ENERGIATEHOKAS JA EKOLOGINEN RAKENTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIATEHOKAS JA EKOLOGINEN RAKENTAMINEN"

Transkriptio

1 ENERGIATEHOKAS JA EKOLOGINEN RAKENTAMINEN

2 TA-Yhtymä Espoo, päätoimipiste Helsinki Hämeenlinna Jyväskylä Kittilä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Asiakaspalvelukeskus Sinikalliontie 14, Espoo Kivikonkaari 38, Helsinki Sahratie 5 A 19, Hämeenlinna Väinönkatu 15B, Jyväskylä Tunturitie 205, c/o Hotelli Levi Panorama, Levi Microkatu 1 M-osa, 5. krs, Kuopio Hämeenkatu 5, Lahti Rautatienkatu 28, Oulu Tuomiokirkonkatu 34 B, 2. krs, Tampere Linnankatu 45, piharak. 3. krs, Turku

3 Sisällys Valtakunnallinen asuntojen omistaja ja rakennuttaja... 5 Energiankulutuksen hallinta asumisen olosuhteista tinkimättä... 7 Vantaan asuntomessujen puukerrostalo... 9 Puukerrostalon koerakentamishanke PuuMera... 9 Oulun passiivikerrostaloprojekti Passiivikerrostalo numero 3: Rita-aukiontie Viherrakentamisen tutkimus- ja kehityshanke Vihreistä vihrein -kortteli Helsingin Jätkäsaareen Maalämpö Öljylämmityksestä maalämpöön Aluelämpöä ja -sähköä pien-chp-laitoksesta Valtakunnallinen RESCA-hanke Pien-CHP Energian tuottaminen Huoneistokohtaiseen mittaukseen perustuva lämmityksensäätö SiMAP-lämmityksensäätöjärjestelmä Leanheat-konsepti Kaukolämmön kysyntäjousto Poistoilman lämmöntalteenotto Energiansäästöä LED-valaistuksella Auringonsäteilystä lämpöä ja sähköä Aurinkokeräimet Aurinkopaneelit Vedensäästö

4

5 Valtakunnallinen asuntojen omistaja ja rakennuttaja TA-Yhtiöt on valtakunnallinen asuntojen omistaja ja rakennuttaja. Asuntomme ovat pääosin vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöiden asuntokanta käsittää tällä hetkellä noin asuntoa. Uudistuotantoa valmistuu yli tuhannen asunnon vuosivauhtia, joten asuntokanta tulee laajenemaan noin asuntoon vuoden 2015 loppuun mennessä. Asuntokanta kattaa kaikki Suomen isoimmat kaupungit. Toimistomme sijaitsevat Espoossa, Helsingissä, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Kittilässä. Asuntojen omistamisesta, isännöinnistä ja markkinoinnista vastaavat TA-Yhtymä Oy, TA-Asumisoikeus Oy, Taova Oy, Tarveasunnot Oy ja TA-Asunnot Oy. Uudisrakentamisesta sekä peruskorjaustoiminnasta vastaa TA-Rakennuttaja Oy ja hankintatoiminnasta Tapartia Oy. Tässä julkaisussa esitellään toimenpiteitämme kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. TA-Yhtiöiden tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen asumisolosuhteista ja viihtyvyydestä tinkimättä. 5

6 6 Kivikonkaari 38, Helsinki TA-Asumisoikeus Oy

7 Energiankulutuksen hallinta asumisen olosuhteista tinkimättä Asumisen osuus energian loppukäytöstä on Suomessa varsin merkittävä. Vuonna 2013 asumiseen kuluva energia oli yhteensä noin 63,4 TWh, mikä oli noin 21 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Energian hinnan nousu ja ympäristöarvojen merkityksen korostuminen ovat saaneet kiinteistöjen omistajat etsimään ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Asumisen energiankulutuksesta ylivoimaisesti suurin osa menee lämmitykseen. Vuonna 2013 tilojen ja käyttöveden lämmitykseen kuluva energia oli noin 55,1 TWh. Tällöin lämmityksen osuus oli noin 87 % asumisen kokonaisenergiankulutuksesta. Lämmityksen energiankulutuksen vähentämisellä on merkittävä vaikutus asuinrakennuksen energiatehokkuuteen. Asumisessa energiaa kuluu moniin eri kohteisiin, ja kulutuksen vähentämiseen on monenlaisia mahdollisuuksia. Pyrittäessä pienentämään energian- kulutusta seurannalla on oleellinen merkitys. Kulutuksen syste maattisella tarkastelulla, uusilla teknisillä ratkaisuilla sekä kehittyneillä rakennusmateriaaleilla voidaan säästää huomattava määrä energiaa. Energiansäästö on mahdollista toteuttaa siten, että asumisolosuhteet eivät huonone. TA-Yhtiöt on vastuullinen yhtiö, joka pyrkii toiminnassaan minimoimaan ympäristövaikutukset. Koska energiankulutuksella on suora vaikutus asumiskustannuksiin, energiatehokkuuden parantaminen koituu ympäristön lisäksi asukkaiden hyväksi. TA-Yhtiöt pyrkii pienentämään omistamiensa asuntojen energiankulutusta kohteiden ominaispiirteet huomioiden. Olemassa olevan asuntokannan osalta energian säästämiseksi on käytettävissä laaja valikoima erilaisia toimenpiteitä. Säästötoimenpiteitä priorisoidaan toteutettavaksi kustannustehokkuuden ehdoilla. 7

8 Rubiinikehä 1a 7 kerrosta 186 asuntoa Huoneistoala asm 2 Rakennusoikeus kem 2 1. kerros betonia Kerroskorkeus 3,2 m 3000 m 3 puutavaraa/6000 m 3 tukkia/120 tukkirekkaa Ilmanvuotoluku alle 0,6 1/h VTT:n määrittelemä passiivitalo Energiatehokkuusluokka B TA-Asumisoikeus Oy 79 asuntoa, asuntojen keskimääräinen pinta-ala 60 m 2 Suomen Vuokrakodit Oy 107 asuntoa 8 ARKKITEHTITOIMISTO VUORELMA ARKKITEHDIT OY

9 Vantaan asuntomessujen puukerrostalo Puukerrostalon koerakentamishanke PuuMera TA-Yhtiöt toteutti Suomen Vuokrakodit Oy:n kanssa Vantaan asuntomessuille Suomen laajimman puukerrostalokokonaisuuden. Yhteis työssä Vantaan kaupungin ja Rakennusliike Reponen Oy:n kanssa toteu tettu Puu- Mera-kerrostalokortteli on Valtion asuntorahaston hinta- ja laatuhyväksymä kohde. Kokonaisuudessaan kohteen rakennusoikeus on kem 2 ja asuinpinta-ala on yhteensä asm 2. Kohteeseen pääsee tutustumaan Vantaan asuntomessuilla. ovat esimerkiksi maantasoisen autopaikkakerroksen toteuttaminen puukerrostalokohteeseen, taloteknisten järjestelmien integroiminen puurakennejärjestelmän asettamilla reunaehdoilla sekä passiivitasoisen suuren puukerrostalokohteen toteuttaminen aurinkoenergiaa hyödyntäen. Hankkeessa tutkitaan myös rakentamisvaiheen vaihtoehtoisia sääsuojaratkaisuja rakentamisprosessin laadun parantamiseksi sekä rakenteiden kosteusrasituksien pienentämiseksi. Olemme tottuneet rakennusliikevetoisesti viemään erilaisia asuntorakentamiseen liittyviä kehittämisprojekteja. Tässä Vantaan PuuMera kerrostalokorttelihankkeessa on kuitenkin kyse sen luokan kehittämisasioista, että on erinomaista päästä tekemään yhteistyötä Suomen parhaimpien ja innovatiivisimpien rakennuttajien kanssa, toteaa Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela ja jatkaa On poikkeuksellista, että tilaajatahojen kanssa myös kaupungilta löytyy osaamista, kokemusta ja rohkeutta viedä ilman viivytyksiä valmistelua eteenpäin. Rubiinikehä 1 puukerrostalo täyttää passiivienergiatalon vaatimukset ja sen energiatehokkuusluokka on B. Puukerrostalorakentaminen on Suomessa vielä kehitysvaiheessa, joten hankkeesta on tarkoitus kerätä tutkimustietoa vastaavia projekteja varten. Hankkeessa tutkittavia asioita ARKKITEHTITOIMISTO VUORELMA ARKKITEHDIT OY 9

10 Rita-aukiontie 18 Kaksi viisikerroksista taloa 43 asuntoa Huoneistoala yhteensä 2540,5 m 2, bruttoala 3888 m 2 Energiatehokkuusluokka A, E-luku noin 67 kwh/m 2 Valmistunut vuonna

11 Passiivikerrostalo numero 1: Isopurjeentie 5 Passiivikerrostalo numero 2: Rita-aukiontie 14 Oulun passiivikerrostaloprojekti Passiivikerrostalo numero 3: Rita-aukiontie 18 Rita-aukiontie 18 passiivikerrostalossa otettiin oppia kahdesta aikaisemmin toteutetusta passiivitalohankkeesta. Huomattavin muutos edellisiin oli, että kohteelta edellytettiin omaa sähköntuotantoa. Rakennuksen katolle asennettiin aurinkopaneelit, joiden tuottamaa sähköä on mahdollista myydä valtakunnalliseen sähköverkkoon. Lisäksi rakennukseen toteutettiin jäte veden lämmöntalteenottojärjestelmä. Lämmöntalteenotto on mahdollista vain harmaasta vedestä, jota syntyy peseytymisessä sekä pyykin ja astioiden pesussa. Nimitystä musta vesi käytetään likaisesta WC-jätteestä. Mustan ja harmaan veden erottamiseksi kohteeseen jouduttiin tekemään kaksi erillistä viemäriverkostoa. Harmaasta vedestä talteen otettu lämpöenergia käytetään käyttöveden esilämmitykseen. Tekniset tiedot Vuotoilma 0,6 l/h U-arvot (W/m 2 K) - yläpohja 0,09 - seinät 0,13 - alapohja 0,14 - ikkunat 0,50 Aurinkokeräimiä yhteensä 140 m 2, noin 3,3 m 2 /asunto Aurinkopaneeleita 100 m 2, noin 2,3 m 2 /asunto Ilmanvaihdon esilämmitys/viilennys kuudesta porakaivosta Keskitetty ilmanvaihto sisältäen lämmöntalteenoton Harmaan veden lämmöntalteenotto Rita-aukiontie 18, ENERGIATASE Energian kulutus Ilmaisenergia Ostoenergia Tilojen lämmitys 120 Lämpimän käyttöveden valmistus 180 Kiinteistösähkö 70 IV:n esi- ja jälkilämmitys 110 Aurinkokeräimet 40 Aurinkopaneelit 12 Porakaivot 80 Jäteveden lämmöntalteenotto 50 Kaukolämpö 240 Sähköliittymä 58 Yhteensä MWh/vuosi 11

12 Länsisatamankatu 36 Hyväntoivonkatu 4 Asumisoikeusasunnot 55 asuntoa Asuntojen keskipinta-ala 61 m kem 2 Vuokra-asunnot 66 asuntoa Asuntojen keskipinta-ala 59 m kem 2 12 VIHREISTÄ VIHREIN -KERROSTALO (ARKKITEHTUURI- JA MUOTOILUTOIMISTO TALLI)

13 Viherrakentamisen tutkimus- ja kehityshanke Vihreistä vihrein -kortteli Helsingin Jätkäsaareen TA-Yhtiöt toteuttaa osana Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa viherrakentamiseen keskittyvän kerrostalohankkeen Helsingin Jätkäsaareen. Hanke on Valtion asuntorahaston korkotukemaa tuotantoa ja pitää sisällään sekä asumisoikeusasuntoja että vuokra-asuntoja. Hankkeessa tutkitaan urbaaniin kaupunkiympäristöön soveltuvaa viherrakentamista. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yhdessä Helsingin yliopiston asian tuntijoiden, Aalto-yliopiston ympäristötaiteen laitoksen sekä viherasiantuntija Roslings Manor Gardensin kanssa. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää muun muassa viherkattojen vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Lisäksi selvitetään toimiiko viherkatto vesikatteen mekaanisena suojana ja kuinka se vaikuttaa hulevesien laatuun. Julkisivujen osalta tutkitaan viherrakentamisen vaikutusta auringosta aiheutuvan ylilämmön hallintaan. Biodiversiteettikatto Hedelmäpuumetsä Työnimellä Vihreistä vihrein -kaupunkikortteli käsittää kaksi 6 8 kerroksista asuintaloa, joissa on yhteensä 121 asuntoa. Niistä 55 on asumisoikeusasuntoja ja 66 vuokra-asuntoja. Rakennusten kaksi ylintä kerrosta on porrastettu niin, että katoista muodostuu viherkattopihoja. Katoille on tarkoitus sijoittaa keittiöpuutarha viljelylaatikkoineen ja kasvihuoneineen, yhteissaunatiloihin liittyviä hedelmäpuutarhoja sekä biodiversiteettikattoja. Rakennusten julkisivulle on suunniteltu laitettavaksi kasviritilöitä ja parvekkeiden istutuslaatikoita. Lisäksi rakennuksen seinille asennetaan teräk siset vaijerirakenteet, joiden varassa erilaiset köynnöskasvit pääsevät kasvamaan. Keittiöpuutarha Viherkattojen kolme eri tasoa 13

14 14 Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä mahdollistaa jopa kahden kolmasosan säästöt lämmityksen ostoenergian osalta.

15 Maalämpö Maalämpö on maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta auringonsäteilystä peräisin olevaa lämpöenergiaa. Käytännössä auringonsäteily varastoituu ainoastaan maaperän pintakerrokseen, sillä Suomen leveysasteella maalämpö ulottuu enintään 15 metrin syvyyteen. Sitä syvemmältä saatava lämpö on ns. geotermistä energiaa, joka on peräisin maapallon sisuksissa tapahtuvista radioaktiivisista hajoamisista. Puhekielessä maalämmöllä tarkoitetaankin yleensä geotermistä energiaa. Maalämpöpumppu kerää lämpöä maahan tai veteen asennetusta lämmönkeruuputkistosta. Yleisin ratkaisu ovat pystykaivot, jotka ulottuvat tyypillisesti m:n syvyyteen. Näissä syvyyksissä lämpötila on vakio vuoden ajasta riippumatta. Maalämpöpumppua voidaankin kesäaikaan käyttää myös viilennykseen. Maalämmön hyödyntämisen suosio on kasvanut nopeasti etenkin uusissa omakotitaloissa. Nykyisin lähes joka toiseen uuteen omakotitaloon asennetaan maalämpöpumppu. Maalämpöpumppuja käytetään myös isommissa kiinteistöissä, mutta selvästi vähemmän kuin omakotitaloissa. Viime vuosina maalämpöpumppujen käyttö saneerauskohteissa on yleistynyt. Kiinteistöissä, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, maalämpöjärjestelmän asentaminen ei edellytä muutoksia lämmönjakeluverkostoon. Öljylämmityksestä maalämpöön Öljyn hintakehityksen johdosta TA-Yhtiöissä päätettiin vuonna 2011 siirtää öljylämmitteiset kiinteistöt maalämpöön. Vuosien 2011 ja 2014 välisenä aikana korvattiin 13 kohteessa vanhat öljypolttimet maa lämpöpumpuilla. Kaikissa kohteissa tontti ja maaperä mahdollistivat keruupiirien toteuttamisen pystykaivoilla. Vanhojen öljysäiliöiden poistamisen seurauksena kiinteistöihin syntyi myös lisää varastotilaa. Yhdessä kohteessa vanha öljykattila jätettiin lisälämmönlähteeksi maalämpöjärjestelmän rinnalle. Maalämpöjärjestelmä on mitoitettu siten, ettei se kata kaikkea lämmitystarvetta. Tehohuippujen aikana tarvittava lisäenergia tuotetaan öljykattilalla. Muissa kohteissa tehontarpeen huiput katetaan vesivaraajiin integroiduilla sähkövastuksilla. Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä mahdollistaa jopa kahden kolmasosan säästöt lämmityksen ostoenergian osalta. Nykyisillä energian - hinnoilla tämä tarkoittaa myös vastaavaa säästöä lämmityskustannuksissa. Huono puoli maalämpöjärjestelmässä on, että sen investointikustannukset ovat korkeat. Ostoenergian kustannussäästöt ovat kuitenkin niin huomattavat, että maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika on tyypillisesti vain 5 8 vuotta. 15

16 Liikkujantie 19 Kiinteistö Oy Oulun Tarve 8 rivitaloa 32 asuntoa Huoneistoala yhteensä m 2 Energiatehokkuusluokka A, E-luku 60 kwh/m 2 Valmistunut vuonna ARKKITEHTUURITOIMISTO KIMMO LYLYKANGAS OY

17 Aluelämpöä ja -sähköä pien-chp-laitoksesta Valtakunnallinen RESCA-hanke Oulun Kivikkokankaan kaupunginosaan rakennetaan valtakunnallisen RESCAhankkeen pilottialue. RESCA-hankkeen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupunkiympäristössä. TA-Yhtiöt osallistuu pilottiin rakennuttamalla alueelle kahdeksan rivitaloa käsittävän asunto-osakeyhtiön Kiinteistö Oy Oulun Tarve, Liikkujantie 19. Pien-CHP Pien-CHP:llä (Combined Heat and Power) tarkoitetaan pienen kokoluokan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa, jossa sähkön tuotantoteho on noin 1 2 MW e. Lämpöteho on tällöin noin 3 5 MW h. Yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon etu on korkea kokonaishyötysuhde, joka on usein Liikkujantie 19:n asunnot ovat Valtion asuntorahaston korkotukemia vuokraasuntoja. Kohteessa on 32 asuntoa joiden yhteenlaskettu huoneistoala on m 2. Kiinteistö on energian suhteen lähes omavarainen. Tarvittava lämpöenergia tuotetaan puuhakkeen kaasutukseen perustuvassa pien-chplaitoksessa. Lämpöenergian lisäksi laitos tuottaa rakennusten tarvitseman kiinteistösähkön. Ylimääräinen sähköenergia myydään paikalliselle energiayhtiölle, joka toimittaa asukkaiden ostaman sähköenergian. CHP-laitoksen lisäksi jokaisella rakennuksella on oma porakaivo, jossa kiertävää nestettä käytetään talvella tuloilman esilämmitykseen ja kesällä viilennykseen. tco 2 e/a Energiakäytön CO 2 e-päästöt Kiinteistö Oy Oulun Tarve, Liikkujantie 19 Tilojen lämmitys Käyttöveden lämmitys Ilmanvaihdon sähköenergia Kuluttajalaitteet ja valaistus Rakennuksissa käytettyjen rakenteiden U-arvot täyttävät Suomen rakenta- 20 mismääräyskokoelmassa määritellyt passiivitalon vaatimukset. Rakennusten 15 E-luku on 60 kwh/m 2 ja ne sijoittuvat energiatehokkuusluokkaan A CHP Maalämpö Kaukolämpö Suora sähkö Hiilipäästöt eri lämmitysmuodoilla 17

18 18

19 yli 90 %. Sähkön- ja lämmöntuotannon hyötysuhteet vaihtelevat teknologiasta riippuen. Tyypillisesti sähköntuotannon hyötysuhde on % ja lämmön %. Liikkujantie 19:een toteutetussa pien-chp-voimalassa käytetään kaasumoottoriteknologiaa. Sen toiminta perustuu puuhakkeesta pyrolyysireaktiolla tuotettavaan biokaasuun. Puuhakkeesta tuotettava biokaasu sisältää runsaasti vetyä ja hiilimonoksidia, eikä polttoprosessissa näin ollen synny juuri lainkaan ympäristölle haitallisia päästöjä. Voimalan sähköhyötysuhde on noin 25 % ja lämpöhyötysuhde noin 65 %. Energian tuottaminen Liikkujantie 19, ENERGIATASE Energiankulutus Energiantuotanto Tilojen lämmitys 135 Lämpimän käyttöveden valmistus 125 Kiinteistösähkö 70 IV:n esi- ja jälkilämmitys 50 Myytävä sähköenergia 40 CHP-laitos, lämpöenergia 290 CHP-laitos, sähköenergia 110 Lämpöenergia porakaivosta 20 Yhteensä MWh/vuosi Pien-CHP-voimalan kannattavuus riippuu kaukolämmön hinnoittelusta. Tällä hetkellä kannattavuutta heikentävät Oulun alueen edullinen kaukolämpö sekä pien-chp-voimalan huoltokustannukset. Pien-CHP-voimalan ehdoton etu on vähäiset hiilipäästöt. Maalämpöön, kaukolämpöön ja suoraan sähkö lämmitykseen verrattuna se on selvästi vähäpäästöisin lämmitysjärjestelmä. Lisäksi laitos tuottaa sähköä ja lämpöä mahdollisen sähkökatkon aikana Polttoaineenkuljettimet Puuhake tuodaan kaasuttimeen ruuvi- tai ketjukuljettimilla. 2. Kaasutin Lämpötila nostetaan C:een. Vähähappisen palamisen seurauksena puuhake kaasuuntuu Suodatin Kaasusta suodatetaan lentotuhka ja noki. 4. Moottori ja generaattori Puhdistettu kaasu palaa moottorissa, joka pyörittää sähkögeneraattoria Verkkoonsyöttöyksikkö Tuotettu sähköenergia syötetään sähköverkkoon. Oulun pien-chp-laitoksen toimintaperiaate 19

20 Vastaanotin Huoneanturi Rappu 433 MHz Huoneistot Lämmönjakokeskus Matkapuhelinverkko Internet Palvelin - Mittausohjelmisto Lämmityksen ohjauskeskus Etäkäyttö SiMAP-säädön, asuntokohtaisen mittauksen ja etähallinnan periaate 20

21 Huoneistokohtaiseen mittaukseen perustuva lämmityksensäätö SiMAP-lämmityksensäätöjärjestelmä Leanheat-konsepti Lämmitysverkoston lisäksi asuntoihin tulee lämpökuormia asukkaista, lämpimästä vedestä, kodin sähkölaitteista ja auringon säteilystä. Jos kuormia ei huomioida lämmityksessä, asuntojen sisälämpötilat vaihtelevat. Energiansäästön ja asumismukavuuden kannalta olisi oleellista välttää rakennuksen liiallista tai liian vähäistä lämmittämistä. SiMAP-lämmityksensäätöjärjestelmä on Si-Tecno Oy:n kehittämä ja perustuu huoneistokohtaiseen lämpötilamittaukseen. Lämmitysjärjestelmän menoveden lämpötilaa ohjataan asuntojen keskimääräisen sisälämpötilan mukaan. Sisäisten lämpökuormien kasvaessa säädin laskee lämmitysjärjes telmän menoveden lämpötilaa. Sisälämpötilan perusteella tapahtuvassa säädössä virhealttiit ja hankalasti aseteltavat säätökäyrät voidaan jättää pois. Saavutettava energiansäästö riippuu talon aikaisemmasta tilanteesta. Kylmässä talossa saavutetaan vain asumismukavuuden parantuminen. Tyypillisesti taloja kuitenkin lämmitetään liikaa. Tällaisessa tapauksessa SiMAP-lämmityksensäätöjärjestelmällä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa. Lisäksi jatkuvaa mittatietoa voidaan hyödyntää kiinteistön ylläpidossa. Leanheat on ohjelmistoyritys Pandia Oy:n kehittämä energianhallintajärjestelmä, jolla pyritään pienentämään kiinteistön lämmitysenergian kulutusta. Järjestelmä perustuu huoneistokohtaiseen lämpötilamittaukseen ja siitä saadun tiedon automaattiseen analysointiin. Energiansäästön lisäksi huoneistokohtaisen lämpötilamittauksen perusteella voidaan parantaa sisäilmasto-olosuhteita ja vaikuttaa näin asumismukavuuteen. Leanheat-konseptia pilotoidaan vuosina asuinrakennuksissa ympäri Suomen. TA-Yhtiöiden lisäksi Leanheat-konseptin pilotoinnissa on mukana neljä suomalaista yritystä. Tällä hetkellä pilotissa on mukana lähes 4000 asuntoa, joten kyseessä on valtakunnallisestikin merkittävä hanke. Leanheatin tavoitteena on 20 %:n säästö lämmitysenergian kulutuksessa. Lisäksi järjestelmällä pyritään vähentämään kiinteistön huoltokäyntejä ja sitä kautta huoltokustannuksia. Leanheat-konseptin avulla tavoiteltavat säästöt muodostuvat huoneistokohtaiseen lämpötilamittaukseen perustuvasta lämmityksen säädöstä, joka paitsi säästää energiaa myös parantaa asumismukavuutta tasaisempien sisälämpötilojen myötä. Lisäksi säästöjä voidaan saavuttaa mittaroinnista kertyvän tiedon analysoinnin perusteella. 21

22 Kattavan ja jatkuvan mittaroinnin tuloksena syntyy valtava määrä tietoa. Aiemmin tällaista tietomäärää ei ole ollut saatavilla, eikä sen louhintaan ole ollut käytettävissä tarpeeksi työvoimaa. Uudessa konseptissa kone hoitaa tiedon keruun ja louhinnan, jolloin henkilöstön työksi jää päättää, mitkä automaattisesti havaituista säästökohteista toteutetaan., kertoo Olli-Pekka Piironen TA-Asumisoikeus Oy:stä. Merkittävää Leanheatissa on se, että säästöt saadaan järkevällä hinnalla ja järjestelmä voidaan asentaa edullisesti olemassa olevaan kiinteistökantaan. Leanheat ei vaadi muita samanaikaisia energiainvestointeja säästöjen saavuttamiseen. Kaukolämmön kysyntäjousto Fortum ja Pandia aloittivat keväällä 2015 Leanheat-yhteistyön, jonka tavoitteena on kehittää asuinkerrostaloihin soveltuvaa kaukolämmön kysyntäjoustoratkaisua. Ratkaisun avulla on tarkoitus pienentää lämmityskustannuksia asumismukavuudesta tinkimättä. Yksinkertaistettuna kysyntäjouston periaate on varata lämpöä rakennuksiin silloin kun energia on edullista. Rakenteisiin varautunut lämpöenergia voidaan hyödyntää esimerkiksi kylmänä talvipäivänä, hetkinä jolloin energia on kalliimpaa. Leanheatin pilvipalvelu luo kohteesta termodynaamisen mallin, joka oppii kohteen käyttäytymisen erilaisissa olosuhteissa. Termodynaaminen malli, yhdessä huoneistokohtaisen lämpötilanmittauksen kanssa, mahdollistaa rakenteisiin varautuneen lämpöenergian tehokkaan hyödyntämisen. Leanheatin pilvipalvelu ohjaa lämpöenergian varaamista ja purkamista Fortumin laatiman tuntikohtaisen hintasignaalin perusteella. Energiantuotanto on tehokkaimmillaan kysynnän ollessa tasainen. Kysyntäjouston avulla Fortum pyrkiikin tehostamaan energiantuotantoaan tasoittamalla energian kulutusta ja tarjontaa. Kysyntäjoustossa rakennukset toimivat niin sanottuina lämpöakkuina, joilla kysyntäpiikkejä voidaan tasoittaa. Kysyntäjoustolla on positiivinen vaikutus myös ympäristöön, sillä parhaassa tapauksessa fossiilisia polttoaineita käyttävä varalämpölaitos voidaan jättää käynnistämättä, kertoo Fortumin aluemyyntipäällikkö Susanna Huuskonen. Lämmön varaaminen rakennuksiin ei ole täysin ongelmatonta. Liiallinen varaaminen nostaa sisälämpötilaa ja heikentää näin asumismukavuutta. Leanheatin avulla asuntojen sisälämpötiloja voidaan seurata reaaliajassa. Sen avulla voidaan välttää lämpöenergian liiallinen varaaminen rakenteisiin. Leanheat mahdollistaa kysyntäjouston hyödyntämisen erityisen älykkäästi tämä tarkoittaa muun muassa sitä, etteivät asukkaan olosuhteet heikkene kysyntäjouston aikana, toteaa Pandia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aho. Sisäisten lämpökuormien tehokkaan hyödyntämisen ansiosta lämmitysenergian kulutus pienenee ja asumismukavuus paranee. 22

23 Kysyntäjouston periaate Lämpöenergian todellinen tarve Edullisen energian varastoin kerrostaloihin Jouston myötä tasoi unut lämmön tuotanto Energiavarastojen purku kysyntäpiikin aikana 23

24 Poistoilman lämmöntalteenotto Vanhoissa 1900-luvun kerrostaloissa yleisin ilmanvaihtotapa on koneelli nen poistoilmanvaihto. Siinä keskimäärin C asteista sisäilmaa imetään ilmanvaihtokanavan kautta ulkoilmaan. Ratkaisu on erittäin energiatehoton, sillä tällä tavalla hukataan jopa kolmannes rakennuksen lämmitysenergiasta. Vuonna 2003 rakentamismääräyskokoelmaan lisättiinkin määräys varustaa ilmanvaihto lämmöntalteenotolla (LTO). valmiina. Sitä onkin mahdollista käyttää poistoilmalämpöpumpun kanssa rinnakkain. TA-Yhtiöt on toteuttanut kahdessa kerrostalokohteessa poistoilmalämpöpumppuun perustuvan lämmön talteenoton. Kolmas kohde valmistuu kesällä Etenkin isoissa kerrostalokohteissa poistoilmalämpöpumppu on usein kannattava investointi. Tyypillisesti järjestelmän takaisinmaksuaika on noin 6 10 vuotta. Poistoilmasta talteen otettu lämpöenergia voidaan hyödyntää esimerkiksi tilojen tai käyttöveden lämmityksessä. Lämpöä on usein edullisempaa käyttää tilojen lämmitykseen, sillä siinä tarvittavat lämpötilat ovat matalia. Kesällä tiloja ei kuitenkaan tarvitse lämmittää juuri lainkaan. Siksi voi olla järkevää käyttää talteen otettu lämpöenergia käyttöveden lämmitykseen. Vanhoihin kerrostaloihin soveltuvia LTO-järjestelmiä on kehitetty useita. Eräs ratkaisuista on poistoilmalämpöpumppu. Katolla olevat yhteiskanavapuhaltimet korvataan LTO-yksiköillä, jotka pitävät sisällään poistopuhaltimen, suodattimen ja LTO-patterin. LTO-yksiköltä johdetaan liuosputkisto lämpöpumpulle, jonka avulla lämpö siirretään varaajaan. Ilmanvaihto 27 % 36 % Keskitetty lämmön talteenottojärjestelmä katolla, säästö 50 % Lämpöpumppu kellarissa Yläpohja 2 6 % Ulkoseinät % Ikkunat % Poistoilmalämpöpumpulla voidaan saada talteen jopa 50 % ilmanvaihdon kautta hukatusta lämpöenergiasta. Se tarvitsee kuitenkin rinnalleen varajärjestelmän, sillä poistoilmasta ei saada talteen kaikkea rakennuksen tarvitsemaa lämmitysenergiaa. Usein kohteessa on kaukolämpöliittymä jo Lämmitys n. 60 % Alapohja 4 6 % Viemäri % Ihmiset, aurinko ja sähkönkäyttö n. 40 % 24

25 Energiansäästöä LED-valaistuksella Viimeisen vuosikymmenen aikana LED-teknologia on kehittynyt erittäin suurin harppauksin. Tekniikan kehittymisen myötä kilpailu LED-markkinoilla kiristyi. Kilpailu oli niin kiivasta, että laadunvalvonta ja testaus jäivät usein vähemmälle huomiolle. Vialliset ja jopa vaaralliset LEDit ovatkin hidastaneet niiden yleistymistä. Yhteisten standardien ja tuotevalvonnan myötä LEDteknologiasta on tullut luotettavampaa. Hehkulamppuihin perustuviin valaistusratkaisuihin verrattuna nykyisillä LEDeillä voidaan säästää jopa 70 % energiaa. LEDit kuitenkin kehittyvät edelleen huimaa vauhtia. Nykyisten LEDien valotehokkuus on vain % niiden teoreettisesta maksimivalotehokkuudesta. Energiansäästön lisäksi LEDien etuna on niiden pitkä käyttöikä. Parhaimmillaan LEDin polttoikä voi olla jopa tuntia. Pitkä käyttöikä ja sen ennustettavuus merkitsevätkin huomattavaa säästöä myös huoltokustannuksissa. Julkisissa tiloissa ja ulkoalueilla tämä merkitsee myös turvallisuuden parantumista. LEDit sopivat erityisen hyvin ulkovalaistukseen, sillä viileässä ympäristössä niiden käyttöikä pitenee. Lisäksi niiden valovirta ei alene kovallakaan pakkasella. LEDit sopivat myös hyvin esimerkiksi porraskäytäviin, sillä toistuva sytyttäminen ja sammuttaminen eivät lyhennä niiden käyttöikää. LEDit sopivatkin hyvin käytettäväksi liiketunnistimen kanssa. Lisäksi LEDien lämpenemisaika on käytännössä olematon, joten ne antavat täyden valo tehon heti sytyttämisestä lähtien. TA-Yhtiöt on toteuttanut muutamissa kohteissa ulkovalaistuksen LED-tekniikalla. Valaistuksen uusimisen yhteydessä on vaihdettu joko lamput tai koko valaisin. Uudisrakentamisessa LED-valaistuksen toteuttaminen lähtee jo suunnittelusta, jolloin niiden käyttäminen on vielä kannattavampaa. Yksi LEDien huonoista puolista on niiden huono värintoistoindeksi. LEDien spektri on epäsäännöllinen, jolloin jotkin värit toistuvat huonosti. Näin ollen LEDit sopivat huonosti tiloihin, joissa tarvitaan hyvää värintoistoa. 25

26 26

27 Auringonsäteilystä lämpöä ja sähköä Aurinko on lähes rajaton energianlähde. Teoriassa aurinkoenergialla voitaisiin kattaa koko maapallon energiantarve, sillä auringosta maan pinnalle saapuva säteilymäärä on noin kertainen maailman tämänhetkiseen energiankulutukseen verrattuna. Säteily on kuitenkin epätasaisesti jakautunutta ja eniten säteilyä esiintyy harvaan asutuilla alueilla. Suomessa vaakasuoralle pinnalle tuleva auringonsäteily on keskimäärin noin 1000 kwh/m 2. Kallistetulle pinnalle säteilymäärä voi olla jopa 20 % suurempi. Aurinkoenergian hyödyntäminen lisääntyy jatkuvasti. Joidenkin arvioiden mukaan Suomen sähköntuotannosta jopa neljännes on aurinkosähköä vuonna lämmin käyttövesi. Erityisen hyvin aurinkokeräin sopii yhdistettäväksi vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Auringonsäteilyn epätasaisuudesta johtuen aurinkolämpöjärjestelmään on liitettävä lämpövaraaja. Aurinkolämpöjärjestelmä mitoitetaan yleensä kesäkuukausien lämmitystarpeen mukaan. Tällöin keräimellä voidaan tuottaa keskimäärin noin % lämpimästä käyttövedestä. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää passiivisesti sekä aktiivisesti. Passiivisesti auringosta saatavaa valoa ja lämpöä hyödynnetään suoraan ilman erillisiä laitteita. Aktiivisessa hyödyntämisessä auringonsäteily muunnetaan aurinkopaneeleilla sähköenergiaksi tai aurinkokeräimillä lämpöenergiaksi. Aurinkokeräimet Aurinkokeräimet perustuvat auringonsäteilyn lämmitysvaikutukseen. Lämpö sitoutuu keräimen sisällä virtaavaan kaasuun tai nesteeseen. Parhaimmillaan aurinkokeräimen hyötysuhde on yli 80 %. Käytännössä aurinkokeräinten hyöty suhde kuitenkin alenee olosuhteista ja lämpöenergian varastointikapasiteetista johtuen. Aurinkokeräimen energia voidaan hyödyntää kiinteistön lämmitysjärjestelmässä. Tyypillisin käyttökohde on Tasokeräin nestekiertoinen tasokeräin on yleisimmin käytetty ratkaisu keräimen putkissa kiertää vesi-glykoliseos kuluttaa sähköä, sillä lämmönsiirtonesteen kierrättäminen vaatii ulkoisen pumpun maksimilämpötila noin 80 C Tyhjiöputkikeräin tasokeräimiä parempi hyötysuhde, erityisesti alhaisissa ympäristön lämpötiloissa putkissa olevan ilman kierrättäminen kuluttaa jonkin verran sähköä maksimilämpötila on noin 170 C tasokeräimiä kalliimpi ratkaisu

28 Aurinkokeräimiä on neljää eri tyyppiä: termosifonikeräimet, tasokeräimet, tyhjiöputkikeräimet ja ilmalämpökeräimet. Yleisimmin käytetyt keräintyypit ovat tasokeräimet ja tyhjiöputkikeräimet. Aurinkolämpöjärjestelmien hinta on tällä hetkellä noin euroa/kw, mutta sen oletetaan jopa puoliintuvan vuoteen 2020 mennessä. Aurinkopaneelit Aurinkopaneelien toiminta perustuu valosähköiseen ilmiöön; puolijohteeseen osuva fotoni vapauttaa elektronin, joka johdetaan ulkoisen virtapiirin kautta puolijohteen toiselle puolelle. Elektronien liike virtapiirissä synnyttää sähkövirran. Aurinkopaneelien tuottama sähkö on tasavirtaa, kun taas valtakunnallinen sähköverkko perustuu vaihtovirtaan. Mikäli aurinkopaneelien tuottama sähkö halutaan syöttää kiinteistön sähköverkkoon, on tasa virta ensin muunnettava vaihtovirraksi. Piikennot yleisimmin käytössä nykyisissä aurinkopaneeleissa pitkä elinikä, jopa vuotta hyötysuhde välillä % sähköntuotanto normaalisti noin 140 W/m 2 Ohutkalvokennot ohut kenno mahdollistaa paneelin laminoimisen suoraan rakenteen pintaan hyötysuhde välillä 4 20 %, riippuen kennon efektiivisestä materiaalista vähemmän herkkä valon tulosuunnasta johtuvalle vaihtelulle Viime vuosina aurinkopaneelien suosio on ollut selvässä kasvussa. Suosion kasvua selittää niin sähkön kuluttajahinnan nousu kuin aurinkopaneelien hinnan laskeminen kilpailukykyiselle tasolle. Vaikka paneelien hinnat ovatkin laskeneet, rajoittavaksi tekijäksi muodostuu usein muun tekniikan, kuten esimerkiksi akuston hinta. Tyypillisesti paneelien hinta on vain % aurinkosähköjärjestelmän hankintahinnasta. Aurinkopaneelityyppejä on monenlaisia. Yleisimmin käytössä ovat piikennot ja ohutkalvotekniikkaan pohjautuvat paneelit. Aurinkosähköjärjestelmien hinta on tällä hetkellä noin 1800 euroa/kw. Hinnan ennustetaan laskevan noin kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä. Teoriassa aurinkoenergialla voitaisiin kattaa koko maapallon energiantarve. 28

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Heka-Pihlajisto Hernepellontie 26 toimitusjohtaja emeritus Pentti Nurminen

Heka-Pihlajisto Hernepellontie 26 toimitusjohtaja emeritus Pentti Nurminen Laatu on hyvä työ Heka-Pihlajisto Hernepellontie 26 toimitusjohtaja emeritus Matalaenergiatalo Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT Projektipäällikkö 1 Kehittyvä kerrostalo hanke 2010 Kehittämisteema:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi Green Energy Cases: Energiatehokkuusinvestoinnilla 10-15% tuotto ja kymmenien tuhansien eurojen säästö vuodessa Poistoilman lämmön talteenotolla Aamiaisinfotilaisuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

FinZEB-kustannuslaskenta

FinZEB-kustannuslaskenta FinZEB-kustannuslaskenta Kustannusten muodostuminen Asuinkerrostalo ja toimisto 20.11.2014 Optiplan Oy 1 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, hajautettu Asuinkerrostalo Perustapaus, LTO vuosihyötysuhde 69 %

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot