Alavuden kaupungin esiopetussuunnitelma

Transkriptio

1 Alavuden kaupungin esiopetussuunnitelma 1

2 Huhtikuu 2008 Alavuden kaupungin esiopetussuunnitelma Johdanto 1. Esiopetuksen toiminta-ajatus ja tavoitteet 2. Oppiminen esiopetuksessa 2.1 Kuusivuotias oppijana 2.2 Oppimiskäsitys 2.3 Kasvattajan rooli 2.4 Toiminta- ja oppimisympäristön kuvaus 3. Opetusmenetelmät ja työtavat 3.1 Leikki esiopetuksessa 3.2 Kokonaisopetus ja yhteistoiminnallisuus 4. Esiopetuksen täsmennetyt tavoitteet ja sisällöt 4.1 Kieli ja kommunikaatio 4.2 Matematiikka 4.3 Etiikka ja katsomus 4.4 Ympäristö- ja luonnontieto 4.5 Alavutelaisuus 4.6 Terveys 4.7 Fyysinen ja motorinen kehitys 4.8 Taide ja kulttuuri 5. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus 5.1 Lapsen kasvatuksen ja kehityksen tukiverkko 6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen 6.1 Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset 6.2 Viittomakieliset 2

3 7. Yhteistyö esiopetuksessa 7.1 Kasvatuskumppanuus kotien kanssa 7.2 Esiopetuksen oppilashuolto 7.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa 8. Esiopetuksen käytännön järjestelyt Alavudella 9. Lapsen esiopetuksen suunnitelman laatimisen periaatteet 10. Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta ja arviointi Opetussuunnitelman tarkistaminen 3

4 JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunnan tulee järjestää alueellaan asuville lapsille esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Esiopetukseen osallistuminen on lapsille vapaaehtoista. Opetussuunnitelmassa esitetään keskeisimmät, koko kunnan esiopetukselle tärkeät tavoitteet ja sisällöt. Vuosittain tehtävissä toimintasuunnitelmissa esitetään tarkemmin toteuttaminen. Yhteistyö kodin kanssa on esiopetukselle ensiarvoisen tärkeää. Vaikka kodin arvoperusta olisi erilainen kuin yleisellä esiopetuksella, yhteistyö lisää ymmärrystä puolin ja toisin sekä edistää lapsen hyvinvointia, kehitystä ja oppimismahdollisuuksia. Vanhempien mielipidettä tullaan kysymään ja heidän palautteensa on tärkeä. Ensimmäinen paikallinen esiopetussuunnitelma otettiin käyttöön Alavudella päiväkodeissa ja koulujen esiopetuksessa. Esiopetussuunnitelman teossa ovat olleet mukana eri yhteistyötahojen edustajat. Tämä on toinen päivitetty versio paikallisesta esiopetussuunnitelmasta. Alavudella toukokuussa

5 1. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Esiopetuksella tarkoitetaan tavoitteellisesti suunniteltua ja järjestettyä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Esiopetuksen lähtökohtana ovat lapsen yksilöllisyys, leikki ja aktiivinen oppiminen sekä hänen suhteensa ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon. Esiopetuksen tehtävänä on kannustaa lasta itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen toisten lasten ja aikuisten kanssa. Samalla lapsi oppii tuntemaan itseään ja toimintatapojaan. PÄÄMÄÄRÄT luonto esiopetus kulttuuri koulu koti yhteiskunta Esiopetusta toteutetaan avoimessa yhteistyössä kotien, päivähoidon ja koulun kanssa. Lapsen kasvua ja perheen kasvatustyötä tuetaan kotien arvoja kunnioittaen. Yhteisesti tärkeinä pitämiämme arvoja ovat: perusturvallisuus yksilöllinen kasvu ja kehitys elinympäristön kunnioittaminen tasa-arvo ja suvaitsevaisuus empatia 5

6 rehellisyys menneen, nykyisen ja tulevan huomioiminen vastuuntunto ja yhteisvastuullisuus kiireettömyys hyvät tavat ja hyvä käytös terveet elämäntavat 2. OPPIMINEN ESIOPETUKSESSA 2.1 KUUSIVUOTIAS OPPIJANA Kuusivuotias on liikkuva ja leikkivä lapsi. Hän pystyy keskustelemaan, pohtimaan, ratkaisemaan, keksimään ja päättelemään. Kuusivuotias ymmärtää syy- ja seuraussuhteita. Hän leikkii mielellään rooli-, rakentelu-, sääntö-, kilpailu- ja ryhmäleikkejä. Kuusivuotias on kiinnostunut monista asioista. Hänen persoonallisuutensa ja yksilölliset tapansa säätelevät uuden oppimista. Samanikäisten lasten vertaisryhmä on hänelle tärkeä. Ryhmässä toimiessaan lapsi harjoittelee ja kartuttaa taitojaan yhdessä toisten lasten kanssa. Yhteistoiminta mahdollistaa asioiden tarkastelun useasta eri näkökulmasta ja vertaisryhmä auttaa lapsen oppimista. Ryhmän jäsenyys tukee lapsen käsitystä itsestään ja vahvistaa hänen minäkuvaansa. Kuusivuotias on innokas kuvittelija. Hän kuuntelee mielellään satuja ja tarinoita ja keskustelee kuulemansa pohjalta innostuen itsekin sepittämään tarinoita. Tämän ikäinen lapsi pystyy erottamaan sadun ja toden toisistaan. Kuusivuotias harjoittelee valintojen tekemistä ja opettelee kestämään pettymyksiä ja epäonnistumisia. Monesti hän on vielä itsekeskeinen ja haluaa voittaa ja olla paras. Hän pystyy kuitenkin arvioimaan itseään ja toimintaansa. 2.2 OPPIMISKÄSITYS Lapsi on aktiivinen oppija, joka muodostaa havainnoistaan ja kokemuksistaan oman maailmankuvansa. Oppiminen tapahtuu kokemuksen, konkreettisen tekemisen, omien havaintojen, elämyksen ja leikin avulla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja toimintaympäristön kanssa. 6

7 Lapsi rakentaa jatkuvasti uutta tietoa aikaisempien kokemusten ja käsitysten pohjalta. Oppiminen tapahtuu kokonaisvaltaisesti lapsen jokapäiväiseen elämään ja kiinnostuksen kohteisiin sisällytettynä. Oppiminen on yksilöllinen tapahtuma, johon vaikuttavat mm. tarkkaavaisuus, motivaatio, lapsen käsitys omasta oppimisesta sekä tietoisuus omasta toiminnasta KASVATTAJAN ROOLI Kasvattajan tehtävänä on järjestää lapsen toiminnalle suotuisat edellytykset: erilaisia materiaaleja ja monipuolisia välineitä aktiiviseen oppimiseen sekä mahdollisuus pitkäkestoisiin leikkeihin. Kasvattajan tulee toimia sekä aktiivisena toiminnan järjestäjänä että passiivisena tilaa antavana toiminnan seuraajana. Hän ohjaa ja kehittää lapsen leikkiä ja oppimista sekä vastaa lapsen ja ryhmän toiminnasta. 2.4 TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee positiivinen, avoin, turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri. Oppimisympäristön tulee vastata lapsen kehitystasoa ja antaa haasteita kehityksen eteenpäin viemiseksi. Oppimisympäristön tulee olla muuntautumiskykyinen. Tällöin se antaa mahdollisuuksia sisä- ja ulkoleikkeihin sekä pitkäkestoisiin leikkeihin. Oppimisympäristössä tulee olla ikäryhmälle sopivat laadukkaat materiaalit ja välineet. Hyvä oppimisympäristö perustuu konkreettisiin, todellisiin ja lasten elämään liittyviin aiheisiin ja elementteihin. Siinä on mahdollisuus vuorovaikutukseen myös lähiympäristön kanssa. Hyvää oppimisympäristöä ei synny itsestään. Erityisesti koulun tiloissa toimivat esiopetusryhmät on huomioitava. Hyvä oppimisympäristö on esteettisesti miellyttävä ja sen tulee tarjota mahdollisuus sekä toiminnallisuuteen että omaan rauhaan. Oppimisympäristö vaikuttaa tavoitteiden mukaisen toiminnan saavuttamiseen eri sisältöalueilla. Ympäristön suunnittelun ja kehittämisen tulee olla jatkuva prosessi. 7

8 3. OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT 3.1 LEIKKI ESIOPETUKSESSA Lapselle tärkeä ja luonteva oppimismenetelmä on leikki. Sen avulla lapsi käsittelee tunteitaan ja oppimiaan asioita ja hänen minäkuvansa syventyy. Leikin kautta lapsi tutustuu ympäristöönsä, harjoittelee yhteistoimintaa ja solmii ystävyyssuhteita sekä ilmentää taitojaan ja omia kokemuksiaan. Pitkäjänteisesti ja sisällöllisesti monipuoliset leikit lisäävät kouluvalmiutta. 3.2 KOKONAISOPETUS JA YHTEISTOIMINNALLISUUS Esiopetus on kokonaisvaltaista opetusta, jossa käsitellään lapsen arkielämään ja hänen maailmankuvansa laajentamiseen liittyviä asioita. Kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Esiopetuksessa lapsi opettelee toimimaan ryhmän jäsenenä, kuuntelemaan, havainnoimaan, keskustelemaan, neuvottelemaan, valitsemaan ja harkitsemaan sekä suunnittelemaan omia töitään etukäteen. Hän opettelee ottamaan huomioon erilaiset ihmiset, auttamaan ja ottamaan vastaan apua. 4. ESIOPETUKSEN TÄSMENNETYT TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 4.1 KIELI JA KOMMUNIKAATIO Esiopetuksen tehtävänä on tukea kielellisen tietoisuuden kehittymistä, kielellisiä valmiuksia sekä ilmaisu- ja kommunikaatiotaitoja. Esiopetuksessa luodaan pohja luku- ja kirjoitustaidolle. Sisällöt: sanavaraston kartuttaminen käsitteiden ymmärtäminen kuulonerottelukyvyn vahvistaminen kuuntelu- ja keskittymistaitojen kehittäminen kielellisten ohjeiden vastaanotto ja ymmärtäminen kielen tarkoituksenmukainen käyttö vuorovaikutuksessa toisten kanssa 8

9 lapsen kiinnostuksen tukeminen ja lisääminen puhuttuun sekä kirjoitettuun kieleen kirjaimiin tutustuminen äänenkäyttö johdonmukainen kertominen keskustelut sadut, lorut, riimittelyt, sanoilla leikkiminen kielellisen muistin kehittäminen tutustuminen tietokoneisiin ja muihin uusiin viestintävälineisiin 4.2 MATEMATIIKKA Keskeinen tavoite on antaa tilaa yksilölliselle ajattelun ja pohdinnan kehittymiselle ja oivaltamisen ilon löytymiselle. Lapsen myönteistä asennetta matematiikkaan tuetaan. Lasta ohjataan kiinnittämään huomio matemaattisiin ilmiöihin arkipäivän tilanteissa sekä tuetaan peruskäsitteiden ymmärtämistä. Sisällöt: matemaattisia peruskäsitteitä; mm. enemmän-vähemmän, pois-lisää luokittelu, lajittelu, vertailu, järjestäminen arviointi lukumäärä-numero vastaavuus suunnan ja paikan määreet geometriset peruskuviot aikakäsite kokeiden tekeminen ja tutkiminen: pituus, paino, tilavuus numeroihin tutustuminen raha 4.3 ETIIKKA JA KATSOMUS Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain turvaama oikeus, jota esiopetusikäisen kohdalla käyttää huoltaja. Uskonnollisen kasvatuksen lähtökohtana on lapsen oma uskonto ja sen kulttuuriperinne. 9

10 Eettinen ja uskonnollinen kasvatus tukevat lapsen elämänkatsomuksen ja arvomaailman rakentumista. Sitä toteutetaan sekä läpäisyperiaatteella että erillisinä opetustilanteina. Sisällöt: elämän kunnioittaminen erilaisuuden hyväksyminen uskonnolliset juhlat ja niiden perinne empatia, tunteiden käsittely lähimmäisenrakkaus hyvät tavat oikein - väärin -pohdinta 4.4 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Lasta autetaan ymmärtämään ympäristöään ja vahvistetaan elämyksellistä ja kokemuksellista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Lasta ohjataan toimimaan luontoa säästävällä tavalla ja luontoa hoitaen. Sisällöt: luontoon ja muuhun ympäristöön tutustuminen havaintojen tekeminen, aistien käyttö vuodenajat, vuorokaudenajat eloton ja elollinen turvallisesti liikenteessä liikkuminen luonnon- ja ympäristön suojelu sää ja oikea pukeutuminen 4.5 ALAVUTELAISUUS Alavus kotipaikkakuntana tulee ympäristöltään ja kulttuuriltaan lapselle tutuksi ja läheiseksi. Alavuden maantieteellinen sijainti, järvet ja kaunis luonto sekä kuntamme historia ovat antaneet kulttuurille sen erityispiirteet. Sisällöt: lähiympäristö lapselle tutuksi ja läheiseksi ympäristö: luonnonvarainen/rakennettu 10

11 nähtävyydet harrastusmahdollisuudet maaseutukulttuuri pohjalaisuus ja suomalaisuus perinteet nykypäivä ja historia 4.6 TERVEYS Arkipäivän tilanteissa lapsi oppii, että omaan terveyteen voi itsekin vaikuttaa. Toiminnalla ja tapakasvatuksella tuetaan lapsen sosiaalisuutta ja tunne-elämää. Ruokailutilanteissa annetaan tietoa ja opetellaan taitoja sekä tutustutaan monipuolisiin ruokiin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan ja ulkoiluun. Sisällöt: työn, levon ja virkistyksen tasapaino henkilökohtainen hygienia pukeutuminen sosiaaliset suhteet hyvät tavat terveellinen ruoka ruokailutavat taloustyöt juhlapyhiin liittyvät ruokailuperinteet ulkoilu ja liikunta terveyteen liittyvä peruskäsitteistö, avun hakeminen, hätänumero 4.7 FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS Lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja edistetään leikin ja ohjattujen liikuntatuokioiden avulla. Lapsen omaehtoista liikkumista tuetaan tarjoamalla monipuolisesti kiinnostavia ja liikkumista tukevia välineitä ja tiloja mahdollisuuksien mukaan. Lasta ohjataan omatoimisuuteen. Sisällöt: 11

12 oman kehon hahmottaminen ja hallinta perusliikuntataidot - käveleminen, juokseminen - kieriminen, ryömiminen, konttaaminen - tasapainoilu, hyppääminen - heittäminen, kiinniottaminen sääntöjen ymmärtäminen ja noudattaminen liikunnan ilon kokeminen yhteispelit ja -leikit hieno- ja karkeamotoriikan vahvistaminen turvallisuudesta huolehtiminen luistelu, hiihto, uinti: totuttautuminen, alkeet lapsi tottuu huolehtimaan omista tavaroistaan 4.8 TAIDE JA KULTTUURI Esiopetuksessa tutustutaan musiikin, kuvataiteen, käden taitojen ja ilmaisukasvatuksen eri osa-alueisiin sekä kulttuuriperintöön. Eri taiteen muotojen avulla tuetaan lapsen minäkuvaa ja itseluottamusta. Lapselle järjestetään mahdollisuuksia taideelämyksiin sekä itse kokeillen että käyttäen taiteen eri muotoja ilmaisun välineinä. Lasta rohkaistaan ilmaisemaan tunteitaan. Sisällöt: Musiikki: musiikista iloitseminen musiikillisten taitojen esiintuominen ja kehittäminen musiikin elementteihin tutustuminen eri aisteja käyttäen: - rytmi/tempo, syke - dynamiikka - melodia - muoto - harmonia - musiikkiliikunta laulaminen soittaminen kuunteleminen, keskittymiskyvyn vahvistaminen Kuvallinen ilmaisu ja käden taidot: eri taiteen lajeihin tutustuminen eri työskentelytapoihin ja välineiden käyttöön tutustuminen 12

13 ilon kokeminen ja ilmaiseminen kuvaamataito: värit, muodot, eri työtavat ja välineet käsityöt: tekstiili- ja puutyöt, askartelu rakentelut Ilmaisutaito: minäkuvan ja itseluottamuksen tukeminen omien kokemusten ja elämysten ilmaiseminen: - mielikuvaleikit, roolileikit - dramatisointi - teatterin eri muodot: nukke-, pöytä-, varjoteatteri teatteriesitykset, elokuvat oikea hengitys ja rentoutuminen esiintymiskokemukset 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUS Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsevat lapset - joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. - psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen tarvitsevat. - joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja hoitajan mukaan kehityksessään oppimisvaikeuksiin liittyviä riskitekijöitä. - jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhemmäksi. - jotka otetaan tai siirretään erityisopetukseen esiopetuksen aikana. 5.1 LAPSEN KASVATUKSEN JA KEHITYKSEN TUKIVERKKO Lapselle tehdään syksyllä esiopetusvuoden alkaessa esiopetussuunnitelma tai kuntoutussuunnitelma, erityisopetukseen otetuille tai siirretyille lapsille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Keväällä arvioidaan yhdessä vanhempien ja tarpeen mukaan eri yhteistyötahojen kanssa sopiva koulumuoto. Yhteistyötä tehdään lapsen kanssa työskentelevien muiden tahojen kanssa. Näitä ovat mm. päivähoidon ja koulun erityisopettaja, kuntoutusohjaaja, perhetyöntekijä, lastenvalvoja, puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia ja psykologin palvelut. 13

14 6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPE- TUKSEN JÄRJESTÄMINEN Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset pyritään saamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esiopetuksen piiriin. Tarvittaessa kaikki käytettävissä olevat tukimuodot otetaan mukaan. On tärkeää, että esiopetuksen henkilöstö saa tietoa lapsen omasta kulttuurista. 6.1 MAAHANMUUTTAJAT JA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET Tehdään jokaiselle lapselle HOJKS, jossa otetaan huomioon lapsen kielitaito ja aiemmat elämänkokemukset sekä taustatiedot. Lapsen identiteettiä vahvistetaan ja tuetaan hänen oman kulttuurinsa säilymistä. 6.2 VIITTOMAKIELISET Henkilökuntaa koulutetaan käyttämään viittomakieltä, ymmärtämään viittomakielistä lasta ja toimimaan yhteistyössä hänen kanssaan Tuetaan lapsen osallistumista ryhmään mm. opastavin kuvin. Tukiviittomia tarvitseva lapsi otetaan toiminnassa huomioon ja hänen kielensä kehittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 7 YHTEISTYÖ ESIOPETUKSESSA 7.1 KASVATUSKUMPPANUUS KOTIEN KANSSA Lapsen hyvän kasvun ja oppimisen perustana on avoin ja luottamuksellinen yhteistyö perheen ja lapsen kanssa. Perheen arvoja kunnioitetaan. - rohkaistaan vanhempia osallistumaan esiopetuksen suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin - tiedotetaan tavoitteiden ja sisältöjen toteutumisesta - tuetaan vanhemmuutta - painotetaan esiopetuksen henkilöstön vaitiolovelvollisuutta 7.2 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO 14

15 Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuollon tavoitteena on seurata lapsen kehitystä ja tunnistaa mahdollisimman varhain oppimisen esteitä ja puuttua niihin sekä tukea siirtymistä kouluun. Oppimisympäristön turvallisuus -turvallisuussuunnitelma -ensiapuvälineet -riittävä, ammattitaitoinen henkilökunta -viestintävälineet -piha-alueen kunto Tuki ja ohjaus lapselle -yhteistyö kotien kanssa -neuvola ja Osviitta, -erityisopetus -kuntoutussuunnitelma, esiopetussuunnitelma, HOJKS -yhteistyö kodin ja huoltajien kanssa -yhteistyö henkilökunnan kanssa -yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa -eri yhteistyötahojen kanssa tehtävä yhteistyö Ongelma- ja kriisitilanteissa -kiusaamiseen puututaan välittömästi -tiukka seuranta ja yhteistyö kodin kanssa ovat tehokkain tapa ehkäistä ongelmatilanteita -vahvistetaan itsetuntoa ja harjaannutetaan sosiaalisia taitoja -tarvittaessa käytetään apuna ja tukena muita yhteistyötahoja -tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien sattuessa käytetään turvallisuussuunnitelman ohjeita Päiväkodeissa ja kouluilla toimivat oppilashuoltoryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti kerran lukukaudessa ja sen lisäksi tarvittaessa. 7.3 YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN KANSSA Esiopetus on osa elinikäistä oppimista. Sitä edeltää ja sen rinnalla on erilaisia varhaiskasvatuksen muotoja. Yhteistyö kaikkien tahojen kanssa on tärkeää, jotta säilyisi jatkuvuus ja sujuva siirtyminen eteenpäin. Yhteistyötahoja ovat mm perhepäivähoito, seurakunnan kerhot ja koulu. Yhteistyömuodot voivat olla hyvin yksilöllisiä. 15

16 Työmuotoja ovat mm. - lasten tutustuminen ja saattaminen esikouluun ja kouluun - aikuisten tutustuminen toisiinsa ja toistensa työhön -yhteiset koulutukset 8 ESIOPETUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT ALAVUDELLA Esiopetusta voidaan antaa päivähoitopaikassa, koulussa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia. Työaikakalenteri noudattaa pääosin perusopetuksen lukuvuosittain hyväksyttävää työaikakalenteria. Esiopetuksen opetusryhmien muodostamisessa noudatetaan valtakunnallisia suosituksia. Alavudella esiopetusta järjestetään sekä sosiaali- että koulutoimessa. Sosiaalitoimessa esiopetusta annetaan pääosin päiväkodeissa. Kaupungin päätösten mukaisesti erillisissä esiopetusryhmissä tulee olla vähintään 8-10 esioppilasta. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon myös alkuopetuksen ryhmien koko ja tarkastellaan asiaa kokonaisuutena. Pienissä ryhmissä esiopetus on yhdysluokassa osana alkuopetusta. Kyydeissä noudatetaan oppilaskyydeissä sovellettavia periaatteita. 9. LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAAT- TEET Syksyllä esiopetuksen alkuvaiheessa käytävässä keskustelussa lapsen huoltajat ja esiopetuksen henkilökunta voivat laatia jokaiselle lapselle erikseen ja/tai ryhmälle yhteisesti esiopetussuunnitelman, jonka avulla pyritään turvaamaan lapselle parhaat edellytykset oppia. Oppimisen edistyessä kokoonnutaan tarpeen mukaan keskustelemaan ja täydentämään suunnitelmaa. Suunnitelman toteutumisen arviointi palvelee lasta vielä kouluun siirryttäessä ja sen jälkeenkin. Se edistää myös päiväkodin ja koulun yhteistyötä. 16

17 10. LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Arviointi on esiopetuksessa työn kehittämisen apuväline. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvun ja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Palautetta annetaan opettajan ja vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa, joissa lapsi voi joskus olla mukana. Lasta ohjataan itsearviointiin. Sen tarkoituksena on kehittää lapsen minäkuvaa ja tukea lapsen oman työskentelyn jäsentämistä. Esiopetuksen päätteeksi lapselle voidaan antaa osallistumistodistus. Opetussuunnitelmaa seurataan ja tarkistetaan tarpeen mukaan. Koulun muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat koskevat myös esiopetuksen ryhmiä. 17