LÄMMITYSTAPASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄMMITYSTAPASELVITYS"

Transkriptio

1 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 1/14 LÄMMITYSTAPASELVITYS Karhulanvaaran koulu Kuhmontie 3, Suomussalmi Helmikuu 2015 Vesa Ketola Skapat Energia Oy

2 Skapat Energia Oy Turuntie HÄMEENLINNA LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 2/14 Suomussalmen kunta Antti Westersund Kauppakatu Suomussalmi LÄMMITYSTAPAVERTAILU 1. Johdanto Lämmitystapavertailun kohteena ovat Suomussalmen kunnan Karhulanvaaran koulun rakennukset (yhteensä 7 rakennusta). Koulun rakennukset ovat olleet käyttämättöminä noin 10 vuotta, mutta ovat hyväkuntoisia. Koulurakennuksen I ja II rakennustilavuus on yhteensä m³ ja huoneistoala on 3619 m². Koulurakennuksen rakennusvuosi on 1961 ja peruskorjaus on tehty vuosina 1980 ja Koulurakennusta on laajennettu useaan otteeseen, viimeisin laajennus on vuodelta Oppilasasuntola 1 rakennustilavuus on 1400 m³ ja huoneistoala on 430 m². Oppilasasuntola 1 rakennusvuosi on Oppilasasuntola 1 on peruskorjattu vuonna Oppilasasuntola 2 rakennustilavuus on 1355 m³ ja huoneistoala on 412 m². Oppilasasuntola 2 rakennusvuosi on Oppilasasuntola 2 on peruskorjattu vuonna Oppilasasuntola 3 rakennustilavuus on 1350 m³ ja huoneistoala on 408 m². Oppilasasuntola 3 rakennusvuosi on Oppilasasuntola 4 rakennustilavuus on 1010 m³ ja huoneistoala on 306 m². Oppilasasuntola 4 rakennusvuosi on Asuinkerrostalo (Kuhmontie 3 E F) rakennustilavuus on 2280 m³ ja huoneistoala on 490 m². Asuinkerrostalon rakennusvuosi on Asuinkerrostalo on peruskorjattu vuonna Asuinrivitalo (Kuhmontie 3 G) rakennustilavuus on 1200 m³ ja huoneistoala on 331 m². Asuinrivitalon rakennusvuosi on Lisäksi alueella on traktoritalli / kalustovaja sekä navettarakennus, jotka eivät ole öljylämmityksen piirissä. Rakennusten yhteistilavuus on m³ ja pinta-ala on m².

3 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 3/14 Karhulanvaaran koulun rakennukset lämpiävät koulurakennuksen kellarissa olevilla öljykattiloilla (3 kpl). Öljykattiloiden tiedot: - Kattila 1 o Tasso VH-12 o Teho 552 kw o Valmistusvuosi 1992 o Poltin Oilon KP- 46 H o Polttimen valmistusvuosi Kattila 2 o Teho 420 kw o Valmistusvuosi ei tietoa o Poltin Oilon KP-38 H o Polttimen valmistusvuosi ei tietoa - Kattila 3 o Högfors 21 Nova o Teho 215 kw o Valmistusvuosi 1980-luku o Poltin Oilon KP 26 H o Polttimen valmistusvuosi 1990 Tasso VH-12 on öljykattiloista nuorin ja sitä voidaan käyttää varavoimalana lämmityspiikkien hoitoon. Maalämpölaitteet eivät mahdu kattilahuoneeseen. Maalämpölaitteet voidaan sijoittaa joko opettajien sosiaalitiloihin (väliseinällä erotettuna) tai maalämpölaitteet voidaan sijoittaa takapihalle erilliseen konttiin. Hakelaitos voidaan sijoittaa takapihalle omaan rakennukseen. Lämpökanaalia tarvitaan noin metriä. Hakelaitos lisäisi alueella raskasta liikennettä ja vaatisi ehkä teiden uudelleen suunnittelua. Tavoitteena on uudistaa kiinteistön lämmitysjärjestelmä ajantasaiseksi ja pienentää öljylämmityksestä tällä hetkellä aiheutuvaa suurta vuosittaista energiankäytön kustannusta. Uudistuksen tarvetta lisäävät öljyn hinnan kehitys ja siihen liittyvät uhat, jotka voivat nostaa lämmityskustannuksia merkittävästi. Tässä Skapat Energia Oy:n selvityksessä verrataan maalämpöä, hakelaitosta ja nykyistä lämmitystapaa eli lämmitysenergian tuottamiseen öljyllä. Lämmitystapaselvityksen vertailulaskelma perustuu asiakkaalta saatuun tietoon energian vuosikulutuksesta, järjestelmätoimittajilta saatuihin tarjouksiin, arvioon energian vuositarpeesta sekä kokemusperäiseen tietoon ja laskennallisiin arvioihin. Laskelmat on tehty RETScreen -ohjelmalla. RETScreen on tarkoitettu tukityökaluksi arvioitaessa erityyppisten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian teknologioiden energiantuotantoa ja säästöjä, elinkaarikustannuksia sekä taloudellisuutta. Selvityksen ja laskennan tulokset ovat parhailla mahdollisilla menetelmillä tuotettuja, mutta ne ovat arvioita. Säästöjen ja investoinnin tuottojen toteutuminen riippuu seurantavuosien lämpösummasta, energian hintakehityksestä, rakennusten energiatehokkuudesta ja käyttäjien kulutustottumuksista. Näistä johtuen säästö- ja investointilaskelma on Skapat Energia Oy:n sitoumuksetta antama arvio.

4 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 4/ Selvityksen hinnoittelu Kaikki selvityksessä esitetyt hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). 2. Lämmitystapaselvityksen lähtötiedot 2.1. Energian kulutustiedot Kiinteistöjen yhteiset energiankulutustiedot Vuosittainen öljynkulutus on noin l / vuosi Perusolettamukset Nykyisten kattiloiden huoltokustannukset vuodessa euroa. Öljyn hintana on käytetty öljyalan keskusliiton tilastosta arvioitua arvonlisäverotonta vuoden 2013 keskimääräistä hintaa joka oli 0,728 /l Kiinteistöjen vedenkulutuksesta ei ole tietoa. Öljynkulutustieto on ajalta jolloin koulu on ollut käytössä, mutta ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa, joten kulutustietoja ei ole normitettu. 3. Nykyinen lämmitysjärjestelmä 3.1. Yleistä Nykyinen lämmitys hoidetaan kevytöljykattiloista saatavalla lämmöllä. Kattilat 1 ja 3 ovat iäkkäät (uusin kattila on vuodelta 1992) mutta valurautaa joten niiden voi vielä olettaa kestävän pitkäänkin. Polttimet ovat vielä hyvässä kunnossa eikä välitöntä uusimistarvetta ole, mutta tarkastelujakson aikana ne pitää uusia. Säätölaitteissa ja kiertovesipumpuissa ei ole välitöntä uusimistarvetta. Kattila 2 on huonokuntoisin ja iäkkäin. Kattila pitäisi uusia tarkastelujakson aikana Edut Nykyinen järjestelmä on ollut toimintakuntoinen Järjestelmän mitoitus kattaa nykyisen lämmitystarpeen hyvin Nykyinen järjestelmä tunnetaan hyvin ja sitä osataan käyttää Investointi kustannukset ovat suhteellisen pienet 3.3. Haitat Öljyn hintakehitys on epävarmaa ja nousevaa Kiinteistö on riippuvainen öljyn toimitusvarmuudesta Öljyn varastointi edellyttää öljysäiliön kunnossapitoa Polttoaineen kuljetuksiin ja varastointiin liittyy riskejä Polttimet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa

5 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 5/14 Putkisto laitteineen on pian ainakin osin saneeraustarpeessa Lämmön hinta on korkea Nykyisellä järjestelmällä rakennuksen lämmitykseen hyödyksi tulevan lämmön hinta on noin 91 /MWh. Hinta on laskettu arvioidulla kevyen polttoöljyn hinnalla 2013, kattilahyötysuhde on oletettu olevan 80 % Perusolettamukset Nykyiseen järjestelmään oletetaan tehtävän 15 vuoden tarkastelujakson aikana korjauksia yhteensä eurolla pitäen sisällään kattilan nro 2 uusimisen ja kaikkien kattiloiden polttimien uusimisen. Öljysäiliöiden kunnosta ei ole tarkempaa tietoa. Öljysäiliöiden uusimista ei ole otettu huomioon laskelmissa. Nykyisen öljylämmitysjärjestelmän huolto- ja kunnossapitokulut ovat vuodessa Polttoaineen hintojen oletetaan nousevan 4,3 % vuodessa. (teollisuuden tuottajahintojen muutoksen mukaisesti) Rakennuksen lämmitysenergian tuotantotarpeeksi on arvioitu noin 2000 MWh/vuosi koko 15 vuoden tarkastelujakson ajan. 4. Maalämpöjärjestelmä 4.1. Yleistä Maalämpöjärjestelmät ovat viime vuosina nousseet suureen suosioon mietittäessä uuden lämmitysvaihtoehdon hankintaa. Maalämpötekniikka onkin kehittynyt paljon ja pumppujen ja porausten hinnat ovat myös laskeneet. Maalämpötoimittajia on kuitenkin paljon ja etenkin isoissa kohteissa järjestelmän suunnitteluun ja tarkkaan mitoitukseen kannattaa panostaa. Esimerkiksi lämmitysjärjestelmän optimoinnilla ja lämmönjakoverkon tasapainotuksella ennen maalämpöjärjestelmän asentamista voidaan saavuttaa kiinteistössä maalämmön kannalta edullisemmat olosuhteet mm. menoveden maksimilämpötilan suhteen, jolloin pystytään hyödyntämään tehokkaammin maalämpöä. Maalämpöratkaisuun liittyy usein lisäksi kunnalta pyydettävä toimenpidelupa. Maalämpöjärjestelmä kuluttaa energian tuottamiseen sähköä ja lisäenergiantarve tuotetaan tyypillisesti sähköllä, joten maalämpöratkaisua harkittaessa tulee huomioida lämpökeskukseen saatavilla oleva sähkösyöttö ja mahdollinen muutostarve riittävän virran saamiseksi nousujohdon ja sulakekoon osalta. Järjestelmän hintaan vaikuttaa myös maalämpöputkiston asennustapa joko maapiirinä tai kallioporauksena sekä porausvaihtoehdossa kalliopinnan syvyys kohteessa. Suurissa kohteissa kannattaa aina tehdä koeporaus jossa selviää kallion syvyys maanpinnalta sekä mitataan kaivon lämmönluovutuskyky. Tällöin tarvittava kaivojen kokonaismäärä ja syvyys voidaan määrittää tarkemmin ja investointikustannus saadaan optimoitua Edut Käyttökustannukset ovat matalat Oikein asennettu järjestelmä tarvitsee vain vähän huoltoa Lämmönlähde on ehtymätön Oikein mitoitetun järjestelmän lämmön toimitusvarmuus on erinomainen

6 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 6/14 Luotetun valmistajan maalämpöpumppujen elinikä on pitkä (20 30 vuotta) Maalämpökaivot soveltuvat myös tarvittaessa jäähdytykseen Käytetyllä sähkön määrällä saa enemmän lämpöä (Vuosihyötysuhde on vähintään 3) 4.3. Haitat Investointikustannus on suuri Maalämpötoimittajien ja laitteiden taso vaihtelee Mitoituksissa tehtävät virheet voivat vaikuttaa kustannussäästöihin merkittävästi Maalämpöpumppu edellyttää sähkötöitä ja mahdollisesti sulakekoon suurentamista Iso kohde vaatii suuren määrän porareikiä tai suuren pinta-alan maakeruupiirille 4.4. Perusolettamukset Sähkön hinta on 0,10 /kwh, hinta nousee keskimäärin 4,3 % vuodessa Järjestelmän huolto- ja kunnossapitokulut ovat noin vuodessa Järjestelmän investointiajaksi valitaan 15 vuotta Investointi toteutetaan ilman lainaa (koron vaikutusta ei ole huomioitu) Sähkötöiden hinta on huomioitu avaimet käteen paketin hinta-arviossa Muut oletukset ovat samat kuin nykyisellä järjestelmällä Perusolettamukset Tässä selvityksessä on maalämpöpumpun tehoksi valittu 420 kw. Lämpöpumpputehon nostaminen kasvattaa investointia tarpeettomasti ja pidentää takaisinmaksuaikaa. Porakaivoilla (35 kaivoa, aktiivisyvyys m) varustetun järjestelmän hinta avaimet käteen toimituksena on noin Hinnassa on huomioitu vanhojen laitteiden purkukustannukset. Lämmönkeruu ei ole toteutettavissa maakeruupiirillä, koska tontilla ei ole riittävästi tilaa maakeruupiirille. Lämpöpumpun tehoksi valitaan 420 kw jolloin tehonpeitto (osuus tarvittavasta kokonaislämmitystehosta) on noin 80 % ja energianpeitto (osuus tarvittavasta lämpöenergiasta) on 93 % Lämmönkeruu porakaivoista, yhteinen aktiivinen syvyys m Tarvittava lisälämpö on noin 100 MWh Ei täysitehoista varajärjestelmää Maalämpöpumpun hyötysuhde (COP) 3,0 Sähkön nousujohdon on oletettu riittävän lämpöpumppujen ja suorasähkölämmityksen tehontarpeeseen, sulakekokoa pitää suurentaa. Sähkötöiden hinta on huomioitu avaimet käteen paketin hinta-arviossa. Sähkömuutostöihin on arvioitu kuluvan noin Projektinhoitokustannukset ovat noin Muut oletukset ovat samat kuin nykyisellä järjestelmällä.

7 5. Pelletti / hakelämmitysjärjestelmä LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 7/ Yleistä Kotimainen ja ympäristöystävällinen tapa hoitaa rakennuksen lämmitys on siirtyä hakelämmitykseen. Ympäristöystävälliset ja paikalliset polttoaineet ovat myös tulevaisuuden polttoaineita katsottaessa kansallisia tavoitteita polttoaineiden käytössä ja energian tuotannossa. Hakelämmitys on myös lämmitysjärjestelmänä muuntautumiskykyisempi, jolloin polttoaineeksi kelpaa usein myös turve, vilja ja muut kiinteät polttoaineet kattilasta riippuen, mutta edellyttää käyttäjältään enemmän taitoa ja valvontaa. Siirtyminen hakelämmitykseen aiheuttaa kattilanvaihdon lisäksi tarpeen rakentaa polttoainesiilo halutulle polttoaineelle. Pellettisiilon tarvitsema tila on pienempi kuin hakesiilon. Hakkeen varastointiin voi liittyä myös home- ja kosteushaittoja. Lämmitysratkaisun kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi myös se voidaanko siilo ja lämmitysratkaisu asentaa olemassa oleviin tiloihin, vai joudutaanko uudelle lämmitysjärjestelmälle rakentamaan oma rakennus (lämpökontti), ja voidaanko nykyistä piippua hyödyntää uuden kattilan kanssa. Etenkin suuriin hakelämmitysratkaisuihin siirryttäessä on syytä huomioida myös tuhkan poiskuljetus ja nuohous menoeränä. Pelletti/hakelämpötoimittajat tarjoavat myös valmislämpösopimuksia, joissa asiakas maksaa ainoastaan käyttämästään lämmöstä ja tuotanto-, käyttö- ja kunnossapitokulut hoitaa lämmöntoimittaja. Siirryttäessä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin polttoaineisiin on mahdollista saada myös valtion tukea investointeihin. Pelletti/hakelämmitysjärjestelmään kuuluu: Kattila ja poltin Polttoaineen siirtojärjestelmä Polttoainevarasto (siilo) Savukaasuimuri (mahdollisesti) Savukaasupuhdistin (mahdollisesti) Tuhkasäiliö ja mahdollisesti tuhkaimuri Ohjauskeskus Piippu (kondensoiva kattila edellyttää ruostumattomasta teräksestä valmistettua sisäpiippua) Tässä selvityksessä käytetään uuden avaimet käteen hakejärjestelmän kokonaishinta-arviona , perustuen laitetoimittajan budjettitarjoukseen Edut Kotimaisuus Mahdollisuus hyödyntää paikallisia polttoaineentoimittajia Ympäristöystävällinen vaihtoehto Polttoaineen vaihto hakekattilassa helppoa Polttoaineen toimitusvarmuus on hyvä Imagohyöty 5.3. Haitat Savuhaitat

8 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 8/14 Pölyhaitat Investointikustannus on suuri Eri valmistajien laitteissa ja ratkaisuissa on eroja ja tuotekehitys on paikoittain keskeneräistä Polttoaineen kuljetus lisää liikennettä Polttoaineen varastointi edellyttää tilaa Polttoaineen varastointiin liittyy home- ja kosteuskysymyksiä Kiinteän polttoaineen kattilat tarvitsevat neste/kaasujärjestelmiä enemmän valvontaa, huoltoa ja osaamista 5.4. Perusolettamukset Kunta investoi hakelaitoksen ja paikallinen yrittäjä tuottaa lämmön. Paikallisen haketoimittajan hinnaston mukaan hakkeen hinta on noin 44 /MWh. Hinnat nousevat keskimäärin 4,3 % vuodessa. Uuden kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmän hyötysuhteeksi on arvioitu 80 %. Järjestelmän huolto- ja kunnossapitokulut ovat noin 1000 vuodessa Järjestelmän investointiajaksi valitaan 15 vuotta. Investointi toteutetaan ilman lainaa. Suunnittelun osuus projektissa on euroa. Hakelämpöjärjestelmän laskelmassa ei ole huomioitu kesäaikaista käyttöveden lämmitysmenetelmää (öljy). Muut oletukset ovat samat kuin nykyisellä järjestelmällä.

9 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 9/14 SELVITYKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6. Tulokset Laskelmissa on huomioitu inflaatio (2 %) sekä polttoaineen hinnannousu* (4,3 %). Tuloksissa esitetyt kuvat ovat RETScreen ohjelmasta. * Teollisuuden tuottajahintaindeksi muutos, yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden tuottajahinnat nousivat vuodessa 4,3 prosenttia, julkaistu Vertailulaskelmassa maalämpöpumppu on paras sekä suoran takaisinmaksun että pääoman tuoton suhteen. Alla on laskennan tuloksia taulukoituna. Suora Pääoman Lämpö Vuosittainen Järjestelmä takaisinmaksu tuotto /MWh elinkaarisäästö Maalämpö 5,7 20,3 % 33, Hake 5,6 20,8 % 44, Nykyinen öljy 91 Muut herkkyysanalyysit osoittavat että laskennan tulokset eivät oleellisesti muutu vaikka energian hinnat tai investoinnin suuruus poikkeaisivat ± 15% laskennassa käytetyistä arvoista. Suurin vaikutus on öljyn hinnan muutoksella mutta sen vaikutus on molemmissa vaihtoehdoissa samansuuntainen eikä ole oletettavaa että öljy halpenee.

10 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 10/14 7. Johtopäätökset Tässä lämmitystapaselvityksessä verrattiin Suomussalmen kunnan omistaman Karhulanvaaran koulun osoitteessa Kuhmontie 3, Suomussalmi sijaitsevien kiinteistöjen nykyisen öljylämmitysjärjestelmän korvaamista joko maalämpö- tai hakelämpöjärjestelmällä. Tarkastelujaksona käytettiin 15 vuotta ja maalämpö- ja hakelämpöjärjestelmää verrattiin suoraan vanhaan öljylämmitysjärjestelmään. Tehty vertailu perustuu asiakkaalta saatuun tietoon energian vuosikulutuksesta, arvioon energian vuosittaisesta tarpeesta sekä kokemusperäiseen tietoon ja laskennallisiin arvioihin. Vertailulaskenta suoritettiin RETScreen -ohjelmalla. Selvityksen ja laskennan tulokset ovat parhailla mahdollisilla menetelmillä tuotettuja, mutta ne ovat arvioita. Lämmitystapavertailun perusteella Karhulanvaaran koulun kiinteistöjen lämmitysmuodoksi kannattaa valita maalämpö nykyisen öljylämmityksen tilalle haettaessa edullisinta vaihtoehtoa lämmitykseen. Maalämmön ja hakelämmityksen takaisinmaksuajat ovat lähes samat, mutta maalämmöllä saadaan aikaan suurempi vuosittainen säästö. Vertailtaessa uuden maalämpö- sekä hakelämpöjärjestelmän käyttökustannuksia ja takaisinmaksuaikoja vanhaan öljylämmitysjärjestelmään, saatiin maalämpö kannattavimmaksi 15 vuoden tarkastelujaksolla haettaessa parasta pääoman tuottoa. Järjestelmän takaisinmaksuajaksi tuli 5,7 vuotta. Maalämmöllä saavutetaan nykyisillä sähkön ja kevyt öljyn hinnoilla vuosittain säästö lämmityskuluissa nykyiseen öljylämmitykseen verrattuna. Energiakulujen noustessa vuosittain 4,3 % on kassavirta 15 vuoden jälkeen Hakelämmön vuosittainen säästö , takaisinmaksu aika on 5,6 vuotta ja kassavirta 15 vuoden jälkeen Lämmitysvaihtoehdot on tässä selvityksessä laskettu kaikille öljylämmityksen piirissä oleville rakennuksille. Oppilasasuntoloiden 1 4 tulevasta käyttöasteesta ei ole tietoa. Oppilasasuntoloiden rakennustilavuus on m³, joka on kokonaistilavuudesta noin 20 %. Maalämpölaitteet voisi jakaa myös niin, että varsinaisella koulurakennuksella olisi oma maalämpölaitteistonsa ja asuin rivitalolla ja kerrostalolla olisi oma maalämpölaitteistonsa. Oppilasasuntoloiden peruslämpö pidettäisiin yllä koulurakennuksen lämmitysjärjestelmällä, kunnes tiedetään oppilasasuntoloiden tuleva käyttöaste. Tämän järjestelyn etuna olisi myös iäkkäiden lämpökanaalien korjaustarpeen pieneneminen ja lämmönhukka. Jakaminen kahteen lämmitysjärjestelmään ei vaikuta suuresti investointikustannuksiin.

11 8. Liitteet LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 11/14 Kuvissa 1 ja 2 on esitetty maalämpö- sekä hakelämpöprojektien kustannukset verrattuna vanhaan öljylämmitysjärjestelmään. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty kumulatiivinen kassavirta kussakin projektissa. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty laskennan herkkyysanalyysit (investoinnin määrän ja energian hinnan ± 15% muutoksen vaikutus takaisinmaksuaikaan).

12 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 12/14 Kuva 1: RETScreen vertailulaskenta öljy / maalämpö Projektin kustannukset ja säästöt/tuloyhteenveto Vuosittaiset kassavirrat Vuosi Ennen veroja Verojen jälkeen Kumulatiivinen Kannattavuuslaskelma 0,0% 0 # Kehitys 0,0% Suunnittelu 0,0% Sähköntuotantojärjestelmä 0,0% Lämmitysjärjestelmä 100,0% Jäähdytysjärjestelmä 0,0% Käyttäjän määrittelemä 0,0% Energiatehokkuustoimet 0,0% Infrastruktuuri ja sekalaiset 0,0% Investointikustannukset yhteensä 100,0% Tuet ja avustukset Vuosittaiset kust. ja velanlyhennykset Käyttö ja kunnossapito Polttoainekustannukset - ehdotettu esimerkki Velan lyhennykset - 0 vv Vuosikustannukset yhteensä Kausikustannukset (tuotot) Arvo projektin päättyessä - kustannus Vuosittaiset säästöt ja tulot Polttoainekustannukset - perusesimerkki Sähkön myyntitulot GHG vähennystulot - 0 vv Bonustulot asiakasmaksuista (hyvitys) Muut tulot (kustannukset) - vv CE tuotantotulot - vv Vuosittaiset säästöt ja tulot yhteensä Taloudellinen kannattavuus Ennen veroja IRR - pääoma Ennen veroja IRR - varallisuus Verojen jälkeen IRR - pääoma Verojen jälkeen IRR - varallisuus Takaisinmaksuaika Pääoman tuotto Nettonykyarvo Vuosittaiset elinkaarisäästöt Tuotto-kustannus (B-C) suhde Velan hoitokulut Energian tuotantokustannus GHG vähennyskustannukset % 20,3% % 20,3% % 20,3% % 20,3% v. 5, v. 5, /vuosi , Ei velkaa /MWh /tco2 (189)

13 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 13/14 Kuva 2: RETScreen vertailulaskenta öljy / hake Projektin kustannukset ja säästöt/tuloyhteenveto Vuosittaiset kassavirrat Vuosi Ennen veroja Verojen jälkeen Kumulatiivinen Kannattavuuslaskelma 0,0% 0 # Kehitys 0,0% Suunnittelu 0,0% Sähköntuotantojärjestelmä 0,0% Lämmitysjärjestelmä 100,0% Jäähdytysjärjestelmä 0,0% Käyttäjän määrittelemä 0,0% Energiatehokkuustoimet 0,0% Infrastruktuuri ja sekalaiset 0,0% Investointikustannukset yhteensä 100,0% Tuet ja avustukset Vuosittaiset kust. ja velanlyhennykset Käyttö ja kunnossapito Polttoainekustannukset - ehdotettu esimerkki Velan lyhennykset - 0 vv Vuosikustannukset yhteensä Kausikustannukset (tuotot) Arvo projektin päättyessä - kustannus Vuosittaiset säästöt ja tulot Polttoainekustannukset - perusesimerkki Sähkön myyntitulot GHG vähennystulot - 0 vv Bonustulot asiakasmaksuista (hyvitys) Muut tulot (kustannukset) - vv CE tuotantotulot - vv Vuosittaiset säästöt ja tulot yhteensä Taloudellinen kannattavuus Ennen veroja IRR - pääoma Ennen veroja IRR - varallisuus Verojen jälkeen IRR - pääoma Verojen jälkeen IRR - varallisuus Takaisinmaksuaika Pääoman tuotto Nettonykyarvo Vuosittaiset elinkaarisäästöt Tuotto-kustannus (B-C) suhde Velan hoitokulut Energian tuotantokustannus GHG vähennyskustannukset % 20,8% % 20,8% % 20,8% % 20,8% v. 5, v. 4, /vuosi , Ei velkaa /MWh /tco2 (128)

14 Kumulatiiviset kassavirrat ( ) Kumulatiiviset kassavirrat ( ) LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 14/14 Kuva 3: Kumulatiivinen kassavirta maalämpöjärjestelmälle Kumulatiivinen kassavirta käyrä Vuosi Kuva 4: Kumulatiivinen kassavirta hakejärjestelmälle Kumulatiivinen kassavirta käyrä Vuosi

15 LÄMMITYSTAPASELVITYS Sivu 15/14 Kuva 5: Laskennan herkkyysanalyysi_maalämpö: Analysoi Herkkyysalue Pääoman tuotto 15 % Kynnysarvo v. Polttoainekustannukset - perusesimerkki % -8 % 0 % 8 % 15 % % 5,6 6,0 6,4 6,8 7, % 4,9 5,3 5,6 6,0 6, % 4,3 4,7 5,0 5,4 5, % 3,9 4,2 4,6 4,9 5, % 3,6 3,9 4,2 4,4 4,7 Polttoainekustannukset - ehdotettu esimerkki % -8 % 0 % 8 % 15 % % 4,0 4,4 4,7 5,0 5, % 4,2 4,5 4,9 5,2 5, % 4,3 4,7 5,0 5,4 5, % 4,5 4,9 5,2 5,6 5, % 4,7 5,1 5,5 5,8 6,2 Velan korkotaso % -15 % -8 % 0 % 8 % 15 % 0,00% -15 % 4,3 4,7 5,0 5,4 5,7 0,00% -8 % 4,3 4,7 5,0 5,4 5,7 0,00% 0 % 4,3 4,7 5,0 5,4 5,7 0,00% 8 % 4,3 4,7 5,0 5,4 5,7 0,00% 15 % 4,3 4,7 5,0 5,4 5,7 Kuva 6: Laskennan herkkyysanalyysi Hake: Analysoi Herkkyysalue Pääoman tuotto 15 % Kynnysarvo v. Polttoainekustannukset - perusesimerkki % -8 % 0 % 8 % 15 % % 5,8 6,3 6,7 7,2 7, % 4,9 5,3 5,7 6,1 6, % 4,3 4,6 4,9 5,3 5, % 3,8 4,1 4,4 4,7 5, % 3,4 3,6 3,9 4,2 4,4 Polttoainekustannukset - ehdotettu esimerkki % -8 % 0 % 8 % 15 % % 3,8 4,1 4,4 4,7 5, % 4,0 4,3 4,6 5,0 5, % 4,3 4,6 4,9 5,3 5, % 4,6 4,9 5,3 5,6 6, % 4,9 5,3 5,7 6,0 6,4 Velan korkotaso % -15 % -8 % 0 % 8 % 15 % 0,00% -15 % 4,3 4,6 4,9 5,3 5,6 0,00% -8 % 4,3 4,6 4,9 5,3 5,6 0,00% 0 % 4,3 4,6 4,9 5,3 5,6 0,00% 8 % 4,3 4,6 4,9 5,3 5,6 0,00% 15 % 4,3 4,6 4,9 5,3 5,6

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE KOSKIEN HIRSILÄN KOULUN LÄMMITYSTAVAN UUSINTAA

VALTUUSTOALOITE KOSKIEN HIRSILÄN KOULUN LÄMMITYSTAVAN UUSINTAA Kaupunginvaltuusto 34 18.05.2015 Kaupunginhallitus 193 08.06.2015 Tekninen lautakunta 92 28.10.2015 Kaupunginhallitus 306 16.11.2015 Kaupunginvaltuusto 70 30.11.2015 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN HIRSILÄN KOULUN

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b MIKSI MAALÄMPÖ? 1. KAUKOLÄMMÖN JAKOKESKUS TULI IKÄNSÄ (22 V) PUOLESTA UUSITTAVAKSI MIKSI

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28235 Raportti 1 (7) Laasonen Ville Sisällysluettelo

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Luku 4 Sähkön kilpailutus Luku 4 Sähkön kilpailutus Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Sähkönkulutustiedot Kilpailutus Tarjousvertailu Sopimukset 2 YLEISTÄ 3 Sähköenergialasku

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Yhteenveto 5.2.2014 Global Research & Data Services Kyselyn tarkoitus Tämän kyselyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN Hajautetun tuotannon seminaari 9.9.2016 SISÄLTÖ Pöyryn TEAS-selvitys

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

SUURET SÄÄSTÖT KIINTEISTÖN LÄMMITYSKUSTANNUKSIIN: POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTORATKAISUT VALVOTUSTI ELINKAARIMALLILLA

SUURET SÄÄSTÖT KIINTEISTÖN LÄMMITYSKUSTANNUKSIIN: POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTORATKAISUT VALVOTUSTI ELINKAARIMALLILLA www.kaukora.fi/jaspi-lto www.talotohtori.fi SUURET SÄÄSTÖT KIINTEISTÖN LÄMMITYSKUSTANNUKSIIN: POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTORATKAISUT VALVOTUSTI ELINKAARIMALLILLA EI ENÄÄ LÄMPÖÄ HARAKOILLE - TUNTUVAT SÄÄSTÖT

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

3 KOHTAA ONNISTUMISEN JOILLA VARMISTAT MAALÄMPÖPROJEKTISI. [ Opas maalämpöpumpun ostajalle ]

3 KOHTAA ONNISTUMISEN JOILLA VARMISTAT MAALÄMPÖPROJEKTISI. [ Opas maalämpöpumpun ostajalle ] 3 KOHTAA JOILLA VARMISTAT MAALÄMPÖPROJEKTISI ONNISTUMISEN [ Opas maalämpöpumpun ostajalle ] 1. Lukijalle Maalämpö on ympäristöystävällinen ja huoleton lämmitysjärjestelmä, jonka avulla voit pienentää lämmityskulujasi,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

REFERENSSIT Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille

REFERENSSIT Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille Tarjoamme mielenrauhaa toimittamalla taloyhtiöllesi nerokkaat energiansäästöratkaisut, jotka tuottavat aidosti tulosta. Lue lisää toteuttamistamme energiaratkaisuista,

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta www.jäspi.fi Jäspi Öljykattilat Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta Jäspi Eco 17 ja 30 Lux Jäspi Basic ja Jäspi Premium ilma-vesilämpöpumppuratkaisut Öljylämmitystalossa on mukava asua Ölylämmitys

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

ARVIO. LPR:n itä-alueen koulujen ja päiväkotien CO 2 -päästöistä

ARVIO. LPR:n itä-alueen koulujen ja päiväkotien CO 2 -päästöistä 07.12.2011 v1.1 ARVIO LPR:n itä-alueen koulujen ja päiväkotien CO 2 -päästöistä Lappeenrannan seudun ympäristötoimi PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375 ymparistotoimi.kirjaamo@lappeenranta.fi

Lisätiedot