4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2014 Vanhusneuvosto Aika ma klo Paikka Peltolantie 2 D, 3. kerros Pieni kokoushuone Osallistujat Järjestöjen edustajat: Eija Grönfors puheenjohtaja Simo Hiekkalinna varapuheenjohtaja Pertti Vuorio Sirkka Salmi-Mehtonen Torolf Olsson Aila Heikkilä Anneli Korhonen Länsi - Vantaan Eläkkeensaajat ry Länsi-Vantaan Kansalliset Seniorit ry Etelä-Vantaan eläkeläiset ry Vantaan Kristilliset Eläkeläiset ry Vanda svenska pensionärer r.f. Vantaan Ikivihreät Ry Vantaan julkisen alan eläkeläiset ry Asiantuntijaedustajat: Marja Paavilainen Diakoniasäätiö Foibe Raimo Huvila Vanhusten Kotiapusäätiö suunnittelija Leea Halmen Konserni- ja asukaspalvelut (Konsas) alueisännöitsijä Jukka Saari Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö (Mato) kirjastonjohtaja Päivi Kuutti Sivistystoimi (Sivi) vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveystoimi (Soster) diakoniatyö Anne Viljanen Vantaan seurakuntayhtymä sihteeri Anne Aaltio Sosiaali- ja terveystoimi (Soster) Poissa: Kristina Eskola Ole Åhlgren Sirkka-Liisa Tarjamo Kaarlo Martikainen Seppo Piitulainen diakoniasihteeri Eija Miettinen Eläkeliiton Seutulan yhdistys ry Vanda svenska pensionärer r.f. Vantaan Senioriopettajat ry VETRES ja Vantaan sotaveteraanit Vantaan Kristilliset Eläkeläiset ry Vantaan seurakuntayhtymä 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Todettiin kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Työjärjestyksen hyväksyminen Päätös: Hyväksyttiin kokouksen esityslista työjärjestykseksi. 4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Liite 1: olleen kokouksen pöytäkirja 1

2 Päätös: Hyväksyttiin olleen vanhusneuvoston kokouksen pöytäkirja. 5. Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen vanhus- ja vammaispalveluissa Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen esitteli asian. Kaupunginvaltuusto on linjannut talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmassa ( ), että palvelurakenteita uudistetaan ja palveluja kehitetään. Lisäksi on linjattu, että selvitetään ulkoistamisen, palvelujen ostamisen ja kumppanuuksien käytön laajentamisen mahdollisuudet. Samoin selvitetään palvelusetelien käytön laajentaminen. Kokoavana periaatteena on linjaus, jossa kaupunki kehittää palveluhankintojen osaamistaan sekä monituottajamallia. (Vantaan kaupunki 2013, 22.) Vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueella palvelut järjestetään ns. monituottajamallia noudattaen. Tällä hetkellä sairaalatoiminta, kotihoidon peruspalvelut sekä vanhainkotien ja palvelutalojen toiminta, vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityö sekä päivä-toiminta toteutetaan pääosin omana toimintana. Kotihoidon tukipalveluissa, vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa ja osin laitoshoidossa korostuu ostopalvelujen käyttö. Tavoitteena on, että kunta sitoutuu tiloihin, vaikka palveluntuottaja kilpailutetaan. Kehitysvammaisten asumispalveluissa lisätään oman toiminnan osuutta. Vanhus- ja vammaispalvelujen vuoden 2013 tuloskortilla tavoitteena oli kuvata valinnanvapauden mahdollistava toimintamalli sekä arvioida sen soveltuvuus tulosalueen eri toiminnoissa. Elokuussa 2013 aloitti työskentelynsä työryhmä, jonka tehtävänä on tuottaa nykytilan kuvaus asiakkaan valinnanvapaudesta vanhus- ja vammaispalveluissa. Työryhmän kokoonpano: vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, puheenjohtaja työ- ja päivätoiminnan päällikkö Minna Eronen, vammaispalvelut kotihoidon esimies Mia Kundt, vanhusten avopalvelut (10/2013 asti) kotihoidon esimies Soile Laakkonen, vanhusten avopalvelut (10/2013 alkaen) erityisasiantuntija Kristiina Matikainen, hoiva-asumisen palvelut laatukoordinaattori Hannele Nyfors, hoiva-asumisen palvelut sairaanhoitaja Marjut Tuomela, sairaalapalvelut osastonhoitaja Minna Valtiala (12/2013 alkaen) osastonhoitaja Pia Volmanen, sairaalapalvelut (11/2013 asti) erityisasiantuntija Marja Uusitalo, johdon tuki, työryhmän sihteeri riippumaton konsultti Kim Sandlund Liite 2: Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen -raportin luonnos Keskustelussa esille tulleet asiat: Kysymys: Malli edellyttää palvelukapasiteetin lisäystä. Miten kapasitettia saadaan lisää? Vastaus Matti Lyytikäinen: Lisäkapasiteetti ei ratkea kaupungin investoinneilla, tarvitaan ulkopuolista rahoitusta. Tulevaisuudessa on suhtauduttava myönteisemmin siihen, että eri toimijoita tulee Vantaalle. 2

3 Kysymys: Miten SOTE-ratkaisu muuttaa mallia? Vastaus Matti Lyytikäinen: Malli on suunniteltu ennen SOTE ratkaisun esittelyä, joten sitä ei ole otettu huomioon mallissa. Kun SOTE-ratkaisun konkretisoituu, on arvioitava tilanne ja edettävä sen mukaisesti. Kysymys: Miten sitten kun palvelutarve muuttuu asiakkaalla. Onko hänen aina maksettava lisämaksua palvelun järjestäjälle? Vastaus Matti Lyytikäinen: Nytkin yksityisten palvelujen osuus on suuri. Ratkaistava, miten saadaan julkinen palvelu samalle viivalle yksityisen palvelun kanssa. Mietittävä edellyttääkö se esim. liikelaitoksen perustamista tai jotain vastaavanlaisia toimenpiteitä. Asiakkaan maksuissa on samat pelisäännöt kuin nytkin ts. palvelun tuottajan on hoidettava asiakas elämän loppuun asti, yksi maksu ts. kilpailutuksessa määritellään keksimääräinen hinta. Kysymys: Yksityiseltä ostaminen, milloin on mahdollisuutta saada alvista vapaata maksua? Vastaus Matti Lyytikäinen: ALV kysymys on moniulotteinen. Kun suunnittelu etenee, tarkennetaan konkreettisia yksityiskohtia. Kysymys: Kuka valvoo, että ulkoistetut palvelut ovat samantasoisia kuin yksityiset? Vastaus Matti Lyytikäinen: Kunnalla on valvontavelvollisuus tässä mallissa, kuten nytkin. Kysymys: Miten valmistelu etenee? Vastaus Matti Lyytikäinen: Tämä esittely on linjaus, joka menee kesäkuussa sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Yksityiskohtaisen suunnittelun edetessä, asia viedään tarkemmin lautakunnan päätettäväksi. Asiaa esitellään jatkossa tarpeen mukaan vanhusneuvoston kokouksissa. Päätös: Merkittiin tiedoksi selostus ja sen yhteydessä käyty keskustelu 6. Saattohoidon toteutuksen malli Sairaalapalvelujen johtava ylilääkäri Annariina Jyvälahti esitteli asian. Sosiaali- ja terveysministeriö on 2010 antanut Hyvä saattohoito Suomessa suosituksen, jonka tarkoituksena on turvata hyvä saattohoito jokaisen kuolevan ihmisen oikeutena. Tässä suosituksessa otetaan kantaa saattohoidon osaamiseen, järjestämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa, saattohoitosuosituksiin ja suositusten toimeenpanoon. STM:n saattohoitosuosituksen perusteella HYKS-sairaanhoitoalueella asetettiin vuonna 2010 erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen työryhmä, jonka työn pohjalta valmistui esitys HYKS-sairaanhoitoalueen saattohoidon järjestämiseksi. Työryhmän esitys pääkaupunkiseudun saattohoitoketjuksi perustuu STM:n raportteihin Syövän hoidon kehittäminen vuosina ja Hyvä saattohoito Suomessa. Joulukuussa 2012 Vantaan vanhus- ja vammaispalveluissa päätettiin muodostaa työryhmä, jonka tehtävänä on luoda ja kuvata Vantaan saattohoitomalli 3

4 HYKS-sairaanhoitoalueen työryhmän esityksen pohjalta. Työryhmä aloitti työskentelynsä lokakuussa Työryhmään on kuulunut: Lea Annanmäki (os. lääkäri sairaalapalvelut), Marjut Asikainen (os. lääkäri sairaalapalvelut), Katja Blomberg (oh sairaalapalvelut), Outi Iharvaara (palvelutalojen päällikkö vanhusten avopalvelut) Annariina Jyvälahti (johtava ylilääkäri sairaalapalvelut), Päivi Keskinen (kotihoidon päällikkö vanhusten avopalvelut) Maritta Korkiamäki (vt. yh sairaalapalvelut), Sirpa Sairanen (os. lääkäri sairaalapalvelut), Päivi Selvarajan (oh hoiva-asumisen palvelut), Tuija Vilkko (oh tehostettu kotihoito), Ritva Tauriainen (terveyspalvelupäällikkö, terveyspalvelut) sekä Marjut Vihersaari, Susanne Pietiläinen, (opiskelijat Metropolia). Liite 3: Saattohoidon malli Vantaalla dia-esitys Keskustelussa esille tulleet asiat: Kysymys: Oliko eutanasia esillä mallia tehtäessä? Vastaus Annariina Jyvälahti: Seurataan valtakunnallista keskustelua ja osallistutaan tarvittaessa siihen. Nykyistä Vantaan Saattohoidon mallia tehtäessä ei eutanasia noussut missään vaiheessa esille työryhmässä Päätös: Merkittiin tiedoksi esitys saattohoidon toteutuksen mallista ja sen yhteydessä käyty keskustelu. 7. Vantaan seurakuntien diakoniatyö Diakoni Anne Viljanen esitteli asian. Diakoniatyön tehtävänä on ihmisen kohtaaminen ja tukeminen elämän eri vaiheissa. Tavoitteena on rohkaista kaikkia ihmisiä löytämään diakoninen elämäntapa: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Diakoniatyöntekijöihin voi olla yhteydessä esimerkiksi hengellisissä asioissa, vaikeissa elämäntilanteissa ja menetyksen kohdatessa, surussa, taloudellisissa vaikeuksissa tai muissa mieltäsi askarruttavissa asioissa. Diakonian toimintatapoja ovat vastaanotolla käydyt keskustelut, kotikäynnit sekä erilaiset ryhmät, retket ja leirit. Seurakuntien diakoniatyössä on myös senioreille suunnattua toimintaa, joka esitellään mm. Seniorimenot esitteessä tai seurakuntien omissa esitteissä. Päätös: Merkittiin tiedoksi esitys seurakuntien diakoniatyöstä. 8. Vantaan kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut Kotihoidon päällikkö Päivi Keskinen esitteli asian. 8.1 Kotihoito Vantaan kaupungin kotihoito tukee asukkaita, jotka eivät arkielämässä pärjää omassa kodissaan itsenäisesti, omaisten tai muiden palvelujen avulla. Kotihoitoa voidaan järjestää kaikkina viikonpäivinä. Myös suunnitellut yökäynnit 4

5 ovat mahdollisia. Kotihoidon palveluja saadakseen asiakkaan on täytettävä sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät kriteerit. Kotihoito on maksullista palvelua. Asiakasmaksu määritellään tarvittavan palvelun määrän, asiakkaan talouden bruttotulojen sekä perheen koon mukaan. Tilapäisistä käynneistä veloitetaan käyntimaksu. Kaupungin järjestämistä palveluista asiakas ei saa verotuksessa kotitalousvähennystä. Kotihoidon palveluja haetaan ottamalla yhteyttä palvelutarpeen arviointipuhelimeen tai oman alueen kotihoidon tiimiin. Kotikäynnillä arvioidaan palvelujen tarve yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Asiakkaalle tehdään yksilöllinen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, jossa sovitaan annettavista kotihoidon palveluista. Suunnitelmassa huomioidaan myös yksityiset palvelut, vapaaehtoistyö ja lähipiirin osallistumismahdollisuudet. Kotihoidon palvelut asiakkaalle kotona selviytymisen arviointi, tukeminen, ohjaus ja neuvonta itsenäisyyden, omatoimisuuden, toimintakyvyn ja kuntoutumisen tukeminen ravitsemuksesta huolehtiminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen lääkehoito hoitavan lääkärin määräämän ohjeen mukaisesti sairaanhoidolliset toimenpiteet ja seurannat lääkärin ohjeen mukaisesti laboratorionäytteiden ottaminen, jos asiakas ei itse pääse laboratorioon terveydellisistä syistä 8.2 Kotihoitoa tukevat palvelut Asiakkaalle voidaan järjestää myös erilaisia tukipalveluja. Niitä ovat ateria-, kylvetys-, pyykki-, siivous-, kauppa- ja turvapalvelu. Näiden palvelujen saamiselle on omat sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät kriteerit. Kotihoitoa voidaan tukea myös antamalla asiakkaalle lähetteellä maksuttomia hoitovälineitä ja -tarvikkeita. Niillä voidaan helpottaa pitkäaikaisten sairauksien aiheuttamia hoitokustannuksia ja edistää kotona tapahtuvaa hoitoa. 8.3 Ajankohtaista kotihoidossa Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi vuonna 2006 periaatepäätöksen, jonka mukaan kotihoidossa ja palvelutaloissa siirrytään lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun. Päätöksessä ei otettu kantaa palvelun kustannusten jakautumisesta kunnan ja asiakkaan kesken. Päätös pantiin täytäntöön siten, että apteekin perimät annosjakelumaksut, joihin asiakas voi hakea Ke lan korvauksia, jäivät asiakkaan maksettaviksi. Eduskunnan oikeusasiamies linjasi ratkaisussaan , että lääkkeiden koneellinen annosjakelu on osa kotisairaanhoitoa ja kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto ovat antaneet asian soveltamisesta tarkempia ohjeita. Palvelun kilpailutus ja hankintapäätös 5

6 Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuun perustuen Vantaan kaupunki on kilpailuttanut lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun hankinnan. Tulosaluejohtaja on tehnyt asiasta hankintapäätöksen Valituiksi tuli kolme apteekkia: Vantaan VI Hakunilan apteekki Tikkurilan, Hakunilan ja Länsimäen alueille, Korson apteekki Korson alueelle ja Yliopiston apteekki Koivukylän, Martinlaakson ja Myyrmäen alueille. Tavoitteena on allekirjoittaa sopimukset siten, että palvelu ostetaan valituilta palveluntuottajilta alkaen. Asiakasmaksu Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on oikeusasiamiehen kannanoton mukaan kotisairaanhoitoa ja kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Yksittäisen kotihoidon asiakkaan lääkehoito ja lääkkeiden koneellinen annosjakelu kirjataan asiakkaan palvelusuunnitelmaan. Kuntaliitto on antanut yleiskirjeellään (Kuntien järjestämä lääkkeiden annosjakelu kotihoidossa ja palveluasumisessa) lääkkeiden koneellista annosjakelua tarkentavat ohjeet. Yleiskirjeessä käsitellään oikeusasiamiehen ratkaisun ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden soveltamista kunnissa. Yleiskirjeen mukaan kunta arvioi, minkä verran asiakkaan lääkkeiden annosjakeluun tarvittaisiin kotihoidon henkilöstön työaikaa tai käyntikertoja kuukaudessa, jos kotihoidon henkilöstö suorittaisi itse lääkkeiden annosjakelun. Arvio tehdään yksilöllisesti ja se kirjataan asiakkaan palvelusuunnitelmaan. Asiakkaalle tehdään päätös palvelun myöntämisestä palvelusuunnitelman mukaisesti, joka toimii myös asiakasmaksun määräytymisen perusteena. Arvio lääkkeiden annosjakeluun tarvittavasta ajasta tai käyntikerroista otetaan näin huomioon asiakkaan asiakasmaksussa. Kotihoidon maksutaulukosta ja asiakkaan muun kotihoidon määrästä riippuu, onko lääkejakelun aikalisäyksellä vaikutusta asiakkaan kotihoidon kuukausimaksuun. Lääkehoidon kokonaisuus ja lääkejakeluun käytettävän ajan määrittely Kotihoidon arvion mukaan jos lääkejakelu tehtäisiin omana työnä, siihen käytettäisiin aikaa keskimäärin 2 tuntia kuukaudessa eli puoli tuntia viikossa. Lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun liittyy myös kotihoidon henkilökunnan työtä. Hoitajat vievät valmiiksi annostellut lääkkeet (annospussirullat tai vastaavat) asiakkaille kotiin kahden viikon välein osana lääkehoidon kokonaisuutta. Lääkehoitoon kuuluu oleellisesti asiakkaan voinnin ja lääkkeiden vaikutusten seuranta sekä yhteistyö hoitavan lääkärin kanssa lääkehoidon toteuttamisessa. Osalle asiakkaista hoitaja antaa lääkkeet valvotusti, jotta lääkehoito toteutuu suunnitelman mukaisesti. Tämä koskee erityisesti muistisairaita. Asiakasmaksulain 11 :n mukaan asiakasmaksua on mahdollista alentaa, jos se muodostuu asiakkaalle kohtuuttomaksi. Liite 4: Kotihoidon esite Keskustelussa esille tulleet asiat: Kysymys: maksavatko asiakkaat lääkkeiden annosjakelun kustannukset? Vastaus Päivi Keskinen: Annosjakelu on osa kotisairaanhoitoa. Kunta voi järjestää sen itse tai käyttää annosjakelua. Palvelumaksun apteekille maksaa 6

7 kaupunki. Kunta arvioi, kuinka paljon annosjakeluun menisi aikaa, ja sen ajan voi siirtää asiakkaan palvelusuunnitelmaan (maksun piiriin). Kysymys: Millainen henkilöstön saatavuus nyt ja tulevaisuudessa? Vastaus Päivi Keskinen: henkilöstön saatavuus on tällä hetkellä hyvä. Pitkälle tulevaisuuteen asiaa on vaikea arvioida. Työn mielekkyyden kokemus on tärkeä tekijä henkilöstölle. Lisäksi on mietittävä kansallisella tasolla, onko koulutusrakenne oikea. Nyt keskustellaan hoiva-avustajien koulutuksesta. Oletus on, että ammattien kirjo mahdollisesti laajenee tulevaisuudessa. Esimies työllä on myös suuri merkitys työn mielekkääksi kokemisessa. Päätös: Merkittiin tiedoksi esitys ja sen yhteydessä käyty keskustelu. 9. Tiedoksi merkittävät asiat Liite 5: Eläkeliiton Seutulan yhdistyksen julkilausuma joukkoliikenteestä Liiste 6: Espoon vanhusneuvoston ehdotus HSL:n hallitukselle Liite 7: Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksiä : Korson vanhustenkeskuksen perusparannus- ja muutostöiden hankesuunnitelma hyväksyttiin 10. Muut asiat Seuraava kokous on klo Asiat: Taloussuunnittelun tilanne o soster: investointisuunnitelma ja palveluverkko Laatusuositus (siirretty seuraavaan kokoukseen) Vanhusneuvoston puheenjohtajakierroksen yhteenveto Viksun neljäs raportti joka on myös raportti vanhuspalvelulain toteuttamisesta. Ohjelmien raportointi on muutettu tehtäväksi valtuustokausittain. 7