratkaisun takaisinmaksuajan tulee olla hyvin lyhyt. Keskeisessä osassa ratkaisua on oltava asiakkaan liiketoiminnan syvä ymmärrys. Ratkaisun täytyy tukea alihankinnan kaupantekokeskeistä ja dynaamista luonnetta. Ratkaisuun täytyy sisältyä kaupankäynnin elementtien lisäksi syvälle meneviä insinööritiedon hyödyntämiseen liittyviä ominaisuuksia. Seuraavassa on esitetty muutamia pk-yritysten liiketoiminnan osia, joiden kehittämisessä ICT:n hyödyntämisellä on erityisen suuri merkitys. 2.1 Myynti ja hankinta Myyntitoiminta Nimikkeillä tapahtuvaa sähköistä kaupankäyntiä käytetään jo laajalti vähittäiskaupassa. Kauppapaikat ovat useimmiten internetissä sijaitsevia kauppaportaaleita eri tuotteisiin tutustumiseksi ja tuotevertailun suorittamiseksi. Osa portaaleista sisältää hintaneuvotteluihin tarkoitettuja lisätoiminnallisuuksia. Erilaisille toimittajayhteisöille on rakennettu ERP-järjestelmiin integroituvia, suljettuja sähköisiä kauppapaikkoja. Niillä pyritään ostohintojen tasoittamiseen läpi organisaation sekä ostotapahtuman helpottamiseen. Valmistusalihankinnan ja palvelukaupankäynnin suhteen markkina on huomattavasti tuoreempi. Palvelun tuottajien valmiuksien kehittyessä on lisäksi syntynyt eritasoisia sähköisiä, usein toimialakohtaisia avoimia, kansainvälisiä palvelukauppapaikkoja, joissa toimittajista esitetään syvällisempää tietoa kuin pelkkä nimi, osoite, liikevaihtoluokka ja esimerkiksi luottokelpoisuustiedot luvulla myös kehittyvien markkinoiden toimintatavat ovat kehittyneet lähemmäs avointa markkinataloutta, joka on avannut sähköisten kauppapaikkojen mahdollisuudet perinteisilläkin toimialoilla. Myyntitoiminnassa tarjouslaskennan kehittäminen on muodostunut osaksi kilpailukykyisten alihankkijoiden toimintaa. Myyntitoiminnan laadulle asetetaan voimakkaasti kilpailluissa toimitusketjuissa enemmän painoarvoa. Tarjoukset on kyettävä laskemaan nopeammin ja tarkemmin. Näkyvyyden osalta internet on keskeinen tiedonhaun väylä. Osana myyntiä ja näkyvyyttä, yritysten tulee huolehtia siitä että yrityksillä on www-sivut, tieto niissä on helposti löydettävää ja ajantasaista. Suurella osalla yrityksiä omat tuotteet ja palvelut ovat liian piilotettuja ja tieto staattisia. Julkisissa kaupankäynti-portaaleissa vian yleistietoja toimittajasta, jotka ohjataan www-sivuille, joiden tieto ei enää ajantasaista. Online-katalogit tarjoavat tuotevalmistajille useita myyntikanavia. Omien tuotteiden jakelussa jälleenmyyjät edellyttävät yleisesti tietoa myytävien tuotteiden ja varaosien saatavuudessa. Näissä tapauksissa tarjolla on web-pohjaisia ratkaisuja varastotasojen esittämiseen. Ratkaisut kuitenkin edel- 9

10 lyttävät joko tietojen manuaalista ylläpitoa tai kytkemistä yrityksen ERP -järjestelmään Hankintatoimi Tietojärjestelmien kehitys tarjoaa useita hankintatoimeen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen liittyviä mahdollisuuksia. Hankintatoimi on myynnin ohella keskeinen toiminto, jossa yritys kommunikoi ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sisäisesti tietojärjestelmät muun muassa ohjaavat organisaatiota toimimaan tietyillä periaatteilla, joka lisää hankinnan systemaattisuutta ja jatkokehittämistä. Hankintatoimen kehittäminen tietojärjestelmin voidaan jakaa karkealla tasolla kahteen osaan, 1) vakiokomponenttien hankinta ja 2) valmistusalihankinta. Vakiokomponenttien tapauksessa ratkaisu perustetaan yleensä laajempaan kokonaisuuteen. Tilaustoiminta perustuu tarvelaskentaan, eli tilausten sisältöön sekä vaihto-omaisuuden ja varaston hallintaan. Tarvelaskentaohjelma voi olla erillinen, jossa ostotilaukset määräytyvät tuotantosuunnitelman ja tuoterakenteiden (Bill of Materials) mukaan. Laajemmat toiminnanohjausjärjestelmät mahdollistavat useamman toiminnon yhdistämisen samaan tietojärjestelmään, jolloin kokonaisuuden hallinta helpottuu. Asiakassuhteiden näkökulmasta, toimittajalle voidaan esimerkiksi antaa rajattu käyttöoikeus yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Tällöin toimittaja näkee toimittamiensa tuotteiden varastosaldot reaaliajassa ja pystyy näin ennakoimaan paremmin toimitustarpeita. Sama periaate toimii myös toiseen suuntaan, jolloin yritys voi päästä tarkastelemaan toimittajan varastotilannetta ja voi siten reagoida tilanteisiin, joissa tilattua tuotetta ei ole varastossa toimituspäivän lähestyessä. (Hankintatoimen kehittäminen pk-yrityksessä, VTT 2013) Valmistusalihankinnan tapauksessa myös liiketoiminnan kulttuuri on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ennen suhteellisen staattisista toimittajasuhteista on tullut epästabiileja, toimittajia vaihdellaan ja kilpailutetaan entistä useammin. Tällöin uusien toimittajien arviointi kohoaa hankintatoimen laadun kriteereistä keskeiseksi. Toimittajat kootaan jo tarjousprojektille nopeasti kertaluontoiseksi tarjouskonsortioksi. Tällaisten äärimmäisen joustavien verkostojen tapauksessa, kiinteä osa hankintatoimen onnistumista liittyy toimitusketjuun ja sen hallintaan. Puutteellisin toimitusketjun hallinnan välinein, riskit toimitusten epäonnistumisesta kasvavat. Epäonnistunut toimitus voi laukaista raskaat sanktiot, ja asiakassuhde tilaajaan voi häiriintyä. Kuitenkin yritys, jolla on hyvät valmiudet kommunikoida ylä- ja alavirtaan joustavassa toimittajien verkostossa, yleensä on hinnaltaan staattista verkostoa kilpailukykyisempi. Tämän perusteella voidaan sanoa, että hankintoja tukeviin järjestelmiin kohdistuvat kehitystarpeet tähtäävät seuraaviin asioihin: - Järjestelmien ja toimintamallien yhdenmukaistamiseen - Läpinäkyvyyden ja reaaliaikaisuuden mahdollistamiseen - Tilausten, tilausvahvistusten ja laskujen käsittelyn yhtenäistämiseen - Ennustetiedon saatavuuteen - Tuotetiedon hallintaan ja saatavuuteen - Tiedonkulun sähköistämiseen Valmistusalihankinnan tarpeet ovat varsin erilaisia vakiokomponenttien hankintaan nähden. Kun vakiokomponenttien toimittamisessa tuotteita voidaan valmistaa ja varastoida ennakkoon, valmistusalihankinnassa useimmiten ei. Tällöin koko hankintatoimi on vähemmän määrämuotoista, ja tarjottavat/tilattavat kappaleet ja komponentit ovat uniikkeja piensarjoja. 10

11 2.2 Tuotetiedon hallinnan ja mallinnuksen kehittäminen Tietotekniikasta on tullut keskeinen työkalu tuotteiden, prosessien ja palveluiden suunnittelussa. Tuotemallintaminen, prosessien simulointi sekä elinkaaritekijöiden liittäminen suunnitteluun kytkevät suunnittelun, prosessin sekä ylläpidon toisiinsa tavalla, joka parantaa kokonaisuuden hallintaa. Tietotekniikan avulla suunnittelun laatua sekä nopeutta voidaan parantaa. Virtuaaliprototypoinnin avulla voidaan testata erilaisia käyttöskenaarioita tarvitsematta turvautua mekaanisiin prototyyppeihin tai pienoismalleihin. Tietoverkko mahdollistaa maantieteellisesti hajautetun suunnittelun. Koneen tai rakennuksen eri aspekteja kuvaavien simulointimallien yhteiskäyttö tietoverkon yli luo uusia mahdollisuuksia, mutta on myös varsin haasteellista. Tuotetiedon ja tuotteiden elinkaaren hallinnan välineet sijoittuvat tietoteknisesti ERP- ja CAD järjestelmien väliin. Tuotetieto on useimmiten linkitetty ERP -järjestelmän sisältämään nimikkeeseen ulkoisesta tietolähteestä, tässä tapauksessa PDM -järjestelmästä. Toimittaessa ilman PDM -järjestelmää, nimikkeisiin liitetty tuotetieto on irrallaan tietojärjestelmässä, yleensä hallitsemattomina versioina yrityksen tietokannassa. Markkinoilla olevat PDM/PLM ratkaisut sisältävät myös kollaboraatio-ominaisuuksia hajautetun tuotesuunnittelun tarpeisiin. Tuotetiedon ja nimikkeistön kehittyneellä hallinnalla on useita mahdollisia käyttökohteita. Tällaisia ovat muun muassa: - Geneerisen tuoterakenteen hallinta - Rakennenäkymien hallinta - Yksilörakenteiden hallinta - Version/Revision hallinta - Työnkulun hallinta - Muutosten hallinta - Dokumenttien hallinta - Täydellinen after-sales toimintojen tukeminen (MRO) - Tuotekonfiguraattori - 2D/3D-mallien katselu - 3D-mallien hyödyntäminen dokumentoinnissa Tuotetiedon hallinnan markkina jakaantuu kahteen osaan, joista toisen muodostavat suunnittelutiedon hallinnan ja toiset geneerisen tuotetiedon hallinnan ratkaisut. Markkina jakaantuu edelleen osittain mekaniikka-, elektroniikka- ja muilla toimialoilla käytettäviin ratkaisuihin. PDM -markkinan kokonaiskoko on ollut 2009 noin 13,0 miljoonaa käyttäjää (Lähde: Siemens PLM Software), painottuen tuotteita valmistavaan pk- ja suuryrityksiin sekä näiden alihankkijoihin. PDM -tuotteita käyttävien yritysten määrä on arviolta noin kpl (med. 250 henkeä). Tuotetiedon hallinnan kehittäminen on tärkeää erityisesti tuotepohjaista liiketoimintaa suorittavissa yhtiöissä. Myös osavalmistajia ja valmistusalihankkijoita, tuotetiedon hallinnan kehittämistä tulisi harkita Valmistusta tukeva tieto Yleinen haaste mallinnuksen kehittämisessä on, että suunnittelussa tuotettavat kuvat eivät anna riittävästi tietoa valmistukselle. Riittävällä osaamisella, suunnittelu kykenee tuottamaan valmistusta tukevaa informaatiota oikeanlaisesta/ halutusta valmistustavasta. Tällöin kyse on enää sitä, kuinka tuo tieto saatetaan valmistukselle. Yritysten tulisi pohtia, miten suunnittelun ja valmistuksen yhteistoimintaa voidaan kehittää. Yksi tapa on ottaa käyttöön tuotannon ja suunnittelun yhteinen tuotetiedon hallinnan (PDM) järjestelmä. Jos tuotekonfiguraattorien käyttö on mahdollista. ne vähentävät merkittävästi suunnittelun virheitä ja nopeuttavat tietojen vientiä valmistukseen Elinkaarenaikainen tieto Elinkaaren hallinnassa tieto- ja viestintätekniikalla on keskeinen rooli. Tuotteisiin ja palveluihin voidaan lisätä ominaisuuksia, joiden elinkaaritehokkuus tuo merkittäviä tuottavuuden lisäyksiä ja täysin uusia innovaatioita. Tieto- ja viestintätekniikka luo edellytykset elinkaaren aikana tuotteen tai tuotantojärjestelmän muunteluun, ominaisuuksien parantamiseen tai uusien ominaisuuksien lisäämiseen tai aktivointiin ohjelmistomuutoksilla tai -täydennyksillä, jotka voi- 11

12 daan toteuttaa tietoverkon kautta. (Suomen Akatemia, KITARA -tutkimusohjelma) Erityisesti tuotekehityspohjaisissa liiketoimintakonsepteissa, elinkaarenaikainen tieto palvelee muun muassa markkinoille tuloa (vaatimustenmukaisuuden osoittaminen), markkinointia (tuoteominaisuuksien esittäminen käytännön tilanteissa), tuotekehitystä (tunnistettujen käytönaikaisten vikojen korjaaminen) ja laadunhallintaa (osien jäljitettävyys). Arvoketjussa kohoamisen näkökulmasta, OEM-valmistus ja useat direktiivit ja tuotestandardit edellyttävät, että yrityksellä on keinot hallita elinkaarenaikaista tietoa, kattaen suunnittelun, valmistuksen ja käytön aikaisen seurannan. 2.3 Tuotannonohjaus ja projektinhallinta Tuotannonohjaus ja toimitusketjun hallinta Tuotannonsuunnittelu toteutetaan valmistavassa teollisuudessa pääsääntöisesti yrityksen itse luomilla paperi- tai excel-työkaluilla. Jos yrityksellä on kuitenkin käytössää ERP järjestelmä, käytetään siihen liitettyjä työnsuunnittelun lisämoduuleita. Tällöin, kun nimike on syötetty ERP -järjestelmään, sille määritetään hintojen perustaksi työvaiheet ja työvaihekohtainen valmistusaika. Lisäksi on mahdollista määrittää toistuvalle tuotteelle varastosaldon rajoituksia. Kun tällöin työnsuunnittelujärjestelmä on kytkettynä kapasiteetin hallintaan, valmistus voidaan suunnitella varaamalla kapasiteettia valmistukseen tulevien nimikkeiden tunnetuilla valmistusajoilla. Myös järjestelmäriippumattomia tuotannonsuunnittelun ratkaisuja on kehitetty. NETWORK MES-JÄRJESTELMÄT Verkoston MES -järjestelmillä tarkoitetaan yleensä vain vakioituneiden komponenttien tilaamista sopimustoimittajilta kotiinkutsuina. Toimittajat päättävät tällöin itse varastotasoistaan ja asiakaspalvelun vaatimusten täytymisestä. Projektoivan teollisuuden alihankkijoilla tilanne on kuitenkin tyystin erilainen, koska raaka-aineet tilataan ja tuote valmistetaan yleisesti vasta tilauksesta. Omaa kapasiteettia myös tarjotaan reilusti yli todellisen toimituskyvyn, joka on leimallista koko toimialalle. Tästä syystä toimitusvarmuudella on erittäin merkittävä rooli toimittajavalinnassa. Kannattavuuden kannalta keskeinen osa hinnanmuodostusta tapahtuu ostotoiminnoissa ja oman kapasiteetin käytön tehokkuudessa. Tuotannonsuunnittelun ratkaisuille on selkeä tarve, mutta ratkaisujen leviämistä rajoittavat niiden rakentuminen ERP ratkaisujen päälle. Lisäksi työnsuunnittelu nykyisin välinein koetaan liian kankeaksi yrityksissä, joissa tuotantosuunnitelmaa muutetaan toistuvasti. Verkoston tuotannonohjauksen tarve perustuu edellisestä poiketen tiedon liikuttamiseen toimitusketjun toimijoiden välillä ylä- ja alavirtaan. Oman kapasiteetin käytön kannalta on tärkeää saada mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tieto toimittajan viivästyksestä tai asiakastarpeen aikaistumisesta. Tarve korostuu entisestään yrityksen kansainvälistäessä toimintojaan ja on myös tunnistettu kaupankäyntiä rajoittava tekijä kehittymättömillä markkinoilla. Valmiita kaupallisia ratkaisuja ei ole käytössä. Tarjousten kautta toimivassa alihankintateollisuudessa perusongelma on, että työvaiheaikoja tuotetaan tarjouslaskennassa, mutta tarjousnimikkeitä ei tahdota varsinaisesti syöttää ERP järjestelmään, vaikka sellainen olisikin käytössä. Usein tähän syynä on se, että valtaosa tarjotuista nimikkeistä ei tule koskaan valmistukseen, ja tarjousnimikkeet lopulta tukehduttavat järjestelmän. 12

13 2.2.2 Projektinhallinta Yksi projektinhallinnan voimakkaasti kehittyvistä osa-alueista liittyy tuotetiedon jakamiseen. Lisääntynyt internet-teknologioiden hyödyntäminen on muuttamassa yritysten tapaa jakaa tuotetietoa, kehittää tuotteiden jäljitettävyyttä ja kerätä elinkaarenaikaista tietoa. Myös teollisuuden suurissa investointiprojekteissa jopa kokonaisia tehtaiden layout-malleja jaetaan toimittajien kesken, jolloin tilaaja jakaa tietoa kohteesta entistä avoimemmin. Tämän kehityssuunnan jatkaessa, on mahdollista että yhä suuremman osan investointiteollisuuden toimijoista on kyettävä liittymään tilaajan järjestelmään. Tällöin liityttävä järjestelmä ei kuitenkaan ole toiminnanohjaus (ERP) vaan tuotetiedon hallinnan järjestelmä. Usein ongelmana, ettei ole yhtenäisiä käytäntöjä projektiorganisaation sisällä. Yksilöt tekevät laadukasta työtä ja organisaatiot priorisoivat asiakkuuksia, mutta selkeä projektijohtamisen osaaminen kaipaa kehittämistä. 2.4 Laadunhallinta Laadunhallinnan markkinoilla olevissa ratkaisuissa pääpaino on ollut tuottaa sähköinen tallennuspaikka yrityksen omalle laatudokumentaatiolle ja poikkeamailmoituksille. Useimmat ERP -järjestelmät myös mahdollistavat eritasoisien laaturaporttien tuottamisen. Laadunhallinnassa on kuitenkin kaksi tasoa: (1) proaktiivinen oikein tekemisen tukeminen, ja (2) reaktiivinen virheiden dokumentointi ja korjaaminen. Yleisimmät haasteet laatuinformaation tuottamisessa liittyvät ilmoitusten. Laatujärjestelmien edellyttämät, käsin tehtävät ilmoitukset jäävät yleensä poikkeuksetta tekemättä. Hedelmällisin hetki tuottaa tietoa valmistuksen onnistumisesta, olisi tehdä se kunkin työvaiheen loppuessa, lopetuskuittauksen yhteydessä. Tämä kuitenkin onnistuu vain, jos yrityksessä on todella käytössään tuotannonohjausjärjestelmä tai minimissään sähköinen, työvaiheittainen työajanseuranta. Tällöin työntekijä kirjaa välittömästi valmistuneiden tuotteiden määrän lisäksi työn suorittamisessa aiheutuneet ongelmat, ennen kuin ongelmat unohtuvat. SEURANTAA VAI OHJAUSTA Tietoteknisin välinein ei tule pyrkiä korvaamaan työntekijän ammattitaitoa, vaan tukemaan sitä. Työntekijän kyetessä itsenäisesti ja nopeasti etsimään tarvitsemaansa tietoa eri lähteistä, työn virheettömyys paranee. Työn teknisesti oikeaa suorittamista koskevaa tietoa tuotetaan monissa lähteissä, muun muassa materiaalien valmistajilla, työstökoneiden valmistajilla, työkaluvalmistajilla, lisäainevalmistajilla, tutkimuslaitoksilla, yliopistoilla, teknologiakeskuksilla ja monilla muilla sidosryhmätoimijoilla. Yritysten tulisi pohtia, miten eri tahojen tuottamaa, oikeanlaista valmistusta koskevaa tietoa, voidaan saattaa tekijöiden saataville. Koulutus on luonnollisesti yksi tapa, mutta myös tietotekniikka tarjoaa tähän eri keinoja. 13

14 3.Strategiaprosessin aloittaminen Seuraavassa on esitetty suuntaviivat strategiatyölle. Vaikka strategiaa tulisi tarkastella useaan otteeseen, jotkin sen päälinjat on lukittava. Osaamispohjan vahvistaminen, yhteistyömuodot ja taloudelliset investoinnit edellyttävät erityisesti suuremmissa muutoksissa pitkäjänteistä suunnitelman toteuttamista ja uskoa asetettuihin tavoitteisiin. 3.1 Asiakkuusstrategia Taantumajohtamisen yksi kulmakivistä on huolehtia hyvin olemassa olevista asiakkaista, ja tunnistaa potentiaalisten uusien asiakkaiden tarpeet. Asiakkaalla voidaan tarkoittaa jotakin toimialan osaa, teknisesti erikoistunutta markkinan osaa tai jopa yksittäistä tilaajayritystä. Useiden kehitysprosessien tärkein elementti on löytää asiakkuudet, joihin panostamalla voidaan menestyä. Alihankintaketjujen ylävirrassa toimivat tilaaja-asiakkaat toimivat täysin globaalissa ympäristössä. Yritysten tulee huomioida, missä kilpailuympäristössä he toimivat. Vanhojen asiakkuuksien rinnalle on suuri tarve pohtia omia asiakkuuksiaan kriittisesti, kuinka oma kilpailukyky kestää asiakkaiden edelleen jatkaessa globalisoitumistaan. Asiakkaan tunnistamisessa yritys samalla pohtii omia vahvuuksiaan ja luo pohjaa päätöksille, jotka koskevat oman kilpailukyvyn ja vahvuuksien kehittämistä. Kilpailukyvyn kehittämiselle on vaikeaa asettaa enää muita tavoitteita, kuin menestyminen globaalissa toimintaympäristössä valitussa asiakassegmentissä. Asiakkuuksien valinta usein lähtee tietyistä avainasiakkaista, jotka luovat pohjan kehittämiselle. Tämän jälkeen kuvaan astuvat asiakkuuksien laajentaminen ja kehittäminen edelleen samojen asiakassegmenttien sisällä. 3.2 Teknologia/osaamistrategia Asiakkaan käsitteen tarkentamisen jälkeen, yrityksen tulee tuntea ja tunnistaa valitun asiakasryhmän tarpeet. Tarpeet voivat olla teknologisia, tai laajemmassa merkityksessä mitä tahansa arvoketjun osaa koskettavia tarpeita, joille saattaa olla myös muita kuin teknologisia ratkaisuja. Kaikki kehittäminen tulee olla asiakaslähtöistä, eikä yrityksissä tule olla ole toimintaa, joka ei ole asiakkuuksista lähtevää. Usein yritys investoi teknologiaan, jolle se uskoo olevan kysyntää. Usko perustetaan selvityksille ja mielikuville. Teknologialle tulee olla käyttökohde, joka samalla rajaa asiakkuuksia ja määrittää oman kilpailukyvyn lähtökohdat globaalilla tasolla. Samoin potentiaalisia asiakkuuksia rajaavat saatavilla oleva osaaminen, teknologia ja taloudelliset resurssit. Teknologia, erityisesti uusi teknologia ja sen valinta yrityksen vahvuuksien tukijaksi edellyttää systemaattista osaamispohjan kehittämistä. Vaikka monentyyppistä osaamista on yritykselle tarjolla, ensisijaista on tunnistaa valitun asiakkuusstrategian mukaista osaamista yrityksen toimintaympäristössä. Toisaalta yritys ei voi valita sellaista osaamista kilpailukykynsä kehittämiseksi, jota ei ole saatavilla. Usein asiakkuuksia pohditaan liian mustavalkoisesti yksin teknologialähtöisesti ja liiallista erikoistumista välttäen. Kovin usein jopa 80 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee asiakkuuksista, jotka ovat täysin sattumanvaraisia. Tämä kuitenkin usein johtaa siihen, että valtaosaa asiakkuuksista ei kyetä ohjaamaan millään tavalla. 14

15 3.3 Verkostoitumisstrategia Yritysten tulee pohtia, keiden kanssa toimien yritys vahvistaa asemaansa asiakkuuksissaan. Jollain kumppanilla voi olla olemassa oleva asiakassuhde valittuun asiakassegmenttiin, jolloin kumppanin ja omien vahvuuksien tuntemuksella luodaan periaatteellinen pohja verkostoitumiselle. 3.5 Kehitysmalli Seuraavassa on esitetty kehitysmalli, joka on sovitettu valittuihin kehityksen painopistealueisiin. Mallissa korostuvat haluttujen asiakkuuksien tunnistus, teknologiset päämäärät, kansainvälistymisen suunnittelu, henkilöstöjohtamisen tavoitteet sekä innovaatiotoiminta. Kumppanit muodostavat keskeisen osan yrityksen osaamisverkostoa, yhteistyön muodoista riippumatta. Yritysten tulee tunnistaa kaikki suoraan ja välillisesti vaadittu osaaminen valitussa asiakkuusstrategiassa. Erilaisia toimijoita on paljon, julkisista yksityisiin toimijoihin. Yritysten tulee tunnistaa, keiden kanssa ja millä tavoin toimien, parhaiten voidaan palvella valittuja asiakkuuksia. Voi myös olla, että keskeisen yhteistyön muodon kariutuessa, koko asiakkuusstrategia on pakko hylätä. Asiakkuuksia voi myös ostaa Uusin elementti verkostoitumisstrategiassa koskee matalan kustannustason alihankkijoiden käyttöä. Yhä useampien yritysten verkostoitumisstrategia lähtee siitä oletuksesta, että hintakilpailukyvyn turvaamiseksi, kansainvälinen verkostoituminen on elinehto. Verkostoituisen muotoja ovat tyypillisesti messut ja suorat kontaktit toimittajien eri puolilla maailmaa. Myös hankintatoiminta luo kontakteja yrityksiin, jolloin todennäköisyys saada toimittajasta ostava asiakas kasvaa. 3.4 Investointistrategia Kuva 2. Suomalaisen metallin pk-yrityksen mahdollinen kehitysmalli (Nesme 2012). Osana investointien suunnittelua yritysten tulee tunnistaa rahoituksellinen asemansa ja sisällyttää taloussuunnittelu strategian osaksi. Investoinnit edellyttävät suunnittelua ja rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä. Kun rahoitukselliset rajat on asetettu, seuraa investointiohjelman suunnittelu. Suunnitelmissa tulee huomioida riittävän realistisesti teknologioihin ja osaamiseen liittyvät panokset, niiden määrä ja tyyppi. 15

16 1. Ensimmäisessä vaiheessa yritys etsii itselleen asiakaskunnan, johon pyrkii kohdentamaan toimintojaan. Fokusointi voi tapahtua asiakkaaseen, toimialaan tai teknologiaan, joista kunkin tarpeet tulee tunnistaa kohdentamisen perustaksi. 2. Seuraavaksi yrityksen tulee pohtia, miten kansainvälistyminen tapahtuu. Eri osa-alueina ovat kansainvälinen hankinta ja myyntitoiminnan, jakelutien kehittäminen. Tavoitteena tulisi olla aina globaali vertailu; miten voidaan toimittaa omat tuotteet/palvelut minne päin tahansa maailmaa. Asiakas arvioi tätä joka tapauksessa globaalisti. 3. Yrityksen tulee arvioida asemaansa arvoketjussa ja hintakilpailukykyään siinä. Työvoimaintensiivisen työn siirtämistä sinne, missä sen teettäminen on edullisinta, tulee arvioida laadulliset tekijät huomioiden. 4. Yrityksen tulee seurata kannattavuuden kehittymistä. Kansainvälistymisen mukana usein seuraa kannattavuuden tilapäinen heikentyminen, kasvaneiden aloituskustannusten ja uusien toimintamallien myötä. Saavutetun, uuden kaupan nettomäärää tulee arvioida. 5. Henkilöstön asemaa muutoksessa tulee arvioida. Kansainvälistyminen ja mahdolliset ulkoistukset aiheuttavat henkilöstölle epävarmuutta. Yrityksen strategian viestintään tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uudet, usein nuoret osaajat aiheuttavat henkilöstön välille jännitteitä. 6. Muutos rasittaa henkilöstöä, ja usein muutokseen sitoutuneet avainhenkilöt väsyvät. Yrityksen tulee panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen, vaikka muutokset ovatkin käynnissä ja vievät resursseja. 7. Kun muutos on käynnissä, henkilöstöllä on usein uudessa tilanteessa näkemyksiä, miten asiat tulee järjestää. Näkemyksiä kannattaa kuunnella, henkilöstön tukea tarvitaan muutoksen läpiviennissä. 16

17

METALLITEOLLISUUDEN RAKENNE JA ICT:N MAHDOLLISUUDET

METALLITEOLLISUUDEN RAKENNE JA ICT:N MAHDOLLISUUDET TeollisuusForum METALLITEOLLISUUDEN RAKENNE JA ICT:N MAHDOLLISUUDET 29.5.2013 Oulu Jani Nurminen NESME GROUP OY Yritys Perustettu 2010 (2007) NESME GROUP OY(2350570-6) Lentokatu 2, FI-90460 Oulunsalo Tuotteet

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

ERP-KYSELYN TULOKSET

ERP-KYSELYN TULOKSET ERP-KYSELYN TULOKSET Toiminnanohjausjärjestelmät tuotannollisissa yrityksissä 1 Työvoima- ja elinkeinokeskus Arbetskrafts- och näringscentralen Puhuja: André Österholm, Pohjanmaan Te-keskus Alustus Tuotannollisille

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen 1 TEKNISEN PALVELUN KUMPPANI VUODESTA 1986 Comatec Group: Insinööritoimisto Comatec Oy Rantotek Oy Insinööritoimisto Metso

Lisätiedot

Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010

Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010 Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010 Pirkanmaan Buusti kehitystoimintaa pk-yrityksille Perusajatus Ei kilpaile olemassa olevien palveluiden kanssa, vaan täydentää ja ohjaa muidenkin

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

TIKLI-PROJEKTI AVAUSSEMINAARI 16.9.2009 TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LAITEX OY HANNU MYLLYMÄKI

TIKLI-PROJEKTI AVAUSSEMINAARI 16.9.2009 TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LAITEX OY HANNU MYLLYMÄKI TIKLI-PROJEKTI AVAUSSEMINAARI 16.9.2009 TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LAITEX OY HANNU MYLLYMÄKI AGENDA Yrityksen esittely Lähtökohdat Tavoitteet Projektin kulku Tulokset: Operatiivinen

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo

Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo Sähköisen liiketoiminnan koulutuskokonaisuus 1. Päivä / Kirsi Mikkola SIVU 2 Koulutuspäivän tavoite Koulutuspäivän tavoitteena on luoda

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien arviointi

Toiminnanohjausjärjestelmien arviointi 1 of 14 27.8.2009 12:44 Toiminnanohjausjärjestelmien arviointi Print Tällä kyselyllä arvioidaan toiminnanohjausjärjestelmien ominaisuuksia pk-yritysten näkökulmasta. Räätälöinnillä tarkoitetaan järjestelmän

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv...

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv... Sivu 1/5 Hankintailmoitus, erityisalat: : Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konversio sekä ohjelmiston asiakastuki ja ylläpito Hankintailmoitus, erityisalat I.1

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj Seminaariohjelma HUB logistics Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj HUBin palvelutarjooma Toimitusketjun ohjaus- ja kehitysprosessi Hankinta Tuotanto Varastointi Myynti

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

Askeleen edellä. Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014

Askeleen edellä. Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014 Askeleen edellä Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014 Liiketoiminnan ja taloushallinnon prosessit kilpailuetuna Asiakkaamme saavat meiltä heidän kilpailijoitaan tehokkaammat liiketoiminnan

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

1 LPS - Better By Design

1 LPS - Better By Design 1 LPS - Better By Design 2 LPS - Better By Design Riffid Oy on vuonna 2010 perustettu teknologia-alan palveluyritys, joka tarjoaa laajasti erilaisia asiantuntijapalveluita RFID-tekniikan alalla. 100%:sti

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet LADEC:n Kohti teollista internetiä -tilaisuus 3.3.2015 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Toimittajahallinta täydentämässä asiakashallintaa Enstossa 3.6.2009

Toimittajahallinta täydentämässä asiakashallintaa Enstossa 3.6.2009 Toimittajahallinta täydentämässä asiakashallintaa Enstossa 3.6.2009 Eero Elovaara Development Manager Ensto Building Technology eero.elovaara@ensto.com +358 40 503 2158 Ensto konserni Olemme sähköjärjestelmien

Lisätiedot

JUULIA - Varhaiskasvatuksen tilastointijärjestelmä. Vertikal Oy Luvaton käyttö kielletty

JUULIA - Varhaiskasvatuksen tilastointijärjestelmä. Vertikal Oy Luvaton käyttö kielletty Nykyisin käytössä olevat järjestelmät Eivät tuota tietoja, joita johtamiseen tarvitaan Vaativat erillisen ja kalliin raportointiosion Eivät kaikilta osin käytä kertoimia, joiden varaan täyttö- ja käyttöastelaskenta

Lisätiedot

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut Teknisen palveluliiketoiminnan tuotannonohjauksen ja logistiikan kehittäminen Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut YIT Primatel Oy Kehityspäällikkö Jaana Saarela 24.11.2005 Esityksen sisältö YIT Primatel

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

TALOUS TUTUKSI koulutus 4.9.2013. Kasvuyritys esittäytyy. Alphaform Nordic. KTM Dan Björklöf Toimitusjohtaja

TALOUS TUTUKSI koulutus 4.9.2013. Kasvuyritys esittäytyy. Alphaform Nordic. KTM Dan Björklöf Toimitusjohtaja TALOUS TUTUKSI koulutus 4.9.2013 Kasvuyritys esittäytyy Alphaform Nordic KTM Dan Björklöf Toimitusjohtaja Alphaform Euroopan johtava 3D tulostuksen osaaja Alphaform on sovelluslähtöinen teknologiayritys

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten Miksi uutta toimintamallia tarvitaan? Monet kasvuhaluiset valmistavan

Lisätiedot

Hybrid Cloud -ratkaisulla pilvipalvelun hyödyt nopeasti käyttöön, Case Haarla Oy:n M-Filesdokumenttienhallintajärjestelmän käyttöönotto

Hybrid Cloud -ratkaisulla pilvipalvelun hyödyt nopeasti käyttöön, Case Haarla Oy:n M-Filesdokumenttienhallintajärjestelmän käyttöönotto Hybrid Cloud -ratkaisulla pilvipalvelun hyödyt nopeasti käyttöön, Case Haarla Oy:n M-Filesdokumenttienhallintajärjestelmän käyttöönotto Toiminnot Haarla Oy Prosessiteollisuuden tuotteet ja palvelut Raaka-aineet

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot