Maalämpöprojektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maalämpöprojektin loppuraportti"

Transkriptio

1 Maalämpöprojektin loppuraportti Päivämäärä: Kuopio Laatija: Ville Matikka 1

2 1 Projektin toimenpiteet Yleistä maalämpöpumpuista Toimintaperiaate Lämmönkeruu vesistöstä Lämmönkeruu maasta vaakaputkistolla Lämpökaivot Absoluuttisen märkä lämpökaivotyyppi Absoluuttisen kuiva lämpökaivotyyppi Kompressorityypit Mäntäkompressorit Ruuvikompressorit Scroll-kompressorit Lauhdutin, paisuntaventtiili ja höyrystin Yleisimmin käytetyt kylmäaineet, sekä ammoniakki ja hiilidioksidi R134a ja R407C Ammoniakki R Hiilidioksidi R Suurten kohteiden teknologian ja sovellutusten nykytilan selvittäminen Suurten maalämpösovellusten kaupallinen tarjonta Suomessa Suurten kohteiden toteutetut lämpöpumppuratkaisut Suomessa Vaasan matalalämpöverkko Maalämmön teknistaloudellinen soveltuvuus Rautavaara ja Sorsasalo Rautavaara Tarkasteltavat laajuusvaihtoehdot VE1: Koko alue, 25 pientaloa, isot kiinteistöt, teollisuusalue (1500 MWh) VE2: Isot kiinteistöt ja teollisuusalue (1000 MWh), liittyjien määrä VE3: Teollisuusalue (500MWh) Sorsasalo Lämmöntuotantovaihtoehdot ja niiden kuvaukset Lämpöpumppu Kevyt öljy Raskas öljy Pelletti Hake (Sorsasalo) Talousvertailu Laskentamenetelmät Lähtötiedot ja olettamukset Toteutettavuusanalyysi Rautavaaran kohteesta Tulokset laajuusvaihtoehdoittain Vaihtoehto 1. koko alue (lämmöntarve 1500 MWh/v) Vaihtoehto 2, teollisuus ja muut kiinteistöt (lämmöntarve 1000 MWh/v) Vaihtoehto 3, pelkät teollisuusrakennukset (lämmöntarve 500 MWh/v) Yhteenveto ja johtopäätökset Kuvaus lämpöpumppujärjestelmän toteutuksesta Rautavaaralla Lähtökohdat Lämpöpumpun tehon optimointi Lämpöpumppulaitoksen kuvaus Lämpöpumppuyksiköt Varaajat ja käyttöveden valmistus Lämmönkeräysjärjestelmä Öljykattilalaitos Apulaitteet

3 Sähköistys ja automatisointi Lämpöpumpun osien käyttöikä Energiatasetarkastelu Lämpöpumppujärjestelmän investointiarvio Toteutettavuusanalyysi Sorsasalon yrityskylän kohteesta Tulokset laajuusvaihtoehdottain Yhteenveto ja johtopäätökset Kuvaus Lämpöpumppujärjestelmän toteutuksesta Sorsasalossa Lähtökohdat Lämpöpumpun tehon optimointi ja laitoksen toteuttaminen Lämpöpumppulaitoksen kuvaus Lämpöpumppuyksiköt Varaajat ja käyttöveden valmistus Lämmönkeräysjärjestelmä Öljykattilalaitos Apulaitteet Sähköistys ja automatisointi Energiatasetarkastelu Lämpöpumppulaitoksen investointikustannusarvio Vertailu eri käyttöveden valmistusmuotojen välillä Pilot-kohteissa Järjestelmien yleiskuvaus Hajautettu käyttöveden valmistus Hajautettu käyttöveden valmistus + sähkövaraajat Keskitetty käyttöveden valmistus Talousvertailu Rautavaara Sorsasalo Johtopäätökset...47 Lähteet:... 49' LIITE 1 Eri lämmitysmuotojen kustannuserittelyt: 1. Rautavaara, VE1 (Koko alue) Lämmönkeruuputki vesistössä 2. Rautavaara,VE3 (Teollisuusrakennukset) Lämmönkeruuputki vesistössä 3. Rautavaara VE2 (Alue ilman ok-taloja) Lämmönkeruuputki vesistössä 4. Rautavaara VE2 (Alue ilman ok-taloja) Lämmönkeruu maassa vaakaputkistona 5. Rautavaara VE2 (Alue ilman ok-taloja) Lämmönkeruu kuivasta lämpökaivosta 3

4 1 Projektin toimenpiteet Tämän esiselvityksen tavoitteena oli selvittää maalämmön teknistaloudellista soveltuvuutta käytettäväksi pientaloalueiden tai vastaavien kaukolämpöverkostojen ulkopuolisten isohkojen kohteiden keskitettyyn lämmöntuotantoon. Projektissa selvitettiin suurten maalämpökohteiden kaupallista tarjontaa ja lukumäärää sekä tekniikkaa Suomessa. Selvityksessä kävi ilmi, että tietoja toteutetuista kohteista ja niiden tekniikasta on lähes mahdoton saada, sillä mikään organisaatio ei kerää tietoja suurista maalämpökohteista ja niissä käytetyistä tekniikoista. Ainoastaan maalämpöjärjestelmien toimittajilla on tietoja omista kohteistaan. Suurin yksittäinen projektin toimenpide oli etsiä yhteistyökumppaneiden kanssa kaksi kohdetta Pohjois-Savosta, joille arvioitiin maalämmön teknistaloudellinen toteutettavuus verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Projektissa tehdyillä laskelmilla pyrittiin arvioimaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja maalämmön hyödyntämiseksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. Nämä kohteet olivat Rautavaaran taajamassa sijaitseva Karikon alue (0,6 MW), joka sisältää omakotitaloja, rivitaloja ja teollisuusrakennuksia, sekä Kuopion Sorsasalossa sijaitseva vielä rakentamaton teollisuusalue (4 MW). Projektissa Rautavaaran ja Sorsasalon lämmityksen toteutettavuusanalyysit teetettiin konsulttityönä, joka kilpailutettiin. Tarjouskilpailun voitti Hyvinkäällä sijaitseva konsulttitoimisto Enersys Oy. Konsultit vertasivat maalämmön taloudellisuutta muita lämmitysmuotoja vastaan em. alueilla ja tekivät kuvauksen lämpöpumppujärjestelmien teknisestä toteutuksesta. Tämän raportin kappaleet 3-8 pohjautuvat konsulttien tekemään raporttiin ja niihin on laskettu lisäksi Rautavaaran kohteessa aluelämpöverkoston runkoverkoston investointikustannukset. Konsultin tekemät kustannuslaskelmat tarkkoine arvoineen on raportoitu erikseen. Projektissa pyrittiin edesauttamaan alalla toimivien yritysten välistä konkreettista verkostoitumista, tuotekehitystarpeiden tunnistamista sekä uusien liiketoimintasovellusten syntymistä energia-alalle. Hankkeessa löydettiin muutamia potentiaalisia tuotekehitystarpeita ja näiden tarpeiden toteuttamisesta tullaan käymään keskusteluja projektin päättymisen jälkeen, jos sille nähdään tarvetta yritysten puolelta. 4

5 2 Yleistä maalämpöpumpuista Maalämpöä saadaan vesistön pohjassa sijaitsevasta keruuputkistosta, maahan kaivetusta vaakaputkistosta tai kallioon poratusta porakaivosta. Maalämpöpumppu on yleisnimi riippumatta siitä, mikä edellä mainituista on lämmönottotapa Toimintaperiaate Lämpöpumpun toimintaperiaate perustuu, samoin kuin jääkaapilla, kylmäkoneistossa kiertävän kylmäaineen höyrystymiseen ja lauhtumiseen, mutta prosessi on päinvastainen. Lämpöpumppu on ottaa energiaa alhaisessa lämpötilassa olevasta lämmönlähteestä (maaperä, ilma, vesi), josta lämmennyt neste viedään lämpöpumpun höyrystimeen. Höyrystimessä kylmäaine höyrystyy sitoen lämpöä ympäristöstä ja jäähdyttäen nestettä. Sähköllä käyvä kompressori imee höyrystimeltä tulevan höyryn ja puristaa sen korkeampaan paineeseen, jolloin höyry lämpenee. (Hakala) Kompressorin jälkeen kuuma, noin sata-asteinen, korkeapaineinen kylmä-ainehöyry johdetaan lauhduttimeen, jossa se luovuttaa sitomansa lämmön sisäilmaan tai lämmitysverkoston veteen. Paine tippuu samalla kun lämpötila laskee. Seuraavaksi jäähdytetty nestemäinen kylmäaine siirtyy paineenalennusventtiiliin eli kapillaariputkeen. Tässä sen paine pudotetaan alhaiseksi ja lämpötila laskee noin -10 o C: seen. Kierto jatkuu edelleen höyrystimeen. Lämpöpumppu voidaan kääntää toimimaan myös toisinpäin, jolloin se toimii kuin jääkaappi viilentäen tässä tapauksessa huoneilmaa. (Rautio) 2.2. Lämmönkeruu vesistöstä Lämmönlähteeksi soveltuvat parhaiten järvet, lammet ja merenrannat, jotka ovat vähintään 2 metriä syviä jo rannan läheisyydessä. Lämmönkeruuputket pitää ankkuroida vesistön pohjaan putkien ympärille betonipainoilla. Tämä siksi, ettei putken ympärille mahdollisesti muodostuva jääkerros nosta putkea pintaan. Painojen kiinnitykseen tulee kiinnittää myös huomiota, jotta ne eivät pääse irtoamaan putkesta pitkälläkään aikavälillä. Asennuksen yhteydessä on parasta käyttää sukeltajaa apuna, jotta putket asettuvat mahdollisimman hyvin. Putkiston sijainnista tulee piirtää kartta ja alueella tapahtuva ankkurointi on kiellettävä. (SULPU) Alavat joenrantapellot ovat oivallisia kosteita ja tiiviitä maita maalämmön lähteiksi. Vesistöstä vuodessa saatu energia on kwh/metri putkea. Putket on eristettävä rakennuksesta rantaveteen saakka, koska muuten osa vesistöstä palaavan liuoksen lämmöstä siirtyy kylmempään maahan, etenkin jos meno- ja paluuputket on sijoitettu samaan kaivantoon. Ennen suunnittelua ja asentamista on syytä selvittää vesialueen omistajan kanta hankkeeseen. (SULPU) Soveltuakseen lämpöpumpun lämmönlähteeksi veden lämpötilan tulee olla vähintään +2 o C. Mikäli putkistoa ympäröivän veden lämpötila painuu tämän alapuolelle, jään muodostus putkistossa lisääntyy, jolloin lämpöpumpun käyttöä on rajoitettava siten, että jään määrä putkistossa ei kasva yli putkiston painotuksen salliman määrän. Järviputkistosta palaavan liuoksen lämpötila indikoi putkiston jäätymisastetta, jolloin tehoa voidaan rajoittaa automatiikan ohjaamana maaliuoslämpötilan perusteella. (Kauppila) 5

6 Suomalaisille järville tyypillinen pehmeä mutapohja tarjoaa yleensä erinomaisen asennusympäristön putkistolle. Putkisto uppoaa mutaan yleensä näkymättömiin eikä aiheuta merkittävää haittaa esim. kalastukselle. Mutapohja on lisäksi yleensä melko tasainen ja lämpötila mutakerroksen sisällä on usein korkeampi kuin pohjan yläpuolella. Mikäli vesialue täyttää lämmönkeräyksen kriteerit, vesistöputkisto on yleensä kokonaisuudessaan paras tarjolla olevista lämmönlähteistä seuraavin perustein: Edullisin ominaisinvestointi edellyttäen, että siirtoetäisyys ei kasva liian suureksi Luonnon lämmönlähteistä lämpötilaolosuhteiltaan usein käytännössä paras Vesistö tarjoaa jäähdytettäviin kohteisiin lähes ilmaisen jäähdytyslähteen. Vesistölämpöpumpusta saadaan jäähdytyslaitos marginaalisin lisäinvestoinnein. Vesistöputkiston heikkoudet liittyvät asennusten vaativuuteen ja potentiaalisiin ympäristövaikutuksiin ja vesistön käyttöön liittyviin rajoituksiin. - Asennustyö vaatii erityiskokemusta, -kalustoa ja huolellisuutta. Kokeneita urakoitsijoita ja osaavia asentajia on Suomessa melko vähän ja aika-ajoin on ollut ongelmia löytää luotettavia tekijöitä. Asennusvirheitä ei saisi tulla, koska korjaukset ovat kalliita ja hankalia suorittaa varsinkin talvella. - Lämmönkeräysputkisto rajoittaa joissain tapauksissa vesistön käyttöä. Putkistoalueella on ankkurointikielto. Mikäli lisäksi putkiston osia tai painoja jää törröttämään esiin pohjapinnasta, ne saattavat haitata esim. verkko- tai nuottakalastusta alueella. Putkisto tulisi tarkastaa sukelluksin aina asennustöiden päätyttyä ja aika ajoin myöhemminkin ja korjata tämän tyyppiset paikat. - Liuosvuotojen mahdolliset ympäristövaikutukset herättävät runsaasti keskustelua ja pelkoja paikallisessa väestössä, mutta kaupalliset maaliuokset eivät ole käytännössä haitallisia ympäristölle. Esimerkiksi yleisimmin käytetty etanoli on veteen liukeneva ja biohajoava aine eikä vuototapauksissa ole toistaiseksi kertaakaan tullut tietoon havaittuja ympäristövaikutuksia, esim. kalakuolemia. (Kauppila) 2.3. Lämmönkeruu maasta vaakaputkistolla Vaakaputkisto kaivetaan noin 0,7-1,2 metrin syvyyteen maahan niin, että putkilenkkien väli on noin 1,5 metriä. Upotussyvyyden oikea valinta vaatii tarkkuutta ja esim. Suomessa etelässä putki tulee asentaa lähemmäs maanpintaa kuin pohjoisessa. Lämmönkeruuputkiston mitoitus on vaakaputkiston kyseen ollessa vaativaa, koska mitoituksen optimoinnissa on useita toisiaan vastaan vaikuttavia mitoitussuureita ja monia yksilöllisiä epävarmuustekijöitä sekä lisäksi kaikki suunnittelukohteet ovat ainutkertaisia. (SULPU) Tärkein mitoitustekijä on maaperän lämmönjohtavuus ja kosteuspitoisuus, jotka voivat vaihdella suuresti. Ylimitoitetut keruuputket kuluttavat enemmän sähköenergiaa ja alimitoitettu keruuputkisto johtaa lämmönlähteen viilentymiseen ja sen myötä alhaisempaan höyrystymislämpötilaan ja kompressorin alapaineeseen. Karkeana putkiston pituutena voidaan käyttää arvoa 1-2 putkimetriä lämmitettävää rakennuskuutiota kohti ja tonttimaata tarvitaan noin 1,5 m² yhtä putkimetriä kohti. Käytössä olevan maa-alueen koko ja sijainti näin ollen asettaa myös omat mahdollisuutensa tai rajoituksensa maaputkistolle. (SULPU) Maahan sijoitettava vaakaputkisto on toteutuskelpoinen vaihtoehto varsinkin pienemmissä kohteissa silloin, kun käytettävissä on kaivukelpoista kosteaa maata. Paras maalaji on kostea savi, joten esim. savipohjainen pelto tarjoaa hyvän sijoituspaikan putkille. Putkiston mitoituksen määrää maan lämmönjohtavuus- ja varastointikyky. Koska maa ei veden tapaan vaihdu putken ympärillä, putkisto ja alue on mitoitettava siten, että kesällä varastoitunut lämpö riittää talven yli. (Kauppila) 6

7 Maaputkiston edut ovat seuraavat: - Asennusteknisesti helpoin vaihtoehto verrattuna muihin vaihtoehtoihin - Pienissä sovellutuksissa edullisin lämmönlähde - Mitoitukseen ei sisälly merkittäviä riskejä, kunhan maalaji tunnetaan Heikkouksia ovat: - Suuri maapinta-alan tarve (aluetta voi käyttää kuitenkin esim. viljelysmaana putkiston asentamisen jälkeenkin) - Tarvittava putkimäärä suuri -> kerrannaisvaikutuksina maaliuostilavuus, pumppaustarve 2.4. Lämpökaivot Porakaivojen käyttö lämmönlähteinä on yleistynyt varsinkin taajama-alueilla, ensin omakotitaloissa mutta sittemmin myös suurissa kiinteistöissä, varsinkin sellaisissa, joissa tarvitaan sekä lämmitystä että jäähdytystä. Lämpökaivot voidaan jakaa kahteen periaatteelliseen kategoriaan, joita puhtaina teoreettisina ääritapauksina ovat: (Kauppila) - Absoluuttisen märkä lämpökaivo, jossa pohjaveden runsaan virtauksen oletetaan siirtävän lämpöä ympäristöstä äärettömästi. Putkiston mitoituksen määräävänä tekijänä on tällöin putkiston lämmönsiirtokyky eli putkistoa voidaan tarkastella lämmönsiirtimenä, jonka tulee kyetä siirtämään tarvittava teho sallitulla lämpötilaerolla. - Absoluuttisen kuiva lämpökaivo, jossa lämmönsiirto perustuu ainoastaan maaperän kykyyn siirtää ja varastoida lämpöä. Koska uutta lämpöä tulee ympäristöstä hyvin vähän, porareikä periaatteessa jäähtyy loputtomasti, kun sitä kuormitetaan. Paras tapa taata tällaisen reiän toiminta pitkällä juoksulla on ladata (regeneroida) reikää kesällä esim. aurinkopattereilla tai ulkoilmalla. Käytännön tapoja regenerointiin on useita eikä regenerointi aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Käytännön ongelmana lämpökaivotapauksissa on se, että reiän luonnetta ei voida etukäteen luotettavasti arvioida. Reiän vedentuottokyky lienee paras indikaattori mitä suurempi on vedentuotto, sitä lähempänä märän reiän ideaalitapausta ollaan. Tosin veden tuotto saattaa vaihdella ja muuttua ajan kuluessa. Käytännössä porareiät mitoitetaan märän ja kuivan reiän välimaastoon. Porausaikaisen veden tuoton perusteella voidaan päätellä, kumpaa tyyppiä lähempänä reiät ovat ja tarkistaa sen mukaan järjestelmän mitoituksia. (Kauppila) Absoluuttisen märkä lämpökaivotyyppi Märän lämpökaivon kysymyksessä ollessa mitoitus suoritetaan samalla periaatteella kuin vesistöputkiston mitoitus perustuen putken lämmönsiirtokykyyn, joka riippuu putkimateriaalista, lämpötilaeroista, virtauksesta, väliaineesta ym. Porauskustannukset vaihtelevat maalajista riippuen. Edullisinta on ehjän kallion poraus, jonka hinta on luokkaa 30 /m (+ alv). Mikäli poraus voitaisiin suorittaa suoraan kallioon, lämmönkeräysjärjestelmän kustannukset olisivat samaa luokkaa vesistöputkiston kanssa. Koska käytännön mitoitus ei kuitenkaan voi perustua oletukseen absoluuttisen märistä reistä, järjestelmä on mitoitettava todellisuudessa reilusti suuremmaksi. (Kauppila) 7

8 Järjestelmän edut ovat: Pieni tilantarve Putkistoa helppo tarkkailla ja huoltaa (ryhmäkaivoissa sulut) Helpohko asentaa Soveltuu teoriassa erinomaisesti myös jäähdytykseen Heikkoudet Lämpöteknisen toimivuuden ennustaminen erittäin vaikeaa Mahdolliset haitat pohjavedelle (lämpötila, liuosvuodot) Absoluuttisen kuiva lämpökaivotyyppi Kuivan lämpökaivon kysymyksessä ollessa mitoitus perustuu maan lämmön johto- ja varastointikykyyn. Huomattakoon, että Suomen kallioperässä mahdollisuudet hyödyntää geotermistä energiaa (maapallon sisuksiin varastoitunutta lämpöä) ovat hyvin rajalliset. Alhaalta ylöspäin tulevan lämpövirran tiheyteen (W/m2) vaikuttaa maaperän lämmönjohtavuus ja lämpötilan nousun nopeus alaspäin mennessä (ns. geoterminen gradientti). Kyseinen gradientti on Suomen leveysasteilla hyvin loiva, luokkaa 1-2 o C/100m, jolloin alhaalta ylöspäin tulevan lämpövirran tiheys on pieni ja korkeisiin lämpötiloihin pääsy edellyttää erittäin syviä reikiä. (Kauppila) Geoterminen lämpövirta ei toisin sanoen riitä lämmittämään tavanomaisella tekniikalla tehtyjä porakaivoja, vaan pääosa lämmöstä otetaan ympäröivästä maasta. Kuivan lämpökaivon mitoitus perustuu kokemusperäisiin arvoihin. Suuruusluokka on 100 kwh/m vuodessa. (Kauppila) Kuivallakin reiällä on kuitenkin seuraavia etuja: Sinänsä käyttökelpoinen lämmönlähde, kunhan otetaan huomioon mitoituksessa ja varaudutaan mahdolliseen regenerointiin Toteutettavissa lähes missä tahansa kohteessa Heikkoudet Kallein investointi 2.5. Kompressorityypit Mäntäkompressorit Mäntäkompressori perustuu yksinkertaisesti edestakaisin liikkuvan männän puristavaan vaikutukseen. Sylinterit on varustettu painetoimisilla, jousikuormitteisilla venttiileillä (imu- ja paineventtiilit). Imuvaiheessa aukeaa imuventtiili päästäen kaasun imeytymään sylinteriin. Puristusvaiheessa imuventtiili sulkeutuu jousen ja paineen vaikutuksesta ja paineventtiili aukeaa paineen noustessa lauhdutinpainetta vastaavalle tasolle päästäen kaasun virtaamaan kuumakaasuputken kautta lauhduttimelle (tai tulistimelle). (Kauppila) Mäntäkompressorin etuna on edullinen hinta ja laaja tuotevalikoima. Haittapuolena on runsaiden liikkuvien osien (männät, venttiilit, kampiakselit) aiheuttava mekaaninen monimutkaisuus ja vikaantumisriskit. Onkin ennustettu, että mäntäkompressorit korvautuvat vähitellen ruuvikompressoreilla. (Kauppila) 8

9 Lämpöpumppukäyttöön sopivat sekä hermeettiset (täysin umpinaiset) että puolihermeettiset mäntäkompressorit. Lämpöpumppukäyttöön soveltuvia hermeettisiä kompressoreita valmistetaan vajaan 100 kw teholuokkaan saakka ja puolihermeettisiä noin kw teholuokkaan saakka. (Kauppila) Ruuvikompressorit Ruuvikompessori perustuu kahteen vastakkaiseen suuntaan pyörivään spiraaliruuviin, joissa puristus tapahtuu jatkuvan prosessina siten, että kylmäaineen paine nousee ja tilavuus pienenee kylmäaineen kulkeutuessa eteenpäin ruuvien välissä. Ruuvikompressorissa ei tarvita muita venttiileitä kuin takaiskuventtiili, joka estää kaasun takaisinvirtauksen kompressorin pysähtyessä. (Kauppila) Ruuvikompressorit soveltuvat erinomaisesti lämpöpumppukäyttöön mm. mekaanisen luotettavuutensa, pienen fyysisen kokonsa ja laajan käyttöalueensa puolesta. Haittana on korkeahko hankintahinta, mutta tämän vaikutus kompensoituu suurempiin teholuokkiin siirryttäessä laitoksen yksinkertaisempana rakenteena. (Kauppila) Huomattakoon lisäksi, että öljy toimii tiivistysaineena ruuveissa ja jotta öljy ei karkaisi muualle lämpöpumppuun, ruuvikompressorin yhteyteen tarvitaan yleensä öljynerotin. Ruuvikompressorin taloudellinen käyttöalue alkaa noin kw:n yksikkökoosta määriteltynä lämpöpumpun lämpötehona. (Kauppila) Scroll-kompressorit Scroll-kompressorit (kierukkakompressorit) muistuttavat toimintaperiaatteeltaan ruuvikompressoria, mutta puristus tapahtuu säteittäisesti kierukoiden välissä. Kierukoista toinen pyörii ja toinen on kiinteä. Kaasu imetään kierukan ulkoreunasta imukammioon, josta kaasu pakotetaan kierukan epäkeskeisen pyörimisliikkeen avulla kierukan keskellä sijaitsevaan poistokanavaan (paineportti). Kaasun tilavuus pakotetaan pienenemään kierukan keskustaa kohti, jolloin paine nousee. (Kauppila) Kompressorin etuna on korkea hyötysuhde, joka on teoriassa noin 10 % mäntäkompressoria parempi. Lisäetuna on hyvä säädettävyys ja korkea osatehohyötysuhde kierroslukusäädöllä. Kierukkakompressori on keksintönä vanha, mutta työstötekniikan tarkkuusvaatimusten vuoksi yleistynyt vasta viime vuosina. (Kauppila) Kompressorin haittapuolena on tarkasta mekaanisesta rakenteesta aiheutuva korkeampi hinta. Joissakin tapauksissa ongelmia on lisäksi aiheuttanut lisäksi nestemäisen kylmäaineen kertyminen kompressorin alaosaan, mikä on aiheuttanut laakerivaurion kylmäaineen syrjäyttäessä öljyn. (Kauppila) 2.6. Lauhdutin, paisuntaventtiili ja höyrystin Lämpöpumpuissa käytetyt lauhduttimet ovat yleensä levylämmönsiirrin tyyppisiä, koska niiden tilantarve on pieni ja hinta-laatusuhde hyvä. Lauhduttimen lisäksi lämpöpumpuissa saattaa olla tulistuksen poistovaihdin, jonka avulla lämmin käyttövesi saadaan lämmitettyä lauhtumislämpötilaa kuumemmaksi. Koneiston lämpökerrointa pystytään parantamaan alijäähdyttimellä, jossa voidaan esim. esilämmittää käyttövettä (Hakala) 9

10 Paisuntaventtiilinä on perinteisesti lämpöpumppujen yhteydessä käytetty mekaanista termostaattista paisuntaventtiiliä, mm. edullisen hintansa vuoksi.. Suurten kohteiden lämpöpumpuissa käytetään sen sijaan elektronisia paisuntaventtiilejä, koska ne pystyvät reagoimaan vaihteleviin käyttöolosuhteisiin hyvin. Termostaattisen paisuntaventtiilin teho riippuu mm. kylmäaineen alijäähtymisestä ja paine-erosta. (Hakala) Levylämmönsiirrin tyyppiset höyrystimet ovat käytetyimpiä lämpöpumpuissa hyvän hintalaatusuhteensa ja pienen kokonsa vuoksi. Kylmäaine ja neste virtaavat toisiaan vastaan tämän tyyppisissä höyrystimissä ja tämä sopii myös sellaisille kylmäaineille, joilla on lämpötilaliukuma. (Hakala) 2.7. Yleisimmin käytetyt kylmäaineet, sekä ammoniakki ja hiilidioksidi R134a ja R407C HFC kylmäaineet (fluorihiilivedyt) ovat yleisimpiä käytössä olevia kylmäaineita lämpöpumpuissa sen jälkeen, kun yläilmakehän otsonikatoa aiheuttavista CFC-yhdisteistä eli freoneista on luovuttu. Nykyään käytössä olevat HFC-yhdisteet ovat myrkyttömiä, palamattomia ja biologisesti hajoavia. Ne eivät siis aiheuta otsonikatoa, mutta ovat kylläkin kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidi. (Aalto) Koska R134a ja R407C ovat yleisimpiä käytettyjä kylmäaineita, pystytään niillä kattamaan kaikki tavanomaiset lämpöpumppusovellukset komponentteineen, joita ovat mm. kompressorit, lämmönsiirtimet jne. Kyseisillä aineilla etuna ovat myös hyvät kylmäkertoimet, sekä alhaiset puristuspaineet. Yksikomponenttinen kylmäaine R134a sopii paremmin käyttökohteisiin, jossa tarvitaan korkeaa lämpötilaa, kun taas kylmäaineseos R407C (komponentteina R125, R134a ja R143a) on tehokas matalalämpösovellutuksissa, mutta korkeita lämpötiloja (>60 o C) sillä ei saavuteta. (Kauppila) Ammoniakki R717 Ammoniakilla on alhaisen höyrystymistiheyden ansiosta lämmityskapasiteetti (kj/m 3 ) suhteellisen korkea. Höyrystymis/kondensoitumislämpötilat ovat 30-90% korkeammat R407C:llä ja R134a:lla. Identtisissä olosuhteissa ammoniakilla on paremmat hyötysuhteet kuin R407C:lla ja R134a:lla. Yksivaiheiselle lämpöpumpulle toiminta-alueella -5/50 o C ilman tulistusta tai esijäähdytystä ammoniakin COP on 7% ja 11% suurempi kuin R407C:llä ja R134a:lla. Käytännön kohteissa hyötysuhde olisi vielä isompi johtuen ammoniakin paremmista termofyysisistä ominaisuuksista. Ammoniakin haittapuoli on tuotetun veden lämpötila, joka voi olla korkeimmillaan 48 o C lauhduttimelta kun käytetään 25 barin paineita. Jos lämpöpumppu tuottaa lämpöä korkealämpöisiin lämmönjakelujärjestelmiin (80/60 o C tai 70/50 o C), paluulämpötila on korkeampi kuin maksimi jakelulämpötila pitemmällä tähtäimellä. Jos 25 bar ammoniakkilämpöpumppuja käytetään talojen lämmitykseen ja jäähdytykseen on tärkeää, että lämmönjakelu suunnitellaan suhteellisen pienille lämpötiloille. Tämä saavutetaan 10

11 radiaattoreilla ja tiheällä lattialämmityksellä. Lämpimän käyttöveden tuottamiseen ei ammoniakilla päästä edullisilla ratkaisuilla Hiilidioksidi R744 Hiilidioksidilla on useita merkittäviä etuja vanhoihin ja vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin nähden. Siksi sen käyttö jäähdytysjärjestelmissä on kehittymässä ja yleistymässä nopeasti. Jo nyt maailmalla on suuri määrä toiminnassa olevia laitteita ja laitoksia, joissa hiilidioksidin yleisimmät käyttötavat ovat välillisten järjestelmien lämmönsiirtoaineena myymälöiden pakkaspuolen jäähdytyksessä pakastuslaitosten ja pakkasvarastojen kaskadijärjestelmissä matalalämpötilapuolen kylmäaineena juomien jäähdyttimien ja jäätelöaltaiden kylmäaineena käyttövesilämpöpumppujen kylmäaineena Uusia merkittäviä käyttöalueita on tulossa lähivuosina. Näyttää siis siltä, että hiilidioksidi on jatkossa yksi tärkeä kylmäaine ja lämmönsiirtoväliaine. Sen käytön opettelua ja tutkimusta olisi Suomessakin saatava jatkettua ja laajennettua. Hiilidioksidin kylmäainekäytön vahvana perusteena on sen pieni suora kasvihuonehaitta. Hiilidioksidi on fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan erinomainen käyttöaine kylmälaitoksissa. Se sopii hyvin yhteen useimpien materiaalien kanssa, ainoastaan muovien ja kumien soveltuvuus on tarkistettava, sekä alhaisissa lämpötiloissa ja korkeissa paineissa myös käytettävän teräslaadun lujuus varmistettava. Myös fysiologisesti hiilidioksidi on melko turvallinen. Sallittu vesipitoisuus on pienen liukoisuuden vuoksi alempi kuin useimmilla muilla kylmäaineilla. Hiilidioksidi on haitatonta ympäristölle, eikä suoraa kasvihuonevaikutusta ole kuten useilla kylmäaineilla. Hiilidioksidin paine on paljon korkeampi kuin muilla aineilla. Lämpöpumpuissa hiilidioksidi on jo aika pitkälle kaupallista tekniikkaa. Useammalla japanilaisella valmistajalla on markkinoilla pieniä käyttövesilämpöpumppuja. Etuna hiilidioksidilla on helposti saavutettava korkea veden lämpötila ilman mitään erikoisratkaisuja. Perinteisillä kylmäaineilla tämä vaatii erityistä ns. tulistusjärjestelmän käyttöä tai suoran sähkölämmityksen käyttöä lisänä. Myös suuremmissa lämpöpumpuissa hiilidioksidia on kokeiltu, mutta kaupallisia sovelluksia löytyy vielä erittäin rajoitettu määrä. 11

12 3 Suurten kohteiden teknologian ja sovellutusten nykytilan selvittäminen 3.1. Suurten maalämpösovellusten kaupallinen tarjonta Suomessa Maalämpöpumpujen kaupasta suurin osa keskittyy omakotitalokiinteistöihin ja näitä ratkaisuja toimittavien yritysten suurimmat lämpöpumput ovat yleensä kokoluokkaa alle 100 kw. Tekniikaltaan pumput ovat yleensä kierukkakompressorijärjestelmiä (scroll) ja näillä järjestelmillä ei päästä yleensä 80 kw teholuokan yläpuolelle. Scroll-kompressoreilla voidaan toteuttaa pienempiä kohteita ja esim. 134a kylmäaineella (korkeat lämpötilat), päästään scrollkompressoreilla noin 50 kw teholuokkaan. Suomessa on muutamia laitetoimittajia, joiden lämpöpumppujen teho menee sadan ja tuhannen kilowatin välille. Tunnetuimmat laitteiden toimittajat lienevät Huurre Oy ja Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy. 100 kw:n kw:n kohteissa lämpöpumput ovat tekniikaltaan yleensä ruuvi- ja mäntäkompressoreita. On esitetty arvioita, että mäntäkompressorit korvautuvat vähitellen ruuvikompressoreilla, koska nämä ovat yleensä hiljaisia ja kompakteja. Nämä suurten lämpöpumppujen toimittajat ovat pääasiassa suurten jäähdytyskoneiden valmistajia ja lämpöpumppujen valmistus on ollut aiemmin vain marginaalista toimintaa. Puhelintiedustelujen perusteella suuria yli 100 kw:n lämpöpumppuratkaisuja on kuitenkin kyselty kyseisiltä yrityksiltä syksystä 2008 lähtien kiihtyvällä tahdilla. Yli 1000 kw:n pumppuihin siirryttäessä lämmönsiirtotekniikat muuttuvat ja siirrytään ns. turbokompressoreihin. Turbokompressoreita on saatavilla kaupallisesti Suomeenkin, mutta ongelmana näissä on se, ettei maahantuojalla ole Suomessa huoltopalvelua. Usein huoltopalvelua tarvitaan juuri laitteen käyttöönotossa ja heti sen jälkeen. Lisäksi ruuvikompressoreiden kehittyminen on nostanut niiden teholuokkaa ylöspäin ja kun turbokompressoreiden tehollinen kokoluokka alkoi aiemmin tasosta 1 MW, ovat ruuvikompressorit edullisen hintansa ansiosta potentiaalisia vaihtoehtoja tähän kokoluokkaan Suurten kohteiden toteutetut lämpöpumppuratkaisut Suomessa Suomessa toteutetut suuren kokoluokan ratkaisut on tehty yleensä isoihin kohteisiin, jiossa lämmitettävä pinta-ala on suuri ja lämmönsiirtomatkat pieniä. Tällaisia optimaalisia kohteita lämpöpumpuille ovat esim. erilaiset seurakuntakeskukset, leirikeskukset ja kirkot, koulut jne. Maalämmön käyttö on kovassa kasvussa myös muun muassa teollisuus- ja urheiluhalleissa sekä rivitaloissa. Maalämpöä käyttäviä kerrostaloja on vasta kymmenkunta, mutta määrä on kasvussa. Myös maalämmöllä toimivia rivitalokohteita on käytössä muutamia. Suurten kohteiden lämpöpumpputeknologian ja -kohteiden selvittäminen oli erittäin työlästä, sillä lämpöpumppuyritykset eivät juuri mainosta tuotteitaan, eikä ainakaan SULPU:n (Suomen lämpöpumppuyhdistys) tai Motivan mukaan kohteita ole kirjattu ylös mihinkään rekisteriin. Oikeastaan vasta vuoden sisällä on herätty siihen, että tekniikkaa voidaan käyttää myös suuremmissa kohteissa. Lisäksi yritykset, jotka ovat toimittaneet isoja lämpöpumppuratkaisuja tai ovat vasta tulossa markkinoille, ovat pääasiassa kylmäalan osaajia ja heillä mainostaminen keskittyy enimmäkseen kylmäpuolen laitteisiin, eikä suuria 12

13 lämpöpumppuratkaisuja vielä markkinoida. Esimerkiksi Suomen lämpöpumppuyhdistyksen sivujen kautta ei löytynyt yhtään lämpöpumppuratkaisua, joka olisi ollut yli 100 kw Vaasan matalalämpöverkko Vaasan asuntomessualueella on käytössä aivan uudenlainen ja myös maailman mittaluokassa ainutlaatuinen maalämpöratkaisu, johon myös tässä projektissa käytiin tutustumassa. Siellä alueella sijaitsevat kiinteistöt on kytketty ns. matala-energiaverkkoon. Sen lämmönlähteenä on maalämpö, joka tuotetaan merenpohjasta noin neljän metrin syvyydestä. Sedimenttikerrokseen on upotettu säteittäin vaakatasoon 26 lämmönkeräysputkea, joista kunkin pituus on 300 metriä. Yhteensä keruuputkea on siis noin kahdeksan kilometriä. Tutkimuksissa merenpohjan sedimenttikerroksissa todettiin yli kaksinkertaisia lämpötiloja kuivaan maahan verrattuna. Esim kevättalvella on mitattu neljän metrin syvyydestä yli +9 asteen lämpötiloja. Järjestelmää varten on kehitetty uudenlainen koaksiaaliputki, jossa kulkee vesietanoliseosta. Seos kulkee lämpöä kerätessään pitkin putken pinnassa sijaitsevaa kennostoa, luovuttaa lämpönsä pumpulle ja siirtyy jäähtyneenä putken keskiosaan, jota pitkin se palaa putken toiseen päähän siirtyäkseen siellä taas pintaosaan aloittaakseen uuden lämmönkeruukierroksen. Matalaenergiaverkosto on rakennettu koko asuntomessualueelle. Verkoston runkona toimivat jakokaivot, jotka keräävät lämmitys- tai jäähdytysenergiaa tarvittaessa yhdestä tai useasta lämmönlähteestä. Jakokaivoista lämpöenergiaa pystytään jakamaan useaan kohteeseen, joissa talokohtaiset lämpöpumput hoitavat kiinteistökohtaisen lämmönjakelun. Kaikkien verkossa olevien 42 omakotitalon lämpöpumput on kytketty sarjaan, ja ne kierrättävät putkessa olevaa nestettä. Kunkin asukkaan on hankittava taloonsa lämpöpumppu. Lämpöpumpulla hoidetaan kiinteistön lämmitys 40 o C asti ja lämmin käyttövesi 55 o C asti. Mikäli tarvitaan korkeampia lämpötilatasoja, tämä joudutaan tekemään esim. sähkön avulla. Muita kuluja aiheuttavat 1500 euron liittymismaksu sekä käyttökustannukset, jotka ovat 2,50 euroa neliöltä vuodessa neliömetrin talossa siis hiukan alle 42 euroa kuukaudessa. Pumppu vaatii käydäkseen sähköä, jonka saanti on myös ratkaistu erityislaatuisella tavalla: läheiseltä kaatopaikalta vedetyllä putkella tuodaan alueelle metaanikaasua, joka muutetaan erityisen polttokennon avulla sähköksi ja lämmöksi. Vaasan matalaenrgiaverkko on Suomen mittakaavasssa ainutlaatuinen maalämpöratkaisu, sillä se on tiettävästi ainoa kohde, jossa pientalojen lämmitys hoidetaan keskitetysti maalämmöllä. Energia-verkoston idea on kerätä lämpöä verkostoon monesta lämmönlähteestä ja jakaa sitä useisiin käyttökohteisiin. Energiaverkostolla on tarkoitus täydentää - nyt ja erityisesti tulevaisuudessa - energialaitosten tarjontaa vähän energiaa kuluttavilla pientaloalueilla, joihin kaukolämpöverkoston vetäminen ei ole kannattavaa. Reflaenergiaverkosto voi toimia myös kaukolämpöverkon jatkeena, jolloin osa energiasta saadaan kaukolämmön paluuenergiasta 13

14 4 Maalämmön teknistaloudellinen soveltuvuus Rautavaara ja Sorsasalo Tässä projektissa teknistaloudellisen soveltuvuuden arviointi tehtiin kahden pilot-kohteen avulla Pilot-kohteina toimivat Rautavaaran keskustaajaman eteläosa sekä Kuopion Sorsasalon vielä rakentamaton teollisuusalue. Toteutettavuusanalyysissä vertailtiin erilaisia, todennäköisiä lämmitystekniikoita maalämpöön sekä tehtiin kuvaus lämpöpumppujärjetelmän toteutuksesta ja kustannuksista erilaisilla vaihtoehdoilla. Toteutettavuusanalyysin laati konsultti-toimisto Enersys Oy. Seuraavassa tarkemmat tiedot kohteista 4.1. Rautavaara Rautavaara, keskustaajaman läheisyydessä sijaitseva asutus- ja teollisuusalue, jonka liittäminen kaukolämpöverkkoon ei ole kannattavaa (Kuva 1). Tällä hetkellä suurin osa pientaloista lämpiää öljyllä. Asuinalue 25 pientaloa Teollisuusalue Kuva 1: Rautavaaran alue Asuinalueen kulutus koostuu seuraavista komponenteista: - 25 pientalon asuinalueen arvioitu kulutus 375 MWh ja huipputeho 150 kw - Muiden kiinteistöjen arvioitu kulutus 400 MWh ja huipputeho 120 kw Teollisuusalueen arvioitu kulutus 500 MWh ja huipputeho 200 kw Käyttöveden lämpötilavaatimus min. 58 o C Lämpimän käyttöveden kulutus oletetaan tasolle 150 l/hlö/vrk = 15 m 3 /asuinalue Sisälämpötila mitoitetaan + 22 o C Rakennuksissa arvioidaan olevan normaalin standarditason 15 mm eristystaso 4.2. Tarkasteltavat laajuusvaihtoehdot Rautavaaran kohteeseen annettiin vertailtavaksi kolme erilaista laajuusvaihtoehtoa, joista valittiin teknistaloudellisesti kannattavin kohde. 14

15 VE1: Koko alue, 25 pientaloa, isot kiinteistöt, teollisuusalue (1500 MWh/v) Koska erillisiä rakennuksia on paljon, toteutetaan aluelämpöverkosto lämmönsiirtimin. Lämpöpumppuvaihtoehdossa menoveden kesäajan minimilämpötilana käytetään + 65 o C, joka riittää käyttöveden tekemiseen. Pientalojen liittäminen aluelämpöverkostoon on osoittautunut useimmiten heikosti kannattavaksi, koska liittymiskustannukset tulevat suuriksi myyntiin verrattuna VE2: Isot kiinteistöt ja teollisuusalue (1000 MWh/v), liittyjien määrä 10 Tässä vaihtoehdossa rakennukset varustetaan lämmönsiirtimin ja käyttöveden lämmitys tapahtuu litran sähkövaraajilla. Lämpimän käyttöveden osuuden on arvioitu olevan 10 % käyttöveden osuudesta. Se esilämmitetään lämmönsiirtimen avulla, jolloin sähkövaraajien kulutus jää pieneksi VE3: Teollisuusalue (500MWh/v) Tässä vaihtoehdossa rakennukset varustetaan lämmönsiirtimin ja käyttöveden lämmitys tapahtuu litran sähkövaraajilla. Lämpimän käyttöveden osuuden on arvioitu olevan vain 5 % käyttöveden osuudesta, perustuen teollisuusrakennusten pieneen käyttövesikuormaan. Käyttövesikuorman ollessa todella pieni kannattaa sähkövaraajan asentamista harkita Sorsasalo Sorsasalon Yrityskylä A, Kuopio (Kuva 2) Kohdetta ei ole vielä rakennettu. Kuva 2: Sorsasalon teollisuusalue 15

16 Rakennusoikeus k-m Rakennustilavuus m Ominaiskulutus kwh/m3 20 Vuosienergia MWh Liittymisaste 1,00 Myytävä vuosienergia MWh Menoveden max lämpötila C 60 Vaihtoehtoiset tarkastelut tilanteille, jossa liittymisaste on 1 ja 0,5. Tarkasteltavat laajuusvaihtoehdot ovat tarjouspyynnön mukaisesti seuraavat: Vaihtoehto 1: Liittymisaste 0,5 lämmön tarve puolet lopullisesta, 4824 MWh/v Vaihtoehto 2: Liittymisaste 1,0 lämmön tarve 9647 MWh Huipun käyttöajan oletetaan olevan 2600 h, jolloin huipputehot ovat vastaavasti 1,85 MW ja 3,7 MW. Rakennusten keskikooksi on oletettu m3, jolloin rakennusten täyttä liittymisastetta vastaavaksi lukumääräksi tulisi 48 kpl (tarvitaan rakennusliittymien lisäinvestointien laskentaa varten) Lämmöntuotantovaihtoehdot ja niiden kuvaukset Investointikustannusten arviointia varten kaikki vaihtoehdot oletettiin toteutettavan siirrettävinä lämpökeskuskontteina, jolloin rakennustekniset seikat eivät aiheuttaneet eroja eri vaihtoehtojen välille. Lisäksi jokaisen vaihtoehdon on oletettu sisältävän käyttövarmuussyistä vähintään kaksi lämmöntuotantoyksikköä, jotka on kuvattu kyseisten vaihtoehtojen kuvauksen yhteydessä. Lämpöpumpun ja kiinteän polttoaineen kattiloiden huippu- ja varakattilana olevien kevytöljylaitosten on oletettu olevan keskenään identtiset, jolloin huippu- ja varakattilasta ei aiheudu eroja kyseisten vaihtoehtojen välille Lämpöpumppu Peruskuormalaitoksena toimii vesistöä lämmönlähteenä käyttävä lämpöpumppu, huippu- ja varalaitoksena kevytöljykattila. Rautavaara: Rautavaaralla lämpöpumpun tehoksi mitoitetaan noin 40 % huipputehosta, jolloin lämpöpumpulla päästään keskimäärin yli 80 % energiaosuuteen. Esimerkiksi laajimmassa toteutusvaihtoehdossa (koko alue) tarvittaisiin lämpöpumppu, joka tuottaa mitoitusolosuhteissa (talvella) noin 250 kw lämpöä. Öljykattila mitoitetaan täydelle teholle. Kompressorityyppinä toimii esim. ruuvikompressori ja kylmäaineena R134a. Ruuvikompressoria käytettäessä kaikissa vaihtoehdoissa riittää 1 kompressoriyksikkö, jolloin laitoksesta saadaan hyvin yksinkertainen. Ruuvikompressorilla ja R134a kylmäaineella on päästävissä tarvittaessa myös riittävän korkeaan lämpötilaan. Toinen vaihtoehto on mäntäkompressori, joka on käyttökelpoinen varsinkin suppeammissa toteutusvaihtoehdoissa VE 2 ja VE 3. Mäntä-kompressoreita voi olla yksi (suppein vaihtoehto), kaksi tai useampia riippuen valmistajien tarjoamista ratkaisuista 16

17 Lämpöpumppu/lämpöpumput kytketään puskurivaraajan kautta aluelämpöverkkoon. Varaajan kokoluokka on 2000 l, mikä mahdollistaa riittävän pitkät minimikäyntijaksot kesällä Vesistöputkisto koostuiu laajuusvaihtoehdosta riippuen 4-10 kappaleesta noin 400 metriä pitkää muoviputkilenkkiä, jonka materiaalina on PEH63 tai PEH 75 ja lämmönsiirtoliuoksena on esim. etanoliliuos. Laitos olisi täysin automatisoitu, käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien tarkistuskäyntien määräksi on oletettu 1-2 kertaa/kk. Sorsasalo: Sorsasalon kohde toteutuu vaiheittain, jolloin laajennettavuus on otettava huomioon myös lämpökeskuksen rakenteessa. Työn ensimmäisen vaiheen taloustarkastelujen perustaksi on hahmoteltu lämpöpumppulaitos, joka sisältää liittymisastetta 0,5 vastaavassa tilanteessa 2-3 lämpöpumppuyksikköä ja lopullisessa laajuudessa 4-6 lämpöpumppuyksikköä. Vastaavasti myös lämmönkeräysjärjestelmä toteutetaan kahdessa vaiheessa ja kaksipiirisenä. Ensimmäinen vaihe vastaa liittymisastetta 0,5 ja lopullisessa laajuudessa rinnalle rakennettaisiin toinen samankokoinen lämmönkeräysputkisto. Seuraavassa perustietoja ensimmäisen vaiheen taloustarkastelujen perustaksi hahmotellusta järjestelmästä: Lämpöpumppuyksiköiden teholuokka kw/yksikkö Kompressorityyppi ruuvi, kylmäaine R134a Yksikköjen lukumäärä liittymisastetta 0,5 vastaten 2 kpl, yht kw Yksikköjen lukumäärä liittymisastetta 1 vastaten 4 kpl, yht. n kw Lämpöpumppu/lämpöpumput kytketään puskurivaraajan kautta aluelämpöverkkoon. Varaajan kokoluokka on l, mikä mahdollistaa riittävän pitkät minimikäyntijaksot kesällä ottaen huomioon, että laitoksen minimiteho on kesällä n. 50 % yhden yksikön tehosta, ts. alle 200 kw Vesistöputkisto käsittäisi aluksi yhteispituudeltaan n km pituisen putkikentän. Rinnalle rakennettaisiin myöhemmin toinen samankokoinen putkikenttä. Putkikentän rakenne ja dimensio riippuvat mm. pohjaolosuhteista Huippu- ja varakattilana toimii alkuvaiheessa noin 2 MW kevytöljykeskus, jonka rinnalle asennetaan myöhemmin toinen vastaavan kokoinen keskus. Laitos olisi täysin automatisoitu, käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien tarkistuskäyntien määräksi oletettu 2 kertaa/kk Kevyt öljy Lämmöntuotantolaitoksena on kahden kattilan kevytöljylaitos, jossa toinen kattila on mitoitettu täydelle ja toinen puolelle teholle. Laitoksen käyttö on täysin automatisoitu, jolloin käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien tarkistuskäyntien määräksi riittää n. 1 kerta/kk Raskas öljy Raskasöljylaitos koostuu täydelle teholle mitoitetusta raskasöljykattilasta ja hiukan yli puolelle teholle mitoitetusta kevytöljykattilasta, jota oletetaan käytettävän kesäkuukausina. Kevytöljykäyttöä varten öljysäiliö on lohkaistu osa kevyttä öljyä varten. Laitoksen käyttö on täysin automatisoitu, jolloin käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien tarkistuskäyntien määräksi riittäisi talvella n. 2 kertaa/kk ja kesällä 1 kerta/kk. 17

18 Pelletti Pellettilaitos käsittää Rautavaaralla noin 60 % teholle (VE 1:ssa noin 350 kw) ja Sorsasalossa n. 55 % (n. 1 MW liittymisasteella 0,5) mitoitetun pellettikattilan ja huippu- ja varakattilana toimivan öljykattilan, joka on mitoitettu täydelle teholle. Pellettivaraston koko on laajimmassa toteutusvaihtoehdossa Rautavaaralla vähintään luokkaa 20 m3 ja Sorsasalossa 300 m 3 (liittymisaste 0,5), mikä riittää kummassakin kohteessa täyden tehon ajolla noin viikoksi. Laitoksien käyttö on täysin automatisoitu, jolloin käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien tarkastus- ja huoltokäyntien määräksi oletettu 1/viikko. Käynnin yhteydessä suoritetaan tarvittaessa myös kattilan tuhkaus. Sorsasalon kohteessa huomattakoon, että todellisessa tilanteessa kiinteän polttoaineen kattiloiden mitoitus ja hankinta-aikataulut riippuvat lämpökuorman todellisesta kehityksestä. Alussa kannattaisi mahdollisesti hankkia melko pienitehoinen kattila, jotta esim. kesäkäyttö onnistuisi paremmin. Lämpökuorman kasvaessa rinnalle voitaisiin rakentaa toinen, mahdollisesti suurempitehoinen laitos. Tämä olisi mahdollista varsinkin pellettivaihtoehdossa, jossa pelkän lisäkattilan investointi on suhteellisen edullista Hake (Sorsasalo) Sorsasalossa hake-kattilan teho oni n. 55 % huipputehosta. Hakelaitoksen ongelmana on pieni kesäkuorma ja heikohko säädettävyys. Liittymisastetta 0,5 vastaava kesäkuukausien aluelämpökuorma saattaa olla luokkaa 50 kw, josta noin puolet on verkostohäviötä. Kahden kattilan laitoksesta tulisi taas melko kallis investoida ja käyttää. Laskelmissa on tämän vuoksi oletettu, että kesäkuukausina lämpö tuotetaan kevyellä polttoöljyllä asettamalla laitoksen energiakäytettävyyden arvoksi 0,85. Hakelaitoksen käyttö oletetaan täysin automatisoiduksi, mutta käyttöturvallisuussyistä on oletettu laitoksella käytävän tarkistuskäynnillä jokaisena arkipäivänä. Rautavaaralla hakevaihtoehtoa ei ole otettu tarkasteluun mukaan, koska kohde on oletettu energiavolyymiltään liian pieneksi kattaakseen hakelaitoksen suhteellisen raskaat käyttö- ja investointikustannukset 4.5. Talousvertailu Laskentamenetelmät Eri lämmöntuotantovaihtoehtojen kokonaistaloutta on vertailtu kustannuslaskelmien avulla. Laskelmat sisältävät seuraavia elementtejä: Yksinkertaistetun energiataselaskelman (tuotetut energiat/tuotantotapa, käytetyt polttoaineet). Lämpöpumpun osalta energiataseet perustuvat kuitenkin tarkempaan laskentamalliin, jossa lämpöpumpun suoritusarvot on laskettu kuukausittain oletettujen keskimääräisten olosuhteiden perusteella. Lämmityksen vuosikustannuslaskelmat (polttoainekustannukset, apusähkö ja arvioidut huoltokustannukset) 18

19 Lämmityksen kokonaiskustannuslaskelmat, jossa vuotuiset pääomakustannukset on laskettu kertomalla kunkin vaihtoehdon arvioitu investointikustannus annuiteettitekijällä käyttäen lämmöntuotantolaitteistolle 6 % laskentakorkoa ja 15 vuoden laskenta-aikaa. Annuiteettitekijän arvoksi saadaan näillä parametreilla 0,103. Koska lämmönkeräysputkiston käyttöikä on kaukolämpöverkoston tavoin huomattavasti pitempi, lämpöpumppuvaihtoehdon kokonaisinvestoinnista 30 % on jyvitetty vuosikustannukseksi käyttämällä annuiteettitekijänä 6 % 25 v, jonka arvo on 0,078. Huomattakoon, että maalämpöjärjestelmissä lämmönkeräysjärjestelmän osuus lämpöpumppulaitoksen kokonaisinvestoinnista on luokkaa % riippuen lämmönkeräysjärjestelmän tyypistä ja runkolinjan pituudesta. Lämpöpumpulle on laskettu takaisinmaksuaika kullekin vaihtoehdolle jakamalla lämpöpumppuvaihtoehdon hintaero (LP-investointi vertailuinvestointi) lämpöpumppuvaihtoehdolla saavutetulla vuosikustannussäästöllä vertailuvaihtoehtoon nähden. Takaisinmaksuajat on laskettu sekä ilman investointitukea että olettamalla lämpöpumpulle ja kotimaisten polttoaineiden laitoksille 20 % investointituki (pois lukien öljykattilalaitoksen osuus) Lähtötiedot ja olettamukset Laskelmissa käytetyt lähtötiedot ja olettamukset ovat seuraavat: Polttoainehinnat Polttoaineiden hinnat (alv 0) ovat seuraavat Sähkön kokonaishinta 80 /MWh Kevyen polttoöljyn hinta 70 /MWh Raskaan polttoöljyn hinta 40 /MWh Pelletin hinta 35 /MWh Hakkeen hinta 17 /MWh Investointihinnat Edellä kuvatuille lämmöntuotantolaitoksille on tarkastelua varten kehitetty yksinkertaiset, suuntaa antavat investointikustannusfunktiot (ominaisinvestointi /MW), jotka perustuvat mm. tilaajan antamiin tietoihin, eri valmistajilta saatuihin tietoihin, pellettienergian kotisivuilla esitettyihin kustannustietoihin, aikaisemmin koottuihin investointikustannustietoihin ym. Aluelämpöverkostojen investointeja ei ole otettu huomioon alkuperäisessä konsultin tekemässä tarkastelussa. Rautavaaran kohteen aluelämpöverkon investoinnit laskettiin eri laajuusvaihtoehdoilla ja ne löytyvät liitteestä 1. Lämpöpumppuvaihtoehdossa tarvittava putkimitoitus on hiukan suurempi lämmönsiirrossa käytettävän pienemmän lämpötilaeron ja suuremman virtauksen vuoksi, mutta toisaalta ainakin osassa verkostoa voidaan käyttää muoviputkielementtejä, jotka ovat yksinkertaisia ja edullisia asentaa. Tämän oletetaan kompensoivan investointierot. Käyttö- ja huoltokustannukset Eri vaihtoehtojen vuotuisten käyttö- ja huoltokustannusten laskentaa varten on kehitetty yksinkertaiset kustannuskalkyylit, jotka koostuvat kiinteästä osasta ja muuttuvasta osasta. Kiinteä osa riippuu tarkastus- ja huoltokäyntien määrästä sekä laajuudesta ja vuosihuollolle arvioidusta kiinteästä hinnasta. Muu osa kustannuksista on oletettu muuttuvaksi. 19

20 Muut lähtötiedot Peruskuormalaitosten käytettävyyden on oletettu olevan kaikissa vaihtoehdoissa korkea, jolloin kalliimman huippulämmön määrä jää kiinteän polttoaineen vaihtoehdoissa alle 10 % ja lämpöpumppuvaihtoehdoissa pienemmän teho-osuuden vuoksi %:iin. Käytettyjen hyötysuhteiden pitäisi olla melko edustavia. Esim. pellettikattilan vuosihyötysuhteeksi on oletettu 78 %, jossa on mukana huonohyötysuhteinen kesäkäyttö. Lämpöpumppuvaihtoehdossa energiatase ja hyötysuhde (lämpökerroin) on laskettu tarkemmin erityisen lämpöpumpun simulointimallin avulla oletettujen olosuhteiden kautta (lämmönlähteen lämpötila, lämmityksen lämpötilataso). 20

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Lämpöpumput taloyhtiöissä. Ilari Rautanen

Lämpöpumput taloyhtiöissä. Ilari Rautanen Lämpöpumput taloyhtiöissä Ilari Rautanen Maalämpöpumppujärjestelmien määrät Sulpu Ry 2014 Lämpöpumppujen yhteydessä käytetään termiä lämpökerroin (COP = coefficient of performance). Kyse ei ole hyötysuhteesta,

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy

Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy TRENDEJÄ Rakennustehokkuus vähentää energiankulutusta, mutta jäähdytys lisää sitä. Veden kulutus

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 12TU

Tekniset tiedot LA 12TU Tekniset tiedot LA 1TU Laitteen tekniset tiedot LA 1TU Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö - Lämmönmäärän laskenta sisäänrakennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT HETI KÄYTTÖVALMIIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT Mepun tehokkaat, öljyllä tai kaasulla toimivat lämminilmakehittimet varmistavat lämmönsaannin joka tilanteessa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz

ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz Raskaansarjan ammattilainen Paras valinta paineilman tuoton optimointiin ESN -sarjan ruuvikompressori on malliesimerkki nykyaikaisesta ruuvikompressorista.

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos

Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos ENE-C3001 Energiasysteemit 11.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kompressorilämpöpumpun toimintaperiaate ja tunnusluvut... 2 3 Osakuorma-ajo...

Lisätiedot

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA VARAAJASÄILIÖ / TYÖSÄILIÖ LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄÄN Vesitilavuuden lisääminen Virtauksen nostaminen Yhteet sähkövastuksille Pyöreät mallit: 300, 500, 750 ja 1000 litraa Ovaalit mallit: 1400 ja 2000 litraa

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06 VIESMANN VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo Yhdistelmälämpöpumput, joissa on liuos/vesi-lämpöpumppu, varaaja-vedenlämmitin,

Lisätiedot

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili TA-MATIC Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-MATIC TA-MATIC Kerrostalojen ja vastaavien käyttövesijärjestelmien

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Kylmävesiasema HALLA

Kylmävesiasema HALLA Kylmävesiasema Halla on erityisesti Suomen olosuhteisiin suunniteltu sisätiloihin asennettava kylmävesiasema. Valmis Plug & Play -kokonaisuus säästää aikaa ja rahaa sekä suunnittelu- että asennusvaiheissa.

Lisätiedot

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot