Toimialapalvelu. Energiavaikuttajaseminaari , Turku. Näkemyksestä menestystä.

Transkriptio

1 Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä Energiavaikuttajaseminaari , Turku

2 TEM Toimialapalvelu Uusiutuvan energian toimialaraportti Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa - Toimialapäällikkö Markku Alm

3 Uusiutuvan energian toimialaraportti 2017 Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu uusiutuvan energian toimiala koostuu yritysryhmittäin kootusta seitsemästä alatoimialasta: 1) Hakeyritykset 2) Energiapuuyritykset 3) Lämpöyritykset 4) Tuulivoimayritykset 5) Vesivoimayritykset 6) CHP-tuotantoyritykset 7) Muut bioenergiayritykset ryhmä (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Tilastoinnissa yrityskokoa ei ole rajoitettu, aiemmin mukana vain pk-yritykset Raportissa tarkasteltu laajasti myös eri uusiutuvan energian tuotantomuotojen kehittymistä, lähinnä EU-velvoitteiden seurannan vuoksi TEM Toimialapalvelu

4 Toimialan paikka elinkeinoelämässä Energiaklusteri leikkaa muita klustereita. Klusterin suurimmat toimijat kuuluvat myös johonkin muuhun toimialaan, esimerkiksi metsäklusteriin(energian kulutus ja tuotanto) tai metalliklusteriin (energiateknologia). Toisaalta ympäristöklusteri koskettaa kaikkia toimialoja. Energiaklusteri on kaksijakoinen ja muodostuu energiateknologian ja energialiiketoiminnan osaklustereista. Energiateknologian osaklusteri kattaa koneita, laitteita ja järjestelmiä tuottavan teollisuuden ja konsultoinnin. Se on vientivetoinen ja pitkälti suurten monikansallisten yritysten omistuksessa. Energialiiketoiminnan osaklusteri sisältää energian tuotannon, muunnon ja jakelun sekä energian ja polttoaineen jalostuksen. Se toimii pääosin kotimarkkinoilla, usein alueellisella tai paikallisella tasolla ja on pääosin kotimaisessa omistuksessa ->toimialaraportti Energiateknologian klusteri Suomessa TEM Toimialapalvelu

5 Yritykset ja toimipaikat Yritykset ja toimipaikat 1224 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 prosenttia (9 yritystä) 1720 toimipaikkaa Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 83 prosenttia, pk-yrityksiä 17 prosenttia TEM Toimialapalvelu

6 Liikevaihto ja henkilöstö Vuonna 2016 toimialan liikevaihto oli 2,85 miljardia ja jalostusarvo 959 miljoonaa euroa, liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 8,3 prosenttia, 240 milj. euroa. Alan liikevaihdosta 71,1 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä ja 28,9 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Vuonna 2016 toimiala työllisti 6193 henkilöä Työpaikoista 63 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 37 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä TEM Toimialapalvelu

7 Uusiutuvan energian toimialan liikevaihto ja jalostusarvo TEM Toimialapalvelu

8 Henkilöstön ja yritysten määrä, TEM Toimialapalvelu

9 Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys hakeyritysryhmässä vuosina TEM Toimialapalvelu

10 Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys vesivoimaryhmässä Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys CHP- ryhmässä TEM Toimialapalvelu

11 Investoinnit ja poistot vuosina TEM Toimialapalvelu

12 PK-barometrin havaintoja Erillinen raporttijulkaisu samassa yhteydessä Yritykset ja työllisyys Uusiutuvan energian toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta myönteisemmät kuin syksyllä 2016, mutta jäävät kuitenkin saldoluvun perusteella koko maan ja vertailutoimialojen pk-yrityksiä heikommiksi. Toimialan vastaajista 14 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 9 %. Saldoluvuksi muodostuu nyt +5, kun vuosi sitten saldoluku oli -3. TEM Toimialapalvelu

13 PK-barometrin havaintoja PK- yritysten suhdannenäkymät Uusiutuvan energian toimialan pkyritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät selvästi positiivisiksi, mutta heikommiksi kuin koko maassa, teollisuudessa ja palvelutoimialalla. Toimialalla suhdannenäkymät ovat kuitenkin selvästi paremmat kuin viime syksynä saldoluvun ollessa nyt +26, kun se syksyllä 2016 oli +6. TEM Toimialapalvelu

14 PK- barometrin havaintoja PK- yritysten kehittämistarpeet, % Uusiutuvan energian toimialan pkyritysten kehittämistarpeista ykkösenä on myös myynti ja markkinointi, mutta selvästi vähemmässä määrin kuin koko maassa ja vertailutoimialoilla(27 % mainitsee). Johtaminen, henkilöstön kehittäminen ja koulutus sekä tuotantoon ja rahoitukseen/talouteen liittyvät kehittämistarpeet mainitaan toimialalla seuraavaksi useimmin. Yrityksen hallitustyöskentely, johtaminen sekä ympäristö- ja muut säädösvaatimukset nähdään uusiutuvan energia-alan pkyrityksissä muita ryhmiä merkittävämpinä kehittämiskohteina. TEM Toimialapalvelu

15 Maailman kokonaisenergiankulutus, 85,5 % fossiilisista, 10,1 % uusiutuvista Aurinkoenergiatuotannon muutos maailmalla, TWh Maailman aurinkosähkön tuotantokapasiteetin kasvu vuonna 2016 oli MWp. Kokonaisteho nousi yhteensä megawattiin. Aurinkoenergian tuotannon erittäin nopeaa kasvua kuvaa se, että kapasiteetti on kolminkertaistettu 4 vuoden aikana. Vuonna 2016 maailmassa sijoitettiin energiantuotantoon (sisältää polttoaineiden tuotannon) miljardia euroa. Tästä summasta 100 miljardia sijoitettiin sähköntuotantoon fossiilisilla polttoaineilla (öljy, hiili, kaasu). Vastaavasti 21 miljardia euroa sijoitettiin sähköntuotantoon ydinvoimalla. Sähköntuotantoon uusiutuvalla energialla sijoitettiin 255 miljardia euroa (aurinko-, tuuli-, bio- ja vesivoima sekä maalämpö). TEM Toimialapalvelu

16 Tuulivoimatuotannon ja -kapasiteetin muutos maailmalla, Vuonna 2016 uutta tuulivoimakapasiteettia rakennettiin maailmassa yhteensä MW, ja kokonaiskapasiteetti nousi megawattiin. Suurin kapasiteetin lisäys saavutettiin Kiinassa, jossa asennettiin uutta tuulivoimakapasiteettia MW (16 x OL3). Kiinassa tuulivoiman nimellisteho nousi megawattiin. VAIKUTUS TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKYYN? TEM Toimialapalvelu

17 Tuulivoimatuotanto ylitti ensi kertaa 1500 megawatin rajan :20 - Voimajärjestelmä, Ajankohtaista Suomen tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus on kasvanut sitä mukaa kun uusia tuulivoimalaitoksia on otettu käyttöön. Suomen yhteenlaskettu tuulivoimatuotanto saavutti Fingridin mittausten perusteella ensimmäistä kertaa 1500 megawatin tuntikeskituotannon kello Kyseisellä keskiviikkoillan tunnilla tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 16 prosenttia ja sähkön kokonaiskulutuksesta tuulivoimalla voitiin kattaa noin 14 prosenttia. Suomessa on tällä hetkellä runsaat 1770 megawattia käytössä olevaa tuulivoimatuotantoa, joten asennetusta tuulivoimasta noin 88 % oli käytössä. Tuulivoimatuotannon tuntiaikasarja: Reaaliaikainen Suomen voimajärjestelmän tilakuva: TEM Toimialapalvelu

18 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2016 Vuonna 2007 energian kokonaiskulutus oli 410 TWh vuonna 2016 vastaavasti 371 TWh. Muutos > 2016, +10 TWh Taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ->energiankäyttö lisääntyy, miten se näkyy energiapaletissa?? Kokonaisenergiankulutus on laskenut 39 TWh vuoteen 2016 mennessä eli 9,5 %. Energiatehokkuussopimuskauden vaikutus -15 TWh. Taloudellinen toimeliaisuus alhainen, peräkkäiset lämpimät talvet ym. -24 TWh TEM Toimialapalvelu

19 Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2017 Metsäteollisuuden jäteliemet 32 % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineiden 31 % Puun pienkäyttö 13 % Vesivoima 13 % Lämpöpumput 4 % Kierrätyspolttoaineen bio-osuus 3 % Liikenteen biopolttoaineiden 2 % (vuonna 2015 osuus oli 5 %) Tuulivoimatuotanto 2 % TEM Toimialapalvelu

20 Biopolttoaineitten kulutus EU:n jäsenmaittain vuonna 2016, TWh EU:n sitova velvoite lisätä uusiutuvaa energiaa liikenteessä vuoteen 2020 mennessä 10 %:n tasolle laskettuna polttoaineiden energiasisällöstä. Suomessa tätä tavoitetta on tiukennettu niin, että Suomi tavoittelee 20 %:n uusiutuvan energian osuutta liikenteessä vuonna 2020.(12 %/ 2017, 15 %/2018, 18 %/2019, 20 %/2020). Käytännössä vuosittainen osuus voi olla etupainotteisesti myös suurempi. Vuoteen 2020 saakka on voimassa biopolttoaineiden kaksoislaskenta. Vuonna 2015 Suomen tieliikenteessä käytettyjen biopolttoaineiden määrä oli Eurostatin tilastossa 22 prosenttia. TEM Toimialapalvelu

21 Fossiilinen, uusiutuva vertailu Niin lähellä, mutta niin kaukana! Uusiutuvan energian käyttöosuus laski 34 prosenttiin kokonaisenergiankulutuksesta vuonna Fossiilisten polttoaineiden käyttö nousi vastaavasti 38 prosenttiin. Ydinvoiman osuus oli 19 prosenttia. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvan energian osuus Suomessa on ollut merkittävästi korkeampi (4 5 %). EU-laskennan mukainen uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta oli 39 % vuonna 2016, (39,29 % vuonna 2015) TEM Toimialapalvelu

22 Työllisten ikäjakauma energia-alalla Energia-alan työllisten ikärakenne muistuttaa normaalimallia, jossa nuoria ja vanhoja ikäluokkia on vähemmän, kun taas vuotiaita on enemmän. Poikkeuksena on keskellä ikäjakaumaa oleva aliedustus ikäryhmässä vuotiaat vuotiaiden aliedustus lienee peruja 1990-luvun lamasta. Sähkö-, kaasu, lämpö- ja vesihuollon toimialaryhmä on yksi kaikkein ikääntyneimmistä toimialaryhmistä. Vaikka työmarkkinoilta seuraavien 15 vuoden kuluessa poistuvan työvoiman määrä ei absoluuttisesti (noin henkilöä) ole kovin suuri, poistuu toimialalta yli puolet tällä hetkellä työssä olevista työntekijöistä. Tämä on toimialojen joukossa kolmanneksi suurin poistumaosuus maatalouden ja julkisen hallinnon jälkeen. TEM Toimialapalvelu

23 Työvoiman alueellinen kohtaanto, ammattibarometrin esimerkein, seuraava 6 kk TEM Toimialapalvelu

24 Tulevaisuuden muutosvoimat Digitalisaatio Tulevaisuuden energiajärjestelmä on hajautunut, joustava, automaattinen ja älykäs. Digitaalisuuden vuoksi se on myös tehokkaampi, tuottavampi, edullisempi ja ympäristöystävällisempi. Ympäristö ja kestävä kehitys Viime aikoina kaikkein eniten voimistunut trendi on ollut ekologisen ajattelun nousu ja huoli muuttuvasta ympäristöstä Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen torjunta luo tulevaisuuteen ulottuvan tarpeen uudistaa energian tuotantoa vähemmän päästöjä aiheuttavaksi ja energiatehokkaammaksi. Kuluttajien muuttuvat valinnat Tulevaisuudessa kuluttajille on tärkeää järjestelmien helppokäyttöisyys, kokeiltavuus, hyödyllisyys, esteettisyys sekä integroitavuus muihin järjestelmiin ja arkeen. Globalisaatio Uusiutuvat energialähteet eivät ole hyödyntämisen suhteen niin globaaleja kuin fossiiliset varannot Energian maantiede on lisäksi muuttumassa, kun siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin etenee, aurinko paistaa ja tuuli puhaltaa kaikkialla Omavaraisuus ja huoltovarmuus Suomen energiapolitiikassa omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat tärkeässä asemassa. Suomen energiapaletin kirjo laaja ja monipuolinen. Teknologinen kehitys Teknologian nopea kehitys on merkittävin tulevaisuuden muutosvoimista ja energia teemana yksi tärkeimmistä tulevaisuutta muovaavista asioista. Keskeisiä teemoja ovat energiatehokkuus, hajautetun tuotannon teknologiat, energian varastointiteknologiat, hybriditeknologiat ja liikenteen energiateknologiat. TEM Toimialapalvelu

25 Pestel-analyysi TEM Toimialapalvelu

26 Hallitusohjelman energiapolitiikan linjaukset : Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin Energiaomavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen muun muassa turpeen. Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana Puolitetaan tuontiöljyn (bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin) käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. TEM Toimialapalvelu

27 Näkymät vuosille Maailmalla uusien tuotantomuotojen, erityisesti tuulivoiman ja aurinkoenergian, kehitys on ollut erittäin nopeaa ja näiden tuotantomuotojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Tulevaisuudessa eri tuotantomuotojen ajojärjestys saattaa muuttua Euroopan tason poliittisilla päätöksillä Energiamurroksen merkittävimmät muutosajurit ovat energiantuotannon alhaiset muuttuvat kustannukset, päästöttömyys, energian varastointimahdollisuus sekä teknologisen kehityksen mahdollistama yleisen markkinahintatason lasku. Pienistä puroista muodostuvat edelleen myös suuret virrat (kulutus<->säästö). Tavoitteisiin päästään vain suurien ja pienien tekojen yhdistelmillä Tuontiraaka-aineiden ja polttoaineiden käytöllä päästään uusiutuvan energian tavoitteisiin (EU-tavoite 38 % tai kansallinen 50 %) matemaattisesti samalla tavalla, mutta positiiviset aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset jäävät marginaalisiksi. TEM Toimialapalvelu

28 Uusiutuvan energian julkaisut löytyvät osoitteesta Seminaarin esitykset lisätään osoitteeseen

29 Kiitos! Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus Näkemyksestä menestystä yhteistyöllä Näkemystä menestystä yhteistyöllä TEM Toimialapalvelu