ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 14. kaupunginosan korttelia 14 sekä katu-, liikenneja erityisalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 14. kaupunginosan kortteli 14 sekä katu-, liikenne- ja erityisalueet. Asemakaava sisältää sitovan tonttijaon muutoksen, jolla muodostuvat korttelin 14 tontit 3-6. Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Kaav.jaosto , Kh Kv NOKIAN KAUPUNKI KAAVOITUSYKSIKKÖ (Dno TEKE 728/2014)

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavaselostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 14. kaupunginosan korttelia 14 sekä katu-, liikenne- ja erityisalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 14. kaupunginosan kortteli 14 sekä katu-, liikenne- ja erityisalueet. Asemakaava sisältää sitovan tonttijaon muutoksen, jolla muodostuvat korttelin 14 tontit 3-6. Kaavan laatija: Nokian kaupunki, tekninen keskus, kaavoitusyksikkö, Asko Riihimäki Kohdealue sijaitsee Turuntien (valtatie 12) Viholankadun ja Nuijamiestentien rajaamalla alueella noin 1 km kaupungin keskustasta kaakkoon. 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - asemakaavan seurantalomake - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - ote ajantasa-asemakaavasta - ote asemakaavan hakemistokartasta - tonttijakokartta 2 TIIVISTELMÄ Muutos on laitettu vireille yksityisen kiinteistönomistajan aloitteesta. Valtuusto hyväksyi kaavamuutoksen käynnistämissopimuksen, jonka tavoitteena on nykyisessä asemakaavassa toimitilarakennusten korttelialueena olevan alueen muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Syynä on se, että nykyisen asemakaavan mukaiselle rakentamiselle ei tähän mennessä ole ilmennyt tarvetta. Kaavamuutosluonnoksessa kortteli on jaettu neljäksi kerrostalotontiksi. Sijainnista ja maastomuodoista johtuen kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on kiinnitetty erityistä huomiota liikennemelusta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Korttelialueelle sallittujen ajoneuvoliittymien paikat säilyvät Viholankadulla nykyisen asemakaavan mukaisina. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa kortteli on merkitty työpaikka-alueeksi, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä ympäristökuvallisesti näihin verrattavia teollisuus- ja varastotiloja. Asemakaavamuutos poikkeaa käyttötarkoitukseltaan yleiskaavasta.

3 3 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Kortteli on rakentamaton. Länsireunassa olevalla 2-tontilla joitakin vuosia sitten olleen tilapäisen näyttelyhirsitalon betoninen pohjalaatta on yhä paikallaan. Pystyilmakuva (kuva: Maanmittauslaitos) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Muutoskohteena olevan korttelin pohjoispuolella, valtatien vastakkaisella puolella, on 1990-luvun alussa rakennettu Nokian Panimo Oy. Korttelin eteläpuolella Viholankadun varressa on 2000-luvulla rakennettuja asuinkerrostaloja. Palvelut ovat lähellä, sillä lähimpään peruskouluun on matkaa noin 150 m ja lähimpään päiväkotiin noin 350 m. Jalankulkuetäisyys lähimpään kauppakeskukseen on noin 1 km. Itäpuolella on Putaanvirta, jonka kautta Pyhäjärven vesi laskee Nokianvirtaan ja siitä edelleen Kuloveteen ja Kokemäenjokeen. Liikenne Viholankatu ja Nuijamiestentie ovat luonteeltaan kokoojakatuja, joiden kautta kulkee seutuliikenteen bussireitti. Pysäkit ovat muutoskohteena olevan korttelin kohdalla. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Muutosalueella ei ole suojelulakien nojalla suojeltuja alueita tai kohteita.

4 4 Yhdyskuntatekniikka Ympäristöhäiriöt Maanomistus Korttelin yli kulkee 20 kv:n sähköjohto. Korttelin kautta nykyisten 1- ja 2-tonttien rajan tuntumassa kulkevat vesi- ja viemärijohdot. Kaukolämpölinja kulkee Viholankadulla ja Nuijamiestentiellä. Sadevesijohto on Viholankadulla. Ympäröivien teiden liikenteestä aiheutuu meluhaittaa, joka on otettava huomioon kaavaratkaisussa ja kaavamääräyksissä. Liikennemelusta ja sen vaikutusten ehkäisemisestä on tehty selvitys vuonna Viereisessä kuvassa punaisella viivoitetut alueet ovat kaupungin omistuksessa. Valtatie on valtion omistuksessa, ja muut alueet yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu Kaavassa paikka sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A).

5 5 YLEISKAAVA Vuonna 2004 hyväksytyssä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on työpaikka-aluetta (TP), jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä ympäristökuvallisesti näihin verrattavia teollisuus- ja varastotiloja. Lisäksi alue on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi yhtenäisen rakennuskannan alueeksi. ASEMAKAAVA Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Arkistotunnus Hyväksytty 14: : Nykyisessä, vuonna 2002 hyväksytyssä asemakaavassa kortteli on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Nokian kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa Pohjakarttana on kaupungin kartta- ja tonttiyksikön ylläpitämä pohjakartta. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Tontit on merkitty kiinteistörekisteriin. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Katso kohta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Kaupungin lisäksi osallisia ovat Pirkanmaan ELY-keskus, rakennus- ja ympäristölautakunta, naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat sekä kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Kaavamuutos on laitettu vireille yksityisen kiinteistöomistajan aloitteesta.

6 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos Kaavaluonnos pidettiin laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtävillä Lisäksi asiasta ilmoitettiin kirjeitse muutosalueeseen rajoittuvien naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Mielipiteitä ei jätetty. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, Nokian Vesi Oy:ltä ja Elenia Oy:ltä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto: Rakennus- ja ympäristölautakunta suhtautuu kaavamuutosesitykseen varauksellisesti. Jo nykyisillä liikennemäärillä melutaso kaavamuutosalueella on suuri ja liikennemäärien noustessa melutaso alueella nousee edelleen. Mikäli kaava-alueen rakentaminen ei toteudu kokonaisuudessaan tai kaavan toteutuminen kestää pitkän aikaa, saattavat rakennusten sijoitteluun perustuvat meluntorjuntatoimet jäädä puutteellisiksi. Tällöin melurasitus kaavamuutosalueen asukkaille saattaa muodostua kohtuuttomaksi. Asemakaavassa tulisi määrätä ainakin Nuijamiestentien puoleisen meluesteen toteutuksesta tarkemmin sen ulkonäön ja ominaisuuksien osalta. Kaupunkikuvallisista syistä sekä piha-alueen viihtyisyyden vuoksi meluesteen tulisi olla ainakin osittain läpinäkyvä. Esimerkiksi 50%:n läpinäkyvä osuus toisi leikki- ja oleskelualueeksi varatulle pihaalueelle enemmän luonnonvaloa. Liikennemelusta johtuen korttelista joudutaan rakentamaan melko suljettu kokonaisuus. Tästä syystä asemakaavassa olisi hyvä edellyttää alueelle pihasuunnitelman laatimista. Viholankadun ja Nuijamiestentien puoleiselle katualueelle tulisi kaupunkikuvallisista syistä istuttaa rivi puita. Nokian Vesi Oy:n taholta on ilmoitettu, että vesi- ja viemärijohdot pitää siirtää pois muodostettavilta tonteilta. Nokian Vesi Oy ei ota osaa siirtokustannuksiin, joiden on arvioitu olevan noin Elenia Oy:n lausunto: Kaavoitettavalla alueella sijaitsee Elenia Oy:n omistamia keskijänniteilmajohtoja (Liite 1). Vaakasuuntainen etäisyys keskijännitejohdon lähimmästä johtimesta rakennukseen tulee olla vähintään 6 metriä. Kaavoitettavan alueen ilmajohdot on mahdollista maakaapeloida tontin reunoja mukaillen. Alustava suunnitelma kaapeloinnista on esitetty liitteessä 2. Johdonsiirto- ja muutostöistä aiheutuvat kustannukset laskutamme työn tilaajalta verkon ikähyvitys huomioiden. Liitteen 2 mukaisen sähköverkon muutostyön hinta on (sisältää ALV 24%). Kaapelointi on hinnoiteltu minimiperiaatteen mukaisesti. Voimme toteuttaa työn myös laajempana saneerauksena, millä ei ole vaikutusta laskutettavaan hintaan. Etäisyys keskijännitemaakaapelista rakennuksiin tulee olla vähintään 1 metri.

7 7

8 8 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto: Nokian kaupunginarkkitehti on varannut Pirkanmaan ELY-keskukselle mahdollisuuden antaa lausunto otsikossa mainitusta asemakaavan muutosluonnoksesta, jonka kaavakartta on päivätty Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa oleva asemakaavan toimitilarakennusten korttelialue asumiskäyttöön. Oikeusvaikutteisessa Nokian keskustaajama osayleiskaavassa kortteli on merkitty työpaikka- alueeksi, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä ympäristökuvallisesti näihin verrattavia teollisuus- ja varastotiloja. Asemakaavamuutos poikkeaa käyttötarkoitukseltaan yleiskaavasta. Käyttötarkoituksen muutoksesta Vireillä olevan maakuntakaavan suunnitteluaineistoon sisältyy työpaikka-alueita koskeva Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle -selvitys, jossa tarkastellaan mm. laadullisesta näkökulmasta työelämän ja työnteon tapojen muutoskehitystä tulevaisuudessa. Tämän selvityksen mukaan Tampereen kehyskuntien kaikista työpaikoista noin neljännes sijaitseen Nokian kaupungissa. Kehyskuntien suurin työpaikkakeskittymä on Nokian ydintaajamassa verrattain pienellä alueella. Työpaikkakehitys kunnassa on selvityksen mukaan ollut viime vuosina positiivista, joskin merkittävä osa Nokialla asuvista suuntaa työhön Tampereelle. Maakuntakaavan selvityksessä tulevaisuuden kehityskulkuna nähdään työn alueellinen keskittyminen ns. keskustoitumiskehitys, jossa työpaikat, palvelut ja asuminen sekoittuvat tarjoten sujuvan arjen kannalta tarpeellisia palveluita ja yrityksille houkuttelevaa toimintaympäristöä. Kaavamuutoksen kohteena oleva kortteli 14 on voimassa olevassa osayleiskaavassa työpaikka-aluetta, joka laajemmin liittyy Viholan kaupunginosan muuhun palvelu- ja liiketoimintojen aluekokonaisuuteen. Kaavamuutosalue sijoittuu yritystoiminnan näkökulmasta alueelle, jolla on hyvä saavutettavuus sekä mahdollisuus lähiympäristössä olevan liiketoiminnan hyödyntämiseen tuottavuus- ja synergiaetuina. Pirkanmaan ELY-keskus on vuonna 2014 tehnyt selvityksen työpaikkarakentamisen kerrosalan muutoksista kaupunkiseudun asemakaavoissa vuosina Sen mukaan Nokian asemakaavoissa teollisuuden käyttöön kerrosalaa on varattu runsaasti (n kem 2 ) palvelu-, liike- ja toimistorakentamiselle varatun kerrosalan jäädessä huomattavasti vähäisemmäksi (n kem 2 ). Yleiskaava on ohjeena asemakaavaa muutettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n 1 momentissa ja 54 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Suunnittelualueen merkittävät ympäristölliset arvioinnit, niiden perusteella tehdyt alueidenkäytön ratkaisut ja toimintojen yhteensovittaminen sisältyvät tavoiteltua yhdyskuntakehitystä ohjaavaan osayleiskaavaan. Asemakaavamuutoksen yhteydessä on tarpeen arvioida yleiskaavasta poikkeavan maankäytön vaikutuksia erityisesti kunnan työpaikka-aluetarjontaan. Koska suunnittelualueelle sijoittuisi liikenteen melusta ja päästöistä herkemmin häiriintyvää toimintaa, on asemakaavamuutos syytä perustella myös terveellisyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden näkökulmasta. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen ilmanlaatuun sekä liikenteen päästöjen terveysvaikutuksiin. ELY-keskus katsoo, että Turuntien ja korttelialueen väliin tulee jättää suojaviheraluetta siten, että olemassa voimalinja ja toteutettava melueste voidaan sijoittaa tälle alueelle. Liikenteen päästöjen huomioon ottaminen Liikenteen meluhaittojen vähentämiseksi asuntojen parvekkeet on kaavaluonnoksessa määrätty lasitetavaksi mutta niiden suuntaamisesta ei ole annettu määräyksiä. Mikäli parvekkeita sijoitetaan Turuntieltä aiheutuvan liikennemelun suuntaan, tulee äänierota-

9 sovaatimuksen täyttymiseksi sekä lasitukselta että parvekkeen rakenteilta edellyttää normaalia tehokkaampia meluntorjuntaominaisuuksia. Sallittaessa oleskeluparvekkeita valtatien suuntaan on myös ilmanlaatutekijät otettava huomioon. ELY-keskus esittää, että ympäristöhaittojen vaikutusten vähentämiseksi kaavaan määriteltäisiin sellaiset rakennusalan osat, jolle ei saa sijoittaa liikenteen päästöille herkkiä toimintoja kuten asuinhuoneita. Melun leviäminen rakennuksen julkisivuilla on kaavaluonnoksessa otettu huomioon rakennusalan sivuja koskevassa ääneneristävyysmääräyksessä. Meluselvityksen perusteella määräys on perusteltua antaa myös tontille 5 sijoittuvan rakennuksen Viholankadun suuntaan olevalle sivulle. Rakennusmassojen sijoittelulla ja rakennusten rakenteellisilla ratkaisuilla on pyritty saamaan oleskelualueiden ja rakennusten melutasot ohjearvojen alle, mikä pitääkin olla tavoitteena, kun suunnitellaan uuttaa melulle herkkää maankäyttöä liikenneväylien läheisyyteen. Jos alueen suojaaminen liikennemelulta kuitenkin edellyttää erillisiä melusuojausrakenteita, kuuluu niiden rakentaminen alueen maankäytön toteuttajalle. Kaavaluonnoksessa autokatosten ja meluesteiden sijoittelu poikkeaa meluselvityksessä käytetystä mallista. ELY-keskus toteaa, että melunsuojauksen riittävyys tulee tarkistaa kaavatyön yhteydessä meluselvitystä päivittämällä. Muuta Korttelin lounaisrajalle on lisättävä kaavakartalle liittymäkiellon osoittava hakaviivamerkintä, koska Viholankadulta valtatielle 12 johtaja tieyhteys ei ole maantietä eikä siten LT-aluettakaan, jolla on lähtökohtaisesti liittymäkielto. Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, etteivät valtatien sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueen rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa valtatien kuivatusta eivätkä rakenteita. Kaava-alueen rakentamisen aiheuttamien mahdollisten valtatien 12 kuivatusjärjestelmien, mm. laskuja sivuojien ja rumpujen sekä tien muiden rakenteiden muutosten toteuttamien kuuluu alueen maankäytön toteuttajalle. Kaava-alueen sisäinen liikenne ei saa aiheuttaa häikäisyä valtatien 12 liikenteelle. Jos sisäinen liikenne aiheuttaa häikäisyhaittoja, voidaan tontin haltijat velvoittaa aitaamaan tontit tai ehkäisemään häikäisyhaittoja esim. istutuksilla. Alueen ulkovalaistus sekä mahdollinen rakennusten julkisivujen valaistus on myös suunniteltava siten, ettei valaistus aiheuta häikäisyhaittoja valtatien liikenteelle. Alueiden maansiirto- ja pohjanrakennustyöt on tehtävä alueen puolelta eikä ne saa aiheuttaa vahinkoa valtatien 12 rakenteille ja kuivatukselle eivätkä vaaraa liikenteelle. Johtopäätökset Pirkanmaan ELY-keskus pitää tärkeänä, että työpaikka-alueen muuttaminen asumiskäyttöön perustuu riittäviin selvityksiin kunnan työpaikka-aluetarpeesta ja kohdentumisesta kunnan eri alueille. Asumiskäytössä rakennukset tulee sijoittaa niin, että Turuntien suuntaan jää riittävästi suojaviheraluetta voimalinjojen ja meluesterakenteiden tarpeisiin ja myös siten, että korttelialueen viihtyvyystekijät voidaan ottaa huomioon. 9 Vastine rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon: Melumallinnuksessa on otettu huomioon ennusteen mukainen liikennemäärän kasvu. Lisäksi mallinnus on tehty huonoin tilanne huomioon ottaen siten, että valtatien koko lii-

10 kenne kulkisi tulevaisuudessakin yhdellä ajoradalla. Jos toinen ajorata rakennetaan, se tehdään nykyisen pohjoispuolelle. Siinä tilanteessa meluhaitta korttelissa 14 vähenee, koska puolet liikenteestä siirtyy kauemmaksi korttelialueelta. Vaiheittain rakentamisen aikaiset liikennemeluongelmat on otettu huomioon kaavamääräyksellä, jonka mukaan rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä liikennemelumallinnus ja siihen perustuvat meluesterakenteet, joiden avulla liikenteen aiheuttama melutaso ei pihassa ulko-oleskelualueella ylitä päivällä arvoa 55 dba ja yöllä arvoa 45 dba ottaen huomioon saman korttelin olemassa olevat rakennukset ja rakenteet sekä kyseisen lupahakemuksen tarkoittama rakentaminen. Asemakaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan Nuijamiestentien vireinen melueste on rakennettava niin, että vähintään 50 % sen pinta-alasta on läpinäkyvää. Pihasuunnitelman tekemisestä ei ole tarvetta antaa kaavamääräystä. Rakennuslupien yhteydessä esitettävässä asemapiirroksessa osoitetaan pihajärjestelyt. Viholankadun ja Nuijamiestentien katualueiden viherkaistoilla on nykyäänkin jonkin verran puita. Ainakaan Nuijamiestentielle ei ole perusteltua istuttaa enempää puita, koska ne heikentäisivät näkymää järvelle. Vastine Nokian Vesi Oy:n kannanottoon: Kaavasta on poistettu vesi- ja jätevesijohtojen aluevaraukset korttelialueelta, ja lähtökohtana on, että ne siirretään korttelin ulkopuolelle. Siirtokustannukset tulevat tontinomistajien maksettaviksi, ja ne otetaan huomioon maankäyttö- ja -luovutussopimuksessa. Vastine Elenia Oy:n lausuntoon: Kaavaehdotus on laadittu niin, että sähkölinja voisi jäädä nykyiselle paikalleen. Johtoa varten varatun alueen leveys on laajennettu 12 metrin levyiseksi. Jos sähkölinja kuitenkin tontinomistajien pyynnöstä maakaapeloidaan, tulevat kaapelointikustannukset anojan maksettaviksi. Vastine ELY-keskuksen lausuntoon: Kortteli 14 on nyt osayleiskaavassa työpaikka-aluetta ja asemakaavassa toimitilarakennusten korttelialuetta. Vaikka se laajemmin katsottuna liittyy Viholan kaupunginosan muuhun palvelu- ja liiketoimintojen aluekokonaisuuteen, se sijoittuu kuitenkin yksinään irrallisena valtatien toiselle puolelle. Korttelin saavutettavuus nykyisessä liikenneverkkotilanteessa on yritystoiminnallekin hyvä, mutta tilanne muuttuu olennaisesti huonommaksi siinä vaiheessa, kun valtatie rakennetaan kaksiajorataiseksi. Silloin tällä kohdalla oleva liittymä valtatielle toimii vain Tampereen suuntaan ja Tampereen suunnasta. Se lienee tärkeä syy sille, että korttelialue ei ole kiinnostanut palvelu- ja liiketilojen sijoituspaikkana, vaan on ollut jo kauan rakentamattomana. Valtatien pohjoispuolella Viholan palvelualueella olemassa olevista tiloista osa on tyhjillään, joten työpaikka- ja palvelutilojen lisätarvetta tällä paikalla ei nykytilanteessa voida katsoa olevan. Sen vuoksi poikkeaminen yleiskaavasta on perusteltua. Liikennemäärät valtatiellä ja katealueilla eivät tällä kohdalla ole poikkeuksellisen suuria, joten liikenne ei aiheuta normaalista poikkeavaa uhkaa terveellisyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden näkökulmasta. Terveellisyys ja viihtyisyys otetaan huomioon asuntojen ja parvekkeiden suuntauksella sekä rakennusten ja ulko-oleskelualueiden melusuojauksella. Kaavaehdotus on laadittu niin, että sähkölinja voi jäädä nykyiselle paikalleen, ja melueste rakennetaan sähkölinjan ja valtatien väliin. Erillisen suojaviheralueen muodostaminen sähkölinjaa ja meluestettä varten ei ole perusteltua, vaan tarkoituksenmukaisempaa on käyttää tuo alue meluisuutensa vuoksi pysäköintialueena. Kaikki meluesteet sijoittuvat korttelialueelle. Rakennus- ja asuntosuunnittelua ajatellen olisi erittäin hankalaa kieltää asuinhuoneiden 10

11 sijoittaminen vilkkaimman liikenteen, eli valtatien puoleisille julkisivuille. Rakennusalojen sijaintiin ja suuntaukseen on tehty pieniä muutoksia. Melumallinnusta on korjattu niiden mukaisesti, ja mallinnuksen tulokset on otettu huomioon kaavamerkinnöissä ja - määräyksissä. Kaavamääräyksissä on meluisimmille rakennusalojen reunoille merkitty rakenteiden ääneneristävyysmääräykset, joiden tarkoituksena on turvata, ettei liikenteen aiheuttama melutaso asuinhuoneissa nouse ohjearvoja korkeammaksi. Koska autokatokset toimivat osaltaan meluesteinä, on ne asemakaavassa määrätty ehdottomasti rakennettaviksi. Korttelin lounaisrajalle ei merkitä ajoneuvoliittymäkieltoa osoittavaa hakaviivamerkintää, koska kyseessä ei ole katualueen raja, eikä tavoitteellisessa lopputilanteessa tuolla paikalla ole lainkaan nykyistä kadun ja valtatien yhdistävää ajorataa. Rakennusluvassa ajoneuvoliittymää ei voida myöntää korttelin lounaisrajalle, koska kohdalla ei ole katua. Paikalla on siis käytännössä liittymäkielto. 11 Kaavaehdotus Asemakaavaehdotuksessa mielipiteet on otettu edellä olevissa vastineissa kerrotulla tavalla huomioon. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto mahdollisiin muistutuksiin, lähetetään sellaisille osallisille, jotka ovat muistutuksensa yhteydessä jättäneet yhteystietonsa. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Ennen kaavamuutoksen hyväksymistä laaditaan ja hyväksytään maankäyttö- ja -luovutussopimus. Päätöksiin voi valittamalla hakea muutosta 30 päivän kuluessa.

12 Asemakaavan tavoitteet ja perusteet Katso kohta 2. Viistoilmakuva lännen suunnasta Tavoitetilanteen mukainen havainnekuva lähes samasta suunnasta kuin edellä oleva ilmakuva

13 13 Viistoilmakuva idän suunnasta Tavoitetilanteen mukainen havainnekuva lähes samasta suunnasta kuin edellä oleva ilmakuva Tavoitetilanteen mukainen havainnekuva koillisen suunnasta

14 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset valtuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen käynnistämissopimuksen kaavoitusjaosto päätti asettaa kaavamuutosluonnoksen laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtäville kaavaluonnos oli nähtävillä. Mielipiteitä ei jätetty kaavoitusjaosto hyväksyi kaavakarttaan tehdyt muutokset sekä päätti asettaa kaavamuutosehdotuksen julkisesti nähtäville. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Aluevaraukset Korttelialueet Kortteli on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Rakennusoikeudet on osoitettu rakennusalakohtaisina kerrosalaneliömetreinä. Rakennusoikeus jakautuu pääkäyttötarkoituksen mukaiseen rakennusoikeuteen ja sen lisäksi sallittuun taloustilojen rakennusoikeuteen. Edellä mainitun lisäksi kaavassa mainitun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa porrashuone- ja sisääntuloaulatilojen yhteyteen 15 m 2 ylittävän osan kussakin kerroksessa. Tämän määräyksen tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi väljempien porrashuoneiden ja sisääntuloaulojen rakentaminen. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee viidestä seitsemään. Autopaikkoja on tehtävä vähintään 1,2 autopaikkaa/asunto. Autopaikkavaatimus perustuu Nokian nykyiseen todelliseen autoistumisasteeseen. Tontin tarvitsemia autopaikkoja sekä leikki- ja oleskelualueita voidaan sijoittaa omalle tontille ja/tai tonttien omistajien välisten sopimusten perusteella saman korttelin muille tonteille. Kutakin tonttia varten on tehtävä leikki- ja oleskelualuetta pinta-alaltaan vähintään 10 % tontille rakennetun asuntokerrosalan määrästä. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä liikennemelumallinnus ja siihen perustuvat meluesterakenteet, joiden avulla liikenteen aiheuttama melutaso ei pihassa ulko-oleskelualueella ylitä päivällä arvoa 55 dba ja yöllä arvoa 45 dba ottaen huomioon saman korttelin olemassa olevat rakennukset ja rakenteet sekä kyseisen lupahakemuksen tarkoittama rakentaminen. Asuntojen parvekkeet on lasitettava avattavilla laseilla. Lasituksen tulee suojata melulta niin, että liikenteen aiheuttama melutaso parvekkeella ei päivällä ylitä arvoa 55 dba. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä melumallinnuksella osoitetaan parvekkeiden tarvitsema suojaustaso. Rakennusten julkisivussa on käytettävä pääasiassa vaaleaa kivimateriaalia ja kattona lapekattoa. Tonttien välisille rajoille ei saa tehdä aitaa. Nuijamiestentien vireinen melueste on rakennettava niin, että vähintään 50 % sen pintaalasta on läpinäkyvää.

15 Muut alueet Liikenne- ja suojaviheralueet säilyvät rajoiltaan nykyisellään, ja ovat mukana kaavamuutosalueen rajauksessa vain karttateknisestä syystä. Katualue muuttuu rajoiltaan siten, että Nuijamiestentien sisäkaarteen puolella katualuetta levitetään liittämällä siihen korttelialuetta niin, että rakennettu kevytliikenneväylä ja sen viereinen avo-oja jäävät katualueelle. 5.2 Kaavan vaikutukset Kaavamuutos vaikuttaa tulevaan ympäristökuvaan toisaalta niin, että toimitilojen sijasta kortteliin rakentuu asuinkerrostaloja, ja toisaalta niin, että kortteli rakentuu tehokkaammin kuin olisi rakentunut nykyisen asemakaavan perusteella. Tavoitteena on, että tuleva ympäristökuva olisi parempi kuin nykyisen kaavan mukainen toteutus olisi ollut. Tulevat rakennukset antavat liikennemelua vastaan jonkin verran suojaa ympäristön nykyiselle rakennuskannalle. Ympäristön sosiaalisiin oloihin muutoksella ei ole suurta vaikutusta, koska tuleva rakentaminen on käyttötarkoitukseltaan samanlaista kuin lähimpien korttelien nykyinen kerrostaloasutus. Julkisten ja yksityisten palvelujen kysyntä lisääntyy asutuksen lisääntyessä. Katujen liikennemäärän kasvuun kaavamuutoksella ei liene kovin merkittävää vaikutusta. Koska ei tarkasti tiedetä, millaisia toimitiloja kortteliin joskus olisi rakentunut nykyisen kaavan mukaan, on mahdotonta varmuudella sanoa, onko uusien kerrostaloasukkaiden aiheuttama liikenne suurempi vai pienempi kuin olisi ollut nykyisen asemakaavan mukaisesti rakentuneiden toimitilojen liikenne. Korttelista kadulle johtavien ajoneuvoliittymien määrä ja paikat säilyvät nykyisen asemakaavan mukaisina, joten siltä osin kaavamuutoksella ei ole liikenteellisiä vaikutuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Korttelialue rakentunee vaiheittain, mutta tarkempi rakentamisaikataulu ei ole tiedossa kaavamuutosta laadittaessa. Uutta kunnallistekniikkaa ei jouduta rakentamaan. Nokia Asko Riihimäki kaupunginarkkitehti

16 16 Asemakaavan seurantalomake Liite 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 536 Nokia Täyttämispvm Kaavan nimi Nokian kaupungin 14. (Vihola) kaupunginosan 14 kortteli sekä katu-, liikenne- ja erityisalueet Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kunnan kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,1694 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rakennuspaikat [lkm] Rantaviivan pituus [km] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,1694 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 3, , ,33 0, A yhteensä 1, , ,81 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -1, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1, ,2 0,0226 E yhteensä 0,1675 5,3 0,0000 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

17 17 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 3, , ,33 0, A yhteensä 1, , ,81 1, AK 1, , ,81 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -1, KTY -1, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1, ,2 0,0226 Kadut 0, ,9 0,0226 LT 1, ,1 0,0000 E yhteensä 0,1675 5,3 0,0000 EV 0, ,0 0,0000 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

18 18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 2 HANKE ALOITE Nokian kaupunki, asemakaavan muutos, 14. kaupunginosan kortteli 14 sekä katu-, liikenne- ja erityisalueet (Dnro TEKE 728/2014) Kaavamuutos on laitettu vireille yksityisen kiinteistönomistajan aloitteesta. SUUNNITTELUALUE Kohdealue sijaitsee Turuntien (valtatie 12) Viholankadun ja Nuijamiestentien rajaamalla alueella noin 1 km kaupungin keskustasta kaakkoon. LÄHTÖTIEDOT JA NYKYTILANNE MAANOMISTUS Viereisessä kartassa punaisella vinoviivoituksella merkityt alueet ovat kaupungin omistuksessa, valtatien alue on valtion omistuksessa, ja suurin osa korttelista 14 on yksityisomistuksessa. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A).

19 19 TAVOITTEET YLEISKAAVA Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on työpaikka-aluetta (TP), jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä ympäristökuvallisesti näihin verrattavia teollisuus- ja varastotiloja. Lisäksi alue on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi yhtenäisen rakennuskannan alueeksi. ASEMAKAAVA Nykyisessä, vuonna 2002 hyväksytyssä asemakaavassa kortteli on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kaupunki on tehnyt Kiinteistö Oy Nokianvirran Liikepaikan kanssa asemakaavamuutoksen käynnistämissopimuksen, jonka tavoitteena on muuttaa kortteli asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Viereisessä kuvassa näkyy alustava alueenkäyttöluonnos. OSALLISET Kaupungin lisäksi osallisia ovat Pirkanmaan ELY-keskus, rakennus- ja ympäristölautakunta, naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat sekä kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Kaavaluonnos pidettiin laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtävillä kaupungin teknisen viraston ilmoitustaululla ja Internetissä kaupungin kotisivulla. Asiasta kuulutettiin Nokian Uutisissa. Lisäksi asiasta ilmoitettiin kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajille. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, Nokian Vesi Oy:ltä sekä Elenia Oy:ltä. Asemakaavaehdotuksessa mielipiteet otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville teknisen keskuksen ilmoitustaululle ja Internetiin kaupungin kotisivulle. Asiasta kuulutetaan Nokian Uutisissa. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto mahdollisiin muistutuksiin, lähetetään sellaisille osallisille, jotka ovat muistutuksensa yhteydessä jättäneet yhteystietonsa. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella ilmoitustaululla ja Nokian Uutisissa. Ennen kaavamuutoksen hyväksymistä laaditaan ja hyväksytään maankäyttö- ja -luovutussopimus. Päätöksiin voi valittamalla hakea muutosta 30 päivän kuluessa.

20 20 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KÄSITTELYAIKATAULU VALMISTELU Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavamuutoksen tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Kaavamuutosta varten on teetetty liikennemeluselvitys. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville elokuussa Tavoitteena on hyväksyä kaavamuutos vuoden 2015 aikana. Kaavamuutos laaditaan Nokian kaupungin kaavoitusyksikössä. Suunnittelijana toimii kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki (p ), jolta saa tarvittaessa lisätietoja hankkeesta. Osoite: Nokian kaupunki, kaavoitusyksikkö, PL 2, Nokia. Sähköpostiosoite: Nokialla Asko Riihimäki kaupunginarkkitehti

21

22

23