ENERGIATEHOKAS JA EKOLOGINEN RAKENTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIATEHOKAS JA EKOLOGINEN RAKENTAMINEN"

Transkriptio

1 ENERGIATEHOKAS JA EKOLOGINEN RAKENTAMINEN

2 TA-Yhtymä Espoo, päätoimipiste Helsinki Hämeenlinna Jyväskylä Kittilä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Asiakaspalvelukeskus Sinikalliontie 14, Espoo Kivikonkaari 38, Helsinki Sahratie 5 A 19, Hämeenlinna Väinönkatu 15B, Jyväskylä Tunturitie 205, c/o Hotelli Levi Panorama, Levi Microkatu 1 M-osa, 5. krs, Kuopio Hämeenkatu 5, Lahti Rautatienkatu 28, Oulu Tuomiokirkonkatu 34 B, 2. krs, Tampere Linnankatu 45, piharak. 3. krs, Turku

3 Sisällys Valtakunnallinen asuntojen omistaja ja rakennuttaja... 5 Energiankulutuksen hallinta asumisen olosuhteista tinkimättä... 7 Vantaan asuntomessujen puukerrostalo... 9 Puukerrostalon koerakentamishanke PuuMera... 9 Oulun passiivikerrostaloprojekti Passiivikerrostalo numero 3: Rita-aukiontie Viherrakentamisen tutkimus- ja kehityshanke Vihreistä vihrein -kortteli Helsingin Jätkäsaareen Maalämpö Öljylämmityksestä maalämpöön Aluelämpöä ja -sähköä pien-chp-laitoksesta Valtakunnallinen RESCA-hanke Pien-CHP Energian tuottaminen Huoneistokohtaiseen mittaukseen perustuva lämmityksensäätö SiMAP-lämmityksensäätöjärjestelmä Leanheat-konsepti Kaukolämmön kysyntäjousto Poistoilman lämmöntalteenotto Energiansäästöä LED-valaistuksella Auringonsäteilystä lämpöä ja sähköä Aurinkokeräimet Aurinkopaneelit Vedensäästö

4

5 Valtakunnallinen asuntojen omistaja ja rakennuttaja TA-Yhtiöt on valtakunnallinen asuntojen omistaja ja rakennuttaja. Asuntomme ovat pääosin vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöiden asuntokanta käsittää tällä hetkellä noin asuntoa. Uudistuotantoa valmistuu yli tuhannen asunnon vuosivauhtia, joten asuntokanta tulee laajenemaan noin asuntoon vuoden 2015 loppuun mennessä. Asuntokanta kattaa kaikki Suomen isoimmat kaupungit. Toimistomme sijaitsevat Espoossa, Helsingissä, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Kittilässä. Asuntojen omistamisesta, isännöinnistä ja markkinoinnista vastaavat TA-Yhtymä Oy, TA-Asumisoikeus Oy, Taova Oy, Tarveasunnot Oy ja TA-Asunnot Oy. Uudisrakentamisesta sekä peruskorjaustoiminnasta vastaa TA-Rakennuttaja Oy ja hankintatoiminnasta Tapartia Oy. Tässä julkaisussa esitellään toimenpiteitämme kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. TA-Yhtiöiden tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen asumisolosuhteista ja viihtyvyydestä tinkimättä. 5

6 6 Kivikonkaari 38, Helsinki TA-Asumisoikeus Oy

7 Energiankulutuksen hallinta asumisen olosuhteista tinkimättä Asumisen osuus energian loppukäytöstä on Suomessa varsin merkittävä. Vuonna 2013 asumiseen kuluva energia oli yhteensä noin 63,4 TWh, mikä oli noin 21 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Energian hinnan nousu ja ympäristöarvojen merkityksen korostuminen ovat saaneet kiinteistöjen omistajat etsimään ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Asumisen energiankulutuksesta ylivoimaisesti suurin osa menee lämmitykseen. Vuonna 2013 tilojen ja käyttöveden lämmitykseen kuluva energia oli noin 55,1 TWh. Tällöin lämmityksen osuus oli noin 87 % asumisen kokonaisenergiankulutuksesta. Lämmityksen energiankulutuksen vähentämisellä on merkittävä vaikutus asuinrakennuksen energiatehokkuuteen. Asumisessa energiaa kuluu moniin eri kohteisiin, ja kulutuksen vähentämiseen on monenlaisia mahdollisuuksia. Pyrittäessä pienentämään energian- kulutusta seurannalla on oleellinen merkitys. Kulutuksen syste maattisella tarkastelulla, uusilla teknisillä ratkaisuilla sekä kehittyneillä rakennusmateriaaleilla voidaan säästää huomattava määrä energiaa. Energiansäästö on mahdollista toteuttaa siten, että asumisolosuhteet eivät huonone. TA-Yhtiöt on vastuullinen yhtiö, joka pyrkii toiminnassaan minimoimaan ympäristövaikutukset. Koska energiankulutuksella on suora vaikutus asumiskustannuksiin, energiatehokkuuden parantaminen koituu ympäristön lisäksi asukkaiden hyväksi. TA-Yhtiöt pyrkii pienentämään omistamiensa asuntojen energiankulutusta kohteiden ominaispiirteet huomioiden. Olemassa olevan asuntokannan osalta energian säästämiseksi on käytettävissä laaja valikoima erilaisia toimenpiteitä. Säästötoimenpiteitä priorisoidaan toteutettavaksi kustannustehokkuuden ehdoilla. 7

8 Rubiinikehä 1a 7 kerrosta 186 asuntoa Huoneistoala asm 2 Rakennusoikeus kem 2 1. kerros betonia Kerroskorkeus 3,2 m 3000 m 3 puutavaraa/6000 m 3 tukkia/120 tukkirekkaa Ilmanvuotoluku alle 0,6 1/h VTT:n määrittelemä passiivitalo Energiatehokkuusluokka B TA-Asumisoikeus Oy 79 asuntoa, asuntojen keskimääräinen pinta-ala 60 m 2 Suomen Vuokrakodit Oy 107 asuntoa 8 ARKKITEHTITOIMISTO VUORELMA ARKKITEHDIT OY

9 Vantaan asuntomessujen puukerrostalo Puukerrostalon koerakentamishanke PuuMera TA-Yhtiöt toteutti Suomen Vuokrakodit Oy:n kanssa Vantaan asuntomessuille Suomen laajimman puukerrostalokokonaisuuden. Yhteis työssä Vantaan kaupungin ja Rakennusliike Reponen Oy:n kanssa toteu tettu Puu- Mera-kerrostalokortteli on Valtion asuntorahaston hinta- ja laatuhyväksymä kohde. Kokonaisuudessaan kohteen rakennusoikeus on kem 2 ja asuinpinta-ala on yhteensä asm 2. Kohteeseen pääsee tutustumaan Vantaan asuntomessuilla. ovat esimerkiksi maantasoisen autopaikkakerroksen toteuttaminen puukerrostalokohteeseen, taloteknisten järjestelmien integroiminen puurakennejärjestelmän asettamilla reunaehdoilla sekä passiivitasoisen suuren puukerrostalokohteen toteuttaminen aurinkoenergiaa hyödyntäen. Hankkeessa tutkitaan myös rakentamisvaiheen vaihtoehtoisia sääsuojaratkaisuja rakentamisprosessin laadun parantamiseksi sekä rakenteiden kosteusrasituksien pienentämiseksi. Olemme tottuneet rakennusliikevetoisesti viemään erilaisia asuntorakentamiseen liittyviä kehittämisprojekteja. Tässä Vantaan PuuMera kerrostalokorttelihankkeessa on kuitenkin kyse sen luokan kehittämisasioista, että on erinomaista päästä tekemään yhteistyötä Suomen parhaimpien ja innovatiivisimpien rakennuttajien kanssa, toteaa Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela ja jatkaa On poikkeuksellista, että tilaajatahojen kanssa myös kaupungilta löytyy osaamista, kokemusta ja rohkeutta viedä ilman viivytyksiä valmistelua eteenpäin. Rubiinikehä 1 puukerrostalo täyttää passiivienergiatalon vaatimukset ja sen energiatehokkuusluokka on B. Puukerrostalorakentaminen on Suomessa vielä kehitysvaiheessa, joten hankkeesta on tarkoitus kerätä tutkimustietoa vastaavia projekteja varten. Hankkeessa tutkittavia asioita ARKKITEHTITOIMISTO VUORELMA ARKKITEHDIT OY 9

10 Rita-aukiontie 18 Kaksi viisikerroksista taloa 43 asuntoa Huoneistoala yhteensä 2540,5 m 2, bruttoala 3888 m 2 Energiatehokkuusluokka A, E-luku noin 67 kwh/m 2 Valmistunut vuonna

11 Passiivikerrostalo numero 1: Isopurjeentie 5 Passiivikerrostalo numero 2: Rita-aukiontie 14 Oulun passiivikerrostaloprojekti Passiivikerrostalo numero 3: Rita-aukiontie 18 Rita-aukiontie 18 passiivikerrostalossa otettiin oppia kahdesta aikaisemmin toteutetusta passiivitalohankkeesta. Huomattavin muutos edellisiin oli, että kohteelta edellytettiin omaa sähköntuotantoa. Rakennuksen katolle asennettiin aurinkopaneelit, joiden tuottamaa sähköä on mahdollista myydä valtakunnalliseen sähköverkkoon. Lisäksi rakennukseen toteutettiin jäte veden lämmöntalteenottojärjestelmä. Lämmöntalteenotto on mahdollista vain harmaasta vedestä, jota syntyy peseytymisessä sekä pyykin ja astioiden pesussa. Nimitystä musta vesi käytetään likaisesta WC-jätteestä. Mustan ja harmaan veden erottamiseksi kohteeseen jouduttiin tekemään kaksi erillistä viemäriverkostoa. Harmaasta vedestä talteen otettu lämpöenergia käytetään käyttöveden esilämmitykseen. Tekniset tiedot Vuotoilma 0,6 l/h U-arvot (W/m 2 K) - yläpohja 0,09 - seinät 0,13 - alapohja 0,14 - ikkunat 0,50 Aurinkokeräimiä yhteensä 140 m 2, noin 3,3 m 2 /asunto Aurinkopaneeleita 100 m 2, noin 2,3 m 2 /asunto Ilmanvaihdon esilämmitys/viilennys kuudesta porakaivosta Keskitetty ilmanvaihto sisältäen lämmöntalteenoton Harmaan veden lämmöntalteenotto Rita-aukiontie 18, ENERGIATASE Energian kulutus Ilmaisenergia Ostoenergia Tilojen lämmitys 120 Lämpimän käyttöveden valmistus 180 Kiinteistösähkö 70 IV:n esi- ja jälkilämmitys 110 Aurinkokeräimet 40 Aurinkopaneelit 12 Porakaivot 80 Jäteveden lämmöntalteenotto 50 Kaukolämpö 240 Sähköliittymä 58 Yhteensä MWh/vuosi 11

12 Länsisatamankatu 36 Hyväntoivonkatu 4 Asumisoikeusasunnot 55 asuntoa Asuntojen keskipinta-ala 61 m kem 2 Vuokra-asunnot 66 asuntoa Asuntojen keskipinta-ala 59 m kem 2 12 VIHREISTÄ VIHREIN -KERROSTALO (ARKKITEHTUURI- JA MUOTOILUTOIMISTO TALLI)

13 Viherrakentamisen tutkimus- ja kehityshanke Vihreistä vihrein -kortteli Helsingin Jätkäsaareen TA-Yhtiöt toteuttaa osana Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa viherrakentamiseen keskittyvän kerrostalohankkeen Helsingin Jätkäsaareen. Hanke on Valtion asuntorahaston korkotukemaa tuotantoa ja pitää sisällään sekä asumisoikeusasuntoja että vuokra-asuntoja. Hankkeessa tutkitaan urbaaniin kaupunkiympäristöön soveltuvaa viherrakentamista. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yhdessä Helsingin yliopiston asian tuntijoiden, Aalto-yliopiston ympäristötaiteen laitoksen sekä viherasiantuntija Roslings Manor Gardensin kanssa. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää muun muassa viherkattojen vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Lisäksi selvitetään toimiiko viherkatto vesikatteen mekaanisena suojana ja kuinka se vaikuttaa hulevesien laatuun. Julkisivujen osalta tutkitaan viherrakentamisen vaikutusta auringosta aiheutuvan ylilämmön hallintaan. Biodiversiteettikatto Hedelmäpuumetsä Työnimellä Vihreistä vihrein -kaupunkikortteli käsittää kaksi 6 8 kerroksista asuintaloa, joissa on yhteensä 121 asuntoa. Niistä 55 on asumisoikeusasuntoja ja 66 vuokra-asuntoja. Rakennusten kaksi ylintä kerrosta on porrastettu niin, että katoista muodostuu viherkattopihoja. Katoille on tarkoitus sijoittaa keittiöpuutarha viljelylaatikkoineen ja kasvihuoneineen, yhteissaunatiloihin liittyviä hedelmäpuutarhoja sekä biodiversiteettikattoja. Rakennusten julkisivulle on suunniteltu laitettavaksi kasviritilöitä ja parvekkeiden istutuslaatikoita. Lisäksi rakennuksen seinille asennetaan teräk siset vaijerirakenteet, joiden varassa erilaiset köynnöskasvit pääsevät kasvamaan. Keittiöpuutarha Viherkattojen kolme eri tasoa 13

14 14 Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä mahdollistaa jopa kahden kolmasosan säästöt lämmityksen ostoenergian osalta.

15 Maalämpö Maalämpö on maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta auringonsäteilystä peräisin olevaa lämpöenergiaa. Käytännössä auringonsäteily varastoituu ainoastaan maaperän pintakerrokseen, sillä Suomen leveysasteella maalämpö ulottuu enintään 15 metrin syvyyteen. Sitä syvemmältä saatava lämpö on ns. geotermistä energiaa, joka on peräisin maapallon sisuksissa tapahtuvista radioaktiivisista hajoamisista. Puhekielessä maalämmöllä tarkoitetaankin yleensä geotermistä energiaa. Maalämpöpumppu kerää lämpöä maahan tai veteen asennetusta lämmönkeruuputkistosta. Yleisin ratkaisu ovat pystykaivot, jotka ulottuvat tyypillisesti m:n syvyyteen. Näissä syvyyksissä lämpötila on vakio vuoden ajasta riippumatta. Maalämpöpumppua voidaankin kesäaikaan käyttää myös viilennykseen. Maalämmön hyödyntämisen suosio on kasvanut nopeasti etenkin uusissa omakotitaloissa. Nykyisin lähes joka toiseen uuteen omakotitaloon asennetaan maalämpöpumppu. Maalämpöpumppuja käytetään myös isommissa kiinteistöissä, mutta selvästi vähemmän kuin omakotitaloissa. Viime vuosina maalämpöpumppujen käyttö saneerauskohteissa on yleistynyt. Kiinteistöissä, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, maalämpöjärjestelmän asentaminen ei edellytä muutoksia lämmönjakeluverkostoon. Öljylämmityksestä maalämpöön Öljyn hintakehityksen johdosta TA-Yhtiöissä päätettiin vuonna 2011 siirtää öljylämmitteiset kiinteistöt maalämpöön. Vuosien 2011 ja 2014 välisenä aikana korvattiin 13 kohteessa vanhat öljypolttimet maa lämpöpumpuilla. Kaikissa kohteissa tontti ja maaperä mahdollistivat keruupiirien toteuttamisen pystykaivoilla. Vanhojen öljysäiliöiden poistamisen seurauksena kiinteistöihin syntyi myös lisää varastotilaa. Yhdessä kohteessa vanha öljykattila jätettiin lisälämmönlähteeksi maalämpöjärjestelmän rinnalle. Maalämpöjärjestelmä on mitoitettu siten, ettei se kata kaikkea lämmitystarvetta. Tehohuippujen aikana tarvittava lisäenergia tuotetaan öljykattilalla. Muissa kohteissa tehontarpeen huiput katetaan vesivaraajiin integroiduilla sähkövastuksilla. Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä mahdollistaa jopa kahden kolmasosan säästöt lämmityksen ostoenergian osalta. Nykyisillä energian - hinnoilla tämä tarkoittaa myös vastaavaa säästöä lämmityskustannuksissa. Huono puoli maalämpöjärjestelmässä on, että sen investointikustannukset ovat korkeat. Ostoenergian kustannussäästöt ovat kuitenkin niin huomattavat, että maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika on tyypillisesti vain 5 8 vuotta. 15

16 Liikkujantie 19 Kiinteistö Oy Oulun Tarve 8 rivitaloa 32 asuntoa Huoneistoala yhteensä m 2 Energiatehokkuusluokka A, E-luku 60 kwh/m 2 Valmistunut vuonna ARKKITEHTUURITOIMISTO KIMMO LYLYKANGAS OY

17 Aluelämpöä ja -sähköä pien-chp-laitoksesta Valtakunnallinen RESCA-hanke Oulun Kivikkokankaan kaupunginosaan rakennetaan valtakunnallisen RESCAhankkeen pilottialue. RESCA-hankkeen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupunkiympäristössä. TA-Yhtiöt osallistuu pilottiin rakennuttamalla alueelle kahdeksan rivitaloa käsittävän asunto-osakeyhtiön Kiinteistö Oy Oulun Tarve, Liikkujantie 19. Pien-CHP Pien-CHP:llä (Combined Heat and Power) tarkoitetaan pienen kokoluokan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa, jossa sähkön tuotantoteho on noin 1 2 MW e. Lämpöteho on tällöin noin 3 5 MW h. Yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon etu on korkea kokonaishyötysuhde, joka on usein Liikkujantie 19:n asunnot ovat Valtion asuntorahaston korkotukemia vuokraasuntoja. Kohteessa on 32 asuntoa joiden yhteenlaskettu huoneistoala on m 2. Kiinteistö on energian suhteen lähes omavarainen. Tarvittava lämpöenergia tuotetaan puuhakkeen kaasutukseen perustuvassa pien-chplaitoksessa. Lämpöenergian lisäksi laitos tuottaa rakennusten tarvitseman kiinteistösähkön. Ylimääräinen sähköenergia myydään paikalliselle energiayhtiölle, joka toimittaa asukkaiden ostaman sähköenergian. CHP-laitoksen lisäksi jokaisella rakennuksella on oma porakaivo, jossa kiertävää nestettä käytetään talvella tuloilman esilämmitykseen ja kesällä viilennykseen. tco 2 e/a Energiakäytön CO 2 e-päästöt Kiinteistö Oy Oulun Tarve, Liikkujantie 19 Tilojen lämmitys Käyttöveden lämmitys Ilmanvaihdon sähköenergia Kuluttajalaitteet ja valaistus Rakennuksissa käytettyjen rakenteiden U-arvot täyttävät Suomen rakenta- 20 mismääräyskokoelmassa määritellyt passiivitalon vaatimukset. Rakennusten 15 E-luku on 60 kwh/m 2 ja ne sijoittuvat energiatehokkuusluokkaan A CHP Maalämpö Kaukolämpö Suora sähkö Hiilipäästöt eri lämmitysmuodoilla 17

18 18

19 yli 90 %. Sähkön- ja lämmöntuotannon hyötysuhteet vaihtelevat teknologiasta riippuen. Tyypillisesti sähköntuotannon hyötysuhde on % ja lämmön %. Liikkujantie 19:een toteutetussa pien-chp-voimalassa käytetään kaasumoottoriteknologiaa. Sen toiminta perustuu puuhakkeesta pyrolyysireaktiolla tuotettavaan biokaasuun. Puuhakkeesta tuotettava biokaasu sisältää runsaasti vetyä ja hiilimonoksidia, eikä polttoprosessissa näin ollen synny juuri lainkaan ympäristölle haitallisia päästöjä. Voimalan sähköhyötysuhde on noin 25 % ja lämpöhyötysuhde noin 65 %. Energian tuottaminen Liikkujantie 19, ENERGIATASE Energiankulutus Energiantuotanto Tilojen lämmitys 135 Lämpimän käyttöveden valmistus 125 Kiinteistösähkö 70 IV:n esi- ja jälkilämmitys 50 Myytävä sähköenergia 40 CHP-laitos, lämpöenergia 290 CHP-laitos, sähköenergia 110 Lämpöenergia porakaivosta 20 Yhteensä MWh/vuosi Pien-CHP-voimalan kannattavuus riippuu kaukolämmön hinnoittelusta. Tällä hetkellä kannattavuutta heikentävät Oulun alueen edullinen kaukolämpö sekä pien-chp-voimalan huoltokustannukset. Pien-CHP-voimalan ehdoton etu on vähäiset hiilipäästöt. Maalämpöön, kaukolämpöön ja suoraan sähkö lämmitykseen verrattuna se on selvästi vähäpäästöisin lämmitysjärjestelmä. Lisäksi laitos tuottaa sähköä ja lämpöä mahdollisen sähkökatkon aikana Polttoaineenkuljettimet Puuhake tuodaan kaasuttimeen ruuvi- tai ketjukuljettimilla. 2. Kaasutin Lämpötila nostetaan C:een. Vähähappisen palamisen seurauksena puuhake kaasuuntuu Suodatin Kaasusta suodatetaan lentotuhka ja noki. 4. Moottori ja generaattori Puhdistettu kaasu palaa moottorissa, joka pyörittää sähkögeneraattoria Verkkoonsyöttöyksikkö Tuotettu sähköenergia syötetään sähköverkkoon. Oulun pien-chp-laitoksen toimintaperiaate 19

20 Vastaanotin Huoneanturi Rappu 433 MHz Huoneistot Lämmönjakokeskus Matkapuhelinverkko Internet Palvelin - Mittausohjelmisto Lämmityksen ohjauskeskus Etäkäyttö SiMAP-säädön, asuntokohtaisen mittauksen ja etähallinnan periaate 20

21 Huoneistokohtaiseen mittaukseen perustuva lämmityksensäätö SiMAP-lämmityksensäätöjärjestelmä Leanheat-konsepti Lämmitysverkoston lisäksi asuntoihin tulee lämpökuormia asukkaista, lämpimästä vedestä, kodin sähkölaitteista ja auringon säteilystä. Jos kuormia ei huomioida lämmityksessä, asuntojen sisälämpötilat vaihtelevat. Energiansäästön ja asumismukavuuden kannalta olisi oleellista välttää rakennuksen liiallista tai liian vähäistä lämmittämistä. SiMAP-lämmityksensäätöjärjestelmä on Si-Tecno Oy:n kehittämä ja perustuu huoneistokohtaiseen lämpötilamittaukseen. Lämmitysjärjestelmän menoveden lämpötilaa ohjataan asuntojen keskimääräisen sisälämpötilan mukaan. Sisäisten lämpökuormien kasvaessa säädin laskee lämmitysjärjes telmän menoveden lämpötilaa. Sisälämpötilan perusteella tapahtuvassa säädössä virhealttiit ja hankalasti aseteltavat säätökäyrät voidaan jättää pois. Saavutettava energiansäästö riippuu talon aikaisemmasta tilanteesta. Kylmässä talossa saavutetaan vain asumismukavuuden parantuminen. Tyypillisesti taloja kuitenkin lämmitetään liikaa. Tällaisessa tapauksessa SiMAP-lämmityksensäätöjärjestelmällä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa. Lisäksi jatkuvaa mittatietoa voidaan hyödyntää kiinteistön ylläpidossa. Leanheat on ohjelmistoyritys Pandia Oy:n kehittämä energianhallintajärjestelmä, jolla pyritään pienentämään kiinteistön lämmitysenergian kulutusta. Järjestelmä perustuu huoneistokohtaiseen lämpötilamittaukseen ja siitä saadun tiedon automaattiseen analysointiin. Energiansäästön lisäksi huoneistokohtaisen lämpötilamittauksen perusteella voidaan parantaa sisäilmasto-olosuhteita ja vaikuttaa näin asumismukavuuteen. Leanheat-konseptia pilotoidaan vuosina asuinrakennuksissa ympäri Suomen. TA-Yhtiöiden lisäksi Leanheat-konseptin pilotoinnissa on mukana neljä suomalaista yritystä. Tällä hetkellä pilotissa on mukana lähes 4000 asuntoa, joten kyseessä on valtakunnallisestikin merkittävä hanke. Leanheatin tavoitteena on 20 %:n säästö lämmitysenergian kulutuksessa. Lisäksi järjestelmällä pyritään vähentämään kiinteistön huoltokäyntejä ja sitä kautta huoltokustannuksia. Leanheat-konseptin avulla tavoiteltavat säästöt muodostuvat huoneistokohtaiseen lämpötilamittaukseen perustuvasta lämmityksen säädöstä, joka paitsi säästää energiaa myös parantaa asumismukavuutta tasaisempien sisälämpötilojen myötä. Lisäksi säästöjä voidaan saavuttaa mittaroinnista kertyvän tiedon analysoinnin perusteella. 21

22 Kattavan ja jatkuvan mittaroinnin tuloksena syntyy valtava määrä tietoa. Aiemmin tällaista tietomäärää ei ole ollut saatavilla, eikä sen louhintaan ole ollut käytettävissä tarpeeksi työvoimaa. Uudessa konseptissa kone hoitaa tiedon keruun ja louhinnan, jolloin henkilöstön työksi jää päättää, mitkä automaattisesti havaituista säästökohteista toteutetaan., kertoo Olli-Pekka Piironen TA-Asumisoikeus Oy:stä. Merkittävää Leanheatissa on se, että säästöt saadaan järkevällä hinnalla ja järjestelmä voidaan asentaa edullisesti olemassa olevaan kiinteistökantaan. Leanheat ei vaadi muita samanaikaisia energiainvestointeja säästöjen saavuttamiseen. Kaukolämmön kysyntäjousto Fortum ja Pandia aloittivat keväällä 2015 Leanheat-yhteistyön, jonka tavoitteena on kehittää asuinkerrostaloihin soveltuvaa kaukolämmön kysyntäjoustoratkaisua. Ratkaisun avulla on tarkoitus pienentää lämmityskustannuksia asumismukavuudesta tinkimättä. Yksinkertaistettuna kysyntäjouston periaate on varata lämpöä rakennuksiin silloin kun energia on edullista. Rakenteisiin varautunut lämpöenergia voidaan hyödyntää esimerkiksi kylmänä talvipäivänä, hetkinä jolloin energia on kalliimpaa. Leanheatin pilvipalvelu luo kohteesta termodynaamisen mallin, joka oppii kohteen käyttäytymisen erilaisissa olosuhteissa. Termodynaaminen malli, yhdessä huoneistokohtaisen lämpötilanmittauksen kanssa, mahdollistaa rakenteisiin varautuneen lämpöenergian tehokkaan hyödyntämisen. Leanheatin pilvipalvelu ohjaa lämpöenergian varaamista ja purkamista Fortumin laatiman tuntikohtaisen hintasignaalin perusteella. Energiantuotanto on tehokkaimmillaan kysynnän ollessa tasainen. Kysyntäjouston avulla Fortum pyrkiikin tehostamaan energiantuotantoaan tasoittamalla energian kulutusta ja tarjontaa. Kysyntäjoustossa rakennukset toimivat niin sanottuina lämpöakkuina, joilla kysyntäpiikkejä voidaan tasoittaa. Kysyntäjoustolla on positiivinen vaikutus myös ympäristöön, sillä parhaassa tapauksessa fossiilisia polttoaineita käyttävä varalämpölaitos voidaan jättää käynnistämättä, kertoo Fortumin aluemyyntipäällikkö Susanna Huuskonen. Lämmön varaaminen rakennuksiin ei ole täysin ongelmatonta. Liiallinen varaaminen nostaa sisälämpötilaa ja heikentää näin asumismukavuutta. Leanheatin avulla asuntojen sisälämpötiloja voidaan seurata reaaliajassa. Sen avulla voidaan välttää lämpöenergian liiallinen varaaminen rakenteisiin. Leanheat mahdollistaa kysyntäjouston hyödyntämisen erityisen älykkäästi tämä tarkoittaa muun muassa sitä, etteivät asukkaan olosuhteet heikkene kysyntäjouston aikana, toteaa Pandia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aho. Sisäisten lämpökuormien tehokkaan hyödyntämisen ansiosta lämmitysenergian kulutus pienenee ja asumismukavuus paranee. 22

23 Kysyntäjouston periaate Lämpöenergian todellinen tarve Edullisen energian varastoin kerrostaloihin Jouston myötä tasoi unut lämmön tuotanto Energiavarastojen purku kysyntäpiikin aikana 23

24 Poistoilman lämmöntalteenotto Vanhoissa 1900-luvun kerrostaloissa yleisin ilmanvaihtotapa on koneelli nen poistoilmanvaihto. Siinä keskimäärin C asteista sisäilmaa imetään ilmanvaihtokanavan kautta ulkoilmaan. Ratkaisu on erittäin energiatehoton, sillä tällä tavalla hukataan jopa kolmannes rakennuksen lämmitysenergiasta. Vuonna 2003 rakentamismääräyskokoelmaan lisättiinkin määräys varustaa ilmanvaihto lämmöntalteenotolla (LTO). valmiina. Sitä onkin mahdollista käyttää poistoilmalämpöpumpun kanssa rinnakkain. TA-Yhtiöt on toteuttanut kahdessa kerrostalokohteessa poistoilmalämpöpumppuun perustuvan lämmön talteenoton. Kolmas kohde valmistuu kesällä Etenkin isoissa kerrostalokohteissa poistoilmalämpöpumppu on usein kannattava investointi. Tyypillisesti järjestelmän takaisinmaksuaika on noin 6 10 vuotta. Poistoilmasta talteen otettu lämpöenergia voidaan hyödyntää esimerkiksi tilojen tai käyttöveden lämmityksessä. Lämpöä on usein edullisempaa käyttää tilojen lämmitykseen, sillä siinä tarvittavat lämpötilat ovat matalia. Kesällä tiloja ei kuitenkaan tarvitse lämmittää juuri lainkaan. Siksi voi olla järkevää käyttää talteen otettu lämpöenergia käyttöveden lämmitykseen. Vanhoihin kerrostaloihin soveltuvia LTO-järjestelmiä on kehitetty useita. Eräs ratkaisuista on poistoilmalämpöpumppu. Katolla olevat yhteiskanavapuhaltimet korvataan LTO-yksiköillä, jotka pitävät sisällään poistopuhaltimen, suodattimen ja LTO-patterin. LTO-yksiköltä johdetaan liuosputkisto lämpöpumpulle, jonka avulla lämpö siirretään varaajaan. Ilmanvaihto 27 % 36 % Keskitetty lämmön talteenottojärjestelmä katolla, säästö 50 % Lämpöpumppu kellarissa Yläpohja 2 6 % Ulkoseinät % Ikkunat % Poistoilmalämpöpumpulla voidaan saada talteen jopa 50 % ilmanvaihdon kautta hukatusta lämpöenergiasta. Se tarvitsee kuitenkin rinnalleen varajärjestelmän, sillä poistoilmasta ei saada talteen kaikkea rakennuksen tarvitsemaa lämmitysenergiaa. Usein kohteessa on kaukolämpöliittymä jo Lämmitys n. 60 % Alapohja 4 6 % Viemäri % Ihmiset, aurinko ja sähkönkäyttö n. 40 % 24

25 Energiansäästöä LED-valaistuksella Viimeisen vuosikymmenen aikana LED-teknologia on kehittynyt erittäin suurin harppauksin. Tekniikan kehittymisen myötä kilpailu LED-markkinoilla kiristyi. Kilpailu oli niin kiivasta, että laadunvalvonta ja testaus jäivät usein vähemmälle huomiolle. Vialliset ja jopa vaaralliset LEDit ovatkin hidastaneet niiden yleistymistä. Yhteisten standardien ja tuotevalvonnan myötä LEDteknologiasta on tullut luotettavampaa. Hehkulamppuihin perustuviin valaistusratkaisuihin verrattuna nykyisillä LEDeillä voidaan säästää jopa 70 % energiaa. LEDit kuitenkin kehittyvät edelleen huimaa vauhtia. Nykyisten LEDien valotehokkuus on vain % niiden teoreettisesta maksimivalotehokkuudesta. Energiansäästön lisäksi LEDien etuna on niiden pitkä käyttöikä. Parhaimmillaan LEDin polttoikä voi olla jopa tuntia. Pitkä käyttöikä ja sen ennustettavuus merkitsevätkin huomattavaa säästöä myös huoltokustannuksissa. Julkisissa tiloissa ja ulkoalueilla tämä merkitsee myös turvallisuuden parantumista. LEDit sopivat erityisen hyvin ulkovalaistukseen, sillä viileässä ympäristössä niiden käyttöikä pitenee. Lisäksi niiden valovirta ei alene kovallakaan pakkasella. LEDit sopivat myös hyvin esimerkiksi porraskäytäviin, sillä toistuva sytyttäminen ja sammuttaminen eivät lyhennä niiden käyttöikää. LEDit sopivatkin hyvin käytettäväksi liiketunnistimen kanssa. Lisäksi LEDien lämpenemisaika on käytännössä olematon, joten ne antavat täyden valo tehon heti sytyttämisestä lähtien. TA-Yhtiöt on toteuttanut muutamissa kohteissa ulkovalaistuksen LED-tekniikalla. Valaistuksen uusimisen yhteydessä on vaihdettu joko lamput tai koko valaisin. Uudisrakentamisessa LED-valaistuksen toteuttaminen lähtee jo suunnittelusta, jolloin niiden käyttäminen on vielä kannattavampaa. Yksi LEDien huonoista puolista on niiden huono värintoistoindeksi. LEDien spektri on epäsäännöllinen, jolloin jotkin värit toistuvat huonosti. Näin ollen LEDit sopivat huonosti tiloihin, joissa tarvitaan hyvää värintoistoa. 25

26 26

27 Auringonsäteilystä lämpöä ja sähköä Aurinko on lähes rajaton energianlähde. Teoriassa aurinkoenergialla voitaisiin kattaa koko maapallon energiantarve, sillä auringosta maan pinnalle saapuva säteilymäärä on noin kertainen maailman tämänhetkiseen energiankulutukseen verrattuna. Säteily on kuitenkin epätasaisesti jakautunutta ja eniten säteilyä esiintyy harvaan asutuilla alueilla. Suomessa vaakasuoralle pinnalle tuleva auringonsäteily on keskimäärin noin 1000 kwh/m 2. Kallistetulle pinnalle säteilymäärä voi olla jopa 20 % suurempi. Aurinkoenergian hyödyntäminen lisääntyy jatkuvasti. Joidenkin arvioiden mukaan Suomen sähköntuotannosta jopa neljännes on aurinkosähköä vuonna lämmin käyttövesi. Erityisen hyvin aurinkokeräin sopii yhdistettäväksi vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Auringonsäteilyn epätasaisuudesta johtuen aurinkolämpöjärjestelmään on liitettävä lämpövaraaja. Aurinkolämpöjärjestelmä mitoitetaan yleensä kesäkuukausien lämmitystarpeen mukaan. Tällöin keräimellä voidaan tuottaa keskimäärin noin % lämpimästä käyttövedestä. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää passiivisesti sekä aktiivisesti. Passiivisesti auringosta saatavaa valoa ja lämpöä hyödynnetään suoraan ilman erillisiä laitteita. Aktiivisessa hyödyntämisessä auringonsäteily muunnetaan aurinkopaneeleilla sähköenergiaksi tai aurinkokeräimillä lämpöenergiaksi. Aurinkokeräimet Aurinkokeräimet perustuvat auringonsäteilyn lämmitysvaikutukseen. Lämpö sitoutuu keräimen sisällä virtaavaan kaasuun tai nesteeseen. Parhaimmillaan aurinkokeräimen hyötysuhde on yli 80 %. Käytännössä aurinkokeräinten hyöty suhde kuitenkin alenee olosuhteista ja lämpöenergian varastointikapasiteetista johtuen. Aurinkokeräimen energia voidaan hyödyntää kiinteistön lämmitysjärjestelmässä. Tyypillisin käyttökohde on Tasokeräin nestekiertoinen tasokeräin on yleisimmin käytetty ratkaisu keräimen putkissa kiertää vesi-glykoliseos kuluttaa sähköä, sillä lämmönsiirtonesteen kierrättäminen vaatii ulkoisen pumpun maksimilämpötila noin 80 C Tyhjiöputkikeräin tasokeräimiä parempi hyötysuhde, erityisesti alhaisissa ympäristön lämpötiloissa putkissa olevan ilman kierrättäminen kuluttaa jonkin verran sähköä maksimilämpötila on noin 170 C tasokeräimiä kalliimpi ratkaisu

28 Aurinkokeräimiä on neljää eri tyyppiä: termosifonikeräimet, tasokeräimet, tyhjiöputkikeräimet ja ilmalämpökeräimet. Yleisimmin käytetyt keräintyypit ovat tasokeräimet ja tyhjiöputkikeräimet. Aurinkolämpöjärjestelmien hinta on tällä hetkellä noin euroa/kw, mutta sen oletetaan jopa puoliintuvan vuoteen 2020 mennessä. Aurinkopaneelit Aurinkopaneelien toiminta perustuu valosähköiseen ilmiöön; puolijohteeseen osuva fotoni vapauttaa elektronin, joka johdetaan ulkoisen virtapiirin kautta puolijohteen toiselle puolelle. Elektronien liike virtapiirissä synnyttää sähkövirran. Aurinkopaneelien tuottama sähkö on tasavirtaa, kun taas valtakunnallinen sähköverkko perustuu vaihtovirtaan. Mikäli aurinkopaneelien tuottama sähkö halutaan syöttää kiinteistön sähköverkkoon, on tasa virta ensin muunnettava vaihtovirraksi. Piikennot yleisimmin käytössä nykyisissä aurinkopaneeleissa pitkä elinikä, jopa vuotta hyötysuhde välillä % sähköntuotanto normaalisti noin 140 W/m 2 Ohutkalvokennot ohut kenno mahdollistaa paneelin laminoimisen suoraan rakenteen pintaan hyötysuhde välillä 4 20 %, riippuen kennon efektiivisestä materiaalista vähemmän herkkä valon tulosuunnasta johtuvalle vaihtelulle Viime vuosina aurinkopaneelien suosio on ollut selvässä kasvussa. Suosion kasvua selittää niin sähkön kuluttajahinnan nousu kuin aurinkopaneelien hinnan laskeminen kilpailukykyiselle tasolle. Vaikka paneelien hinnat ovatkin laskeneet, rajoittavaksi tekijäksi muodostuu usein muun tekniikan, kuten esimerkiksi akuston hinta. Tyypillisesti paneelien hinta on vain % aurinkosähköjärjestelmän hankintahinnasta. Aurinkopaneelityyppejä on monenlaisia. Yleisimmin käytössä ovat piikennot ja ohutkalvotekniikkaan pohjautuvat paneelit. Aurinkosähköjärjestelmien hinta on tällä hetkellä noin 1800 euroa/kw. Hinnan ennustetaan laskevan noin kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä. Teoriassa aurinkoenergialla voitaisiin kattaa koko maapallon energiantarve. 28

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty Olavi Ruohomaa 4.2.2011 1(6) Päivitetty 3.2.2016 CONCEPT OLAVILLA TOIMINTA-AJATUS Concept Olavilla on tapa hyödyntää aurinkoenergiaa rakennuksen lämmittämiseen ilman erillisiä teknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti - tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

REFERENSSIT Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille

REFERENSSIT Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille Tarjoamme mielenrauhaa toimittamalla taloyhtiöllesi nerokkaat energiansäästöratkaisut, jotka tuottavat aidosti tulosta. Lue lisää toteuttamistamme energiaratkaisuista,

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot