ORIMATTILAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2011

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2011

2 2 ORIMATTILAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2011 SISÄLTÖ 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Esiopetuksen toteuttaminen Esiopetuksen järjestäminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt Eheyttäminen

3 3 3.2 Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksen tehostettu tuki Esiopetuksen erityinen tuki Kasvun ja oppimisen tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityisen koulutustehtävän mukainen esiopetus, vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy Arviointi Esiopetuksen opetussuunnitelman laatiminen

4 4 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetus on tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kasvatus- ja opetustoimintaa, joka tarjoaa lapselle monipuolisia mahdollisuuksia kehittää persoonallisuuttaan, tietojaan ja taitojaan. Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymistarpeista ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Tavoitteet eivät ole määrällisesti ja sisällöllisesti yhtenäisiä jokaisen lapsen kohdalla, vaan kunkin lapsen kohdalla mietitään erikseen, mitkä juuri hänen tarpeensa ja resurssinsa ovat. - Lapsen persoonallisuuden kehittymistä tuetaan niin, että hänellä on mahdollisuus kasvaa myönteisen minäkuvan omaavaksi, tasapainoiseksi ja itsehallintataitojaan kehittäväksi yksilöksi. - Lapsi opettelee ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan yhteisön jäsenenä ja ymmärtämään yhteiselämän pelisääntöjä sekä sitoutumaan niihin. - Lapsi opettelee hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta ja ottamaan toiset ihmiset huomioon tasavertaisina. - Lapsi tutustuu paikalliseen, kansalliseen ja myös muihin kulttuureihin. - Lapsi opettelee oppimaan. Hän omaksuu perustietoja ja -taitoja sekä valmiuksia eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. - Lapsi opettelee keskittymään työhönsä, työskentelemään pitkäjännitteisesti ja saattamaan työnsä loppuun. - Lapsi säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. 2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä eriopetus toteutetaan. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdinmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Riippumatta siitä, toteutuuko esiopetus erillisryhmässä tai yhdistettynä muiden ikäryhmien kanssa, sen tavoitteet ja omaleimaisuus on kuitenkin aina otettava huomioon. Esiopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat, aikaisemmat kokemukset, mielenkiinnon kohteet, lahjakkuus ja mahdolliset oppimisvaikeudet. On tärkeää muistaa, että lapset kehittyvät omaan tahtiinsa - kenenkään kehitystä ei pidä keinotekoisesti kiirehtiä eikä myöskään jarruttaa. Lasta havainnoimalla aikuinen saa tietoa lapsen ajatuksista, kehityksestä ja siitä, missä asioissa hän milloinkin tarvitsee tukea ja ohjausta. Esiopetuksen toimintatapa on lapsilähtöinen. Lapsi on mukana suunnittelemassa toimintaansa ja hänen mielipiteitään ja toiveitaan arvostetaan. Esiopetuksen tulee tarjota lapselle ennen kaikkea elämyksiä ja positiivisia oppimiskokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa on pyrittävä luomaan kokonaisuus, jossa on huomioitu lapsen kehityksen eri osa-alueet ja toiminnan sisältöalueet tasapuolisesti. Esiopetuksessa tärkeää aikuisen kannalta on ymmärtää ja arvostaa lapsuuden erityisluonnetta. 4

5 5 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetusikäinen lapsi on leikkivä, liikkuva, toiminnallinen, sosiaalinen, tiedonhaluinen ja aktiivinen ympäristönsä tutkija. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toistensa kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. 2.3 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Hyvä oppimisympäristö tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Hyvässä oppimisympäristössä lapsella on riittävästi tilaa, välineitä ja mahdollisuuksia tutustua ympäröivään maailmaan ja tutkia sitä, vapaasti kokeilla omia ideoitaan, käyttää mielikuvitustaan ja ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Oppimisympäristössä tulee olla mahdollisuus yksilöllisten tarpeiden mukaan myös lepoon ja omaan rauhaan. Lapsella tulee olla riittävästi mahdollisuuksia harjoitella jo osaamiaan taitoja ja toisaalta haasteita oppia uutta. Tasapaino lapsen omaehtoisen ja aikuisen ohjaaman toiminnan kesken on tärkeää. Leikin merkitys on erittäin tärkeä ja sille tulee järjestää riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Tärkeä oppimisympäristö ovat vertaisryhmä ja aikuiset, jotka toimivat lapsen kanssa. Ilmapiiri tulee olla myönteinen, kiireetön, kannustava, suvaitsevainen, joustava ja turvallinen. Ryhmässä toimivat aikuiset sitoutuvat yhteiseen kasvatus- ja oppimisnäkemykseen. Osa oppimisympäristöä ovat myös ympäröivä luonto, kulttuuri ja palvelut sekä kaikki ne ihmiset, joiden kanssa lapsi kasvaa, kehittyy ja oppii. 2.4 Työtavat Esiopetuksessa opettaja ohjaa oppimista, konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Esiopetuksessa oppiminen nähdään leikissä ja toiminnassa tapahtuvana, kokonaisvaltaisena prosessina. Lapsi oppii kaikkialla eikä oppiminen ole sidottu erillisiin opetustuokioihin. - LEIKKI: Lapsella tulee päivittäin olla riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia spontaaniin leikkiin. Leikin merkitys on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Spontaanin leikin lisäksi muita leikin muotoja ovat liikunta- ja muut sääntöleikit. Sääntöleikeissä aikuisella on usein oma roolinsa leikin käynnistäjänä ja ohjaajana. - TOIMINTA: Esiopetuksessa olevan lapsen tulee saada monipuolisia kokemuksia erilaisista toimintamuodoista. Hänellä tulee olla mahdollisuuksia sekä vapaavalintaiseen että ohjattuun ja sekä yksilö- että ryhmätoimintaan. Erityisen tärkeää on huomioida lapset, joilla syystä tai toisesta on ennestään vain vähän tai hyvin yksipuolisia kokemuksia. Oppimisympäristö rakennetaan siten, että 5

6 6 eri materiaalit ja välineet ovat helposti lapsen saatavilla ja lapsen on helppo valita ja aloittaa haluamansa toiminta. - HOITO: Esiopetuksessa päivittäin toistuvat perushoitotilanteet ovat tärkeitä oppimistilanteita. Lasta tuetaan selviytymään omatoimisesti ruokailuun, puhtauteen, pukeutumiseen ja muihin omaan terveyteen ja hyvään oloon vaikuttavien asioiden huolehtimisesta. - OPPITUOKIOT: Oppituokiot ovat lapsen tai aikuisen aloitteesta lähteviä, tiettyyn aiheeseen tai aihepiiriin tutustumista joko spontaanisti tai etukäteen tehdyn suunnitelman pohjalta. Oppituokioiden toteuttamisessa tarvitaan usein aikuisella olevaa tietoa tai kokemusta ja aikuisen ohjausta enemmän kuin muussa toiminnassa, mutta lapsen tulee saada toteuttaa omaa luovuuttaan ja omia ideoitaan myös ohjatuissa oppituokiotilanteissa. - TYÖ: Yhteisiin töihin osallistumalla lapset oppivat työnteon merkitystä ja kantamaan vastuuta yhteisestä ympäristöstä ja viihtyvyydestä. 3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt 3.1 Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Eri sisältöalueet otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin käsiteltävänä olevaa teemaa tai muuta kokonaisuutta. Sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä - ei jakamaan lapsen päivää oppituokioiksi. 3.2 Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus - Lapsella on halu ja rohkeutta sekä riittävät kielelliset taidot, jotta hän pystyy: käyttämään kieltä arkipäivän tilanteissa käyttämään kieltä vuorovaikutuksen välineenä ilmaisemaan itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan kielellisesti - Lapsi opettelee kuuntelemaan ja ymmärtämään kuulemaansa. - Lapsi opettelee omien edellytystensä mukaisesti luku- ja kirjoitusvalmiuksia Matematiikka - Lapsi opettelee omien edellytystensä mukaisesti ymmärtämään ja käyttämään arkielämässään tarvitsemiaan lukuihin ja määriin liittyviä käsitteitä. - Lapsi opettelee vertailemaan ja luokittelemaan määrän, koon, muodon ja muiden ominaisuuksien perusteella. - Lapsi opettelee avaruudellista hahmottamista sekä ymmärtämään ja käyttämään suuntaan ja sijaintiin liittyviä peruskäsitteitä. - Lapsi opettelee ymmärtämään ja käyttämään aikaan liittyviä arkikäsitteitä Etiikka ja katsomus 6

7 7 - Lapsi opettelee pohdintaa oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta sekä ratkaisemaan arkipäivän eettisiä kysymyksiä. - Lapsi opettelee arvioimaan omaa toimintaansa eettisestä näkökulmasta. - Lapsi opettelee pyytämään ja antamaan anteeksi. - Lapsi opettelee pohtimaan, miltä toisesta ihmisestä tuntuu. - Lapsi opettelee arvostamaan itseään ja toisia ihmisiä. - Lapsella on mahdollisuus tutustua kristilliseen sanomaan ja perinteeseen. - Lapsiryhmän tarpeiden mukaan tutustutaan muihin uskontoihin. - Lapsiryhmän tarpeiden mukaan käsitellään muita uskontoon liittyviä kysymyksiä. - Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja Ympäristö- ja luonnontieto - Lapsi opettelee kunnioittamaan luontoa ja elämää sen eri muodoissa sekä ymmärtämään, että luonnon ja yhteisen ympäristön suojeleminen on kaikkien yhteinen asia. - Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia luontokokemuksiin ja sen kautta aineksia oman luontosuhteen rakentamiseen ja luonnossa viihtymiseen. - Lapsi tutustuu luonnossa liikkumisen periaatteisiin. - Lapsi tutustuu lähiympäristöönsä ja opettelee huolehtimaan siitä. - Lapsi opettelee liikenteessä liikkumisen taitoja. - Lapsi tutustuu arjen toiminnassa kestävän kehityksen ja kierrätyksen periaatteisiin Terveys - Lapsi opettelee syömään monipuolisesti ja totuttelee uusiin makuihin. - Lapsi opettelee ymmärtämään terveiden ruokailutottumusten merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. - Lapsi opettelee huolehtimaan omatoimisesti puhtaudestaan. - Lapsi opettelee pukeutumaan sään mukaan Fyysinen ja motorinen kehitys - Tavoitteena on myönteisten kokemusten kautta herättää lapsessa kiinnostus liikkumista ja liikuntaa kohtaan, joka parhaimmillaan johtaa elinikäisen liikuntaharrastuksen syntymiseen. - Lapsi saa päivittäisen liikunnan lisäksi myönteisiä ja monipuolisia liikuntakokemuksia eri vuodenaikojen mukaan. - Fyysisen kestävyyden ja jaksamisen taitojen harjaannuttamiseen tulee monien lasten kohdalla kiinnittää huomiota. - Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja Taide ja kulttuuri - Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia esteettisiin elämyksiin musiikin, kuvallisen ilmaisun ja draaman eri alueilta eri aistikanavia käyttäen. 7

8 8 - Tavoitteena on myönteisten kokemusten kautta herättää innostuksen kipinä, joka parhaimmillaan säilyy jossain muodossa läpi elämän. - Taideaineiden avulla tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä ja halua ja rohkeutta ilmaista itseään monipuolisesti. - Kuvallinen ilmaisu, askartelu ja käsityöt tukevat lisäksi hienomotoristen taitojen sekä käden ja silmän yhteistyön kehittymistä. 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Lapselle henkilökohtaisesti asetetut tavoitteet perustuvat arvioon lapsen vahvuuksista ja oppimista mahdollisesti vaikeuttavista tekijöistä. Jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa esiopetussuunnitelma. Tarpeen mukaan lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien sekä eri asiantuntijoiden kanssa kuntoutussuunnitelma osaksi esiopetussuunnitelmaa. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan oppimisympäristöön liittyvät muutostarpeet, tarvittavat tuki- ja kuntoutuspalvelut ja niistä vastaavat tahot sekä edistymisen seurannan ja arvioinnin suunnitelma. Lapsen saaman tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Esiopetuksen tuen muotoja ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tuen tulee muodostaa suunnitelmallinen jatkumo. Esiopetusyksikön johtajalla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Laadukkaalla esiopetuksella pyritään lapsen tasapainoiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Lapsi otetaan huomioon yksilönä. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri edistävät lapsen kasvua. Yleisellä tuella pyritään vastaamaan esiopetusryhmän ja yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Tarvittaessa lapselle laaditaan esiopetuksen kuntoutussuunnitelma, joka sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava lapsen oppimissuunnitelma. Kuntoutussuunnitelma toimii samalla pedagogisena arviona. 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten silloin, kun yleinen tuki ei riitä ja lapsi tarvitsee säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja samanaikaisesti. Tehostetun tuen tarve määritellään yhteistyössä vanhempien ja tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan: - lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena, - lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista, - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet sekä - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien lisääntymistä. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lapselle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan aina lapselle, joka saa tehostettua tukea. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan 8

9 9 ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana ja lapsen oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden opetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat kaikki esiopetuksen tukimuodot. Erityisen tuen järjestämiseen tarvitaan erityisopetuksen rehtorin viranhaltijapäätös. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatiminen on perusopetuksen vastuulla ja se laaditaan moniammatillisesti yhteistyössä vanhempien kanssa paikalliset olosuhteet huomioiden. Tukea tarvitsevien lasten esiopetusta voidaan toteuttaa erityisopetuksena, pienryhmä- tai yksilötyöskentelynä. Oppimisympäristö ja kuntoutuspalvelut tulee järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua muun ryhmän toimintaan. Lapsen esiopetusaika (pidennetty oppivelvollisuus) ja paikka mietitään yhdessä vanhempien ja lapsen tarpeet tuntevien yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyötahoja ovat esimerkiksi kuntoutustyöryhmä, eri asiantuntijatahot ja oppilashuoltoryhmät. Keskusteluissa vanhempien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kehitystä vastaaviin myönteisiin puoliin. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolen aiheet ja ongelmat tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisut yhdessä vanhempien kanssa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- ja perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella näin todetaan. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten esiopetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii - lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä ja - moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta sekä lapsen kokonaistilanteesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi, jonka perusteella erityisopetuksen rehtori tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta. 4.4 Kasvun ja oppimisen tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Liite 1, Tehostetun ja erityisen tuen prosessi 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan 9

10 10 päätöksen yhteydessä (erityisopetuksen rehtorin päätös) = päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: - Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Orimattilassa 5-vuotiaana aloittavien esiopetus järjestetään päiväkotien esiopetus- tai integroiduissa erityisryhmissä. Tämän jälkeen hän siirtyy Jokivarren kouluun tai tilanteesta riippuen jatkaa vielä toisen esiopetusvuoden päiväkodin esiopetuksessa. - Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen aloittaa perusopetuksen. Tällöin lapsen esiopetus järjestetään joko päiväkodin- tai koulun esiopetusryhmässä tai mahdollisuuksien mukaan tilanteesta riippuen Jokivarren koulun esiopetuksen pienryhmässä. - Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Kun lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta myöhemmin hän jatkaa toisen esiopetusvuoden joko päiväkodin- tai koulun esiopetusryhmässä tai Jokivarren koulun esiopetuksen pienryhmässä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina HOJKS, jonka laatimisessa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja oppimissuunnitelmaa. 5.2 Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa. Huoltajilla on lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus- ja vastuu. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää. Henkilöstö on myös vastuussa kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta ja ylläpitämisestä. Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja henkilöstö sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Tavoitteena on tunnistaa lapsen erityispiirteet, vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet. Yhteistyössä vanhempien kanssa luodaan suunnitelma lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi esiopetuksessa. Yhteistyössä tulee pyrkiä avoimuuteen ja luottamukselliseen tiedonvaihtoon lasta koskevissa asioissa. Yhteistyö koostuu mm. vanhempainilloista, lapsen esiopetussuunnitelmakeskusteluista, viestittämisestä kodin ja esiopetuksen välillä (reissuvihko, sähköposti, puhelin, päivittäisten kuulumisten vaihto kasvokkain) ja yhteisistä tapahtumista (juhlat, retket, talkoot). Huoltajille annetaan tietoa esiopetuksen oppilashuollon toiminnasta ja esiopetusyksikön toimintamalleista Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla esioppilaalla on oikeus saada maksutta tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Avustajapalveluita osoitetaan ensisijaisesti erityistä tukea tarvitseville lapsille. Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Esiopetuksessa on 10

11 11 tärkeää tukea lapsen kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia, koska se edistää lapsen kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta esiopetusryhmässä. Avustajan antaman tuen tarkoituksena on edistää lapsen itsenäistä selviytymistä, omatoimisuutta ja myönteisen itsetunnon kehittymistä. 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollonpalvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Esiopetuksessa olevan lapsen yksilölliset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta järjestetään kansanterveyslain mukaisina neuvolapalveluina. Orimattilassa toimiva Lasten kuntoutustyöryhmä on moniammatillinen ja poikkihallinnollisesti koottu asiantuntijaryhmä, joka toimii tukena lastenneuvolan työryhmälle. Kuntoutustyöryhmä kokoontuu kuukausittain, ja sen tehtävänä on antaa konsultaatioapua lapsen kehityksen seurantaan ja jatkotutkimuksiin ohjautumisessa. Tavoitteena on, että lapsen tutkimukset ja jatkotoimenpiteet suunnitellaan mahdollisimman oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lapsen asiat käsitellään ryhmässä luottamuksellisesti huoltajan kanssa sovitulla tavalla. Tavoitteena on moniammatillisessa yhteistyössä tunnistaa mahdollisimman varhain oppimisvaikeuksia ja muita kasvun ja oppimisen esteitä. Oppilashuolto toteutetaan yhdessä huoltajien, sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen kanssa niin, että toimintaa ohjaa luottamuksellisuus ja kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten lasta koskevan asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Orimattilassa esiopetuksen oppilashuoltoa toteutetaan laaditun OHR-vuosiympyrän mukaisesti, joka päivitetään vuosittain. Liite 2, OHR-vuosiympyrä Jokainen esiopetuksen henkilöstöön kuuluva on velvollinen tekemään suuren huolen herätessä lapsen turvallisuudesta lastensuojeluilmoituksen. Lapsen huoltajan kanssa tulee keskustella ennen lastensuojeluilmoituksen lähettämistä, tuoda esiin vakava huoli ja se, että lain mukaan tästä asiasta on ilmoitettava. Jos yhteydenotto lapsen kotiin voi huonontaa tilannetta tai aiheuttaa lapselle vaaraa, kannattaa asia siirtää sosiaalityöntekijän tietoon. Lastensuojeluilmoitus toimitetaan lastensuojelun sosiaalityöntekijälle kirjallisena, ei sähköpostina Turvallisuuden edistäminen Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Orimattilassa on laadittu Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma 2009, joka perustuu Stakesin ja STM. Stakes oppaita 71,2008 julkaisuun: Päivähoidon turvallisuussuunnittelu. Jokaisella päivähoitoyksiköllä on tältä pohjalta laaditut oman toimipisteensä turvallisuussuunnitelmat ja kouluilla omat turvallisuussuunnitelmansa. Turvallisuussuunnitelmien tiedot tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti vuosittain ja tarvittaessa useamminkin. Suunnitelmassa selvitetään toiminta erilaisissa onnettomuus- ja kriisitilanteissa, kiusaamistapauksissa, koulukuljetukseen osallistuvien lasten järjestelyissä. Koulukuljetuksissa noudatetaan Orimattilan yhteisiä koulukuljetusohjeita. Koulukuljetuksia koskeva osio käydään kuljetusoppilaiden kanssa lukuvuosittain läpi ja siitä tiedotetaan myös heidän huoltajilleen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 11

12 12 Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen huoltajan kanssa. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Monet lasta ja hänen perhettään koskevat tiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on kuitenkin salassapitosäännösten estämättä oikeus siirtää sellaista tietoa, joka on välttämätöntä opetuksen järjestämiseksi. Ensisijaisesti tulee kuitenkin aina pyrkiä hankkimaan huoltajan suostumus tiedon siirtoon. 6 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityisen koulutustehtävän mukainen esiopetus, vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy Eri kieli- ja kulttuuriryhmien mukainen esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Lapsen taustat otetaan huomioon vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lasta kannustetaan suomenkielen oppimiseen suunnitelmallisesti ja monipuolisia menetelmiä käyttäen ohjauksessa sekä luonnollisissa viestintätilanteissa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Puhekielen oppimisen tukena voidaan käyttää eri kommunikaatiotapoja ja apuvälineitä. Esiopetusvuoden alussa laaditaan suunnitelma suomenkielen oppimiseksi, joka kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan ja jota tarkennetaan tarpeen mukaan. Tulkkia tulee käyttää lasta koskevissa palavereissa. Eri kieliryhmiin kuuluvien lasten suomenkielen taito arvioidaan esiopetusvuoden loppupuolella (Orimattilassa käytössä olevan) kielenkartoitusaineiston avulla. Orimattilan varhaiskasvatuksella on käytössä monipuolista materiaalia suomi toisena kielenä opetukseen. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että myös hänen kulttuurinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja tuetaan esiopetuksessa. Monikulttuurisuus otetaan huomioon lapsen esiopetussuunnitelmassa. Tässä voidaan tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa ja tukea heitä monikielisyyteen. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluva lapsi tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen arjen tilanteissa. 7 Arviointi Arvioinnissa pohditaan lapsen kasvun ja kehityksen edistymistä. Arvioinnin avulla voidaan tarkastella myös tehtyjä suunnitelmia ja päätellä, onko asetettuihin tavoitteisiin päästy. Arvioinnin avulla pystytään tunnistamaan lapset, joilla on erityistarpeita, oppimisvaikeuksia tai kehityksellisen viivästymisen riski. Arviointiin osallistuvat kaikki esiopetuksessa työskentelevät sekä lapsen huoltajat, lapsi itse ja muut yhteistyötahot. Lapsen kehityksen arvioinnissa käytettyjä menetelmiä ovat tietyin aikavälein käytävät keskustelut vanhempien ja tarvittaessa myös muiden lapsen kanssa toimivien tahojen kanssa sekä lapsen havainnointi kuuntelemalla, katselemalla ja dokumentoimalla hänen toimintaansa. Lapsen kehityksen dokumentointi (esim. kasvun kansio), johon osallistuvat sekä lapsi itse että lapsen kanssa toimivat aikuiset, helpottaa lapsen kehityksen seurantaa ja antaa arvokasta tietoa esimerkiksi lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen. Orimattilan kaupungin varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma hoitosuhteen alkaessa. Suunnitelman laativat lapsen vanhemmat/huoltajat yhdessä varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa (VASU) saadaan tietoa lapsen tavoista ja tottumuksista. Suunnitelmassa näkyvät lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja mahdollisen yksilöllisen 12

13 13 tuen tarve. Suunnitelma perustuu vanhempien/huoltajien asiantuntemukseen ja henkilöstön tekemiin havaintoihin. Lapsen vasua päivitetään esiopetusikäisten kohdalla kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Lapsen itsearviointia kehitetään keskustelemalla hänen kanssaan leikeistä, toiminnasta ja tehtävistä. Tavoitteena on, että lapsi oppii kiinnittämään huomiota omaan toimintaansa, oppimisprosessiinsa ja tuloksiinsa. Lapsi alkaa arvioida, miksi joku asia sujuu ja toinen ei, jolloin hän vähitellen huomaa, että voi itse vaikuttaa asioiden kulkuun. Säännöllinen arviointi on tärkeä työn kehittämisen väline. Arviointi antaa tietoa oman työn onnistumisesta ja toisaalta myös kehittämiskohteista. Jokainen esiopetusta järjestävä toimipiste tekee oman suunnitelman siitä, miten ja kuinka usein arviointia suoritetaan. Esiopetuksesta laaditaan lukuvuoden päätyttyä toimintakertomus, joka sisältää myös toiminnan arvioinnin. Kouluilla tapahtuvan esiopetuksen toimintakertomus toimitetaan kyläjohtokuntaan ja tiedoksi sivistyslautakunnalle. Päivähoidossa tapahtuvan esiopetuksen toimintakertomus toimitetaan tiedoksi päivähoitotyöryhmälle ja sivistyslautakunnalle. Lukuvuoden lopussa lapselle annetaan osallistumistodistus, jota täydennetään kuvaamalla järjestettyä esiopetusta / ryhmän toimintaa. 8 Esiopetuksen opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on normi, joka toimii kansallisena kehyksenä opetussuunnitelman laadinnalle. Paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä ja niiden pohjalta luodaan toiminnallisia kokonaisuuksia. Orimattilan kuntakohtainen esiopetussuunnitelma perustuu esiopetuksesta annettuun lainsäädäntöön. Opetushallitus on päättänyt Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2010 (Opetushallituksen määräys 51/011/2010). Uusi määräys sisältää useita muutoksia nykyisiin Esiopetussuunnitelman perusteisiin, minkä vuoksi perusteet uudistetaan kokonaisuudessaan. Muutoksen lähtökohtana on Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010). Määräys ottaa huomioon myös vuoden 2000 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (määräys 64/011/2000) ja siihen vuonna 2003 (määräys 42/011/2003) ja vuonna 2009 (määräys 9/011/2009) tehdyt muutokset. Määräys on voimassa alkaen toistaiseksi. Orimattilan kuntakohtainen esiopetussuunnitelma tulee voimaan ja tämä korvaa Orimattilan kaupungin Esiopetussuunnitelman Orimattilan kaupungin esiopetussuunnitelmassa on otettu huomioon kaupunkimme omaleimaisuus ja kaupungissa tehdyt lapsia ja esiopetuksen järjestämistä sekä koulutusta koskevat strategiset ja muut päätökset. Tavoitteena on ollut, että opetussuunnitelma kokonaisuutena olisi toimiva ja antaisi pohjan esiopetusyksikköjen omien toimintasuunnitelmien laadintaan. Yhteistyö esiopetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä toimivien tahojen kesken sekä yhteistyö kotien kanssa rakentaa kasvatuksellisen ja opetuksellisen kokonaisuuden. Yhteistyön jatkuvuus ja luontevuus luo hyvän pohjan elinikäiselle oppimiselle. Orimattilassa esiopetuksen opetussuunnitelmatyöstä on vastannut sivistystoimi, ja työ tehtiin yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Orimattilan kaupungin esiopetussuunnitelmatyöryhmä: Luokanopettajat Heli Laine, Kaisu Sirkka, Merja Salonen, esiasteen erityisluokanopettaja Leena Paunonen, lastentarhanopettajat Satu Väliahdet, Tarja Ahtiainen, Riikka Hyvärinen, päiväkodin johtaja Kirsi Torila, hyvinvointipäällikkö Eija Virtanen ja päivähoidonjohtaja Merja Hytönen. 13

14 Liite Kasvun ja oppimisen tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Tilanteen ja tuen tarpeen arviointi YLEINEN TUKI Tilanteen ja tuen riittämisen arviointi TEHOSTETTU TUKI Tilanteen ja tuen riittämisen arviointi ERITYINEN TUKI esioppilas huoltaja esiopettaja lastentarhanopettaja erityisopettaja erityislastentarhanopettaja OHR kuntoutustyöryhmä erityistyöntekijät ESI- OPETUS VASU ja esiopetussuunnitelma VASUkeskustelut seulontatehtävät jatkuva havainnointi TUEN TARVE aloittaa / jatkaa yleisen tuen piirissä kuntoutussuunnitelma / pedagoginen arvio pienryhmätoiminta konsultointi erityislastentarhanopettaja / erityisopettaja avustaja muu yleinen tuki OHR jatkuva seuranta annettu tuki on auttanut tuki riittää tuki ei riitä aloittaa / jatkaa tehostetun tuen piirissä oppimissuunnitelma tarvittaessa selvitys oppimisen etenemisestä ja saadusta tuesta toiminta oppimissuunnitelman mukaan OHR ja jatkuva seuranta annettu tuki on auttanut tuki riittää tuki ei riitä ei erityisen tuen tarvetta pedagogiseen selvitykseen perustuva ERITYI- SEN TUEN PÄÄTÖS aloittaa / jatkaa erityisen tuen piirissä HOJKS tuen päätökseen perustuva erityisopetus sekä muut esiopetuksen tukimuodot OHR ja jatkuva seuranta erityisen tuen tarve erityisopetuksen rehtori

15 Liite 2 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTOTOIMINNAN VUOSIYMPYRÄ/ ESI- JA ALKUOPETUKSEN NIVELVAIHE Tammikuu - Kirjalliset luvat vanhemmilta kouluvalmiustutkimuksiin - Kouluvalmiustutkimukset esioppilaille, joiden kouluvalmiuksista huolta alkaa seulonta psykologin yksilötutkimuksiin (psykologi käy yhdessä esiopettajan ja ELTOn kanssa ryhmätestatut läpi) -esikoululaisten vanhempainilta, koulun edustaja mukana -kevään aikana: - alkuopettajat käyvät tutustumassa esiopetukseen/tuleviin ekaluokkalaisiin - vaihtotunnit;esiopettaja/alkuopettaja vaihtavat paikkoja - esikoululaiset käyvät pienissä ryhmissä tutustumassa alkuopetukseen - kummioppilaiden valinta esikoululaisille ja yhteinen tapaaminen mahdollisesti ennen kesää Joulukuu - OHR-palaverit: kouluvalmiustutkimuksiin osallistujien päättäminen ja tiedon siirto toimijoiden välillä (ajankohta joulukuun alussa) (mukana esiopettaja, terveydenhoitaja ja psykologi) Marraskuu - VASU-keskustelut jatkuu - Seulontatehtävien tekeminen esioppilaiden kouluvalmiuden kehityksen seuraamiseksi jatkuu Lokakuu - VASU-keskustelut vanhempien kanssa - Seulontatehtävien tekeminen esioppilaiden kouluvalmiuden kehityksen seuraamiseksi jatkuu Syyskuu - OHR-palaverit: funktiona huolen siirto neuvolasta päiväkoteihin heti lukuvuoden alussa. (mukana esiopettaja, terveydenhoitaja ja psykologi) - VASU-keskustelut vanhempien kanssa alkaa - Seulontatehtävien tekeminen esioppilaiden kouluvalmiuden kehityksen seuraamiseksi alkaa - esikoululaisten vanhempainilta - syksyn aikana esiopettaja tutustumassa alkuopetukseen -kummioppilaat mukana esiopetuksen toiminnassa vuoden aikana Elokuu - Esioppilasta koskeva tiedonsiirtolomake päiväkoteihin perhepäivähoitajilta - Kirjalliset tiedonsiirtoluvat vanhemmilta esiopetuksen oppilashuoltotoimintaan Heinäkuu - Tulevien ekaluokkalaisten terveystarkastukset Helmikuu - Kouluvalmiustutkimukset esioppilaille, joiden kouluvalmiuksista huolta jatkuu (psykologi käy yhdessä esiopettajan ja ELTOn kanssa ryhmätestatut läpi) - Psykologin yksilötutkimukset tulevaa koulun aloitusta varten ja tarvittavat jatkoon ohjaukset alkaa -kouluun ilmoittautuminen Maaliskuu - Keskustelut vanhempien kanssa alkaa - Esioppilaiden kouluvalmiuden kehityksen edistymisen seuranta alkaa - Psykologin yksilötutkimukset jatkuu - Vanhempien hakemukset koulunkäynnin tukitoimia / lykkäystä varten Huhtikuu - OHR-palaverit: koulutulokaspalaverit alkaa (mukana rehtori, EO, alkuopettaja(t), esiopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja päivähoidon psykologi) / tiedon kulku puhelimitse (jos ei montaa lasta menossa samaan kouluun samasta esiopetusyksiköstä) -varhaiskasvatussuunnitelman siirto nivelpalaverissa (vanhempien lupa/kopio vasu:sta) - Keskustelut vanhempien kanssa jatkuu - Esioppilaiden kouluvalmiuden kehityksen edistymisen seuranta jatkuu - Psykologin yksilötutkimukset jatkuu - Vanhempien hakemukset koulunkäynnin tukitoimia / lykkäystä varten jatkuu Toukokuu -OHR-palaverit: koulutulokaspalaverit jatkuu - Psykologin yksilötutkimukset jatkuu - Vanhempien hakemukset koulunkäynnin tukitoimia /lykkäystä varten jatkuu -koulutulokkaiden vanhempainilta -ekaluokkalaisten kouluun tutustumispäivä Kesäkuu - Tulevien ekaluokkalaisten terveystarkastukset