Maalämpöprojektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maalämpöprojektin loppuraportti"

Transkriptio

1 Maalämpöprojektin loppuraportti Päivämäärä: Kuopio Laatija: Ville Matikka 1

2 1 Projektin toimenpiteet Yleistä maalämpöpumpuista Toimintaperiaate Lämmönkeruu vesistöstä Lämmönkeruu maasta vaakaputkistolla Lämpökaivot Absoluuttisen märkä lämpökaivotyyppi Absoluuttisen kuiva lämpökaivotyyppi Kompressorityypit Mäntäkompressorit Ruuvikompressorit Scroll-kompressorit Lauhdutin, paisuntaventtiili ja höyrystin Yleisimmin käytetyt kylmäaineet, sekä ammoniakki ja hiilidioksidi R134a ja R407C Ammoniakki R Hiilidioksidi R Suurten kohteiden teknologian ja sovellutusten nykytilan selvittäminen Suurten maalämpösovellusten kaupallinen tarjonta Suomessa Suurten kohteiden toteutetut lämpöpumppuratkaisut Suomessa Vaasan matalalämpöverkko Maalämmön teknistaloudellinen soveltuvuus Rautavaara ja Sorsasalo Rautavaara Tarkasteltavat laajuusvaihtoehdot VE1: Koko alue, 25 pientaloa, isot kiinteistöt, teollisuusalue (1500 MWh) VE2: Isot kiinteistöt ja teollisuusalue (1000 MWh), liittyjien määrä VE3: Teollisuusalue (500MWh) Sorsasalo Lämmöntuotantovaihtoehdot ja niiden kuvaukset Lämpöpumppu Kevyt öljy Raskas öljy Pelletti Hake (Sorsasalo) Talousvertailu Laskentamenetelmät Lähtötiedot ja olettamukset Toteutettavuusanalyysi Rautavaaran kohteesta Tulokset laajuusvaihtoehdoittain Vaihtoehto 1. koko alue (lämmöntarve 1500 MWh/v) Vaihtoehto 2, teollisuus ja muut kiinteistöt (lämmöntarve 1000 MWh/v) Vaihtoehto 3, pelkät teollisuusrakennukset (lämmöntarve 500 MWh/v) Yhteenveto ja johtopäätökset Kuvaus lämpöpumppujärjestelmän toteutuksesta Rautavaaralla Lähtökohdat Lämpöpumpun tehon optimointi Lämpöpumppulaitoksen kuvaus Lämpöpumppuyksiköt Varaajat ja käyttöveden valmistus Lämmönkeräysjärjestelmä Öljykattilalaitos Apulaitteet

3 Sähköistys ja automatisointi Lämpöpumpun osien käyttöikä Energiatasetarkastelu Lämpöpumppujärjestelmän investointiarvio Toteutettavuusanalyysi Sorsasalon yrityskylän kohteesta Tulokset laajuusvaihtoehdottain Yhteenveto ja johtopäätökset Kuvaus Lämpöpumppujärjestelmän toteutuksesta Sorsasalossa Lähtökohdat Lämpöpumpun tehon optimointi ja laitoksen toteuttaminen Lämpöpumppulaitoksen kuvaus Lämpöpumppuyksiköt Varaajat ja käyttöveden valmistus Lämmönkeräysjärjestelmä Öljykattilalaitos Apulaitteet Sähköistys ja automatisointi Energiatasetarkastelu Lämpöpumppulaitoksen investointikustannusarvio Vertailu eri käyttöveden valmistusmuotojen välillä Pilot-kohteissa Järjestelmien yleiskuvaus Hajautettu käyttöveden valmistus Hajautettu käyttöveden valmistus + sähkövaraajat Keskitetty käyttöveden valmistus Talousvertailu Rautavaara Sorsasalo Johtopäätökset...47 Lähteet:... 49' LIITE 1 Eri lämmitysmuotojen kustannuserittelyt: 1. Rautavaara, VE1 (Koko alue) Lämmönkeruuputki vesistössä 2. Rautavaara,VE3 (Teollisuusrakennukset) Lämmönkeruuputki vesistössä 3. Rautavaara VE2 (Alue ilman ok-taloja) Lämmönkeruuputki vesistössä 4. Rautavaara VE2 (Alue ilman ok-taloja) Lämmönkeruu maassa vaakaputkistona 5. Rautavaara VE2 (Alue ilman ok-taloja) Lämmönkeruu kuivasta lämpökaivosta 3

4 1 Projektin toimenpiteet Tämän esiselvityksen tavoitteena oli selvittää maalämmön teknistaloudellista soveltuvuutta käytettäväksi pientaloalueiden tai vastaavien kaukolämpöverkostojen ulkopuolisten isohkojen kohteiden keskitettyyn lämmöntuotantoon. Projektissa selvitettiin suurten maalämpökohteiden kaupallista tarjontaa ja lukumäärää sekä tekniikkaa Suomessa. Selvityksessä kävi ilmi, että tietoja toteutetuista kohteista ja niiden tekniikasta on lähes mahdoton saada, sillä mikään organisaatio ei kerää tietoja suurista maalämpökohteista ja niissä käytetyistä tekniikoista. Ainoastaan maalämpöjärjestelmien toimittajilla on tietoja omista kohteistaan. Suurin yksittäinen projektin toimenpide oli etsiä yhteistyökumppaneiden kanssa kaksi kohdetta Pohjois-Savosta, joille arvioitiin maalämmön teknistaloudellinen toteutettavuus verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Projektissa tehdyillä laskelmilla pyrittiin arvioimaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja maalämmön hyödyntämiseksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. Nämä kohteet olivat Rautavaaran taajamassa sijaitseva Karikon alue (0,6 MW), joka sisältää omakotitaloja, rivitaloja ja teollisuusrakennuksia, sekä Kuopion Sorsasalossa sijaitseva vielä rakentamaton teollisuusalue (4 MW). Projektissa Rautavaaran ja Sorsasalon lämmityksen toteutettavuusanalyysit teetettiin konsulttityönä, joka kilpailutettiin. Tarjouskilpailun voitti Hyvinkäällä sijaitseva konsulttitoimisto Enersys Oy. Konsultit vertasivat maalämmön taloudellisuutta muita lämmitysmuotoja vastaan em. alueilla ja tekivät kuvauksen lämpöpumppujärjestelmien teknisestä toteutuksesta. Tämän raportin kappaleet 3-8 pohjautuvat konsulttien tekemään raporttiin ja niihin on laskettu lisäksi Rautavaaran kohteessa aluelämpöverkoston runkoverkoston investointikustannukset. Konsultin tekemät kustannuslaskelmat tarkkoine arvoineen on raportoitu erikseen. Projektissa pyrittiin edesauttamaan alalla toimivien yritysten välistä konkreettista verkostoitumista, tuotekehitystarpeiden tunnistamista sekä uusien liiketoimintasovellusten syntymistä energia-alalle. Hankkeessa löydettiin muutamia potentiaalisia tuotekehitystarpeita ja näiden tarpeiden toteuttamisesta tullaan käymään keskusteluja projektin päättymisen jälkeen, jos sille nähdään tarvetta yritysten puolelta. 4

5 2 Yleistä maalämpöpumpuista Maalämpöä saadaan vesistön pohjassa sijaitsevasta keruuputkistosta, maahan kaivetusta vaakaputkistosta tai kallioon poratusta porakaivosta. Maalämpöpumppu on yleisnimi riippumatta siitä, mikä edellä mainituista on lämmönottotapa Toimintaperiaate Lämpöpumpun toimintaperiaate perustuu, samoin kuin jääkaapilla, kylmäkoneistossa kiertävän kylmäaineen höyrystymiseen ja lauhtumiseen, mutta prosessi on päinvastainen. Lämpöpumppu on ottaa energiaa alhaisessa lämpötilassa olevasta lämmönlähteestä (maaperä, ilma, vesi), josta lämmennyt neste viedään lämpöpumpun höyrystimeen. Höyrystimessä kylmäaine höyrystyy sitoen lämpöä ympäristöstä ja jäähdyttäen nestettä. Sähköllä käyvä kompressori imee höyrystimeltä tulevan höyryn ja puristaa sen korkeampaan paineeseen, jolloin höyry lämpenee. (Hakala) Kompressorin jälkeen kuuma, noin sata-asteinen, korkeapaineinen kylmä-ainehöyry johdetaan lauhduttimeen, jossa se luovuttaa sitomansa lämmön sisäilmaan tai lämmitysverkoston veteen. Paine tippuu samalla kun lämpötila laskee. Seuraavaksi jäähdytetty nestemäinen kylmäaine siirtyy paineenalennusventtiiliin eli kapillaariputkeen. Tässä sen paine pudotetaan alhaiseksi ja lämpötila laskee noin -10 o C: seen. Kierto jatkuu edelleen höyrystimeen. Lämpöpumppu voidaan kääntää toimimaan myös toisinpäin, jolloin se toimii kuin jääkaappi viilentäen tässä tapauksessa huoneilmaa. (Rautio) 2.2. Lämmönkeruu vesistöstä Lämmönlähteeksi soveltuvat parhaiten järvet, lammet ja merenrannat, jotka ovat vähintään 2 metriä syviä jo rannan läheisyydessä. Lämmönkeruuputket pitää ankkuroida vesistön pohjaan putkien ympärille betonipainoilla. Tämä siksi, ettei putken ympärille mahdollisesti muodostuva jääkerros nosta putkea pintaan. Painojen kiinnitykseen tulee kiinnittää myös huomiota, jotta ne eivät pääse irtoamaan putkesta pitkälläkään aikavälillä. Asennuksen yhteydessä on parasta käyttää sukeltajaa apuna, jotta putket asettuvat mahdollisimman hyvin. Putkiston sijainnista tulee piirtää kartta ja alueella tapahtuva ankkurointi on kiellettävä. (SULPU) Alavat joenrantapellot ovat oivallisia kosteita ja tiiviitä maita maalämmön lähteiksi. Vesistöstä vuodessa saatu energia on kwh/metri putkea. Putket on eristettävä rakennuksesta rantaveteen saakka, koska muuten osa vesistöstä palaavan liuoksen lämmöstä siirtyy kylmempään maahan, etenkin jos meno- ja paluuputket on sijoitettu samaan kaivantoon. Ennen suunnittelua ja asentamista on syytä selvittää vesialueen omistajan kanta hankkeeseen. (SULPU) Soveltuakseen lämpöpumpun lämmönlähteeksi veden lämpötilan tulee olla vähintään +2 o C. Mikäli putkistoa ympäröivän veden lämpötila painuu tämän alapuolelle, jään muodostus putkistossa lisääntyy, jolloin lämpöpumpun käyttöä on rajoitettava siten, että jään määrä putkistossa ei kasva yli putkiston painotuksen salliman määrän. Järviputkistosta palaavan liuoksen lämpötila indikoi putkiston jäätymisastetta, jolloin tehoa voidaan rajoittaa automatiikan ohjaamana maaliuoslämpötilan perusteella. (Kauppila) 5

6 Suomalaisille järville tyypillinen pehmeä mutapohja tarjoaa yleensä erinomaisen asennusympäristön putkistolle. Putkisto uppoaa mutaan yleensä näkymättömiin eikä aiheuta merkittävää haittaa esim. kalastukselle. Mutapohja on lisäksi yleensä melko tasainen ja lämpötila mutakerroksen sisällä on usein korkeampi kuin pohjan yläpuolella. Mikäli vesialue täyttää lämmönkeräyksen kriteerit, vesistöputkisto on yleensä kokonaisuudessaan paras tarjolla olevista lämmönlähteistä seuraavin perustein: Edullisin ominaisinvestointi edellyttäen, että siirtoetäisyys ei kasva liian suureksi Luonnon lämmönlähteistä lämpötilaolosuhteiltaan usein käytännössä paras Vesistö tarjoaa jäähdytettäviin kohteisiin lähes ilmaisen jäähdytyslähteen. Vesistölämpöpumpusta saadaan jäähdytyslaitos marginaalisin lisäinvestoinnein. Vesistöputkiston heikkoudet liittyvät asennusten vaativuuteen ja potentiaalisiin ympäristövaikutuksiin ja vesistön käyttöön liittyviin rajoituksiin. - Asennustyö vaatii erityiskokemusta, -kalustoa ja huolellisuutta. Kokeneita urakoitsijoita ja osaavia asentajia on Suomessa melko vähän ja aika-ajoin on ollut ongelmia löytää luotettavia tekijöitä. Asennusvirheitä ei saisi tulla, koska korjaukset ovat kalliita ja hankalia suorittaa varsinkin talvella. - Lämmönkeräysputkisto rajoittaa joissain tapauksissa vesistön käyttöä. Putkistoalueella on ankkurointikielto. Mikäli lisäksi putkiston osia tai painoja jää törröttämään esiin pohjapinnasta, ne saattavat haitata esim. verkko- tai nuottakalastusta alueella. Putkisto tulisi tarkastaa sukelluksin aina asennustöiden päätyttyä ja aika ajoin myöhemminkin ja korjata tämän tyyppiset paikat. - Liuosvuotojen mahdolliset ympäristövaikutukset herättävät runsaasti keskustelua ja pelkoja paikallisessa väestössä, mutta kaupalliset maaliuokset eivät ole käytännössä haitallisia ympäristölle. Esimerkiksi yleisimmin käytetty etanoli on veteen liukeneva ja biohajoava aine eikä vuototapauksissa ole toistaiseksi kertaakaan tullut tietoon havaittuja ympäristövaikutuksia, esim. kalakuolemia. (Kauppila) 2.3. Lämmönkeruu maasta vaakaputkistolla Vaakaputkisto kaivetaan noin 0,7-1,2 metrin syvyyteen maahan niin, että putkilenkkien väli on noin 1,5 metriä. Upotussyvyyden oikea valinta vaatii tarkkuutta ja esim. Suomessa etelässä putki tulee asentaa lähemmäs maanpintaa kuin pohjoisessa. Lämmönkeruuputkiston mitoitus on vaakaputkiston kyseen ollessa vaativaa, koska mitoituksen optimoinnissa on useita toisiaan vastaan vaikuttavia mitoitussuureita ja monia yksilöllisiä epävarmuustekijöitä sekä lisäksi kaikki suunnittelukohteet ovat ainutkertaisia. (SULPU) Tärkein mitoitustekijä on maaperän lämmönjohtavuus ja kosteuspitoisuus, jotka voivat vaihdella suuresti. Ylimitoitetut keruuputket kuluttavat enemmän sähköenergiaa ja alimitoitettu keruuputkisto johtaa lämmönlähteen viilentymiseen ja sen myötä alhaisempaan höyrystymislämpötilaan ja kompressorin alapaineeseen. Karkeana putkiston pituutena voidaan käyttää arvoa 1-2 putkimetriä lämmitettävää rakennuskuutiota kohti ja tonttimaata tarvitaan noin 1,5 m² yhtä putkimetriä kohti. Käytössä olevan maa-alueen koko ja sijainti näin ollen asettaa myös omat mahdollisuutensa tai rajoituksensa maaputkistolle. (SULPU) Maahan sijoitettava vaakaputkisto on toteutuskelpoinen vaihtoehto varsinkin pienemmissä kohteissa silloin, kun käytettävissä on kaivukelpoista kosteaa maata. Paras maalaji on kostea savi, joten esim. savipohjainen pelto tarjoaa hyvän sijoituspaikan putkille. Putkiston mitoituksen määrää maan lämmönjohtavuus- ja varastointikyky. Koska maa ei veden tapaan vaihdu putken ympärillä, putkisto ja alue on mitoitettava siten, että kesällä varastoitunut lämpö riittää talven yli. (Kauppila) 6

7 Maaputkiston edut ovat seuraavat: - Asennusteknisesti helpoin vaihtoehto verrattuna muihin vaihtoehtoihin - Pienissä sovellutuksissa edullisin lämmönlähde - Mitoitukseen ei sisälly merkittäviä riskejä, kunhan maalaji tunnetaan Heikkouksia ovat: - Suuri maapinta-alan tarve (aluetta voi käyttää kuitenkin esim. viljelysmaana putkiston asentamisen jälkeenkin) - Tarvittava putkimäärä suuri -> kerrannaisvaikutuksina maaliuostilavuus, pumppaustarve 2.4. Lämpökaivot Porakaivojen käyttö lämmönlähteinä on yleistynyt varsinkin taajama-alueilla, ensin omakotitaloissa mutta sittemmin myös suurissa kiinteistöissä, varsinkin sellaisissa, joissa tarvitaan sekä lämmitystä että jäähdytystä. Lämpökaivot voidaan jakaa kahteen periaatteelliseen kategoriaan, joita puhtaina teoreettisina ääritapauksina ovat: (Kauppila) - Absoluuttisen märkä lämpökaivo, jossa pohjaveden runsaan virtauksen oletetaan siirtävän lämpöä ympäristöstä äärettömästi. Putkiston mitoituksen määräävänä tekijänä on tällöin putkiston lämmönsiirtokyky eli putkistoa voidaan tarkastella lämmönsiirtimenä, jonka tulee kyetä siirtämään tarvittava teho sallitulla lämpötilaerolla. - Absoluuttisen kuiva lämpökaivo, jossa lämmönsiirto perustuu ainoastaan maaperän kykyyn siirtää ja varastoida lämpöä. Koska uutta lämpöä tulee ympäristöstä hyvin vähän, porareikä periaatteessa jäähtyy loputtomasti, kun sitä kuormitetaan. Paras tapa taata tällaisen reiän toiminta pitkällä juoksulla on ladata (regeneroida) reikää kesällä esim. aurinkopattereilla tai ulkoilmalla. Käytännön tapoja regenerointiin on useita eikä regenerointi aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Käytännön ongelmana lämpökaivotapauksissa on se, että reiän luonnetta ei voida etukäteen luotettavasti arvioida. Reiän vedentuottokyky lienee paras indikaattori mitä suurempi on vedentuotto, sitä lähempänä märän reiän ideaalitapausta ollaan. Tosin veden tuotto saattaa vaihdella ja muuttua ajan kuluessa. Käytännössä porareiät mitoitetaan märän ja kuivan reiän välimaastoon. Porausaikaisen veden tuoton perusteella voidaan päätellä, kumpaa tyyppiä lähempänä reiät ovat ja tarkistaa sen mukaan järjestelmän mitoituksia. (Kauppila) Absoluuttisen märkä lämpökaivotyyppi Märän lämpökaivon kysymyksessä ollessa mitoitus suoritetaan samalla periaatteella kuin vesistöputkiston mitoitus perustuen putken lämmönsiirtokykyyn, joka riippuu putkimateriaalista, lämpötilaeroista, virtauksesta, väliaineesta ym. Porauskustannukset vaihtelevat maalajista riippuen. Edullisinta on ehjän kallion poraus, jonka hinta on luokkaa 30 /m (+ alv). Mikäli poraus voitaisiin suorittaa suoraan kallioon, lämmönkeräysjärjestelmän kustannukset olisivat samaa luokkaa vesistöputkiston kanssa. Koska käytännön mitoitus ei kuitenkaan voi perustua oletukseen absoluuttisen märistä reistä, järjestelmä on mitoitettava todellisuudessa reilusti suuremmaksi. (Kauppila) 7

8 Järjestelmän edut ovat: Pieni tilantarve Putkistoa helppo tarkkailla ja huoltaa (ryhmäkaivoissa sulut) Helpohko asentaa Soveltuu teoriassa erinomaisesti myös jäähdytykseen Heikkoudet Lämpöteknisen toimivuuden ennustaminen erittäin vaikeaa Mahdolliset haitat pohjavedelle (lämpötila, liuosvuodot) Absoluuttisen kuiva lämpökaivotyyppi Kuivan lämpökaivon kysymyksessä ollessa mitoitus perustuu maan lämmön johto- ja varastointikykyyn. Huomattakoon, että Suomen kallioperässä mahdollisuudet hyödyntää geotermistä energiaa (maapallon sisuksiin varastoitunutta lämpöä) ovat hyvin rajalliset. Alhaalta ylöspäin tulevan lämpövirran tiheyteen (W/m2) vaikuttaa maaperän lämmönjohtavuus ja lämpötilan nousun nopeus alaspäin mennessä (ns. geoterminen gradientti). Kyseinen gradientti on Suomen leveysasteilla hyvin loiva, luokkaa 1-2 o C/100m, jolloin alhaalta ylöspäin tulevan lämpövirran tiheys on pieni ja korkeisiin lämpötiloihin pääsy edellyttää erittäin syviä reikiä. (Kauppila) Geoterminen lämpövirta ei toisin sanoen riitä lämmittämään tavanomaisella tekniikalla tehtyjä porakaivoja, vaan pääosa lämmöstä otetaan ympäröivästä maasta. Kuivan lämpökaivon mitoitus perustuu kokemusperäisiin arvoihin. Suuruusluokka on 100 kwh/m vuodessa. (Kauppila) Kuivallakin reiällä on kuitenkin seuraavia etuja: Sinänsä käyttökelpoinen lämmönlähde, kunhan otetaan huomioon mitoituksessa ja varaudutaan mahdolliseen regenerointiin Toteutettavissa lähes missä tahansa kohteessa Heikkoudet Kallein investointi 2.5. Kompressorityypit Mäntäkompressorit Mäntäkompressori perustuu yksinkertaisesti edestakaisin liikkuvan männän puristavaan vaikutukseen. Sylinterit on varustettu painetoimisilla, jousikuormitteisilla venttiileillä (imu- ja paineventtiilit). Imuvaiheessa aukeaa imuventtiili päästäen kaasun imeytymään sylinteriin. Puristusvaiheessa imuventtiili sulkeutuu jousen ja paineen vaikutuksesta ja paineventtiili aukeaa paineen noustessa lauhdutinpainetta vastaavalle tasolle päästäen kaasun virtaamaan kuumakaasuputken kautta lauhduttimelle (tai tulistimelle). (Kauppila) Mäntäkompressorin etuna on edullinen hinta ja laaja tuotevalikoima. Haittapuolena on runsaiden liikkuvien osien (männät, venttiilit, kampiakselit) aiheuttava mekaaninen monimutkaisuus ja vikaantumisriskit. Onkin ennustettu, että mäntäkompressorit korvautuvat vähitellen ruuvikompressoreilla. (Kauppila) 8

9 Lämpöpumppukäyttöön sopivat sekä hermeettiset (täysin umpinaiset) että puolihermeettiset mäntäkompressorit. Lämpöpumppukäyttöön soveltuvia hermeettisiä kompressoreita valmistetaan vajaan 100 kw teholuokkaan saakka ja puolihermeettisiä noin kw teholuokkaan saakka. (Kauppila) Ruuvikompressorit Ruuvikompessori perustuu kahteen vastakkaiseen suuntaan pyörivään spiraaliruuviin, joissa puristus tapahtuu jatkuvan prosessina siten, että kylmäaineen paine nousee ja tilavuus pienenee kylmäaineen kulkeutuessa eteenpäin ruuvien välissä. Ruuvikompressorissa ei tarvita muita venttiileitä kuin takaiskuventtiili, joka estää kaasun takaisinvirtauksen kompressorin pysähtyessä. (Kauppila) Ruuvikompressorit soveltuvat erinomaisesti lämpöpumppukäyttöön mm. mekaanisen luotettavuutensa, pienen fyysisen kokonsa ja laajan käyttöalueensa puolesta. Haittana on korkeahko hankintahinta, mutta tämän vaikutus kompensoituu suurempiin teholuokkiin siirryttäessä laitoksen yksinkertaisempana rakenteena. (Kauppila) Huomattakoon lisäksi, että öljy toimii tiivistysaineena ruuveissa ja jotta öljy ei karkaisi muualle lämpöpumppuun, ruuvikompressorin yhteyteen tarvitaan yleensä öljynerotin. Ruuvikompressorin taloudellinen käyttöalue alkaa noin kw:n yksikkökoosta määriteltynä lämpöpumpun lämpötehona. (Kauppila) Scroll-kompressorit Scroll-kompressorit (kierukkakompressorit) muistuttavat toimintaperiaatteeltaan ruuvikompressoria, mutta puristus tapahtuu säteittäisesti kierukoiden välissä. Kierukoista toinen pyörii ja toinen on kiinteä. Kaasu imetään kierukan ulkoreunasta imukammioon, josta kaasu pakotetaan kierukan epäkeskeisen pyörimisliikkeen avulla kierukan keskellä sijaitsevaan poistokanavaan (paineportti). Kaasun tilavuus pakotetaan pienenemään kierukan keskustaa kohti, jolloin paine nousee. (Kauppila) Kompressorin etuna on korkea hyötysuhde, joka on teoriassa noin 10 % mäntäkompressoria parempi. Lisäetuna on hyvä säädettävyys ja korkea osatehohyötysuhde kierroslukusäädöllä. Kierukkakompressori on keksintönä vanha, mutta työstötekniikan tarkkuusvaatimusten vuoksi yleistynyt vasta viime vuosina. (Kauppila) Kompressorin haittapuolena on tarkasta mekaanisesta rakenteesta aiheutuva korkeampi hinta. Joissakin tapauksissa ongelmia on lisäksi aiheuttanut lisäksi nestemäisen kylmäaineen kertyminen kompressorin alaosaan, mikä on aiheuttanut laakerivaurion kylmäaineen syrjäyttäessä öljyn. (Kauppila) 2.6. Lauhdutin, paisuntaventtiili ja höyrystin Lämpöpumpuissa käytetyt lauhduttimet ovat yleensä levylämmönsiirrin tyyppisiä, koska niiden tilantarve on pieni ja hinta-laatusuhde hyvä. Lauhduttimen lisäksi lämpöpumpuissa saattaa olla tulistuksen poistovaihdin, jonka avulla lämmin käyttövesi saadaan lämmitettyä lauhtumislämpötilaa kuumemmaksi. Koneiston lämpökerrointa pystytään parantamaan alijäähdyttimellä, jossa voidaan esim. esilämmittää käyttövettä (Hakala) 9

10 Paisuntaventtiilinä on perinteisesti lämpöpumppujen yhteydessä käytetty mekaanista termostaattista paisuntaventtiiliä, mm. edullisen hintansa vuoksi.. Suurten kohteiden lämpöpumpuissa käytetään sen sijaan elektronisia paisuntaventtiilejä, koska ne pystyvät reagoimaan vaihteleviin käyttöolosuhteisiin hyvin. Termostaattisen paisuntaventtiilin teho riippuu mm. kylmäaineen alijäähtymisestä ja paine-erosta. (Hakala) Levylämmönsiirrin tyyppiset höyrystimet ovat käytetyimpiä lämpöpumpuissa hyvän hintalaatusuhteensa ja pienen kokonsa vuoksi. Kylmäaine ja neste virtaavat toisiaan vastaan tämän tyyppisissä höyrystimissä ja tämä sopii myös sellaisille kylmäaineille, joilla on lämpötilaliukuma. (Hakala) 2.7. Yleisimmin käytetyt kylmäaineet, sekä ammoniakki ja hiilidioksidi R134a ja R407C HFC kylmäaineet (fluorihiilivedyt) ovat yleisimpiä käytössä olevia kylmäaineita lämpöpumpuissa sen jälkeen, kun yläilmakehän otsonikatoa aiheuttavista CFC-yhdisteistä eli freoneista on luovuttu. Nykyään käytössä olevat HFC-yhdisteet ovat myrkyttömiä, palamattomia ja biologisesti hajoavia. Ne eivät siis aiheuta otsonikatoa, mutta ovat kylläkin kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidi. (Aalto) Koska R134a ja R407C ovat yleisimpiä käytettyjä kylmäaineita, pystytään niillä kattamaan kaikki tavanomaiset lämpöpumppusovellukset komponentteineen, joita ovat mm. kompressorit, lämmönsiirtimet jne. Kyseisillä aineilla etuna ovat myös hyvät kylmäkertoimet, sekä alhaiset puristuspaineet. Yksikomponenttinen kylmäaine R134a sopii paremmin käyttökohteisiin, jossa tarvitaan korkeaa lämpötilaa, kun taas kylmäaineseos R407C (komponentteina R125, R134a ja R143a) on tehokas matalalämpösovellutuksissa, mutta korkeita lämpötiloja (>60 o C) sillä ei saavuteta. (Kauppila) Ammoniakki R717 Ammoniakilla on alhaisen höyrystymistiheyden ansiosta lämmityskapasiteetti (kj/m 3 ) suhteellisen korkea. Höyrystymis/kondensoitumislämpötilat ovat 30-90% korkeammat R407C:llä ja R134a:lla. Identtisissä olosuhteissa ammoniakilla on paremmat hyötysuhteet kuin R407C:lla ja R134a:lla. Yksivaiheiselle lämpöpumpulle toiminta-alueella -5/50 o C ilman tulistusta tai esijäähdytystä ammoniakin COP on 7% ja 11% suurempi kuin R407C:llä ja R134a:lla. Käytännön kohteissa hyötysuhde olisi vielä isompi johtuen ammoniakin paremmista termofyysisistä ominaisuuksista. Ammoniakin haittapuoli on tuotetun veden lämpötila, joka voi olla korkeimmillaan 48 o C lauhduttimelta kun käytetään 25 barin paineita. Jos lämpöpumppu tuottaa lämpöä korkealämpöisiin lämmönjakelujärjestelmiin (80/60 o C tai 70/50 o C), paluulämpötila on korkeampi kuin maksimi jakelulämpötila pitemmällä tähtäimellä. Jos 25 bar ammoniakkilämpöpumppuja käytetään talojen lämmitykseen ja jäähdytykseen on tärkeää, että lämmönjakelu suunnitellaan suhteellisen pienille lämpötiloille. Tämä saavutetaan 10

11 radiaattoreilla ja tiheällä lattialämmityksellä. Lämpimän käyttöveden tuottamiseen ei ammoniakilla päästä edullisilla ratkaisuilla Hiilidioksidi R744 Hiilidioksidilla on useita merkittäviä etuja vanhoihin ja vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin nähden. Siksi sen käyttö jäähdytysjärjestelmissä on kehittymässä ja yleistymässä nopeasti. Jo nyt maailmalla on suuri määrä toiminnassa olevia laitteita ja laitoksia, joissa hiilidioksidin yleisimmät käyttötavat ovat välillisten järjestelmien lämmönsiirtoaineena myymälöiden pakkaspuolen jäähdytyksessä pakastuslaitosten ja pakkasvarastojen kaskadijärjestelmissä matalalämpötilapuolen kylmäaineena juomien jäähdyttimien ja jäätelöaltaiden kylmäaineena käyttövesilämpöpumppujen kylmäaineena Uusia merkittäviä käyttöalueita on tulossa lähivuosina. Näyttää siis siltä, että hiilidioksidi on jatkossa yksi tärkeä kylmäaine ja lämmönsiirtoväliaine. Sen käytön opettelua ja tutkimusta olisi Suomessakin saatava jatkettua ja laajennettua. Hiilidioksidin kylmäainekäytön vahvana perusteena on sen pieni suora kasvihuonehaitta. Hiilidioksidi on fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan erinomainen käyttöaine kylmälaitoksissa. Se sopii hyvin yhteen useimpien materiaalien kanssa, ainoastaan muovien ja kumien soveltuvuus on tarkistettava, sekä alhaisissa lämpötiloissa ja korkeissa paineissa myös käytettävän teräslaadun lujuus varmistettava. Myös fysiologisesti hiilidioksidi on melko turvallinen. Sallittu vesipitoisuus on pienen liukoisuuden vuoksi alempi kuin useimmilla muilla kylmäaineilla. Hiilidioksidi on haitatonta ympäristölle, eikä suoraa kasvihuonevaikutusta ole kuten useilla kylmäaineilla. Hiilidioksidin paine on paljon korkeampi kuin muilla aineilla. Lämpöpumpuissa hiilidioksidi on jo aika pitkälle kaupallista tekniikkaa. Useammalla japanilaisella valmistajalla on markkinoilla pieniä käyttövesilämpöpumppuja. Etuna hiilidioksidilla on helposti saavutettava korkea veden lämpötila ilman mitään erikoisratkaisuja. Perinteisillä kylmäaineilla tämä vaatii erityistä ns. tulistusjärjestelmän käyttöä tai suoran sähkölämmityksen käyttöä lisänä. Myös suuremmissa lämpöpumpuissa hiilidioksidia on kokeiltu, mutta kaupallisia sovelluksia löytyy vielä erittäin rajoitettu määrä. 11

12 3 Suurten kohteiden teknologian ja sovellutusten nykytilan selvittäminen 3.1. Suurten maalämpösovellusten kaupallinen tarjonta Suomessa Maalämpöpumpujen kaupasta suurin osa keskittyy omakotitalokiinteistöihin ja näitä ratkaisuja toimittavien yritysten suurimmat lämpöpumput ovat yleensä kokoluokkaa alle 100 kw. Tekniikaltaan pumput ovat yleensä kierukkakompressorijärjestelmiä (scroll) ja näillä järjestelmillä ei päästä yleensä 80 kw teholuokan yläpuolelle. Scroll-kompressoreilla voidaan toteuttaa pienempiä kohteita ja esim. 134a kylmäaineella (korkeat lämpötilat), päästään scrollkompressoreilla noin 50 kw teholuokkaan. Suomessa on muutamia laitetoimittajia, joiden lämpöpumppujen teho menee sadan ja tuhannen kilowatin välille. Tunnetuimmat laitteiden toimittajat lienevät Huurre Oy ja Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy. 100 kw:n kw:n kohteissa lämpöpumput ovat tekniikaltaan yleensä ruuvi- ja mäntäkompressoreita. On esitetty arvioita, että mäntäkompressorit korvautuvat vähitellen ruuvikompressoreilla, koska nämä ovat yleensä hiljaisia ja kompakteja. Nämä suurten lämpöpumppujen toimittajat ovat pääasiassa suurten jäähdytyskoneiden valmistajia ja lämpöpumppujen valmistus on ollut aiemmin vain marginaalista toimintaa. Puhelintiedustelujen perusteella suuria yli 100 kw:n lämpöpumppuratkaisuja on kuitenkin kyselty kyseisiltä yrityksiltä syksystä 2008 lähtien kiihtyvällä tahdilla. Yli 1000 kw:n pumppuihin siirryttäessä lämmönsiirtotekniikat muuttuvat ja siirrytään ns. turbokompressoreihin. Turbokompressoreita on saatavilla kaupallisesti Suomeenkin, mutta ongelmana näissä on se, ettei maahantuojalla ole Suomessa huoltopalvelua. Usein huoltopalvelua tarvitaan juuri laitteen käyttöönotossa ja heti sen jälkeen. Lisäksi ruuvikompressoreiden kehittyminen on nostanut niiden teholuokkaa ylöspäin ja kun turbokompressoreiden tehollinen kokoluokka alkoi aiemmin tasosta 1 MW, ovat ruuvikompressorit edullisen hintansa ansiosta potentiaalisia vaihtoehtoja tähän kokoluokkaan Suurten kohteiden toteutetut lämpöpumppuratkaisut Suomessa Suomessa toteutetut suuren kokoluokan ratkaisut on tehty yleensä isoihin kohteisiin, jiossa lämmitettävä pinta-ala on suuri ja lämmönsiirtomatkat pieniä. Tällaisia optimaalisia kohteita lämpöpumpuille ovat esim. erilaiset seurakuntakeskukset, leirikeskukset ja kirkot, koulut jne. Maalämmön käyttö on kovassa kasvussa myös muun muassa teollisuus- ja urheiluhalleissa sekä rivitaloissa. Maalämpöä käyttäviä kerrostaloja on vasta kymmenkunta, mutta määrä on kasvussa. Myös maalämmöllä toimivia rivitalokohteita on käytössä muutamia. Suurten kohteiden lämpöpumpputeknologian ja -kohteiden selvittäminen oli erittäin työlästä, sillä lämpöpumppuyritykset eivät juuri mainosta tuotteitaan, eikä ainakaan SULPU:n (Suomen lämpöpumppuyhdistys) tai Motivan mukaan kohteita ole kirjattu ylös mihinkään rekisteriin. Oikeastaan vasta vuoden sisällä on herätty siihen, että tekniikkaa voidaan käyttää myös suuremmissa kohteissa. Lisäksi yritykset, jotka ovat toimittaneet isoja lämpöpumppuratkaisuja tai ovat vasta tulossa markkinoille, ovat pääasiassa kylmäalan osaajia ja heillä mainostaminen keskittyy enimmäkseen kylmäpuolen laitteisiin, eikä suuria 12

13 lämpöpumppuratkaisuja vielä markkinoida. Esimerkiksi Suomen lämpöpumppuyhdistyksen sivujen kautta ei löytynyt yhtään lämpöpumppuratkaisua, joka olisi ollut yli 100 kw Vaasan matalalämpöverkko Vaasan asuntomessualueella on käytössä aivan uudenlainen ja myös maailman mittaluokassa ainutlaatuinen maalämpöratkaisu, johon myös tässä projektissa käytiin tutustumassa. Siellä alueella sijaitsevat kiinteistöt on kytketty ns. matala-energiaverkkoon. Sen lämmönlähteenä on maalämpö, joka tuotetaan merenpohjasta noin neljän metrin syvyydestä. Sedimenttikerrokseen on upotettu säteittäin vaakatasoon 26 lämmönkeräysputkea, joista kunkin pituus on 300 metriä. Yhteensä keruuputkea on siis noin kahdeksan kilometriä. Tutkimuksissa merenpohjan sedimenttikerroksissa todettiin yli kaksinkertaisia lämpötiloja kuivaan maahan verrattuna. Esim kevättalvella on mitattu neljän metrin syvyydestä yli +9 asteen lämpötiloja. Järjestelmää varten on kehitetty uudenlainen koaksiaaliputki, jossa kulkee vesietanoliseosta. Seos kulkee lämpöä kerätessään pitkin putken pinnassa sijaitsevaa kennostoa, luovuttaa lämpönsä pumpulle ja siirtyy jäähtyneenä putken keskiosaan, jota pitkin se palaa putken toiseen päähän siirtyäkseen siellä taas pintaosaan aloittaakseen uuden lämmönkeruukierroksen. Matalaenergiaverkosto on rakennettu koko asuntomessualueelle. Verkoston runkona toimivat jakokaivot, jotka keräävät lämmitys- tai jäähdytysenergiaa tarvittaessa yhdestä tai useasta lämmönlähteestä. Jakokaivoista lämpöenergiaa pystytään jakamaan useaan kohteeseen, joissa talokohtaiset lämpöpumput hoitavat kiinteistökohtaisen lämmönjakelun. Kaikkien verkossa olevien 42 omakotitalon lämpöpumput on kytketty sarjaan, ja ne kierrättävät putkessa olevaa nestettä. Kunkin asukkaan on hankittava taloonsa lämpöpumppu. Lämpöpumpulla hoidetaan kiinteistön lämmitys 40 o C asti ja lämmin käyttövesi 55 o C asti. Mikäli tarvitaan korkeampia lämpötilatasoja, tämä joudutaan tekemään esim. sähkön avulla. Muita kuluja aiheuttavat 1500 euron liittymismaksu sekä käyttökustannukset, jotka ovat 2,50 euroa neliöltä vuodessa neliömetrin talossa siis hiukan alle 42 euroa kuukaudessa. Pumppu vaatii käydäkseen sähköä, jonka saanti on myös ratkaistu erityislaatuisella tavalla: läheiseltä kaatopaikalta vedetyllä putkella tuodaan alueelle metaanikaasua, joka muutetaan erityisen polttokennon avulla sähköksi ja lämmöksi. Vaasan matalaenrgiaverkko on Suomen mittakaavasssa ainutlaatuinen maalämpöratkaisu, sillä se on tiettävästi ainoa kohde, jossa pientalojen lämmitys hoidetaan keskitetysti maalämmöllä. Energia-verkoston idea on kerätä lämpöä verkostoon monesta lämmönlähteestä ja jakaa sitä useisiin käyttökohteisiin. Energiaverkostolla on tarkoitus täydentää - nyt ja erityisesti tulevaisuudessa - energialaitosten tarjontaa vähän energiaa kuluttavilla pientaloalueilla, joihin kaukolämpöverkoston vetäminen ei ole kannattavaa. Reflaenergiaverkosto voi toimia myös kaukolämpöverkon jatkeena, jolloin osa energiasta saadaan kaukolämmön paluuenergiasta 13

14 4 Maalämmön teknistaloudellinen soveltuvuus Rautavaara ja Sorsasalo Tässä projektissa teknistaloudellisen soveltuvuuden arviointi tehtiin kahden pilot-kohteen avulla Pilot-kohteina toimivat Rautavaaran keskustaajaman eteläosa sekä Kuopion Sorsasalon vielä rakentamaton teollisuusalue. Toteutettavuusanalyysissä vertailtiin erilaisia, todennäköisiä lämmitystekniikoita maalämpöön sekä tehtiin kuvaus lämpöpumppujärjetelmän toteutuksesta ja kustannuksista erilaisilla vaihtoehdoilla. Toteutettavuusanalyysin laati konsultti-toimisto Enersys Oy. Seuraavassa tarkemmat tiedot kohteista 4.1. Rautavaara Rautavaara, keskustaajaman läheisyydessä sijaitseva asutus- ja teollisuusalue, jonka liittäminen kaukolämpöverkkoon ei ole kannattavaa (Kuva 1). Tällä hetkellä suurin osa pientaloista lämpiää öljyllä. Asuinalue 25 pientaloa Teollisuusalue Kuva 1: Rautavaaran alue Asuinalueen kulutus koostuu seuraavista komponenteista: - 25 pientalon asuinalueen arvioitu kulutus 375 MWh ja huipputeho 150 kw - Muiden kiinteistöjen arvioitu kulutus 400 MWh ja huipputeho 120 kw Teollisuusalueen arvioitu kulutus 500 MWh ja huipputeho 200 kw Käyttöveden lämpötilavaatimus min. 58 o C Lämpimän käyttöveden kulutus oletetaan tasolle 150 l/hlö/vrk = 15 m 3 /asuinalue Sisälämpötila mitoitetaan + 22 o C Rakennuksissa arvioidaan olevan normaalin standarditason 15 mm eristystaso 4.2. Tarkasteltavat laajuusvaihtoehdot Rautavaaran kohteeseen annettiin vertailtavaksi kolme erilaista laajuusvaihtoehtoa, joista valittiin teknistaloudellisesti kannattavin kohde. 14

15 VE1: Koko alue, 25 pientaloa, isot kiinteistöt, teollisuusalue (1500 MWh/v) Koska erillisiä rakennuksia on paljon, toteutetaan aluelämpöverkosto lämmönsiirtimin. Lämpöpumppuvaihtoehdossa menoveden kesäajan minimilämpötilana käytetään + 65 o C, joka riittää käyttöveden tekemiseen. Pientalojen liittäminen aluelämpöverkostoon on osoittautunut useimmiten heikosti kannattavaksi, koska liittymiskustannukset tulevat suuriksi myyntiin verrattuna VE2: Isot kiinteistöt ja teollisuusalue (1000 MWh/v), liittyjien määrä 10 Tässä vaihtoehdossa rakennukset varustetaan lämmönsiirtimin ja käyttöveden lämmitys tapahtuu litran sähkövaraajilla. Lämpimän käyttöveden osuuden on arvioitu olevan 10 % käyttöveden osuudesta. Se esilämmitetään lämmönsiirtimen avulla, jolloin sähkövaraajien kulutus jää pieneksi VE3: Teollisuusalue (500MWh/v) Tässä vaihtoehdossa rakennukset varustetaan lämmönsiirtimin ja käyttöveden lämmitys tapahtuu litran sähkövaraajilla. Lämpimän käyttöveden osuuden on arvioitu olevan vain 5 % käyttöveden osuudesta, perustuen teollisuusrakennusten pieneen käyttövesikuormaan. Käyttövesikuorman ollessa todella pieni kannattaa sähkövaraajan asentamista harkita Sorsasalo Sorsasalon Yrityskylä A, Kuopio (Kuva 2) Kohdetta ei ole vielä rakennettu. Kuva 2: Sorsasalon teollisuusalue 15

16 Rakennusoikeus k-m Rakennustilavuus m Ominaiskulutus kwh/m3 20 Vuosienergia MWh Liittymisaste 1,00 Myytävä vuosienergia MWh Menoveden max lämpötila C 60 Vaihtoehtoiset tarkastelut tilanteille, jossa liittymisaste on 1 ja 0,5. Tarkasteltavat laajuusvaihtoehdot ovat tarjouspyynnön mukaisesti seuraavat: Vaihtoehto 1: Liittymisaste 0,5 lämmön tarve puolet lopullisesta, 4824 MWh/v Vaihtoehto 2: Liittymisaste 1,0 lämmön tarve 9647 MWh Huipun käyttöajan oletetaan olevan 2600 h, jolloin huipputehot ovat vastaavasti 1,85 MW ja 3,7 MW. Rakennusten keskikooksi on oletettu m3, jolloin rakennusten täyttä liittymisastetta vastaavaksi lukumääräksi tulisi 48 kpl (tarvitaan rakennusliittymien lisäinvestointien laskentaa varten) Lämmöntuotantovaihtoehdot ja niiden kuvaukset Investointikustannusten arviointia varten kaikki vaihtoehdot oletettiin toteutettavan siirrettävinä lämpökeskuskontteina, jolloin rakennustekniset seikat eivät aiheuttaneet eroja eri vaihtoehtojen välille. Lisäksi jokaisen vaihtoehdon on oletettu sisältävän käyttövarmuussyistä vähintään kaksi lämmöntuotantoyksikköä, jotka on kuvattu kyseisten vaihtoehtojen kuvauksen yhteydessä. Lämpöpumpun ja kiinteän polttoaineen kattiloiden huippu- ja varakattilana olevien kevytöljylaitosten on oletettu olevan keskenään identtiset, jolloin huippu- ja varakattilasta ei aiheudu eroja kyseisten vaihtoehtojen välille Lämpöpumppu Peruskuormalaitoksena toimii vesistöä lämmönlähteenä käyttävä lämpöpumppu, huippu- ja varalaitoksena kevytöljykattila. Rautavaara: Rautavaaralla lämpöpumpun tehoksi mitoitetaan noin 40 % huipputehosta, jolloin lämpöpumpulla päästään keskimäärin yli 80 % energiaosuuteen. Esimerkiksi laajimmassa toteutusvaihtoehdossa (koko alue) tarvittaisiin lämpöpumppu, joka tuottaa mitoitusolosuhteissa (talvella) noin 250 kw lämpöä. Öljykattila mitoitetaan täydelle teholle. Kompressorityyppinä toimii esim. ruuvikompressori ja kylmäaineena R134a. Ruuvikompressoria käytettäessä kaikissa vaihtoehdoissa riittää 1 kompressoriyksikkö, jolloin laitoksesta saadaan hyvin yksinkertainen. Ruuvikompressorilla ja R134a kylmäaineella on päästävissä tarvittaessa myös riittävän korkeaan lämpötilaan. Toinen vaihtoehto on mäntäkompressori, joka on käyttökelpoinen varsinkin suppeammissa toteutusvaihtoehdoissa VE 2 ja VE 3. Mäntä-kompressoreita voi olla yksi (suppein vaihtoehto), kaksi tai useampia riippuen valmistajien tarjoamista ratkaisuista 16

17 Lämpöpumppu/lämpöpumput kytketään puskurivaraajan kautta aluelämpöverkkoon. Varaajan kokoluokka on 2000 l, mikä mahdollistaa riittävän pitkät minimikäyntijaksot kesällä Vesistöputkisto koostuiu laajuusvaihtoehdosta riippuen 4-10 kappaleesta noin 400 metriä pitkää muoviputkilenkkiä, jonka materiaalina on PEH63 tai PEH 75 ja lämmönsiirtoliuoksena on esim. etanoliliuos. Laitos olisi täysin automatisoitu, käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien tarkistuskäyntien määräksi on oletettu 1-2 kertaa/kk. Sorsasalo: Sorsasalon kohde toteutuu vaiheittain, jolloin laajennettavuus on otettava huomioon myös lämpökeskuksen rakenteessa. Työn ensimmäisen vaiheen taloustarkastelujen perustaksi on hahmoteltu lämpöpumppulaitos, joka sisältää liittymisastetta 0,5 vastaavassa tilanteessa 2-3 lämpöpumppuyksikköä ja lopullisessa laajuudessa 4-6 lämpöpumppuyksikköä. Vastaavasti myös lämmönkeräysjärjestelmä toteutetaan kahdessa vaiheessa ja kaksipiirisenä. Ensimmäinen vaihe vastaa liittymisastetta 0,5 ja lopullisessa laajuudessa rinnalle rakennettaisiin toinen samankokoinen lämmönkeräysputkisto. Seuraavassa perustietoja ensimmäisen vaiheen taloustarkastelujen perustaksi hahmotellusta järjestelmästä: Lämpöpumppuyksiköiden teholuokka kw/yksikkö Kompressorityyppi ruuvi, kylmäaine R134a Yksikköjen lukumäärä liittymisastetta 0,5 vastaten 2 kpl, yht kw Yksikköjen lukumäärä liittymisastetta 1 vastaten 4 kpl, yht. n kw Lämpöpumppu/lämpöpumput kytketään puskurivaraajan kautta aluelämpöverkkoon. Varaajan kokoluokka on l, mikä mahdollistaa riittävän pitkät minimikäyntijaksot kesällä ottaen huomioon, että laitoksen minimiteho on kesällä n. 50 % yhden yksikön tehosta, ts. alle 200 kw Vesistöputkisto käsittäisi aluksi yhteispituudeltaan n km pituisen putkikentän. Rinnalle rakennettaisiin myöhemmin toinen samankokoinen putkikenttä. Putkikentän rakenne ja dimensio riippuvat mm. pohjaolosuhteista Huippu- ja varakattilana toimii alkuvaiheessa noin 2 MW kevytöljykeskus, jonka rinnalle asennetaan myöhemmin toinen vastaavan kokoinen keskus. Laitos olisi täysin automatisoitu, käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien tarkistuskäyntien määräksi oletettu 2 kertaa/kk Kevyt öljy Lämmöntuotantolaitoksena on kahden kattilan kevytöljylaitos, jossa toinen kattila on mitoitettu täydelle ja toinen puolelle teholle. Laitoksen käyttö on täysin automatisoitu, jolloin käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien tarkistuskäyntien määräksi riittää n. 1 kerta/kk Raskas öljy Raskasöljylaitos koostuu täydelle teholle mitoitetusta raskasöljykattilasta ja hiukan yli puolelle teholle mitoitetusta kevytöljykattilasta, jota oletetaan käytettävän kesäkuukausina. Kevytöljykäyttöä varten öljysäiliö on lohkaistu osa kevyttä öljyä varten. Laitoksen käyttö on täysin automatisoitu, jolloin käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien tarkistuskäyntien määräksi riittäisi talvella n. 2 kertaa/kk ja kesällä 1 kerta/kk. 17

18 Pelletti Pellettilaitos käsittää Rautavaaralla noin 60 % teholle (VE 1:ssa noin 350 kw) ja Sorsasalossa n. 55 % (n. 1 MW liittymisasteella 0,5) mitoitetun pellettikattilan ja huippu- ja varakattilana toimivan öljykattilan, joka on mitoitettu täydelle teholle. Pellettivaraston koko on laajimmassa toteutusvaihtoehdossa Rautavaaralla vähintään luokkaa 20 m3 ja Sorsasalossa 300 m 3 (liittymisaste 0,5), mikä riittää kummassakin kohteessa täyden tehon ajolla noin viikoksi. Laitoksien käyttö on täysin automatisoitu, jolloin käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien tarkastus- ja huoltokäyntien määräksi oletettu 1/viikko. Käynnin yhteydessä suoritetaan tarvittaessa myös kattilan tuhkaus. Sorsasalon kohteessa huomattakoon, että todellisessa tilanteessa kiinteän polttoaineen kattiloiden mitoitus ja hankinta-aikataulut riippuvat lämpökuorman todellisesta kehityksestä. Alussa kannattaisi mahdollisesti hankkia melko pienitehoinen kattila, jotta esim. kesäkäyttö onnistuisi paremmin. Lämpökuorman kasvaessa rinnalle voitaisiin rakentaa toinen, mahdollisesti suurempitehoinen laitos. Tämä olisi mahdollista varsinkin pellettivaihtoehdossa, jossa pelkän lisäkattilan investointi on suhteellisen edullista Hake (Sorsasalo) Sorsasalossa hake-kattilan teho oni n. 55 % huipputehosta. Hakelaitoksen ongelmana on pieni kesäkuorma ja heikohko säädettävyys. Liittymisastetta 0,5 vastaava kesäkuukausien aluelämpökuorma saattaa olla luokkaa 50 kw, josta noin puolet on verkostohäviötä. Kahden kattilan laitoksesta tulisi taas melko kallis investoida ja käyttää. Laskelmissa on tämän vuoksi oletettu, että kesäkuukausina lämpö tuotetaan kevyellä polttoöljyllä asettamalla laitoksen energiakäytettävyyden arvoksi 0,85. Hakelaitoksen käyttö oletetaan täysin automatisoiduksi, mutta käyttöturvallisuussyistä on oletettu laitoksella käytävän tarkistuskäynnillä jokaisena arkipäivänä. Rautavaaralla hakevaihtoehtoa ei ole otettu tarkasteluun mukaan, koska kohde on oletettu energiavolyymiltään liian pieneksi kattaakseen hakelaitoksen suhteellisen raskaat käyttö- ja investointikustannukset 4.5. Talousvertailu Laskentamenetelmät Eri lämmöntuotantovaihtoehtojen kokonaistaloutta on vertailtu kustannuslaskelmien avulla. Laskelmat sisältävät seuraavia elementtejä: Yksinkertaistetun energiataselaskelman (tuotetut energiat/tuotantotapa, käytetyt polttoaineet). Lämpöpumpun osalta energiataseet perustuvat kuitenkin tarkempaan laskentamalliin, jossa lämpöpumpun suoritusarvot on laskettu kuukausittain oletettujen keskimääräisten olosuhteiden perusteella. Lämmityksen vuosikustannuslaskelmat (polttoainekustannukset, apusähkö ja arvioidut huoltokustannukset) 18

19 Lämmityksen kokonaiskustannuslaskelmat, jossa vuotuiset pääomakustannukset on laskettu kertomalla kunkin vaihtoehdon arvioitu investointikustannus annuiteettitekijällä käyttäen lämmöntuotantolaitteistolle 6 % laskentakorkoa ja 15 vuoden laskenta-aikaa. Annuiteettitekijän arvoksi saadaan näillä parametreilla 0,103. Koska lämmönkeräysputkiston käyttöikä on kaukolämpöverkoston tavoin huomattavasti pitempi, lämpöpumppuvaihtoehdon kokonaisinvestoinnista 30 % on jyvitetty vuosikustannukseksi käyttämällä annuiteettitekijänä 6 % 25 v, jonka arvo on 0,078. Huomattakoon, että maalämpöjärjestelmissä lämmönkeräysjärjestelmän osuus lämpöpumppulaitoksen kokonaisinvestoinnista on luokkaa % riippuen lämmönkeräysjärjestelmän tyypistä ja runkolinjan pituudesta. Lämpöpumpulle on laskettu takaisinmaksuaika kullekin vaihtoehdolle jakamalla lämpöpumppuvaihtoehdon hintaero (LP-investointi vertailuinvestointi) lämpöpumppuvaihtoehdolla saavutetulla vuosikustannussäästöllä vertailuvaihtoehtoon nähden. Takaisinmaksuajat on laskettu sekä ilman investointitukea että olettamalla lämpöpumpulle ja kotimaisten polttoaineiden laitoksille 20 % investointituki (pois lukien öljykattilalaitoksen osuus) Lähtötiedot ja olettamukset Laskelmissa käytetyt lähtötiedot ja olettamukset ovat seuraavat: Polttoainehinnat Polttoaineiden hinnat (alv 0) ovat seuraavat Sähkön kokonaishinta 80 /MWh Kevyen polttoöljyn hinta 70 /MWh Raskaan polttoöljyn hinta 40 /MWh Pelletin hinta 35 /MWh Hakkeen hinta 17 /MWh Investointihinnat Edellä kuvatuille lämmöntuotantolaitoksille on tarkastelua varten kehitetty yksinkertaiset, suuntaa antavat investointikustannusfunktiot (ominaisinvestointi /MW), jotka perustuvat mm. tilaajan antamiin tietoihin, eri valmistajilta saatuihin tietoihin, pellettienergian kotisivuilla esitettyihin kustannustietoihin, aikaisemmin koottuihin investointikustannustietoihin ym. Aluelämpöverkostojen investointeja ei ole otettu huomioon alkuperäisessä konsultin tekemässä tarkastelussa. Rautavaaran kohteen aluelämpöverkon investoinnit laskettiin eri laajuusvaihtoehdoilla ja ne löytyvät liitteestä 1. Lämpöpumppuvaihtoehdossa tarvittava putkimitoitus on hiukan suurempi lämmönsiirrossa käytettävän pienemmän lämpötilaeron ja suuremman virtauksen vuoksi, mutta toisaalta ainakin osassa verkostoa voidaan käyttää muoviputkielementtejä, jotka ovat yksinkertaisia ja edullisia asentaa. Tämän oletetaan kompensoivan investointierot. Käyttö- ja huoltokustannukset Eri vaihtoehtojen vuotuisten käyttö- ja huoltokustannusten laskentaa varten on kehitetty yksinkertaiset kustannuskalkyylit, jotka koostuvat kiinteästä osasta ja muuttuvasta osasta. Kiinteä osa riippuu tarkastus- ja huoltokäyntien määrästä sekä laajuudesta ja vuosihuollolle arvioidusta kiinteästä hinnasta. Muu osa kustannuksista on oletettu muuttuvaksi. 19

20 Muut lähtötiedot Peruskuormalaitosten käytettävyyden on oletettu olevan kaikissa vaihtoehdoissa korkea, jolloin kalliimman huippulämmön määrä jää kiinteän polttoaineen vaihtoehdoissa alle 10 % ja lämpöpumppuvaihtoehdoissa pienemmän teho-osuuden vuoksi %:iin. Käytettyjen hyötysuhteiden pitäisi olla melko edustavia. Esim. pellettikattilan vuosihyötysuhteeksi on oletettu 78 %, jossa on mukana huonohyötysuhteinen kesäkäyttö. Lämpöpumppuvaihtoehdossa energiatase ja hyötysuhde (lämpökerroin) on laskettu tarkemmin erityisen lämpöpumpun simulointimallin avulla oletettujen olosuhteiden kautta (lämmönlähteen lämpötila, lämmityksen lämpötilataso). 20

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1 Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen

Lisätiedot

Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE

Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE Kotimaiset maalämpöpumput Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE Omakotitalot - Kerrostalot - Teollisuus Maalämpöpumppu Oilon Geocube 5 kw - 11 kw Rakennuksille 90-300 m² Suuri käyttöveden tuotto Oilon Geocube

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Maalämpöpumppu Geopro GT Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän tulee

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Uusi tuotesarja kiinteistöluokkaan Lämpöässä Maaenergiakeskus on tehtaalla

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Gebwell Oy Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Perustettu vuonna 2005 Pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Leppävirralla Työllistää

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän

Lisätiedot

Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto

Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto YRITYSESITTELY Nimi: Konsulttitoimisto Enersys Oy Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto Osoite: Kerkkolankatu 28 Puh. (09)42474608, Fax. (019)485488 05800 Hyvinkää Sähköposti: etunimi.sukunimi@enersys.fi

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUT. Lämpöpumpputyyppejä. Tiesitkö! Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumput MIKSI TARVITAAN LÄMPÖPUMPPUJA

LÄMPÖPUMPUT. Lämpöpumpputyyppejä. Tiesitkö! Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumput MIKSI TARVITAAN LÄMPÖPUMPPUJA Tiesitkö! 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 16 LÄMPÖPUMPUT pientalot Lämpöpumpputyyppejä Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput Nykyään suosittu ilmalämpöpumppu on järkevä

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Vettä ja lämpöä turvallista asumista

Vettä ja lämpöä turvallista asumista E R I S T E T Y T P U T K I S TOJÄ R J E S T E L M ÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista 01 2011 10001 Uponor Quattro neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin ja talon

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...

Lisätiedot

Kotimaiset lämpöpumput. Oilon ChillHeat. Optimoitua suorituskykyä kylmän ja lämmön tuotantoon

Kotimaiset lämpöpumput. Oilon ChillHeat. Optimoitua suorituskykyä kylmän ja lämmön tuotantoon Kotimaiset lämpöpumput Oilon ChillHeat Optimoitua suorituskykyä kylmän ja lämmön tuotantoon Edullista ja ympäristöystävällistä energiaa lämpöpumpulla Matalalämpöinen hukkaenergia sisältää arvokasta energiaa

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Maaperän lämpövuo Ensimmäinen mittava pilotti Täältä se alkoi

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset. Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0

Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset. Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0 Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään talteen maahan, lämpökaivoon tai vesistöön asennettavalla

Lisätiedot

Maakylmä Technibel Konvektorit

Maakylmä Technibel Konvektorit Maakylmä Maakylmä on järkevä ja todella edullinen tapa hyödyntää kylmää kallion ja pintamaan ilmaisenergiaa. Omakotitaloa voidaan jäähdyttää joko maalämpöpumpun avulla porakaivosta tai hyödyntämällä maakeruuputkiston

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Maalämpöpumppu on suosituin uusien talojen lämmitystapa Suomessa. Kohti toimivaa kokonaisuutta Maalämpöpumppujärjestelmä tulee suunnitella kokonaisuutena. Huolellinen

Lisätiedot

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Maalämmöllä tuotetaan 2/3 tarvittavasta lämmöstä. Huoltokaivo Keruuputket Suojahattu MAAKERROS Maalämpöjärjestelmä käyttää hyväkseen maaperään, kallioon tai veteen

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax öljylämmitys Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax 17 -sarjan öljykattilat Tehokas lämmitys Runsas lämpimän

Lisätiedot

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin R Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa -virtauslämmitin Lämpimän käyttöveden meno Lämpimän käyttöveden paluu -virtauslämmitin

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 11PS

Tekniset tiedot LA 11PS Tekniset tiedot LA 11PS Laitteen tekniset tiedot LA 11PS Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö WPM 2006 seinään asennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1 Käyttörajat

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Lämmöntalteenoton asiantuntija Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Oy Hydrocell Ltd perustettiin vuonna 1993 Toimipaikka Järvenpäässä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä

Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä i Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Eeva Lehesvuori Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä Kandidaatintyö 7.5.2009 Tarkastaja: TkT, Aki Korpela ii Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. LÄMPÖPUMPUN

Lisätiedot

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö

Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö Patentoidut ratkaisut paperi- ja prosessiteollisuuden energiansäästöihin Osaaminen paperiteollisuuden energiansäästö- ja lämmön talteenottoratkaisuista Globaali

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

Oilon Scancool lämpöpumppujärjestelmien referenssikohteet

Oilon Scancool lämpöpumppujärjestelmien referenssikohteet Oilon Scancool lämpöpumppujärjestelmien referenssikohteet KAUKOLÄMPÖVERKOT - KIINTEISTÖT JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT - JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET TEOLLISUUS, MEIJERIT JA LIHAN KÄSITTELYLAITOKSET JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

Miksi Vaillant? Koska. on lämpöä tulevaisuudessa. Koska tarjoamme ympäristöystävällistä teknologiaa jopa 10 vuoden takuulla.

Miksi Vaillant? Koska. on lämpöä tulevaisuudessa. Koska tarjoamme ympäristöystävällistä teknologiaa jopa 10 vuoden takuulla. Maalämpöjärjestelmät 17 k Miksi Vaillant? Koska tarjoae ympäristöystävällistä teknologiaa jopa vuoden takuulla. geotherm plus geotherm exclusiv geotherm Koska on lämpöä tulevaisuudessa. Lämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto

Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto YRITYSESITTELY Nimi: Konsulttitoimisto Enersys Oy Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto Osoite: Kerkkolankatu 28 Puh. (09)42474608, Fax. (019)485488 05800 Hyvinkää Sähköposti: etunimi.sukunimi@enersys.fi

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

Asiantuntijamme auttavat ja neuvovat mielellään tarkemmin lämmitysratkaisusi yksityiskohdissa.

Asiantuntijamme auttavat ja neuvovat mielellään tarkemmin lämmitysratkaisusi yksityiskohdissa. Tietoa Maalämmöstä Maalämpö on lisännyt suosiotaan talojen lämmitysratkaisuna. Maalämpö on maaperään sitoutunutta auringon lämpöenergiaa, joka pumpataan ylös kiinteistöön tuottamaan lämpöä ja lämmintä

Lisätiedot